UUDEN AJAN JOHTAJUUS ON

Huomisen Johtajuutta Jo T N N

Helmikuussa seitsemänvuotias Arvi kysyi Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymyksissä (HS 10.2.2023), onko mikään sellainen asia ihan varma, mikä ei ole vielä tapahtunut? Ei ole, vastasi teoreettisen filosofian dosentti Markus Lammenranta Helsingin yliopistosta Arvin kysymykseen. Lammenrannan mukaan on hyvin vähän asioita, joista voimme olla ihan varmoja, ja tulevaisuuden tapahtumat eivät kuulu niihin.

Olin juuri lopetellut TYÖ2030-ohjelmajohtajan ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa työyhteisöille suunnatun johtajuustyökalun kehitystyöpajan, kun Arvin kysymys juolahti mieleeni. Kuinka mielekästä ylipäätään on kehittää mitään työkalua huomisen johtajille, jos emme voi olla varmoja siitä, mitä johtajuuskeskustelu ja tulevaisuuden johtaminen tulevat olemaan.

Tässä epäjatkuvuuksien ajassa mikään muu kuin muutos ei ole varmaa. Työ ja työelämä käyvät läpi suurta murrosta ja tarve uudistuksille on ilmeinen. Päätöksiä ja suuntaa on kuitenkin vaikea hahmottaa, jos emme tiedä, mitä tulevaisuuden johtajat tällä hetkellä ajattelevat. Viime vuonna yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja TYÖ2030-ohjelman kanssa teetetyn Johtajuusbarometri-tutkimuksen avulla selvitettiin milleniaalien ja sitä nuorempien keskuudessa, millaisena johtajuus koetaan yrityksissä tällä hetkellä. Vastauksista sai kättä pidempää tulevaisuuden päätöksentekoon siitä, millaista johtajuutta nuoret kaipaavat. Vastauksista kuulsi myös hiljaisia signaaleja johtamisja organisaatiomalleista, joilla suomalaiset yritykset voivat menestyä globaalisti tulevaisuudessa.

Tulevaisuuden johtajuuden anatomiaan liittyvät ominaisuudet alkoivat tutkimuksen myötä hahmottua. Johtajuuden anatomiasta on helppo puhua, koska johtajuuskeskustelua käydään jo yhä enenevässä määrin ihmisläh töisestä ja ihmisestä kokonaiskuvan muodostavasta näkökulmasta. Keskustelussa pyristellään pois auktoriteetin ja kerrostumien aiheuttamista luurangoista kaapissa ja viedään sitä jatkuvasti empaattisempaan suuntaan. Johtajuus on aina tilanne- ja työpaikkakohtaista, mutta käytän siitä huolimatta tässä yh teydessä termiä perinteinen johtajuus, jonka myyttiä on lähdetty työyhteisöissä murtamaan.

Jos jokin, niin tämä matka vaatii paitsi pitkäjänteisyyttä, vahvoja hermoja ja uskoa tulevaisuuteen mutta myös konkreettisia välineitä, joiden avulla elefanttia voidaan palastella osiin. TYÖ2030-ohjelmaan kuuluu siksi sarja käytännönläheisiä keinoja ja työkaluja, joiden avulla hyvinvointia edistävä johtajuus ja moniääninen keskustelu siitä tuodaan jokaisen ulottuville.

Se, mitä tulevaisuuden työelämä ja johtajuus meiltä vaatii, on epäselvää. Emme voi olla varmoja siitä, mitä ne lopulta tulevat olemaan, mutta ainakin meillä on suunta ja työkaluja sen pohtimisen ja oivalluksien pohjaksi. 