Nuorten Luonto 3/2022

Teknologia

Nuorten Luonto on aikakauslehti, jota julkaisee Luonto-Liitto ry.

Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja luonnon itseisarvo tunnustetaan. Luonto-Liitto tarjoaa tietoa, elämyksiä ja toimintaa sekä luo mahdolli suuksia ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen.

PäätoimittajaTOIMITUS Milla milla.aalto@luontoliitto.fiAalto

Ulkoasu ja taitto Studio Merileena Maria Avustajat tässä numerossa E. H. Engblom, Kati Heikkilä-Huhta, A-P Huhta, Kaisa Illukka, Joacim Kaila, Anni Kanniainen, Noora Ketolainen, Sinikka Komu, Tytti Korhonen, Juuli Lehtinen, Maria Leskinen, Aliisa Lihavainen, Aino Maaheimo, Milla Mykrä, Andrea Puscasu, Katariina Riipinen, Ina Rosberg, Milla Salonen, Suvi Suitiala, Sami Säynevirta, Miia Vistilä Kansi Studio Merileena Maria

YHTEYSTIEDOT

Mannerheimintie 109, 00280 Helsinki 09 684 4420

nuortenluonto.fi Twitter @nuortenluonto

Tilaukset luontoliitto.fi/liity Osoitteenmuutos luontoliitto.fi/muutos

Toimitus ottaa vastaan artikkeleita ja kuvia. Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä, eivätkä tekstit edusta julkaisijan virallista kantaa, ellei toisin mainita.

Nuorten Luonto on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.

Painatus Grano Vaasa (Oy Fram Ab)

Nuorten Luonto on painettu uusiopaperille. 38363532302826222118161210643

SähköpyörälläPoimitutPääkirjoitus lähiluontoon

Biokaasu – Energiaa Lohkoketjuteknologiabiojätteestä–Aikamme merkittävin keksintö vai ilmastotuhon kiihdyttäjä?

Keinokarja – Laboratorioruokaa luonnon hyväksi Luonto-Liiton toimintaryhmät: Ilmastoryhmä Ympäristökeskustelun käsitteet: Biopohjaisuus Taidehaukka:Arviot Taikakehiä ja rihmastoverkostoitumista

Herkkuretki: Helppo nakkikastike

Diy: Marmoroitu kirjanmerkki

Sitä retkeä en unohda: Autiotupia ja lakkapuuroa Luonto-Liitossa tapahtuu Yksilöllistä ja vastuullista majoitusta Luonto-Liiton suosittelemissa ekohostelleissa Sarjikset

nuorten luonto

Nuorten Luonto uudistuu! Mitä tuumit muutoksista? Anna palautetta: luontoliitto.fi/lehtipalaute

Pääkirjoitus

Haluaisitko avustajaksi? Nuorten Luontoa tekevät nuoret itse ammattilaisten opastuksella. Ota yhteyttä päätoimittajaan!

Nuorten Luonto löytyy myös verkosta: nuortenluonto.fi

Syksyn lehti

Syksyn merkkien ilmaantumista on mu kavaa tarkkailla samalla tavalla kuin ke vään etenemistä. Joko pihlajanmarjat punertuvat? Milloin tiaisparvi ilmestyy pihaan kurkistelemaan joka nurkkaan ja koputtelemaan ikkunanpieliä? Minä aa muna maa on ensimmäistä kertaa kuu ran Alkavaankukittama?syksyyn kuuluu myös kou lun alku. Moni teistä lukijoistakin on varmasti juuri muuttanut uusiin maise miin opiskelemaan. Uudelta paikkakun nalta kavereita ja harrastuksia etsiessä kannattaa ottaa selvää, onko seudulla Luonto-Liiton toimintaa, ja hakeutua mu kaan. Luonto-Liitto on yhteisö, jonka jä senenä voit löytää oman tapasi vaikuttaa ympäristöasioihin ja harrastaa luontoa –ja halutessasi voit myös ohjata muita sa mojen oivallusten äärelle.

Meillä Nuorten Luonnon toimituk sessakin ollaan uudessa tilanteessa. Toi mitussihteerimme, Luonto-Liiton vies tintäpäällikkö Anna Leikkari-Stenius on siirtynyt opintovapaalle. Haluan koko tiimimme puolesta kiittää Annaa kai kesta ja toivottaa menestystä opintoihin!

Kehitettyäni Nuorten Luontoa yhdes sä Annan kanssa puolentoista vuoden ajan olen iloinen ja kiitollinen saavutuk

nuorten luonto

sistamme. Lehden uudistuminen on kui tenkin alati jatkuva prosessi, johon teistä jokainen voi osallistua antamalla palau tetta. Mikä saa sinut lukemaan lehden tai jättämään sen lukematta? Palautelomak keen linkki on sivun yläreunassa.

Tämän syysnumeron teemaksi tuli teknologia, kun useampi samaan aihe piiriin liittyvä juttuidea päätettiin to teuttaa kesän aikana. Olette toivoneet Nuorten Luontoon enemmän sekä hyvin lyhyitä juttuja että pidempiä ja syvälli sempiä. Nyt on tarjolla molempia niin teemasta kuin sen Ilmastokeskustelussavierestäkin.pitää pintansa näkemys, että teknologian kehitys tulee ratkaisemaan ilmastokriisin lähitulevai suudessa. Siihen ei kuitenkaan pitäisi tuudittautua, vaan ilmastotekoja tulisi tehdä nyt. Tarvittava tieto ja teknologia ilmastokriisin pysyttämiseen on jo ole massa, ja sitä kehitetään jatkuvasti. Vain tahto ratkaisujen käyttöön ottamiseen puuttuu.Käsittelemmekin tässä numerossa teknologiateemaa nimenomaan nyky hetken näkökulmasta. Aiheesta on tullut juuri polttavan ajankohtainen, kun ener giakriisi uhkaa ja vihreää siirtymää on edistettävä harppauksin.

milla aalto

kuva milla salonen

Poimitut

toimittanut milla aalto tekstit milla mykrä ja milla aalto kuvitukset miia vistilä ja maria leskinen valokuva milla mykrä

Tekijät

Miia Vistilä on toimittaja, sarjakuvataiteilija ja ku vittaja. Hän tuli mukaan Nuorten Luontoon teke mään sarjakuvia ja alkoi myöhemmin myös kirjoittaa ja kuvittaa. Luonnossa liikkuessa hänelle on tärkeintä pienten asioiden huomioiminen: miten yksityiskoh dat muuttuvat sään, vuorokauden- ja vuodenaikojen mukana. Tähän numeroon Miia kirjoitti sähköpyöräi lystä (s. 6) ja ilmastoaktivismista (s. 18) sekä kuvitti jutun laboratoriolihasta (s. 16).

Maria Leskinen on kuvittaja, taiteilija ja opettaja. Ma rian värikkäitä akvarelli- ja tussikuvituksia on nähty Nuorten Luonnossa jo muutaman vuoden ajan. Hän käsittelee kuvataiteessaan uhanalaisiin eläimiin liit tyviä teemoja ja on kiinnostunut kasvisten omavarai sesta viljelyä. Marian kuvituksia löytyy tämän nume ron sähköpyöräilyä käsittelevästä jutusta (s. 6).

TikTok-vinkkiuutisia

Hyviä

Perinnemaisemien kunnostus kannattaa

Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2020 aloitettu harvinaisten perinnemaisemien tehokartoitus on tuottanut tulosta jo lyhyessä ajassa. Kahden vuoden aikana esimerkiksi Pudasjärven Sotkajärvellä Pöllänjokisuistossa on raivattu ympäris töalueita jo neljän hehtaarin alueelta. Muhoksen Tikanlantossa puolestaan on kunnostettu vanhaa niittyä Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämin talkoo voimin. Vuonna 2022 kunnostusavuksi on otettu lampaita ja vapaaehtoisia.

Umpeen kasvaneita ympäristöalueita kunnostetaan laiduntamalla ja niittä mällä, jotta saataisiin säilytettyä ja palautettua perinnemaisemille ominainen monimuotoinen lajisto. Hoitamattomien perinnemaisemien kunnostus on tär keää paitsi ennallistamisen ja säilyttämisen kannalta, myös tulevaisuuden näkö kulmasta: Pohjois-Pohjanmaalle toivotaan siirtyvän myös uutta lajistoa muilta perinnemaisema-alueilta.

Anju Marjamaa jakaa Tiktok-kanavallaan @ekoanju vinkkejä ympäristöystäväl lisempään elämään. Kestovitsi vegaaniksi ryhtymisen herättämästä hämmen nyksestä vanhanaikaisissa sukulaisissa tarjoaa vertaistukea nuorille kasvissyö jille. Meemeilyn lomassa Anju ennättää muun muassa lytätä loputonta kasvua tavoittelevan kapitalismin ja kannustaa pääsemään eroon tarpeettomasta tava roiden ostamisesta.

nuorten luonto

Metsämarssi-mielenosoitus järjestetään lauantaina 24.9. samanaikaisesti useilla eri paikkakunnilla. Mielenosoituksessa vaaditaan Suomen hallitukselta nopeaa toimintaa hiilinielujen lisäämiseksi ja metsäluonnon suojelemiseksi.

Sanna Marinin hallitus on hallitusohjelmassaan otta nut tavoitteekseen vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja sekä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhty misen Suomessa. Lupauksista huolimatta metsiemme hiilinielut ovat romahtaneet, eikä edes valtion omia viimeisiä luonnonmetsiä ole saatu suojelun piiriin. Suomen maankäyttösektori on nyt ensimmäistä kertaa hiilinielun sijaan päästölähde. Hiilinielujen ro mahdus on merkittävä uhka ilmastotavoitteiden saa

ympäristömielen-suurimmassaosoituksessamarssitaanmetsienpuolestaEurooppalainenkansalaisaloite

vuttamiselle. Lisäksi metsien voimakas käyttö hei kentää lukuisten metsälajien elinympäristöä ja kiih dyttääHallitusluontokatoa.voivielä pysäyttää hiilinielujen huoles tuttavan kehityksen toteuttamalla Suomen ilmasto paneelin esittämän pelastusohjelman. Suojelemalla monimuotoisuudelle korvaamattomat metsät Suo mi voi vielä estää näiden ainutlaatuisten elinympä ristöjen katoamisen ja hillitä luonnon

turkistarhausta vastaan

köyhtymistä.roopankomissio

vireillä

Fur Free Europe -kansalaisaloite vaatii EU:ta kieltämään turkistarhauksen ja turkistar hoilta peräisin olevien turkisten myyn nin. Kansalaisaloitteen voivat allekirjoittaa kaikki EU-maiden täysi-ikäiset kansalaiset. Kun aloite saa miljoona allekirjoitusta, Eu

nuorten luonto

on velvollinen ottamaan sen Kansalaisaloitteenkäsittelyyn.

voi allekirjoittaa osoit teessa: furfreeeurope.fi

– Sähköpyörä on kuin olisi toinen pyö räilijä takana polkemassa ja avustamas sa. Sillä tulee pyöräiltyä enemmän kuin tavallisella pyörällä. Voi lähteä pidem mälle seikkailemaan eikä tarvitse pe lätä, että kunto loppuu kesken, kertoo 27-vuotias Elina Sievänen, joka on omis tanut sähköpyörän vähän yli vuoden.

Sähköpyörä on pidentänyt Sieväsen pyöräilykautta ja pyörämatkojen pituut ta. Päivittäinen 11 kilometrin työmatka sujuu pyörällä ”muutaman minuutin jul kista liikennettä nopeammin”.

– Aamulla töihin mennessä käytän yleensä enemmän avustusta, kotiintulo matkalla haastan itseäni ja ajan omalla voimalla. Välillä saatan seurata uteliai suuttani ja käydä tutkimassa lähiympä ristöä.Sieväsen pyörä on taittuvaa mallia, joka sopii tarvittaessa myös lähiliiken teen bussiin, johon muita aikuisten pyö riä ei oteta. Metrossa ja lähijunissa pyö rille on omat kuljetusalueensa, ja pyörän saa tuoda kyytiin ilman erillistä maksua.

Oman pyöränsä lisäksi Sievänen käyttää kadulta vuokrattavia kaupunki pyöriä esimerkiksi yksisuuntaisiin mat koihin, kun tietää, että palaa takaisin muullaVaikkakyydillä.Helsingissä on jo sähköisiä kin kaupunkipyöriä, Sievänen on käyt tänyt vain tavallisia ”Alepa-fillareita”, kuten pyöriä mainostajansa mukaan pu hekielessä kutsutaan.

Vauhti vahvistaa vastuullisuutta

Sähköpyörällä Sievänen polkee noin 20 kilometrin tuntivauhtia, Alepa-fillarilla noin 14 kilometriä tunnissa. Jos sähkö pyörällä pääsee yli 25 kilometrin tunti vauhtia, se lasketaan mopoksi ja ajami nen vaatii mopokortin.

– Kovempi vauhti kannustaa vas tuullisempaan ja ennakoivampaan ajo tapaan. Kaupunkiajossa tapahtuu paljon toistuvia pysähdyksiä, jotka voivat tur hauttaa tavallisella pyörällä, kun keski nopeuden ylläpito vaatii enemmän vai vaa ja maastolla on suurempi merkitys. Sähköpyörällä on helppo päästä takai

Elina Sievänen polkee päivittäin töihin Helsingistä Espooseen ja seikkailee vapaa-ajallaan pääkaupunkiseudun lähiluonnossa. Sähköpyörä on tuonut varmuutta arkiliikuntaan.

sin vauhtiin kaikista tilanteista, jolloin kiireen tuntu vähenee, Sievänen on huo mannut omalla kohdallaan.

– Yritän aina ottaa huomioon, että mitä jos jotain yllättävää tapahtuu, esi merkiksi edessä kulkija kääntyy pyörän eteen. Kelloa soitan, jos tarvitsen tilaa edellä kulkevilta, mutta en yleiseksi il moitukseksi tulostani, jos on hyvin tilaa.

Sieväsellä on pyörässään kaksi soit tokelloa, toinen lempeämmällä ja toinen terävämmälläKaupungissaäänellä.pyörätiet on yleensä erotettu jalkakäytävistä ja pyöräilijöitä ohjataan esimerkiksi omilla liikenneva loillaan. Jos pyörätietä ei ole, yli 12-vuo tiaan pyöräilijän kuuluu ajaa kadulla. Jal kakäytävällä ei saa ajaa. Yleisiä kevyen liikenteen väyliä löytyy pääkaupunki seudulla lähiöistä ja laitakaupungilta, ja niilläkin on usein omat kaistat pyöräi lijöille ja jalankulkijoille. Joskus pyörä tie menee vain yhteen suuntaan, ja oike aan suuntaan päästäkseen pitää kulkea usein liikennevalojen ohjaamana moni kaistaisen kadun yli.

– Todella harvoin olen joutunut aja maan kadulla, yleensä kaikkialle pääsee pyörätietä pitkin ainakin lähes perille asti, ja katu, jolla pitää ajaa, on hiljainen katu lähiössä, Sievänen kertoo.

Kevyt liikenne sähköistyy

Helsingissä pyöräteillä on välillä ruuh kaa. Pyöräteitä käyttävät myös sähköpot kulaudoilla eli -skuuteilla ajavat, ja heitä koskevat samat säännöt kuin polkupyö räilijöitäkin. Sähköskuuttien määrä on kasvanut nopeasti. Helsingissä niitä vuokraavien yritysten määrä on kaksin kertaistunut viime vuodesta.

– Mielestäni pyöräkaista tai kevyen liikenteen väylä on skuuteille juuri oikea paikka, kunhan pysytään oikealla kais talla ja vältetään pyöräkaistalle park keerausta. Monihan myös ostaa itselleen skuutin ja tällöin näkee myös useammin kypärää ja Sievänenajohanskoja.muistuttaa, etteivät ensim mäiset kaupunkipyörätkään olleet yhtä toimiva kokonaisuus kuin ne nyt ovat.

– Odotan että skuuttien uutuuden viehätys hieman hiipuu ja niistä tulee normaali osa julkista liikennettä.

Sievänen pitää kevyen liikenteen li sääntymistä hyvänä asiana.

– Mitä enemmän kevyttä liikennet tä, sitä enemmän kaupunki ja yritykset tukevat tai muuten palvelevat tienkäyt täjiä, joten myös pyöräilijä hyötyy lisälii kenteestä. Hyvä että esimerkiksi Edus kuntatalon vierestä kulkevalla Baanalla on laskuri, jolloin liikenteen kasvusta

nuorten luonto

jää selvää dataa. Syntyy painetta ottaa kevyttä liikennettä paremmin huomi oon ja suunnitella lisää hyvin toimivia reittejä.Sievänen on osallistunut myös kevy en liikenteen asemaa parantaviin mielenilmauksiin.–Pyöräparaati-tempauksessa poljim me lenkin keskustan lähellä katuja pitkin. Poliisi turvasi paraatin kulkua. Sa malla soitettiin musiikkia.

Sievänen inhoaa vastakkainasette lua pyöräilijöiden ja muiden tienkäyttä jien–välillä.Monipyöräilijä kulkee välillä myös autolla ja vielä useampi jalkaisin! Li sääntynyt pyöräily on kaikkien etu. Pyö rille sopiva arkkitehtuuri palvelee myös pyörätuolin, lastenvaunujen tai rollaatto rin kanssa liikkuvia. Ja mitä enemmän ihmiset liikkuvat pyörällä, sitä enem män autoilijoille jää myös tilaa omille väylilleen.

Talvipyöräilyn niksit

Pääkaupunkiseudulla talvet ovat leutoja. Sievänen pyöräilee lähes ympäri vuoden. Teillä on usein loskaa. Talvella hänel lä on nastarenkaat. Myös lakisääteiset lamput, valkoinen edessä ja punainen ta kana, kuuluvat tietysti varusteisiin. Mat ka- ja nopeusmittarikin kuuluu valmiik si sähköpyörään.Lisävarusteina Sieväsellä on peili va semmalla puolella ja laukut tarakan mo lemmin puolin.

– Otan toisen pyörälaukun mukaan kauppaan ja kannan siinä ostokset pyö rälle. Jaan sitten ostokset kahteen lauk kuun, niin pyörä pysyy tasapainoisem pana, hän kertoo arjestaan. Laukuissa kulkevat myös pyörän lukot sekä moni toimihuoltotyökalu.Ennenajamaan lähtemistään hän myös tarkistaa muutaman perusasian pyörän kunnosta, nostaa sarvista ja pu dottaa renkaan kevyesti maahan. Siitä huomaa, että mikään ei lonksu.

Sähköpyörä pidentää Sieväsen pyö räilykautta.–Monessa kelissä ei minun kunnol lani poljettaisi, hän tunnustaa.

Pyöräily viileämmällä ilmalla vaatii omat varusteensa.

– Hyvät hanskat ovat aivan välttä mättömät. Pyörästä riippuu, tarvitseeko sormikkaita esim. jarrujen käyttöön tai vaihteiden vaihtamiseen. Takin on hyvä pitää tuulta ja olla niin lyhyt, ettei se voi jäädä pinnojen väliin.

– Töihin tullessa vaihdan usein pai dan tai kevyemmät työhousut, Sievänen kertoo. Talvella hänellä on pyöräillessä paksummat housut, syksyllä usein sade housut.–Sadehousuissani

on kenkien pääl le vedettävä kuomu, ja reppua varten on oma sadesuojansa, hän kertoo.

Pimeällä hän käyttää käsivarsissaan ylimääräisiä heijastimia.

– Etuvalo on hyvä olla suunnattu riit tävän alas, jotta se ei häikäise vastaantu lijaa. Samasta syystä valo on parempi pi tää pyörässä kuin kypärässä, hän opastaa.

Viittä pakkasastetta kylmemmässä Sievänen jättää sähköpyöränsä kotiin.

– Silloin akku kuluu nopeammin ja sen kestoa on vaikeampi arvioida.

Kesällä Sievänen lataa akun vähin tään joka toinen päivä, muina aikoina joka–päivä.Lataamiseen menee noin tunti tai puolitoista, en ole ottanut tarkkaa aikaa. Yhteen lataukseen kulunut sähkö mak saa muutamia senttejä, hän arvelee.

Sähköpyörän valinta ja huolto Sähköpyörän moottori voi sijaita joko poljinten välissä poljinkeskiössä, jolloin sitä kutsutaan keskimottoriksi, tai ren kaassa, jolloin sitä kutsutaan napamoot toriksi. Sievänen valitsi itselleen keski moottorillisen.–Keskimoottori tekee pyörästä va kaamman, kun taas napamoottori lisää painoa renkaalle ja tekee pyörästä takatai etuvetoisen.Sievästäviehätti myös pyörän taitet tavuus ja siten mahdollisuus kuljettaa sitä helpommin. Hän valitsi pyöränsä lo pulta fiiliksellä.

– Kävin kaupassa kokeilemassa ja tämän pyörän kohdalla nousi sellainen lapsenomainen ilo, että tämä se on.

Sähköpyörät ovat kalliimpia kuin ta valliset. Halvimmillaan sähköpyörän saa noin 800 eurolla, mutta esimerkiksi pyöriä myyvä Sähköpyöräkeskus varoit taa, ettei edullisin pyörä ole usein kovin kestävä, eikä sellaiseen ole helppo saa da osia.Kalliimmassa pyörässä on valmiik si laadukkaammat osat ja varaosia saa tavilla kuten autojen merkkihuolloissa, mutta samalla niitä ei ole helppo korja ta itse.Sähköpyörän voi myös tehdä itse ta vallisesta polkupyörästä. Jos osaa huoltaa tavallisia pyöriä, pyörän sähköpyöräksi muuttavan muuntosarjan asentaminen

nuorten luonto

sujuu todennäköisesti myös. Apua oma toimiseen pyörähuoltoon saa esimerkik si avoimista tee-se-itse-pyöräpajoista, joista löytyy asiantuntevia vapaaehtoisia ja huoltovälineitä.Koskatavallista pyörää kalliimmat sähköpyörät ovat pyörävarkaiden lem pisaaliita, kannattaa panostaa hyvään lukkoon ja pyörän säilytykseen. Sievä nen säilyttää pyöräänsä kotona sisällä. Taitettavan pyörän saa helposti hissiin. Kaupungilla hän lukitsee pyöränsä aina sekä rungosta että renkaista.

Hyvä pyöräteline on sellainen, johon pyörän saa lukittua kiinni rungosta.

– Jos on tarjolla vain eturenkaasta kiinnitettviä telineitä, lukitsen pyöräni johonkin muuhun. Lukitsen pyörän niin, että lukko on mahdollisimman korkeal

la, jolloin se on vaikeampi rikkoa. Olen ehkä vähän turhankin tarkka, mutta ma talalla olevan lukon murtamiseen saa li sävoimaa murtajan painosta.

Usein hän myös ottaa kuvan pyörästä lukitsemisen jälkeen todisteeksi vakuu tusyhtiölle mahdollisen varkauden varal ta. Varkauden varalta on hyvä myös pitää pyörän tunnistenumero tallessa. Jos pyö rän ulkonäköä on tuunannut persoonal lisemmaksi, se on helppo tunnistaa jäl leenmyyjien kuvista.

Pyöriä voi suojata vahvemminkin.

– Harkitsin myös paikanninta, mutta korkea hinta, gps-maksut, ylimääräinen lataaminen ja se ettei poliisi välttämät tä tutki pelkän katuosoitteen perusteel

la johtivat siihen että en lähtenyt tähän. Ymmärtääkseni markkinoille on myös tulossa pyöriä, joissa oli myös sähköinen moottorilukitus varkauden varalta.

Joissain kauppakeskuksissa ja ase milla on pyörille omia parkkihuoneita kuten autoille parkkihalleja. Sievänen toivoo niitä lisää.

Lähiluontoa ja reissu-unelmia

Vapaa-aikanaan Sievänen retkeilee pää kaupunkiseudulla lähiluonnossa.

Kun ei ole vain oman voiman varas sa, uskaltaa helpommin lähteä seikkaile maan pyörällä. Voi mennä sinne, minne uteliaisuus vie, ja löytää uusia maisemia. Tietää, että aina jaksaa ajaa takaisin.

Pääkaupunkiseudulla on paljon luon tokohteita, joihin pääsee helposti pyö rällä. Sieväsen suosikkeja ovat Keskus puisto, jossa on paljon pyöräreittejä, Keskuspuiston pohjoispäässä sijaitseva Haltialan puulajipuisto sekä Helsingin moninaisetMeilahdessasaaret.asuvan Sieväsen lähi mailla on paljon saaria, ja Helsingin rannoilla kulkee paljon pyöräteitä. Seu rasaarenselän ympäri pääsee noin 15 ki lometrin lenkin Kuusisaaren, Lehtisaa ren, Kaskisaaren ja Lauttasaaren läpi. Samalla reissulla näkee Lauttasaaren historiallista miljöötä ja Meilahden ran nan luontoa. Seurasaari on ulkomuseo, missä pyöräily on kiellettyä.

– Mutta sillalle asti pääsee pyörällä, SievänenVaikkahuomauttaa.Sievänentykkää retkeillä ”vä hän ja usein”, pari pidempääkin reissua on suunnitteilla. Haaveita siivittää Suo men pyöräreittejä esittelevä ja pyöräret keilyssä neuvova bikeland.fi-sivusto.

– Olen ajanut Espoon rantaraitil ta muutamia pätkiä, mutta haaveena on vielä ajaa kerralla koko matka.

Suomenlahden rantaa mutkittelevan reitin pituus on neljäkymmentä kilo metriä.Toinen haave on pyöräretki Helsin gistä Porvooseen.

– Sinne voisi mennä vuokrapyörällä ja tulla laivalla takaisin, Sievänen suun nittelee.

nuorten luonto

Biokaasu on ympäristöystävällinen, uu siutuva polttoainevaihtoehto, jota voi daan valmistaa kaikentyyppisestä bio jätteestä. Fossiilisena polttoaineena tunnettu maakaasu on puolestaan syn tynyt miljoonien vuosien kuluessa kuol leiden eliöiden hajotessa syvällä maan uumenissa. Molemmat kaasut koostuvat suurimmaksi osaksi metaanista, min kä perusteella uusiutuva biokaasu onkin erinomainen korvaaja maakaasulle. Metaanin palamisreaktiossa syntyy vettä ja hiilidioksidia. Kuten hiilidiok sidi, myös metaani on kasvihuonekaasu, joten se absorboi eli imee itseensä maas ta heijastuvaa lämpösäteilyä lämmittä en maapalloa. Metaanilla on kuitenkin korkeampi lämmönsitomiskyky hiili dioksidiin verrattuna, mikä tekee siitä noin 28 kertaa voimakkaamman kasvi huonekaasun.Tästäsyystä olisikin paljon viisaam paa kerätä esimerkiksi kaatopaikoilla it sestään syntyvä metaani talteen ja käyt tää hyödyksi sen sisältämä energia, kuin antaa sen vapautua ilmakehään voimis tamaan ilmastonmuutosta.

Kaikki lähtee kierrätyksestä

Biokaasua valmistetaan suurissa reakto reissa mädättämällä orgaanista jätettä. Mikrobit hajottavat biomassaa, jolloin syntyy muun muassa metaania ja hiili dioksidia.Raaka-aineet kaasun valmistukses sa vaihtelevat kotitalouksien biojätteis tä vedenpuhdistamoiden jätevesiliettei siin. Myös maatalouden biomassassa on merkittävä potentiaali biokaasun tuo tantoon, sillä esimerkiksi lanta ja viljely kasvien syömäkelvottomat osat voidaan hyödyntää prosessissa. Biokaasutuotan nossa energiaa saadaan siis tuotettua normaalisti hukkaan menevästä jät teestä.Tuotantoprosessi alkaa biomassan murskauksella. Joukkoon lisätään yleen sä myös vettä, jotta massan käsittely su juisi helpommin. Reaktoreiden lämpö tila säädetään noin 37 celsiusasteeseen mikrobien olosuhteiden optimoimisek si. Tämän jälkeen massaa mädätetään anaerobisissa eli hapettomissa oloissa noin kolmen viikon ajan.

Lopuksi mikrobien aineenvaihdun tatuotteena syntynyt kaasuseos kerä tään talteen, ja siitä poistetaan epäpuh tauksia kuten hiilidioksidia, vesihöyryä ja rikkiyhdisteitä. Puhdistuksen jälkeen kaasu sisältää vähintään 95 prosenttia

metaania, jolloin sitä voidaan kutsua biometaaniksi.Jäljellejäänyt ravinnepitoinen käsit telyjäännös voidaan käyttää maatalou dessa lannoitteena korvaamaan teolli sesti valmistettuja lannoitteita.

Vähäpäästöistä energiaa Biokaasulla on useita eri käyttökohteita energiahuollossa. Sitä voidaan käyttää muun muassa sähkön- ja lämmöntuo tannossa, mutta erityinen potentiaali sillä on kuitenkin liikennepolttoaine käytössä.Metaanimolekyyli rakentuu vain yh destä hiiliatomista, johon on sitoutunut neljä vetyä. Öljypohjaiset polttoaineet taas koostuvat pitkistä ja haarautuneis ta hiilivetyketjuista, joten ne ovat ra kenteeltaan metaanimolekyyliä paljon monimutkaisempia. Tämän perusteella metaanin hiilisäilö on bensiiniä ja die seliä merkittävästi pienempi, jolloin sen palamisessa syntyvät hiilidioksidipääs töt ovat perinteisiin polttoaineisiin ver rattuna lähes Kemiallisenolemattomat.rakenteensa vuoksi ben siinin ja dieselin palaminen on aina osittain epätäydellistä, jolloin palamis tuotteena syntyy hiilidioksidin lisäk si myös myrkyllistä hiilimonoksidia eli häkää. Koska metaanimolekyyli on ra kenteeltaan pieni ja yksinkertainen, se reagoi hapen kanssa paljon helpommin kuin raskaammat polttoaineet. Kokonai suudessaan metaanin palaminen tuot taa jopa 85 prosenttia vähemmän pääs töjä muihin polttoaineisiin verrattuna.

Kaasulla toimivissa ajoneuvoissa on kaksi erillisistä polttoainetankkia, jois ta toinen on tarkoitettu kaasulle ja toi nen bensiinille tai dieselille. Auto käyt tää usein käynnistyksessä öljypohjaista polttoainetta, mutta ajossa se kuluttaa vain kaasua. Kaasun loppuessa autolla voi ajaa myös pelkästään toisen tankin polttoaineella.Kaasuautoja myydään koko ajan kas vavassa määrin uutena, mutta lähes jo kaisen ajoneuvon voi myös muuntaa kaa suautoksi. Lisäksi Traficom eli Suomen liikenne- ja viestintävirasto myöntää muuntamiseen rahallista tukea.

Biokaasu Suomessa

Suomessa biokaasun suurin valmistaja on Gasum, mutta kaasua voidaan valmis taa myös pienemmässä mittakaavassa. Esimerkiksi laukaalaisen maanviljeli jä Erkki Kalmarin tilalla on toiminut

nuorten luonto

biokaasulaitos jo yli kaksikymmentä vuotta. Laitos tuottaa energiaa oman maatilan käyttöön, ja ylijäävää kaasua myydään paikallisille kaasuautoilijoille. Tämän lisäksi Kalmarin perustama per heyritys Metener Oy suunnittelee ja ke hittää uusia biokaasulaitoksia.

Myös Kaarinan Tuorlassa sijaitse vassa Livian Ammattiopistossa valmis tetaan biokaasua oppilaitoksen omalla maatilalla. Raaka-aineena Liviassa käy tetään lannan ja kuivikeoljen lisäksi esimerkiksi kasvi- ja kalanperkuujätet tä. Maaseutuopiston biokaasulaitos vas taanottaa biojätettä myös paikallisilta asukkailta.Vaikka biokaasutuotanto on ollut tä hän asti melko vähäistä Suomessa, kehi tystä on kuitenkin tapahtunut. Tuotanto kasvoi viime vuonna jopa 43 prosent tia edelliseen vuoteen verrattuna ja yli puolet liikennepolttoaineena käytetystä kaasusta oli biokaasua. Kuusi uutta bio kaasulaitosta aloitti toimintansa ja usei ta vastaavia oli suunnitteilla.

Kirjoittaja opiskelee kolmatta vuotta Aaltoyliopiston kemian tekniikan korkeakou Luelussa.lisää biokaasusta: gasum.fisuomenkaasuenergia.fimetener.fibiovoima.com

LOHKOKETJU-TEKNOLOGIA

Aikamme merkittävin keksintö vai ilmastotuhon kiihdyttäjä?

Mikä on lohkoketju? Moni tietää sillä olevan jotain tekemistä Bitcoinin kanssa ja liittää sen mielikuviin kyseenalaista mainetta niittäneestä NFT-ilmiöstä, kryptolouhinnan valtavasta sähkönkulutuksesta sekä somepöhisijöistä, joilla on käyttäjäkuvanaan ruma apina. Lohkoketjusta puhutaan kuitenkin myös suurimpana teknologian keksintönä sitten internetin. Mitä se merkitsee ja voidaanko sillä saavuttaa yhteiskunnallista hyvää?

Alussa oli suo, kuokka ja Satoshi Naka motoKukaan. ei tiedä, kuka nimen taka na on. Ei tiedetä, onko kyse edes yhdestä henkilöstä vai piilotteleeko nimimerkin takana jokin isompi taho. Joka tapauk sessa Nakamoton nimellä julkaistiin 31. lokakuuta 2008 sikoitusähköpostilistallakryptografia-aiheisellaartikkeli,jokaoliot

Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System

Kirjoitus kuvailee digitaalisen tili kirjamekanismin, jonka avulla sähköi sen valuutan vaihto on nopeaa, eikä sen hyväksymiseen tarvita luotettua kol matta osapuolta. Jokainen lohko koos tuu edellisen lohkon synnyn jälkeen lä hetetyistä vaihto-operaatiopyynnöistä. Pyynnöistä kirjautuu muistiin vaihdon

aikaleima, rahayksikön edellisen omis tajan sähköinen allekirjoitus sekä koko lohkoa edeltävän lohkon informaatios ta pakattu tiiviste. Lohko hyväksytään osaksi operaatioiden ketjua vasta silloin, kun algoritmin vaatima määrä laskenta tehoa on Laskentatehoakäytetty. käyttävät yhteistyös sä tilikirjaverkkoon kuuluvat käyttäjät, joiden oletetaan antavan laskentatehon sa vain oikeellisten ketjujen kasvattami seen. Ketjuttuneiden lohkojen sisältöä ei ole mahdollista muuttaa jälkikäteen muokkaamatta yksitellen ketjun jokais ta lohkoa aina tavoiteltuun lohkoon asti, mikä vaatii valtavan määrän laskenta tehoa.Kryptografian alalla toteutus on simppeli. Mekanismi kirjaa ylös jokaisen

nuorten luonto

yksittäisen rahan vaihdon, jonka käyttä jien verkosto on hyväksynyt. Hyväksytyn sisällön muuttaminen jälkikäteen on to della vaivalloista, tarpeeksi pitkällä ket jussa olevien lohkojen muokkaaminen jopa melkein mahdotonta, joten järjestel mä on turvattu väärinkäytöltä. Jokaisen käyttäjän on mahdollista selata ketjujen sisältö läpi, eli kirjauk set ovat julkista tietoa, eikä niiden hy väksyntään tarvita virallista kolmatta osapuolta, kuten perinteisessä pankki toiminnassa on tapana. Vaihdon osa puolten tiedot eivät kuitenkaan jää ver koston luettaviksi, joten järjestelmä on periaatteessaMuutamaaanonyymi.kuukautta artikkelin sa julkaisun jälkeen Nakamoto julkaisi Bitcoin-ohjelmiston ensimmäisen ver

sion ja louhi ketjun alkulähteen, gene sislohkon. Historiankirjoissa kääntyi uusi sivu.

Kryptovaluutan todellinen hinta

Bitcoinin lohkoketjun mullistavuus on siinä, miten sovellus kirjaa lopullises ti ylös yksittäiset vaihtotapahtumat. Ai emmat kryptovaluuttakokeilut olivat kaatuneet siihen, että rahan vaihtaessa omistajaa rahan antajan oli liian help po huijata järjestelmää uskomaan, ettei vaihtoa ikinä tapahtunutkaan. Antaja saattoi käyttää saman rahan monta ker taa sovelluksen huomaamatta.

Bitcoinin sovelluksessa vähintään puolen verkoston käyttäjäkunnasta täy tyy hyväksyttää eli louhia lohko, johon vaihtotapahtuma kirjautuu. Yhden uu den lohkon louhinta edellyttää tietyn laisen kryptografisen pulman ratkai semista. Pulman vaikeustaso vaihtelee riippuen kulloisestakin kysynnästä ja tarjonnasta, ja Bitcoinin alkuvaiheil la louhinta ei vaatinut tietokoneelta ih meempiäTämäntehoja.vuoden

huhtikuussa louhin tapulman ratkaisu vaati kuitenkin jo keskimäärin 122 sekstiljoonaa yritystä. Jokainen yritys syö sähköä. 122 tuhatta miljardia miljardia yritystä syö todella paljon sähköä. Pelkästään Bitcoinin lou hinta kuluttaa vuodessa suurin piirtein saman verran sähköä kuin koko Norja tai Argentiina.Kosovon

valtio kielsi Bitcoinin lou hinnan tammikuussa, kun halvan säh kön houkuttelemat louhijat aiheutti vat maassa sähkökatkoksia. New Yorkin osavaltio on asettanut rajoituksia Bit coin-louhintaan ja epäsi tänä vuonna uu den toimintaluvan Greenidge Generation -yhtiöltä, joka palautti vanhan energia laitoksen takaisin toimintaan vain käyt tääkseen kaiken laitoksen maakaasulla tuottaman sähkön Bitcoinin kultakuu meeseen.Samaan aikaan Euroopan arvopape rimarkkinaviranomaistaho ESMA:n va rapuheenjohtaja Erik Thedéen ehdotti Financial Times -lehden haastattelussa, että Bitcoinin käyttämä järjestelmä pitäisi kieltää koko Euroopan unionin alueella.

Bitcoinille on vaihtoehtoja

Bitcoinin käyttämää lohkoketjumallia ku vaillaan termillä proof-of-work, työllä takaa minen, sillä verkoston ”päätökset” tehdään nimenomaan tietokoneiden laskuteholla. Koska jokainen uusi lohko vaatii suuren

määrän työtä, teoriassa ketjua ei kanna ta sabotoida, sillä tihutöiden vaatiman energiamäärän voisi yhtä hyvin suunna ta uusien lohkojen louhimiseen.

Työllä takaaminen pitää verkoston vilpittömänä, sillä vilppi ei kannata. Jär jestelmän kantava voima on kaksiteräi nen miekka: toisaalta se on koko verkos ton kuteen eheyden tae, toisaalta se on yksi aikamme merkittävistä energian tuhlaajista ja ilmastokriisin vauhditta jista.Kaikki lohkoketjut eivät kuitenkaan ole samasta puusta veistettyjä. Toinen tapa saavuttaa verkoston yhteisymmär rys on proof-of-stake , osakkuudella takaa minen. Sen on todettu kuluttavan huo mattavasti vähemmän sähköä.

Tässä mallissa, johon esimerkiksi maailman toiseksi suurin kryptovaluut ta Ethereum on siirtymässä kokonaan tänä syksynä, verkoston luotto saavute taan antamalla osa kryptovaluuttaomai suudesta pantiksi. Jos käyttäjä jää kiin ni vilpistä, menettää hän myös pantiksi laittamansa rahat. Tällä tavoin pyritään saamaan järjestelmän tukeminen pal kitsevammaksi kuin huijaaminen, eikä ketjun ylläpitoon osallistuminen ja siinä menestyminen vaadi suurta määrää tie tokonetehoa.Osakkuudella takaamista käyttä viä kryptovaluuttoja vertailtaessa on todettu, että vaikka eri valuuttojen jär jestelmien sähkönkulutuksessa on yhä keskinäisiä eroja, on energiannälkäi

nuorten luonto

simmänkin valuutan sähkönkulutus vä hintään tuhat kertaa pienempi kuin Bit coinin.Lohkoketjun hyödyt on siis mahdol lista saada ilman sen pahimpia haittoja.

Tilikirja, mutta parempi

Perimmiltään lohkoketju on hajautettu tilikirja. Sen sisältö on jokaisen verkos ton jäsenen luettavissa melkein reaaliai kaisesti, eikä sillä ei ole tarvetta perin teisen päätöksenteon jahkaavuuteen ja luotettuihin kolmansiin osapuoliin. Se on nopea ja kustannustehokas, eikä se voi tehdä inhimillisiä Lohkoketjuteknologiaavirheitä.on jo alettu ottaa käyttöön pankkimaailmassa sekä erilaisilla teollisuuden aloilla. Esimer kiksi tuotantoketjujen valvomisessa on alettu hyödyntää lohkoketjua: ideaaliti lanteessa esimerkiksi vaateteollisuudes sa voisi lohkoketjuun olla tallennettuna tuotteen koko matka raakamateriaaleis ta vaatekauppaan, jokainen askel ja tuo tantovaihe selkeästi kirjattuna, kaikkien välikäsien kirjanpito yhdessä paikassa.

Teknologiajätti IBM:n Blockchain Platform on monen tällaisen lohkoketju järjestelmän pohjana. Biohajoavaa muo via valmistava Newlight-yritys käyttää siihen perustuvaa järjestelmää merki täkseen tuotantoprosessin jokaisen koh dan hiilenkulutuksen, kun taas Plastic Bank maksaa sen avulla palkkaa meri muovinSamallakerääjille.teknologialla voidaan valvoa esimerkiksi louhittavien mineraalien alkuperää ja torjua epäinhimmillisistä työolosuhteista peräisin olevan raakaaineen myyntiä. IBM Food Trust -loh koketjuversio on suunnattu elintarvike teollisuuden käyttöön, ja sitä hyödyntää esimerkiksi Farmer Connect -yritys, joka pyrkii parantamaan kahvin tuotantoket jun läpinäkyvyyttä ja kahvinviljelijöiden oloja.Sähkön vertaismyynnissä lohkoket ju on suosittu valinta. Niissä maissa, missä sähköverkon rakenne sen sallii, voivat esimerkiksi aurinkovoimalla säh köä tuottavat yksityistaloudet myydä ylimääräenergiansa toisille talouksille. Powerledger-yritys käyttää Ethereumin lohkoketjuun pohjautuvaa sähkönmyyn tijärjestelmää.Eteläafrikkalainen SunExchange, joka joukkorahoittaa aurinkopaneeleja erilai sille tahoille ympäri Afrikkaa, on myös perustanut Ethereumin päälle oman ”ra hansa” Sunexin, joka edustaa rahoitta

jien ostamia aurinkokennoja. Itse ken nojen ostaminen tehdään kuitenkin Bitcoineilla. Lohkoketjulla on yritetty myös tehdä Lohkoketjuapäästökauppaa.onvaljastettu myös yh

teiskunnalliseen toimintaan. Byrokrati an koneiston hitaita rattaita on kokeil tu vauhdittaa lohkoketjuun perustuvilla järjestelmillä, joissa kansalaiset voivat suoraan päästä käsiksi erilaisiin hal linnollisiin tietoihin liittymällä lohko ketjuverkostoon. Virossa tehtiin vuonna 2017 kokeilu, jossa kansalaisille annet tiin tällainen mahdollisuus henkilölli syyspapereilla tunnistautuen. Tanskas sa on testattu pienpuolueen sisäisessä äänestyksessä lohkoketjun toimivuutta. Perinteisen päätöksenteon vaatima välikädet ja inhimillinen hidastelu ku luttavat resursseja, joita lohkoketjujen käyttö säästäisi. Teknologian avulla voi si saavuttaa läpinäkyvämpää yhteiskun nallista päättämistä ja hajautetumpaa vallankäyttöä, kun päätösten notarointi ei olisi enää pelkästään ennalta valitun viranomaisen käsissä.

Vain niin täydellinen kuin tekijänsä

Lohkoketjusta puhutaan kuin se olisi merkki taivaista. Kaikki mainitut käyt tötarkoitukset kuulostavat toki hyviltä: rajattujen alueiden ongelmien rahoitus saadaan globaaliksi, kaupalliset toimi jat saavat tuotantoketjunsa eheämmik si ja tehokkaammiksi, kuluttajat saavat nähtäväkseen läpinäkyvän dokumentaa tion hyödykkeiden matkasta kauppoihin, hallitusten työtaakka suoraviivaistuu ja kansalaiset pääsevät tehokkaammin kä siksi tarvitsemaansa tietoon.

Periaatteessa tämä on mahdollista. Monien kaupallisten lohkoketjurat kaisujen pohjana on IBM:n Blockchain Platform, joka on yksityinen verkosto. Näin ollen lohkoketjun muodostumiseen pääsevät vaikuttamaan vain ne, joilla on oikeus siihen. Kaupallisissa lohkoket juissa kaikki kirjattu tieto ei ole myös kään yhtäläisesti saavutettavissa, vaan eri käyttäjillä on pääsy eri sisältöön.

Tällaiset verkostot eivät voi luottaa joukkovoiman luomaan kuriin ja nuh teeseen, vaan sama lopputulos on saa vutettava valamiehistöä muistuttavalla järjestelmällä. Ei voida siis sanoa, että lohkoketju on automaattisesti läpinäky vä jaKutendemokraattinen.kaikessaohjelmoinnissa, tes taamisen puute on valtava kompastus

nuorten luonto

kivi lohkoketjuteknologiassakin. Jos järjestelmää ei testata ja tilkitä läpiko taisesti, lohkoketjun tietoturvallisuu teen ei voida luottaa. Suurimmat tieto turvariskit lohkoketjussa ovat käyttäjien sähköiset allekirjoitukset, jotka muo dostuvat sähköisistä avainkoodeista. Jos hyökkääjä pääsee käsiksi avainkoodei hin, yksityisen verkon turvallisuus on vaakalaudalla.Toisaaltakaupallisissa lohkoketjuis sa verkoston osapuolet voivat sopia veh keilystä lohkoketjun ulkopuolella: Yhdys valtain kirjanpitäjäyhdistyksen lehdessä julkaistussa artikkelissa lohkoketjun vaikutuksesta tilintarkastukseen varoi tetaan, etteivät lohkoketjuun tallennetut tilitiedot välttämättä ole yhtään sen oi keampia. Jos käyttäjillä on mahdollisuus kirjata lohkoon väärää tietoa, on koko ketjun paikkansapitävyys vaarassa.

Lohkoketju voi hyvinkin mullistaa perinteisen kirjanpidon, pankkitoimin nan ja byrokratian. Sen avulla voidaan tehostaa ympäristön käytön valvontaa ja suojelua, parantaa raaka-aineita käsitte levien työntekijöiden olosuhteita ja teh dä tuoteketjuista läpinäkyvämpiä sekä valmistajille että kuluttajille.

Teknologia on kuitenkin todella nuorta, ja sen kykyjä vasta koetellaan. Sen käyttöönotto on myös hyvin kallis ta. Vielä on liian aikaista sanoa, onko lohkoketju se tekniikan kulmakivi ja yh teiskunnallinen pelastaja, joksi sitä pe dataan.

Kirjoittaja on tieto- ja viestintätekniikan insinööri, joka ei miljoonastakaan eurosta suostu astumaan Slushiin.

LaboratorioruokaaKEINOKARJAluonnonhyväksi

teksti anni kanniainen kuvitus miia vistilä

solunäytteistä saattaa olla ratkaisu ruoantuotannon eettisiin ja ekologisiin ongelmiin.

Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan suomalaiset söivät lihaa noin 79,2 kiloa henkeä kohti vuonna 2020. Se tarkoittaa noin viittä nugettia ja puolta pakettia jauhelihaa päivässä. Se on ym päristön kannalta liikaa. Monet eivät kuitenkaan haluaisi luopua eläinperäi sistä tuotteista. Entä jos ei tarvitsi?

Keinoliha on soluista kasvatettua syötävää eläinkudosta. Elävästä tai kuol leesta eläimestä otetulle solulle anne taan ravinteita. Ravitut solut muutetaan kemiallisesti lihassoluiksi. Solunäyt teistä voidaan valmistaa myös maito- ja munatuotteita.

Keinoliha säästää resursseja

Suomalainen biotekniikan tohtori Lauri Reuter on esiintynyt Ylen Voiko tätä syödä -ohjelmassa. Reuter ja huippukokki Henri Alén kokeilevat ohjelmassa muun muas sa lihapihvejä muistuttavia vegaanipih vejä sekä keinotekoisesti kasvatettua ka nanlihaa.Ajatus

keinolihasta voi tuntua uto pistiselta. Tällä hetkellä keinotekoinen kananugetti, jollaista ei vielä myydä, maksaisi teoriassa jopa sadan dollarin verran. Näin ei ole kauan.

– Keinoliha tulee markkinoille tul lessaan olemaan lihaan verrattuna ensin samanhintaista ja myöhemmin halvem paa, sähköautojen tavoin. Niiden hinta laskee koko ajan. Lopulta vanhoja poltto moottoriautoja ei enää saa käyttää, Reu ter kuvailee.–Jostuotannossa käytetään vähem män resursseja, tuotteet ovat halvem pia. Koska solut käyttävät vähemmän resursseja, niiden tulisi olla halvempia.

Yhdestä eläimestä otetusta näyttees tä voidaan kasvattaa paljon enemmän li haa kuin siitä perinteisin metodein saisi.

Valtioneuvoston selvityksen mukaan suurimman osan ruokateollisuuden päästöistä muodostavat maito-, muna- ja lihantuotanto. Jopa kolmannes Suomen peltoalasta on varattu rehuviljan kasvat tamiseen tuotantoeläimille, kuten sioille ja naudoille.

Biotekniikkaa eläintuotannon tilalle

Ilmastoaktivisti ja kirjailija Risto Iso mäki on kirjoittanut

vaikutuksia käsittelevän Ruoka, ilmasto ja terveys -kirjan. Hänen mukaansa eläin tuotannon päästöt voivat olla virallisia selvityksiä suurempia.

– Euroopan Unionin tutkimuksen mukaan siirtymä keinolihaan pienen täisi kasvihuonepäästöjä 78–98 prosent tia sekaruokavalioon verrattuna. Arviot ovat aivan liian pieniä. Niistä puuttuvat rehevöitymisen aiheuttamat päästöt ja hiilidioksidin menetys laidunmailta ja rehua tuottavilta pelloilta. Ero uuden laisten elintarvikkeiden ja keinolihan puolesta on vielä luultua suurempi, Iso mäkiKeinotekoisestipainottaa. kasvatettu ravinto tarvitsisi vähemmän resursseja, jolloin päästöjä syntyisi vähemmän. Keinoliha ei ole ainoa ratkaisu. Biotekniikan avul la voidaan muunnella jo olemassa olevia tuotteita tai kehittää uusia ratkaisuja.

Ruoantuotannon muutosta sävyttä vät ilmastopaineet ja hälyttävät raportit. Isomäki uskoo, että siirtymä pois eläin taloudesta saattaisi olla avain ilmastoys tävällisimpiin ratkaisuihin.

– Meidän pitää korvata öljystä, maa kaasusta ja metalleista tehdyt tuotteet. On vain yksi vaihtoehtoinen raaka-ai ne, biomassa. Jos ottaisimme pinta-alaa luonnontilaisilta alueilta, varastoitunut hiili vapautuisi ja kävisi huonosti. Kar jan laidunmaata tulee ottaa tuotannon käyttöön.–Vain puolella eläinviljelyn pintaalasta voimme tuottaa biotalouden tar vitsemat raaka-aineet ja lisätä lisäksi luonnonsuojelualueita.

Tottumukset kyseenalaistettavaon

Eläintalous on suuri rahan lähde. Risto Isomäen mukaan lobbaus eli etujärjestö jen poliittinen vaikuttaminen on edistä nyt eläintalouden kasvua. Osasyynä on pelko ruoan loppumisesta.

– Lihateollisuuden lobbaus on ollut perinteisesti kovaa sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Se perustuu siihen, että ihmisten kollektiivisessa muistissa on pelko ruoan loppumisesta ja nälänhä dästä, Risto Isomäki arvelee.

Suomessa kärsittiin nälänhädäs tä juuri 1860-luvun loppuvaiheilla. Tuo na aikana uudistettu liha- ja maitota

nuorten luonto

lous vahvisti valtion taloutta ja kansan hyvinvointia. Tänä päivänä laboratorio ruoka voisi tuoda ruokaturvaa, sillä toi mipisteitä voitaisiin perustaa minne ta hansa.–Uudentyyppiset tavat tuottaa ruo kaa eivät tule olemaan riippuvaisia sää tiloista. Elintarviketurvallisuus tulee tähän. Luulen tämän vähentävän lobbaa jien vaikutusvaltaa, Isomäki arvelee.

Isomäki kertoo Global Datan mieli pidemittauksesta, jonka mukaan mel kein 70 prosenttia maapallon väestöstä miettii ruokailutottumuksiaan. Hän us koo, että kasvavat paineet johtavat lopul ta muutokseen.–Ilmastonmuutos tapahtuu veron maksajien rahoilla. Ympäristöystäväl lisemmän siirtymän voi aloittaa uu delleenajattelemalla maataloustukia. Käytämme 500 miljardia euroa vuodessa maataloustukiin, josta 80–90 prosenttia eläintuotantoon. Valtio tukee aloja, jotka tuottavat maksimaalisen määrän pääs töjä, terveysongelmia ja uhkia biodiver siteetille. Olisiko älykkäämpää vaikuttaa terveellisyyteen ja kasvihuonepäästöjen vähenemiseen?MyösLauri

Reuterin mukaan uusiin ruoantuotannon muotoihin on suhtau duttava uteliain sävyin.

– Jokaisen tulisi miettiä tottumuk siaan uudelleen. Muutos on osaltaan ku luttajien, osaltaan teollisuuden käsissä. Se tapahtuu yllättävän nopeasti, muttei tarpeeksi nopeasti. Vielä tulee päivä, jol loin voimme syödä niin paljon eettisesti tuotettua mozzarellaa, kun sielu ja terveys sietää, mutta ei vielä.

Kirjoittaja on tamperelainen luontoharras taja, runoilija ja toimittajaopiskelija, jonka kiinnostus parempaan tulevaan on loppu maton.Instagram

@anni.kanniainen

Seikkailuja ja verkostoitumistakansainvälistä

Luonto-Liiton ilmastoryhmässä pääsee osoittamaan mieltä, seikkailemaan luonnossa ja verkostoitumaan kansainvälisesti. Ilmastoryhmän toiminta hakee uutta muotoa parin hiljaisemman vuoden jälkeen. Aktiivit päättävät, mitä tehdään, ja toiminta muotoutuu ryhmän kiinnostuksen mukaan.

teksti miia vistilä kuvat aliisa lihavainen

Keväällä ilmastoryhmä järjesti kirpputo rin, ja kesällä ryhmä oli mukana toteut tamassa kansainvälistä ilmastoleiriä. Lisäksi kesällä tehtiin pyöräretki Turun saaristoon ja käytiin Tukholmassa YK:n kestävyyskonferenssissa.

Ilmastoseikkailuilla opitaan yhdessä

Kestävää kehitystä opiskellut Daniela Tapprest on ollut pitkään kiinnostu nut ekologisesta matkailusta. Hän liittyi Luonto-Liittoon vuoden alussa ja järjes ti kesällä ilmastoryhmälle seikkailuret ken, kolmen päivän pyöräreissun Turun saaristoon.–Kävimme muun muassa Seilin saa rella. Pidimme workshopit ekologisesta matkailusta ja villiyrteistä. Reissu kesti kolme yötä, ja yövyimme myös ekokyläs sä, savesta tehdyissä mökeissä. Pyöräilyä tuli noin 30 kilometriä päivässä. Välillä mentiin lautalla, hän kertoo.

Ilmastoseikkailu on jo vakiintunut konsepti. Tapprest on aiemminkin jär

jestänyt reissuja, joilla matkustetaan ympäristöystävällisesti, tutkitaan ym päristöä ja pidetään välillä työpajoja. Ai emmat matkat tehtiin purjelaivalla.

– Kun on välillä konkreettista teke mistä, workshopiinkin jaksaa keskittyä paremmin. Yhteisestä tekemisestä syn tyy myös nopeasti mukava ja luottamuk sellinen yhteishenki, jossa uskaltaa ja kaa omia ajatuksiaan, Tapprest kertoo. Työpajojen vetäjät ovat olleet itsekin retkeläisiä.–Seikkailut houkuttelevat niitäkin, jotka eivät jaksa istua konferensseissa. On hyvä, että mukana on monenlaista porukkaa, ihan asiantuntijatason ihmi siä sekä niitä, jotka vasta opettelevat asi oita. Syntyy kiinnostavia keskusteluja ja kohtaamisia.Myöskonferensseihin pääsee ilmas toryhmän mukana, jos haluaa. Painotus on silti käytännön työssä. Luonto-Liiton vapaaehtoisvastaava Ville Laitinen oli mukana kun ilmastoryhmä kävi Tukhol massa YK:n kestävyyskonferenssissa.

Kansainvälinen ilmastotoimintaleiri järjestettiin heinäkuussa Kyyjärvellä. Ilmastoleirille kokoontui väkeä useista eri järjestöistä ja kansanliikkeistä, eri puolilta Suomea ja eri maista.

Leirillä nuoret pääsivät oppimaan, miten ojitettua suota ennallistetaan. Yksi suo on nyt pelastettu kuivumiselta.

– Vaikka verkostoidumme kansainvä lisesti ja käymme myös konferensseissa, emme tähtää lobbareiksi. Tukholmassa hengailimme enimmäkseen samaan ai kaan järjestetyssä kansalaisliikkeiden People’s Forumissa , Laitinen kertoo.

Ilmastoryhmän ohjelmaan syksyllä kuuluu Metsämarssi-mielenosoitus, joka järjestetään 24. Suunnitteillasyyskuuta.onmyös ilmastoseik kailu-tyyppinen vaellusreissu. Järjestä misen vetovastuu vaihtuu.

– Eräs pyöräretkellä mukana ollut kertoi harrastaneensa vaellusta ja in nostui järjestämään vastaavaa retkeä, Daniela Tapprest kertoo.

Ilmastoryhmä kokoaa tekijät yhteen

Tapprest on mukana ilmastoryhmässä, koska toiminta auttaa ilmastoahdistuk seen. Myös samanhenkisten ihmisten tapaaminen on tärkeä syy olla mukana. Ilmastoryhmä kokoaakin yhteen aktiive ja eri puolilta Suomea, ja sen kautta ta paa ihmisiä myös muista maista.

Aktiivien enemmistö on 20–25-vuoti aita, enimmäkseen opiskelijoita kaupun

geista, joissa on korkeakouluja. Vaikka Luonto-Liitto on nuorisojärjestö, tarkko ja ikärajoja ei ole. Oppiminen eri ikäisil tä ja eri taustoista tulevilta ihmisiltä on ilmastoaktivismissa tärkeää.

– Seikkailuilla nuorimmat ovat ol leet noin 15–16-vuotiaita, suurin osa 20–35-vuotiaita. Olipa mukana yksi vii sikymppinenkin, Tapprest kertoo.

Ilmastoaktivismissa eletään nyt yh teistyön aikaa. Heinäkuussa pidetyn suu ren ilmastoleirin teemana oli yhteistyö yli ikärajojen, ja se kokosi yhteen ihmisiä eri järjestöistä ja kansanliikkeistä.

– Jokin aika sitten ilmastotoimin nan kentälle tuli paljon uusia pieniä ryhmiä ja järjestöjä, jotka pyrkivät vai kuttamaan johonkin tiettyyn asiaan tai tietystä näkökulmasta. Pienillä toimi joilla on yleensä pienet resurssit. Nyt py rimme yhteistyön avulla saamaan näillä resursseilla mahdollisimman paljon ai kaan, kertoo Ville Laitinen.

mastoseikkailuilla on pieni osallistu mismaksu, mutta se on vähemmän kuin se olisi ilman Vapaaehtoisvataavajärjestöä. Laitinen toivot taa uudet jäsenet tervetulleeksi. Ei tar vitse olla valmiiksi idearikas eikä koke nut aktivisti, ja toimintaan voi osallistua juuri sen verran kuin tahtoo.

– Kiinnostus toimia luonnossa ja yhdessä muiden kanssa riittää. Voi tul la pidemmäksi aikaa mukaan tai osallis tua vain johonkin projektiin. Oma-aloit teisuudesta on toki hyötyä. Tekemällä oppii. Toiminnassa karttuu tietoa luon nosta, ympäristönsuojelusta ja järjestö toiminnan mekanismeista, Laitinen tie tää 15 vuoden kokemuksella.

Daniela Tapprest rahoitti ilmasto seikkailutoimintaa apurahoilla ennen Luonto-Liittoon liittymistä.

– Tunnetun järjestön myötä toimin taan on helpompi saada rahoitusta. Il

Liity ilmastoryhmään! Ilmoittaudu LuontoLiiton vapaaehtoisvastaavalle: ville.laitinen@ luontoliitto.fi nuorten

Ilmastoleirillä tehtiin myös taidetta.

Ympäristökeskustelun BIOPOHJAISUUSkäsitteet

teksti juuli lehtinen kuva tytti korhonen

Biopohjaisuudella viitataan useimmiten biomuoveihin, mutta biopohjainen materiaali voi käytännössä tarkoittaa mitä tahansa eloperäisistä, uusiutuvista raaka-aineista valmistettua.Biopohjaisuus voidaan määritellä virallisesti kahdella eri tavalla, jotka perustuvat materiaalin sisältämien aines osien keskinäisiin suhteisiin. EN 16640-standardissa mää ritetään radiohiiliajoituksen perusteella biopohjaisen hiilen määrä ja EN 16785-standardissa taas biopohjaisen aineksen määrä Biopohjaisetmateriaalissa.materiaalit voivat nimestään huoli matta sisältää fossiilista alkuperää olevia raaka-aineita. Myös kierrätystavoissa on eroja, sillä kaikki biopohjai set materiaalit eivät automaattisesti ole biohajoavia tai kompostoituvia.Esimerkiksiöljypohjaisten vastineidensa tilalla käy tetyt bio-PE- ja bio-PET-muovit ovat biopohjaisia, mutta eivät kompostoituvia, joten ne kierrätetään muovina. Vastaavasti taas esimerkiksi PLA, PHA, tärkkelys ja sellu loosa ovat biopohjaisia ja biohajoavia materiaaleja. Lisäk si on tärkeää tietää, että myös öljypohjainen materiaali, kuten PLC ja PVOH, voi olla biohajoavaa.

Arviot

SUOMEN

MAISEMATPERINNE-YKSIINKANSIIN

Perinnemaisematutkija laittoi kymmenien vuosien kokemuksensa kirjaan. Perinnebiotoopeista ei ole ennen tehty kattavaa luokittelua

teksti tuuli turtola kuvat a-p huhta ja kati heikkilä-huhta

”Tai ootteko koskaan te painaneet pään kesäistä nurmea vastaan, kun heinäsir kat on helisseet ja raikunut laulu rastaan? Sinikellot tokko ne keinuivat, lepinkäiset tokko ne leijuivat, ja tuoksuiko kukkaset tuhannet? Sitä tuoksua unhota et.”

Eino Leinon runo kuvaa suomalaisia perinnemaisemia hienosti: heinäsirkat, rastaat, sinikellot, lepinkäiset ja tuhan net kukkaset. Perinnebiotoopeilla elää runsas lajien kirjo.

Elämäntyönä perinnemaisemat

Opas perinnemaisemiin – Niitut, kedot, ahot ja metsälaitumet -kirjan kirjoittaja AriPekka Huhta työskentelee museomes tarina Oulun yliopiston kasvimuseolla. Museomestarin työhön kuuluu museon kasvikokoelman hoitoa.

Huhta on tutkinut ja valokuvannut perinnebiotooppeja kolmenkymmenen vuoden ajan. Hän on nähnyt näiden ih misen luomien luontotyyppien uhan alaistumisen viime vaiheet.

nuorten luonto

– Oma suosikkiperinnemaisemani on Häntälän Rekijokilaakso Somerolla. Siellä rinteet nousevat uskomattoman hienosti. Tykkään myös muinaismuisto alueista, Ari-Pekka Huhta kertoo.

Rekijokilaakso Varsinais-Suomessa on yksi Suomen edustavimmista ja laa jimmista perinnemaisemakohteista. Alueella on avoimia niittyjä, puoliavoi mia laidunrinteitä, hakamaita ja lehto maisiaPerinnemaisematmetsälaitumia.ovat Huhdan elä mäntyö. Hän on työskennellyt aiheen parissa jo vuodesta 1989 alkaen, jolloin gradutyö käsitteli perinnemaisemia. Ai hetta sivuava väitöskirja valmistui vuon na 2001. Idea vuonna 2021 ilmestynee seen Opas perinnemaisemiin -kirjaan tuli jo kymmenen vuotta sitten.

Monimuotoisuutta on vaalittava Perinnemaisemat ovat saaneet alkunsa perinteisestä maataloudesta. Niitto ja laidunnus loivat sivutuotteinaan monila

jisia avoimia eliöyhteisöjä muuten met säiseen Suomeen.

– Nämä niin sanotut puolikulttuuri biotoopit ovat ihmisen luomia elinym päristöjä. Jos perinnebiotooppeja ei hoi deta, ne katoavat. Se on valintakysymys, Ari-Pekka Huhta Perinnebiotooppienpohtii.katoamisen myö

tä menetettäisiin monia vain niillä esiin tyviä lajeja. Toki perinnemaisemilla on myös esimerkiksi esteettistä arvoa.

– Jos perinnemaisemia ei vaalittaisi, esimerkiksi Ahvenanmaalla 50 vuodessa ei enää olisi lehtoniittyjä, vaan kuusikkoa.

Perinnemaisemat ovat monimuotoi suuden hot spoteja Suomen luonnossa eli niillä on valtavan rikas lajisto. Monet lajit ovat sopeutuneet elämään pelkäs tään niissä.

– Olen ollut perinnemaisematalkois sa mukana, muun muassa saaristotal koissa Jurmossa. Niissä tapaa ihmisiä ja näkee oikeasti, millainen niitty on, kun se ennallistetaan. Pääsee näkemään esi-

isien ei-tuhoavaa luonnonkäyttöä, AriPekka Huhta sanoo.

Ei kuivakkaa määritysopasta

Ari-Pekka Huhdan kirja on ensimmäinen Suomessa julkaistu kattava teos aihees ta. Perinnemaisematutkimusta on tosin tehty Suomessa jo 1920–1930-luvuilla. 1990-luvulla käsitteistö selkeytyi.

– En halunnut tehdä kuivakkaa tun nistamisopasta. Ei tämä tosin välttä mättä ole takkatulikirjakaan, Huhta sa noo huumorilla, ja tarkoittaa kirjaa, joka ei vaadi syventymistä vaan jota selail laan kuvien takia.

Opas perinnemaisemiin – Niitut, kedot, ahot ja metsälaitumet sopii myös eri oppilaitos ten –oppikirjaksi.Perinnebiotoopeista ei ole ennen tehty kunnolla luokittelua. Rajat ovat to sin hieman häilyviä, koska ne ovat ihmi sen –luomia.Nuorelle lukijalle kirjan parasta antia ovat ensimmäiset 60 sivua, jos

nuorten luonto

sa selostetaan muun muassa vanhan maatalouskulttuurimme nousu ja tuho –elettiinpä ennenkin! Loppuosan tyyppi kuvauksien kera voi sitten mennä vaik kapa mummolan takamaille etsimään merkkejä vanhasta metsälaidunnukses ta, Huhta vinkkaa.

Kattava tietopaketti perinnemaisemista

Ari-Pekka Huhta: Opas perinnemaisemiin – Niitut, kedot, ahot ja metsälaitumet. Vastapaino 2021.

Opas perinnemaisemiin on viime vuonna ilmes tynyt tietokirja, joka esittelee kaikki suoma laiset perinteiset luontotyypit. Kirjassa esi telllään myös kaikki Suomessa esiintyvät pe rinnemaisemien kasvillisuustyypit ja annetaan esimerkkejä tyypeillä esiintyvistä lajeista se kä niiden ekologiasta. Kunkin elinympäristön tyypilliset lajit esitellään listoina.

Pehmeäkantisessa kirjassa on yli 470 sivua yksityiskohtaista tietoa perinnemaisemista. Kirjailijan itsensä ottamat valokuvat tekevät kirjasta visuaalisesti kauniin ja havainnollisen. Kirjassa on 600 valokuvaa ja esitellään yli 30

vierailukohdetta eteläisimmistä Suomesta UtsjoelleKirjassaasti.esitellään myös uhanalaiset luontotyypit ja kerrotaan luontotyypien historiasta alkaen ajasta ennen ihmiskult tuuria. Lisäksi pohditaan, miksi perinne maisemia pitäisi vaalia.

tuuli turtola

Rekijokilaakson perinnemaisemaa hoidetaan laidunnuksella.

Toim. Senja Laakso & Riikka Aro: Planeetan kokoinen arki – Askelia kestävämpään politiikkaan. Gaudeamus 2022.

Koko maailmaa koskevien ympäristökriisien ympärille kietoutuu yksilöistä rakentuvien yhteiskuntien, luonnonjärjestelmien ja politii kan muodostama verkko, johon tämä teos pu reutuu ansiokkaasti. Näkökulmat eivät rajoitu vain yksilön toimijuuteen vaan antavat eväi tä myös ympäristökriisejä koskevan politiikan ymmärtämiseen.Luvut,joissa eri alojen asiantuntijat käsit televät monipuolisesti eri teemoja energian käytöstä ympäristökansalaisuuteen ja 1,5 as teen arkeen, tuovat lukijalle uusia oivalluksia. Teoksen virkistävyys kumpuaa tavasta tuoda

Ympäristökriisien poliittinen palapeli yksissä Kasvispainotteistakansissa vaellusruokaa

Saara Atula: Retkiruokakirja. Cozy Publishing 2022.

Ruokabloggaja Saara Atulan Retkiruokakirja on ensimmäinen suomeksi julkaistu, kasvis ruokaan keskittyvä vaellus- ja retkiruokate os. Kirjassa käydään kattavasti läpi ainesten kuivaaminen, erilaiset ruoanvalmistustavat ja polttoaineet retki- ja vaellusolosuhteissa sekä esitetään ainesten ennastamiseen tai kypsen tämiseen tarvittavia vesimääriä ja aikoja.

Täysin vegaanisia Retkiruokakirjan ohjeet eivät ole – kahdessa ruoassa on käytetty kalaa ja muutamissa juustoa, mutta niiden korvaa minen kerrotaan ohjeessa.

yhteen erillisiksi miellettyjä asioita ja nä kökulmia, kuten arkisen liikkumisen ilmas tolliset ja kansanterveydelliset vaikutukset.

Tiede on teoksessa purettu ymmärret tävään muotoon sen dynaamisuutta unoh tamatta, mikä tekee teoksesta uskottavaa ja laadukasta populaaritiedettä. Tätä suju vaa, monialaista ja informatiivista ympäris tökirjallisuuden helmeä voi suositella niin ensimmäistä kertaa aiheeseen tutustuval le kuin ympäsitönsuojeluun vihkiytyneem mällekin lukijalle.

juuli lehtinen

nuorten luonto

Ohjeet on jaoteltu sen mukaan, onko ruoka tarkoitettu ensisijaisesti nuotiol la valmistettavaksi, päiväretkelle vai vael lukselle ja soveltuuko se ruokatermokses sa valmistettavaksi, mikä helpottaa suun nittelua. Kirjan upeat kuvat houkuttelevat lähtemään vaellukselle, ja aamiaisohjeita tekee mieli kokeilla kotonakin.katariina riipinen

Nykytaiteessa sienillä on paitsi uutuusarvoa myös kiehtovan omituinen identiteetti.

teksti kaisa illukka kuvitus suvi suitiala

Kun menimme ystäväni kanssa Espoon kaupunginteatteriin katsomaan Maria Jotunin komediaa Kultainen vasikka (1918), puhuimme matkalla, kuinka sienet ja sienirihmastot ovat palanneet taas tai teen ilmiöksi. Niitä pulpahtelee sieltä täältä. Jotunin raha-aiheiseen näytel mätekstiin eivät sieniteemat alun perin kuuluneet, mutta Espoon tulkintaan oli lisätty uusi loppupuhe, jossa näyttelijä selitti sienirihmastojen tärkeydestä. Hy myilimme ystäväni kanssa – mitäs me juuriNurmikollesanoimme!ilmestyvä taianomainen sienikehä esiintyy jo William Shake spearen (1564– 1616) näytelmissä, joihin hän sai innoitusta kansantarustosta. Näitä ”keijuympyröitä” tavataan ainakin Kesäyön unelmassa , Macbethissa ja Myrskyssä . Shakespearen draamoissa sienet ovat to diste näkymättömien ja yöllisten taika voimienKirjassaanolemassaolosta.

The Romance of the Fungus World vuodelta 1925 R. T. ja F. W. Rolfe toteavat sienten esiintyneen kaunokir jallisuudessa taianomaisina, yliluonnol lisina, ilkeinä myrkyttäjinä, erikoisina kuriositeetteina sekä epätavallisuuden ja omituisuuden edustajina. Vertausku vallisia sieniä on esiintynyt etenkin ro mantiikan kirjallisuudessa 1800-luvulla. Rolfejen mielestä sienet ovat todella queer.

Jo P. B. Shelleyn (1792–1822) runo kokoelmassa Sensitive Plant (1820) havain noija näkee sienet samalla sekä vasten mielisinä että kiehtovina: ”And agarics and fungi, with mildew and mould / Started like mist from the wet ground cold; Pale, fleshy, as if the decaying dead / With a spirit of growth had been animated!

Sieni-aiheita”

käytetään usein mer kitsemään tuntemattomien maailmojen outoutta. Outoutensa vuoksi sieni sopii erityisesti fantasia- ja tieteiskirjallisuu teen. Antti Salmisen kokeellisessa ro maanissa Mir (2019) sienet ovat avaruu den varjobiosfääristä saapunut älykäs elämänmuoto, jonka jäsenet kykenevät kommunikoimaan keskenään. Saapu va tietoisuus on kuitenkin vahingoittu

nut, ja sen korjautuminen kestää vielä 2,5 miljoonaa vuotta. Sitä ennen ihmi nen voi auttaa kasvien ”klorofyllisorron” kohteeksi joutuneita sieniä. Teos paljas taa myös Leninin olleen kääväkässieni.

Peter Handken esseekertomuksessa Intohimoisesta sienestäjästä (2015) sienihar rastus karkaa käsistä ja muuttuu sieni hulluudeksi. Päähenkilö alkaa unohtaa ihmisten kasvot ja muistaa enää sienten muodot. Kumartelun sijaan hän käy pit käkseen maahan sienten viereen. Hand ken teemana ei ole vain sienestys, vaan pikemminkin havainto. Hän kuvaa sie nen havaitsemista ja kokemista hienos ti. Tarinan ensimmäinen suuri hetki on kin sienten löytämiskyvyn löytäminen.

Vanhassa asetelmamaalaustaitees sa sienet saattoivat esittää vain ruokaa tai muistuttivat muiden luonnonolioiden rinnalla kuolevaisuudesta. Nykykuvatai teilijoiden Alma Heikkilän ja Elina Tuh kasen projektissa Sienet, rihmastot, itiöemät, limasienet ja muut (2013–2014) akryyli set, maalaukselliset sienirepresentaati ot pyrkivät nostamaan näkyviin metsän huomaamattomammat eliöt. Suurin osa sienistä elää maan alla rihmastoina, joten ne pysyvät ihmiselle näkymättömissä.

Limasienet eivät nimestään huoli matta ole sieniä, vaan ne liitettiin amee boihin molekyylitaksonomian kehityt tyä. Vanha nimi on kuitenkin voimassa, ja tämäkin ”sieniryhmä” on ollut viime vuosina taidemaailman nosteessa.

Biotaiteilija Jenna Sutela on työs kennellyt Physarum polycephalum -limasie nen kanssa. Sutelalle limasieni on sub

jekti, yhteistyökumppani ja esiintyjä. Taiteellinen toiminta limasienen kanssa nähdään vastapainona objektiiviselle la jimäärittelylle ja ihmisen muille perin teisille luokittelu- ja hallintapyrkimyk sille. Limasienen tehtävänä on toimia verkostoitumisen vertauskuvana. Teok sesta tulee elävä ja arvaamaton limasie nen oman käyttäytymisen ja reagoinnin kautta.Kuvataiteilija Leena Pukin videoteok sessa Limakon aika (2021) limasienten hi das liike ravinnon perässä yhdistyy ku vioihin, jotka on valittu karjalaisista kuvatäkeistä. Limasienet ovat alkeelli sia aitotumallisia eliöitä, jotka pystyvät liikkumaan, vaikka niillä ei ole aivoja tai hermojärjestelmää.Koreografi

Maija Hirvasen tanssi esityksessä Mesh (2022) koreografia ra kentuu lajienvälisen kommunikaation ja olemisen tapojen, sieniverkostojen ja ih misruumiillisuuden risteyksissä. Teok sen näyttämöoliot ovat sekoituksia, jot ka liikkuvat olemisen kerrosten välillä. Mesh -teos luo tulevaisuuden tanssiorga nismin, joka on yhteydessä moniin elä mänmuotoihin, muun muassa sieniin.

Pärttyli Rinteen kanssa tekemäs säni esitysinstallaatiossa Studio 5 (2005) Helsingin yliopiston Mikrobiologian lai toksen laboratoriossa kasvatetut sieni rihmastot taistelivat esitystilan homei tiöitä vastaan. Home voitti, sieni hävisi. Teos toi esille kulttuuritilassa piilevän luonnon: jokin sieni on aina läsnä, vaik kemme sitä ihmisaisteilla havaitsekaan.

Ekologiset teemat taiteissa: 2 vinkkiä syksylle!

12 Suomen valokuvataiteen museo (Helsinki): Pohjoistuulen metsä. Ritva Ko valaisen ja Sanni Sepon Metsätrilogian päätösosa. Avoinna 2.10.2022 asti. Turun kaupunginteatteri: Linnut. Aura of Puppetsin työryhmän nukketeat terillinen kabaree ja näyttämöllinen tutkielma linnuista. Ensi-ilta 7.9.2022.

nuorten luonto

Herkkuretki

teksti katariina riipinen kuvat milla salonen

HELPPONAKKIKASTIKE

palstalla kokataan vegaanista retki- ja vaellusruokaa. luonto-liiton

Porkkanaraaste

• 2–3 porkkanaa

• n. 1 dl vettä

Perinteinen ruskea kastike valmistuu retkellä helposti kotona ennalta paahdetuista vehnäjauhoista. Kokeile nakkien lisäksi soijarouhetta tai sieniä ja mausta kastiketta esimerkiksi sinapilla tai tomaatilla. Etenkin pidemmällä vaelluksella alkaa kaivata vihanneksia, ja porkkanaraaste ennallistuu kuin tuoreeksi.

Nakkikastike (kahdelle)

• 200–250 g vegaanisia nakkeja

• 2–3 rkl vehnäjauhoa

• 1 pieni sipuli

• 2 tl kasvisliemijauhetta

• 1 maustemitta jauhettua maustepippuria tai mustapippuria

• (1–2 maustemittaa kuivattua timjamia)

• (1 laakerinlehti)

• 1–2 rkl rypsiöljyä/margariinia

• suolaa tarvittaessa

• n. 5 dl vettä

Perunamuusi (kahdelle)

• 1 pss (n. 100 g) maidotonta perunamuusijauhetta

• 1 rkl margariinia

• suolaa tarvittaessa

• n. 6 dl vettä

• (kauramaitoa)

Valmistelu

Pilko nakit ohuiksi, tasakokoisiksi paloik si. Pilko sipuli, ja esikypsennä kiehautta malla tai kaatamalla kiehuvaa vettä pilko tun sipulin päälle siivilässä. Kuori tai pese porkkana, ja raasta se hienoksi raasteeksi. Taputtele ylimääräinen kosteus porkkana raasteesta ja esikypsennetystä sipulista talouspaperilla tai puhtaalla pyyhkeellä. Levitä ainekset tasaiseksi kerrokseksi vi hanneskuivuriin tai leivinpaperin päälle uunipellille. Kuivaa 40 asteessa 8–12 tun tia. Nakit voivat vaatia pidemmänkin kui vatusajan.Ripottele vehnäjauho puhtaalle, kui valle paistinpannulle. Paahda keskilämmöl lä, kunnes vehnäjauho alkaa ruskistua ke vyesti. Sekoittele jauhoa välillä, että se paahtuu tasaisesti eikä pala. Paahdettu vehnäjauho on valmista, kun se on hiekan väristä.

Pakkaa nakit suljettavaan pakastuspus siin tai astiaan. Pakkaa toiseen pakkauk seen paahdettu vehnäjauho, kuivattu sipu li, kasvisliemijauhe ja mausteet, ja kuivattu porkkanaraaste vielä omaan pakkaukseen sa. Pakkaa perunamuusijauhe mukaan omassa pussissaan. Rypsiöljy kulkee ret kellä pienessä pullossa ja margariini tiiviis sä rasiassa.

Retkellä

Nakit kannattaa kypsennysajan lyhen tämiseksi ja retkikeittimen polttoaineen säästämiseksi liottaa etukäteen. Kaada nakkien päälle sen verran vettä, että ne peittyvät. Ainekset voi liottaa tiiviisti sul jettavassa astiassa tai kahdessa sisäkkäi sessä suljettavassa pakastuspussissa. En nallista samalla porkkanaraaste kaatamalla kuivatun raasteen päälle vettä sen verran,

että se melkein peittyy. Purista raastepus sista ilma pois tai, jos raaste on pakattu as tiaan, sekoita, että se ennallistuu tasaises ti. Raaste ehtii ennallistua myös ruoanlai tonLisääaikana.kattilaan margariinia tai öljyä ja paahdettu vehnäjauhoseos. Paista hetki ja kaada sitten joukkoon nakit liotusvesi neen tai kylmää vettä vähän kerrallaan. Se koita, kunnes vehnäjauhopaakut tasoittu vat. Jos et liottanut nakkeja, lisää ne lo puksi, ja keitä pienellä liekillä, kunnes ne ennallistuvat. Siirrä kastike syrjään.

Kiehauta vettä perunamuusia varten. Sekoita muusiaines kuumaan veteen ja an na tekeytyä. Osan vedestä voi korvata kau ramaidolla. Lisää margariinia ja tarvittaes sa suolaa.Tarjoa nakkikastike muusin ja porkkana raasteen kanssa.

teksti ja kuvat noora ketolainen

Tee itse persoonallinen kirjanmerkki! Paperin marmoroiminen partavaahdon avulla on todella helppoa ja hauskaa. Pienellä vaivalla saat tehtyä upeita kuvioita. Samalla idealla voit tehdä vaikkapa hauskoja syntymäpäiväkortteja käyttämällä vähän isompia paperipaloja.

Tarvikkeet

• Pieniä paloja vesiväripaperia tai kartonkia

• Partavaahtoa

• Vahvoja nestemäisiä värejä, kuten akryylimaaleja tai mustetta

• Viivotin tai lasta

• Tikku tai esimerkiksi kertakäyttöinen ruokailuväline

• Leivinpaperia tai vedenpitävä alusta

• Sanomalehtiä

• Talouspaperia

Vinkki: Kokeile erilaisia muotoja ja väriyhdistelmiä. Samaa vaahtoa voi käyttää monta kertaa ja siihen voi myös lisätä vä riä, jos kuviot eivät ole enää niin selkeät.

Huom! Muistathan lajitella värjätyt välineet sekäjätteeseen.

Valmistus

Levitä partavaahtoa tasaiseksi pinnaksi leivinpape rille tai kankaalle vähän paperipaloja isommalle alu eelle. Vaahto tulee pullosta paremmin, kun sitä pitää vähän Tiputapystyasennossa.partavaahtoonmuutamia

tippoja akryyliväriä tai mustetta ja levitä niitä tikulla ympäriinsä.

Paina paperi värjättyyn partavaahtoon niin, että pa perin alapinta koskettaa kokonaan vaahtoon.

Nosta paperi vaahdosta ja asettele se leivinpaperin tai muun alustan päälle. Vedä viivottimella yhdellä liikkeellä ylimääräinen vaahto pois paperin pinnasta sanomalehden päällä, painaen viivotinta aivan pa perin pintaa pitkin. Näin marmorikuvio ilmestyy

paperille. Tämä on vähän sotkuista puuhaa, joten muista puhdistaa viivotin huolellisesti jokaisen ve don jälkeen joko vedellä tai talouspaperilla.

Anna papereiden kuivua yön yli sanomalehtipaperin päällä. Upea kirjanmerkki on valmis!

Sitä retkeä en unohda

AUTIOTUPIA LAKKAPUUROAJA

Vaelluksella kansallispuistossaPallas-Yllästunturin

haastattelu milla mykrä kuvat joacim kaila

Luonto-Liiton vuotuinen, jo perinteeksi muodostunut vaellus kurssi huipentui tänä vuonna viikon mittaiseen vaellukseen Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Turkulainen Helmi Häggman (21) osallistui ensimmäistä kertaa pitkälle vaellus retkelle, ja se olisi hänen puolestaan voinut jatkua vielä pidempäänkin.

mikä oli reissun paras hetki? entä huonoin?

Retken viimeinen ilta oli huikea ja ikimuistoinen. Sää oli myrskyinen, ja vietimme aikaa kodassa. Rankkasade ropisi kattoon, mikä teki het kestä tunnelmallisen. Hyviä hetkiä oli kuitenkin paljon, ja on vaikeaa valita vain yhtä. Esimerkiksi nousut tuntureille olivat upeita. Oli myös hienoa huomata, miten nopeasti vaeltamiseen tottui. Käveleminen jäi lihasmuistiin, ja jo ensimmäisten päivien jälkeen vaeltaminen tuntui aina vain helpommalta.

En ollut aiemmin käynyt edes Oulussa, joten etelän kasvatille ret ki Lapin erämaahan tuntureiden laelle oli hyvin vaikuttava. Tämä oli myös ensimmäinen pidempi vaellukseni. Olen aiemmin ollut vain hy vän sään viikonloppuretkeilijä, mutta vaelluskurssilta sain paljon uut ta intoa ja inspiraatiota, tietoja ja taitoja itsenäiseen vaeltamiseen.

Huonoa hetkeä on hankalampi keksiä. Mieleen jäivät pienet käy tännön asiat, kuten se, miten rinnettä ylös noustessa huomasin pa kanneeni rinkan huonosti. Mäessä ei voinut alkaa purkaa rinkkaa ja asetella sitä paremmin. Käytännön ongelmat kuuluvat vaellukseen, ja vastoinkäymisistä oppii aina jotain uutta.

mikä oli hienoin luontohavainto?

Lapissa näki paljon sellaista, mitä en ole Etelä-Suomessa koskaan nähnyt. Esimerkiksi lakkaa kasvoi luonnossa paljon, ja sitä sai kerä tä aamupuuroon mustikoiden kaveriksi. Näin porojakin ensimmäis tä kertaa.Mieleen jäivät myös persoonallisen näköiset käppyräkoivut, jotka kasvoivat tarhamaisesti rykelminä. Harvaan kasvavat männyt olivat myös mielenkiintoisia. Ne toivat mieleen abstraktin maalauksen, jo hon taiteilija ei ole jaksanut maalata paria puuta enempää.

mikä oli paras paikka, missä retken aikana kävit?

Retken toisena päivänä pysähdyimme Sioskurussa autiotuvalla. Tu vat eivät olleet mitenkään erikoisia Pallas-Yllästunturissa, mutta tämä oli niistä ensimmäinen. Autiotupa sijaitsi laaksossa, ja sitä kiersi joki. Upea maisema teki todella vaikutuksen.

Myös Montellin maja toiseksi viimeisenä yönä jäi mieleen. Sekin oli autiotupa, mutta miljöö oli tuulisempaa ja karumpaa. Kasvusto oli

palstalla kysytään luonto-liiton retkille ja leireille osallistuneilta, oliko kiva reissu.

matalaa, ja kaikessa karuudessaan paikka oli hyvin omanlaisen sa ja upea. Montellin majalla saimme olla rauhassa, sillä suurin osa muista vaeltajista jatkoi vain suoraan eteenpäin. Paikka oli kaunis ja hiljainen.

mikä oli tärkein tavara, joka sinulla oli mukana? entä mikä oli turhin painolasti?

Minulla oli matkassa mukana Emmi Itärannan Kudottujen kujien kau punki. Dystooppiseen scifi-romaaniin sai uppoutua oikein kunnolla. Vaellus oli hyvin kokonaisvaltainen kokemus, joten teki hyvää heit täytyä hetkeksi kirjan pariin. Lukeminen antoi voimia tuntureilla ole miseen. Kirjan maailma ja Lapin maisemat olivat hyvin erilaisia, mutta molemmat omalla tavallaan upeita.

Sukkia pakkasin aivan liikaa. Olin saanut etukäteen vinkin, että vaellukselle on turha ottaa uusia sukkia jokaiselle päivälle. Olin ollut hyvin epäileväinen asian suhteen, mutta se osoittautui aivan todeksi: vaelluksella jalat hikoilevat kengissä jo muutamassa tunnissa, ja hiki set sukat kannattaa vain kuivata yön yli. Kun yöksi laittaa toiset, puh taat sukat jalkaan, voi edellispäivän vaellussukat laittaa taas seuraa van kävelyretken ajaksi päälle. Kolme sukkaparia olisi siis hyvin riittä nyt, ja muutama pari jäikin minulta kokonaan käyttämättä.

mikä oli retken paras ruoka?

Ennen vaellusta järjestetyillä teoriakerroilla sain ohjeita ruoan kui vaamiseen. Päädyin kokeilemaan omien bravuurireseptieni kuivaa mista: tofu-ohrattoa ja kasvissosekeittoa. Vedessä turvottamalla ja

öljytilkan kera ne osoittautivat ehdottomasti retken parhaiksi ruoik si. En ollut aiemmin kokeillut ruoan kuivaamista, mutta aion kyllä jat kaa sitä myös tulevia vaelluksiani varten.

Yllätys oli, että kauppojen kalliit, vaeltajille suunnatut kuivaruoat olivatkin pettymys. Itse kuivaaminen oli siis hyvin palkitsevaa ja kan nattavaa. Se oli myös helppoa, vaikka veikin aikaa.

sattuiko matkalla kommelluksia?

Ensimmäisenä iltana jätimme telttaparini kanssa rinkat kauas teltan ulkopuolelle. Yöksi oli luvattu sadetta, joten käärimme ne pressun alle. Aamulla heräsimme sateen ropinaan, joka tuntui vain jatkuvan. Rinkoissa olivat myös kaikki sadevarusteemme, joten emme voineet muuta kuin kastella itsemme sateessa saadaksemme rinkkamme tel talle. Rinkat säilyivät onneksi kuivina. Seuraavina öinä jätimme rinkat lähelle telttaa.

lähtisitkö uudestaan?

Ehdottomasti! Olisin mielellään voinut jatkaa vaeltamista pidem päänkin. Kotiin oli tietenkin mukava tulla, mutta viihdyin vaelluksella ja olisin jaksanut kävellä kauemminkin. Kurssilta opin tärkeitä tietoja ja taitoja, ja uskallan nyt lähteä vaeltamaan yksin tai ystävän kanssa.

Vaelluksella oleminen oli hyvin erilaista kuin arkielämä. Pallas-Yl lästunturin kansallispuistoon palaaminen olisi ihanaa. Retki oli eh dottomasti ikimuistoinen ja haluan palata sen ajatuksiin, hetkiin ja muistoihin vielä moneen otteeseen.

nuorten luonto

koonnut sami säynevirta

sa tarvitse osata piirtää! Työpajan ohjaa Maailman sarjakuvat ry:ssä pitkään toimi nut joensuulainen sarjakuvataiteilija San na Hukkanen. Työpaja järjestetään pää kaupunkiseudulla. Lisätiedot: susiryhma@ luontoliitto.fi

Susiretki Raaseporiin 29.–30.10. LuontoLiiton susiryhmä järjestää yöretken Raa seporin susireviirillä. Retkellä pääsee tun nelmoimaan suden elämää ja ehkä myös löytämään merkkejä sudesta. Retkellä on telttamajoitus. Osallistujat ottavat mu kaan omat ruoat ja herkut. Susiretki on suunnattu erityisesti nuorille. Retken osal listumismaksu on 20 euroa. Lisätiedot: su siryhma@luontoliitto.fiLisätiedot:

vaikuttamista. Ympäristöryhmän seuraa vat tapaamiset: 25.9., 9.10., 23.10., 6.11., 20.11., 4.12. ja 18.12. klo 16–19 osoittees sa Otavalankatu 12 A, 33100 Tampere. Ter vetuloa mukaan! Lisätiedot puh. 040 221 1238 / Kaisa. Kaikesta syksyn toiminnasta tiedotetaan Instagramissa: @ekokipina

Lisätiedot: luontoliitto.fi/lhp Instagram @luontoliitto_hame @ekokipina Facebook: Luonto-Liiton Hämeen piiri

Uudenmaan piiri (Lup)

Liittovaltuuston syyskokous 24.9. Kokous järjestetään Hämeen piirin toimistolla Tampereella. Lisätiedot: sami.saynevirta@ luontoliitto.fi

Metsämarssi 24.9. Suurmielenosoitus metsäluonnon ja hiilinielujen puolesta aina kin Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa.

Älä osta mitään -päivä 25.11. Vastaisku black fridayn kulutusriehalle! Nostetaan esiin ylikulutuksen ongelmat ja kyseen alaistetaan ylenpalttinen kulutuskulttuuri.

Kouluvierailukoulutukset : Kiinnostaako keikkatyö ympäristökasvattajana? Kou luttaudu Luonto-Liiton kouluvierailijaksi! Vierailijan on käytävä peruskoulutuksen lisäksi ainakin toinen teemakoulutuksista. Lisätiedot: sofia.kaipainen@luontoliitto.fi

14.9. klo 17–19 etänä kouluvierailijoi den peruskoulutus

15.9. klo 17–19:30 etänä kouluvierailijoi den teemakoulutus: vieraslajit

21.9. klo 17–19:30 etänä kouluvieraili joiden teemakoulutus: Itämeri

1.10. Vaasassa kouluvierailijoiden pe ruskoulutus sekä teemakoulutukset: Itä meri ja Lisätiedot:vieraslajit

luontoliitto.fi/tapahtumat Instagram ja Twitter @luontoliitto Facebook: Luonto-Liitto

Susiryhmä

Sarjakuvatyöpaja : Susien ja ihmisten tari noita 8.10. Työpajassa tutustutaan mata lalla kynnyksellä sarjakuvan käsikirjoit tamiseen, piirtämiseen ja julkaisemiseen. Osallistujilla ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta sarjakuvasta, eikä työpajas

luontoliitto.fi/susiryhma Instagram ja Twitter @susiryhma Facebook: Luonto-Liiton susiryhmä

Hämeen piiri (LHP)

Eloisa syyskuu -tapahtuma 17.–18.9. Tapah tuma järjestetään lauantaina klo 11-19 ja sunnuntaina klo 11–17 Kintulammin ret keilyalueella Kortejärven majalla Tampe reella. Tapahtumassa on kahvio ja lettu baari, sauna, kasvonaamioita, metsäjoogaa, sieniretki, nikkarointipaja lapsille ja tieto visa. Bussiyhteys perille asti! Syksyn sieniretki ja sienisaaliin säilöntää. Kurkkaa retken ajankohta somesta tai net tisivuilta.

Syyskokous 13.10. Kokous järjestetään klo 18 toimistollamme (Kuninkaankatu 39, Tampere). Kokouksessa käsitellään sään tömääräiset asiat ja tehdään joitakin sään tömuutoksia. Kokouksessa valitaan myös vuoden 2023 hallitus. Haluaisitko aset tua ehdolle? Laita etukäteen viestiä: lhp@ luontoliitto.fi

Retki-, ilmasto- ja susiryhmä toimivat piirin alueella. Kurkkaa ajankohtaiset kuu lumiset ja tapahtumat somesta ja netti sivuiltamme!

LHP:n retkiryhmä on retkeilystä kiin nostuneiden nuorten ja nuorten aikuisten (n. 16–29-vuotiaiden) verkosto, jossa ret keillään, opitaan uutta ja ennen kaikkea vietetään mukavaa aikaa luonnossa. Uudet jäsenet sekä kaikenlaiset toiveet ja ideat ovat tervetulleita! Lisätiedot ja liittyminen WhatsApp-ryhmään: Milja Holmi puh. 040 5044 121

Ekokipinä-hanke – nuorten ympäristötoi mintaa Tampereella! Samanhenkistä seu raa, kasvisruoan kokkailua ja muuta rentoa yhdessä tekemistä sekä ympäristöasioihin

nuorten luonto

Sieniretki Granön saarelle 30.9.–2.10. Ret keillään syksyisessä luonnossa sieniä tun nistaen ja poimien. Iltaisin saunotaan ja tunnelmoidaan hämärtyvää syksyä. Lisä tiedot: lup@luontoliitto.fi

Töihin leirille tai luontokerhoon! Suurin osa leirien johtajien, ohjaajien ja kokkien paikoista on täytetty, mutta yksittäisiä paikkoja on kuitenkin vielä vapaana. Lisä tiedot ja hakulomakkeen löydät luppi.fi:stä. Syksyllä jatkuvat taas lasten viikottai set luontokerhot Uudellamaalla. Jos halu at ohjattavaksesi kerhon, laita viestiä luplapset@luontoliitto.fi. Kerhot kokoontu vat 1,5 h/viikko ja palkka on 110–150 €/kk.

Lisätiedot: luppi.fi Instagram @luppiry Facebook: Luonto-Liiton Uudenmaan piiri (LUP)

Varsinais-Suomen piiri (Vasp)

Uusien ilta 29.9. Mitä Luonto-Liitto tekee ja mitä sinä voisit tehdä Luonto-Liitossa? Uusien illassa toimistollamme (Itäinen Pit käkatu 24, Turku) voit tutustua meihin ja toi mintaamme. Ruokaa, hengailua ja pelailua! Syyskokous 3.11. Tervetuloa kokousta maan klo 18 alkaen toimistollemme. Ko kouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Haluatko päästä piirin hallitukseen? Ilmoi ta itsestäsi meille: vasp@luontoliitto.fi

Lisätiedot: luontoliitto.fi/vasp Instagram ja Twitter @llvasp

Facebook: Luonto-Liiton VarsinaisSuomen piiri

IlmastoryhmäRYHMÄT!

luontoliitto.fi/ilmasto Instagram @llilmastoryhma Twitter Facebook:@ilmastoryhmaLuonto-Liiton Ilmastoryhmä

Itämeriryhmä

luontoliitto.fi/itameri Instagram @itameriryhma Facebook: Luonto-Liiton Itämeriryhmä

Metsäryhmä

luontoliitto.fi/metsa Instagram @metsaryhma

@NatureLeagueIntTwitter@natureleagueinternationalja@llmetsaryhmaja

Keski-Suomen piiri (Kessu)

luontoliitto.fi/kessu Instagram @kessu_luontoliitto Facebook: Kessu – Luonto-Liiton KeskiSuomen piiri

Savo-Karjalan piiri (Saka)

luontoliitto.fi/saka Instagram @luontoliitto.saka Facebook: Savo-Karjalan Luonto-Liitto

Pohjois-Suomen piiri (Possu)

luontoliitto.fi/possu Instagram @luontoliitto_possu Facebook: Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri

Pohjanmaan piiri (Polp)

polp.fi Instagram @luontoliitto_polp Facebook: Luonto-Liitto Pohjanmaa –POLP

Kaakkois-Suomen piiri (Kaasu)

Instagram @kaasu.luontoliitto

Facebook: Kaasu / Luonto-Liitto KaakkoisSuomi

YKSILÖLLISTÄ JA VASTUULLISTA MAJOITUSTA

SUOSITTELEMISSALUONTO-LIITONEKO-HOSTELLEISSA

teksti sinikka komu kuvat suomen hostellijärjestö

Luonto-Liitto kuuluu Suomen Hostellijärjestön jäsenjärjestöihin. Verkostoon kuuluvat hostellit voivat hakea itselleen Luonto-Liitto suosittelee -merkkiä.

Hostellijärjestön ylläpitämä hostelliver kosto kattaa lähes 50 yksilöllistä hos tellia ympäri Suomea kaupungeissa ja maaseudulla. Kaikki hostellit ovat kes kenään erilaisia ja jokaisessa on omat erityispiirteensä. Hostellit ovat myös luonnostaan verrattain ympäristöystä vällisiä majoitusvaihtoehtoja, sillä voit itse valita tarvitsemasi palvelut ja mu kavuudet.Verkoston hostellit voivat hakea Hos telling Internationalin kestävän kehi

Suomen Hostellijärjestö ry

tyksen huomioivaa laatusertifikaattia. Sen lisäksi Hostellijärjestö ja LuontoLiitto ovat yhdessä luoneet ympäristöys tävällisen hostellin Ekohostellikriteeritekokriteeristön.varmistavat ma joituksen ympäristöystävällisyyden ja kannustavat kotimaanmatkailuun. Kri teeristössä huomioidaan muun muas sa kierrätys, luomu- ja kasvisruoan saa tavuus, energian ja veden säästäminen, ekoenergian käyttö sekä ympäristötie don levittäminen hostellin asiakkaille.

• Suomen Hostellijärjestö on vuonna 1935 perustettu yleishyödyllinen järjestö, jonka jä seninä on noin 30 suomalaista valtakunnallista nuoriso-, opiskelija-, liikunta-, ammattija matkailujärjestöä.

• Hostellijärjestö ylläpitää ja kehittää jäsenjärjestöjensä puolesta Suomessa hostelliver kostoa, joka tarjoaa erityisesti jäsenjärjestöjensä henkilöjäsenille yksilöllistä, yhteisöl listä, vastuullista ja edullista majoitusta Suomessa.

• Hostellijärjestö tekee myös yhteistyötä kansainvälisen Hostelling International -verkoston kanssa ja tarjoaa jäsenilleen etuja lähes 90 maassa ja 3 500 hostellissa.

• Hostellit ovat kaikille avoimia persoonallisia yöpymispaikkoja, joissa on valittavana eri laisia huoneita jaetuista huoneista yksityishuoneisiin.

• Majoittumalla hostelleissa sekä varaamalla majoituksen Hostellijärjestön verkkosivulla tai suoraan hostellista majoittuja tukee paitsi kestävää ja vastuullista matkailua, myös järjestön yleishyödyllistä toimintaa ja samalla hostellitoimintaa pyörittäviä perhe- ja pienyrittäjiä.

• Luonto-Liiton jäsenet saavat kaikissa verkoston hostelleissa Suomessa 10 prosentin alennuksen yöpymisestään, kun varaus tehdään osoitteessa hostellit.fi tai suoraan hos tellille.

nuorten luonto