Nuorisoseurat 2/2021 by Suomen Nuorisoseurat

2021 • 2

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Yhteisö jyrää! Nuori Kulttuuri Talks tuo nuoret ja päättäjät yhteen

s. 10

Mari Sainio ruokkii rohkeutta tanssitunneillaan

s. 13

Yhteiset synttärikakkukahvit juhannusaatonaattona

s. 14

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Ihmisen ikävä toisen luo

17 Nuorisoseurojen teatterit koolla

Pääkirjoitus: Valoa tunnelin päässä

Virtuaalinen opetus tukee kansantanssitoimintaa

Suomen Nuorisoseurat palkitsi ansioituneita toimijoita

Tanssimania tuo väriä Tampereen syksyyn

Harrastusjärjestöt: Harrastus- ja vapaaehtoistoiminta kannattelee perheiden tavallista arkea

Hammaslahti siirtyi maalämpöön

Lyhyesti, selkeästi ja helposti – selkokieli palvelee kaikkia

6 Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat ovat Siina Toimela ja Marko Kotilainen 7

Vuoden tanssiteko on Rami Melingin FolkJam-tunnit

8 Järjestöuutisia 9

Puheenjohtajalta: Yhdessä tekeminen pysyy

Millainen on sinun ohjaajan polkusi?

Nuori Kulttuuri Festival toteutuu digitaalisena

Puuhanurkka: Tekemisen riemua tehtävillä

Kalenat juhlitaan verkossa 2021

24 Lyhyesti

Nuorisoseurasta toiseen: Helgen tie Etelä-Hämeestä Keski-Suomeen

Tanssi vei Mari Sainion mennessään jo lapsena

25 Kansalaisfoorumi: Verkkoympäristöt ja verkkopedagogiikka – suurta seikkailua, kokeiluja ja oppimisen iloa

Juhlavuosi jatkuu kasvokkain

26 Kolumni: Kevät tarjoaa taas parastaan

Muistokirjoitus: Risto Kaukiainen 1943–2021

26 H-kilta: Jutajaisilla tanssittiin lama nurin 27 Suomen harrastajateatteriliitto tiedottaa: Lasten ja nuorten vuoro olla spotissa

15 Pyrkijä vuonna 1921 16

Esko-patsas IRTI-teatterille

27 Yhteystiedot

17 Ramppikuume valtasi verkon toistamiseen

Alakerta

ikko Alatalon sanoma ei neljässä vuosikymmenessä ole vanhentu-

Ihmisen ikävä toisen luo Tulevaisuudessa myös erilaisten, osin itsestäänselvyyksinäkin pidettyjen, yhteisöjen merkitys ja arvostus noussee varmasti uudelle tasolle, sillä olosuhteiden pakosta koteihinsa jääneet etäopiskelijat ja -työläiset palavat halusta päästä kohtaamaan kollegoitaan ja jakamaan asiallisia (ja asiattomiakin) kokemuksia ja kuulumisia niin virka- kuin vapaa-aikana. Vaikka teknologinen kehitys huippuinnovaatioineen mahdollistaa käytännössä jo nyt globaalin työskentelyn ja yhteydenpidon ajasta ja paikasta riippumatta, ovat ne oikeastaan vain apuvälineitä monipuolisempaan ja monimuotoisempaan kanssakäymiseen. Maailmanlaajuisen poikkeustilan aikana on käynyt kivuliaan selväksi, että ihminen kaipaa ja tarvitsee toisen ihmisen seuraa ja läheisyyttä. ”Normaaliajasta” eniten kaivatut palvelut, toiminnat ja tapahtumat, kuten teatteriesitykset, museovierailut, elävän

musiikin keikat ja konsertit sekä ravintolaruokailut eivät ole ”postmodernin ajan pöhinäinnovaatioita”, vaan satoja ja tuhansia vuosia vanhoja, omanlaisiaan konventioita, jotka perustuvat ihmisten toisilleen luomiin elämyksiin ja kokemuksiin sekä ennen kaikkea ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Ennen pandemiaa oli havaittavissa myös selkeitä viitteitä ns. pehmeiden arvojen noususta niin politiikassa, liike-elämässä kuin koulumaailmassakin, ja viimeksi kulunut vuosi toimii varmasti omanlaisenaan kiihdyttimenä kylmän välinpitämättömän, julman yksilökeskeisten ja liiaksi talouden ehdoilla toimivan maailmankuvan selättämisessä. Sillä olipa kyseessä minkälainen palvelu-, tuotantotai markkinointiketju tahansa, niin molemmista päistä löytyy aina järjellä ja ennen kaikkea tunteella toimiva ihminen.

Vapaasti Frank Pappaa lainatakseni: Nauttikaa keväästä ja kosketelkaa toisianne! Anu Lindfors

nut. Yhteisöllisyys – tuo ajaton termi – on viimeksi kuluneen vuoden aikana niin vahvistanut jo olemassa olevia kuin luonut myös tyystin uusia merkityksiä. Kaikkia meitä omalla tavallaan kurittanut pandemia on saanut meidät nostamaan katsetta pois omista navoistamme ja ajattelemaan asioita entistä enemmän myös kanssaeläjien näkökulmasta. Viime kevään poikkeusolojen aikana lähes arkirutiineiksi muodostuneet läheisten ja naapureiden puolesta tehtävät kauppareissut ja erilaisia digivälineitä hyödyntävät (normaalitilanteessa usein pitämättä jääneet) yhteydenotot kaukaisempiin sukulaisiin tai harvemmin nähtyihin ystäviin ovat onneksi jäämässä myös pienin askelin lähestyvän post-korona-aikaisen maailman toimintatapoihin.

Jyri Träskelin kulttuuriyksikön päällikkö Porin kaupunki

Pääkirjoitus JULKAISIJA Suomen Nuorisoseurat ry

PÄÄTOIMITTAJA Annina Laaksonen

TOIMITUSSIHTEERI Pia Matilainen

TOIMITUSKUNTA Hannu Ala-Sankola Riikka Järvinen Riina Kylmälahti Ville Laitinen Riia Niemelä Joonas Pokkinen Maarit Saarelainen Pasi Saarinen

Valoa tunnelin päässä L

TAITTO Joni Sivonen

YHTEYSTIEDOT Vernissakatu 8 A 01300 Vantaa toimitus@nuorisoseurat.fi

PAINOPAIKKA I-print Oy, Seinäjoki

ISSN 2341-6246 (painettu) Aikakauslehtien Liiton jäsen. Nro 3/2021 ilmestyy 9.9.2021.

Lehden 3/2021 ennakkoon sovitut aineistot osoitteeseen toimitus@nuorisoseurat.fi 13.8.2021 mennessä.

KANNEN KUVA Nuorisoseurojen arkisto

Suomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin lapsi- ja nuorisotyön toimija.

4041 0895 Painotuote

ueskelin Tikkurilan toimistolla pitkästä aikaa käydessäni Pyrkijä-lehden vuosikertaa vuodelta 1921. Siinä kerrottiin esimerkiksi valmistautumisesta nuorisoseuraliikkeen 40-vuotisjuhlavuoteen. Yhdellä aukeamalla oli esitettynä järjestön tulot ja menot graafisina pylväinä, ja toisessa tilastokuvassa jäsenmäärän kehitys neljänkymmenen vuoden ajalta. Joku oli piirtänyt nuo grafiikat käsin. Vuosikerrassa käytiin läpi myös erilaisia yhteisiä suunnitelmia ja valtiovallan näkemyksiä nuorisoseuratoiminnasta. Jännittävää kyllä jäsenmäärät olivat vahvasti samankaltaisia kuin tänä päivänä. 140-vuotisjuhlavuodestamme lähes puolet on kulunut digitaalisissa ympäristöissä, sillä kasvokkain emme ole voineet tavata. Monet hienot suunnitelmat ovat joko peruuntuneet tai siirtyneet. Korona on koetellut nuorisoseurojen toimintaa rankalla kädellä, ja ihmiset ovat myös uupuneita. Erityisesti menetetyt tulot aiheuttavat huolta ja murhetta, kun seurantaloja ei ole voinut vuokrata, ja oma toiminta on ollut rajoitusten vuoksi tauolla tai etätoteutuksessa. Tämä kävi ilmi myös maaliskuussa tekemämme jäsenseurojen koronakyselyn vastauksissa. Tavoitteenamme on järjestää seuroille lisätukea vaikeaan tilanteeseen. Tässä vaiheessa on syytä kiittää kaikkia paikallisten nuorisoseurojen toimijoita siitä, että kaikki ovat suhtautuneet niin vastuullisesti koronarajoituksiin ja niistä johtuviin turvajärjestelyihin. Uskon, että se ei ole ollut helppoa, ja sen vuoksi toivonkin, että kesällä saamme hieman hengähtää. Jos kaikki menee hyvin, kesällä voidaan jo järjestää juhlia, lasten ja nuorten leirejä ja loppukesästä jo aikuisten toimintaa. Syyskauden alkaessa elämä saattaa olla jo verrattavissa ”normaalimpaan” aikaan, mikäli viime aikojen laskevat koronaluvut, rokotusten edistyminen ja valtiovallan linjaukset pitävät kutinsa. On kuitenkin selvää, että maailma ei ole koronapandemian jälkeen entisellään. Moni etätyöläinen on löytänyt toisen kodin tai vähintäänkin mieleisen ajanviettopaikan mökiltä. Suurella osalla on varmasti patoutunutta juhlimistarvetta, kun monet merkkipäivät ovat jääneet juhlimatta koronapandemian aikana. Moni saattaa etsiä harrastusta tai vapaaehtoistehtävää kodin läheltä. Nämä kaikki ovat hienoja mahdollisuuksia paikallisten seurojen koronasta elpymiseen. Toipumista on meidän kaikkien tehtävä yhdessä, toinen toistamme tukien. Tässä lehdessä pääsemme kurkistamaan 140-vuotisjuhlavuotemme etenemiseen, selkokielen ja saavutettavuuden merkitykseen sekä virtuaalisten tapahtumien maailmaan. Esittelemme myös Vuoden nuorisoseuran, Vuoden nuorisoseuralaisen sekä Vuoden

Hermannin – tai tarkemmin ottaen Hermanskan. Juhlavuoden juttusarjoissamme saamme lukea seurantaloremontista Hammaslahden Nuorisoseurasta Pohjois-Karjalasta, seurasta toiseen siirtyneestä Helge Nylanderista sekä tunnettujen nuorisoseuralaisten juttusarjassa tv-juontaja Mari Sainiosta. Toivon, että lehden jutut herättävät toivon jälleen vilkkaasta nuorisoseuratoiminnasta, kun katseemme suuntaavat vääjäämättä kohti kesää sekä syksyä, jolloin harrastuskausi taas starttaa. Ennen kaikkea toivon, että teistä jokainen pääsisi osaksi 140-vuotisjuhlavuotemme kakkukahveja juhannuksen aatonaattona 24.6. Kahveja voi juoda seurantalolla koronaturvallisesti, kahvitella kotosalla pienessä piirissä tai järjestää piknikin ulkona. Kakkukahvien tarkoitus on juhlistaa sitä yhteistä taivalta, minkä olemme nuorisoseuralaisina kulkeneet. Nuorisoseuralaisuus on ennen kaikkea yhdessä tekemistä. Toivon, että koronapandemian jälkeinen aika olisi meille entistä valoisampi, kun saamme jälleen kokoontua ja nauttia toistemme seurasta. Toivotan sinulle aurinkoista kesää ja päätän tervehdykseni Nuorisoseuralaismarssin koskettaviin sanoihin: Tule ystävä uljas, me yhdymme sinut siunaten seuraamme suomme; ja kun tarmolla työhön me ryhdymme, Suomen suureksi, rikkaaksi luomme!”

Annina Laaksonen Pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat

Suomen Nuorisoseurat palkitsi ansioituneita toimijoita Teksti Maarit Saarelainen Kuvat Janne Laaksonen, Mika Toivonen & Jussi Pohjanvirta

Valtakunnallista Nuorisoseurapäivää juhlittiin Karjalan Nuorten seurassa. Suorassa juhlalähetyksessä Helsingin Kalastajatorpalta jaettiin Suomen Nuorisoseurojen vuoden tunnustukset: Vuoden nuorisoseura, Vuoden nuorisoseuralainen ja Vuoden Hermanska. Juhla nähtiin verkossa sekä Nuorisoseurojen että Karjalan Nuorten Facebookissa livelähetyksenä.

Vuoden Hermanska Marja-Liisa Selimäki tekee minkä lupaa ja on aina valmis auttamaan

napandemiaa) Maisa vetää tuolijumppaa ikäihmisille. ”Ohjaajantyössä olen tarvinnut myös kielitaitoa. Yhtenä iltana pieni poika tuli ovesta sisään luokseni sanoen ’ammakoija ee oo voivia’. Hetken hämmennyksen jälkeen tajusin, mitä hän toivoi. Olimme edellisellä kerralla laulaneet Pienet sammakot.” Vapaaehtoistyö on aina ollut osa Maisa Selimäen elämää. Hän on aktiivinen Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimija, ensiapupäivystäjä sekä säännöllisesti mukana Suomen Punaisen Ristin ystäväpalvelussa. Tärkeitä Maisan elämässä ovat tietysti myös kaksi tytärtä, viisi lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta.

uomen Nuorisoseurat on valinnut vuoden 2021 Hermanskaksi Marja-Liisa ”Maisa” Selimäen, 82, Nurmijärveltä. Maisan nuorisoseura-ura täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Hänestä sanotaan, että Maisa tekee sen minkä lupaa, ja että hän on aina altis auttamaan toisia. Maisa on hyvä esimerkki elinikäisestä nuorisoseuralaisesta, jolle nuorisoseurasta on tullut toinen koti, vaikka leipätyö on ollutkin muualla: ateljeeompelijana ja muun muassa Näkövammaisten liiton järjestösihteerinä. ”Hyvältä tuntuu. Kyllähän se vähän rintaa röyhistää”, sanoo juuri Hermanskan arvonimen saanut Maisa Selimäki. Maisa aloitti 12-vuotiaana Kiljavan Nuorisoseurassa Nurmijärvellä vuonna 1951 ja on sen jälkeen kulkenut pitkän tien Vihdin Selin Nuorisoseurasta nykyiseen ”kotiinsa” Röykän-Leppilammen Nuorisoseuraan takaisin Nurmijärvelle. Hän on ollut myös Selin Nuorisoseuran puheenjohtajana, Uudenmaan Keskusseuran ja Kalevan Nuorten hallituksen jäsenenä ja H-kiltatoiminnassa vuodesta 2000. Valtakunnallisen H-kiltaneuvoston sihteerinä Maisa on toiminut vuodesta 2008 ja on siinä tehtävässä edelleen. ”Yksi hieno muisto menneestä on, kun saatiin 70-luvulla oma Selin nuorisoseurantalo. Lämmitin taloa kolmena päivänä viikossa. Se oli meille tärkeää, että saatiin lapsille hyvä tila harrastaa.”

Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan!

Tanhuohjausta, askartelua, liikuntaa ja talon lämmitystä Nuorisoseuroissa Maisan työkenttänä ovat olleet kaikki mahdolliset tasot. Vuosien varrella niistä on kasvanut Maisalle vahva alusta, jonka varassa on saanut toimia kaikenikäisten ihmisten kanssa. Nykyisin (ennen koro-

Maisa Selimäki on hyvä esimerkki elinikäisestä nuorisoseuralaisesta: työtehtävät ovat vaihtuneet seurantalon lämmityksestä lukuisiin luottamustoimiin ja tanhuohjauksista askarteluun. Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen (vas.) luovutti Hermannikäädyn Maisalle koronaturvallisesti ulkona.

Huudahdus elää edelleen paitsi puheenpartena myös Hermannin ja Hermanskan arvonimiä myönnettäessä. Hermannin kaupunginosa löytyy Helsingistä. Innokas nuorisoseuramies Aleksanteri Salava kutsui 1900-luvun alkuvuosina väkeä mukaan Hermannin Nuorisoseuraan. Suomen Nuorison Tuki -säätiön hallitus päätti 1964 muodostaa nuorisoseurajärjestölle tukirenkaan. Tavoitteena oli liittää heidät yhteisen sateenvarjon alle ja silloin syntyi myös Hermanni-arvonimi. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen vuonna 1966. Vuoteen 2020 mennessä arvonimiä oli myönnetty yli 6 000 nuorisoseuralaiselle tai nuorisoseuran tukijalle. Hermannin arvonimeen liittyvät käädyt on luovutettu mm. edesmenneelle teatterineuvos Veikko Sinisalolle.

Vuoden nuorisoseuralainen Taina Salminen: ”Nuorisoseurat on aina ollut kuin toinen perhe”

uomen Nuorisoseurat valitsi Vuoden 2021 nuorisoseuralaiseksi Taina Salmisen. Hän on omalla nuorisoseuratoiminnallaan vaikuttanut positiivisesti satojen koskelaisten elämään. Klassiseen miltä nyt tuntuu -kysymykseen Taina vastaa: ”Tämä tuntuu tosi hyvältä. Nuorisoseurat on aina ollut mulle kuin toinen perhe. Kaikki se, mitä olen tehnyt, olen tehnyt ikään kuin perheen eteen. Parasta on ollut se, kun olen saanut olla ihan oma itseni, minut on hyväksytty sellaisena kuin olen.” Taina aloitti tanhuharrastuksensa kuusivuotiaana Tl. Koskella. ”Kansakoulun opettajamme Kerttu Rautoma, joka oli myös tanhuohjaaja, kertoi koulussa, että illalla on sitten tanhuharjoitukset. Me kaikki 24 oppilasta menimme sinne, koska kukaan ei uskaltanut jäädä sieltä pois”, kertoo Taina. Taina aloitti oman ohjaamisensa 14-vuotiaana ja on osallistunut ryhmiensä kanssa vuosien varrella kaikkiin pohjoismaisiin Barnlek-tapahtumiin, kansainvälisille leireille ja kotimaassa järjestettyihin tapahtumiin, kuten Kalenoihin, Tanssipitoihin ja Pispalan Sottiisiin. Tainan pedagoginen ote on vahva ja osallistava. Tanhut, askelikot ja tekniikat ovat vain osa hänen ohjaamistaan.

Seuraavassa ote palkintoperusteluista: ”Lapset, nuoret ja aikuisetkin viihtyvät hänen ohjauksessaan, koska hänellä on kyky koukuttaa harrastajat yhteisöllisyyteen. Yhdessä tekemisen riemu, olkoon se sitten ryhmän oma varainkeruu tai uuden askelikon oppiminen, on voimaannuttavaa ja luo kokijalleen positiivisen vireen pitkäksi aikaa.”

Innoittava ja inspiroiva roolimalli Taina on toiminut lukuisissa luottamustoimissa niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. KNoppi-kouluttajana Taina on ollut koulutuksen alusta alkaen, vuodesta 2000. Tällä hetkellä Taina on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen. ”Taina Salminen on nuorisoseuramme Tl. Koskella vaikuttavin toimija ja on suurelta osin hänen ansiotaan, että meidän seuramme on elinvoimainen, avoin ja kehittyvä. Hän on meille kaikille innoittava ja inspiroiva roolimalli.”, kerrotaan palkintoperusteluissa. Nuorisoseurat elää ja hengittää vapaaehtoistensa ansiosta. Suomen Nuorisoseurat valitsee vuosittain Vuoden nuorisoseuralaisen, vapaaehtoisen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää. Tainan osalta se pitää paikkansa kaikilla tasoilla.

Taina Salminen on kotiseurassaan monelle innoittava ja inspiroiva roolimalli. Kuvassa Taina vilvoittelee jalkojaan kuumassa purossa Islannin Barnlekissa vuonna 2014.

Vuoden nuorisoseura Lapin ylioppilasteatteri – lumoa ja luomisvoimaa

uomen Nuorisoseurat valitsi Vuoden 2021 nuorisoseuraksi Lapin ylioppilasteatterin. Vuonna 1980 perustettu LYT on toiminut aktiivisesti Rovaniemellä jo 40 vuotta. Vuosien varrella ohjelmistoon on kuulunut sekä klassikoita että upouusia näytelmiä. LYT on aina tehnyt draaman eri lajeja monipuolisesti ja suurella intohimolla. ”Tuntuu kiitolliselta ja innostavalta, kun teatterimme erityinen tekemisen palo, oppimisen halu sekä taiteellisen työskentelyn vapaus ja kunnianhimo saavat valtakunnallisen huomionosoituksen. Se taianomainen yhteinen olo, joka tavallisesti tulee loppuaplodien aikaan näyttämölle juoksevan työryhmän ja katsomossa hymyilevien ihmisten välille – se on nyt koko teatterin yhteinen tunnelma. Lapin ylioppilasteatteri kumartaa jälleen kiitollisena ja ylpeänä!”, kertoo Lapin ylioppilasteatterin puheenjohtaja Risto Ukkonen. Palkintoperusteluissa hehkutetaan: tämä ylioppilasteattereiden pohjoinen majakka on tuonut riemua ja valoa kaupunkiin. Se on ollut monelle koti, kaveri ja kasvattaja. LYT on opettanut tekijöille

taitoa niin teatterin tekemisestä kuin elämästäkin. Jos Rovaniemi on portti Lapin maahan, on ylioppilasteatteri portti teatterielämään. ”Tämä kunnianosoitus kasvattaa entistä enemmän halua kertoa rohkeilla ta-

voilla tarinoita maailmasta, luoda omannäköisiä teoksia, tutkia ja oppia itsestä ja meistä. Vaikka teatterin ovi on tällä hetkellä kiinni, meilläkin näyttämölle pääsyä odotetaan kulisseissa malttamattomana. Nyt on aika haaveilla tulevasta, poh-

Lapin ylioppilasteatteri on tehnyt intohimolla monipuolista ohjelmistoa klassikoista uuteen draamaan. Kuvassa Malla Ylijurva ja Minna Koponen Maiju Saikkosen ohjauksesta vuodelta 2021 Haltija-keiju-merenneito-maailman-vahvin-TYTTÖ.

tia: sitten joskus. Senkin aika tulee vielä, kun taas kutsutaan tekemään: nyt kun”, jatkaa Risto Ukkonen toiveikkaana. Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä ja tekemisen riemua. Lopuksi kurkistetaan kulissien taakse. Mitä tapahtuu, kun halu kertoa tarinoita saa siivet? ”Kulissien takaa mieleeni tulee produktio ihan tältä alkuvuodelta. Erään työryhmämme oli tarkoitus tehdä parinkymmenen minuutin monologi. Kuitenkin rajoituksien juuri hetkeksi höllentyessä, monologi kasvatti muutamassa viikossa siivet ja liisi yli tunnin mittaiseksi, itse kirjoitetuksi ja sävelletyksi musikaaliksi koreografioineen ja erikoistehoisteineen. Muutaman ihmisen halu kertoa tarinoita keräsi jälleen ympärilleen intohimon tehdä teatteria. Taaskaan ei laskettu tunteja, vaan tehtiin yhdessä, ratkaistiin pulmia, ihmeteltiin ihmisyyttä – oltiin LYT. Se tuntui ihan tosi hienolta ja tärkeältä.”

Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat ovat Siina Toimela ja Marko Kotilainen Teksti Maarit Saarelainen Kuvat Miika Hämäläinen & Mari Lehikoinen

uomen Nuorisoseurat on valinnut vuoden ohjaajiksi musiikkipedagogi ja tanssinohjaaja Siina Toimelan Rovaniemeltä ja muusikko Marko Kotilaisen Joensuusta. Vuosittain myönnettävän tunnustuksen tarkoituksena on kannustaa tekijöitä ja nostaa ohjaajan työn arvostusta. Siina Toimela on esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt sekä suomalaista kansantanssia että oman seuransa, Siepakoiden, toimintaa. Hän ohjaa innostavasti ja saa harrastajat luottamaan itseensä. Siina järjestää laadukasta toimintaa kaikenikäisille ja -taustaisille. Hänellä on taiteellista silmää ja taitoa kannustaa myös tanssijat luomaan itse. Klassikkokysymys: miltä nyt tuntuu, Siina? ”Superhienolta tuntuu. Tietysti palkinto, mutta etenkin se, että saa tehdä sellaista työtä, joka on itsellekin intohimo”, Siina iloitsee. ”Seuraavaksi suunnitelmissa on, että voitaisiin aloittaa Siepakoille tanssimuskari lapsille, ihan varhaislapsuudessa. Siitä he voisivat siirtyä eteenpäin musabändiin tai tanssin pariin. Tanssimuskari kiinnostaa senkin vuoksi, että olen entiseltä ammatiltani musiikin opettaja, muskarissa voisin hyödyntää kummankin puolen osaamista”, Siina kehittelee tulevaisuuden suunnitelmia.

Siina Toimela hurmaa harrastajat mukaan. Siinalla on tunnetusti taiteellista silmää ja hän kannustaa myös muut tanssijat luomaan liikkeitä itse.

Rälläkässä luotetaan yhteisön voimaan

Nuorisoseura Motoran pitkäaikainen Rälläkkä-yhtyeen johtaja, muusikko Marko Kotilainen hoitaa tehtäväänsä suurella sydämellä ja ammattitaidolla. Marko tekee valtavan määrän vapaaehtoistunteja harjoitellen, roudaten, sovittaen, järjestellen yhtyeen asioita, äänittäen ja editoiden. Ja tietysti matkustaen Motoran ryhmien mukana. Miltä tunnustus tuntui, Marko? ”Tosi yllättynyt olin, positiivisesti. Kyllä se tunnustus auttaa jaksamaan tehdä tätä työtä. Omat joukot tietysti tietääkin, mitä tehdään, mutta mukava nähdä, että työ on huomattu myös valtakunnallisesti. Tämä on tunnustus koko meidän bändille. Jos en jotain itse osaa, niin porukalla tehdään”, Marko toteaa. ”Odotan innolla, että pääsemme taas esiintymään yleisölle. Haaveena olisi laajentaa myös meidän bändin omaa sävellystuotantoa. Niitä on mukava soittaa yhdessä, ja tietysti tradia myös, sopivassa suhteessa molempia”, kertoo Marko tulevasta.

Monitoimimies Marko Kotilaisen (etualalla) Rälläkkä-yhtye on ollut monessa mukana. Se oli tärkeä kulmakivi mm. Pispalan Sottiisiin 2018 pääjuhlan Viola Malmi -teoksessa, joka yhdisti etelä- ja pohjoiskarjalaiset tanssijat.

Vuoden tanssiteko on Rami Melingin FolkJamtunnit Teksti Maarit Saarelainen Kuva Ofer Amir

ami Meling on vetänyt korona-aikana virtuaalisia FolkJam-tunteja, jotka ovat esimerkki siitä, miten tanssin harrastustoimintaa on mahdollista ylläpitää poikkeusaikana. Ne ovat olleet kaikille avoimia ja niihin on parhaimmillaan osallistunut yli 100 tanssijaa kerrallaan. Meling toimii pääkaupungin Karjalaisten Nuorten Pitko-ryhmän ohjaajana ja koreografina. Miltä tuntui saada Vuoden tanssiteko -tunnustus? ”No oli suuri yllätys, mutta todella otti sydämestä, kun siitä kuulin. Ehkä itsellekin avautui kunnolla vasta tämän huomion jälkeen, kuinka tärkeää virtuaaliset jamit on olleet osallistujille korona-aikana. Ja hienoa, että tällainen huvipohjalta lähtenyt juttu huomioidaan. Olen erittäin iloinen ja ylpeä.” Mikä on ollut suurin määrä osallistujia sinun FolkJam-tunnille? ”Samanaikaisia osallistujia tunnilla on parhaimmillaan ollut 230, useita kertoja siellä 150–200 välissä ja keskimäärin satakunta. Yksittäistä viikoittaista tallennetta on parhaimmillaan katsottu yli 1200 kertaa Hesarin jutun jälkeen.” Mitä seuraavaksi? Onko sinulla jo uusia innovaatioita tulossa? ”Kyllähän tämä on nyt tuonut aika paljon nostetta lajille. Olen saanut ohjauspyyntöjä mm. kaupungin virtuaaliseen tykypäivään, tarjottu yhteistyötä kuntosaliketjun kanssa, useampaan webinaariin tulossa taukojameja ja nyt kansainväliseen tanssin päivään tehdään Maija Masalinin kanssa eeppinen Zumba meets FolkJam -sessio. Ja nämä kaikki parin viikon sisään, katsellaan mitä kaikkea keksiikään, kun ehtii vähän miettiä.” Suomen Nuorisoseurojen Vuoden tanssiteko -palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettuuden kannalta tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä. Palkinnon saaja valittiin kansantanssimestari Antti Savilammen esityksen pohjalta.

Järjestöuutisia

Muista ilmoittautua Nuorisoseurakokoukseen Lahteen Nuorisoseurakokouksessa tehdään järjestön tärkeimmät päätökset: tuleva strategia, kolmivuotisohjelma ja valtuuston jäsenet. Kokous järjestetään joka kolmas vuosi. Tänä vuonna kokous järjestetään 8.– 10.10.2021 Lahdessa. Majoituspaikkana on Hotelli GreenStar, Vesijärvenkatu 1 ja kokouspaikkana entinen kansanopisto, Opiston Kunkku, Harjukatu 46. Paikat ovat kävelyetäisyyden päässä toisistaan.

Nyt ei siis kannata aikailla, vaan ilmoittautua mukaan. Pidensimme kokouksen Early Bird -ilmoittautumista juhannukseen asti eli kun ilmoittaudut mukaan 25.6. mennessä, pääset kokoukseen huokeammalla hinnalla! Ketkä sinun seurastasi tulevat #yhdessäNSkokoukseen? Kun olette valinneet edustajat, napatkaa kuva ja jakakaa se somessa!

Seuraa sivujamme osoitteessa

www.nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi ja pysyt ajan tasalla!

Nuorisoseurarekisteri tutuksi Seurakohtaiset jäsenedut nyt mahdollisia Nuorisoseurarekisterissä on varsinaisen jäsenrekisterin lisäksi monia hyödyllisiä ominaisuuksia ja toimintoja. Esittelemme niitä täällä Nuorisoseuralehdessä. Nuorisoseuralaisen jäsenliittymä Seuralaisessa on jäsenedut-välilehti, jonne seurat voivat ilmoittaa omia jäsenetujaan. Seurat voivat sopia paikallisia jäsenetuja esimerkiksi oman alueen yrittäjien kanssa. Jäsenetuja voivat olla vaikkapa alennus tuotteen hinnasta tai ilmainen kokeilukäynti jossakin palvelussa. Jäsenetujen hankkimisen voi aloittaa seurassa

tiedustelemalla jäseniltä toiveita asioista, joihin etuja voisi lähteä selvittämään. Jäsenetu voi olla määräaikainen, ja etua rekisteriin syötettäessä edun alkuja päättymisaika voidaan määrittää. Oikeus jäsenetuun voidaan sitten osoittaa Seuralaisen jäsenkortti -ominaisuudella. Seurakohtaiset jäsenedut lisätään Nuorisoseurarekisterissä seuran tiedoissa ohjaustiedot-välilehdellä. Jäsenetujen lisäämisestä on tehty liiton kotisivujen rekisterisivuille ohjevideo. Kaikki ohjevideot löytyvät osoitteesta nuorisoseurat.fi/nuorisoseurarekisteri.

Kymmenen hyvää syytä, miksi kannattaa osallistua Nuorisoseurakokoukseen: 1. Pääsette tekemään aloitteita. Mitä kaikkea haluaisitte nuorisoseuratoiminnassa muuttaa, mihin ottaa kantaa? 2. Kokous pidetään Lahdessa, jonne on helppo tulla oikeastaan mistä päin tahansa Suomea. 3. Kokouksen oheisohjelma on mahtava! Lauantaina on luvassa hieno seminaari, jossa pääsemme työskentelemään työpajoissa mm. teatterin, tanssin, seuratoiminnan ja harrastustoiminnan äärellä. 4. Kokouksessa on myös iltaohjelmaa. Perjantaina saamme viettää iltaa vapaamuotoisesti, lauantaina juhlitaan 140-vuotista nuorisoseuraliikettä! 5. Alle 29-vuotiaille kokousedustajille korvataan puolet kokouksen osallistumiskuluista sekä matkat siihen päälle! Tämä on mahdollista Nuoret Vaikuttajat -EU-hankkeen rahoituksen turvin eli aivan todella hieno mahdollisuus nuoren polven kokousedustajille tulla mukaan! 6. Kokouksessa äänestetään nuorisoseuraliikkeen uudesta strategiasta sekä sitä toteuttavasta ensimmäisestä kolmivuotisohjelmasta. Nyt on todella hyvä paikka vaikuttaa järjestömme tulevaisuuteen! 7. Kokous tarjoaa mahdollisuuden tutustua myös Lahteen. Tiesitkö, että Lahti on vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki? 8. Kokouksessa pääset tapaamaan monia nuorisoseuralaisia eri puolilta Suomea pitkästä aikaa! Kokouksen aikatauluihin on varattu aikaa myös vapaamuotoiselle seurustelulle. 9. Kokouksen logistiikka on helppo kenelle tahansa: majoitus, kokouspaikka sekä illanviettokohteet sijaitsevat kaikki lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan. 10. Pääsemme kokoustamaan pitkästä aikaa kasvotusten! Nyt näyttää varsin todennäköiseltä, että koronatilanne mahdollistaa turvallisen kasvokkaisen kokoontumisen lokakuussa! Huomioimme luonnollisesti kaikki mahdolliset terveysturvallisuusasiat kokouksen järjestelyissä.

Tapaamisiin Lahdessa lokakuussa!

Merkkien saajat 11.2.–12.5.2021 H-ARVO Koivukoski Kaija Padasjoen Nuorisoseura Puoti (puoti.nuorisoseurat.fi) on Nuorisoseurojen oma verkkokauppa, jossa on myynnissä erilaisia nuorisoseuratuotteita ja -palveluja. Nuorisoseurat tarjoaa jäsenilleen etuna mahdollisuuden saada omien tapahtumiensa liput myyntiin Puotiin.

Mattila Seija

Ylivieskan Nuorisoseura

Pekkala Joni

Korpikylän Nuorisoseura Valonsäde

Vesander Sari

Tammelan Nuorisoseura Aura

Nuorisoseurantalot saivat korjausavustuksia lähes puoli miljoonaa euroa Seurantaloille jaettiin avustuksia yhteensä 2 274 000 euroa, josta suomenkielisten nuorisoseurojen osuus oli 494 000 euroa. Nuorisoseuroista haki avustusta 48 seuraa ja sitä myönnettiin 34 seuralle. Korjausavustusten tarkoitus on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennusperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset. Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustus jaetaan veikkausvoittovaroista. Lisätietoja seurantalojen korjausavustuksen hakemisesta, ehdoista, käytöstä ja muista asioista löydät Kotiseutuliiton sivuilta osoitteesta: www.kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantalojen-korjausavustus.

Seurantalojen korjausavustushakemus kannattaa aloittaa ajoissa Seurantalojen korjausavustusta haetaan vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Kotiseutuliiton rakennustutkija Lasse Majuri on laatinut kattavan listan hakemisessa huomioitavista asioista: 1. Lue huolellisesti hakuohjeet, vaikka olisit hakenut aiemminkin. 2. Lue myös kohdat, joissa kerrotaan, minkälaisia korjauksia avustamme. 3. Yhdistys tarvitsee rakennushankkeeseen lähes aina ammattisuunnittelijan heti alkuun. Hän voi olla arkkitehti, rakennusinsinööri tai perinnerakentamisen asiantuntija. 4. Iso korjaushanke kannattaa suunnitella toteutettavaksi vaiheittain. 5. Avustamme myös suunnittelun kustannuksia, mutta emme avusta jo tehtyjä töitä. 6. Suunnittelija laatii kustannusarvion laatimansa työselityksen pohjalta – älä kysy kustannusarviota urakoitsijalta. Pyydä häneltä sen sijaan tarjous työselityksessä kuvatuista töistä. 7. Kokoa hakemuksen liitteet ajoissa, omaan kansioonsa tietokoneelle. » Kuntokartoittaja tarvitsee aikaa kuntoarvion tekemiseen. » Maakuntamuseo ja rakennusvalvonta tarvitsevat aikaa lausuntonsa antamiseen. » Suunnittelija tarvitsee aikaa työselityksen ja kustannusarvion laatimiseen.

8. Vastuu tarvittavien liitteiden lähettämisestä on hakijalla. Sähköisessä haussa mahtuu yksi liite per kohta. Loput voi toimittaa yhden sähköpostin mukana kerralla. 9. Kysy neuvoa Kotiseutuliitosta ajoissa – älä syyskuun viimeisellä viikolla. 10. Liitä paljon tuoreita valokuvia. Rakennustutkija käsittelee satoja taloja. Ne ja niiden vaiheet eivät pysy päässä.

Puheenjohtajalta

Yhdessä tekeminen pysyy N

äin se menee, että korona alkaa tekemään väistöliikkeitä, rokotettujen määrä kasvaa kohisten ja rajoituksia puretaan. Osassa seuroja lähdetään avaamaan toimintaa, osassa mietitään, vieläkö jaksetaan kitkutella ja osassa harmitellaan, kun pitää palata hienoista etäympäristöistä tavalliseen toimintaan. Pitkittynyt korona on koetellut seuroja epätasaisesti. Suuret kiinteät kustannukset, seurantalojen ylläpito ja palkkakulut ovat saaneet kyykkyyn vakavaraisimpiakin seuroja. Sitten pitäisi löytää niitä positiivisia, kannustavia sanoja. Totuus on, että entiseen ei palata sormia napsauttamalla. Yhteiskunta ja harrastajakenttä on muuttunut. Digitaalisuus ja etäily ovat tulleet jäädäkseen. Vapaaehtoisia ja harrastajia on lopettanut, ehkä pysyvästi. Ei tunnu kovin positiiviselta, eikä ihme, sillä korona-ajan vastoinkäy-

miset sekä epätietoisuus ovat väsyttäviä ja painavat selkää kumaraan. Korona on poistanut monia itsestään selvinä pidettyjä asioita kuten halaamisen, kokoustamisen seurantalolla ja muun fyysisen läsnäolon. Säästöt on syöty, ja ollaan taas nollatilanteessa. Mutta mitä sitten. Seuran on hyvä pysähtyä miettimään toimintansa prioriteetteja. Mikä on ydintoimintaa? Miksi olemme olemassa? Keskitytään siihen, mitä on ja mikä on oleellista eikä siihen, mitä on ollut ja mitä pitäisi olla. 140-vuotisen historian aikana on selvitty isommistakin kriiseistä. Omassa kotiseurassa Vuoksenniskan Nuorisoseurassa säästöt alkavat olla syöty. Taloutta painavat teatterin vuokrakulut ja seurantalon ylläpitokulut. Tulopuolelta ovat jääneet pois lipputulot, seurantalon vuokratulot sekä harrastajamäärien pudottua myös iso

osa harrastusmaksuista. Tanssiryhmät ovat olleet tauolla jo pitkään, aikuisten teatteriryhmä myös. Lasten ja nuorten teatteriryhmät pyörivät vielä kevääseen asti turvavälein. Nyt on siirrytty pitämään etäharjoituksia niin 3–6-vuotiaiden kuin lukioikäisten kanssa. Ryhmät ovat kokoontuneet etäyhteyksien välityksellä viikoittain ja harrastajat harrastaneet yhdessä. Nähty naamoja, edes ruudun välityksellä. Kesäteatteriin suunnitellaan kolmea näytelmää, ja jos korona iskee päälle rajoituksilla tai rahat loppuu, niin sitten tehdään itse ilman kuluja ja etänä. Loppupeleissä ei ole mitään merkitystä sillä, mitä tehdään, kunhan tehdään yhdessä ja pidetään hauskaa. Annetaan harrastajille mahdollisuus onnistumisiin ja epäonnistumisiin sekä yhdessä tekemiseen. Materia voi hävitä, mutta yhdessä tekemisen riemu ja nuorisoseurat pysyvät.

Lauri Haltsonen Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen hallituksen 2. varapuheenjohtaja.

Nuori Kulttuuri Festival toteutuu digitaalisena Teksti Ville Laitinen

allitseva koronatilanne on aiheuttanut tapahtumajärjestäjille päänvaivaa jo vuoden ajan. Tänä keväänä ei päästä vielä kasvokkaisten tapahtumien pariin, joten Poriin suunniteltu Nuori Kulttuuri Festival muuttui Nuori Kulttuuri Digifestivaaliksi. Virtuaalinen festivaali striimataan Porista käsin sähköisille alustoille 21.–22.5. Vaikka fyysistä kohtaamista on rajoitettu, voi festivaalitunnelmaan päästä jopa suuremmalla joukolla. Festivaalin ajaksi on mm. avattu ensimmäistä kertaa Nuori Kulttuuri -tapahtumissa omat Discord-kanavat, joissa voi keskustella kohdennetusti tapahtuman sisällöistä. Nuorten esityksille rakentuu verkkoon Digistage, jossa kaikki pääsevät esiin ja kaikilla verkon käyttäjillä on mahdollisuus katsoa tallenteita viikonlopun aikana. Ohjelmassa on myös RapCorner. Se on katselmustyylinen ja ”levyraatihenkinen” kokonaisuus, jossa mukana olevat artistit tai ryhmät saavat palautteen omasta biisistään. Viikonlopun täydentää Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutapahtuma, joka johdattavaa kuuntelijat kulttuuriharrastamiseen ja sen arvostukseen eri näkökulmista. Tapahtumassa nuoret, päättäjät ja taiteilijat pääsevät keskustelemaan yhdessä mm. paneelikeskusteluihin sekä Erätauko-dialogimenetelmää hyödyntäen. Mukaan keskustelijoiksi ovat lupautuneet muun muassa kansanedustaja Bella Forsgren, Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen, Aikuiset-sarjasta tuttu Elias Salonen sekä rap-artisti Yeboah. Keskusteluohjelman suunnittelee ja toteuttaa alusta loppuun nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat sekä festivaalin Nuoret Tuottajat. Keskustelutapahtuma on myös osa Yleisradion ja Erätauko-säätiön Hyvin sanottu -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää suomalaista keskustelukulttuuria rakentavampaan ja toisia kunnioittavampaan suuntaan. Digifestival huipentuu lauantai-iltaan, jonka päättää rap-artisti Yeboahin keikka suorana lähetyksenä.

Milla Lehtimäki tuottaa Poriin puhetta kulttuuriharrastuksista Lukiosta viime keväänä valmistunut porilainen Milla Lehtimäki on nuori

Milla Lehtimäki toimii Nuorten Tuottajien tiimissä Nuori Kulttuuri Digifestival Porissa. Mukana olo on ollut Millalle opintomatka tapahtumien maailmaan.

tuottaja Porissa tehtävässä Nuori Kulttuuri Digifestivalissa. ”Kulttuuriharrastustaustaa minulta löytyy monipuolisesti koko elämäni edestä. Olen ollut niin taidekoulussa kuin kuorossakin, mutta tanssiminen on pysynyt koko ajan mukana. Olen tanssin kautta päässyt kisaamaan ympäri Suomea ja ulkomaita sekä olen suorittanut tanssitaiteen perus- sekä syventävät opinnot”, taustoittaa Lehtimäki. Nuorten tuottajien tiimi koostuu innokkaista ja idearikkaista nuorista. Sisällöntuottamisesta, markkinoinnista, viestinnästä ja muista tuottamiseen liittyvistä asioista kiinnostuneet nuoret ovat kokoontuneet säännöllisin väliajoin, ajan henkeen kuuluen, etänä. Porissa tuottajatiimin kanssa yhteistyössä on toiminut myös valtakunnallinen Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat -tiimi. ”Olemme yhdessä suunnitelleet ja tuottaneet Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuudet, jotka käsittelevät nuorten taideharrastamisen merkitystä suhteessa moneen eri elämän osa-aluee-

seen. Keskustelijoina on laaja kattaus eri alojen ammattilaisia ja taiteen ja urheilun harrastajia”, kertoo Lehtimäki. Lehtimäellä ei ollut aiempaa kokemusta tapahtumatuottamisesta ja -suunnittelusta. Nuorissa tuottajissa toimiminen on ollut siis myös opintomatka tapahtumien maailmaan. Lisäksi hän kokee idearikkaat nuoret jopa suurimpana inspiraation lähteenä.

Harrastusten tasa-arvo Yksi suuri teema on noussut esille nuorten tuottajien ja nuorten vaikuttajien keskuudessa Nuori Kulttuuri Talksin valmisteluvaiheessa. Se on harrastusten välinen tasa-arvo. Keskusteluissa on noussut esille kulttuuriharrastusten vähättely tai aliarvostus esimerkiksi liikuntaan nähden. Tämä on nuorten mukaan asia, jonka koronarajoitukset viime vuoden aikana ovat nostaneet kenties selvemmin esiin. ”Monet meistä nuorista, joilla on kulttuuriharrastustaustaa, kokevat, että kulttuuriharrastuksia pidetään jollain tavalla vähemmässä arvossa kuin liikun-

taharrastuksia. Ei liikunnan merkitystä hyvinvoinnissa käykään kieltäminen, mutta kulttuurin ja taiteen rooli helposti unohdetaan”, taustoittaa Lehtimäki. Liikunta- ja kulttuuriharrastusten väliltä löytyy myös eroja muun muassa vanhempien osallistamisen kautta. Liikuntaharrastuksissa vanhempien läsnäolo on ikään kuin sisään kirjoitettu toimintatapa. Kulttuuriharrastusten parissa yhtä vahvaa sidettä nuorten harrastamiseen ei läheskään aina ole. ”Vanhempien osallisuus tukee ja motivoi lasta, vanhempi pääsee näkemään lapsensa kehitystä läheltä. Aktiiviset vanhemmat tukevat yleisesti koko harrastustoimintaa. Nämä voisivat toteutua myös taideharrastuksissa vahvemmin, sillä esimerkiksi kuvataideharrastus voi olla nuoren hyvinvoinnin näkökulmasta aivan yhtä merkityksellinen kuin liikuntaharrastus”, pohtii Lehtimäki. Nuorten tuottajatiimin ja Nuorten Vaikuttajien suunnittelemia ja toteuttamia Nuori Kulttuuri Talks -keskusteluja voi seurata Zoom-alustalla 21.–22.5.

Nuori Kulttuuri Digifestivalin kohokohdat Workshopit

Talks

Porin digifestareilla voi dipata itsensä täysin uusiin sfääreihin tai vahvistaa vanhaa taitoa. Lauantaina 22.5. pyörivät workshopit tarjoavat oppia sekä vasta-alkajille sekä harrastuksessaan pidemmälle ehtineille parituntisen paketin, jossa voi hioa taitoja eri taidelajien parissa. Tarjolla on mm. teatteria, katutanssia, sambarytmejä ja elokuvaa. Lipun workshopiin voi hankkia osoitteessa www.nuorikulttuuri.fi.

Tuore nuorten keskusteluareena taiteen ja kulttuurin harrastamisen äärellä. Tehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin niin, että aikuisetkin sen kuulevat. Keskustelun muodot ovat niin perinteisenä paneelikeskusteluna kuin Elävä Kirjasto- tai Erätauko-menetelmiäkin hyödyntäen. Keskustelujen keskiössä on nuorten hyvinvointi tasa-arvon, mielenterveyden, kasvun ja kulttuurivaikuttamisen näkökulmasta. Talks-keskusteluita löytyy sekä perjantaille että lauantaille.

Rap Corner

Digistage

Kolme arvovaltaista tuomaria (Yeboyah, MC Kajo ja tuottaja & DJ Mel-3) arvioivat ja antavat palautetta esiintyjien itse lähettämistä esityksistä suorassa videolähetyksessä lauantaina. Kokonaisuuteen on valikoitu esikarsintojen kautta 10 esitystä, joista myös osallistujat voivat äänestää suosikkiaan, ja Monsp Records & HMC Publishing tarjoavat yhdelle Rap Corneriin valituista rap-artisteista mahdollisuuden päästä äänittämään kappaleensa HMC:n studiolle. Kokonaisuus on toteutettu yhteistyössä RAP SM:n kanssa.

Nuoret ja nuorten ryhmät ympäri Suomen ovat tehneet esityksiä festarin Digistagelle. Esityksiä voi käydä kommentoimassa Discordin Festarinuotion kautta, jossa tarjotaan mahdollisuus myös keskustella tekijöiden kanssa. Festivaalin työntekijät vinkkaavat uudet sisällöt tasatunnein liikenteeseen. Mukana tapahtuman toteutuksessa on myös laaja yhteistyökumppaneiden verkosto, joka tuo stagelle nähtäväksi niin niksivideoita, esityksiä, elokuvia, runoutta, sanataidetta, musiikkia, teatteria ja tanssia – ja tämä kaikki nuorten toteuttamina.

Kalenat juhlitaan verkossa 2021 Kis, kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenrantaan…

uorisoseurojen Kalenat-kesätapahtumassa etsitään kadonnutta synttärisankaria ja juhlitaan 140-vuotissyntymäpäiviä. Mukana Lappeenrannassa seikkailevat myös Kalenakatit Repe ja Rilla. Koronapandemiasta johtuen Kalenoita ei voida järjestää kasvokkaisena tapahtumana tänä vuonna. Mutta ei hätää: Repe- ja Rilla-katit loikkasivat verkkoon! Kalenakatit seikkailevat eri puolilla Lappeenrantaa riemukkaissa videoissa ja kutsuvat ryhmiä mukaan riemukkaisiin synttärivalmisteluihin. Mukaan ilmoittautuvat ryhmät voivat kokoontua omilla paikkakunnillaan ja osallistua verkon kautta toteutettaviin työpajoihin touko-kesäkuun aikana. Koko virtuaalitapahtuma huipentuu mukaan ilmoittautuneille ryhmille järjestettävään Repen ja Rillan synttärityöpajaan 12.6.2021 klo 13–14. Tämän jälkeen nähdään kaikille avoin synttärikonsertti klo 15–16, joka lähetetään li-

vestriiminä Lappeenranta-salista. Repe ja Rilla seikkailevat videoilla myös Kalenoiden verkkosivuilla sekä Facebookissa ja Instagramissa tunnisteella @kalenat. Nähää Kalenois, vaik etän ollaaki! Tuutha siekii mukaa! Ajantasainen tieto löytyy osoitteesta www.kalenat.fi.

Nuorisoseurasta toiseen

Helgen tie Etelä-Hämeestä Keski-Suomeen

”Tärkeintä on yhteishenki, joka sitouttaa toimintaan” Teksti Pia Matilainen Kuva Mimosa Lamminpää

Tässä juttusarjassa esitellään nuorisoseuralaisia, jotka ovat asuneet useammalla paikkakunnalla ja toimineet monessa nuorisoseurassa. Puheenvuoron saa Helge Nylander, jonka tie on vienyt Nastolan Ruuhijärveltä Keski-Suomeen Karstulaan.

Kerro itsestäsi. Olen Helge Nylander ja syntynyt Porvoossa. Ollessani 8-vuotias 60-luvun alussa muutimme Nastolan Ruuhijärvelle. Teini-ikään tultaessa pienellä paikkakunnalla alkoi kaivata jotain toimintaa samanikäisten kanssa. Pientä yritystä diskohommiin olikin, mutta muutto työni takia Lahteen katkaisi yhteydet kotikylään. Miten tulit mukaan nuoriseuratoimintaan? 80-luvun lopussa muutin takaisin Ruuhijärvelle ja liityin paikalliseen Ruuhijärven Nuorisoseuraan. Missä nuorisoseuroissa olet ollut ja millaisissa rooleissa olet toiminut? Ruuhijärvellä toimin lähinnä rivijäsenenä, mutta osallistuin jonkin verran kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestämiseen. Se oli sellaista opettelua nuorisoseuratoimintaan. Yritystoiminta piti minua kiireisenä, ja

osallistuminen nuorisoseuratoimintaan jäi vähemmälle 2000-luvulla. Karstulaan muutettuani minut houkuteltiin mukaan paikalliseen Kimingin Nuorisoseuraan. Miksi olet muuttanut? Onko muuttoihin vaikuttanut se, millaista nuorisoseuratoimintaa uudella paikkakunnalla on? Uuden avioliiton myötä muutin Karstulaan vuonna 2010. Kimingin Nuorisoseura oli tuolloin ollut monta vuotta toimimattomana. Häissämme sulhanen ryöstettiin ja minut muilutettiin nuorisoseurantalolle. Talo oli kurjassa kunnossa käyttämättömyyden ja ilkivallan jäljiltä. Seuran entinen aktiivi ja puheenjohtaja Olli Möttönen alkoi houkutella minua mukaan nostamaan seuraa uudestaan jaloilleen. Yllytyshulluna lähdin tietenkin mukaan. Saimme Ollin kanssa puhallettua kyläläisiin talkoohenkeä, ja niinpä kunnostimme talon uuteen

kukoistukseen. Tähän saimme EU-avustusta Viisari ry:n kautta. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, ja monenlaista tapahtumaa on ehditty järjestää nuorisoseurantalo Uittokalliolla. Miten paikallisuus on näkynyt eri nuorisoseuroissa, ja mitä yhteistä ja mitä eroavaisuuksia olet huomannut eri seuroissa? Tällaiset pienten kylien seurat ovat hyvin samanlaisia paikkakunnasta riippumatta. Tärkeintä on saada luotua yhteishenki, joka sitoo jäseniä toimintaan. Yhteishenki ja ilolla tekeminen auttaa jaksamaan välillä raskaissakin vaiheissa.

Helge Nylander (vas.) vastaanotti Kari Peitsamon Uittokalliorockiin vuonna 2017. Tapahtuma järjestettiin nuorisoseurantalo Uittokalliolla ensimmäisen kerran vuonna 2016.

Tunnetut nuorisoseuralaiset

Tanssi vei Mari Sainion mennessään jo lapsena Teksti Maarit Saarelainen Kuva Mosa Photo

anssinopettaja, juontaja Mari Sainion vanhemmat tulevat Varsinais-Suomesta, mutta itse hän on paljasjalkainen helsinkiläinen. Hän on kahden pojan äiti ja yhden miehen vaimo. Perheeseen kuuluu lisäksi kaksi kääpiövillakoiraa, Pate ja Pipsa. Mari aloitti tanssiharrastuksensa jo kuusivuotiaana Siltamäen Nuorisoseurassa tanhun merkeissä. Tanssilaji vaihtui, mutta tanssi jäi pysyvästi elämään. ”12-vuotiaana menin Aira Samulinin tanssikouluun, ja se oli mielestäni parasta siihenastisessa elämässäni”, Mari kertoo. Siltamäessä Mari itse opetti myös ensimmäisiä disco-tanssiryhmiään 15-vuotiaana. Nyt myöhemmin hän palasi takaisin kotiseuraansa ja opettaa siellä tällä hetkellä show-tanssia lapsille. ”Haluan antaa seuralle takaisin niitä hyviä asioita, joita itse olen sieltä saanut. Meillä oli lahjakas ryhmä, jonka kanssa kilpailtiin, ja jota oli ihana opettaa: Kevätmatineat, Dance Show… se oli intohimoa päästä esiintymään oman yleisön eteen. Nyt äidit, nuo vanhat oppilaani, tuovat omia lapsiaan show-tanssiin.”

Danny Shown taustatanssijana Mari teki päätoimisesti tanssijan töitä 10 vuotta Step Upissa. Hän oli muun muassa Dannyn taustatanssijana, johon sisältyi paljon Suomen kiertueita ja ulkomaan matkoja, Kiinaa myöten. Danny Showt olivat aikanaan legendaarisia, sellaisia mitä ei oltu Suomessa ennen nähty. Tosi tärkeitä olivat myös Dannyn antamat opit. ”Sisimmässäni asuu esiintyjä. Mulla on todella vahva esiintymisen palo. Ehkä, jos osaisin näytellä tai laulaa, tekisin sitä. Nyt sitä paloa voin toteuttaa juontamisen ja tanssin kautta. Kyllä tanssi on suurin rakkauteni sekä lavalla että opettamassa. Kutsumukseni on tuoda ihmisille tanssin riemua.

Mari Sainio Mari Sainio, 48 vuotta. » Liikunta-alan yrittäjä, tanssinopettaja, juontaja » Harrastanut tanssia kuusivuotiaasta » TV-töitä vuodesta 1997 alkaen » Juontajana mm. TV-ohjelmissa kuten Big Brother, Julkkis Big Brother, Reikä seinässä, Noutajat.net ja Hulahula

Julkisuudessa en kauheasti ole ollut viime aikoina, juontokeikkoja kyllä teen säännöllisesti, enkä sulje pois mitään töitä, tärkeintä on, että työ, johon lähden mukaan, on hauskaa.”

Mikä sitten tanssissa kiehtoo niin paljon, että siitä on tullut elämäntyö? ”Kaikki lähtee musiikista, silloin kun itse vedän tunteja, käytän tosi paljon aikaa musiikin valitsemiseen. Ja tietysti varsinainen liike, se on hyvä stressin purkaja, silkka keskittyminen, kun fokus on siinä hetkessä. Rakastan opettamista, on tärkeää, että pystyn tuomaan iloa ihmisille. Koen olevani siinä hyvä. Ja totta kai saan nautintoa myös omasta tanssimisesta ja osaamisesta.” Tanssikärpänen puri aikoinaan myös Marin oman perheen poikia, jotka harrastivat breakdancea. ”Kerran Helsingin Taiteiden yössä meidän pojat ja kummipoika pistivät esiintymismaton kadulle ja hatun maahan. Pojat taisivat breikata lähes kolmen tunnin ajan. Happening oli valtava menestys, se keräsi hirveästi yleisöä ja hattukin täytyi. Tämä sama ’Liukas’-ryhmä esiintyi lopulta kolmena vuonna peräkkäin Taiteiden yössä.”

Harrastuksen merkitys valtava Korona on vaikuttanut valtavasti tietysti myös Marin elämään. Se tyhjensi kalenterin, ja töitä on ollut todella vähän. Etätunnit ovat saaneetkin ihan uuden merkityksen tanssin opetuksessa. ”Onneksi pienet lapset ovat päässeet harjoittelemaan paikan päälle. Osa lapsista on kuitenkin ollut karanteenissa. Heille olen järjestänyt etätunteja Zoomin välityksellä. Eli tavallaan ryhmä on kuitenkin kohdannut ja pystynyt tunnin aikana moikkaamaan kavereita.” ”Lapselle ja nuorelle harrastuksella on valtava merkitys. Olen nähnyt monia tapauksia, jossa tanssitunnille tullaan seiniä pitkin, katse maassa ja ujoina, ja kuinka he sitten puhkeavat kukkaan ajan myötä oikean opetuksen ja kannustuksen kanssa. Sen näkeminen on ihan parasta palautetta minulle.” Mikä on sinulle tärkein paikka elämässä ja mikä on parasta elämässä juuri nyt? ”Koti on minulle se tärkein paikka. Ja kodissa paras paikka on meidän terassi, jota ympäröi ’viherkasviseinä’. Olen istuttanut sinne paljon ihania kukkia ja kasveja. Koska olen introvertti ihminen, tarvitsen omaa rauhoittumista ja yksin oloa.” ”Parasta elämässä juuri nyt on terveys ja perhe.”

Henna Sauranen

nuorisoseurat.fi/ilmoita-kahvit

Juhlavuosi jatkuu kasvokkain N

uorisoseuraliikkeen 140-vuotisjuhlavuosi käynnistyi virtuaalisesti tammikuussa ja koronapandemiasta johtuen olemme jatkaneet juhlavuoden viettämistä vahvasti verkkoalustoilla. Helmikuun loppupuolella järjestettiin striimattu Eläköön Folk! -tapahtuma Tampereelta käsin tammikuulta peruuntuneen Folklandian tilalle. Kansanmusiikin ja kansantanssin äärelle kokoontui tuhansia ihmisiä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Katselukertoja kertyi noin 4 000. Lämmin kiitos tapahtumayhteistyöstä Tampereen kaupungille! Maaliskuussa saimme nauttia hienosta ohjelmasta Nuorisoseurapäivän striimin äärellä. Upean juhlan oli koonnut Karjalan Nuorten väki. Tunnin mittaisessa juhlassa saimme nähdä erilaisia tanssi-ja teatteriesityksiä sekä kuulla fiiliksiä lasten ja nuorten harrastuksista. Juhlassa palkittiin myös Vuoden nuorisoseuraksi Lapin Ylioppilasteatteri, Vuoden nuorisoseuralaiseksi Taina Salminen Koski TL:n Nuorisoseurasta ja Vuoden Hermanskaksi

Marja-Liisa ”Maisa” Selimäki. Juhlassa kuultiin myös kaikkien palkittujen ensitunnelmia. Oli tietenkin tylsää, ettei juhlaa voitu viettää kasvokkain, mutta samaan aikaan on hienoa, että virtuaalisen juhlan äärelle kokoontui satoja nuorisoseuralaisia ympäri Suomen. Juhlastriimi lähetettiin Facebookissa, ja tapahtuman seinältä olikin mukava lukea kuulumisia, onnitteluja, terveisiä ja muisteloita. Lähetys sai kaiken kaikkiaan 1800 katselukertaa.

Vaikuttamista ja edunvalvontaa Juhlavuoden virtuaalisten tapahtumien lisäksi työssämme on korostunut huomattavan paljon vaikuttaminen ja edunvalvonta. Ennen kaikkea paikallisten nuorisoseurojen tilanne on aiheuttanut suurta huolta. Toinen merkittävä, osittain koronasta johtuva muuttuja, on koko suomalaisen kansalaisjärjestökentän rahoitus, jonka kohtalon kysymyksistä keskusteltiin huhti-

kuun kehysriihessä. Olemme saaneet mediahuomiota erityisesti koronatilanteen vaikutuksista paikallisten nuorisoseurojen toimintaan. Olemme pitäneet isosti esillä sitä, että seurat tarvitsevat tukea niin valtiolta kuin kunnilta. Touko-kesäkuussa järjestetään juhlavuoden lasten ja nuorten päätapahtuma Kalenat. Koronasta johtuen se joudutaan järjestämään myös verkossa, mutta yli kuukauden mittainen kokonaisuus mahdollistaa sen, että kokoontumaan pääsevät ryhmät saavat käyttöönsä riemukasta tanssimateriaalia sekä synttäripaketin Repe- ja Rilla-kissoilta.

Suomen suurimmat kakkukahvit Kesäkuussa juhannuksen aatonaattona 24.6. järjestetään juhlavuotemme kunniaksi Suomen suurimmat kakkukahvit. Tavoitteena on järjestää 140 kahvit ympäri Suomen. Kannustamme juuri sinua ja seuraasi mukaan! Kahveja voi viettää piknik-hengessä, perinteisesti seurantalolla tai sen pihassa (korona-

rajoituksista riippuen), pienellä porukalla mökillä tai etänä virtuaalikahvien merkeissä. Koronatilanteen uskotaan hellittävän kesän aikana ja syksystä odotetaan jokseenkin normaalia. Se tarkoittaa sitä, että saatamme päästä viettämään loppujuhlavuottamme yhdessä. Luvassa on ainakin Tanssimania Tampereella syyskuussa sekä tietenkin lokakuun toisena viikonloppuna pidettävä Nuorisoseurakokous, johon toivomme suurta osanottoa jäsenseuroiltamme. Korona-aika on koetellut meitä, mutta olemmehan kansanliikkeenä selvinneet monista kriiseistä 140-vuotisen historiamme aikana. Toivokaamme, että koronan jälkeinen aika on nuorisoseuroille kukoistavaa kautta, kun ihmiset palaavat harrastus-ja vapaaehtoistoiminnan pariin sekä kulttuurin suurkuluttajiksi. Pihlajaveden Nuorisoseurantalolla Keuruulla nautittu yhteinen kahvihetki nostatti hymyn Reenan,Millan ja Tuulan huulille.

Muistokirjoitus

Risto Kaukiainen 1943–2021

Suomalaisen nuorisotyön ja kansalaistoiminnan merkittävä kehittäjä Ulla Konttinen R isto Kaukiainen kuoli 77-vuotiaana Helsingissä helmikuun 2021 lopussa. Hän oli syntynyt Helsingissä 31.5.1943. Nuoruudessaan Kaukiainen suunnitteli taideopintoja Ateneumissa. Vanhempien toiveesta hän kuitenkin hakeutui opiskelemaan kauppakorkeakouluun ja valmistui ekonomiksi. Elämäntyönsä Risto Kaukiainen teki kasvatus- ja opetustyön parissa. Nuorisotyöstä hän kiinnostui jo opiskeluaikanaan 1970-luvulla toimiessaan jengi- ja erityistyöntekijänä Helsingissä. Sittemmin hän työskenteli Kansalaiskasvatuksen Keskuksessa kurssi- ja koulutussihteerinä kouluttaen niin järjestöjen kuin kuntien työntekijöitä ja luottamushenkilöi-

tä. Risto Kaukiainen toimi myös Rautavaaralla sijaitsevan Nuoriso- ja Luontomatkailukeskus Metsäkartanon johtajana. Metsäkartanolle myönnettiin hänen aikanaan Vuoden kasvattajapalkinto. 1990-luvun alusta Risto Kaukiainen siirtyi Lohjalle Kanneljärven opiston johtajaksi ja toimi tehtävässä 18 vuotta. ”Hän oli rehti ja humaani, tempasi mukaansa hurmaavalla huumorillaan, loi ympärilleen rennon ja lämpimän ilmapiirin”, muisteli eräs opiskelija Ristoa. Nuorisoseurajärjestössä Kaukiainen toimi sekä työntekijänä että luottamushenkilönä. Hän oli 1980-luvun alussa Suomen Nuorison Liiton järjestösihteeri ja koko 1990-luvun lasten järjestö Kalevan Nuorten Liiton puheenjohtaja.

Hän oli myös usean vuoden ajan opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmässä, joka valmisteli nuorisojärjestöjen avustustenjakoa. Risto Kaukiaisella on ollut merkittävä rooli suomalaisen nuorisotyön ja kansalaistoiminnan kehittäjänä. Eläkkeelle jäätyään Risto ryhtyi opiskelemaan taidehistoriaa avoimessa yliopistossa. Hän myös pyöräili ja käveli pitkiä matkoja ja kävi kuntosalilla ensimmäiseen koronakevääseen asti. Risto Kaukiainen oli pidetty intellektuelli seuramies. Häntä jäävät kaipaamaan kolme lasta, neljä lastenlasta, muut läheiset sekä laaja ystäväpiiri eri puolilla Suomea.

Kirjoittaja on Risto Kaukiaisen ystävä ja Kalevan Nuorten pitkäaikainen pääsihteer.

Pyrkijä vuonna 1921

Nuorison rientojen kannattaja. N.o 3. * Maaliskuun * 1921 * 32:n vuosikerta Toimittajat Martti Alpiranta (vastaava) ja Aukusti Ripsaluoma. Toimitusvaliokunta Santeri Alkio, Salomon Levämäki ja Niilo Liakka. Toimituksen osote Helsinki, Vyökatu 9 A. Konttori Annankatu 29. Tilaushinta 10 mk. vuosikerta.

Nuorisoseuraliikkeen 40-vuotisjuhlaan valmistukaa Jyväskylässä kesäk. 17–19 pnä vietettävän liikkeemme 40-vuotisjuhlan valmistelut ovat nyt jo järjestyneet niin pitkälle, että kokous- ja juhlatilaisuudet, illanvietot ja retkeilyt ovat suunnilleen ohjelmankin puolesta hahmoteltuna.

Näyttelypuoli

Eri maakunnissa toimeenpannaan sekä keskusseuran, että aluepiirien kesken valmistavia näyttelyitä ja varustaudutaan kaikinpuolin kotimaakuntaa edustamaan kotoisista kansallispuvuista ruveten,

joista kunkin maakunnan edustajat tunnetaan. Graafillisia taulukoita ym. asetetaan myös nähtäville.

annetaan erikoisesti läksyksi. Yhteisharjotuksen järjestämme vielä perillä.

Juhla- ja retkeilypuoli

Keskustelupuoli

Ensimmäisen juhlapäivän aloittaa retkeily, jonka jälkeen kokoonnumme alkajaisjuhlallisuuteen. Päivän lopuksi on yhteinen tutustumisillanvietto. Toisen juhlapäivän aloittaa myöskin retkeily. Sitten on vuosikokous, näyttelyjen tarkastelu oppaiden seurassa ja lopuksi retkeily Pönttövuoren tunnelia ja Kanavuoren näköaloja tarkastamaan, josta laivoilla tai junalla sopii palata. Kolmantena juhlapäivänä on liikkeemme 40-vuotisjuhla, Keski-Suomen N.-seurojen kesäjuhla juhlakonsertteineen.

Musikaalinen puoli

Liikkeemme 40-vuotisjuhlassa tahdomme jokainen tulkita tunteemme laulunsävelissä, ja siten saada valtavan yksiäänisen kuoron. Torvien säestyksellä esitämme laulut: Sen suven suloisuutta, Melartin Päivän laulu ja Soista järvistä jäät on lähtennä. Nämä pitää jokaisen nuorisoseuralaisen harjottaa mutta harjotella ne oikein. Kesäkokoukseen tulijoille ne

On varattu kokouksessa myöskin tähän tarkotukseen suhteellisesti riittävä aika. Muutamat keskusseurat ovat jo esittäneet keskusteluaiheita ja näille alustajat. Vielä on tilaa ohjelmassa ja pyydetään aiheet ja alustajat esittämään S.N.L:n sihteeritoimistoon.

Esitelmäpuoli

Luonnollisesti sekin tulee arvokkaalla tavalla edustetuksi. Siitä ilmoitamme lähemmin, saatuamme lopulliset vastaukset kaikilta esiintyjiltä. Valmistuksiemme hedelmällisin aika on nyt käsissä. Jos sen käytämme hyvin, muodostuu juhlakokouksestamme arvokas muistomerkki tehdyn taipaleen varrella, joka virkistää, mutta myöskin viittoo tietä eteenpäin uusiin saavutuksiin.

Esko-patsas IRTI-teatterille Teksti Pasi Saarinen Kuvat Emmy Haltsonen & Aimo Walamies

uomen Nuorisoseurojen vuosittain jakama Vuoden teatteriteko -palkinto eli Esko-patsas on myönnetty Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatterille. Palkinto jaettiin tänä vuonna etänä järjestetyssä nuorisoseurojen valtakunnallisessa teatteritapaamisessa maaliskuussa. IRTI-teatteri on vuonna 1992 Vuoksenniskan Nuorisoseuran alaisuuteen perustettu nuorisoteatteri, jonka Jorma ”Jomppa” Piispanen loi tarkoituksena antaa niille nuorille tekemistä, joilla ei ollut muuta paikkaa, kuin roikkua pihalla tekemässä tyhmyyksiä. Nimi IRTI tulee ajatuksesta, että siellä ihmiset ovat irti arjesta ja sen luomista odotuksista. Nykyisin se on harrastuspaikka yli sadalle 3–80-vuotiaalle harrastajalle seitsemässä lasten ja nuorten ryhmässä ja kahdessa aikuisten ryhmässä. Näistä harrastajista viisitoista toimii myös ohjaajina. Pääpaino on aina ollut viikoittaisessa rennossa harrastamisessa, jossa nuorta ei sitouteta pitkäaikaisiin produktioihin. Toki näytelmiäkin lähes 30-vuotiaaseen olemassaoloon mahtuu jo reilut 100 kappaletta. IRTI on mahdollistanut myös monen nuoren koettaa näyttelemisen lisäk-

si ohjaamista, valosuunnittelua, maskeeraamista, puvustusta, lavastusta ja kaikkea muuta teatteriin liittyvää. Sieltä on löytänyt moni nuori ammatin itselleen näyttelijänä, ohjaajana, teknikkona, lavastajana, toimittajana, juontajana, opettajana, tuottajana, tiedottajana jne. Näistä ammattilaisista moni on työskennellyt myös Nuorisoseuroissa. Suomi on täynnä huippuosaajia, jotka ovat voineet kutsua jossain vaiheessa nuoruuttaan IRTIä kodiksi.

Korona ei hidastanut tahtia Keväällä 2020 korona lopetti hetkeksi harrastustoiminnan lähes kaikilta. IRTI jatkoi toimintaa lähes normaaliin tapaan. Harjoitukset pidettiin Discordissa, apuna Google Drive. Näin pystyttiin ylläpitämään normaalia harrastusrytmiä ja ennen kaikkea tekemään yhdessä asioita ja pitämään kiinni jostain arjen normeista. Etäkevään aikana nuoret tekivät isona työnä spoken word -esitykset, joista teatteritaiteen maisteri, näyttelijä, muusikko, irtiläinen Pietu Wikström antoi palautetta. Tästä inspiroituneena kesällä 2020 alettiin suunnittelemaan koko illan näy-

telmää Discord-alustalle. Kuka löytäisi minut sai ensi-iltansa syksyllä 2020 ja se tarjottiin ilmaiseksi kaikille katsojille. Näytelmää tehdessä tutkittiin etäharrastamista ja teatterikokemuksen viemistä verkon välityksellä katsojille muulla kuin jo tutulla ”striimattu live-esitys”. Esitys onnistui imitoimaan teatteria ja teatterille ominaista vuorovaikutusta yleisön ja esiintyjien välillä. Esityksen aikana näyttelijät olivat fyysisesti Imatralla, Turussa ja Helsingissä ja katsojat ympäri Suomea ja Eurooppaa. IRTI onnistui luomaan uuden tavan tehdä teatteria, joka ei ole paikkaan sidonnaista. Toiminnalla tavoitettiin myös uutta katsojakuntaa, 15–30-vuotiaat PC-pelaajat, joille Discord on alustana tuttu, joten se antoi tälle segmentille mahdollisuuden osallistua teatteriesitykseen matalalla kynnyksellä. Kuka löytäisi minut todisti, että etäteatteri toimii ja ilman livekuvaakin esitys voi olla teatteria. Tätä ajatusta ja tämän etäteatterin mahdollisuuksia lähdettiin tutkimaan ja jatkojalostamaan Nuori Kulttuurin pika-avustuksen mahdollistaneella IRTI goes ETÄ -projektilla. Tavoitteena oli sulauttaa live- ja etäteat-

teri lähemmäs toisiaan ja katsoa kuinka voidaan antaa uniikki kokemus livenä ja etänä olevalle yleisölle ilman, että toinen jää toisen jalkoihin. IRTIssä ohjaaja on nuorisoseura-aatteen mukaisesti mahdollistaja, joka ruokkii nuorten paloa ja halua tehdä teatteria, antaa mahdollisuuden nuorelle ilmaista itseään ja antaa nuorille ääni. Vuodesta 2013 sitä on ollut vetämässä ja kehittämässä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pelkästään nuoria. Voidaankin painokkaasti sanoa, että IRTI on nuorten teatteri.

Vuoden teatteriteko Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden teatteriteko -palkinnon. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.

Ramppikuume valtasi verkon toistamiseen Teksti Karoliina Hursti Kuva Kangasalan Pikkuteatteri

amppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät järjestettiin viikonloppuna 23.–25.4.2021 virtuaalisena festivaalina verkossa. Ramppikuume järjestettiin jo 24. kerran ja toistamiseen virtuaalisena koronapandemiasta johtuen. Tapahtuma alkoi Instagram-livellä Martti Suosalon kanssa. Tilaisuudessa Suosalo kertoi omasta urastaan ja vastasi seuraajien kysymyksiin. Haastattelijana toimi Sandra Strömberg Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatterilta. Ramppikuumeen esityskatselmukseen osallistui yhteensä viisi esiraadin keväällä valitsemaa esitystä.

Katselmuksessa jaettiin yksi kiertopalkinto sekä stipendejä ja kunniamainintoja. Ramppikuumeen kiertopalkinnon ja 1000 euron stipendin sai Kangasalan Pikkuteatteri esityksellä Kohtalona murha. Raadin jäseninä olivat näyttelijä-käsikirjoittaja-ohjaaja Annu Valonen, teatteriohjaaja, kirjailija ja näytelmäkirjailija Elina Kilkku ja kulttuurin moniottelija Timo Metsäjoki. Ramppikuumeen tuottavat Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura yhteistyössä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa.

Tulokset Kiertopalkinto ja 1000 euron stipendi Kangasalan Pikkuteatteri: Kohtalona murha ”Tasavahvan näyttelijäensemblen toteuttama empatiaa maailmaan lisäävä suurteos, jossa nuoret kunnianhimoisesti ja uskottavasti ottavat haltuun draaman kaikki lajit ja ihmiselämän koko kirjon.” Muut stipendit Aortta: Kylkiluusta | 125 euroa ”Nuorten tekijöiden kunnianhimoinen teos, jossa klassikkoteoksen pohjalta on tehty oma tulkinta.” Laupiaat Saiturit/Ilmajoen Nuorisoseura | 125 euroa ”Nuorten itsensä tekemä, omannäköinen ja lennokkaan rennonletkeä versio Saituri-tarinasta.” Tampereen Nuorisoteatteri: Sirkuksetta 125 euroa ”Ajankohtainen ja absurdin hauska esitys, jossa kiitämme erityisesti mielikuvituksen käyttöä ja fyysistä näyttelijäntyötä.” Lastenkulttuurikeskus Musikantit: Tuhkimo | 125 euroa ja ”Festivaalipaikka” Nuori Kulttuuri Digifestival Pori 2021 -tapahtumassa ”Hienosti ja kunnianhimoisesti toteutettu teos, jonka parissa myös aikuiset viihtyvät.” Kunniamaininnat saivat nuoret teatterintekijät Kuura Juntunen (Aortta) sekä Niilas Kivinen (Laupiaat Saiturit/Ilmajoen Nuorisoseura), jotka olivat molemmat käsikirjoittaneet ja ohjanneet esityksensä.

Nuorisoseurojen teatterit koolla Valtakunnallisessa tapaamisessa oltiin iloisin mielin vakavien asioiden äärellä

uomen Nuorisoseurat järjesti maaliskuisena lauantaina valtakunnallisen teatteritapaamisen, johon osallistui noin neljäkymmentä ihmistä eri puolilta Suomea. Tapaamisen tarkoituksena oli kartoittaa teattereiden tilannetta korona-aikana, löytää eväitä yhteistyölle ja luoda uskoa tulevaan. ”Tässä ajassa tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä ja tulevaisuuden uskoa ja sitä silmälläpitäen tällainen valtakunnallinen tapaaminen järjestettiinkin”, taustoittaa Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Pasi Saarinen tapaamisen ajatusta. Tapaamisessa jakauduttiin seitsemään eri ryhmään, joissa keskustelut aaltoilivat haasteiden jakamisesta hyvien käytäntöjen esittelemiseen. Missä teatterissa oli vedetty ulkoharjoituksia talvisaikaan, missä käytetty Discord-alustaa, missä toiminta oli jouduttu lyömään kokonaan tauolle.

”Tulevana kesänä ja varsinkin ensi syksynä tarvitaan kaikki mahdollinen nuorisoseurayhteisön tuki, jotta meidän lähes kaksisataa teatteria saadaan uudestaan käyntiin. Sillä on erittäin suuri merkitys myös suomalaisen kulttuuriperinteen jatkumisessa”, toteaa Saarinen.

Nuorisoseurojen teatterin osaamiskeskuksen työntekijät ovat käsittelleet tapaamisesta nousseita ajatuksia kevään mittaan useallakin foorumilla. Yhteinen huoli kansainvälisestikin poikkeuksellisesta suomalaisesta harrastajateatteriperinteestä ja sen uhkista otetaan vakavas-

Teatteritapaamisen aikana koottiin osallistujien toimesta yhteisöllisesti rakennettu kuva nuorisoseurojen teatteritoiminnan tulevaisuudesta.

ti ja teattereita autetaan kaikin mahdollisin keinoin uudelleen toimintaan.

Kaikki mukaan Teatterilaivalle Nuorisoseurojen järjestämä Teatterilaiva -tapahtuma on tarkoitus pitää 17.– 18.9.2021 Silja Europalla, jos pandemia tämän sallii. Kaikille harrastajateatterin ystäville tarkoitetulla festivaalilla on tarkoitus mennä ilon kautta. ”Teatterilaivalla me ei murehdita tilannettamme, vaan riemuitaan siitä, että viimein pääsemme yhdessä rakkaan asian äärelle”, naurahtaa Pasi Saarinen. Syksyn aikana järjestetään myös toinen valtakunnallinen teatteritapaaminen, jossa toivon mukaan päästään jakamaan onnistuneita tarinoita pandemian jälkeisestä maailmasta, mutta myös konkreettista apua toiminnan uudelleen rakentamiseen.

Virtuaalinen opetus tukee kansantanssitoimintaa Teksti ja kuva Riia Niemelä

uoden aikana niin paikallisissa ryhmissä kuin valtakunnallisesti on kokeiltu erilaisia virtuaalisen opetuksen muotoja. Asia ei ole toki täysin uusi, sillä monet kansantanssiryhmät ovat jo vuosia hyödyntäneet digitaalisuutta toiminnassa esimerkiksi kuvaamalla harjoitteita ja tansseja ja julkaisemalla niitä yhteisellä alustalla vaikkapa suljetussa Facebook-ryhmässä muistin ja omaehtoisen harjoittelun tueksi. Korona-aikana on kokeiltu myös virtuaalista etäopetusta sekä hybridimuotoista opetusta, jossa osa ryhmästä on paikan päällä ja osa osallistuu harjoituksiin kotoa käsin. Nuorisoseurat tuotti kevään 2021 aikana kaksi virtuaalista tanssin etäkoulutusta: Tanssijan kehonhuolto Teamsin välityksellä ja Huhtikuun humaus -kansantanssin etäkurssi Zoomissa. Kumpaankin osallistui lähes sata henkilöä eri puolelta Suomea. Lisäksi vuoden 2020 aikana tuotettiin kansanomaisen paritanssin opetustunteja videon muodossa ja erilaisia tanssivideoita toiminnan tueksi nuorisoseurojen YouTube-kanavalle.

mää tai paria. Näin kuka tahansa voi osallistua opetukseen kotoaan käsin. Opetusaiheiden tulisi olla selkeitä ja tarpeeksi yksinkertaisia, jotta ne pystyy omaksumaan ilman kehollista ohjausta ja mahdollisuutta saada yksilöllistä ohjausta. Etäopetukseen soveltuvat hy-

Miten etäopetus toimii? Etäopetuksen haasteita on muun muassa se, ettei kouluttaja pääse välttämättä kunnolla näkemään, miten osallistujat oppivat. Ohjauksessa voi olla siten vaikeampi huomioida yksilöitä. Mikäli osallistujia on paljon, on palautteen antaminen ja liikeratojen korjaaminen haastavaa. Oppijalla itsellään on siten suurempi vastuu omasta oppimisestaan. Virtuaalinen opetus toimiikin hyvin sellaisten aiheiden opetuksessa, jossa ei välttämättä tarvita ryh-

Béla Gazdag tositoimissa Huhtikuun humauksen kouluttajana.

vin muun muassa erilaisten tanssisarjojen opettaminen, askelikkojen harjoittelu, yksin toteutettavat improvisaatioharjoitteet, paritanssi sovellettuna, kehonhuolto sekä keskustelevat ja tiedolliset sisällöt.

Virtuaalinen opetus osana toimintaa tulevaisuudessa Voisiko virtuaalinen opetus tarjota jatkossakin täydennystä ja virikkeitä perinteisen kasvokkain tapahtuvan toiminnan rinnalla? Osan valtakunnallisista ohjaajille ja harrastajille suunnatuista kursseista voisi toteuttaa virtuaalisesti, mikä säästäisi aikaa ja kustannuksia. Digitaalisuuden avulla voidaan parantaa koulutusten maantieteellistä saavutettavuutta. Myös kynnys osallistua varsinkin kansantanssiin vasta tutustuville voi olla matalampi, kun ryhmässä toimimista ei tarvitse jännittää. Toisaalta etäopetusta voi toteuttaa myös niin, että koulutukseen osallistutaan ryhminä eri puolilta Suomea. Se voisi näin lisätä myös ryhmien välistä yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa osallistumisen monelta paikkakunnalta kuitenkin niin, ettei kansantanssille ominaista ryhmässä toimimista tarvitse unohtaa. Voidaanko vaikkapa yhteisohjelmiin valmistautua tulevaisuudessa koko Suomen yhteisellä virtuaalisella tanssileirillä? Kansantanssissa yhdessä toimiminen ja kehollinen läsnäolo on niin tärkeää, että etäopetus tuskin koskaan voi korvata lähiopetusta. Se voi kuitenkin rikastaa kansantanssitoimintaa mahdollistamalla uudenlaista yhteisöllisyyttä ja oppimista yli valtakunnan rajojen.

Tanssimania tuo väriä Tampereen syksyyn uden kansantanssin ja kansanmusiikin tapahtuma Tanssimania järjestetään 23.–26.9.2021 Tampereella 15. kerran. Se ammentaa sisältöään sadan vuoden takaa 20-luvun tunnelmista, jolloin tanssi oli kiellettyä ja ilonpito luvanvaraista. Soitto soi ja tanssi taittui kaikesta huolimatta. Luvassa on koulutusta, konsertteja, iltatansseja ja kohtaamisia. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Nyt etsitään kansantanssista, pelimannimusiikista ja perinteestä ammentavia teoksia. Poikkitaiteellisia, pitkospuita eteneviä, uutta luovia. Lava on teidän! Esiintyjähaku on avoinna 31.5.2021 saakka. Haku osoitteessa www.tanssimania.fi.

Carita Berg

Toivo halmela

Harrastusjärjestöt:

Harrastus- ja vapaaehtoistoiminta kannattelee perheiden tavallista arkea O

lemme seuranneet koronapandemiasta johtuvaa keskustelua liittyen eri harrastuslajien osallistujamäärien putoamiseen sekä huoleen lasten ja nuorten liikkumisen vähenemisestä. Harrastusten hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia, eivätkä rajoitu vain liikuntaan.  Harrastustoiminnalla on keskeinen merkitys taitojen kehittymisen lisäksi myös sosiaalisten kontaktien ylläpitämisessä.  Harrastaminen on osa sujuvaa arkea, joka taas osaltaan lisää lasten ja nuorten resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä.   Suomen Nuorisoseurat, Suomen Partiolaiset, Suomen 4H sekä Mannerheimin lastensuojeluliitto tavoittavat paikallisten jäsenjärjestöjensä kautta erilaiseen harrastus- ja vapaaehtoistoimintaan satojatuhansia osallistujia. Kunkin järjestön pääkohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja perheet. Kukin järjestöistä tavoittaa kohderyhmäänsä myös isojen kasvukeskusten ulkopuolella ympäri Suomen. Keskeisinä harrastustoiminnan järjestäjinä ovat järjestöissämme eri-ikäiset vapaaehtoiset, oli kyse sitten lippukunnan johtajista, nuorisoseurantalojen ylläpitäjistä, harraste- ja kerho-ohjaajista

tai perhekahviloiden vetäjistä. Heidän valtavan arvokas vapaaehtoispanoksensa mahdollistaa sen, että mahdollisimman monella lapsella, nuorella ja perheellä olisi mielekäs ja kustannuksiltaan huokea harrastus. ”Olemme saaneet valtavan määrän kiitosta vanhemmilta siitä, että harrastaminen on voinut jatkua etänä tai muiden poikkeusjärjestelyjen turvin myös koronapandemian aikana”, kertoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola. ”Lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää luoda mahdollisimman normaalia arkea myös koronan aikana. Säännöllisyys pitää elämässä kiinni. Arkirutiinien kautta on myös helpompi palata normaaliin. Koulu rytmittää kasvavan viikkoa, mutta harrastukset ovat myös tärkeitä. Lapsi tarvitsee tekemisen ja oppimisen iloa, omien unelmien ja suunnitelmien toteuttamista turvallisessa, ohjatussa harrastuksessa”, sanoo 4H:n kasvatuspäällikkö Marika Sarha. ”Meidän toimintamme tavoittaa paljon vauvaperheitä, ja pohdimme, miten korona pitkittyessään vaikuttaa pienim-

pien lasten kehitykseen ja vuorovaikutustaitoihin. Onneksi olemme tavoittaneet myös uusia perheitä mukaan etätoiminnan kautta, mutta tietenkin toivomme, että pian voimme järjestää taas kasvokkaista toimintaa”, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan koordinaattori Liisa Ylikojola.

”Harrastamisesta eivät myöskään saa pudota pois sellaiset lapset ja nuoret, joilla ei ole kotoa tulevaa mallia harrastamiseen.” Koronapandemian aikana eri järjestöt ovat keksineet mitä luovimpia tapoja harrastaa. Kaikissa mainituissa järjestöissä on järjestetty etätoimintaa tai kokoonnuttu koronaturvallisesti harrastamaan ulkona. Paljon työtä ovat aiheuttaneet viranomaistahojen alati muuttuvat sekä sekavatkin koronaohjeistukset, mutta digiloikan lisäksi on pystytty pitämään kiinni harrastamisen korkeasta laadusta. Harrastuspudokkuutta on ilmennyt, mutta vielä se on onneksi

melko vähäistä. Sitä suurempi huolenaihe kaikissa järjestöissä on vapaaehtoisten jaksaminen, varsinkin kun tulevaisuuden toiminta näyttää edelleen varsin epävarmalta. ”Pidämme äärimmäisen tärkeänä sitä, että paikallisten yhdistysten toimintaedellytykset turvattaisiin entistä vahvemmin koronapandemian elpymisvaiheessa. Viime kädessä he pitävät huolen siitä, että lapsilla, nuorilla ja perheillä on mielekkäitä harrastuksia. Harrastamisesta eivät myöskään saa pudota pois sellaiset lapset ja nuoret, joilla ei ole kotoa tulevaa mallia harrastamiseen”, summaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen. Paikallisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen lisäksi meidän kaikkien järjestöjen toiveena on, että koronan jälkeisessä toipumisvaiheessa saisimme vapaaehtoistoimintaan mahdollisimman monta tekijää mukaan, jotta paikallisten järjestöjen toiminta voisi jatkua tarjoten lapsille ja nuorille kokemuksia, elämyksiä ja taitoja elämään. Toivotamme jokaisen tervetulleeksi mukaan. Nyt jos koskaan meitä kaikkia tarvitaan!

Erikoisremontti

Hammaslahti siirtyi maalämpöön Teksti Hannu Ala-Sankola Kuva Timo Hartikainen

ammaslahden nuorisoseurantalon lämmitysjärjestelmän korjaushanke alkoi vuonna 2015 kuntokartoituksen ja kolmevuotisen korjaussuunnitelman laatimisella. Suunnitelmassa myös täsmentyi hankkeen vaiheet ja aikataulu. Kuntokartoituksen lisäksi Suomen ympäristökeskus teki kylätalokatselmuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Kartoitusten ja suunnitelmien perusteella Hammaslahdessa päätettiin vaihtaa öljylämmitteisen talon lämmitysmuoto. Koska talo on kaavassa suojeltu, sen ulkonäköä ei saa muuttaa. Tämä vaikutti lämmitysmuodon valintaan siten, että vaihtoehdoista pois jäivät ilma/ilmavesilämpö ja hake/pellettilämmitys. Valinta kohdistui siis maalämpöön. ”Lämmitysmuutoksen suunnittelussa käytimme rakennesuunnittelijaa ja LVI-suunnittelijaa”, kertoo Hammaslahden Nuorisoseuran varapuheenjohtaja Timo Hartikainen. Suunnittelijat toimivat myös valvojina ja kaupungin rakennusvalvonta hyväksyi työn eri vaiheet. Hanketta toteutettiin toteutuneiden rahoituspäätösten mukaan, mistä johtui, että hanketta jouduttiin siirtämään vuodella alkuperäisestä suunnitelmasta. Syksyllä 2020 pyydettiin tarjoukset ja tehtiin hankintapäätökset. Kolme 240 metriä syvää kaivoa porattiin lokakuun lopussa 2020, ja lämpöpumppu ja kaksi varaajaa asennettiin ja kytkettiin nykyiseen patteriverkostoon ennen joulua 2020. Vaikutukset talon toimintaan hankkeen aikana olivat melko pieniä. Pi-

ha-aluetta jouduttiin hieman pienentämään porauksen ja putkikaivantojen kaivamisen ajaksi. Lisäksi kytkentävaiheessa oli parin tunnin vesikatko. Hanketta on rahoitettu Kotiseutuliiton avustuksella useampana vuonna. Lisäksi on ollut itse hankittua muuta rahoitusta ja remontin aikainen lyhytaikainen laina. Käyttökokemusta on nyt kertynyt neljän kuukauden ajalta. ”Lämmitysmuoto on huoleton, kun on saatu säädöt kohdalleen”, kertoo Hartikainen. Hankkeen toteutus kokonaisurakkana koettiin helpoksi. Poraus, kaivuutyöt, laitteet ja asennus toimitettiin meille avaimet käteen -periaatteella. Hankkeen rahoitus oli suurin haaste. Tällaisessa projektissa ei voi juurikaan käyttää seurantalore-

Hammaslahden nuorisoseurantalo, Joensuu, Pohjois-Karjala » Kokonaisbudjetti: maalämpöremontin kokonaisbudjetti oli 80 000 € + sähkötyöt n. 1 500 € » Rahoitus: OKM:n avustukset 63 000 €, omarahoitus n. 20 000 € » Talo rakennuttu 1915, laajennettu 1950- ja 1970-luvuilla » Talon virallinen maksimihenkilömäärä 250, käytännössä 150

monttien perinteistä omarahoitusta eli talkootyötä. ”Kokemuksesta voimme todeta, että suunnittelu ja valvonta kannatti antaa ammattilaiselle”, Timo Hartikainen toteaa. Hyvä havainto on myös se, että näinkään laajasta hankkeesta ei ole aiheutunut häiriöitä talon käyttäjille. Hanke jatkuu vielä lämpöpattereiden ja putkistojen vaihdolla kesän aikana. Hammaslahdessa on taloa korjattu perusteellisesti myös muilta osin. Vuonna 2016 korjattiin ulkoseinät ja 2017 katto ja ikkunat Kotiseutuliiton avustuksilla. Leader-rahoituksella on uusittu sisävalaistus led-valoiksi, yläpohjan lisäeristys, saunan perusteellinen korjaus kellarissa, vessojen muutos sekä hankittu palosuojatut verhot, äänentoistolaitteet ja av-välineitä. Joensuun kaupungin maaseudun kehittämisavustuksella on uusittu rännit, lumiesteet ja salaojat. Talo on normaalioloissa ahkerassa käytössä. Talossa oleva asunto on vuokrattuna sekä talossa on myös 4H-yhdistyksen toimisto. Talolla toimii normaalioloissa yhdeksan ryhmää ja taloa vuokrataan kokousten, häiden ja muiden juhlien pitopaikaksi. Niin kuin monella muullakin kylällä nuorisoseurantalo on Hammaslahden ainoa kaikkien yleisessä käytössä oleva kokoontumispaikka tällä hetkellä.

Putkitusta asennetaan maalämpökaivoihin.

Lyhyesti, selkeästi ja helposti – selkokieli palvelee kaikkia Teksti Maarit Saarelainen

Tutkimuksissa on todettu, että suomalaisten nuorten lukemisen taito ja tekstin ymmärtäminen ovat heikentyneet viime vuosina. Yhteiskunta vaatii meiltä yhä monimuotoisempaa lukutaitoa. Selkokielinen teksti on helppoa yleiskieltä. Se on yksinkertaista ja selkeää. Siinä asetutaan lukijan asemaan ja houkutellaan ihmisiä lukemaan. Selkokieltä tarvitaan, että mahdollisimman moni ihminen myös ymmärtää lukemansa.

uha Juntunen opiskelee Joensuun Karelia-Ammattikorkeakoulussa media-alaa. Hän on tehnyt Suomen Nuorisoseuroille toiminnallista opinnäytetyötä selkokielestä ja valmistanut digitaalisen julkaisun Nuorisoseurojen verkkosivuille. Siinä esitellään järjestön toimintaa selkokielen ja infografiikan avulla. Tutkimuskysymyksiä Juntusen opinnäytetyössä olivat, kuinka luoda selkokielinen teksti, kuvitus ja infografiikka ja kuinka herättää mielenkiintoa selkojulkaisua kohtaan. Juhan opinnäytetyö valmistuu tämän kevään aikana. ”Informoivan selkojulkaisun valmistaminen Nuorisoseuroille on toimeksiantona hyvin ajankohtainen. Se on kiinnostavaa, haastavaa ja opetta-

vaa. Ajankohtaisen työstä tekee se, että selkokieli on alkanut yleistyä ja se on myös yksi saavutettavuustavoitteista. Kielen lisäksi myös visuaalisuus on saavutettavuuden näkökulmasta tärkeää”, kertoo Juha Juntunen. Selkokielistä tekstiä kirjoitettaessa täytyy tietää kohderyhmä. Tekstissä vältetään pitkiä ja vaikeita sanoja sekä lyhenteitä. Vaikeita sanoja ja käsitteitä selitetään myös auki. Selkokielen yksinkertaisin muoto on helppo selkokieli. Se on suunniteltu henkilöille, joille lukeminen on vaikeaa tai siihen tarvitaan paljon apua. ”Selkokielistä tekstiä tehdessä on tärkeää asettua lukijan asemaan ja ottaa huomioon hänen näkökulmansa. Selkokielisessä julkaisussa lukijan mie-

lenkiintoa voi herättää eri tavoin. Esimerkiksi otsikko tai lause voi olla kysymysmuodossa. Lyhyt ja ilmava teksti herättää mielenkiintoa luettavaa julkaisua kohtaan. Toinen innostava keino on kuvitus ja värien käyttö. Kuvituksenkin on hyvä olla selkeää ja pelkistettyä.” Tänä päivänä yhteiskunta on monikanavainen ja monikulttuurinen. Informaation määrä on kasvanut valtavasti. Saamme tietoa paljon nopeamVIERITÄ KUVAA ALASPÄIN min ja helpommin kuin ennen. Meillä on käytössä erilaisia sosiaalisen median

kanavia ja monia sivustoja. Nyt mietitään, millä tavoin voimme niistä oppia ja mitä hyötyjä voimme näiden monien kanavien kautta saavuttaa. Tässä selkokieli on yksi työkaluista, jota kannattaa opetella käyttämään. Jälkikirjoitus: Tätä tekstiä kirjoittaessani jouduin itse pohtimaan, mitä ja miten sanoja käytän. Miten huolettomasti heitän esimerkiksi sanoja digitalisaatio ja monikulttuurinen. Aion vastedes kiinnittää kirjoittamaani ja käyttämääni kieleen entistä enemmän huomiota.

Sanastoa Selkokieli

Data

Selkokieli tarkoittaa kieltä, jonka sisältö, sanasto ja rakenne on muutettu yksinkertaisempaan muotoon. Selkokieli on suunnattu ryhmille, joille yleiskielisen tekstin lukeminen tai ymmärtäminen on vaikeampaa.

Asian säännönmukainen esitys viestitettäessä. Tieto ja tiedot ovat käsittelykelpoisessa muodossa.

Suomessa selkokielistä sisältöä tuottavat tällä hetkellä muun muassa Selkokeskus, Kehitysvammaliitto ja Yle. Myös Kela on julkaissut selkokieliset verkkosivut vuonna 2019.

Digitaalisuus Digitaali- ja tietotekniikan laajamittainen käyttöönotto ja hyödyntäminen. Toimintaohje, suuntaviiva; Euroopan yhteisöjen jäsenmaita velvoittava ohjeellinen säädös. Infografiikka

Saavutettavuusdirektiivi edellyttää viranomaisia muokkaamaan verkko- ja mobiilipalveluja niin, että ne ovat kaikkien saavutettavissa. Direktiivin tarkoitus on edistää jokaisen kansalaisen mahdollisuutta toimia digitaalisessa ympäristössä.

Tarkoittaa tiedon visualisoimista esimerkiksi kuvituksen, diagrammien ja tekstin avulla.

Selkokielen mittari on selkokielen asiantuntijoille ja kielentutkijoille kehitetty apuväline. Sen avulla voidaan vastata kysymykseen, onko jokin teksti selkokieltä vai ei. selkokeskus.fi

MIKÄ NUORISOSEURAT?

Direktiivi

Saavutettavuusdirektiivi

Selkomittari

SELKOKIELINEN OPAS

6% 0–6-VUOTIAS

Nuorisoseurat on järjestö.

60 % YLI 30-VUOTIAS

Meillä on jo yli 30 000 jäsentä.

11 %

Jokainen voi osallistua meidän toimintaamme. Meillä lapset ja nuoret harrastavat ja aikuiset järjestävät toimintaa.

Tekstin ja kuvan yksinkertainen kirjallinen esitys.

Tässä oppaassa on tietoa

Liikkuva, liikuteltava, siirrettävä.

7–18-VUOTIAS

leirejä ja tapahtumia koko Suomessa.

Infograafinen selkojulkaisu

Mobiili

22 %

Järjestämme harrastuksia,

harrastuksista, leireistä ja tapahtumista. Lopussa löydät myös yhteystiedot, jos haluat esimerkiksi osallistua mukaan toimintaan.

Visualisointi

Kuvassa voit nähdä, minkä ikäisiä jäseniä meillä oli vuonna 2020.

Kuvan avulla näkyväksi tehty. Kuvassa esimerkkiä selkojulkaisun ulkoasusta.

HARRASTUKSET

Harrastuksen avulla

19–29-VUOTIAS

Millainen on sinun ohjaajan polkusi? O

hjaajan polku muodostuu erilaisista vaiheista ja rakennuspalikoista, kuten omasta harrastamisesta, nuorisoseuralaisuudesta, tapahtumiin osallistumisesta, aktiivisuudesta, ohjaajana toimimisesta sekä kouluttautumisesta. Jokaisen ohjaajan polku on erilainen!

OSALLISTUMINEN

LÄHTÖKOHTA MOTIVAATIO

Jokaisessa rakennuspalikkaa kuvaavassa tähdessä on värikoodein merkittyjä osa-alueita: motivaatio, osallistuminen, vaikuttaminen, verkostoituminen sekä osaamisen kehittäminen. Tämä kaikki muodostaa ammatillisen kehittymisen ohjaajana.

VAIKUTTAMINEN

VERKOSTOITUMINEN

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Tunnistan osaamiseni ja haen osaamismerkkejä Ideoin toimintaa: Oma harrastus Oma ryhmä Oma seura

Osallistun Nuorisoseurajärjestön koulutuksiin Knoppi-koulutus Osallistun ryhmäni kanssa Nuorisoseurajärjestön tapahtumiin Osallistun Ohjaajien olohuone -webinaareihin

Kehitän ryhmäni toimintaa Viestin ryhmäni toiminnasta

Haluan vaikuttaa nuorisoseurassa

AKTIIVISUUS

Toimin apuohjaajana Ohjaan omaa ryhmää Kuuntelen muita Sanon mielipiteeni Kokeilen uusia toimintamuotoja

OHJAAMINEN

Tunnen Nuorisoseurojen strategian ja arvot

Osallistun ryhmäni kanssa oman seuran tapahtumiin Välitän tietoa ryhmän toiminnasta seuralle

AMMATILLISUUS

Olen aktiivisesti mukana nuorisoseurani toiminnassa

Vaikutan valtakunnan tasolla: Nuoret vaikuttajat Hallitus Valtuusto

NUORISOSEURALAISUUS

Vaikutan maakunnallisesti ja verkostoidun muiden toimijoiden kanssa

Olen kiinnostunut omasta seurastani Olen kiinnostunut toimintaympäristöstä, jossa seura toimii

Osallistun päätöksentekoon Kuulun johtokuntaan

TAPAHTUMAT

TEKEMISEN RIEMUA TEHTÄVILLÄ Uusi rastirata on jälleen valmistunut ja ladattavissa kokonaisuudessaan nuorisoseurojen työkalupakista. Rastirataan kuuluu 10 erilaista tehtävää, jotka voit tehdä kaikki tai ottaa vain osan käyttöön. Rastirata sopii hyvin tehtäväksi erilaisiin tapahtumiin, kuten kakkukahveille, kesätoreille, leireille tai vaikka nuorisoseurojen esittelypisteelle. Jokaisessa pisteessä on myös Tiesitkö että -tarina. Tarinat on kerätty nuorisoseurojen Yhteisön Voima -teoksesta. Rastiradan ovat koonneet Pirita Laiho ja Minna Pasi. Kuvituksesta vastaa Sini Padilha.

Tässä esiteltynä kolme erilaista pistettä!

Jatkotarina – olipa kerran Tarinan voit kirjoittaa paperille tai kertoa kaverin kanssa ääneen niin, että jatkatte lauseita vuorotellen. Aloita lauseet seuraavien lauseiden mukaan: * * * * * * *

Olipa kerran... Joka päivä... Kunnes eräänä päivänä... Siitä johtuen... Kunnes viimein... Sen päivän jälkeen... Tämän tarinan opetus on se, että...

1800-luvun lopussa oli to si vähän näytelmiä kirj oitettu suom en kielellä. Niinpä seuran äyttämölle ki rjoitettiin monta kertaa nuorisoseuro ja varten uusia näytelm iä, kuten Tontt u myllärin talossa (1882) , Maantiellä (1894), Puukkojunkka ri (1895), Ajan tapauksi a (1897) Lähde: Yhteisö n vo sivu 316–317ima 1,

Huivitanssi * * * *

Seistään vastakkain/piirissä tms. Kaikilla on huivit/kangaspalat käsissä Yksi on johtaja, joka tekee liikkeitä, muut seuraavat Yksin ollessa voit laittaa musiikkia soimaan ja tanssia huivin kanssa

(”jatkotarinan” yhteyteen)

ensimmäisess ä valtakunnalli sessa nuorisos eurakokouksessa 1895 pitkä ke skustelu käytiin kysym ykse rojen suvaittav stä, onko nuorisoseua tanssia, ja pä tulokseen, ett ädyttiin ä seurojen on vähin erin sa pyrittävä aman iltamie nsa ohjelmaa leikkejä ja piir n itansseja. Lähde: Yhteisö n voima 1, sivu 240

(”huivitanssin” yhteyteen)

Tasapaino Seiso yhdellä jalalla ja kirjoita toisella jalalla nimesi ilmaan. Vaihda jalkaa. Jos tuntuu liian helpolta, laita vielä silmät kiinni. Voit tehdä tämän myös pareittain peilin omaisesti eli ensin toinen kirjoittaa ja toinen matkii liikettä. Sen jälkeen vaihdetaan osia.

Lyhyesti

Nuorisoseurat mukana harrastamisen Suomen mallin pilotoinnissa Rovaniemellä Teksti Elle Syväjärvi

Viime vuoden lopulla Suomi otti harppauksen lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittämisessä, kun kunnille oli opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettavissa hankerahoitusta harrastamisen Suomen malliin. Taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jossa halutaan edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tarjoamalla jokaiselle mahdollisuus mieluisaan ja maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Harrastamisen Suomen mallia edistetään valtakunnallisesti, ja harrastustoiminta aloitettiin kouluilla tämän vuoden tammikuussa, jolloin mukana oli 117 kuntaa. Alkuvuoden aikana maksuttomaan harrastuksen piiriin on päässyt reilusti yli 200 000 peruskoululaista. Lapissa Rovaniemen kaupunki sai pilottihankkeeseen rahoituksen ja pilottia järjestettiin kahdella Rovaniemen alueen koululla. Suomen Nuorisoseurojen Lapin aluetoimisto lähti mukaan yhteistyöhön toteuttamaan harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen. ”Yhteistyö tällaisen asian eteen, missä edistetään lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastamiseen, on todella tärkeää.” kertoo Lapin aluetoimiston toiminnanjohtaja Elle Syväjärvi. Lapin aluetoimisto on järjestänyt Rovaniemellä parin vuosikymmenen ajan teatteriharrastusta lapsille ja nuorille, ja pilotointihankkeessa aluetoimisto toteuttaa kouluilla ilmaisutaidon kerhoja alakoululaisille. Tällä hetkellä aluetoimiston Teatteri SÄIJE:n toimintaa koordinoi Elina Rousu-Uurtamo: ”Otimme mielihyvin vastaan mahdollisuuden olla mukana tarjoamassa maksutonta harrastusta lapsille ja nuorille koulupäivän yhteydessä. Kevään pilotti antaa meille kaikille tärkeää oppia tulevaisuuden harrastamisen mallista.” ”Teatteri ja ilmaisu harrastuksena on selvästi ollut pilottikoulujen lapsille ja nuorille uusi ja jokseenkin

vieras asia. Heittäytymiskykyä kerholaisista ei silti ole jäänyt missään vaiheessa puuttumaan. On ollut kerrassaan hienoa seurata, kuinka rohkeasti nämä lapset ja nuoret lähtevät mukaan leikkiin ja vastaavat heittämiini haasteisiin loputtomalla luovuudella. Toivon, että teatteri-ja ilmaisuharrastus saa tilaa hankkeessa myös jatkossa. Selvästi lapset ja nuoret hyötyvät harrastuksen tarjoamista mahdollisuuksista”, kertoo ilmaisutaidon kerhoja vetänyt teatterialan ammattilainen Krista Karttunen. Ensi syksynä harrastustoimintaa järjestetään Rovaniemen alueella kolmellatoista koululla.

Nuorisoseurantalon osaaja – hae oma osaamismerkki Nuorisoseurat ovat laatineet osaamismerkkejä erilaisista nuorisoseuratoiminnan kautta saaduista osaamisista. Nuorisoseurantalot ovat erottamaton osa nuorisoseuratoimintaa ja niiden hallinnoimisesta, ylläpitämisestä, remontoinnista ja toiminnasta kertyy paljon osaamista toimijoille. Tätä osaamista osoittamaan voi nyt hankkia OpenBadge-osaamismerkin. Merkin saaja hallitsee seurantalon ylläpitoon ja toimintaan liittyviä taitoja. Nuorisoseurantalo-osaaja hallitsee tai on vastannut vähintään kolmesta ja Nuorisoseurantalomestari kuudesta alla olevasta valinnaisesta osa-alueesta » Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö » Talous » Vapaaehtoistoiminta » Rekrytointi, johtaminen ja palkitseminen » Kunnossapito » Korjaustoiminta » Markkinointi ja viestintä » Varauskäytännöt » Sopimukset » Turvallisuus » Kalusto, varusteet ja laitteet Lisätietoa kaikista osaamismerkeistä voit käydä lukemassa liiton sivuilta osoitteesta nuorisoseurat.fi/osaamismerkit.

Kuvassa Yläkemijoen koulun Teatteri Säije PILOTTI -ryhmän osallistujat Milla Juho, Mirella Virtanen, Inka Hanhisuanto.

Ohjaaja Nuorisoseurassa -merkki kertoo omasta osaamisesta Digitaalinen osaamismerkki on erinomainen tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta esimerkiksi yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi ansioluettelossa työpaikkaa hakiessa, somessa tai oppilaitosten valintakokeissa omaa osaamista esitellessä. Nuorisoseurajärjestön toiminta-ajatuksen mukaan kasvatus- ja harrastustoiminta edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Eri-ikäisten yhdessä toimiminen

vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä lisää hyvinvointia. Ohjaaja tuntee Nuorisoseurajärjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus sekä toiminta-ajatuksen. Ohjaaja nuorisoseurassa osaamismerkkiä voi hakea, kun » On ohjannut yli 6 henkilön ryhmää vähintään yhden toimintavuoden » Tuntee ja noudattaa Nuorisoseurajärjestön arvoja

osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus sekä toimii kasvatusnäkemykseen mukaisesti » On osallistunut johonkin tapahtumaan / retkeen tms. oman ryhmänsä kanssa » Osaa laatia toiminnan turvallisuussuunnitelman ja toimii sen mukaan » Tuntee oman Nuorisoseuransa » Tunnistaa omat vahvuutensa Merkkiä tai lisätietoja merkeistä voit hakea kotisivuilla olevan linkin kautta osoitteessa nuorisoseurat.fi/osaamismerkit.

25 Nuorisoseurat on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö ja sen kaikki palvelut ovat jokaisen nuorisoseuran käytettävissä. Kansalaisfoorumi tarjoaa koulutusta, tietoa, tukea ja muita palveluita kulttuuri- ja kansalaistoimintaan. Katso lisää: kansalaisfoorumi.fi

Thea SMC / Unsplash

Verkkoympäristöt ja verkkopedagogiikka – suurta seikkailua, kokeiluja ja oppimisen iloa V

ietimme kevättalvella paljon aikaa Zoom-verkkoympäristössä Kansalaisfoorumin koulutussuunnittelijoiden pienellä porukalla keskenämme harjoitellen. Klikkailimme itsemme sisään näihin hassuttelukokouksiin tietokoneen lisäksi aina myös kaikilla puhelimilla ja tableteilla, mitä kodeistamme löytyi. Kokeilimme erilaisilla laitteilla liittymistä, siirtelimme toisiamme Zoomin ryhmähuoneista toiseen ja piirtelimme ruudulla toistemme näytönjaon päälle. Tarkoituksena oli suunnitella, miten tukisimme parhaiten jäsenjärjestöjämme verkkopedagogiikan kehittämisessä, mutta uppouduimme aina uusien ominaisuuksien testailuun keskenämme. Yhtäkkiä joku hoksasi: jos kerran meillä on hauskaa ja opimme joka kerta paljon uutta, miksi emme pitäisi tällaisia samanlaisia matalan kynnyksen sekoiluistuntoja myös muille?

Tämän pedagogisen oivalluksemme voi laajentaa Zoomista myös koko verkko-opetuksen alueelle. Voimme sanoa loputtomiin, että rohkeasti kokeilemalla oppii. Mikään ei kuitenkaan vedä vertoja sille, kun yhdessä hyppäämme suureen tuntemattomaan ja siellä huomaamme, että eihän tämä hajoakaan käsiin väärästä kohdasta klikkaamalla. Verkkoympäristöissä voi olla oikeasti hauskaa toimia, ja siellä voi rakennella myös monenlaisia osallistavia ja ryhmän toimintaa tukevia tehtäviä, joissa ihmiset pääsevät itse tekemään, olemaan sujuvasti vuorovaikutuksessa ja myös hulluttelemaan. Esimerkiksi pelkkä erinimisten virtuaalisten ryhmähuoneiden luominen (baaritiski, takahuone, keittiönpöytä) voi vaikuttaa olemisen tapaan ja keskustelun aiheisiin.

Yhdessä harjoittelua ei voita mikään

Verkko antaa mahdollisuuksia moneen – jos vain haluat

Näin saivat alkunsa Zoom-seikkailun nimellä kulkevat, kouluttajille suunnatut, maksuttomat lyhytkurssit, joita on pidetty useita pitkin kevättä. Vaikka koulutuksessa on laajat materiaalit ja luento-osuus, testailua ja harjoittelua, emme esitä olevamme Zoom-konsultteja, vaan olemme rehellisesti ja rennosti Zoom-sekoilijoita, jotka todellakin itsekin erehtyvät ja oppivat uutta jokaisen koulutusistunnon aikana. Mukaansatempaava ja välitön pedagoginen otteemme on saanut runsaasti positiivista palautetta. Hauskuuden lisäksi osallistujat ovat kertoneet oppineensa seikkailuissa paljon.

Zoom-seikkailun kokeneet ovat antaneet hyvää palautetta myös selkeistä materiaaleistamme. Tämä on huomionarvoista siksi, että olemme tehneet sähköiset materiaalimme hyvin pitkälti saavutettavuusohjeiden mukaisesti. Selkeys onkin yksi keskeinen arvo verkkokurssin materiaaleissa eikä sekään ole mitään salatiedettä. Verkkokouluttajan oma varmaotteinen ja rauhallinen toiminta luo turvaa osallistujille. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kouluttajakin voisi erehtyä tai osoittaa itsekin olevansa uuden äärellä. Kaikki oppivat

kyllä toimimaan verkkoympäristöissä sekä osallistujina että myös verkkokoulutusten vetäjinä, jos vain löytyy tahtoa ja rohkeaa seikkailumieltä. Verkkoympäristöt ovat pikkuhiljaa avautuva maailma, jonka poluille voi astua yksin, yhdessä tai oppaan kanssa.

Verkkopedagogista tukea tarjolla maksutta Kansalaisfoorumin tarjoama verkkopedagogiikan tuki ei rajoitu vain Zoom-seikkailuihin. Koulutussuunnittelijat tukevat ja auttavat mielellään pienemmissäkin murheissa, ja pidempiin verkkokurssien suunnittelu- ja kokeiluprojekteihin apuna on myös Verkkokeiju-palvelumme eli maksuton tukihenkilö. Zoom-seikkailuja tai Teams-toikkarointeja voidaan järjestää myös pienemmälle porukalle tilauksesta. Mikäs sen hauskempaa!

Mari Tapio Annamari Martinviita Raisa Laukkanen Kansalaisfoorumin koulutussuunnittelijat

Verkkokeiju Verkkokeijun tuki on jäsenillemme maksutonta ja sitä voitte tiedustella Tuula Hyystinmäeltä: tuula.hyystinmaki@kansalaisfoorumi.fi

Kolumni

Kevät tarjoaa taas parastaan Aamulla pakkasta, päivällä paahdetta. Ruskeasta vihreäksi muuttuva nurmikko. Sininen taivas ja aurinko. Pienet hiirenkorvat puiden oksissa. Lumi sulaa lammikoiksi. Lammikot kuivuvat ja asfaltti tulee esiin. Hiekat poistetaan ja pölypilvet valtaavat kaupungit. Ulkokalusteet ja grillit herätetään talviunilta. Leskenlehdet heräilevät ja uudet kukat istutetaan pihamaille. Kaduilla vastaan kävelevät ihmiset hymyilevät leveästi. Pipot vaihtuvat lippiksiin ja lapaset paljaisiin käsiin. Kevättakit ja -kengät löytyvät jälleen varaston perältä. Ja se, kevään ensimmäinen jäätelö ulkona!

Näistä asioista on tullut minulle hyvä ja aurinkoinen olo kuluvan kevään aikana. Kevät on itselle ollut aina uusiutumisen aika ja niin minulle kuin varmasti monille muillekin tulee ajatus, että näistä auringon säteistä pitää nauttia. Mikään ei ole parempi tunne kuin työpäivän jälkeen vaihtaa lenkkivaatteet päälle ja lähteä nauttimaan talviunilta heräilevästä luonnos-

ta. Työhuolet pyyhkiytyvät pois, kun katselee herääviä leskenlehtiä ja hiirenkorvia oksissa. Linnunlaulu on taas voimistunut talven jälkeen ja tässä vaiheessa vuotta jopa lokkien ääni kuulostaa kauan kaivatulta ääneltä. Keväisin uudistetaan kotia ja itseä, tummat tyynynpäälliset ja vaatteet vaihtuvat jälleen vaaleampiin sävyihin. Myös kodin siivoamisen tarve kasvaa ja ikkunoista siivilöityvät auringonsäteet vauhdittavat ikkunoiden pesemistä. Mutta miksi näitä asioita ei tekisi, kun ne tuntuvat kevätvalon lämmittäessä jopa mukavilta. Olen itse ollut aina täysin kevätihminen ja varsinkin heräilevä luonto on tuonut minulle energiaa kaiken talven pimeyden jälkeen. Kevään paras hetki on se aamu, kun avaa silmät ja huomaa, että yön aikana koivujen lehdet ovat auenneet kunnolla. Tätä hetkeä odotan nyt kirjoittaessa kovasti. Annetaan kevään tänäkin vuonna osoittaa parhaansa ja nautitaan jokaisesta hetkestä ja auringonsäteestä, jonka se meille tarjoaa.

”On pimeys ohi, taas kuljetaan valoon päin. Kevät ja minä, mikä pari, valon lapset käsikkäin.” –Tommi Läntinen: Kevät ja minä

Maiju Partanen Kirjoittaja on Jyväskylästä kotoisin oleva kansantanssin harrastaja yli 20 vuoden ajalta. Kotiseuransa ISOn Tanhuujien lisäksi hän tanssii Karjalan Nuorissa Helsingissä.

H-kilta

Jutajaisilla tanssittiin lama nurin J

Paula Hakala

os korona suo, Hermannit tapaavat Kiltapäivillä Rovaniemellä syyskuun toisena viikonloppuna. Jutajaiset on olennainen osa Kiltapäivien ohjelmaa. Jutajaiset tulee verbistä jutaaminen. Se on saamea ja tarkoittaa suurporonhoidossa tapahtuvaa paikan vaihtoa; siirretään porot kesälaitumilta talvilaitumille syksyllä ja päinvastoin keväällä. Juhla-Jutajaisilla oli syntyessään luja, Lapin ihmisiä kokoava rooli. Sen alkujuuri on eri puolilla Lappia pidetyillä maakunnallisilla Suvipäivillä. Vuonna 1973 Sodankylästä tuli Jutajaisten pysyvä pitopaikka. Siellä juhla kasvoi maakunnan nuorisoseurain voimannäytöksi, maakuntajuhlaksi, joka kokosi nuorisoseuravä-

Jutajaiset kokosi maakunnan väen ja maamme päättäjiä yhteen. Kuvassa juhlasta nauttii eturivissä mm. pääministeri Esko Aho.

en lisäksi läänin silmäätekevät ja puhujia pääministeritasoa myöten. Jutajaisilla on henkisesti kalevalainen perinne. Lappi eli hirmuisen poismuuton aikaa 1960- ja 1970 -luvuilla. Kokonaisia kyliä tyhjeni ja pitäjien asukasmäärät romahtivat, kun suuri osa työikäisestä väestöstä muutti paremman elämän toivossa muualle. Tässä, lähes paniikkitilanteessa, nuorisoseura nousi näkyväksi Lapin puolustajaksi ja vahvistajaksi. Syntyi ajatus hengen voimalla iskeä lamaa vastaan. Päätettiin tanssia ja soittaa lamaannus jänkhään. Välineeksi otettiin maakuntajuhla. Jutajaisissa haluttiin näyttää, mitä osataan, ja myös kertoa päättäjille, mitä Lapissa halutaan. Perinteet olivat arvossaan; erityisesti musiikki, kuorot ja tanssi loistivat. Nuorisoseura pani liikettä kinttuihin kylissä pitkiin talvi-iltoihin. Silloin sovitettiin, käsikirjoitettiin, luotiin koreografioita, tehtiin käsitöitä myyntiin ja harjoiteltiin ohjelmistoa tulevaa kesää varten. Kymmenet ryhmät kaikkialta maakunnasta halusivat olla mukana. Nykyisin elokuvajuhlien värittämä Sodankylän kirkonkylä täyttyi kansallispukuisista juhlijoista. Elettiin voimallista maakuntahengen ja itsetunnon nousukautta tavalla, josta jälkeenpäin voi sanoa: sen avulla henkinen lama nujerrettiin. Usko yhdessä tekemisen voimaan ja myös omaan kotiseutuun paloi vahvana liekkinä.

Sodankylä sijainniltaan Lapin keskellä sopi mainiosti juhlien pitopaikaksi. Siitä huolimatta juhlat jutasivat Rovaniemelle 1995, sillä kaupunki hamusi itselleen näyttävää kesätapahtumaa. Lapin Nuorison, Lapin Nuorison Liitto ja Kalevan Nuoret siirsivät juhlat läänin pääkaupunkiin. Jutajaisten profiili muuttui. Perinteisestä maakuntajuhlasta kehkeytyi monipäiväinen kansainvälinen folkolore-festivaali, joka kunnianhimoisesti tuotti esiintyjiä mordvalaisista kurkkulaulajista unkarilaisiin puukkotansseihin tai saamelaisista joikumestareista Seminaarimäen laulajiin. Juhlijoita oli parhaina vuosina yli 20 000. Festivaalin ohessa myytiin muun muassa pohjoisen käsitöitä ja ruokia ja opeteltiin kursseilla harmonikansoiton saloja, tanssia ja taiteilua. Lapin Nuorison Liiton konkurssi 2016 aiheutti katkoksen Jutajaisten järjestämisessä, mutta nyt juhla on taas noussut jaloilleen. Suuruutensa päiviin verrattuna kyseessä on pienimuotoinen tanssin ja musiikin festivaali, joka liittyy osaksi Rovaniemi-viikon ohjelmaa. Jutajaiset palaa lappilaisin voimin juurilleen ja ehkä jonain päivänä maakuntajuhlan statuksella. Folktapahtuma Jutajaisia juhlitaan ensi syksynä 8.-11.9.2021 Rovaniemellä.

Heikki Tuomi-Nikula Ukko-Hermanni

Kaikki nuorisoseurojen näyttämöt ovat Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöitä. Se tarkoittaa, että SHT:n tuottamat koulutukset ja muut palvelut ovat nuorisoseurojen saatavilla. Katso lisää osoitteessa www.shtl.fi.

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa

Yhteystiedot Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

47.

Etelä-Häme

rakkaudesta teatteriin jo vuodesta 1973

Jyväskylässä 20.-22.8.2021

www.harrastajateatterikesa.fi

Lasten ja nuorten vuoro olla spotissa K

eväältä 2021 koronapandemian vuoksi peruuntuneen SPOTTI-tapahtuman tilalla Suomen Harrastajateatteriliitto julistaa lasten ja nuorten oman teatteriaiheisen videokilpailun! Tee lyhyt teatteriaiheinen video ja lähetä se meille. Videon voi lähettää meille WhatsApilla numeroon 050 468 2138. Kilpailun aiheena on lapset ja nuoret SPOTISSA, tyy-

li on vapaa. Videon maksimipituus on kaksi minuuttia ja sen voi tehdä yksin, kaverin kanssa tai porukalla. Kilpailuun määräaikaan 16.5. mennessä saapuneita videoita julkaistaan Suomen Harrastajateatteriliiton somekanavissa. Liitä mukaan tieto tilistä tai hashtageista, jotka haluat tägättävän mukaan videoon. Parhaita videoita palkitaan myös rahapalkinnolla, jota on jaossa yhteensä 1 000 euroa. Lisätietoja osoitteessa shtl.fi/spotissa.

Tulossa 2021

Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 468 6388 hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame

Etelä-Pohjanmaa Keskuskatu 11 B 16, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 040 418 7412 tervonen.timo@gmail.com

Keski-Pohjanmaa Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomi Sepänkatu 14 C, 40720 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi

Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 elle.syvajarvi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi

Lounais-Suomi Tiina Koskinen 050 340 6566 Keskustori 4, 33100 Tampere Karoliina Hursti 044 059 1913 Yhteisötalo Otava, Otavankatu 5, 28100 Pori lounais-suomi@nuorisoseurat.fi www.lounais-suomi.nuorisoseurat.fi

Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 050 342 2054 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala

Harrastajateatterikesä Jyväskylässä 20.–22.8.2021 Tutustu ohjelmistoon osoitteessa www.harrastajateatterikesa.fi.

Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

Syksyn koulutuskalenteri

Syksyn koulutuskalenteria päivitetään parhaillaan. Nappaa parhaat koulutuspaikat ajoissa. shtl.fi/yleista-koulutuksista/koulutuskalenteri

Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo

Henkilöjäsenyys uudistuu

Tutustu SHT:n uudistuvaan henkilöjäsenyyteen ja liittymistarjoukseen www.shtl.fi/henkilojaseneksi

Nettivideo.fi tuo tapahtuman lähemmäs katsojaa

Liiton kautta on nyt mahdollista saada hyvin edulliseen jäsenhintaan esityksen striimauspalvelut. HUOM! Palveluista -15% Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenille keväällä 2021. www.shtl.fi/striimauspalvelu

Saimaa

Erityinen-festivaali

Erityinen on yksipäiväinen erityisryhmien oma teatterifestivaali, joka järjestetään 20.11.2021 Helsingissä. Festivaalipaikkana toimii Näkövammaisten Liiton Iiris-keskuksen tilat Helsingin Itäkeskuksessa. www.shtl.fi/erityinen

Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa

Ylä-Savo

sht@shtl.fi / www.shtl.fi

Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 050 539 3333 katja.partanen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

TOUKOKUU 14.–16.5. 21.–22.5. 22.5. 24.5. 26.5. 29.5. 30.5.

HEINÄKUU

Nasta – lasten ja nuorten teatteritapahtuma, Rovaniemi Nuori Kulttuuri Digifestival, Pori KNoppi-koulutus osa 1, Etelä-Pohjanmaa Rohkeasti lavalle – mistä helpotusta esiintymisjännitykseen?, Teams Itä-Suomen Nuorisoseurojen aluefoorumi, Teams Kevätvaltuusto, Teams Etelä-Suomen aluefoorumi, Mallusjoen seurantalo

KESÄKUU 1.–4.6. Lasten kesäleiri, Haajainen 7.–18.6. Luova lava -päiväleirejä eri puolella Suomea; katso tarkemmat tiedot leireistä: nuorisoseurat.fi/toiminta/luova-lava 7.–10.6. Knoppi-ohjaajakoulutus, Keski-Suomi 12.6. Lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenat verkossa 17.–20.6. Maakuntajuhlat Lakeuden Ilo, Liminka ja Lumijoki 24.6. 140-vuotiskakkukahvit eri puolilla Suomea; katso kaikki kahvipaikat osoitteesta nuorisoseurat.fi/juhlavuosi 28.6.–2.7. Luova lava -päiväleiri, Lehmo

1.–4.7. 5.–9.7. 10.7. 24.–25.7.

69. Ylä-Savon Maakuntajuhlat, Iisalmi Luova lava -päiväleiri, Joensuu Kiminki-Triathlon Uittokalliorock, Kiminki

Anastasia Romanova / Unsplash

TAPAHTUMAKALENTERI

ELOKUU 17.8.

Harrastustoiminnan käynnistäminen -webinaari

SYYSKUU 3.–4.9. 6.–12.9. 8.–11.9. 16.9. 17.–18.9. 23.–26.9. 24.-26.9.

Tempoa tenaviin ohjaajakoulutus ja täydennyskoulutus, Tampere Valtakunnallinen harrastusviikko Folktapahtuma Jutajaiset, Rovaniemi Pohjois-Pohjanmaan nuorisoseurojen aluefoorumi, Siikajoki Teatterilaiva, Silja Europa Tanssimania ja DÄÄNS-leiri, Tampere Teatteritorstain tuotannot -festivaali, Kuopio

LOKAKUU 2.–3.10. KNoppi-ohjaajakoulutus Itä-Suomi, jakso I 8.–10.10. Nuorisoseurakokous, Lahti 16.–17.10. Teatterimetakka, Imatra 21.10. Pohjois-Pohjanmaan nuorisoseurojen aluefoorumi, Oulu

Noudatamme tapahtumissa voimassa olevia viranomaismääräyksiä. Muutokset mahdollisia.

Jäsenetu –10 € paketeis ta koodilla TETEJAS EN

Tutustu uuteen Tempoa Tenaviin -materiaaliin – mukana nyt myös kuvakortit!

Nappaa mukaan myös oma kangaskassi ja essut koko perheelle!

puoti.nuorisoseurat.fi

Nuorisoseurat 2/2021

Articles inside

Kansalaisfoorumi: Verkkoympäristöt ja verkkopedagogiikka – suurta seikkailua, kokeiluja ja oppimisen iloa

Hammaslahti siirtyi maalämpöön

Puuhanurkka: Tekemisen riemua tehtävillä

Millainen on sinun ohjaajan polkusi?

Nuorisoseurojen teatterit koolla

Harrastusjärjestöt: Harrastus- ja vapaaehtoistoiminta kannattelee perheiden tavallista arkea

Lyhyesti