Arviot

hme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu näyttää ulkoisesti lasten ja nuorten kirjalta, mutta se sopii kaikenikäisille aiheesta kiinnostuneille. Kirja tuntuu ohuelta, mutta siihen on saatu mahtumaan todella paljon tietoa ja ajattelemisen aihetta; kirjaa ei ehkä saa luettua yhdeltä istumalta loppuun. Lukijalle kerrotaan vakavasta ja ajankohtaisesta aiheesta, ilmastonmuutoksesta. Piirroskuvat, sarjakuvat ja värikyys tekevät kirjasta silti helposti luettavan ja jopa viihdyttävän.

Teoksessa muistutetaan tärkeistä asioista, esimerkiksi siitä, että sää on eri asia kuin ilmasto. Lisäksi annetaan vinkkejä siihen, mitä jokainen I

voi itse tehdä hidastaakseen ilmastonmuutosta omalta osaltaan. Tietoa saa liikkumisesta, kuluttamisesta ja ravinnosta. Havainnolliset vertaukset auttavat ymmärtämään asian: esimerkiksi, jos syö vuoden jokaisena päivänä hampurilaispihvin, vastaavat päästövaikutukset yhdensuuntaista lentoa Helsingistä Los Angelesiin. Sen sijaan päivittäinen tofupihvi vastaa meno-paluu lentoa Helsingistä Tallinnaan. Muitakin esimerkkejä annetaan "planetaariseen ruokavalioon".

Sävyltään kirja ei ole synkkä vaan toivoa antava. Lopussa kirjailija vielä muistuttaa: ilmastotarinan jatko-osaan osallistut sinä tästä hetkestä lähtien.

tuuli turtola

Tyttö, jota ei hiljennetä

Valentina Camerini: Gretan tarina – et ole koskaan liian pieni tekemään suuria asioita. Into Kustannus 2019, 120 s.

reta Thunberg on nuori ruotsalainen ilmastoaktivisti, joka on päässyt otsikoihin ympäri maailmaa. Gretan koululakkoilu Ruotsissa on saanut aikaan maailmanlaajuisen Fridays for Future -liikkeen ja mobilisoinut miljoonia ihmisiä ilmastomarsseille. Tällä hetkellä parrasvaloissa seisova Greta ei kuitenkaan ole aina ollut äänekäs ja itsevarma. Kirja kertookin miten hiljaisesta ja syrjään vetäytyvästä lapsesta kasvaa päättäväisyyden ja periksiantamattomuuden avulla yksi ilmastoliikkeen kantavimmista äänistä. Tarinan kautta lukija kokee Gretan ilmastoahdistuksen ja sairastumisen, pääsee muG

kaan ensimmäiseen lakkopäivään ja kokee ylpeyttä Gretan kasvaessa yhdeksi ilmastoliikkeen keulahahmoista.

Gretan tarina voi olla lapsen ensimmäinen elämäkerta. Kirjassa ei juuri ole kuvia, mutta luvut ovat lyhyitä. Alakoulun viimeisillä luokilla oleva selviää kirjasta helposti itse ja pienemmän kanssa Gretan tarinaan voidaan tutustua yhdessä. Kirjan lopussa on lista teoista, joilla jokainen meistä voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Valitettavasti listasta on jäänyt muutama hyvin olennainen, Gretan toteuttama teko pois: lentämisen lopettaminen, kasvissyönti sekä vaikuttaminen puhumalla.

emma sairanen

Ympäristökriisi on ihmisten kriisi

Beata & Malena Ernman, Greta & Svante Thunberg: Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä. Tammi 2019, 326 s.

rnmanin ja Thunbergin perheen yhdessä kirjoittamassa teoksessa sukelletaan maapallolla vallitsevaan ilmastokriisiin, joka puhkaisee perhe-idyllin ja syöksee perheen omaan kriisitilaan. Teos kuvaa perheen matkaa äidin Malena Ernmanin silmin, keskittyen erityisesti Gretan polkuun sisäänpäinkääntyneestä ja vakavasti sairastuvasta varhaisteinistä yhdeksi ilmastoliikkeen kantavimmista äänistä. E

Kirjassa kuvataan hyvin planeetan akuuttia tilannetta, mutta syvennytään myös inhimillisiin kriiseihin, joihin nyky-yhteiskunta ihmisiä ajaa. Samalla on kyse selviytymistarinasta, jossa yksi perhe havahtuu ilmastokriisin vakavuuteen ja ryhtyy kriisin kieltämisen sijaan tekemään radikaaleja muutoksia omassa elämässään. Kirjalla tuntuu olevan ainakin yksi selkeä sanoma: jokainen meistä voi saada muutoksen aikaan.

ilkaise seuraavan kerran ulkona ollessasi maahan. Näetkö elottoman laikun vai elämää kuhisevan aineksen? Elämää maan kätköissä esittelee meille näkymättömän elämän rikkauden. Helppolukuisuutensa ja esteettisen kuvituksensa ansiosta kirja avaa ymmärryksen ovea turvallisesti meille tuntemattomaan maailmaan. Kyseessä on samanhenkinen kokonaisuus kuin Eeva-Liisa Hallanaron aikaisemmin toimittama Metsän saV

lainen elämä. Kirjan kappaleissa lajiasiantuntijat kertovat omalla äänellään rakkaimmistaan, punkeista änkyrimatoihin. Lukija oppii huomaamattaan erottamaan toisistaan kaksoisjalkaiset ja juoksujalkaiset ja saa vastauksen mysteeriin: mistä hyppyhäntäiset ovat saaneet nimensä? Matkalla löytää oman sisäisen maaperätutkijansa ja kirjan lopussa on ohjeet jopa näytteiden keruuseen! Maaperäeliöiden tärkein tehtävä kulkee läpi teoksen: aineiden hajottaminen ekosysteemin kiertoon.

sini malminiemi

Vakava ennuste muutoksesta

Suvi Auvinen: Lihan loppu. Kosmos 2019, 247 s.

itkän linjan kasvissyöntiaktivisti ja journalisti Suvi Auvinen on kirjoittanut tietokirjan, jossa hän ennustaa maailmantilan johtavan lihansyönnin radikaaliin vähentymiseen lähivuosien aikana. Auvinen on haastatellut teostaan varten eri alojen tutkijoita, niin biologeja, filosofeja kuin tulevaisuudentutkijoita. Tutkijat ovat pitkälti yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi lihantuotantoa on vähennettävä.

Tulevaisuuden ruokakulttuurien ennustaminen ei olisi mahdollista ilman tietoisuutta menP

neestä. Teoksen aluksi Auvinen esittelee kattavasti lihansyönnin maailmanhistoriaa ja sen jälkeen kotimaista kasvissyönti-ilmiötä. Molemmat taustoitukset selventävät, miksi nykyiseen tilanteeseen on tultu sekä miten siitä olisi edettävä eteenpäin. Teos on osoitettu nimenomaan sekasyöjille, jotka voivat tehdä muutoksen ja vaikuttaa tulevaan. Kirjoituksen sävy ei ole syyllistävä vaan toiveikas. Muutos on jo alkanut, ja kasvissyönnistä on väistämättä tulossa uusi normaali.

emmi ketonen

Arktis ilmastonmuutoksen armoilla

Jessica Haapkylä: Meren tarina. Into Kustannus 2019, 260 s.

eren tarina pureutuu kairan tavoin Arktisen meren ekologiaan. Teos on täynnä tiukkaa ja tuoretta faktaa, mutta myös tunteita herättäviä kohtaamisia ihmisten sekä muuttuvan arktisen meriluonnon kanssa. Jessica Haapkylä on meren parissa varttunut meribiologian tohtori ja tietokirjailija, joka on ollut mukana niin trooppisten merten tutkimuksessa kuin Arktiksella muun muassa Jean-Michel Cousteaun kuvausryhmässä. Teos käsittelee monipuolisesti tapetilla olevaa ilmastonmuutosteemaa esitellen lajikohtaisia näkökulmia unohtamatta ihmisiä. Osalle lajeista M

muutoksesta on ilmiselvää etua, toisille traagisempia seurauksia – kaikessa on kyse sopeutumisesta. Haapkylä yhdistää kokemuksensa sujuvasti tuoreisiin ja tekeillä oleviin tutkimuksiin. Teos on erityisesti biologiasta ja ympäristöstä kiinnostuneille mielenkiintoinen, mutta yleistajuisuudellaan ja selittävyydellään tavoittaa varmasti laajan kohdeyleisön. Meren tarina on kirja, joka herättää sekä ajatuksia että halun toimia.

juuli lehtinen

Kukka Ranta & Jaana Kanninen: Vastatuuleen – saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. Kustantamo S & S 2019, 363 s.

un historiaa kirjoittavat valloittajat, jää paljon kertomatta niistä, jotka yhteiskunnassa on painettu marginaaliin. Kukka Rannan ja Jaana Kannisen teosta Vastatuuleen – Saamelaisten pakkosuomalaistamisesta lukiessa havahtuu siihen, kuinka vähän tiedän – taikka olen ymmärtänyt kysyä – Suomen valtion rajojen sisäpuolella asuvista, Euroopan ainoasta alkuperäiskansasta, saamelaisista. Twitterin päivystävä saamelainen Petra Laiti kirjoitti blogissaan kirjan olevan “kokoelma kaikesta, jonka jokaisen suomalaisen on välttämätöntä tietää meistä”. Eikä suotta. Kirjassa käydään läpi saamelaisten historiaa ja kokemuksia runsaan lähdemateriaalin ja saamelaisten henkilöhaastatteluiden pohjalta. Luku luvulta lukijalle piirtyy kuva Suomen harjoittamasta assimilaatiopolitiikasta, eli sulauttamispolitiikasta: suomalaiset ovat vuoroin vieneet saamelaisten maat, vaikeuttaneet tai jopa kokonaan tuhonneet mahdollisuuden kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen, riistäneet äidinkielen tai pakottaneet saamelaiset ihmisarvoa loukkaaviin rotututkimuksiin.

Saamelaisten kokemat vääryydet Suomessa linkittyvät alkuperäiskansojen väärinkohteluun K

ympäri maailman. Tulevaisuus näyttää valoisammalta, mutta samalla kamppailu oikeuksista jatkuu, kun uudet uhat, kuten ilmastonmuutos ja Suomen ja Norjan valtioiden suunnittelema Jäämeren rata leijuvat synkkinä Saamenmaan yllä. Teos muistuttaa kuitenkin myös siitä, että saamelaiset ovat väärinkohtelusta huolimatta olleet aina toimijoita, omien oikeuksiensa aktiivisia puolustajia.

Kirja paikkaa tarkasti sitä aukkoa, jonka peruskoulujen opetussuunnitelma on jättänyt ammolleen: se kutsuu oppimaan, ymmärtämään, kuuntelemaan ja kiinnostumaan saamelaisista. Kirjassa useasti esiin nouseva saamelaisten käsitys ihmisen paikasta ja tavasta toimia luonnossa on jotain, jonka soisi olevan luontosuhteemme perusta.

Vastatuuleen tarjoaa tietoa, jonka avulla voimme rakentaa tietä kohti alkuperäiskansan oikeuksia kunnioittavaa kanssaeloa, jossa haitalliset kolonialistiset epätasa-arvon mahdollistavat yhteiskunnalliset rakenteet, asenteet ja ajatukset on saatu purettua. Teoksen jälkisanat painottavat, että tiedostamalla ja tunnustamalla tapahtuneet vääryydet ja epäoikeudenmukaiset vallan muodot, voimme osallistua tähän jälleenrakennukseen kaikki yhdessä – buohkat ovttas!

aino huotari

Ympäristövaikuttajan elämänkerta

Leo Stranius: Ekoistin muistelmat. Into Kustannus 2019, 280 s.

eo Stranius on tullut monelle tutuksi minimalistisesta ekoelämästään ja määrätietoisesta vaikutustyöstä eri järjestöissä, mutta miten hän on elämäntapaansa päätynyt?

Ekoistin muistelmat on yksityiskohtainen henkilökuva Straniuksesta ja etenkin hänen kehityksestään ympäristövaikuttajaksi. Lapsuudesta aivan vuoteen 2019 asti etenevä omaelämäkerta on jaettu löyhästi teemoittain. Paikoin hyvin runsaassa kuvailussa näen ennen kaikkea tahdon nostaa niin lapsuudessa kuin työmaailmassa kohdattuja ihmisiä vaikuttajina ja kiittää heitä elämässä mukana olemisesta. Osansa kiitoksista saavat myös hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ja tukiverkot. Straniuksen hektiset päivät ja duracell-pupumainen tarmo suorastaan hengästyttävät lukijaa, ja hurjan uraputken vastaL

painoksi olisi kaivannut enemmän pohdintaa ja itsereflektiota.

Kirjan etenemisen myötä lukijalle alkavat hahmottua suomalaisen ympäristöpolitiikan ja -ajattelun suuremmat linjat ja muutos noin vuosituhannen vaihteesta aivan tähän päivään. Nykyään monet Straniuksen radikaaleiksi nostetut elämäntapavalinnat ovat saavutettavissa etenkin usealle kaupungissa asuvalle. Pyöräily ja vegaaniruoka ovat jo suurelle joukolle arkipäivää ja mielenosoitukset ovat kasvaneet marginaalista tuhansien ihmisten ilmastomarsseiksi.

laura vuoksenmaa