Kevätseuranta 2019: Veden äärellä

VEDEN ÄÄRELLÄ

2019

teksti vilja tupola kuvat antti salovaara

evätseuranta 2019 innosti jälleen tarkkailemaan keväisten kasvi- ja eläinlajien ilmaantumista ja runsastumista vuodenajan edetessä. Perinteiseen tapaan osallistujat lähettivät ahkerasti havaintojaan eri puolilta Suomea ja myös media pysyi kuulolla kevään viimeisimmistä käänteistä. Kevätlajien aktiivisuutta tahdittivat erityisen lämpimät ajanjaksot, joiden välillä värjöteltiin melko koleissakin olosuhteissa. Viime kevään ominaispiirteisiin kuului hämmästyttävän varhainen ja nopea luonnon vihertyminen. K

Teemana vesiluonto Kevätseurannassa nähdään vuosittain vaihtuva teema, joka tällä kertaa kantoi nimeä Veden äärellä. Pitkän talven jälkeen jäänpinta rakoilee ja hellittää otettaan, jolloin luonto lähtee muuttumaan vauhdilla. Olipa kyse sitten puron solinasta, peilityynestä järvestä tai tyrskyävästä merenrannasta, vesi antaa luonnonystävälle näköalapaikan monipuolisen lajis

ton havainnointiin sekä tärkeän virkistäytymisen lähteen. Lajistot heijastavat herkkien vesistöjen tilaa ja niissä tapahtuvia muutoksia.

Kevätseurannan valokeilaan nostettiin viisi teemalajia: vesimittari, hauen kutu, tiira, rentukka sekä ihmistoiminnan elementtinä veneiden vesillelasku. Rentukka nähdään muina vuosina myös vakiolajien joukossa ja monelle muullekin Kevätseurannassa vakituisesti nähtävälle lajille, kuten rantakäärmeelle tai naurulokille, vesiluonto merkitsee korvaamatonta elinympäristöä.

Havaintojen kirjoa Vuoden 2019 Kevätseuranta eteni yli 1200 osallistujan voimin ja havaintoja vastaanotettiin yhteensä 9189. Havaintojen määrä jää hieman edellisvuosista, mutta toisaalta osallistujia näyttää riittävän yhä enemmän. Eniten havaintoja keräsivät peippo, laulujoutsen, västäräkki ja leskenlehti. Lintumuuton seurauksena monet heräävät kevään tuloon ja aikaisia lintuja onkin erityisen helppo seurata maisemaa hallitsevan kasvipeitteen vielä puuttuessa. Odotettu ilonpilkahdus leskenlehti on puolestaan pysynyt vuodesta toiseen havaituimpana kasvilajina.

Kevään eteneminen Aikaisista muuttolinnuista saatiin lauhojen säiden johdosta havaintoja jo helmikuun puolella. Maaliskuu käynnistyi koleammissa tunnelmissa, joten ensimmäisenä Kevätseuranta-viikonloppuna havaintolistalle ilmaantuivatkin lähinnä muutamat karaistuneet lajit, kuten kottaraiset ja vesien sulapaikoissa viihtyvät laulujoutsenet. Olosuhteiden salliessa osan varhaisista muuttolinnuista voi bongata Suomessa talvellakin. Maaliskuun lopulla lämpimän ilmavirtauksen saattelemana kevät heräsi toden teolla eloon: kurjista tehtiin ajankohtaan nähden runsaasti havaintoja, kasvimaailma avautui perinteisesti leskenlehtien kukinnalla ja useat hyönteislajitkin, kuten kekomuurahaiset ja sitruunaperhoset, siirtyivät onkaloistaan päivänvaloon.

Huhtikuun puolessavälissä matelijoiden talvihorros osoitti päättymisen merkkejä, valkovuokkopeite levisi etelän

VästäräkkiLaulujoutsen Siili SammakonkutuKoivunlehti 1cm Kekomuurahainen

maaliskuuhelmikuu huhtikuu toukokuu kesäkuu ei havaintoja

metsäisissä maisemissa, ja siileistä saatiin runsaasti ensihavaintoja. Huhtikuun lopulla hyvin lämpimän kelin myötä otettiin varaslähtö kesää kohti luonnon vihertyessä harvinaisen nopeaan tahtiin. Koivunlehdet puhkesivat vähintään sentin mittaisiksi Oulun korkeudelle saakka. Monet muuttolinnut olivat tällöin jo saavuttaneet Lapin, kun taas etelämpänä suotuisammissa ympäristöoloissa tehty kevätretki saattoi jo sisältää lukuisia havaintoja erityisesti kasveista ja hyönteisistä. Toukokuun puolivälissä kesä antoi itsestään merkkejä kulttuurimaisemissa viihtyvien haarapääskyjen kaarrellessa paikalle, vaikka viileä ajanjakso hillitsi muuten etenkin vaihtolämpöisten hyönteisten esiintymistä. Kuun lopulla Etelä-Suomesta oli lähetetty ilmoituksia kaikista Kevätseurannan lajeista. Pohjois-Suomessa keväinen luontonäytös eteni kesäkuun ensimmäiselle viikonlopulle asti, jolloin Kevätseuranta saatiin päätökseen.

Teemalajien kevät Maaliskuinen lämpöaalto innoitti useat veneilijät työntämään kulkupelinsä vesille aina Vaasassa saakka. Veneiden vesillelaskusta vastaanotettiin kevään aikana 123 ilmoitusta. Sulavaliikkeiset vesimittarit (134 havaintoa) valtasivat monenlaisten vesistöjen pintoja huhtikuusta lähtien. Samoihin aikoihin runsastui myös hauen kutu, josta lähetettiin yhteensä 20 havaintoa. Havaintojen vähyys johtunee hauen kudun lyhytaikaisesta esiintymisestä.

Huhtikuun lopun kesäisten kelien johdosta tiirat (95 havaintoa) järjestivät ensimmäisiä lentonäytöksiään etelärannikolla ja rentukka 154 havainnollaan puhkesi kirkkaankeltaiseen kukkaan kosteilla kasvupaikoilla. Tavallisesti rentukka kukkii hieman myöhemmin, mutta pikaisesti vieraillut äkkikesä teki tehtävänsä. Kuten aiemmin mainittu, kasvi kuuluu muina vuosina Kevätseurannan vakiolajistoon, joten sen suuri havaintomäärä oli odotettua. Touko–kesäkuussa kaikki teemalajit oli mahdollista nähdä pohjoisessa asti.

Iso kiitos Kevätseurannassa 2019 havaintojaan lähettäneille! Seuraava kevät häämöttää jo horisontissa, joten seuraathan lajeja jälleen aktiivisesti ja anna meidän nähdä arvokkaat havaintosi osoitteessa kevatseuranta.fi. *

Itämeri – merellisen seikkailun aarreaitta

teksti juuli lehtinen | kuvat aino huotari, juuli lehtinen ja merileena reunanen

Meren rantaa Vaasassa.

oni matkustaa kaukomaille hienojen maisemien ja merellisen tunnelman perässä, vaikka kotimaamme on täynnä toinen toistaan kauniimpia retkikohteita pariksi tunniksi tai pariksi päiväksi. Jos haluat tänä vuonna lentämisen sijaan pakata repun ja lähteä ihmettelemään ainutlaatuisen Itämeren aarteita, voit aloittaa seuraavista kohteista. Useat kohteet on mahdollista saavuttaa julkisilla kulkuneuvoilla ja Ainutlaatuinen Itämeri tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia retkeilyyn Suomessa ja ulkomailla. On siis aika pakata reppu ja aloittaa seikkaileminen! M

mikä parasta, monissa niistä voit yhdistää luontoelämyksen kulttuurikokemukseen! Mukana myös ulkomailta poimitut bonuskohteet, joissa voit piipahtaa reilausreissulla tai road tripillä.

Merenkurkun saaristo Vaasan ympäristössä voit ihailla häikäisevän kaunista maailmanperintökohdetta, Merenkurkun saaristoa, ja käydä ihmettelemässä Suomen pisintä Raippaluodon siltaa. Voit kävellä lukuisilla luontopoluilla, kuten neljän kilometrin Bodvattnetin kierroksella, ja ihailla maankohoamisen muotoilemaa maisemaa näkötornissa. Jos kaipaat luontoelämystä varten pidempää reittiä ja enemmän haastetta, kokeile esimerkiksi Västerön keskivaikeaa 14 kilometrin vaellusreittiä tai jotakin vain vesiteitse saavutettavista reiteistä. Opastuksesta nauttiville Merenkurkussa on tarjolla erilaisia ohjattuja kierroksia esimerkiksi melojille ja lintuharrastajille.

Kohteet ovat saavutettavissa oman auton lisäksi myös Vaasan kaupungin julkisen liikenteen avulla. Hankkiudu ensin esimerkiksi junalla tai bussilla Vaasaan ja hyppää sitten paikallisliikenteen bussiin, joista löydät lisätietoa Vaasan kaupungin verkkosivuilta. Tarkempia reittejä ja lisätietoja voit lukea muun muassa osoitteesta luontoon.fi/merenkurkku. teistä ja alueen taukopaikoista saa esimerkiksi osoitteesta retkipaikka.fi/porkkala.

Seilin saari Seilin saari on mystisessä maineessa muun muassa lepraparantolahistoriansa vuoksi, mutta se ansaitsee maininnan myös yhtenä maamme hienoista luontoretkikohteista. Tutkimuskäytössä vuosikymmeniä olleen saaren luonto on ihmisen muovaamaa ja siellä elää monia katoavien ketojen ja hakamaiden harvinaisia lajeja, joita esimerkiksi kasveista tai perhosista kiinnostunut reissaaja voi tutkailla lähemmin. Perinnemaisema meren syleilyssä on itsessään hyvä syy nähdä Seili, ja toisaalta vierailuun voi yhdistää myös kulttuuria osallistumal

Seilin saaren vehreät niityt.

Porkkalanniemi Moni on kuullut Porkkalanniemen nimen mainittavan yläkoulun historian tunneilla, koska toisen maailmansodan aikana sillä oli tärkeä turvallisuuspoliittinen asema. Nykyisellään se on myös oivallinen retkeilypaikka niin tähtitieteestä, linnuista, melonnasta, telttailusta kuin kalastuksesta kiinnostuneille meriluonnon ystäville. Niemi sijaitsee Kirkkonummella tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja mikä parasta, sinne pääsee myös julkisilla kulkuneuvoilla. Ympäri niemeä voit löytää rauhallisia paikkoja lintujen tai tähtien tarkkailuun pois kaupungin vilinästä ja törmätä muihinkin Itämeren kainalossa eläviin lajeihin. Metsän siimeksestä löytyy monenlaisia polkuja sekä taukopaikkoja eväshetkiä ja yöpymistä varten.

Kohteeseen pääsee omalla autolla Turun seudulta moottoritietä ja Helsingin seudulta kehäteiden sekä tien 51 kautta. Pääkaupunkiseudulta Porkkalanniemeen on vaivatonta kulkea linja-autolla Kirkkonummen kautta. Lisätietoa rei

Alkuperäisessä asussaan säilytetty huone Seilin parantolassa.

la esimerkiksi opastetulle kierrokselle, joka käsittelee saaren historiaa, luontoa sekä nykyistä käyttöä.

Saarelle pääsee helpoiten yhteysaluksilla Turusta ja Nauvosta. Turusta saarelle pääsee helposti ilman omaa autoa, sillä yhteysalukset lähtevät vain 1,5 kilometrin päästä Turun keskustasta. Yhteysalukset liikennöivät kesäkaudella joka päivä ja talvellakin säännöllisesti. Lisätietoa saaresta saat osoitteesta visitseili.fi.

Kaunissaari Moni mieltää Suomenlahden ulkosaariston suvessa, Pyhtäällä kukoistavan Kaunissaaren veneilijöiden paratiisiksi, mutta siellä on paljon nähtävää myös retkeilijälle. Siellä tutkijaansa odottavat kalastajakylän lisäksi lumoavat hiekkarannat, jääkauden muovaamat mui

naisrannat, jalojen lehtipuiden viehätys ja mielenkiintoiset lintuvieraat, joiden muuttoa saarelta on helppo seurata. Nähdäkseen lisää kauniita ketoja ja rantaniittyjä voi vierailla Kaunissaaren eteläpuolella sijaitsevassa Ristisaaressa, joka kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Kansallispuistosta löytyy myös kaunis Mustaviirin kulttuuriluontopolku.

Kotkan edustalla sijaitsevalle harjusaarelle pääsee Kotkasta yhteysaluksilla, eli se on myös autottoman seikkailijan ulottuvilla. Tietoa yhteysaluksista sekä alueen luonnosta löydät osoitteesta kaunissaari.fi.

Tammisaaren saariston kansallispuisto Tammisaaren saariston kansallispuisto tarjoaa patikoijalle muiden kohteiden tavoin kaunista meriluontoa, lintuja ja perinnemaisemaa, mutta myös ikivanhoja metsiä sekä mahdollisuuden törmätä harmaahylkeeseen tai itämerennorppaan. Kulkua kansallispuiston alueella on osin rajoitettu elinympäristöjen suojelemiseksi, joten esimerkiksi toiseksi suurimman Jussarön saaren länsipuolella voit ihailla luontoa vain luontopolulta. Alueella on useita eri luontopolkuja sekä mahdollisuus yöpyä luonnon helmassa. Kohde on hieman haastavampi saavuttaa, mutta ehdottomasti sen arvoinen. Kansallispuistoon pääsee tutustumaan helpoiten omalla tai vuokratulla venekyydillä, jonka jälkeen voi heittää repun olalle ja jalkautua päiväksi tai useammaksi. Lisätietoja reiteistä, palveluista ja saavutettavuudesta löydät osoitteesta luontoon.fi/tammisaarensaaristo.

Kaikki nähty Suomessa? Ei hätää! Jos olet kolunnut jo kaikki oman maamme helmet, voit suunnata seuraavaksi esimerkiksi Saksan upealle Rügenin saarelle, Puolan Helin niemimaalle tai Ruotsin useisiin henkeäsalpaaviin merellisiin kansallispuistoihin. Rügenin saarella retkeilijää odottavat muun muassa Jasmundin luonnonsuojelualue, pyökkimetsät ja vaaleana hohtavat jylhät kalkkikivijyrkänteet. Alue on ehdottomasti turistikohde, mutta suomalaisia siellä ei kuhise. Helin niemimaa taas on Euroopassa kiehtova kohde, sillä se on kapeimmillaan sata metriä leveä, noin 35 kilometriä pitkä hiekkakynnäs, jota reunustavat hienot hiekkarannat. Merellisestä ilmapiiristä nauttimisen lisäksi retkeilijä voi poiketa hylkeiden pelastamiseen erikoistuneessa luontokeskus Fokariumissa.

Myös lähempää naapurimaastamme Ruotsista löytyy useita hienoja kansallispuistoja, jotka sivuavat Itämerta. Sellaisia ovat esimerkiksi Skuleskogenin, Ängsön, Blå Jungfrunin ja Stenshuvudin kansallispuistot lehtimetsineen, muinaisrantoineen ja kukkuloineen. Jos innostuit suunnittelemaan reissua johonkin näistä kohteista, hyvä sivusto ulkomailta löytyvien kohteiden tarkempaan tutkimiseen on esimerkiksi tripadvisor.fi. *