VEDEN ÄÄRELLÄ 2019
teksti vilja tupola kuvat antti salovaara
K
evätseuranta 2019 innosti jälleen tarkkailemaan keväisten kasvi- ja eläinlajien ilmaantumista ja runsastumista vuodenajan edetessä. Perinteiseen tapaan osallistujat lähettivät ahkerasti havaintojaan eri puolilta Suomea ja myös media pysyi kuulolla kevään viimeisimmistä käänteistä. Kevätlajien aktiivisuutta tahdittivat erityisen lämpimät ajanjaksot, joiden välillä värjöteltiin melko koleissakin olosuhteissa. Viime kevään ominaispiirteisiin kuului hämmästyttävän varhainen ja nopea luonnon vihertyminen.
Teemana vesiluonto Kevätseurannassa nähdään vuosittain vaihtuva teema, joka tällä kertaa kantoi nimeä Veden äärellä. Pitkän talven jälkeen jäänpinta rakoilee ja hellittää otettaan, jolloin luonto lähtee muuttumaan vauhdilla. Olipa kyse sitten puron solinasta, peilityynestä järvestä tai tyrskyävästä merenrannasta, vesi antaa luonnonystävälle näköalapaikan monipuolisen lajis12
nuorten luonto
ton havainnointiin sekä tärkeän virkistäytymisen lähteen. Lajistot heijastavat herkkien vesistöjen tilaa ja niissä tapahtuvia muutoksia. Kevätseurannan valokeilaan nostettiin viisi teemalajia: vesimittari, hauen kutu, tiira, rentukka sekä ihmistoiminnan elementtinä veneiden vesillelasku. Rentukka nähdään muina vuosina myös vakiolajien joukossa ja monelle muullekin Kevätseurannassa vakituisesti nähtävälle lajille, kuten rantakäärmeelle tai naurulokille, vesiluonto merkitsee korvaamatonta elinympäristöä.
Havaintojen kirjoa Vuoden 2019 Kevätseuranta eteni yli 1200 osallistujan voimin ja havaintoja vastaanotettiin yhteensä 9189. Havaintojen määrä jää hieman edellisvuosista, mutta toisaalta osallistujia näyttää riittävän yhä enemmän. Eniten havaintoja keräsivät peippo, laulujoutsen, västäräkki ja leskenlehti. Lintumuuton seurauksena monet heräävät kevään tuloon ja aikaisia lintuja onkin erityisen helppo seurata maisemaa hallitsevan kasvipeitteen vie-
lä puuttuessa. Odotettu ilonpilkahdus leskenlehti on puolestaan pysynyt vuodesta toiseen havaituimpana kasvilajina.
Kevään eteneminen Aikaisista muuttolinnuista saatiin lauhojen säiden johdosta havaintoja jo helmikuun puolella. Maaliskuu käynnistyi koleammissa tunnelmissa, joten ensimmäisenä Kevätseuranta-viikonloppuna havaintolistalle ilmaantuivatkin lähinnä muutamat karaistuneet lajit, kuten kottaraiset ja vesien sulapaikoissa viihtyvät laulujoutsenet. Olosuhteiden salliessa osan varhaisista muuttolinnuista voi bongata Suomessa talvellakin. Maaliskuun lopulla lämpimän ilmavirtauksen saattelemana kevät heräsi toden teolla eloon: kurjista tehtiin ajankohtaan nähden runsaasti havaintoja, kasvimaailma avautui perinteisesti leskenlehtien kukinnalla ja useat hyönteislajitkin, kuten kekomuurahaiset ja sitruunaperhoset, siirtyivät onkaloistaan päivänvaloon. Huhtikuun puolessavälissä matelijoiden talvihorros osoitti päättymisen merkkejä, valkovuokkopeite levisi etelän
