8
Kirja-arvio
Ministeri Jaakko Nummisen kädenjälki suomalaiseen yhteiskuntaan on pysyvä Teksti Aaro Harju Kuvat Edita Publishing
Numminen, Jaakko, Sivistys-Suomen synty 1–2: Opetusministeriön kansliapäällikkö muistelee koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa. Edita 2020.
M
inisteri Jaakko Numminen on kirjoittanut tietorikkaan ja mielenkiintoisen historian niistä vuosista, jolloin hän toimi suunnittelijana valtakunnansuunnittelutoimistossa sekä toimistopäällikkönä, osastopäällikkönä ja kansliapäällikkönä opetusministeriössä vuosina 1962–1994. Yli 30 virkavuoteen mahtui monenlaista, mikä on dokumentoitu Jaakko Nummiselle luonteenomaisella tarkkuudella kaksiosaiseen teokseen. Joka haluaa perehtyä opetus- ja kulttuuritoimen valtakunnalliseen suunnittelu- ja kehittämishistoriaan, on teos siihen loistava käsikirja. Jaakko Numminen on aina kirjoittanut elävästi ja kiinnostavasti. Teksti ikään kuin imaisee mukaansa. Vaikka tässäkin teoksessa käsitellään paljon komiteoiden ja työryhmien työtä, teos on mielenkiintoista luettavaa. Toki teos soveltuu parhaiten henkilöille, jotka tuntevat opetusministeriön hallinnon alaa sekä valtakunnallista koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa. Teoksen kiinnostavuutta lisää tekijän omakohtaiset kokemukset, joita Jaakko Nummisella riittää, olihan hän keskeisesti mukana lähes kaikessa näiden hallinnon alojen kehittämistyössä kolmen vuosikymmenen ajan. Eletty elämä näkyy tekstissä.
Koulutusjärjestelmän uudistus Jaakko Numminen tuo kiinnostavasti esiin erilaiset kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, joita ministeriön toi-
mialalla oli, ja oman roolinsa niissä. Lukija lähes hengästyy toimintojen lukumäärän edessä. Miten yksi mies on voinut olla mukana näin monessa? Toki virkauraan mahtui monta vuosikymmentä, mutta tuloksellisen toiminnan määrä on silti enemmän kuin huomattava. Tavoitteiden asetusta ja niiden saavuttamista helpotti varmaan se, että virkauraan sattuneet vuosikymmenet olivat poikkeuksellisen voimakkaan kehittämisen aikaa koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Edistysusko, kehitysmyönteisyys, vaurastuminen sekä nuorten lahjakkuuksien tulo virkahallintoon ja politiikkaan mahdollisti-
vat suorastaan valtaisien yhteiskuntapoliittisten uudistusten toteuttamisen 1900-luvun jälkipuoliskolla. Tässä kehittämistyössä Jaakko Numminen sai olla mukana ja ilmeisen mielellään. Virkamies sai olla tekemässä uutta ja kansakunnan tulevaisuuteen vaikuttavaa lainsäädäntötyötä ja rahoituksen ohjaamista. Nummisen virkauran aikana koko suomalaisen koulutusjärjestelmän lainsäädäntö, ohjaus ja rahoitus uudistettiin perusteellisesti, osin jopa useampaan kertaan. Korkeakoulupolitiikka oli Jaakko Nummisen erityisen huomion kohteena virkauran alkuvuosina. Erityisesti Itä-Suomen yliopistokysymys ja laajemmin maakuntayliopistojen perustaminen ja kehittäminen olivat lähellä hänen sydäntään. Numminen oli kiistatta aikansa perehtynein korkeakoulupolitiikan hallintovirkamies. Keskiasteen koulutuksen uudistaminen oli jättiprojekti, jossa Nummisen rooli oli keskeinen. Ammatillinen koulutus yhtenäistettiin koulutuslinjojen, keston ja rahoituksen osalta. Samoin luotiin uusi koulutusaste, ammattikorkeakoulu. Lopulta hajanaisen koulutuslainsäädännön kokonaisvaltainen uudistaminen ja yhtenäistäminen olivat hanke, jossa Nummisen kädenjälki näkyi vahvasti. Näistä suurista hankkeista huolimatta kansliapäällikön aika riitti käydä puolustamassa lakkautettavia kyläkouluja syvällä maaseudulla ja kantaa huolta harvinaisten ja suomensukuisten kielten säilymisen puolesta.
