Nuorten Luonto 1 / 2020 by Nuorten Luonto

1/2020

Kevään äärellä Retkeile Itämerellä! s.14

Kesä vapaaehtoistöissä s.31 Kevättä repussa s.38

Numero 1/2020, 77. vuosikerta Nuorten Luonto on aikakauslehti, jota julkaisee Luonto-Liitto ry. Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja luonnon itseisarvo tunnustetaan. Luonto-Liitto tarjoaa tietoa, elämyksiä ja toimintaa sekä luo mahdollisuuksia ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen. Nuorten Luonnon toimitus: Päätoimittaja Aino Huotari aino.huotari@luontoliitto.fi Avustajat tässä numerossa Milla Aalto, Sofia Bister, Kaisa Illukka, Matleena Kehus, Emmi Ketonen, Inka Lahti, Juuli Lehtinen, Nora Lehtopuro, Sini Malminiemi, Riina Pippuri, Emma Sairanen, Antti Salovaara, Elina Silkelä, Suvi Suitiala, Anni Taipalus, Vilma Tammelin, Pauliina Toivanen, Vilja Tupola, Ville Laitinen, Tuuli Turtola, Laura Vuoksenmaa, Maria Yli-Valkama Ulkoasu ja taitto Studio Merileena Maria Kannen kuva Merileena Reunanen Liity Luonto-Liiton jäseneksi tai tilaa lehti www.luontoliitto.fi/liity Osoitteenmuutos www.luontoliitto.fi/muutos Yhteystiedot Itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki puh 09 684 4420 www.nuortenluonto.fi www.facebook.com/nuortenluonto Toimitus ottaa vastaan artikkeleita ja kuvia. Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä, eivätkä tekstit edusta julkaisijan virallista kantaa, ellei toisin mainita. Nuorten Luonto on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Painatus Grano Vaasa (Oy Fram Ab) Nuorten Luonto on painettu uusiopaperille.

STÖMER ÄRI KK MP

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painolaitos

nuorten luonto

kuva pauliina toivanen

Pääkirjoitus

H aino huotari

yvää alkanutta vuotta kaikille luontoliittolaisille ja lehden muillekin lukijoille! On ilo aloittaa toinen vuosi teidän kanssa tärkeiden teemojen äärellä. Vuodenvaihde oli hengästyttävää seurattavaa maailmalla roihuavien metsä- ja maastopalojen takia. Tähän lehteen valmistunut sivun 6 juttu Brasilian metsäpaloista on edelleen ajankohtainen, sillä vaikka median huomio on syystäkin siirtynyt Australian katastrofaalisiin maastopaloihin, toimitaan juttuun haastatellun Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Krögerin mukaan Amazonin sademetsissä edelleen niin luonnon monimuotoisuutta kuin alkuperäiskansoja tuhoavalla tavalla. Esimakua muuttuvan ilmaston vaikutuksista saatiin alkuvuodesta ainakin Etelä-Suomessa: tammikuu oli Helsingissä Kaisanimen mittaushistorian lämpimimpiä ja lumettomampia tammikuita. Olinkin iloinen huomatessani uutisen Luonto-Liiton Hämeen piirin Ilmastoryhmän aktiivisuudesta Tampereella, jossa aktiivit olivat rakentaneet lumiukkojen hiljaisen, mutta sitäkin voimakkaamman mielenosoituksen talvien pelastamisen puolesta. Hyppäsin itse tammikuun lopulla junaan ja matkasin ystäväni kanssa Interraillipulla Portugaliin. Leuto talvi seurasi meitä Helsingistä läpi Euroopan. Peril-

lä sää oli odotetusti lämpimämpi, mutta reilun kahden vuorokauden junamatkalla ehdin miettiä, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Suomen vuodenaikoihin ja sitä mukaa myös lajistoomme. Havainnot lajien esiintymisestä ja ilmestymisestä eri vuoden aikoina ovat kallisarvoista tietoa muuttuvassa ilmastossa. Tästä hyvä esimerkki on Luonto-Liiton jo useamman vuoden ajan kansalaisia aktivoinut Kevätseuranta, jonka viime vuoden raportin Veden äärellä -teemalla saamme lukea sivulta 12. Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta on tärkeä pitää huolta aktiivisen luonnonsuojelu- ja ilmastotyön ohessa: tähän parasta lääkettä on varmasti luonnosta nauttiminen! Sivulla 31 kerrotaan erilaisista luontoelämyksiä, suojelutoimia ja vapaaehtoistyötä yhdistävistä matkailuvinkeistä Suomessa, kun taas sivulla 14 voit heittäytyä upean Itämeremme matkakohteiden vietäväksi. Arjen ekoiluun ja ilmastotoimintaan voi hakea vinkkejä ja vertaistukea sivun 17 Instagramin ekosomettejia esittelevästä jutusta. Luonnon uutta elämää puskevan energian siivittämänä toivotan kaikille mukavia ja innostavia lukuhetkiä kevään äärellä!

1/2020

Amazonin sademetsä palaa yhä

TEEMA:

KEVÄÄN ÄÄRELLÄ SISÄLLYS: 2 4 6 11 12 14 17 20 22 24 27 30 31 34 37 38 39

Pääkirjoitus Luonto-Liitossa nyt Kun yhteinen metsä palaa Metsän ääni kuuluviin Kevätseuranta 2019: Veden äärellä Itämeri – merellisen seikkailun aarreaitta Inspiroiva Instagram Taidehaukka: HYS! Kuunnellaan kasveja Luontopolulla: Kevätseurantaa lumisateessa Luonto-Liitossa tapahtuu Arviot Järjestä oma ilmastokokous Kesälomalla vapaaehtoistöihin Matin kukkarossa – vuosi ostolakossa Maanalainen: Keiden kanssa jaat kotisi? DIY: Kevättä repussa Sarjakuva

NUORTEN LUONTOA tekevät nuoret itse ammattilaisten opastuksella. Haluaisitko sinä avustajaksi? Ota yhteyttä toimitussihteeriin!

17 Instagramin ekoyhteisö

Kulutuskriittinen vuosi

NUORTEN LUONTO löytyy myös verkosta: nuortenluonto.fi ja Facebookista: facebook.com/nuortenluonto ANNA PALAUTETTA! Mistä jutusta pidit tässä lehdessä eniten? Entä mikä jätti kylmäksi? Lähetä palautteesi Nuorten Luonnolle osoitteeseen viestinta@luontoliitto.fi tai Facebookin kautta yksityisviestillä. Kaikkien palautteen antajien kesken arvotaan yllätyspalkinto!

nuorten luonto

LUONTO-LIITOSSA

NYT:

LUONTO-LIITTO VUONNA 2025 teksti ville laitinen | kuva aino huotari

illaisessa maailmassa haluamme elää vuonna 2025? Entä millainen Luonto-Liitto on silloin? Mikä on roolimme yhteiskunnassa, millaista toimintaa järjestämme ja millaiset arvot ohjaavat toimintaamme? Entä miten pääsemme tavoitteeseemme ja miten seuraamme tuloksia? Tätä kaikkea pohditaan nyt kevään aikana Luonto-Liiton uutta strategiaa työstäessä. Päämääränä on luoda Luonto-Liitolle yhteinen unelma, tavoitteet ja toimintatavat: hahmottaa se, millainen Luonto-Liiton pitäisi olla vuonna 2025 ja millaisessa maailmassa haluamme silloin elää ja toimia. Luontoliittolaiseen tyyliin strate-

nuorten luonto

gian tekevät piirit, toimintaryhmät, luottamushenkilöt ja henkilökunta yhdessä. Myös sidosryhmiä sekä vanhoja luontoliittolaisia osallistetaan ja kuullaan prosessin aikana. Näin voimme luottaa siihen, että strategian toteuttamiseen myös sitoudutaan ja se on laajasti hyväksytty. Aineistoa nykytilasta ja muutostarpeista on kerätty vuoden ajan eri toimijoilta. Nyt alkuvuoden aikana järjestämme vielä useita tapaamisia, joissa työstämme suunnitelman valmiiksi kymmenien luontoliittolaisten kanssa. Kun tämä vaihe on valmis, on työ oikeastaan vasta alussa. Silloin alkaa strategian toteuttaminen ympäri Suomea. Tämän jälkeen alamme näkemään myös uudenlaisen toimintamme tuloksia. Työ ei tietenkään lopu vielä tähänkään, vaan

Luonto-Liiton on kyettävä tarkastelemaan omaa toimintaansa kriittisesti ja mukautumaan myös alati muuttuvaan ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tärkeimpänä oppina tähän mennessä lieneekin ollut, että meidän on jatkossakin oltava rohkea, sopeutumiskykyinen ja nopeasti reagoiva valtakunnallinen lasten ja nuorten monialainen ympäristöjärjestö. Perusideamme ei siis ole muuttunut mihinkään, mutta moni muu asia varmasti muuttuu.

LYHYET koonnut aino huotari ja milla aalto kuvat antti salovaara ja milla aalto

Kevään jäljillä Helmi–maaliskuun vaihteessa alkaneessa Kevätseurannassa havainnoidaan kevään merkkejä luonnossa eläin- ja kasvihavaintojen avulla. Teemana on tänä keväänä perhoset ja niitä pystyykin havaitsemaan kevään edistyessä monessa eri ympäristössä, kunhan malttaa pysähtyä tarkkailemaan. Bongaa tänä keväänä vaikkapa lanttuperhonen tai ruostesiiven toukka! Ilmoita havaintosi Kevätseurannan sivuilla kevatseuranta.fi

Vaelluskurssi kutsuu seikkailuun! Luonto-Liitto järjestää touko–kesäkuussa 2020 vaelluskurssin nuorille. Kurssi huipentuu vaellukseen Urho Kekkosen kansallispuistossa 9.–17.6. Vaelluskurssilla perehdytään useamman vuorokauden kestävällä vaelluksella tarvittaviin varusteisiin ja taitoihin. Kurssi alkaa kolmena arki-iltana pidettävillä teoriatunneilla ja huipentuu viikon mittaiseen Lapin-vaellukseen, jonka aikana yövytään teltoissa osittain autiotupiin tukeutuen. Lisäksi teoriatuntien tueksi voidaan suunnitella pieniä yhteisiä harjoitetuokioita. Kurssin kohderyhmää ovat noin 15–30-vuotiaat. Teoriaosuudelle voi osallistua eri puolilla Suomea. Kurssin vetäjä pitää teoriaillat Turussa Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin luona, mutta muutkin piirit järjestävät mahdollisuuden etäosallistumiseen tai pitävät erikseen teoriaosuudet omilla toimialueillaan. Ilmoittaudu mukaan: luontoliitto.fi/vasp/tapahtumat/vaelluskurssi2020

Mukaan Kevätpäiville! Luonto-Liiton Kevätpäivät järjestetään Taivassalossa Tippsundin leirialueella 17.–19.4.2020. Tapahtuman järjestämisestä vastaa Luonto-Liiton VarsinaisSuomen piiri. Tervetuloa mukaan tekemään kevään kohokohtaa! Kevätpäivät on Luonto-Liiton väenkokoontuminen. Se on kaikkien luontoliittolaisten ja luontoliittolaisiksi aikovien yhteinen tapahtuma, jonne saapuu nuoria ja vähän vanhempiakin ympäristövaikuttamisesta ja luonnonharrastuksesta kiinnostuneita ihmisiä ympäri maan tapaamaan toisiaan, viettämään aikaa yhdessä, oppimaan uutta, suunnittelemaan ja kehittämään järjestön toimintaa, olemaan luonnossa ja rentoutumaan. luontoliitto.fi/ kevatpaivat2020

nuorten luonto

KUN YHTEINEN METSÃ&#x201E; PALAA

nuorten luonto

Amazonin metsäpalot huolettavat ihmisiä – eikä syyttä. Sademetsien tuhoaminen uhkaa ilmastoa, kokonaisia ekosysteemejä ja alkuperäiskansojen oikeuksia. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan poliittisia päätöksiä ja kansalais- aktiivisuutta. teksti aino huotari kuvitus matleena kehus

rasiliassa Amazonin sademetsissä riehuvat tulipalot eivät ole uusi ilmiö, mutta vuoden 2019 elokuussa ne tuntuivat saaneen uuden vaihteen silmään. Vaikka metsää poltetaan myös muualla Etelä-Amerikassa, kriisin painopiste on Brasiliassa. Bensaa liekkeihin kaataa tammikuussa 2019 virkaan astunut presidentti Jair Bolsonaro. Alueen tapahtumiin perehtyneen Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Krögerin mukaan kyseessä on laaja-alainen sosio-ekologinen kriisi, jonka ratkaisematta jättäminen voi johtaa useiden ekosysteemien romahdukseen maailmanlaajuisesti.

Ekologinen peruspilari Tämänhetkiset metsäpalot erottuvat Krögerin mukaan nopeutensa, laajuutensa ja niitä ympäröivän poliittisen ilmapiirin muutoksen vuoksi. – Näin nopeaa kasvua ei alueella ole ennen nähty. Palot ovat kolminkertaistuneet aiempiin metsäpaloihin nähden. Taustalla vaikuttaa Brasilian valtion politiikan muutos. Kröger palaa 70- ja 80-luvuille, jolloin metsää hävitettiin myös suuria määriä. Ero aiempiin vuosikymmeniin on kuitenkin siinä, että hakkuissa ollaan nyt saapumassa lähelle käännekohtaa, peruuttamatonta kriittistä pistettä, jolloin sademetsässä tehtyjä tuhoja ei voida enää pysäyttää. Ennusteiden mukaan jo 20–25 prosentin tuhot voivat olla sademetsän kannalta katastrofaalinen käännekohta. – Tutkijat ovat mallintaneet tätä käännekohtaa jo 70-luvulta, mutta kukaan ei tarkalleen tiedä, milloin sademetsä alkaa häviämään itsestään. Nyt metsää on hakattu lähelle 20 prosenttia. Amazon tuot-

taa valtaosan omista sateistaan ja aiemmin se on ollut kosteuden takia hankala sytyttää. Amazonin sademetsät ovat ekologinen peruspilari, jolla on suuri merkitys muiden maiden ekosysteemeihin, kuten Arktikseen. Amazonin alueen metsäkadolla voi olla globaalisti kaoottiset seuraamukset. – Metsät ja meret imevät itseensä lämpöä ja viilentävät ilmastoa. Jos Amazonilla jo nyt alkanut savannoituminen jatkuu ja kiihtyy Amazonin itä- ja keskiosissa, sille voi käydä kuten Saharan alueelle. Satelliittikuvissa näkyy, kuinka Sahara on aiemmin ollut metsää, joka sittemmin on esimerkiksi ylilaidunnuksen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vähitellen aavikoitunut. Jos metsäpaloja ei saada kuriin, sademetsän kyky sitoa hiilidioksidia ilmasta heikentyy radikaalisti. Otsikoissa usein vilahtelevaan väitteeseen Amazonin sademetsistä maailman keuhkoina Kröger suhtautuu kuitenkin kriittisesti. – Kyse on pikemminkin alueen synnyttämistä sateista niin paikallisesti

kuin koko Etelä-Amerikan alueella. Amazonin sademetsä on tärkeä ekosysteemi, sillä se viilentää ilmastoa maailmanlaajuisesti. Tämän systeemin rikkoutumisen vaikutukset ovat vakavia ekosysteemien ja ilmastonmuutoksen kannalta ja siksi siitä pitäisi puhua enemmän.

Tuhon kasvot Vuonna 2019 kiihtyneet metsäpalot voidaan jäljittää suoraan maan nykyiseen presidenttiin, Jair Bolsonaroon, ja hänen politiikkaansa. Kröger korostaa, että kyse on pitkälti Bolsonaron valinnasta ja sitä seuranneista tapahtumista. – Bolsonaro oli protestiehdokas aiemmin hallinneita vastaan, jolle vaalien alla ei ollut oikein muuta vaihtoehtoa. Vaaleissa tapahtui paljon vääryyksiä, ja tulos olisi pitänyt mitätöidä. Bolsonaron punuorten luonto

heita, jotka lietsovat väkivaltaan ja laittomuuksiin, pitäisi tutkia laittomuuksina, mutta tätä ei tapahdu. Hän saa tukea politiikalleen Brasilian uusilta pentekostaalisilta uskonryhmiltä, jotka tukevat metsien hävittämistä. Vuosien 2004–2011 aikana Brasiliassa saatiin metsäkadon torjumiseksi aikaan valtavia edistysaskelia: luotiin reservaatteja ja ympäristösuojelualueita, ja laittomia metsähakkuita saatiin kuriin poliisivoimien valvonnan avulla. Kröger kertoo, että nyt kaikki tuo kehitys on tuhottu. – Tuhot alkoivat jo vuonna 2012, jolloin metsälakia heikennettiin esimerkiksi niin, että se mahdollisti laittomien metsänhakkuiden kautta kaapattujen maiden laillistamisen maakeinottelijoille. Keskelle Amazonin sademetsäaluetta alettiin myös rakentaa valtavaa Belo Monten patoa, joka rakennettiin laittomasti alkuperäiskansojen maille. Patohankkeen työntekijät jäivät alueelle ja jatkoivat maan luvatonta valtausta, jonka seurausta myös tällä hetkellä käynnissä olevat tulipalot ovat. Pato on juuri valmistunut, mutta sitä ei voida käyttää, koska vettä ei ole riittävästi. Bolsonaro ei peittele asennettaan luonnonsuojelijoita kohtaan. Krögerin mukaan voidaan puhua suoranaisesta vihasta. Hyvänä esimerkkinä hän nostaa esille presidentin tavan suhtautua luonnonsuojelulain rikkomiseen. – Hän on suoraan todennut, ettei ympäristölaista tarvitse välittää eikä esimerkiksi lain rikkomisesta johtuvia sakkoja tarvitse maksaa. Bolsonaro on saanut itsekin sakon luvattomalla alueella kalastamisesta. Vastaukseksi hän erotti sakon hänelle langettaneen virkamiehen ja mitätöi sakon. Tästä lähtien hän on ollut henkilökohtaisella ristiretkellä luonnonsuojelua kohtaan, josta hän puhuu vasemmistolaisena tai globalistisena juonena. Bolsonaro on väittänyt, että ympäristöjärjestöt olisivat sytyttäneet Amazonin palot. 8

nuorten luonto

Rikos alkuperäiskansoja kohtaan Luonnon monimuotoisuuden katoaminen ja vaikutukset ilmastoon vaikuttavat erityisesti Amazonin alkuperäiskansoihin. Vuonna 2007 144 maata allekirjoitti Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) alkuperäiskansojen oikeudet takaavan julistuksen – yksi sopimuksen allekirjoittaneista maista on Brasilia. YK:n mukaan julistus tarjoaa universaalit standardit alkuperäiskansojen hyvinvoinnin ja oikeuksien takaamiseksi. Se pitää sisällään kulttuuria ja identiteettiä koskevia oikeuksia: valta taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kehityksessä pitäisi olla alkuperäiskansoilla itsellään. Julistuksen rohkaisemaa ”harmoniaa ja yhteistyöhön kannustavaa suhdetta valtion ja alkuperäiskansojen välillä” on kuitenkin vaikea löytää Bolsonaron toteuttamasta politiikasta. Kansainvälinen Amnesty International -järjestö on vieraillut vuoden 2019 huhtikuun jälkeen ainakin neljän eri alkuperäiskansan alueella Amazonin sademetsässä. Järjestön haastattelujen pohjalta saadut havainnot Karipunan ja Uru-Eu-Wau-Waun alueilta Rondônia osavaltiosta, Araran alueelta Parán osavaltiosta ja Manokin alueelta Mato Grosson osavaltiosta kertovat vakavista alkuperäiskansojen oikeuksien

loukkauksista ja riittämättömästä valtion lainvalvonnasta alueella. Amnestyn haastattelemat henkilöt kertovat heihin kohdistuneesta uhkailusta ja luvattomasta tunkeutumisesta yhteisöjen alueelle. Vuoden 2019 aikana monia maaoikeuksiaan puolustavia on murhattu, ja muut ovat saaneet tappouhkauksia pyrkiessään suojelemaan kansojensa maita. Suojelua ja valvontaa ei ole riittävästi. Yksi syy tähän on Amnestyn mukaan se, että luvattoman maan haltuunoton ja metsäkadon torjumiseksi sekä alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamiseksi tarkoitettua budjettia on leikattu rajusti, vaikka juuri alkuperäiskansojen maiden laissa tunnustaminen suojelee aluetta metsäkadolta. Myös yrityksillä on roolinsa kriisissä. Krögerin mukaan niin paikalliset kuin kansainväliset suuryritykset harjoittavat Brasiliassa uudenlaista kolonialismia: Amazonin patohankkeet ja muu teolli-

suus pakottavat paikalliset ihmiset liikkeelle omilta alueiltaan, jonka seurauksena syntyvät maan sisäiset muuttoliikkeet aiheuttavat jännitteitä paikallisten ihmisten keskuudessa.

Pahin vasta edessä Vaikka Krögerin mukaan Bolsonaron kannatus on laskenut, hän, kuten useat muut tutkijat, pelkäävät, että pahin kriisi on vielä edessä. – Brasilian nykyinen hallitus kieltää ilmastonmuutoksen, ha-

luaa lisätä soijapeltoja, laidunmaita, patoja ja kaivoksia sekä rakentaa valtateitä liittääkseen Amazonin osaksi eteläistä Brasiliaa. Tämän lisäksi Bolsonaro on rampauttanut ympäristövalvojat ja tulentorjuntakoneistot alueella. Huolestuttavaa on myös aiheen uutisoinnin hiipuminen. – Uutiset alueen tapahtumista ovat vähentyneet sitä mukaa, kun media on uskonut Bolsonaron väitteet siitä, että alueelle on lähetetty sotilaita ja palomiehiä torjumaan paloja. Samaan aikaan Bolsonaro järjestää tapaamisia paikallisten päättäjien kanssa ja miettii, miten alueen ihmiset saadaan häädettyä ja maan valtaamista edistettyä. Koko prosessi on siis vasta aluillaan, eikä tilanne näytä yhtään paremmalta. Kröger näkee metsät väliinputoajina, joiden kohtalo johtuu osittain poliittisesta ponnettomuudesta. – Poliittiset päättäjät ympäri maailmaa tuntuvat olevan sitä mieltä, että kaupan pitää jatkua, eikä sillä ole väliä, miten tuotteet tuotetaan. Tämä koskee myös Suomea. EU:n pitäisi jäädyttää Mercosurkauppasopimus ja asettaa laaja-alainen tuontikielto metsäpaloihin liittyville tuotteille.

Arviot Brasilian Amazonin metsäpalojen laajuudesta vaihtelevat ja kokonaiskuvaa on siksi vaikea hahmottaa. BBC Brasilian ja WWF Brasilian käyttämän Brasilian kansallisen avaruustutkimusinstituutin (INPE) datan mukaan vuoden 2019 tammi–elokuun aikana Amazonin sademetsää tuhoutui arviolta yli 43 000 neliökilometriä. Karttakuva havainnollistaa Amazonin kokoa sekä Suomen kokoa suhteessa Amazonin sademetsään. Suomen pinta-ala on 338 424 km² Amazonin pinta-ala on 5 500 000 km² nuorten luonto

Suomen ruokaturvaa Brasilian kauppasuhteiden jäädyttäminen ei Krögerin näkemyksen mukaan uhkaa. – Rehun hinnan nousu vaikuttaisi lihan hintaan, jolloin halpaa lihaa olisi meillä Suomessakin vähemmän tarjolla. Tämä olisi sekä terveyden että ilmastonmuutoksen kannalta hyvä asia. Suomessakaan ei kannattaisi olla riippuvainen tuonnista: esimerkiksi härkäpavun tuotantoa voitaisiin lisätä meillä. Kyse ei niinkään ole siitä, etteikö meillä olisi tarpeeksi tuotteita vaan siitä, että nyt tuotetaan liian halvalla. Poliittisten päättäjien pitää ohjata kulutusta vastuullisempaan suuntaan.

Vastuullisempaa metsän käyttöä Krögerin mielestä Amazonin metsäkadon yhteydessä on hyvä puhua myös Suomen ja Euroopan omista ongelmista. Näiden vertaaminen Brasilian tämänhetkiseen tilanteeseen on kuitenkin hänen mielestä ongelmallista, koska se voi oikeuttaa huonojen eurooppalaisten tapojen jatkumisen. – Brasiliassa on kyse aivan eri tason prosessista kuin Euroopan metsäpolitiikassa. Siellä ihmisiä tapetaan ja ajetaan kodeistaan – metsää suorastaan haaskataan polttamalla sitä täysin järjenvas-

nuorten luonto

taisesti. Tätä tekevät suuret maakeinottelijat, jotka toimivat rikollismafioiden tavoin. Kerran tuhottu metsä, oli kyseessä sademetsä tai boreaalisen vyöhykkeen havumetsä, ei hetkessä, jos koskaan, palaa ennalleen. Suomen lajien uhanalaisuuskartoituksen, vuonna 2019 julkaistun Punaisen kirjan mukaan 833 lajia on riippuvaisia metsistä. Myös suomalaisessa metsänhoidossa riittää Krögerin mielestä tehtävää. – Mielestäni Suomessakin pitäisi mennä kohti luonnon monimuotoisuuden huomioonottavaa ja tukevaa metsänhoitoa, pois avohakkuista ja muista tuhoisista tavoista, pois puuplantaaseista. Amazonilla pitäisi tukea siellä jo olemassa olevia kestäviä metsässä elämisen tapoja, ja sitä, että heidän tuotteensa voidaan markkinoida paremmin kansainvälisesti. Vaikka suuret muutokset metsäteollisuuteen saadaan aikaan valtion ja EU:n tasolla, on yksilölläkin vaikutusvaltaa. Krögerin mukaan kansalaisvelvollisuutemme jatkuu äänestämistä pidemmälle.

– Poliittinen painostus on tärkeämpää kuin kuluttaminen. Voimme osallistua kansanliikkeisiin, jotka tukevat järjestöjen toimintaa. Yksilöt voivat kirjoittaa Euroopan parlamentin edustajille ja Suomessa ministereille sekä osallistua mielenosoituksiin. Esimerkiksi Brasilian suurlähetystön edessä Helsingissä kokoontui syksyllä 2019 ryhmä mielenosoittajia joka perjantai vaatimaan Brasilian hallinnolta toimia. On tärkeää osoittaa päättäjille, että ihmiset seuraavat tilannetta. Yksittäisten poliitikkojen voi olla vaikea saada aloitteita läpi, jolloin kansan näkyvä tuki heille on avainasemassa. Brasiliassa seurataan erittäin tarkkaan kansainvälistä painostusta.

METSÄN ÄÄNI KUULUVIIN Luonto-Liiton alla toimiva kansainvälisistä jäsenistä koostuva Nature Lovers Group (NLG) -ryhmä toimii Brasilian metsäpalojen pysäyttämiseksi. teksti ja kuvat aino huotari

Nature Lovers Group uskoo pystyvänsä vakuuttamaan Suomen hallituksen toimimaan.

LG:n koordinaattorina toimiva Nepalista kotoisin oleva Sabina Khanal, kertoo alkaneensa tositoimiin palojen aktivoiduttua nykyisiin mittoihinsa 2019. – En ollut aiemmin ajatellut palojen seurauksia pidemmällä aikavälillä. Yhtenä syynä oli se, että Brasilia oli voittanut puolelleen ihmisiä saatuaan vähennettyä metsäkatoa säännöllisen tarkkailun ja tiukan politiikan avulla. Vuoden 2019 palot olivat Khanalin mukaan käänteentekevä tapahtumasarja myös NLG:ssä. – Ajattelimme, että nyt saa riittää. Suomi on sitoutunut trooppisen metsäkadon pysäyttämiseen, mutta tekoja ei ole vielä pantu kunnolla toimeen. Aloitimme mielenilmaukset Brasilian suurlähetystön edessä painostaaksemme Suomen hallitusta seisauttamaan kaupan Brasilian kanssa niin kauan, kun maa harjoittaa Amazonin sademetsää tuhoavaa politiikkaa.

Sabina Khanal osoitti mieltä Amazonin sademetsän puolesta Helsingissä Brasilian suurlähetystön edustalla lokakuussa 2019.

Khanal on huolissaan palojen globaaleista vaikutuksista. Palojen aiheuttamat tuhot villieläimille, luonnonvaroille ja hapen tuotannolle tullaan paikallisten vaikutusten lisäksi kokemaan lähiaikoina sekä eteläisellä että pohjoisella pallonpuoliskolla. – Meidän tulisi kaikkien tietää, että olemme hyvin lähellä käännepistettä, ja että maailmanlaajuinen vedenkierto on todellisessa vaarassa. Palojen pysäyttämiseksi Khanal uskoo poliittisiin keinoihin ja kollektiiviseen vaikuttamiseen. – Kansalaisina meidän pitää painostaa Suomen hallitusta jäädyttämään EU:n ja Brasilian välinen Mercosur-kauppasopimus. Kuluttajat ja yritykset voivat boikotoida Brasilialaisia tuotteita, kuten soijaa, maissia, naudan lihaa sekä puutuotteita, joiden tuotanto voidaan linkittää suoraan Amazonin metsäkatoon. Tämän lisäksi moraalinen tuki suoraan Brasiliassa toimiville alkuperäiskansojen elinkeinoja, ympäristöä

ja elämää auttaville järjestöille on tärkeää. Oman mielipiteensä voi saada kuuluviin myös Brasialian hallitukselle osoitettuja vetoomuksia allekirjoittamalla.

Nature Lovers Group (NLG) on LuontoLiiton alaisuudessa toimiva kansainvälinen ryhmä, joka pyrkii keräämään yhteen ihmisiä sekä jakamaan tietoa ja osaamista. Toiminta pitää sisällään mukavaa yhdessäoloa planeetan suojelun ja pienten tekojen merkeissä. Eri puolilta maailmaa tulevien ryhmäläisten erilaiset mielipiteet sovelletaan käytännön toiminnaksi hyvässä vuorovaikutuksessa. *

nuorten luonto

VEDEN ÄÄRELLÄ 2019

teksti vilja tupola kuvat antti salovaara

evätseuranta 2019 innosti jälleen tarkkailemaan keväisten kasvi- ja eläinlajien ilmaantumista ja runsastumista vuodenajan edetessä. Perinteiseen tapaan osallistujat lähettivät ahkerasti havaintojaan eri puolilta Suomea ja myös media pysyi kuulolla kevään viimeisimmistä käänteistä. Kevätlajien aktiivisuutta tahdittivat erityisen lämpimät ajanjaksot, joiden välillä värjöteltiin melko koleissakin olosuhteissa. Viime kevään ominaispiirteisiin kuului hämmästyttävän varhainen ja nopea luonnon vihertyminen.

Teemana vesiluonto Kevätseurannassa nähdään vuosittain vaihtuva teema, joka tällä kertaa kantoi nimeä Veden äärellä. Pitkän talven jälkeen jäänpinta rakoilee ja hellittää otettaan, jolloin luonto lähtee muuttumaan vauhdilla. Olipa kyse sitten puron solinasta, peilityynestä järvestä tai tyrskyävästä merenrannasta, vesi antaa luonnonystävälle näköalapaikan monipuolisen lajis12

nuorten luonto

ton havainnointiin sekä tärkeän virkistäytymisen lähteen. Lajistot heijastavat herkkien vesistöjen tilaa ja niissä tapahtuvia muutoksia. Kevätseurannan valokeilaan nostettiin viisi teemalajia: vesimittari, hauen kutu, tiira, rentukka sekä ihmistoiminnan elementtinä veneiden vesillelasku. Rentukka nähdään muina vuosina myös vakiolajien joukossa ja monelle muullekin Kevätseurannassa vakituisesti nähtävälle lajille, kuten rantakäärmeelle tai naurulokille, vesiluonto merkitsee korvaamatonta elinympäristöä.

Havaintojen kirjoa Vuoden 2019 Kevätseuranta eteni yli 1200 osallistujan voimin ja havaintoja vastaanotettiin yhteensä 9189. Havaintojen määrä jää hieman edellisvuosista, mutta toisaalta osallistujia näyttää riittävän yhä enemmän. Eniten havaintoja keräsivät peippo, laulujoutsen, västäräkki ja leskenlehti. Lintumuuton seurauksena monet heräävät kevään tuloon ja aikaisia lintuja onkin erityisen helppo seurata maisemaa hallitsevan kasvipeitteen vie-

lä puuttuessa. Odotettu ilonpilkahdus leskenlehti on puolestaan pysynyt vuodesta toiseen havaituimpana kasvilajina.

Kevään eteneminen Aikaisista muuttolinnuista saatiin lauhojen säiden johdosta havaintoja jo helmikuun puolella. Maaliskuu käynnistyi koleammissa tunnelmissa, joten ensimmäisenä Kevätseuranta-viikonloppuna havaintolistalle ilmaantuivatkin lähinnä muutamat karaistuneet lajit, kuten kottaraiset ja vesien sulapaikoissa viihtyvät laulujoutsenet. Olosuhteiden salliessa osan varhaisista muuttolinnuista voi bongata Suomessa talvellakin. Maaliskuun lopulla lämpimän ilmavirtauksen saattelemana kevät heräsi toden teolla eloon: kurjista tehtiin ajankohtaan nähden runsaasti havaintoja, kasvimaailma avautui perinteisesti leskenlehtien kukinnalla ja useat hyönteislajitkin, kuten kekomuurahaiset ja sitruunaperhoset, siirtyivät onkaloistaan päivänvaloon. Huhtikuun puolessavälissä matelijoiden talvihorros osoitti päättymisen merkkejä, valkovuokkopeite levisi etelän

KEVÄTSEURANTAHAVAINTOJA 2019

Kaikki kevätseurantalajit ja tarkat päivämäärät löytyvät osoitteesta kevatseuranta.fi

Kartoissa on esitetty lajien keskimääräiset ensihavainnot maakunnittain.

Laulujoutsen

helmikuu

Västäräkki

maaliskuu

Koivunlehti 1cm

huhtikuu

metsäisissä maisemissa, ja siileistä saatiin runsaasti ensihavaintoja. Huhtikuun lopulla hyvin lämpimän kelin myötä otettiin varaslähtö kesää kohti luonnon vihertyessä harvinaisen nopeaan tahtiin. Koivunlehdet puhkesivat vähintään sentin mittaisiksi Oulun korkeudelle saakka. Monet muuttolinnut olivat tällöin jo saavuttaneet Lapin, kun taas etelämpänä suotuisammissa ympäristöoloissa tehty kevätretki saattoi jo sisältää lukuisia havaintoja erityisesti kasveista ja hyönteisistä. Toukokuun puolivälissä kesä antoi itsestään merkkejä kulttuurimaisemissa viihtyvien haarapääskyjen kaarrellessa paikalle, vaikka viileä ajanjakso hillitsi muuten etenkin vaihtolämpöisten hyönteisten esiintymistä. Kuun lopulla Etelä-Suomesta oli lähetetty ilmoituksia kaikista Kevätseurannan lajeista. Pohjois-Suomessa keväinen luontonäytös eteni kesäkuun ensimmäiselle viikonlopulle asti, jolloin Kevätseuranta saatiin päätökseen.

toukokuu

Kekomuurahainen

kesäkuu

Siili

Sammakonkutu

ei havaintoja

myös hauen kutu, josta lähetettiin yhteensä 20 havaintoa. Havaintojen vähyys johtunee hauen kudun lyhytaikaisesta esiintymisestä. Huhtikuun lopun kesäisten kelien johdosta tiirat (95 havaintoa) järjestivät ensimmäisiä lentonäytöksiään etelärannikolla ja rentukka 154 havainnollaan puhkesi kirkkaankeltaiseen kukkaan kosteilla kasvupaikoilla. Tavallisesti rentukka kukkii hieman myöhemmin, mutta pikaisesti vieraillut äkkikesä teki tehtävänsä. Kuten aiemmin mainittu, kasvi kuuluu muina vuosina Kevätseurannan vakiolajistoon, joten sen suuri havaintomäärä oli odotettua. Touko–kesäkuussa kaikki teemalajit oli mahdollista nähdä pohjoisessa asti. Iso kiitos Kevätseurannassa 2019 havaintojaan lähettäneille! Seuraava kevät häämöttää jo horisontissa, joten seuraathan lajeja jälleen aktiivisesti ja anna meidän nähdä arvokkaat havaintosi osoitteessa kevatseuranta.fi. *

Teemalajien kevät Maaliskuinen lämpöaalto innoitti useat veneilijät työntämään kulkupelinsä vesille aina Vaasassa saakka. Veneiden vesillelaskusta vastaanotettiin kevään aikana 123 ilmoitusta. Sulavaliikkeiset vesimittarit (134 havaintoa) valtasivat monenlaisten vesistöjen pintoja huhtikuusta lähtien. Samoihin aikoihin runsastui nuorten luonto

Itämeri

– merellisen seikkailun aarreaitta

teksti juuli lehtinen | kuvat aino huotari, juuli lehtinen ja merileena reunanen

Meren rantaa Vaasassa.

Ainutlaatuinen Itämeri tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia retkeilyyn Suomessa ja ulkomailla. On siis aika pakata reppu ja aloittaa seikkaileminen!

oni matkustaa kaukomaille hienojen maisemien ja merellisen tunnelman perässä, vaikka kotimaamme on täynnä toinen toistaan kauniimpia retkikohteita pariksi tunniksi tai pariksi päiväksi. Jos haluat tänä vuonna lentämisen sijaan pakata repun ja lähteä ihmettelemään ainutlaatuisen Itämeren aarteita, voit aloittaa seuraavista kohteista. Useat kohteet on mahdollista saavuttaa julkisilla kulkuneuvoilla ja

nuorten luonto

mikä parasta, monissa niistä voit yhdistää luontoelämyksen kulttuurikokemukseen! Mukana myös ulkomailta poimitut bonuskohteet, joissa voit piipahtaa reilausreissulla tai road tripillä.

Merenkurkun saaristo Vaasan ympäristössä voit ihailla häikäisevän kaunista maailmanperintökohdetta, Merenkurkun saaristoa, ja käydä ihmettelemässä Suomen pisintä Raippaluodon siltaa. Voit kävellä lukuisilla luontopoluilla, kuten neljän kilometrin Bodvattnetin kierroksella, ja ihailla maankohoamisen muotoilemaa maisemaa näkötornissa. Jos kaipaat luontoelämystä varten pidempää reittiä ja enemmän haastetta, kokeile esimerkiksi Västerön keskivaikeaa 14 kilometrin vaellusreittiä tai jotakin vain vesiteitse saavutettavista reiteistä. Opastuksesta nauttiville Merenkurkussa on tarjolla erilaisia ohjattuja kierroksia esimerkiksi melojille ja lintuharrastajille. Kohteet ovat saavutettavissa oman auton lisäksi myös Vaasan kaupungin julkisen liikenteen avulla. Hankkiudu ensin esimerkiksi junalla tai bussilla Vaasaan ja hyppää sitten paikallisliikenteen bussiin, joista löydät lisätietoa Vaasan kaupungin verkkosivuilta. Tarkempia reittejä ja lisätietoja voit lukea muun muassa osoitteesta luontoon.fi/merenkurkku.

teistä ja alueen taukopaikoista saa esimerkiksi osoitteesta retkipaikka.fi/porkkala.

Seilin saari Seilin saari on mystisessä maineessa muun muassa lepraparantolahistoriansa vuoksi, mutta se ansaitsee maininnan myös yhtenä maamme hienoista luontoretkikohteista. Tutkimuskäytössä vuosikymmeniä olleen saaren luonto on ihmisen muovaamaa ja siellä elää monia katoavien ketojen ja hakamaiden harvinaisia lajeja, joita esimerkiksi kasveista tai perhosista kiinnostunut reissaaja voi tutkailla lähemmin. Perinnemaisema meren syleilyssä on itsessään hyvä syy nähdä Seili, ja toisaalta vierailuun voi yhdistää myös kulttuuria osallistumalAlkuperäisessä asussaan säilytetty huone Seilin parantolassa. Seilin saaren vehreät niityt.

Porkkalanniemi Moni on kuullut Porkkalanniemen nimen mainittavan yläkoulun historian tunneilla, koska toisen maailmansodan aikana sillä oli tärkeä turvallisuuspoliittinen asema. Nykyisellään se on myös oivallinen retkeilypaikka niin tähtitieteestä, linnuista, melonnasta, telttailusta kuin kalastuksesta kiinnostuneille meriluonnon ystäville. Niemi sijaitsee Kirkkonummella tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja mikä parasta, sinne pääsee myös julkisilla kulkuneuvoilla. Ympäri niemeä voit löytää rauhallisia paikkoja lintujen tai tähtien tarkkailuun pois kaupungin vilinästä ja törmätä muihinkin Itämeren kainalossa eläviin lajeihin. Metsän siimeksestä löytyy monenlaisia polkuja sekä taukopaikkoja eväshetkiä ja yöpymistä varten. Kohteeseen pääsee omalla autolla Turun seudulta moottoritietä ja Helsingin seudulta kehäteiden sekä tien 51 kautta. Pääkaupunkiseudulta Porkkalanniemeen on vaivatonta kulkea linja-autolla Kirkkonummen kautta. Lisätietoa reinuorten luonto

la esimerkiksi opastetulle kierrokselle, joka käsittelee saaren historiaa, luontoa sekä nykyistä käyttöä. Saarelle pääsee helpoiten yhteysaluksilla Turusta ja Nauvosta. Turusta saarelle pääsee helposti ilman omaa autoa, sillä yhteysalukset lähtevät vain 1,5 kilometrin päästä Turun keskustasta. Yhteysalukset liikennöivät kesäkaudella joka päivä ja talvellakin säännöllisesti. Lisätietoa saaresta saat osoitteesta visitseili.fi.

Kaunissaari Moni mieltää Suomenlahden ulkosaariston suvessa, Pyhtäällä kukoistavan Kaunissaaren veneilijöiden paratiisiksi, mutta siellä on paljon nähtävää myös retkeilijälle. Siellä tutkijaansa odottavat kalastajakylän lisäksi lumoavat hiekkarannat, jääkauden muovaamat mui-

naisrannat, jalojen lehtipuiden viehätys ja mielenkiintoiset lintuvieraat, joiden muuttoa saarelta on helppo seurata. Nähdäkseen lisää kauniita ketoja ja rantaniittyjä voi vierailla Kaunissaaren eteläpuolella sijaitsevassa Ristisaaressa, joka kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Kansallispuistosta löytyy myös kaunis Mustaviirin kulttuuriluontopolku. Kotkan edustalla sijaitsevalle harjusaarelle pääsee Kotkasta yhteysaluksilla, eli se on myös autottoman seikkailijan ulottuvilla. Tietoa yhteysaluksista sekä alueen luonnosta löydät osoitteesta kaunissaari.fi.

Tammisaaren saariston kansallispuisto Tammisaaren saariston kansallispuisto tarjoaa patikoijalle muiden kohteiden tavoin kaunista meriluontoa, lintuja ja perinnemaisemaa, mutta myös ikivan-

hoja metsiä sekä mahdollisuuden törmätä harmaahylkeeseen tai itämerennorppaan. Kulkua kansallispuiston alueella on osin rajoitettu elinympäristöjen suojelemiseksi, joten esimerkiksi toiseksi suurimman Jussarön saaren länsipuolella voit ihailla luontoa vain luontopolulta. Alueella on useita eri luontopolkuja sekä mahdollisuus yöpyä luonnon helmassa. Kohde on hieman haastavampi saavuttaa, mutta ehdottomasti sen arvoinen. Kansallispuistoon pääsee tutustumaan helpoiten omalla tai vuokratulla venekyydillä, jonka jälkeen voi heittää repun olalle ja jalkautua päiväksi tai useammaksi. Lisätietoja reiteistä, palveluista ja saavutettavuudesta löydät osoitteesta luontoon.fi/tammisaarensaaristo.

Kaikki nähty Suomessa? Ei hätää! Jos olet kolunnut jo kaikki oman maamme helmet, voit suunnata seuraavaksi esimerkiksi Saksan upealle Rügenin saarelle, Puolan Helin niemimaalle tai Ruotsin useisiin henkeäsalpaaviin merellisiin kansallispuistoihin. Rügenin saarella retkeilijää odottavat muun muassa Jasmundin luonnonsuojelualue, pyökkimetsät ja vaaleana hohtavat jylhät kalkkikivijyrkänteet. Alue on ehdottomasti turistikohde, mutta suomalaisia siellä ei kuhise. Helin niemimaa taas on Euroopassa kiehtova kohde, sillä se on kapeimmillaan sata metriä leveä, noin 35 kilometriä pitkä hiekkakynnäs, jota reunustavat hienot hiekkarannat. Merellisestä ilmapiiristä nauttimisen lisäksi retkeilijä voi poiketa hylkeiden pelastamiseen erikoistuneessa luontokeskus Fokariumissa. Myös lähempää naapurimaastamme Ruotsista löytyy useita hienoja kansallispuistoja, jotka sivuavat Itämerta. Sellaisia ovat esimerkiksi Skuleskogenin, Ängsön, Blå Jungfrunin ja Stenshuvudin kansallispuistot lehtimetsineen, muinaisrantoineen ja kukkuloineen. Jos innostuit suunnittelemaan reissua johonkin näistä kohteista, hyvä sivusto ulkomailta löytyvien kohteiden tarkempaan tutkimiseen on esimerkiksi tripadvisor.fi. *

Kaunissaaren kallioilla. 16

nuorten luonto

INSPIROIVA INSTAGRAM

– LÖYDÄ EKOTEKOJEN PALO INSTAGRAMISTA! teksti emma sairanen kuvat instagram-tilien pitäjät

@minska

Vastalauseena ilmastokriisille ja luonnon monimuotoisuuden häviämiselle Instagramiin on syntynyt voimaannuttava ekosomettajien verkosto. Jos kaipaat tukea kestävämpään arkeen ja elämänmuutokseen, seuraavat Instagram-tilit voivat tarjota sekä inspiraatiota että vertaistukea.

@sparksustainability

@ilmastoahdistus

Ekologista elämäntapaa ja yhteiskuntaa positiivisella otteella

Ilmastouutisia, ekovinkkejä ja pohdintaa ajan hermolla

Spark Sustainability on kolmen nuoren naisen perustama yritys, jonka johtotähtenä toimii tavoite inspiroida ihmisiä elämään ekologisemmin. Englanninkielisellä tilillään Spark Sustainability keskittyy kertomaan eri ilmastotekojen vaikutuksista ja tsemppaamaan meistä jokaista oman ekomatkansa teossa. Tilillä ei kuitenkaan jätetä ongelmia yksittäisten ihmisten harteille vaan pureudutaan myös suuremman mittaluokan haasteisiin, kuten energiaan, ruokahävikkiin ja pakkausmateriaaleihin. Tiesitkö, että esimerkiksi Kiinalla on tällä hetkellä käytössä enemmän tuulivoimaa kuin millään muulla maalla? Tai, että lähes 70% päästöistä johtuu yksityisihmisten kulutusvalinnoista – valinnoillamme on siis todella suuri merkitys!

Ilmastoahdistus on luokanopettaja ja yrittäjä Ami Värtön ylläpitämä tili, jossa keskustelu käy kiivaana ilmastouutisten aallonharjalla. Tilin pohdiskelevat tekstit ja kysymykset kyseenalaistavat, haastavat ja kirvoittavat joka kerta uusia ajatuksia. Tilillä on käyty paljon keskustelua muun muassa lentämisestä ja suomalaisesta lihan tuotannosta. Myös keskustelu lasten hankkimisesta oli viime vuoden aikana esillä. Jos et ole koskaan miettinyt lomalentojen ja perheen luokse lentämisen eroja, mitä syöt ja miksi tai mainonnan salakavaluutta, niin nyt on aika!

Sisältö: tsemppaavia sitaatteja, tutkittua tietoa, ilmastotekoja ja hyvinvointia Visuaalinen ilme: tyylitelty #sustainableisthenewsexy Tunnelma: toiveikas ja elämänjanoinen

Sisältö: ilmasto, ympäristö, vastuullisuus, kulutuksen vähentäminen ja kestävät elämäntavat Visuaalinen ilme: raikas Tunnelma: pohdiskeleva ja haastava

nuorten luonto

@ekoanju Pirtsakkaa ekoilun iloa ja motivaation löytämistä Ekoanjun motto voisi olla: "Tärkeää ei ole täydellisyys vaan ekoilun ilo ja yrittäminen." Ekoanju on nuori Ylläksellä asuva nainen, jolle ekoilu tuo inspiraatiota ja energiaa elämään – nipottaminen ja täydellisyyteen pyrkiminen eivät missään tapauksessa ole tilin keskiössä. Tilillä käsitellään paljon esimerkiksi motivaation löytämistä ja itsestä huolehtimista ekokriisin keskellä. Aurinkoisen Instagram-tilin lisäksi Ekoanju pitää saman nimistä YouTube-kanavaa.

Sisältö: ekovinkkejä nuoren naisen näkökulmasta sekä pohdintaa, miten tsempata muitakin ekoilemaan Visuaalinen ilme: ilotteleva Tunnelma: aurinkoinen

@ekotrippi Konkreettisia ja helppoja DIY-projekteja ekologisempaa arkeen Ekotrippi on loistava tili erityisesti sinulle, joka olet kätevä käsistäsi: tililtä löytyy vinkkejä ekologisiin käsityöprojekteihin, korjaamiseen ja uusiokäyttöön. Esittelyyn pääsevät toisinaan myös erilaiset ekologiset tuotteet ja palvelut. Vinkkien ja sympaattisten kuvitusten lisäksi mukaan mahtuu faktaa maailman tilasta.

Sisältö: DIY-ohjeita, tuote- ja palveluvinkkejä Visuaalinen ilme: kotikutoinen Tunnelma: toimelias

@climatemove Kutsuu kansalaiset aktiivisiksi vaikuttajiksi Climate Move -tili kannattaa ottaa seurantaan, jos ilmastoaktivismi ja kansalaisvaikuttaminen Suomessa kiinnostavat. Climate Move on nuorten suomalaisten perustama liike, joka on saanut alkunsa keväällä 2019 nousseesta Ilmastoveivialoitteesta. Climate Move järjestää tapahtumia ja tilaisuuksia, mutta ennen kaikkea se pyrkii voimaannuttamaan ihmisiä toimimaan aktiivisina kansalaisina ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Climate Move keskittyy päätöksentekijöihin vaikuttamiseen, ei niinkään yksilöiden ekotekoihin.

Sisältö: ilmastopolitiikkaa ja vaikuttamista Visuaalinen ilme: selkeä Tunnelma: tavoitteellinen

nuorten luonto

@nollahukka

@zerowastefinlandry

Kiertotaloutta ja zero waste -ajattelua

Tärppejä zero waste –elämän tueksi

Nollahukka-tili on Otso Sillanaukeen ja Aino Kämäräisen ylläpitämä vinkkikeidas. Tilillä keskitytään erityisesti zero waste -ajattelun kivijalkoihin: kieltäydy, karsi, kanna mukana, käytä uudelleen, korjaa, kierrätä ja kompostoi. Tilillä on viime aikoina esimerkiksi pohdittu, voiko lahjaksi antaa kierrätettyä, mitä Otson roskikseen päätyy ja mitkä ovat parhaat vinkit tähteiden hyödyntämiseen.

Zero Waste Finland julkaisee zero waste -elämän tueksi tuotetärppejä, tapahtumia ja roskatietoutta. Tililtä löytyy muun muassa vastaus seuraaviin kysymyksiin: miten kauan muovi säilyy luonnossa? Miltä ostolakko tuntuu? Miten selvitä festareista roskatta? Joka vuotisena kampanjana tilillä näkyy zero waste -syyskuu.

Sisältö: faktapohjaista zero waste -ajattelua ja vinkkejä jätteettömämpään arkeen Visuaalinen ilme: maanläheistä estetiikkaa Tunnelma: lempeän toiveikas

@minska Kasvisruokaa ja hyvinvointia käsikkäin Minska on uusi hyvinvointimedia, jonka päätavoitteena on edistää hyvinvointia erityisesti kasvisruuan kautta. Minskatilillä jaetaan ahkerasti mielikuvitusta hykerryttäviä vegaanisia ja kasvisruokareseptejä. Reseptien lomassa on myös (kokemus)asiantuntijoiden hyvinvointiin keskittyviä puheenvuoroja. Puheenvuoroissa on pureskeltu sitä, miten resilienssi estää työuupumusta, miten itsemyötätunto voi olla paras kaveri sekä miten rohkaistua elämään itsensä näköistä elämää.

Sisältö: hyvinvointiteemat ja kasvisruokareseptit Visuaalinen ilme: harmoninen Tunnelma: lämminhenkinen

@konkreettinen Vinkki vitoset jokaiselle ekoilijalle Konkreettinen pyrkii tarkoin mietityillä sisällöillään vastaamaan monia askarruttavaan kysymykseen: mitä minä voin tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Vinkit ovat yksinkertaisia, selkeitä ja ennen kaikkea hyvin perusteltuja. Konkreettinen toimii monesti viimeisenä tarvittavana sysäyksenä tekoihin.

Sisältö: ekovinkit arkeen ja ajankohtaisiin teemoihin Visuaalinen ilme: yksinkertaista värileikkiä Tunnelma: voimaannuttava

Sisältö: zero waste -tärppejä ja -tapahtumia Visuaalinen ilme: dynaaminen Tunnelma: aktiivinen

@arvokasmaailma Tarinoita ekologisesta perhearjesta Pipsa Valkeilan pitämä tili on timantti: kirjoituksista saa poikkeuksetta hymyn huulille. Pipsa jakaa tilillään tarinoita ja oivalluksia omasta perhe-elämästään, jossa ekologisuus kukoistaa lempeän armollisesti ja samalla voimakkaan määrätietoisesti. Tili viestii vahvasti siitä, että ekologinen elämä on ennen kaikkea mahdollisuus, paluuta tärkeiden asioiden kuten ystävyyden, perheen, ajan ja rakkauden äärelle. Luopumista ei edes tarvitse miettiä, koska arvokkaat asiat painavat vaakakupissa paljon enemmän.

Sisältö: perheen ekologista arkea Visuaalinen ilme: kotoisa Tunnelma: iloisen lempeä

@ekologiikka Oman elämän ekotekoja Ekologiikka on pullollaan arkisia ehdotuksia ekologisempaan elämään. Tililtä huokuu maanläheinen varmuus ja rauha. Tekstit eivät polveile harhateille vaan pysyvät tiukasti asiassa, eli vinkkien jaossa. Tilillä ahaa-elämyksiä saa, kun jää pohtimaan esimerkiksi kastanjoiden käyttöä pyykinpesussa.

Sisältö: ehdotuksia ekologisempaan arkeen Visuaalinen ilme: maanläheinen Tunnelma: oivaltava

nuorten luonto

TAIDEHAUKKA teksti kaisa illukka kuvitus suvi suitiala

nuorten luonto

KUUNNELLAAN KASVEJA

uuset kuiskailevat ja haavat havisevat ainakin runollisissa tunnelmoinneissa, mutta mikäli tuuli ei kasvia liikuttele, eivätkö kasvit ole eliökunnan hiljaisinta ja hitainta väkeä? Kun ne eivät toimi ihmisaistien mittapuulla selkeästi, kasvit jäävät helposti passiiviseksi ja hiljaiseksi taustaksi. Viime vuosina ainakin sekä kasvitieteilijä Stefano Mancuso että metsänhoitaja Peter Wohlleben ovat pohtineet suosituissa, suomennetuissakin kirjoissaan kasvien tietoisuutta, älykkyyttä ja ääniä. Wohlleben kuvaa puiden viestisysteemiä, jolla ne varoittavat toisiaan paitsi kemiallisesti, myös naksahtelemalla. Hän kertoo Länsi-Australian yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa aina 220 hertsin taajuutta kuullessaan kasvien juurten kärjet kääntyivät äänen tulosuuntaan. Myös taiteilijat ovat kiinnostuneet kasvikunnan äänimaailmasta. Ääni itsessään on vertauskuvallinen: se kertoo sekä yksilöllisyydestä, ”omasta äänestä” että poliittisesta toimijuudesta demokratiassa, jossa kullakin on yksi ääni. Puut tai muut eliöt eivät saa osallistua ihmisten politiikkaan, vaikka se koskisi radikaalisti niiden oloja, kuten hakkuita tai muita elinolomuutoksia. Useammatkin nykytaiteilijat ovat siis ottaneet asiakseen antaa kasveille toimijuuden tai äänen, tai ainakin leikkisästi

virittää sitä otollisempaan muotoon ihmisten korville. Kokeellisista sävellyksistään tunnettu John Cage (1912–1992) oli edelläkävijä myös kasvimusisoijana soitellessaan vahvistimeen kytkettyjä kaktuksia jo vuonna 1984. Cage palasi mieleeni tutustuessani ennen joulua helsinkiläisessä galleriassa Johannes Vartolan ja Eero Yli-Vakkurin Bifi Studioon, jossa kävijä sai itsekin soittaa erilaisia jalostamattomia ja jalostettuja puumateriaaleja. Taiteilijoiden rakentamasta ”levystöstä” sai valita muun muassa pahvi-, vaneri- tai oikean puukiekon levysoittimella pyöritettäväksi ja soittaa sitä esimerkiksi kävyllä! Teoksen nimen bifi tuli käsitteestä biological fidelity viitaten biologiseen äänentoistoon. Saman gallerian kellariin oli taiteilija Lauri Linna rakentanut mimosa-tuntokasveille sensorinäppäimistön, jolla ne pystyivät ohjailemaan tapahtumia. Mimosat saattoivat siis liikkuessaan painella lehdillään herkkiä sensorinappeja, jotka käynnistivät muun muassa ääniä. Linna pohti, mahtaako kasvi havaita yhteyden liikkeensä ja tilan (äänen) muutoksen välillä ja millaisia tila-asioita kasvi ylipäänsä havaitsee. Taiteilijapari Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin The Immigrant Garden -projektissa on kartoitettu kasvien muuttoliikkeitä pitkin maailmaa, ja he ovat tehneet myös aiheeseen liittyvän ääniteoksen. Kasviäänityksiä varten taiteilijat tutkivat erilaisia kasvien elektrofysiikan

mittaukseen liittyviä tekniikoita luodakseen kasveille eräänlaisen ääniauran. Teoksessa kyseenalaistettiin kasvien olemus mykkinä ja järjettöminä olentoina, joilla ei ole tunteita. Hieman samalla tavalla monitaiteisen ja -tieteisen Fern Orchestra -ryhmän instrumentteina toimivat kasvit ja mikro-organismit. Ryhmä on tutkinut Plant Series -teoksissaan muun muassa fotosynteesiä, suljettua biosfääriä ja kasvien aisteja. Esimerkiksi teoksessa Kasvijamit kävijät pääsevät soittamaan ja tanssimaan viherkasvien kanssa. Viherpeukalot tietävät, että huonekasveille jutteleminen tekee niille ja miksei itsellekin hyvää. Tässä vuoropuhelussa ihminen antaa hiilidioksidia ja kasvi vastaa hapella, ja molemmat tykkäävät. Mutta mitä jos näkymättömien kaasujen vaihdon sijaan kuulisimmekin kasvien äänen? Katsoisimmeko huonekasvia tai pihapuuta enää samoin? Saisivatko ne hitusen enemmän yksilöllisyyttä? *

nuorten luonto

LUONTOPOLULLA

teksti ja kuva milla aalto

KEVÄTSEURANTAA LUMISATEESSA Kevätseuranta-retkelle on mukavinta lähteä lämpöisenä tai vähintään aurinkoisena päivänä, sillä talvinen sää on omiaan heikentämään mahdollisuuksia kevään merkkien havaitsemiseen. Toisinaan kevään tunnelma voi kuitenkin löytyä myös lumisateen keskeltä.

Halikonlahdelle Kun eräänä maaliskuun alun lauantaina pitkään ailahdelleiden kevätsäiden jälkeen aamu valkenee seesteisen aurinkoisena ja tuulisuudesta huolimatta lämpimänä, totean päivän olevan kuin tehty Kevätseuranta-retkeilyyn. Yöllä on tullut vähän uutta lunta, mutta maa on yhä paikoin paljas edellisen lämpimän jakson jäljiltä. Saan retkiseuraa, mutta pääsen liikkeelle vasta iltapäivällä. Saapuessamme valitsemallemme kohteelle Salon Halikonlahden rantaan, sää on ehtinyt tehdä täyskäännöksen. Aurinko on vetäytynyt pilvien taa ja tuuli yltynyt. Taivaalta ripsii lunta pieninä kovina kiteinä. Ei olekaan enää niin otollisen oloinen Kevätseuranta-ilma, mutta mitäs pienistä – me suuntaamme kohti lintutornia. Kuljemme vedenpuhdistamon ohitse kohti lahden uudempaa tornia. Hieman tuoksahtava vesi pulppuaa puhdistamon laskuputkesta ojaan, joka virtaa sulana. Lahti ja puhdistamon edustan altaat ovat kuitenkin yhä jäässä. Ei enää montaa viikkoa, kun altaat jo lainehtivat sulana 22

nuorten luonto

ja kuhisevat sorsia ja mekastavia lokkeja, mutta toistaiseksi on vielä hyvin hiljaista. Kaukana pellolla hyörii variksia ja naakkoja. Pysähdymme kiikaroimaan niiden puuhia, ja silloin havaitsen veikeän töyhtöhyypän nousevan siivilleen pellosta. Se onkin minulle kevään ensihavainto. Kiiruhdamme pusikon ohitse, jotta näemme paremmin. Hetkeksi hukkaamme hyypän, mutta kohta se taas ponnahtaa ilmaan. Pian pari muutakin töyhtöhyyppää nousee heittelehtivään lentoon pellon ylle. Riemuitsemme!

Avaraa luontoa Jatkamme matkaa tornille kuivan heinikon ja ruovikon rajaamaa polkua. Ylhäällä tuuli puree entistä äkäisemmin. Pitää

kiristää huppua. Harmaa ja jäinen maisema näyttää autiolta, eikä pelloillakaan näy liikettä. Epäilemme jo, ettemme tee tänään enää kummempia havaintoja. Lumisade voimistuu. Sitten alkaa kuin alkaakin tapahtua. Kanahaukka kaartaa rantapusikkoon päivystämään. Ruovikossa rapisee. Yhtäkkiä sieltä rymistelee kovasti mekastaen lentoon komea fasaanikukko. Haukka syöksyy fasaanin kimppuun ja putoaa saaliinsa kanssa yhtenä kieppuvana höyhenmylläkkönä pensaiden taakse. Fasaani parkaisee vielä muutaman kerran, kunnes hiljaisuus taas laskeutuu lahdelle. Vaikuttava tilanne on ohi parissa sekunnissa. Kohta saamme lisää mielenkiintoista katseltavaa. Pellon laidasta pensaan lat-

vasta löytyy tuulihaukka. Harakat huomaavat sen samaan aikaan kuin minäkin. Ne ryhtyvät härnäämään ressukkaa, kunnes tämä joutuu poistumaan paikalta. Tyytyväisen oloiset harakat valtaavat pensaan ja jatkavat räkättelyään. Ehdimmepä kuitenkin nähdä tuulihaukan ennen kuin sen piti lähteä. Se on jo toinen Kevätseuranta-havainto lumisateen keskellä. Kaukana pellolla kuljeskelee kymmenen metsäkauriin lauma kaikessa rauhassa. Pikkutikka lentää vauhdilla lahdenrannan metsiköstä toiseen. Melkolailla kiurua muistuttava hahmo viilettää ohi kauempaa, mutta emme ehdi nähdä sitä kunnolla voidaksemme ottaa havaintoa vakavasti. Pari kertaa olen kuulevinani pajusirkun äänen ja kerran myös viiksitimalin, mutta äänet hukkuvat tuuleen, eikä niistä voi olla ihan varma.

Joutsenten saapuminen Kuulostaa kuin tuuli kantaisi jostain kaukaa laulujoutsenten toitottelua. Pikkuhiljaa ääni voimistuu. Alamme olla varmoja, että pieni parvi joutsenia on lähestymässä, ja kohta se jo ilmestyykin näkyviin lumisateen läpi. Kahdeksan uljasta lintua kaartaa alas lahtea kohti voimalinjojen välistä ja suoraan neniemme edestä lintutornin ohi. Niiden heleät huudot kiirivät kylmässä ilmassa. Vaikka hytisemme lumisateessa ja tuijottelemme jäistä maisemaa, joutsenten saapumisessa on vahva kevään tunnelma. Joutsenet laskeutuvat tyylikkäästi jäälle tornin eteen. Ne huutelevat hetken kaulojaan ojennellen ja siipiään heilutellen. Sitten ne vaappuvat rauhallisesti puhdistamon laskuojan päähän ja pulahtavat vesille. Parvessa on kaksi vanhaa valkoista yksilöä ja kuusi harmaata nuorta. Mietimme liikuttuneina, ovatkohan ne perhe. Parvi lipuu ruovikon kätköihin, ja me lähdemme tornilta. Pysähdymme ihailemaan polun varren pörheitä pajunkissoja. Ennen kuin jätämme Halikonlahden taaksemme, näemme vielä isolepinkäisenkin. Kaunis, siniharmaasulkainen, mustanaamioinen pikkupeto lennähtää esiin ruovikosta, keikkuu hetken näreen latvassa kääntyillen ja pudottautuu sitten takaisin piiloon. Yhä sankkenevassa lumisateessa lähdemme kotimatkalle. Olemme tyytyväisiä pieneen retkeemme ja erityisen ilahtuneita kaikista kolmesta Kevätseurantahavainnostamme. *

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT

LUONTO-LIITON YHTEYSTIEDOT

Hämeen piiri Ville Lahtinen, puheenjohtaja ville.lahtinen@live.com puh. 040 765 9395 Takamaanrinne 9 B 83 33870 Tampere lhp@luontoliitto.fi Faceboook: Luonto-Liiton Hämeen piiri Instagram: luontoliitto_hame Kaakkois-Suomen piiri Yhteydenotot kaasu@luontoliitto.fi facebook.com/kaasu.luontoliitto Keski-Suomen piiri Oula Palttala, puheenjohtaja oula.p.palttala@student.jyu.fi puh. 040 091 7864 kessu@luontoliitto.fi luontoliitto.fi/kessu Pohjanmaan piiri Asseri Laitinen puh. 044 566 4290 asseri.laitinen@gmail.com polp.fi Savo-Karjalan piiri Emma Thitz, puheenjohtaja thitzemma@gmail.com puh. 045 246 7104 saka@luontoliitto.fi luontoliitto.fi/saka Pohjois-Suomen piiri Maria Honkanen, puheenjohtaja maria.honkanen@student.oulu.fi puh. 044 283 7259 possu@luontoliitto.fi luontoliitto.fi/possu Uudenmaan piiri / Espoon nuoret ympäristönsuojelijat / Vantaan Luonnonystävät Rauna Lilja, puheenjohtaja rauna.lilja@gmail.com puh. 050 406 7216 lup@luontoliitto.fi luppi.fi Varsinais-Suomen piiri Milla Aalto puh. 050 572 2345 milla.aalto@luontoliitto.fi luontoliitto.fi/vasp Satu Suvanto, aluetyöntekijä puh. 045 127 1228 satu.suvanto@luontoliitto.fi

Luonto-Liiton keskustoimisto Itälahdenkatu 22 B 00210 Helsinki puh. (09) 684 4420 toimisto@luontoliitto.fi luontoliitto.fi facebook.com/luontoliitto Ellei toisin mainita, sähköpostiosoitteet muodostetaan kirjoittamalla etunimi.sukunimi@luontoliitto.fi Toiminnanjohtaja Anne Porthén puh. 040 053 0990 Puheenjohtaja Ina Rosberg Järjestöpäällikkö Sami Säynevirran sijainen Vil le Laitinen (30.4.2020 asti) puh. 040 770 0065 Nuorten Luonnon päätoimittaja Aino Huotari Viestintäpäällikkö Anna Stenius puh. 044 075 5635 Sieppo-lehti sieppo.toimitus@luontoliitto.fi Ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green puh. 044 045 8898 Talousjohtaja Tarja Karppinen Talouspäällikkö Pirjo Puttonen puh. (09) 6844 4250 Toimisto- ja jäsenrekisterivastaava Jyrki Pynnönen puh. (09) 6844 4223 Metsävastaava Lauri Kajander puh. 045 117 9610 Susikampanjavastaava Francisco Sánchez Molina puh. 044 516 6227 Kouluvierailuvastaava Hanna Jauhiainen puh. 044 700 6113 Projektipäällikkö (Kiertotalousaiheinen kouluvierailukampanja) Leena Koivula puh. 044 516 6228 nuorten luonto

LUONTO-LIITOSSA

TAPAHTUU koonnut ville laitinen

Kurkista ajankohtaiset tapahtumat Luonto-Liiton tapahtumakalenterista luontoliitto.fi/tapahtumat tai piirien omilta sivuilta!

Luonto-Liitto 17.–19.4. Luonto-Liiton Kevätpäivät. Tervetuloa Luonto-Liiton Kevätpäiville Taivassaloon Varsinais-Suomeen Saaristomeren rannalle. Kevätpäivät on Luonto-Liiton väenkokoontuminen. Se on kaikkien luontoliittolaisten ja luontoliittolaisiksi aikovien yhteinen tapahtuma, jonne saapuu nuoria ja vähän vanhempiakin ympäristövaikuttamisesta ja luonnonharrastuksesta kiinnostuneita ihmisiä ympäri maan tapaamaan toisiaan, viettämään aikaa yhdessä, oppimaan uutta, suunnittelemaan ja kehittämään järjestön toimintaa, olemaan luonnossa ja rentoutumaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset osoitteessa: luontoliitto.fi/kevatpaivat2020 25.4. Liittovaltuuston kevätkokous. Luonto-Liiton liittovaltuuston kokous järjestetään Jyväskylässä. 23.–24.5. Maailma kylässä -festivaalit. Luonto-Liitto on mukana Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä esittelemässä toimintaansa. Ilmoittaudu mukaan vapaaehtoiseksi: ville.laitinen@ luontoliitto.fi 15.–17.7. Suomi Areena. Luonto-Liitto osallistuu ensimmäisen kerran Suomi Areenaan. Tule mukaan vetämään retkiä Yyteriin tai Porin kaupunkiluontoon! Luvassa myös Uhanalaisajot ainakin Turusta. Lisätiedot: anne.porthen@ luontoliitto.fi 7.3. Itämeri-kouluvierailukoulutus Vaasassa. Uusia kouluvierailijoita koulutetaan pitämään Itämeri-aiheisia kouluvierailuja lauantaina 7.3. Vaasassa. Mahdollisuutta etäosallistumiseen selvitetään. Vaelluskurssi nuorille vasta-alkajille touko– kesäkuussa. Vaelluskurssilla perehdytään useamman vuorokauden kestävällä vaelluksella tarvittaviin varusteisiin ja taitoihin. Kurssi alkaa kolmena arkiiltana pidettävillä teoriatunneilla ja huipentuu viikon mittaiseen Lapin-vael24

nuorten luonto

lukseen Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kurssin kohderyhmää ovat noin 15–30-vuotiaat. Kurssi järjestetään piirien yhteistyönä maanlaajuisesti. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet LuontoLiiton tapahtumakalenterissa: luontoliitto.fi/tapahtumat 24.–28.7. Luonnonharrastusleiri nuorille Hangon Bengtsårissa. Leirillä tutustumme saaren eliöstöön yhdessä ja kirjaamme havaintomme laji.fi -palveluun. Näin saamme kerättyä tiedot saaren lajistosta yhteen paikkaan. Leiri on erinomainen jatkokoulutus luontoleirien ohjaajille, mutta se sopii kaikille luonnonharrastuksesta kiinnostuneille. Tule ja hämmästy, miten monimuotoinen saari Hangon helmi Benkku onkaan! Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet LuontoLiiton tapahtumakalenterissa: luontoliitto.fi/tapahtumat

Uudenmaan piiri 28.2.–1.3. Leirinohjaajakurssi Helsingissä, Östersundomin leirikeskuksessa. Kurssilta saat tuhtia tietoa ja hyviä vinkkejä leirin ohjaamiseen. Kurssilla käydään läpi vuosien mittaan leireillä sattuneita ongelmatilanteita ja niiden ratkaisuja. Niin luontoleikit, Luonto-Liitto kuin kivat kollegat tulevat tutuiksi. Kurssin käytyäsi voit hakea Luonto-Liiton leireille ohjaajaksi. Hinta 20€ Luonto-Liiton jäseniltä, 50€ muilta. Sisältää majoituksen, ruokailut, ohjelman, tarvikkeet ja vakuutuksen. Ilmoittautuminen kurssille aukeaa kesän leirityönhaun yhteydessä helmikuussa. 29.2.–1.3. Leirinjohtajakurssi Helsingissä, Östersundomin leirikeskuksessa. Leirinjohtajakurssilla saat vinkkejä, tukea ja ideoita, opit kuinka johtaa työryhmääsi ja käsittelemään leirin ongelmatilanteita, saat tarvitsemasi tiedot leirien käytännön asioista ja tapaat tulevan

kesän leirinohjaajia. Hinta 20€ LuontoLiiton jäseniltä, 50 € muilta: sisältää majoituksen, ruokailut, ohjelman, tarvikkeet ja vakuutuksen. Ilmoittautuminen kurssille aukeaa kesän leirityönhaun yhteydessä helmikuussa. 29.2. klo 10–12.30 Luontoseikkailu perheille: Talvinen puhuri Veräjämäessä. Lup ja Helsingin kaupungin työväenopisto järjestävät yhdessä viiden perheretken sarjan keväällä 2020. Ensimmäinen niistä pidetään Veräjämäessä. Lähdemme metsään ja kallioille tutkimaan talviluonnon ihmeitä, kerromme eläinkokemuksista ja myyttisiä tarinoita alueesta. Jos lunta riittää, laskemme mäkeä ja tutkimme lumitähtiä. Ilmoittautuminen: ilmonet.fi/#!code=H201507 tai puh. 09 310 88610. Huom! Vain aikuinen ilmoittautuu ja maksaa kurssimaksun. Hinta 10 € . Koko perheen Kevätseuranta-retket. Lup ja Helsingin kaupungin työväenopisto järjestävät yhdessä viiden perheretken sarjan keväällä 2020. Kolme näistä on Kevätseuranta-retkiä. Herää kevään havaintoihin ja lintujen sirkutuksiin. Keväthavaintoretkellä opitaan tunnistamaan lintuja ja tehdään aisteja herätteleviä elämysharjoituksia. Samalla havainnoidaan Luonto-Liiton kevätseurantalajit. Pakkaa reppuusi myös eväät. 25.4. klo 10–13.15 Kevätseuranta-retki Viikkiin 9.5. klo 10–13.15 Kevätseuranta-retki Pitkäkoskelle 23.5. klo 10–13.15 Kevätseuranta-retki Meilahteen 6.6. klo 11–14.15 Tarinallinen viikinkiseikkailu Vartiosaaressa. Perheretkisarjan viimeisellä retkellä sukellamme tarinoihin vanhoista uskomuksista ja teemme luontohavaintoja Vartiosaaren poluilla. Pohdimme eläinten ja kasvien matkaa saarelle hauskojen aisti- ja elä-

mysharjoitusten kautta. Ota mukaan eväät. Ilmoittautuminen: ilmonet.fi tai puh. 09 310 88610. Huom! Vain aikuinen ilmoittautuu ja maksaa kurssimaksun. Hinta 10 €. 17.–19.4. Luonto-Liiton Kevätpäivät Tippsundissa Taivassalossa. Pysy kuulolla! Luvassa jälleen kimppakyyti tai tilausbussi koko porukalle Helsingistä! 25.–26.4. klo 10–17 Ensiapukurssi (EA1) Laajasalon nuorisotilassa. Viikonlopun aikana käsitellään ensiaputaitoja seuraavasti: hätäensiapu, elvytys, ensiavun jatkotoimenpiteet ja toimintaharjoitus. Kurssilta saa EA1-kurssitodistuksen, joka on voimassa kolme vuotta. Kurssitodistuksen saaminen edellyttää osallistumista koko kurssille. Paikkoja kurssilla on 15. Kurssi on leiri- ja kerhotyöntekijöillemme ilmainen (Luonto-Liiton jäsenet), muille 50€ ja siellä nautitaan omat eväät. Peruminen on mahdollista sähköpostitse vielä kaksi viikkoa ennen kurssia 10.4. tai lääkärintodistuksella myöhemminkin. Muuten perumisesta 10.4. jälkeen veloitetaan kurssimaksu 50€. Ilmoittautumiset 31.3. mennessä luppi.fi:ssä, sähköpostitse petro.pynnonen@luontoliitto. fi tai puh. 040-1651907. 8.–10.5. Retkiryhmän tapaaminen. Tavataan Uutelassa, retkeillään ja suunnitellaan tulevaa. Lisätietoa kevään aikana netissä. 22.–24.5. Rakenteluviikonloppu Benkussa. Tutustutaan leirialueeseen ja toisiin leirityöntekijöihin. Kasataan myös teltat ja katsotaan, että Benkku on kunnossa kesäleirejämme varten. 21.–23.8. Kesäleirien palauteviikonloppu Östersundomissa. Käydään läpi kesäleirejä ja niistä saatua palautetta – mikä meni hyvin? Missä olisi parannettavaa tai mitä muutoksia leirit ehkä kaipaisivat? Tule ja jaa omatkin kokemuksesi ja näkemyksesi. Viikonloppu on tarkoitettu leirityöntekijöille. 25.–27.9. Sieniretki Granön metsissä. Pysy kuulolla, lisätietoa alkusyksystä!

LUPin kesäleirit 2020 Leirille töihin. Haemme jälleen kymmeniä leirityöntekijöitä kesän leireille. Hae siis johtajaksi, ohjaajaksi, kokiksi, apuohjaajaksi- tai kokiksi. Tarkemmat tiedot työn sisällöstä, palkasta yms. sekä hakulomakkeen löydät luppi.fi:stä. Kannattaa ilmoittautua myös leirinohjaajatai johtajakurssille ja tsekata muun mu-

assa ensiapukurssi, rakenteluviikonloppu ja syksyn palauteviikonloppu. Leiriläiseksi. Kesällä 2020 järjestämme Hangon Bengtsårissa useita leirejä, joilla retkeillään, tutkitaan, ihmetellään, havainnoidaan lintuja ja muuta luontoa, seikkaillaan, tehdään ympäristötaidetta, uidaan, muuten vain chillaillaan saarella sekä istutaan iltoja nuotiolla ja parannetaan maailmaa kavereiden ja ohjaajien hyvässä seurassa. lmoittautuminen leireille on auki luppi.fi:ssä. Samasta osoitteesta löydät myös leirien hinnat ja muut leirimme, joita ovat lasten päivä- ja yöleirit, ensileirit sekä perheleirit. 8.–15.6. luontoleiri 2005–2007 syntyneille 27.6.–4.7. luontoleiri 2005–2007 syntyneille 4.–11.7. luontoleiri 2003–2006 syntyneille 24.–28.7.luonnonharrastusleiri nuorille 9.–12.8. talkooleiri nuorille

Uudenmaan piirin metsäryhmä 3.3. Pk-seudun metsäryhmän liito-oravaretki Helsingissä, osa 1. Tapaamme Pihlajanmäen ala-asteen luona kello 17 ja lähdemme yhdessä metsään etsimään liito-oravan papanoita. Samalla opitaan lajin ekologiasta ja suojelusta. Retki on suunnattu noin 15–29-vuotiaille. llmoittaudu mielellään etukäteen: metsaryhmä.pkseutu@luontoliitto.fi 18.3. Pk-seudun metsäryhmän liito-oravaretki Helsingissä, osa 2. Tapaamme Laakson ratsastuskentän luona klo 17 ja suuntaamme jälleen etsimään merkkejä liito-oravista ja opettelemaan liitooravakartoitusta. Retki on suunnattu noin 15–29-vuotiaille. llmoittaudu mielellään etukäteen: metsaryhmä.pkseutu@ luontoliitto.fi 21.4. Pk-seudun metsäryhmän kevätretki ja kokous. Tervetuloa mukaan pääkaupunkiseudun metsäryhmän piknikille Viikin arboretumiin. Ihastelemme kevään tuloa ja suunnittelemme samalla tulevaa toimintaa. Tapaamme Viikin Gardenian edessä klo 17 Koetilantie 1, Helsinki. Ilmoittaudu mielellään etukäteen: metsaryhma.pkseutu@luontoliitto.fi

Uudenmaan piirin ilmastoryhmä Ilmastoryhmän koulutusviikonloppu Espoossa toukokuussa. Toukokuussa luvassa ilmastoryhmän koulutusviikonloppu

Espoossa. Tarkempaa tietoa tulee lähemmin ryhmän Facebookiin: facebook.com/ LLilmastoryhma. Lisätietoa antaa myös Emma Sairanen: emma.2.sairanen@aalto.fi. Vegekokkailua kerran kuussa. Pk-seudun ilmastoryhmä kokoontuu joku kuukausi rennon vegekokkailun merkeissä. Lisätietoa ryhmän facebookista: facebook. com/LLilmastoryhma.

Varsinais-Suomen piiri 13.3. Piirin kevätkokous klo 17 Turussa. Kokous on tarkoitettu piirin jäsenistölle, jotta kaikki voivat tutustua raportteihin viime vuoden toiminnasta ja hyväksyä ne. Esityslistalla ovat sääntömääräiset asiat. Katso kokouspaikka, esityslista ja oheisohjelma tapahtumakalenterista. Kokouksen jälkeen suunnataan mahdollisesti jatkoille Ruissaloon pöllöretkeilemään. Luontokerho joka maanantai. Lasten luontokerho kokoontuu Turussa joka maanantai klo 17–18.30. Kerhon lukukausi alkaa helmikuun alussa. Voit tiedustella vapaita paikkoja kerho-ohjaajalta: mykramilla@gmail.com. Lukukausimaksu 30 €/lapsi. Kasvinvaihtopäivä Turussa. Kasvinvaihtopäivä tulee taas keväällä! Suuren suosion saavuttaneet kasvitreffit yhteistyössä Huonekasviseuran kanssa tekevät paluun. Kasvitreffeille voi tulla vaihtelemaan kasvien pistokkaita, taimia ja siemeniä, lahjoittaa omiaan tai tulla vain etsimään lisää vihreyttä elämään. Tapahtuma järjestetään Turussa, päivämäärä vielä avoin. Ei osallistumismaksua. Seuraa luontoliitto.fi/vasp ja facebook.com/vspiiri Kevätseuranta-retkiä. Kevätseurantaretkiä järjestetään Turun seudulla kevään aikana 1–2. Retket ovat maksuttomia matalan kynnyksen tapahtumia, joihin kuka tahansa luonnosta kiinnostunut voi osallistua jäsenyyteen katsomatta. Seuraa luontoliitto.fi/vasp ja facebook.com/vspiiri Kevätpäivien työryhmä. Luonto-Liiton Kevätpäivät järjestää tänä vuonna Varsinais-Suomen piiri 17.–19.4. Taivassalossa. Etsimme uusia vapaaehtoisia auttamaan tapahtuman järjestämisessä niin pienissä kuin suuremmissakin tehtävissä. Haluatko mukaan toteuttamaan kevään kohokohtaa? Ota yhteyttä koordinaattoriin Milla Aaltoon, niin etsimme sinulle sopivan tehtävän: milla.m.aalto@utu.fi tai puh. 050 5722 345. nuorten luonto

Turun ilmastoryhmä. Turun ilmastoryhmä järjestää ilmastovaikuttamiseen liittyvää toimintaa, pitää tapaamisia erilaisilla teemoilla, suunnittelee tempauksia ja tuo yhteen ilmastonmuutoksesta huolestuneita nuoria. Suunnitelmissa on toteuttaa uusi Uhanalaisajot-tempaus Poriin heinäkuun puolivälissä Suomi Areenan yhteydessä. Tule mukaan! Ota yhteyttä: henna_kurki97@hotmail.com Lisätiedot näistä ja muistakin tulevista tapahtumista piirin verkkosivuilla: luontoliitto.fi/vasp/tapahtumat

Pohjois-Suomen piiri 13.3 Oulussa ilmastolakko. 28.3 Leiri- ja kerho-ohjaajakoulutus Oulun kasvitieteellisellä puutarhalla. Vegaaniruokailta. Kevään aikana Possu järjestää yhdessä biologikilta Syntaksiksen kanssa vegaaniruokaillan, johon osallistujiksi toivotaan nuoria lukiosta, ammattikoulusta, yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Illan ohjelmana on vegaanisen ruuan yhdessä kokkaileminen. Tarkemmasta ajasta ilmoittelemme myöhemmin. Pohjois-Suomen piirin kesän luontoleirit. Kesällä Possu järjestää taas kaksi luontoleiriä Oulussa. Mahdollisesti myös Kajaanin-leiri tiedossa tänä kesänä. Olkaahan kuulolla mainosten suhteen myöhemmin keväällä!

Hämeen piiri 25.3. Hämeen piirin kevätkokous klo 18. Kevätkokous on avoin kaikille. Siellä hyväksytään vuoden 2019 toimintakertomus ja tilinpäätös. Lisäksi fiilistellään viime vuoden tapahtumia ja hyvin mennyttä vuotta. Tervetuloa! Luonto-Liiton toimisto, Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere.

nuorten luonto

Tietoa tapahtumista. Luonto-Liiton Hämeen piirin ajankohtaiset tapahtumat löytyvät nettisivulta luontoliitto.fi/lhp tai Facebook-sivulta Luonto-Liiton Hämeen piiri. Voit myös liittyä Hämeen piirin sähköpostilistalle, josta saa tietoa muun muassa ajankohtaisista tapahtumista, suunnittelukokousista sekä vain piiriläisille tarkoitetusta toiminnasta. Sähköpostilistalle pääset lähettämällä viestin osoitteeseen: splistat@luontoliitto.fi Hämeen piirin ilmastoryhmä. Ilmastoryhmässä pääset suojelemaan ilmastoa rennossa porukassa. Järjestämme Tampereella tempauksia, mielenosoituksia, mielipidekirjoitusiltoja ja eväsretkiä sekä kaikkea muuta, mitä tekijöiden mieleen juolahtaa. Kaikki tapahtumamme ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Tule mukaan tutustumaan ryhmään ja heittämään omat ideasi ilmoille! Tulevat tapahtumat löydät sivulta: luontoliitto.fi/lhp/tapahtumat ja Facebookista sivulta: Luonto-Liiton Hämeen piiri. Toiminnan suunnitteluryhmä Facebookissa: Ilmastotoivo (Luonto-Liitto Tampere). Yhteystiedot: ilmastoryhma.tampere@luontoliitto.fi Susiryhmä, Tampereen paikallisryhmä. Susiryhmä on suurpetoihin ja etenkin suteen keskittyvä toimintaryhmä. Ryhmän tavoitteena on jakaa tietoa sudesta ja siten hälventää pelkoa ja vihaa sutta kohtaan. Tampereen paikallisryhmä järjestää yleisötapahtumia, erilaisia tempauksia ja keskustelutilaisuuksia sekä on mukana rakentamassa petoaitoja reviirialueille. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki suden suojelusta kiinnostuneet. Tulevat tapahtumat löydät osoitteesta luontoliitto.fi/lhp/tapahtumat ja Facebookista sivulta: Luonto-Liiton Hämeen piiri tai Luonto-Liiton susiryhmä. Yhteystiedot: susiryhmatre@ luontoliitto.fi

Keski-Suomen piiri Metsäpäivä helmi–maaliskuun vaihteessa. Leirinohjaajakoulutus maaliskuussa. Kaksi lasten leiriä tulossa alkukesästä! Tarkemmat ajankohdat ja lisätiedot päivittyvät osoitteessa: facebook.com/KessuLuontoliitto

Pohjanmaan piiri Lasten telttaleirejä ja vaellus Merenkurkun saaristossa kesällä. POLP järjestää kesällä Raippaluodossa lasten telttaleirejä sekä vaelluksen seuraavasti: 3.6.–5.6.2020 lasten luontoseikkailuleiri 7–10-vuotiaat, Sommarössä, Raippaluodossa. 8.6.–12.6.2020 lasten luontoseikkailuleiri 10–12-vuotiaat, Sommarössä, Raippaluodossa. Heinäkuussa vaellusleiri kaikenikäisille, Björköby-Panike reitillä, Raippaluodossa. Kesätyö luonnon helmassa! Lasten leireille haetaan vähintään 16-vuotiaita ohjaajia. Seuraa tiedotusta polp.fi sekä POLPin Facebook ja Instagram.

ARVIOT

Miksi ilmasto muuttuu? Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Ihme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu. Into Kustannus 2019, 47 s.

hme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu näyttää ulkoisesti lasten ja nuorten kirjalta, mutta se sopii kaikenikäisille aiheesta kiinnostuneille. Kirja tuntuu ohuelta, mutta siihen on saatu mahtumaan todella paljon tietoa ja ajattelemisen aihetta; kirjaa ei ehkä saa luettua yhdeltä istumalta loppuun. Lukijalle kerrotaan vakavasta ja ajankohtaisesta aiheesta, ilmastonmuutoksesta. Piirroskuvat, sarjakuvat ja värikyys tekevät kirjasta silti helposti luettavan ja jopa viihdyttävän. Teoksessa muistutetaan tärkeistä asioista, esimerkiksi siitä, että sää on eri asia kuin ilmasto. Lisäksi annetaan vinkkejä siihen, mitä jokainen

voi itse tehdä hidastaakseen ilmastonmuutosta omalta osaltaan. Tietoa saa liikkumisesta, kuluttamisesta ja ravinnosta. Havainnolliset vertaukset auttavat ymmärtämään asian: esimerkiksi, jos syö vuoden jokaisena päivänä hampurilaispihvin, vastaavat päästövaikutukset yhdensuuntaista lentoa Helsingistä Los Angelesiin. Sen sijaan päivittäinen tofupihvi vastaa meno-paluu lentoa Helsingistä Tallinnaan. Muitakin esimerkkejä annetaan "planetaariseen ruokavalioon". Sävyltään kirja ei ole synkkä vaan toivoa antava. Lopussa kirjailija vielä muistuttaa: ilmastotarinan jatko-osaan osallistut sinä tästä hetkestä lähtien. tuuli turtola

Tyttö, jota ei hiljennetä Valentina Camerini: Gretan tarina – et ole koskaan liian pieni tekemään suuria asioita. Into Kustannus 2019, 120 s.

reta Thunberg on nuori ruotsalainen ilmastoaktivisti, joka on päässyt otsikoihin ympäri maailmaa. Gretan koululakkoilu Ruotsissa on saanut aikaan maailmanlaajuisen Fridays for Future -liikkeen ja mobilisoinut miljoonia ihmisiä ilmastomarsseille. Tällä hetkellä parrasvaloissa seisova Greta ei kuitenkaan ole aina ollut äänekäs ja itsevarma. Kirja kertookin miten hiljaisesta ja syrjään vetäytyvästä lapsesta kasvaa päättäväisyyden ja periksiantamattomuuden avulla yksi ilmastoliikkeen kantavimmista äänistä. Tarinan kautta lukija kokee Gretan ilmastoahdistuksen ja sairastumisen, pääsee mu-

kaan ensimmäiseen lakkopäivään ja kokee ylpeyttä Gretan kasvaessa yhdeksi ilmastoliikkeen keulahahmoista. Gretan tarina voi olla lapsen ensimmäinen elämäkerta. Kirjassa ei juuri ole kuvia, mutta luvut ovat lyhyitä. Alakoulun viimeisillä luokilla oleva selviää kirjasta helposti itse ja pienemmän kanssa Gretan tarinaan voidaan tutustua yhdessä. Kirjan lopussa on lista teoista, joilla jokainen meistä voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Valitettavasti listasta on jäänyt muutama hyvin olennainen, Gretan toteuttama teko pois: lentämisen lopettaminen, kasvissyönti sekä vaikuttaminen puhumalla. emma sairanen

Ympäristökriisi on ihmisten kriisi Beata & Malena Ernman, Greta & Svante Thunberg: Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä. Tammi 2019, 326 s.

rnmanin ja Thunbergin perheen yhdessä kirjoittamassa teoksessa sukelletaan maapallolla vallitsevaan ilmastokriisiin, joka puhkaisee perhe-idyllin ja syöksee perheen omaan kriisitilaan. Teos kuvaa perheen matkaa äidin Malena Ernmanin silmin, keskittyen erityisesti Gretan polkuun sisäänpäinkääntyneestä ja vakavasti sairastuvasta varhaisteinistä yhdeksi ilmastoliikkeen kantavimmista äänistä.

Kirjassa kuvataan hyvin planeetan akuuttia tilannetta, mutta syvennytään myös inhimillisiin kriiseihin, joihin nyky-yhteiskunta ihmisiä ajaa. Samalla on kyse selviytymistarinasta, jossa yksi perhe havahtuu ilmastokriisin vakavuuteen ja ryhtyy kriisin kieltämisen sijaan tekemään radikaaleja muutoksia omassa elämässään. Kirjalla tuntuu olevan ainakin yksi selkeä sanoma: jokainen meistä voi saada muutoksen aikaan. emma sairanen

Tutkimusmatka maanalaiseen maailmaan Veikko Huhta & Eeva-Liisa Hallanaro (toim.): Elämää maan kätköissä. Gaudeamus 2019, 331 s.

ilkaise seuraavan kerran ulkona ollessasi maahan. Näetkö elottoman laikun vai elämää kuhisevan aineksen? Elämää maan kätköissä esittelee meille näkymättömän elämän rikkauden. Helppolukuisuutensa ja esteettisen kuvituksensa ansiosta kirja avaa ymmärryksen ovea turvallisesti meille tuntemattomaan maailmaan. Kyseessä on samanhenkinen kokonaisuus kuin Eeva-Liisa Hallanaron aikaisemmin toimittama Metsän sa-

lainen elämä. Kirjan kappaleissa lajiasiantuntijat kertovat omalla äänellään rakkaimmistaan, punkeista änkyrimatoihin. Lukija oppii huomaamattaan erottamaan toisistaan kaksoisjalkaiset ja juoksujalkaiset ja saa vastauksen mysteeriin: mistä hyppyhäntäiset ovat saaneet nimensä? Matkalla löytää oman sisäisen maaperätutkijansa ja kirjan lopussa on ohjeet jopa näytteiden keruuseen! Maaperäeliöiden tärkein tehtävä kulkee läpi teoksen: aineiden hajottaminen ekosysteemin kiertoon. sini malminiemi

Vakava ennuste muutoksesta Suvi Auvinen: Lihan loppu. Kosmos 2019, 247 s.

itkän linjan kasvissyöntiaktivisti ja journalisti Suvi Auvinen on kirjoittanut tietokirjan, jossa hän ennustaa maailmantilan johtavan lihansyönnin radikaaliin vähentymiseen lähivuosien aikana. Auvinen on haastatellut teostaan varten eri alojen tutkijoita, niin biologeja, filosofeja kuin tulevaisuudentutkijoita. Tutkijat ovat pitkälti yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi lihantuotantoa on vähennettävä. Tulevaisuuden ruokakulttuurien ennustaminen ei olisi mahdollista ilman tietoisuutta men-

neestä. Teoksen aluksi Auvinen esittelee kattavasti lihansyönnin maailmanhistoriaa ja sen jälkeen kotimaista kasvissyönti-ilmiötä. Molemmat taustoitukset selventävät, miksi nykyiseen tilanteeseen on tultu sekä miten siitä olisi edettävä eteenpäin. Teos on osoitettu nimenomaan sekasyöjille, jotka voivat tehdä muutoksen ja vaikuttaa tulevaan. Kirjoituksen sävy ei ole syyllistävä vaan toiveikas. Muutos on jo alkanut, ja kasvissyönnistä on väistämättä tulossa uusi normaali. emmi ketonen

Arktis ilmastonmuutoksen armoilla Jessica Haapkylä: Meren tarina. Into Kustannus 2019, 260 s.

eren tarina pureutuu kairan tavoin Arktisen meren ekologiaan. Teos on täynnä tiukkaa ja tuoretta faktaa, mutta myös tunteita herättäviä kohtaamisia ihmisten sekä muuttuvan arktisen meriluonnon kanssa. Jessica Haapkylä on meren parissa varttunut meribiologian tohtori ja tietokirjailija, joka on ollut mukana niin trooppisten merten tutkimuksessa kuin Arktiksella muun muassa Jean-Michel Cousteaun kuvausryhmässä. Teos käsittelee monipuolisesti tapetilla olevaa ilmastonmuutosteemaa esitellen lajikohtaisia näkökulmia unohtamatta ihmisiä. Osalle lajeista

nuorten luonto

muutoksesta on ilmiselvää etua, toisille traagisempia seurauksia – kaikessa on kyse sopeutumisesta. Haapkylä yhdistää kokemuksensa sujuvasti tuoreisiin ja tekeillä oleviin tutkimuksiin. Teos on erityisesti biologiasta ja ympäristöstä kiinnostuneille mielenkiintoinen, mutta yleistajuisuudellaan ja selittävyydellään tavoittaa varmasti laajan kohdeyleisön. Meren tarina on kirja, joka herättää sekä ajatuksia että halun toimia. juuli lehtinen

Saamelaisista suomalaisille Kukka Ranta & Jaana Kanninen: Vastatuuleen – saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. Kustantamo S & S 2019, 363 s.

un historiaa kirjoittavat valloittajat, jää paljon kertomatta niistä, jotka yhteiskunnassa on painettu marginaaliin. Kukka Rannan ja Jaana Kannisen teosta Vastatuuleen – Saamelaisten pakkosuomalaistamisesta lukiessa havahtuu siihen, kuinka vähän tiedän – taikka olen ymmärtänyt kysyä – Suomen valtion rajojen sisäpuolella asuvista, Euroopan ainoasta alkuperäiskansasta, saamelaisista. Twitterin päivystävä saamelainen Petra Laiti kirjoitti blogissaan kirjan olevan “kokoelma kaikesta, jonka jokaisen suomalaisen on välttämätöntä tietää meistä”. Eikä suotta. Kirjassa käydään läpi saamelaisten historiaa ja kokemuksia runsaan lähdemateriaalin ja saamelaisten henkilöhaastatteluiden pohjalta. Luku luvulta lukijalle piirtyy kuva Suomen harjoittamasta assimilaatiopolitiikasta, eli sulauttamispolitiikasta: suomalaiset ovat vuoroin vieneet saamelaisten maat, vaikeuttaneet tai jopa kokonaan tuhonneet mahdollisuuden kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen, riistäneet äidinkielen tai pakottaneet saamelaiset ihmisarvoa loukkaaviin rotututkimuksiin. Saamelaisten kokemat vääryydet Suomessa linkittyvät alkuperäiskansojen väärinkohteluun

ympäri maailman. Tulevaisuus näyttää valoisammalta, mutta samalla kamppailu oikeuksista jatkuu, kun uudet uhat, kuten ilmastonmuutos ja Suomen ja Norjan valtioiden suunnittelema Jäämeren rata leijuvat synkkinä Saamenmaan yllä. Teos muistuttaa kuitenkin myös siitä, että saamelaiset ovat väärinkohtelusta huolimatta olleet aina toimijoita, omien oikeuksiensa aktiivisia puolustajia. Kirja paikkaa tarkasti sitä aukkoa, jonka peruskoulujen opetussuunnitelma on jättänyt ammolleen: se kutsuu oppimaan, ymmärtämään, kuuntelemaan ja kiinnostumaan saamelaisista. Kirjassa useasti esiin nouseva saamelaisten käsitys ihmisen paikasta ja tavasta toimia luonnossa on jotain, jonka soisi olevan luontosuhteemme perusta. Vastatuuleen tarjoaa tietoa, jonka avulla voimme rakentaa tietä kohti alkuperäiskansan oikeuksia kunnioittavaa kanssaeloa, jossa haitalliset kolonialistiset epätasa-arvon mahdollistavat yhteiskunnalliset rakenteet, asenteet ja ajatukset on saatu purettua. Teoksen jälkisanat painottavat, että tiedostamalla ja tunnustamalla tapahtuneet vääryydet ja epäoikeudenmukaiset vallan muodot, voimme osallistua tähän jälleenrakennukseen kaikki yhdessä – buohkat ovttas! aino huotari

Ympäristövaikuttajan elämänkerta Leo Stranius: Ekoistin muistelmat. Into Kustannus 2019, 280 s.

eo Stranius on tullut monelle tutuksi minimalistisesta ekoelämästään ja määrätietoisesta vaikutustyöstä eri järjestöissä, mutta miten hän on elämäntapaansa päätynyt? Ekoistin muistelmat on yksityiskohtainen henkilökuva Straniuksesta ja etenkin hänen kehityksestään ympäristövaikuttajaksi. Lapsuudesta aivan vuoteen 2019 asti etenevä omaelämäkerta on jaettu löyhästi teemoittain. Paikoin hyvin runsaassa kuvailussa näen ennen kaikkea tahdon nostaa niin lapsuudessa kuin työmaailmassa kohdattuja ihmisiä vaikuttajina ja kiittää heitä elämässä mukana olemisesta. Osansa kiitoksista saavat myös hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ja tukiverkot. Straniuksen hektiset päivät ja duracell-pupumainen tarmo suorastaan hengästyttävät lukijaa, ja hurjan uraputken vasta-

painoksi olisi kaivannut enemmän pohdintaa ja itsereflektiota. Kirjan etenemisen myötä lukijalle alkavat hahmottua suomalaisen ympäristöpolitiikan ja -ajattelun suuremmat linjat ja muutos noin vuosituhannen vaihteesta aivan tähän päivään. Nykyään monet Straniuksen radikaaleiksi nostetut elämäntapavalinnat ovat saavutettavissa etenkin usealle kaupungissa asuvalle. Pyöräily ja vegaaniruoka ovat jo suurelle joukolle arkipäivää ja mielenosoitukset ovat kasvaneet marginaalista tuhansien ihmisten ilmastomarsseiksi. laura vuoksenmaa

nuorten luonto

JÄRJESTÄ OMA ILMASTOKOKOUS! teksti elina silkelä kuva riina pippuri

T untuuko ilmastolupauksiin sitoutuminen haastavalta? Haluaisitko ymmärtää ilmastoasioiden monimutkaisuutta? Ilmastokokouksia mallintavat materiaalit tarjoavat käyttövalmiita tapoja käsitellä ilmastonmuutosta ja sen torjuntaa ryhmissä.

lmastokokouksen voi järjestää omassa perhe- tai ystäväpiirissä, omassa piirijärjestössä, luontokerhossa, luontoleirillä tai kouluvierailuna oman paikkakunnan koulussa. Ilmastonmuutoksen käsittely kokoustamalla tarjoaa tilaisuuden keskustella ilmastoasioista yhdessä ja löytää erilaisia ratkaisuja hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Oma ilmastokokous -materiaali Talkoovoimin tamperelaisten yritysten toimesta toteutettu Oma ilmastokokous -materiaali on oiva väline kaveri- tai työporukan yhteisten ilmastolupausten tekemiselle. Oman ilmastokokouksen verkkosivuilta voit ladata kokouspohjan, jonka avulla illanistujaisten keskustelua voi ohjailla oman hiilijalanjäljen pohtimiseen niin liikkumisen, syömisen, hankintojen, kulutuksen, kierrätyksen, sähkönkulutuksen kuin lomailunkin suhteen. Yhdessä pohditut ja ideoidut muutokset sitouttavat kaikkia. Porukalla voidaan myös keksiä porkkanoita, jotka estävät sitoumuksista lipsumista. 30

nuorten luonto

– Kun IPCC:n ilmastoraportti ilmestyi syksyllä 2018, ajattelin, että nyt on tehtävä jotain. Halusin pitää ilmastokokouksen kavereiden kanssa, ja siitä ajatus jalostui eteenpäin, kertoo Oma ilmastokokous -idean takana oleva Matti Hänninen.

luihin tai käyttää materiaalia soveltaen omassa kaveriporukassa tai piirijärjestössä, vinkkaa Suomen Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirissä materiaalia työstänyt vapaaehtoinen Elina Silkelä. *

Ilmastoneuvottelut yläkoulussa -materiaali

materiaaleihin: Linkit

Ilmastoneuvottelut yläkoulussa -materiaalin lähtökohtana on roolipeli, joka konkretisoi osallistujille ilmastoratkaisujen monimutkaisuutta, ja haastaa ajattelemaan ongelmaa eri näkökannoilta. Roolipeliin osallistuvat äänivaltaisina osapuolina Suomen maatalouden, metsätalouden, alue- ja liikennesuunnittelun, autoteollisuuden ja energiateollisuuden edustajat. Lisäksi neuvotteluissa ovat tarkkailijoina YK:n, ympäristöjärjestöjen ja vapaan median edustajat. Neuvotteluissa delegaatiot toimivat roolikorttiensa pohjalta, lausuen kannanottoja tai esityksiä ilmastosopimukseen. Keskustelua johtaa puheenjohtaja. – Materiaali on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Voit joko ehdottaa kouluvierailua oman paikkakuntasi yläkou-

omailmastokokous.fi sll.fi/luontokasvatus

KESÄLOMALLA VAPAAEHTOISTÖIHIN teksti milla aalto kuvat antti salovaara

Perinteisen lomailun sijaan moni lähtee matkalle tekemään vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyömatkalle voi suunnata miltei mihin tahansa maailman kolkkaan, mutta verraton valinta on jäädä Suomeen ja löytää omannäköinen tapa viettää lomaa auttamisen ja suojeluprojektien parissa. Kesälomaviikon tai vaikkapa vain viikonlopun voi viettää mukavasti talkooleirillä maiseman- ja luonnonhoidon parissa.

Aktiivilomalle luonnonhoitotalkoisiin Talkooleirit ovat ihanteellisia aktiivilomailun ystäville, sillä työ on fyysistä ja paikoin rankkaakin. Talkootyöpäivät vietetään ulkona luonnossa ahkeroiden, ja myös mahdollinen vapaa-aika täyttyy helposti ulkoiluaktiviteeteilla. Talkooleiriläisenä voi päästä viettämään aikaa hienoissa luontokohteissa, joissa vieraileminen ei muuten ole aivan yksinkertaista. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Metsähallituksen maisemannuorten luonto

hoitotalkoot Saaristomeren kansallispuistossa vievät etäisille saarille, joille ei pääse reittiliikenteellä. Mannersuomalaiseen luontoon tottuneelle silmälle Saaristomeren maisemat voivat näyttää suorastaan eksoottisilta, ja talkoovoimin hoidettavat perinnebiotooppikohteet lukeutuvat Suomen arvokkaimpiin. Saaristomeren kansallispuiston talkooleireillä ennallistetaan perinnebiotooppeja ja ylläpidetään niille tyypillistä maiseman avoimuutta esimerkiksi niittämällä, haravoimalla ja raivaamalla kasvillisuutta. Perinnebiotoopit ovat perinteisen pienimuotoisen karjan laidunnuksen myötä syntyneitä elinympäristöjä, joiden lajisto on uhanalaistunut maatalouden ja maankäytön muutoksien takia. Suojelutyön tärkeimpiin keinoihin kuuluu maiseman pitäminen avoimena. Saaristomeren talkookohteista legendaarisin on varmasti Jungfruskär, Suomen läntisin saari ennen Ahvenanmaan saaristoa. Aavan ulapan ympäröimällä saarella on tehty luonnonhoitotyötä jo 30 vuoden ajan. Työn tulokset näkyvät maisemassa. Jungfruskärin 60 hehtaarinen perinnemaisema-alue kukoistaa talkoiden ansiosta, ja saari on arvokas geenipankki monelle muualla maassa vähiin käyneelle eliölajille. Jungfruskärille omaleimaisia, katoamisuhan alla olevia lehdesniittyjä on kuitenkin tarpeen edelleen

hoitaa vuosittain, joten jokakesäiset talkooleirit jatkuvat. Maisemanhoitotalkoita Saaristomeren kansallispuistossa pidetään sekä keväällä että kesällä. Huhti–toukokuun vaihteen leireillä aherretaan hakametsien ja niittyjen kevätsiivouksen parissa. Heinäkuun leireillä tehdään heinänkorjuuta lehdesniityillä. Leirien ohjelmassa on talkootyön lisäksi myös retkeilyä. Iltaisin päästään saunomaan. Leiriläiset majoittuvat sisätiloissa, ja leirikokki huolehtii muonituksesta. Ilmoittaudu talkooleirille Saaristomeren kansallispuistoon: sll.fi/varsinais-suomi/ 2020/01/02/kesan-2020-talkooleirit

Eläinsuojelutyötä ja maatilan askareita Eläinten parissa puuhailusta ja eläinoikeusasioista kiinnostuneille on tarjolla loistava mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä. Somerolla sijaitseva keskus ottaa vastaan vapaaehtoisia auttamaan eläinten hoidossa ja maatilan töissä. Tuulispään toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, joten vapaaehtoistyöntekijöiden panos on hyvin tärkeä. Tuulispää on maatila- ja tuotantoeläinten turvakoti. Pian kymmenen vuotta toimineella tilalla asuu vakituisesti kuutisenkymmentä eläintä: hevosia, lampaita, vuohia, sikoja, lehmiä, kanoja, ank-

koja, kaneja, kissoja, koiria ja sinikettuja. Joukossa on niin eläkepäiviään viettäviä, aiempia käyttöeläimiä kuin teuraaksi joutumiselta pelastettuja tuotantoeläimiä. Tuulispään toiminnan tarkoituksena on auttaa eläimiä ja tarjota niille turvallinen loppuelämän koti, jossa ne saavat toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan. Konkreettisen auttamistyön ohella Tuulispää tekee työtä myös laajemmin eläinten oikeuksien edistämiseksi. Eläinsuojelukeskuksen taustalla toimii Eläinsuojeluyhdistys Tuulispää ry. Vapaaehtoiseksi Tuulispäähän voi hakea ympäri vuoden yhdistyksen verkkosivuilta löytyvällä hakulomakkeella. Vapaaehtoisilta edellytetään täysi-ikäisyyttä sekä fyysistä että psyykkistä valmiutta annettujen tehtävien suorittamiseen ja ryhmässä työskentelyyn. Tuulispäähän otetaan vapaaehtoisia työtilanteen mukaisesti. Vapaaehtoiset majoittuvat vaatimattomissa tiloissa ja jakavat usein huoneen muiden työntekijöiden kanssa. Majoitus- ja ruokakulujen kattamiseksi vapaaehtoiset maksavat viiden euron ruokamaksun jokaiselta keskuksessa viettämältään vuorokaudelta. Uudet vapaaehtoiset saavat kahden viikon perehdytyksen, ja kaksi viikkoa onkin vähimmäisaika, johon vapaaehtoiseksi Tuulispäähän hakevien on sitouduttava. Tuulispäähän voi kuitenkin tulla myös tekemään talkootöitä lyhyempinä jaksoina esimerkiksi rakennusprojekteihin. Paikkaan pääsee tutustumaan kesäisin avoimien ovien päivinä, mutta muuten tila ei ole avoinna yleisölle. Hae vapaaehtoiseksi Eläinsuojelukeskus Tuulispäähän: tuulispaa.org/vapaaehtoistyo

Supersuosittu paimenen virka Pääsy Metsähallituksen lammaspaimenviikoille on monen luonnonystävän kesälomahaave. Paimenviikoissa yhdistyvät sekä arvokas luonnonhoitotyö että eläinten kanssa askarointi. Kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla toteutettavilla paimenviikoilla vapaaehtoiset saavat viettää päivänsä lampaita tai muuta laidunkarjaa kaitsien ja luonnossa oleillen. Paimenviikoista on tullut niin suosittuja, että paikat arvotaan ilmoittautuneiden kesken. Metsähallitus hoitaa suojelualueittensa perinnemaisemia mahdollisuuksien mukaan karjanlaidunnuksella. Tänä vuonna laidunnuskohteita, joihin vapaaehtoiset voivat päästä paimeniksi, on peräti 15 eri puolilla Suomea aina Hämeestä 32

nuorten luonto

Utsjoelle asti. Kohteet ovat luonteeltaan hyvin erilaisia niin ympäristön, majoituksen kuin eläintenkin osalta, mutta paimenen tehtävät ovat kutakuinkin samat. Paimenena pääsee viikoksi vahtimaan lampaita, lehmiä tai hevosia. Paimenen askareisiin kuuluu eläinten hyvinvoinnin valvominen, juomaveden vaihtaminen, lauman siirtäminen laitumelta toiselle sekä eläinten laskeminen, jotta pysytään selvillä niiden olinpaikasta ja löydetään mahdolliset karkulaiset. Lisäksi paimenet voivat halutessaan osallistua myös muihin kohteen askareisiin, kuten retkeilyrakenteiden kunnostamiseen tai vieraslajitorjuntaan. Metsähallituksen työntekijät perehdyttävät uudet paimenet, eikä aiempaa kokemusta vastaavanlaisesta työstä edellytetä. Paimenet majoittuvat laidunten tuntumassa yksinkertaisissa vuokramökeissä, joihin mahtuu tavallisesti useampikin majoittuja, joten mukaan paimenviikolleen voi ottaa vaikkapa kavereita

Töiden ohessa saa helliä ja rapsutella eläimiä, mikä lieneekin keskeinen syy paimenviikkojen suureen suosioon.

tai perheenjäseniä. Joillekin kohteille saa tuoda omia lemmikkejäkin. Viikkojen ajankohdat vaihtelevat laidunnustarpeen mukaan. Ensimmäiset viikot ovat tavallisesti toukokuussa ja viimeiset syyskuussa. Paimenviikkojen hinnat vaihtelevat 400–550 euron välillä. Tutustu paimenviikkoihin: luontoon.fi/ vapaaehtoistoiminta/paimenviikot * nuorten luonto

MATIN KUKKAROSSA

– VUOSI OSTOLAKOSSA Mitä tapahtuu, kun yhdistetään taiteilijasieluinen luonnonsuojelija, paljon turhaa tavaraa ja ylikulutuksen tuska? Tähän kysymykseen tarjoaa vastauksen vaasalainen Matti Tuomaala. teksti anni taipalus | kuva maria yli-valkama

nuorten luonto

Tuomaala dokumentoi projektiaan YouTubeen kanavalle nimeltä Matin Kukkarossa.

uomaala aloitti vuoden mittaisen ostolakon ennen vuodenvaihdetta kansainvälisenä Älä osta mitään -päivänä 29. marraskuuta. Kriittisyys omaa kuluttamista kohtaan sai ympäristöaktivistin tarttumaan ideaan vuoden mittaisesta ostolakosta – mitä tapahtuisi, jos olisi vuoden ostamatta mitään? Tieto ylikulutuksen merkityksestä luonnon monimuotoisuuden tuhoajana antoi varmuutta päätökselle lähteä haastamaan itseään. – Luonto tuhoutuu ja yksi pääsyy siihen on ylikulutus, Tuomaala kiteyttää. Tämän lisäksi kokeilunhalu ja uteliaisuus ihmisyyttä kohtaan loivat Tuomaalaan uskoa, että tuleva kokeilujen vuosi toisi mukanaan myös tärkeitä oppeja kasvusta ihmisenä.

Kokemukset jakoon YouTubessa Kunnianhimoinen tavoite vuoden ostolakosta sai Tuomaalan kaverit ehdottamaan tarinan ja kokemusten jakamista. Syntyi idea YouTube-kanavasta. – Se muutti jonkin verran projektin luonnetta, koska nyt pitää miettiä myös sitä, mikä tässä kokeilussa kiinnostaa yleisöä, Tuomaala taustoittaa. Projektin pääteemana on yksinkertaisesti ostamattomuus. Vuoden aikana on kuitenkin sallittua ostaa elintarvikkeita, lääkkeitä sekä palveluita, kuten tapahtumalippuja. – Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset, kuluttaisimme 3,6 maapallon sietokyvyn edestä, Tuomaala kertoo. Hänen mukaansa ekologinen velka, eli luonnon ylikuluttaminen, on tulevaisuuden sukupolville suuri murhe. – Luonto pitää jättää vähintään yhtä hyvään kuntoon kuin mitä se oli saades-

samme sen. Jatkuva ylikulutuksemme on yksi merkittävä osa tuhoavaa voimaa. Koskemattoman luonnon osuus kapenee koko ajan kulutusvauhdin kiihtyessä, Tuomaala selittää.

Kulutukseen kasvaneet Tuomaala korostaa, että olemme kulutuskulttuurin kasvattamia. Hänen mukaan nykyinen talousjärjestelmämme on kuitenkin tullut tiensä päähän. Järjestelmä perustuu siihen, että joka vuosi kulutetaan enemmän kuin edeltävänä vuonna. – Muuten ollaankin jo lamassa, ja firmat menevät konkurssiin. Maapallomme ei kestä jatkuvaa talouskasvua. Raja on tullut vastaan, Tuomaala toteaa. Tuomaalan mukaan ihmisellä ei ole luonnollista tarvetta kuluttaa. Hän kannustaa ihmisiä olemaan kriittisiä mainoksia kohtaan, koska ne luovat hänen mielestä turhia tarpeita. – Ei ole mitään alkuperäisheimoa, jossa pitäisi joka vuosi rakentaa enemmän mökkejä, Tuomaala huomauttaa. Kapitalismi pyrkii kulutuksen lisäämiseen, ja niin kauan kun talous perustuu talouskasvuun, meillä ei ole mitään mekanismia kulutuksen vähentämiseen. Koko talousjärjestelmän on muututtava. – Nyt voimme sanoa, että se ei vaan enää toimi, Tuomaala toteaa.

tä vain ahdistusta. Tärkeää on myös olla syyllistämättä muita. Inspiraation lähteenä on ollut Aino Kämäräisen ja Otso Sillanaukeen projekti Nollahukka. Sen lisäksi Tuomaalan innoittajina luonnonsuojeluun ovat olleet Pentti Linkola, Greta Thunberg sekä monet paikalliset luontoaktivistit. – Luonnon puolesta toimivat ihmiset lisäävät uskoa siihen, että muutos voi oikeasti tapahtua, hän toteaa. Tuomaalan ostolakkoinen vuosi on vasta aluillaan ja monenlaisia ihmiskokeita on jo takana, kuten mainokseton viikko sekä sähkötön viikko. Alkuvuodesta meneillään oli vegaanihaaste. Tiedossa on myös viikko, jolloin Tuomaala aikoo olla puhumatta. – Kyllä siitä varmaan jotenkin selvitään. Vaikka kaikki ei onnistuisikaan täydellisesti, niin se ei tarkoita, että projekti olisi epäonnistunut. Eniten tässä on jännittänyt vloggaaminen,, Tuomaala naurahtaa. Hän kertoo, että onnellisuutta on lisännyt se, ettei tarvitse miettiä, mihin käyttäisi ylimääräiset rahansa. Itsensä haastaminen on myös todella palkitsevaa. *

Positiivisesti oman esimerkin kautta Jos muutoksen on tapahduttava, miten sen saa aikaan? Tuomaalan mukaan ainoa tehokas keino on esimerkin näyttäminen. YouTube-videoillaan hän pyrkii antamaan esimerkin onnellisesta ja toteuttamiskelpoisesta elämästä ilman ylikuluttamista. Tuomaalan mielestä toinen suuri muutosvoima on positiivisuus. – Jos ihmiset puhuvat vain ongelmista ilman ratkaisuehdotuksia, seuraa siinuorten luonto

KOLUMNI

NAISENA METSÄSSÄ teksti elina silkelä kuva aino huotari

räjorma – metsien samooja, käsistään kätevä uros, nukkuu taivasalla korkeintaan koira seuranaan. Tunnistatko tyypin? Kirjastosta löytyy erätarinoita, joita kuvatun kaltaiset uroot ovat ideoineet yön kipinätunteina Lapin tuntureilla. Tarinoissa naiset ovat kaukaisia hahmoja, joiden näkemistä odotellaan, jahka jänkältä kotiin asti maltetaan. Koti ja lapset ovat perinteisesti sitoneet naista, mutta nykynainen voi jo vapaammin toteuttaa itseään. Retkeilyharrastus on tasapäistynyt ja retkeilevien naisten määrä on kasvanut. Esimerkiksi UKK-puiston kävijätutkimuksesta (2017) käy ilmi, että naiskävijöiden

nuorten luonto

osuus (54 %) on mieskävijöiden osuutta (46 %) suurempi. Naisretkeilijöistä suuri osa lienee päiväretkeilijöitä tai harvakseltaan vaeltavia. Elämäntaparetkeily eli eräirmailu on kuitenkin nousussa. Eräirmojen esikuvaksi on noussut esimerkiksi retkeilijä-kirjailija Minna Jakosuo. Naisen näkökulmasta retkeily tuntuu yhä miehiseltä harrastukselta. Joskus koen ylenkatsentaa tuntemattomien miesten osalta. Ehkä miehet tuntevat menneisyydestä kumpuavaa tarvetta omia retkeilytaidot ja osoittaa niiden "oikeaoppisuus" tai velvollisuutta pitää naisista huolta. Eräily lienee naisen itsenäisyyden ilmentymä ja saattaa joskus tuntua eräjormasta miehisen itsetunnon kolaukselta.

Retkeilevät naiset ovat verkostoituneet Facebookissa Outdoor siskot -ryhmien alla. Outdoor siskojen kesken voi jakaa vinkkejä, kysyä neuvoa sekä ehdottaa yhteisiä retkiä. On myös monia mukavia tahoja, joiden mukana voi retkeillä ihmisenä – sukupuoleen katsomatta. Esimerkiksi Luonto-Liitto järjestää retkitoimintaa kaikentasoisille tyypeille. Ei olisi allekirjoittanutkaan retkeilyyn niin ihastunut, jos eivät Luontsikan iloiset heput olisi aikoinaan ottaneet mukaan retkiporukoihinsa. *

MAANALAINEN palstalla esitellään luonnonharrastuksen laitamaita sekä synkintä undergroundia. ainakin joskus.

KEIDEN KANSSA JAAT KOTISI? teksti ja kuva antti salovaara

hminen ei asu yksin. Jaamme kotimme muiden kanssa, tarkoituksella tai täysin huomaamatta. Osa kumppaneista miellyttää, toisia ei juuri noteeraa ja joidenkin kanssa ei haluaisi olla missään tekemisissä. Tämä pätee yli lajirajojen. Juhani Ahon Siihen aikaan, kun isä lampun osti -novellissa eletään murrosta. Päreillä valaistu koti sähköistyy. Samalla puretaan vanha uuni, ja sen mukana lähtevät kotisirkat – kirskuvaa siritystä kaipaavien lasten harmiksi. Onneksi sirkat siirtyvät saunarakennukseen jatkamaan konserttia. Kotisirkkoja tapaa Suomessa enää harvoin. Nykyään tunnetuimpia sisätilojen ääntelijöitä lienee tuontitavarana tullut banaanikärpänen, joka surauttaa peh-

meästi korvan vierestä kiitäessään. Sille on syytä olla kiitollinen. Eräs banaanitai mahlakärpäslajeista, Drosophila melanogaster, on ollut biologiselle tutkimukselle elintärkeä. Erityisesti geneetikot ylistävät sitä. Elämää löytyy joka kodista. Helsinkiläisikkunallani kiipeilee seeprahypykki, vikkelä raidallinen hämähäkki. Toisinaan sokeri- tai paperitoukka heilauttaa pitkähäntäisen tervehdyksen kylpyhuoneen lattialta. Kodin todellinen lukutoukka on kirjaskorpioni. Seura kyllä kelpaa, mutta jotkut vieraat kiehtovat toisia vähemmän. Vaatteilla herkuttelevat vyöturkiskuoriaisten toukat, kuivatuotteisiin mieltyneet leipäkuoriaiset ja tuliaisina matkustavat lutikat eivät keiku toivelajilistan kärjessä.

Jotkut, kuten riisihärö, saavat hieman anteeksi erikoisen nimensä takia. Oudoin nimistä lienee outokuoriainen, vaikken tiedäkään, mikä lajissa on niin outoa. Kotifauna kannattaa tuntea. Koiperhoslajeja on vaikka kuinka, mutta harmia aiheuttavat lähinnä harvinaiset vaate- ja turkiskoi. Sama pätee luteisiin ja lutikkaan tai koisaperhosiin ja keittiö- ja jauhokoisaan. Suuri osa sisällä tavatuista ötököistä ei viihdy sisätiloissa lainkaan, vaan ne ovat päätyneet kotiin vahingossa. Kannattaa siis ottaa kuvat ja määrittää laji kaikessa rauhassa. Lajeista voi pitää vaikka listaa! *

nuorten luonto

TARVIKKEET: 2 kangaspalaa 50 x 35 cm, ompelukone, ratkoja, puuvillalankaa tai valmista vahvaa nyöriä, hakaneula

: Y I D

KEVÄTTÄ REPUSSA

Omantyylinen narureppu syntyy helposti ommellen. Tee tekstiililöytöjä kirppareilta tai anna vaikkapa vanhalle verholle uusi elämä! teksti vilma tammelin | kuvat sofia bister

1 2

Aseta kankaat oikeat puolet vastakkain. Ompele pitkät sivusaumat ja alareunan sauma. Litistä sivusaumat auki ennen seuraavaa vaihetta (näkyy kuvassa 2).

Nauhakuja: Ompele repun yläreunan ympäri 1 cm taite. Tee vielä toinen 4 cm levyinen taite (kuva 2) kahdella ompeleella: ensimmäinen 1 cm taitteen alareunasta ja toinen 1 cm taitteen yläreunasta. Sivusaumojen kohdalla ompele noin sentin verran edestakaisin. Ommelten väliin jää paikka nauhakujan reiälle.

3 38

Käännä työ oikein päin. Ratko sivusaumoihin nauhakujan reiät.

nuorten luonto

4 5

Käytä valmista nyöriä tai tee kaksi 160 cm pitkää hihnaa nyörittämällä (2 x 4 m lankaa per hihna, ks. ohje netistä). Pujota hihnat nauhakujaan repun suun ympäri hakaneulan avulla. Kiinnitä hihnat repun alakulmiin: Paina kulma sisälle noin 4 cm verran ja taita sivusaumat päällekkäin. Pujota saman puolen nyörinpäät koloon (kuva 3) ja ompele poikittain niiden päältä reunasta reunaan.

nuorten luonto

Luonto-Liitto Itälahdenkatu 22 B 00210 Helsinki

17.–19.4. TIPPSUNDIN LEIRINTÄALUEELLA TAIVASSALOSSA

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN: luontoliitto.fi/vasp/tapahtumat/ kevatpaivat2020

Ohjelmassa puhetta ilmastovaikuttamisesta, retkeilystä ja järjestötoiminnasta, työpajoja, luonnossa olemista, taidetta, tanssia, saunomista, yleistä hauskanpitoa ja hengailua!

Nuorten Luonto 1 / 2020

Articles inside

Järjestä oma ilmastokokous

DIY: Kevättä repussa

Maanalainen: Keiden kanssa jaat kotisi?

Kesälomalla vapaaehtoistöihin

Arviot

Luonto-Liitossa tapahtuu

Kevätseuranta 2019: Veden äärellä

Luontopolulla: Kevätseurantaa lumisateessa

Kun yhteinen metsä palaa

Taidehaukka: HYS! Kuunnellaan kasveja

Metsän ääni kuuluviin

Inspiroiva Instagram

Luonto-Liitossa nyt

Pääkirjoitus