FINLAND HYDRAULIIKAN, PNEUMATIIKAN JA VOITELUN erikoislehti 1/2012
metsäkonekatsaus Päästörajoitukset sanelevat kehityksen tahdin
FHPA on toiminut jo 35 vuotta
Suomen ensimmäinen CETOP-tutkinto
FLUID Finland 1| 2012
1
SOLUTIONS FOR TOMORROW’S ENGINEERING
TURCON® M12 HYDRAULIIKKATIIVISTEIDEN UUSI SUKUPOLVI
Trelleborg Sealing Solutions on kehittänyt uuden Turcon® M12 materiaalin innovatiivisiin hydrauliikan tiivistejärjestelmiin. Se luo edellytykset entistä tehokkaampien hydraulisten laitteiden suunnitteluun nyt ja tulevaisuudessa. Lisätietoja löydät sivuiltamme www.tss.trelleborg.com
FINLAND HYDRAULIIKAN. PNEUMATIIKAN JA VOITELUN erikoislehti 1/2012
Virtuaalisuunnittelun avulla saadaan monen eri osa-alueen asiantuntijat yhteisen ”suunnittelupöydän” ääreen. sivu 10 SISÄLTÖ: Pääkirjoitus 7 Lyhyesti 8 Suomalaista virtuaalisuunnittelua ITER -voimalaitokseen 10 CETOP - ammattitaidon tiukka mittaus 12 Suomen ensimmäisen CETOP-tutkinto 14 Kuormanhallintaventtiilin vaikutus polttoaineenkulutukseen 22 Sinkkivapaiden ja tuhkattomien hydrauliikkaja voiteluöljyjen suodatus 24 FHPA täytti 35 vuotta 26 Historiikin kirjoittaminen oli aika urakka 28 Yhdistyksen stipendin sai Janne Enlund 29
www.fluidfinland.fi 11. vuosikerta ISSN 1458-7599 Aikakauslehtien liiton jäsen
Kustantaja ja toimitus
Omnipress Oy Mäkelänkatu 56 00510 Helsinki www.omnipress.fi
METSÄKONEKATSAUS: Pro Silva: Kasvu löytyy vientimarkkinoilta 20 Black Bruin: Uudet laakerimateriaalit 21 Logman: Piilokysyntä alkaa purkautua 21 Ponsse: Tuotanto pysyy juurillaan 22 Logset: Tehot ja säästöt samaan pakettiin 22 Sampo-Rosenlew: Ympäristövastuu on kannettava ryhdikkäästi 23 Kesla: Innovaatiot parantavat tuottavuutta.23 AMF-Forest: Investoinnit pitävät alan elinvoimaisena 24 Junkkari: Uudistamme kaikki metsäkuormaimet 24 Päästörajoitukset sanelevat kehityksen tahdin 25
Toimitusneuvosto Kalle Tuohimaa, Bosch Rexroth Oy, toimitusneuvoston puheenjohtaja Harri Karlén, Hydac Oy Timo Raikko, Hydoring Oy Ilari Orpana, PMC Polarteknik Oy Harri Lehtola, SMC Finland Oy Matti Vilenius, TTY, IHA Pasi Julkunen, Sandvik Oy Juha Lahtinen, Metso Paper Oy Päätoimittaja Kimmo Kallonen kimmo.kallonen@omnipress.fi Toimituspäällikkö Vaula Aunola 050 596 5426 vaula.aunola@omnipress.fi
Ilmoitusmyynti Anne Karhola 050 522 0620 anne.karhola@an-net.info An-Net Oy Kaskitie 12, 33540 Tampere Osoitteenmuutokset Veera Saloheimo suora (09) 7599 6213 merja.peltonen@omnipress.fi +358 (0)50 546 9043 veera.saloheimo(at)omnipress.fi Ulkoasu Viestintä Memedia Oy Kirjapaino Uusimaa SLY, Lehtipainot Porvoo Painos 4 500 kpl Kannen kuva: Logset
3DLQRWXRWH
FLUID FINLAND 1/2012
3
KUN LOPPUTULOS RATKAISEE
/XRWHWWDYDD ODDWXD K\GUDXOLLNDQ VRYHOOXNVLLQ
3DOO K\GUDXOLLNND MD NLHUWRYRL WHOXVXRGDWWLPHW 6XRGDWXV MD |OM\Q SXKWDXGHQ YDOYRQWDODLWWHHW % KOHU OlPS|WLOD MD SLQQDNRU NHXVDQWXULW 8OWUD &OHDQ NRVWHXWWD SRLVWDYDW LOPDQVXRGDWWLPHW :(+ SLNDOLLWWLPHW NRXOXWXV ODERUDWRULRSDOYHOXW
2\ &ROO\ &RPSDQ\ $E 3/ +DQNDVXRQWLH $ +HOVLQNL 3XK )D[ VDOHV#FROO\ ¿ ZZZ FROO\ I,
Hydraulimoottorit ja -rotaattorit
jo yli 50 vuoden kokemuksella. Tunnetusti.
2000 1990 1980 1959
SAMPO-HYDRAULICS OY www.blackbruin.com
No power like it.
Tehtävä 2.
Siirrä kolmea sylinteriä niin,että jäljelle jää viisi kolmiota*
* Kuvatehtävän ratkaisun löydät verkkosivuiltamme: hydoring.com.
Hydoring. Ratkaisuja hydraulisiin ongelmiin.
Hydoring on suomalainen hydrauliikan kokonaisosaaja. Suunnittelemme ja valmistamme laadukkaita hydraulisylintereitä ja -koneikkoja sekä teollisuuden että liikkuvan kaluston laitevalmistajien tarpeisiin. Kun haluat innovatiivisen kumppanin hydrauliikkaan, testaa notkeasti virtaava ongelmanratkaisukykymme!
We make hydraulics easy. Porakalliontie 2, 21800 Kyrö · Puh. 0207 656 900 · www.hydoring.com
PALVELEVA PALVELEVA HYDRAULIIKKAKESKUS HYDRAULIIKKAKESKUS Hytaflex Oy onvalmistamat hydrauliikka-alan tekninen maahantuoja, Päämiestemme tuotteet edustavat alan korkeinta laatua. Samoin valmistamamme letku- ja joka edustaa nimekkäitä eurooppalaisia, amerikkalaisia putkiasennelmat. HyÜdynnä Kaikissa kattavantoiminnoissa maahantuontija japanilaisia valmistajia. varastomme ja ekologinen tuotantomme keskeinen sijainti. huomioidaan kestävyys.
> %1.:4.2&.7*3 8&.59.7&8 6.),*7843*3 75.6&&1.1*8098 =-)*77? &6,&3 1..88.2.*3 0&377& 0*78?:?8 =1. 2.1/443& 7=0*88? sBridgestone spiraaliletkut > =8 2=@7 2&&-&389438.4-/*12&77& sKnapheide ristikudosletkut, vakiona hankausta 6.),*7843* /& 09)471*8098 /480& 4:&8 8&.:9897 /& 0*784 42.3&.79907.18&&3 kestävä pinta, lisäksi 2SC 3/8� ja 1/2� UV-suojalla 2&600.34.)*3 5&6-&.22&8 sLarga letku- ja putkiliittimet ekologisella Zn/Ni Korroosionkestävyys on ylivoimainen >pinnoitteella. &78*6 43 2&&.12&3 /4-8&:& 5.0&1..8.3 verrattuna CR III / A3C pinnoitteisiin :&12.78&/& =1. *6. 2&11.11&
> &78*6 43 97*.25.*3 1..009:&3 0&197843 sÂŹFaster pikaliittimet / sarjapikaliittimet :&12.78&/.*3 *37.&7*33975.0&1..8.3
sVolz haponkestävät 1.4571 putki- ja letkuliittimet > 918.+&78*6 5.0&190.897/?6/*78*12?8 :948&2&8
842.11& 1&8 &(* 5.0&1..88.2.11? /480& 4:&8 sÂŹLarzep 700 bar hydraulityĂśkalut 0=80*88?:.77? 2&07.2. 8=@5&.3**11&
HYTAFLEX OY PL 1, Puulaakintie 5 40351 Jyväskylä Puh. (014) 334 6500, Fax (014) 334 6511 hytaflex@hytaflex.fi Qs UNI EN ISO 9001:2000
6
FLUID FINLAND 1/2012
Lisäksi mittavasta .7?07. 2.88&:&78& maahantuonti 2&&-&389438. varastostamme: :&6&78478&22* > • 6.04.71*8098 Erikoisletkut > .5&8 " • ! " Nipat (BSP, JIC, ORFS, M,NPT jne.) # /3* > •" SAE J518 0..3841&.5&8 /& kiintolaipat 1?3,*8 ja länget > 980*8 •5980.1..88.2*8 /& Putket, putkiliittimet ja 5980*30..33.88.2*8 putkenkiinnittimet > •"?.1.@8&6:.00**8 SäiliÜtarvikkeet > "=1.38*6.8 1.7? /& •käsisuuntaventtiilit Sylinterit, lisä- ja käsisuuntaventtiilit > =)6&91.7*8 •'&6 8*411.7997 Hydrauliset 700 8=@0&198 bar teollisuustyÜkalut
www.hytaflex.fi
PÄÄKIRJOITUS
Verkostuminen on yhdessä tekemistä Tänä vuonna vietämme yhdistyksemme toiminnan 35-vuotisjuhlia. Tämä ei ole merkityksetön asia alan kehityksen kannalta. Silloin, kun Hydrauliikka- ja pneumatiikkayhdistys perustettiin, ei vielä tunnettu käsitettä verkottuminen, mutta jo silloin yritykset ymmärsivät yhteistyön edut. Lehdessä esitelty juhlavuoden kunniaksi julkaistu Clas Hindsbergin kirjoittama yhdistyksen historiikki kertoo alkutaipaleesta ansiokkaasti. Hydrauliikka-alalle on tyypillistä, että yhteistyötä tehdään yhdistystoiminnan ulkopuolellakin. Myös yritykset toimivat kiinteissä kumppanuussuhteissa. Jos haluaa pysyä mukana alan kehityksessä, on tunnettava markkinat, toiset yritykset ja ihmiset. Vuonna 1977 perustettu FHPA ryhtyi heti toimimaan alan toimintaedellytyksien parantamiseksi sekä alan tunnettuvuuden lisäämiseksi organisoimalla markkinatutkimuksen ja käynnistämällä alan messutoiminnan. Uusi yhdistys otti myös aktiivisen otteen alan koulutuksen kehittämiseen. Ja kaikki nämä tehtävät ovat edelleen hyvin ajankohtaisia. Käymme parhaillaan teknologiateollisuuden kanssa neuvotteluja siitä, millä tavoin saamme alan brändin nousemaan niin, että nuoret kiinnostuisivat enemmän automaatioalan opinnoista. Ja haluamme markkinoida alaamme myös koulutuksen järjestäjille. Tutkimme koko ajan uudenlaisia koulutusratkaisuja ja tavoitteenamme on taas tänä vuonna toteuttaa tutustumismatka johtavaan englantilaiseen CETOP-
Koulutusjaoksen puheenjohtaja Timo Raikko onnittelee Suomen ensinmäisen CETOPsertifikaatin suorittanutta Markus Välilää.
koulutuslaitokseen, joka viime lehdessä esiteltiin. Tälle matkalle kutsumme mukaan myös koulutuksen järjestäjiä. Tässä lehdessä on myös esitelty CETOPsertifikaattikoulutus, jonka AEL on käynnistänyt. Tavoitteenamme pitää olla omien asiakkaidemme kilpailukyvyn säilyttäminen globaalisti. Tulevaisuudessa tulee olemaan ratkaisevan tärkeää, että saamme alan osaajia koulutettua toiminnan kaikille eri tasoille. Näin voimme tarjota asiakkaillemme lisäarvona parempaa suunnittelua ja palvelua koko prosessin ajan, mikä tuottaa menestystä niin heille kuin meillekin. Huhtikuisessa juhlakokouksessamme teknologiteollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas piti juhlapuheen, jossa hän heitti tukun haasteita juhlivalle väelle. Kauppataseen alijäämä tuntuu meidän kaikkien toiminnassa.Yritysten välisellä rakentavalla ja innovatiivisella yhteistyöllä tulee varmasti olemaan merkittävä rooli myös tästä tilanteessa selviämisessä. Toivotan kaikille lehden lukijoille innovatiivisia ja aurinkoisia kesäpäiviä. Timo Raikko toimitusjohtaja HYDORING Oy
FLUID FINLAND 1/2012
7
LYHYESTI
Salhydro laajensi toimitilojaan Salhydro Oy sai käyttöönsä uuden 1420 neliön toimitilalaajennuksen, jonka myötä tilojen kokonaispinta-ala kasvoi 3452 neliöön. Uusien tilojen ansiosta yrityksen tuotevarasto on kasvanut ja tulee monipuolistumaan sekä kasvamaan vielä entisestään. Pääkaupunkiseudulla asiakkaita palvelevat lisäksi kolme Hydromarket Oy:n pistettä, joista kaksi on Helsingissa; Konalassa ja Suutarilassa sekä yksi Keravalla. Muun Suomen osalta palveluista vastaavat itselliset jälleenmyyjät ja oma Salhydropalvelukeskus Tampereella Juvelankadulla.
Vuoden yritys Dynaset sai lisää tilaa
Suomen Yrittäjien vuoden yritykseksi valitsema ylöjärveläinen DYNASET Oy laajensi tuotantotilojaan reilusti, jopa 40 prosentilla. Uusi laajennus on järjestyksessään jo kolmas vuonna 2001 valmistuneeseen
tehtaaseen, neljäs, tällä kertaa toimistotiloja koskeva laajennustyö on jo aloitettu. Uusien tuotantotilojen myötä DYNASET-tuotteiden, hydraulisten lisälaitteiden valmistus saadaan vastaamaan yrityksen kasvutavoitteita
Ylilaskostettu suodatusprofiili maksimoi suodatuspinta-alan
Asiaa toimitukselle Tiedotteet, kuvat ja uutisvinkit: fluid@omnipress.fi tai vaula.aunola@omnipress.fi lisätietoja 050 596 5426. Osoitteenmuutokset: veera.saloheimo@omnipress.fi
8
FLUID FINLAND 1/2012
Pallin Ultipleat SRT (Stress Resistant Technology) -suodattimilla on ylivoimainen liankeruukapasiteetti läpi koko suodattimen käyttöiän. Pallin patentoima ylilaskostettu suodatusprofiili maksimoi suodatuspinta-alan ja kykenee käsittelemään paremmin suurempia virtauksia. Ylilaskostuksen ansiosta myös elementin koko pienenee ja virtausjakauma pysyy tasaisena suodattimen läpi. Suodattimen virtaussuunta on sisältä ulospäin, mikä estää epäpuhtauksien kulkeutumista järjestelmään elementin vaihdon aikana. Suodattimen sydän on SRT (Stress Resistant Technology)-
suodatinmateriaaliteknologiaa, jossa erikoisrakenteiset kuitukerrokset on optimoitu pienille paine-eroille ja muille käyttörasituksille. Suodattimissa on antistaattinen rakenne, joka estää staattisen varausten kerääntymisen suodatinelementtiin. Nämä voivat purkautuessaan aiheuttaa vaurioita elementille, rungolle tai öljylle. Sisäputketon elementtirakenne on 60 prosenttia kevyempi elementti kuin putkellinen ja sen jätekustannukset ovat alhaisemmat, koska elementit voidaan polttaa, silputa tai puristaa kokoon. www.colly.fi
sekä globaalien markkinoiden tarpeita. Harjakaisia juhlittiin tammikuussa ja toimitusjohtaja Reijo Karppinen avasi tilat juhlapuheellaan kiittäen henkilöstöä tavoitteet ylittäneestä viime vuodesta. ”Taantuman möröistä” huolimatta DYNASET Oy:n tavoitteena on jatkaa kasvu-uralla eteenpäin tänäkin vuonna, Karppinen uskookin uusien tilojen mahdollistavan organisaation kehityksen sekä kasvun, ammattitaitoisen henkilöstön ohella. Pilke silmäkulmassaan Karppinen tiedusteli henkilöstöltä mahdollisen seuraavan laajennuksen ajankohtaa; itse toimitusjohtaja uskoi seuraavan laajennuksen olevan edessä muutamien vuosien päästä.
FinnMETKO Järjestyksessä 14. FinnMETKO – näyttely pidetään 30.8. – 1.9.2012 Jämsässä. www.finnmetko.fi
DFP -2012 Digitaalihydrauliikan 5. kansainvälinen konferenssi pidetään Tampereella Scandic Rosendahlissa 24.-25.10.2012 www.tut.fi/dfp
Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle perustettiin sijoitusyhtiö
AEL ja SMC aloittivat koulutusyhteistyön
Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle on perustettu yhtiö rahoittamaan yliopiston tutkimuksesta alkunsa saavia yrityksiä. Sijoitusyhtiön osakkaina ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Viipurin taloudellinen korkeakouluseura (Vitako) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Tukisäätiö. Sijoitusyhtiön nimi on Lureco Oy. Nimi on lyhenne sanoista Lappeenranta university research company. Tarkoitus on, että sijoitusyhtiö rahoittaa osan tulevien yritysten rahoituksesta ja
AEL ja SMC Pneumatics Finland Oy ovat solmineet kumppanuussopimuksen koulutuksesta. AEL:stä saa jatkossa entistä ajanmukaisemman pneumatiikkakoulutuksen. Lisäksi AEL kehittää koulutustaan huomioiden erityisesti SMC:n asiakkaiden ja jälleenmyyjien tarpeet. SMC valitsi AEL:n koulutuskumppanikseen AEL:n monipuolisen ja jatkuvasti kehittyvän, tekniikan alan koulutustarjonnan takia.
hankkii pääosan rahoituksesta ulkopuolisista lähteistä. “Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on korkeatasoista asiantuntijuutta niin tekniikasta, kansainvälisistä markkinoista, rahoituksesta kuin logistiikastakin. Näitä pitäisi voida paremmin hyödyntää myös yritysten perustamiseen”, sanoo Vitakon hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö tiedotteessa.
leak-tightness with long-term benefits ! HN 8-WD: Leak-tightness is critical for hydraulic applications. That is why our HN 8-WD plugs are most frequently used by mobile hydraulics and drive engineering worldwide. The plugs with www.heinrichs.de
integrated elastic sealing form-ring are easy to assemble and tight. Available with FKM or NBR, from M6 to G2½", in yellow zinc and Cr-6-free plating. A precise and efficient solution!
Heinrichs & Co. KG | Germany | info@heinrichs.de
It’s our turn!
FLUID FINLAND 1/2012
9
TIMO MÄÄTTÄ // VTT, TUT
Virtuaalisuunnittelua voidaan käyttää huoltotöissä radioaktiivisilla alueilla.
Suomalaista
virtuaalisuunnittelua ITER -voimalaitokseen
V ITER laitoksen divertorikasetin vaihtotyön ohjausta ohjaamosta virtuaalimallien avulla.
Virtuaalisuunnittelulla tarkoitetaan suunnittelua, jossa käytetään apuna tietokonemallinnusta (3D), virtuaalitodellisuustekniikkaa ja simulointia. Se on kehittynyt viimeisten 20 vuoden aikana, kun tietokoneet ja ohjelmistot ovat kehittyneet riittävän tehokkaiksi. Virtuaalisuunnittelussa tarvitaan yhä enemmän laskentatehoja kohteiden monimutkaistuessa ja tarkkuustarpeiden lisääntyessä. Virtuaalisuunnittelun kohteina ovatkin erityisesti monimutkaiset järjestelmät, joiden suunnittelu on haastavaa.
10
FLUID FINLAND 1/2012
irtuaalisuunnittelussa tavoitellaan suunnittelun nopeutta, tarkkuutta ja kokonaisvaltaisuutta sekä laatua. Virtuaalisuunnittelulla voidaan yhdistää monen eri osa-alueen osaajia samanaikaisesti samalle ”suunnittelupöydälle”. Tämä tehostaa suunnittelua ja varmistaa suunnitelun laatua, kun samalla mallilla voidaan kehittää kohteen, esimerkiksi metsäkoneen, eri ominaisuuksia ja järjestelmiä. Tällainen yhteistyö edellyttää kuitenkin ohjelmistojen yhteensopivuutta eli integraatiota, jota on edelleen kehitettävä. Virtuaalisuunnittelu on osa järjestelmätason lähestymistapaa Systems Engineeringiä (SE), jossa vaatimustenhallinta on varsin keskeistä. Virtuaalisuunnittelu liittyy myös tuotteen elinkaaren hallintaan. Monet nykyaikaiset autovalmistajat ovat soveltaneet virtuaalisuunnittelua jo pitkään uusien automallien suunnittelussa. Nykyään virtuaalisuunnittelua hyödynnetään monipuolisesti myös Suomessa.
VTT ja Tampere mukana ITER -projektissa VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat olleet mukana jo pitkään yhdessä maailman Big Science -projektissa, ITER:ssä. Siinä suunnitellaan tulevaisuuden ydinreaktoria, joka on turvallisempi ja energiaystävällisempi
kuin tämän päivän ydinreaktorit. Sen käyttämä polttoaine ei ole radioaktiivinen ja sitä on riittävästi merivedessä, eikä sen tuottama ydinjäte ole vaarallisen aktiivinen pitkään, vaan vain noin 50 vuotta. ITER on kansainvälinen seitsemän osapuolen monivuotinen kehitysprojekti, jonka tavoitteena on kehittää tuotantoteholuokan koelaitos Etelä-Ranskaan, Cadaracheen. Laitos valmistunee noin vuonna 2025 ja kykenee tuottamaan lämpöä, mutta ei sähköä vielä kulutukseen. Varsinaiset kaupalliset tuotantolaitokset valmistunevat vasta 2040 jälkeen ja voivat korvata silloin nykyisiä ydinvoimalaitoksia. Suomessa on keskitytty testaamaan ja kehittämään laitoksen huoltojen yhteydessä tapahtuvia niin sanottujen divertorien vaihtoprosesseja. Divertorit ovat reaktorin keskellä sijaitsevan rengasmaisen, ”munkkirinkilän muotoisen”, kammiorakenteen pohjalla olevia rakenteita, joita on tulevassa reaktorissa 54 kappaletta. Nämä divertorit joudutaan vaihtamaan huoltojen yhteydessä etäoperoidusti, koska ihminen ei voi mennä niin radioaktiiviseen tilaan. Etäoperointi tarvitsee jonkinlaisen näköyhteyden kohteeseen. Reaktorissa ei voi käyttää videokameroita ja siksi keinotekoisen näköyhteyden luomisessa sovelletaan virtuaalimalleja.
Artikkelin kijoittaja Timo Määttä toimii tutkimusprofessorina VTT:llä ja Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Virtuaalimalli seuraa todellisen kohteen liikkeitä, asentoa ja asemaa tarkasti ja antaa siten operaattorille näkymän divertorin tilanteesta siirtojen aikana.
Virtuaalisuunnittelulla uusiin ratkaisuihin Koska reaktori on monimutkainen, on sen suunnittelussakin sovellettu virtuaalimalleja ja virtuaalisuunnittelua. Monimutkaiset komponentit voidaan sijoittaa kokoonpanossa niille suunnitelluille paikoille, jolloin voidaan testata niiden toiminnallisuutta etukäteen ennen kuin reaktoria tai komponettia on edes rakennettu. Näin voidaan varmistaa, ettei kallis laite sisällä suunnitteluvirheitä. VTT on yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa suunnitellut ja testannut divertorien vaihtoon tarvittavia laitteita ja prosesseja. Yliopiston osaamista on käytetty muun muassa vesihydrauliikkajärjestelmien suunnittelussa, jossa myös virtuaalisuunnittelu on ollut keskeisessä roolissa. Työkaluja käyttävä vesihydraulinen manipulaattori on yliopiston erikoisosaamista. VTT on yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa suunnitellut ja testannut testialustaa, DTP2, joka on sijoitettu VTT:n toimitiloihin Tampereella. Valvomossa operaattori käyttää vipuohjaimia ja näyttöruutuja ohjatakseen siirtolaitteita manuaalisesti divertorien vaihto-operaation aikana.
Manipulaattorin liikkeiden mallinnusta virtuaalisuunnittelussa.
Suunnittelukohteesta tehty oikeankokoinen mock-up testeissä.
Kasetin liike ja asema välittyy virtuaalimallin avulla operattorille.
Kaikki vaihtoon liittyvät prosessit on testattava ja kehitettävä edelleen etukäteen, jotta varmistutaan niiden toimivuudesta todellisissa tilanteissa. Virtuaalimallien avulla varmistetaan, että laitteiden osat menevät tarkoitetulla tavalla kohdalleen, eikä vaurioita tai virheliikkeitä tapahdu. Myös vikatilanteiden poistaminen on suunniteltava etukäteen. Tässä virtuaalisuunnittelu auttaa kehittämään menettelytapoja. Suomessa professori Jouni Mattila TUT:ssa ja johtava tutkija Mikko Siuko VTT:llä ja
heidän tiiminsä ovat kehittäneet ITER-reaktorin divertorien etäoperointijärjestelmää virtuaalisuunnittelua soveltaen jo yli 10 vuotta. Sekä kohde että suunnittelujärjestelmä ovat kehittyneet matkan varrella huimasti. Nyt suunnitelmia on testattu todellisilla kappaleilla ja konseptit alkavat olla valmiita teollisuudessa toteutettaviksi. Tätä kokemusta ja osaamista voidaan ja kannattaa hyödyntää myös teollisuuden muissa kohteissa. Virtuaalisuunnittelu kehittyy ja sen käyttökohteet laajenevat koko ajan.
FLUID FINLAND 1/2012
11
VAULA AUNOLA // KUVAT: ANTERO AALTONEN, VAULA AUNOLA
Ammattitaidon tiukka mittaus AEL on saanut opiskelijoita CETOP –koulutukseen, mutta lisääkin mahtuisi. Alan kansainvälistä ammattitutkintoa ei vielä tunneta Suomessa kovin hyvin ja AEL markkinoi sitä nyt aktiivisesti.
T
änä keväänä ensimmäinen opiskelija suoritti CETOPsertifikaatin ja lisää opiskelijoita valmistuu ensi vuoden vaihteessa. AEL on antanut hydrauliikka-alan opetusta jo 70-luvulla. Kymmenisen vuotta sitten koulutusyksikkö aloitti järjestelyt saadakseen kansainväliseen CETOP-sertifikaattiin johtavan koulutuksen siipiensä suojiin. Käytännössä koulutuksen auditoi Hydrauliikka- ja pneumatiikkayhdistys CETOPin jäsenenä, koulutusasiantuntija Eeva Varhomaa AEL:stä kertoo. − Yhdistys valvoo koulutusta ja me toteutamme sen. Melkein kaikki tarvittavat kurssit sisältyivät jo aiemmin koulutustarjontaamme jossain muodossa. Kursseja ja koulutusmateriaaleja muokattiin vastaamaan CETOPin vaatimuksia. − Jotta kurssit saatiin tarvittavalle tasolle, ei niihin lisätty juuri mitään merkittävää. Kursseja järjesteltiin uudestaan ja joitain pieniä muutoksia tehtiin. Se, että tarvittavat asiat olivat jo opetuksessa, madalsi toki kynnystä lähteä hakemaan CETOP sertifiointia.
Koulutusta tehdään nyt tunnetuksi Koulutuskokonaisuus käynnistyi kaksi vuotta sitten. − Ja siihen saatiin tutkintoon johtavana koulutuksena
12
FLUID FINLAND 1/2012
Koulutusasiantuntija Eeva Varhomaa on Lappeenrannasta valmistunut koneautomaatioinsinööri. - Suoritin kaikki mahdolliset hydrauliikan kurssit, kun hydrauliikkainsinöörin tutkintoa ei ollut tarjolla, hän kertoo.
valtionapua, mikä tarkoittaa myös opiskelijalle kohtuullisia kurssimaksuja. Opiskelijat eivät kuitenkaan ole löytäneet CETOP – koulutusta. Korkeatasoista tutkintoa ei vielä oikein tunneta Suomessa. Euroopassa on vain kaksitoista oppilaitosta, joissa voi suorittaa CETOP-sertifikaatin.
− Tällä hetkellä tutkintoa suorittavat opiskelijat ovat tulleet koulutusohjelmaan, kun heidän työnantajansa, alan yritys, on tiedustellut hydrauliikka-alan koulutusta ja olen kertonut heille sertifikaatista. Jatkossa toivomme tietysti ryhmien kasvavan ja koulutukseen voi tulla myös yksittäisenä opiskelijana.
Suomen ensimmäinen CETOP-sertifikaatti ojennettiin keväällä Suunnittelija Markus Välilä VTA Tekniikka Oy:stä vastaanotti Suomen ensimmäisen CETOP-sertifikaatin 8.3.2012 AEL:ssä, Helsingissä. Sertifikaatin ojensi Hydrauliikka- ja pneumatiikkayhdistyksen hallituksen jäsen, koulutusjaoksen vetäjä Timo Raikko. Luovuttaessaan sertifikaattia hän painotti, että teollisuutemme tarvitsee pätevää, hyvin koulutettua henkilökuntaa. Raikko antoi tunnustusta Markus Välilän saamasta koulutuksesta: “AEL:ssä on koulutus toteutettu laadukkaasti, myös oppikirjat ovat korkeatasoisia. Käytännön opetus ja harjoittelu ovat vertaansa vailla.” Markus Välilää onnittelee hänen opettajansa Eeva Varhomaa. Vasemmalla Timo Raikko FHPA:n edustajana ja oikealla johtaja Pasi Koskinen, AEL.
Ala sai ammattitutkinnon CETOP- koulutus paikkaa alan koulutuksessa olleen aukon. − On hienoa, että nyt voi suorittaa ammattitutkinnon ja saada todistuksen hydrauliikkaosaamisestaan. Korkeakoulutasolla asioita on voinut opiskella vaikka kuinka pitkälle jo vuosia, mutta alan ammattitutkinto on puuttunut. CETOPin suosituksen mukaiseen hydrauliikkakoulutukseen kuuluu kolme tasoa niin teollisuus- kuin mobilehydrauliikassa. Koulutus on
rakennettu kolmiportaiseksi, jossa edetään ammattitaidon näyttöjen kautta seuraavalle tasolle. Kolmostaso edustaa vaativinta osaamista ja sen suorittanut henkilö on sopiva myös esimiestehtäviin. - Kolmostason tutkinto on tiukka. Teoriakokeessa kysytään kahdeksan kysymystä, jotka kattavat koko tutkintoalueen. Niistä vastataan viiteen ja vastauksista pitää olla 70 prosenttia oikein ja vastausaikaa on vain 2,5 tuntia. Tämän lisäksi on näyttökoe, missä tehtävänä voi olla esimerkiksi kokonaisen järjestelmän kokoaminen, käynnistäminen ja huolto-ohjeiden laadinta. − Näyttökokeen suorittaminen vie helposti koko päivän.
SY MULTIFLEX Venttiiliryhmät Markkinoiden monipuolisin modulaarinen venttiiliryhmä. Lähdöt sivulta, päältä tai pohjasta. Helposti laajennettava ryhmä. Virtaus 470 l/min (SY3000) tai 1060l/min (SY5000) 5/2-, 5/3- ja 2x3/2-venttiilit Käyttöikä jopa 200 miljoonaa kytkentää (metalliluisti). Saatavana venttiilikohtaiset sulut, paineensäätimet ym. Ohjaukset D-liitin, lattakaapeli, terminaali tai väyläliitäntä. Ryhmät heti varastosta. Kiinnostuitko
«
− Uskon, että työnantajat tulevat tulevaisuudessa arvostamaan CETOP -sertifikaatin suorittaneita työnhakijoita. Me panostamme nyt koulutuksen markkinointiin.
CETOP TUTKINNON OSA-ALUEET KÄYTÄNNÖN TEHTÄVÄT − Interpret hydraulic circuit diagrams applicable to a selected machine and prepare a schematic representation of the system. − Assemble a hydraulic system from given information and establish suitable maintenance procedures. − Carry out effective fault diagnosis. − Designated or faulty component replacement carried out in accordance with given information. TEORIAKYSYMYKSET − Fundamental and Scientific Principles − Application of the Fundamental Principles − Hydraulic Fluids − Valve Mounting Styles/Configurations − Control Valves − Mobile multifunction Valves − Hydrostatic Steering Systems − Pumps and Associated Control Systems − Hydraulic Actuators (Motors and Cylinders) − Closed Hydrostatic Transmissions − Reservoirs, Conditioning and Auxiliary Components − Pipes and Hoses - Installation and Commissioning Procedures − Contamination Control − Machine Circuitry and Control Features (Recognition and use of symbols) − Installation and Commissioning Procedures − Maintenance, Monitoring
SA UUT ATA UU VIL DET LA NY T
!
Soita 0207 513590
SMC Pneumatics Finland Oy ZZZ VPF À
FLUID FINLAND 1/2012
13
VEERA SALOHEIMO // KUVA: ANTERO AALTONEN
«
”Aika hyvä käyntikortti maailmalla”
Räätälöityä opetusta CETOP -koulutusohjelmassa opiskelijat opiskelevat luentosalissa, laboratoriossa, kotona ja töissä. Esimerkiksi tutkinnon 3-tason opiskelijat käyvät läpi kuuden kurssin, noin 19 päivän verran lähiopetusta ja käyttävät verkossa toimivaa opetusmateriaalia lähiopetusjaksojen välillä. Lisäksi he pitävät päiväkirjaa siitä, mitä työssä on tapahtunut. Kolmostason suorittaminen vie ainakin vuoden verran aikaa. − Ja lisäksi olemme varautuneet siihen, että ennen tutkintoa opiskelijat voivat tulla heille räätälöityyn opetuspäiviin vaikka vain kertaamaan asioita. Niin, että tiedämme, että opiskelija varmasti hallitsee tutkintoalueen. Olemme ottaneet sellaisen linjan, että opiskelijat tulevat kokeeseen vasta sitten, kun tuntevat itse olevansa siihen valmiita. Jo opintojen alussa opiskelija saa henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja siinä on otettu huomioon työelämässä saatu oppi ja koulutustausta. − Tietenkin jokaisen on opiskeltava joitakin kursseja eikä CETOP-sertifikaattikokeeseen pääse osallistumatta mihinkään koulutukseen.
Kumppanit ja komponentit Kuluvan vuoden toiminnan painopisteenä on AEL:ssä ollut kumppanien hankinta. − Tällä hetkellä meillä ei vielä CETOP-koulutuksessa ole yritysten kanssa tehty sopimuksia koulutuksen tukemisesta. Alan yrityksiä askarruttaa mitkä komponentit ovat käytössä opetuksessa. AEL pyrkii asiassa tasapuolisuuteen ja puolueettomuuteen. − Joitakin komponentteja on hankittu erityisesti sen takia, että niitä on paljon kentällä käytössä. Emme kuitenkaan koskaan aseta komponentteja paremmuusjärjestykseen ja pyrimme tietoisesti siihen, että meillä on eri valmistajien tuotteita käytössä.
14
FLUID FINLAND 1/2012
Markus Välilä suoritti mobiilihydrauliikasta korkeimman tason tutkinnon.
V
TA Te k n i i k k a Oy:ssa työskentelevä Markus Välilä pääsi ensimmäisenä suomalaisena maistelemaan kakkukahveja valmiin CETOPtutkinnon kunniaksi. Hän suoritti mobiilihydrauliikasta kor-
keimman eli kolmannen tason tutkinnon. Samat kurssit olisi voinut käydä ilman CETOP-tutkinnon suorittamista ja siihen kuuluvia kirjallista koetta ja etätehtäviä. Välilälle kansainvälisen tutkinnon suoritta-
minen samalla oli kuitenkin selvä valinta. − Yksi iso syy oli se, että tämä on Euroopanlaajuinen tutkinto. Voin näyttää paperin, ja kaikki tietävät, mistä on kyse. Tämä on aika hyvä käyntikortti maailmalla.
Ymmärrys syveni Auto- ja kuljetustekniikan insinöörin tutkinnon suorittaneella Välilällä ei ollut hydraulipuolelta aiempaa koulutusta. Hänen työnantajansa VTA Tekniikan toimialaa ovat muun muassa ajoneuvoihin asennettavat nostolaitteet ja niiden korjaus. − Koulutukseen lähtiessä piti petrata hydrauliymmärrystä, ja se toteutuikin hyvin. Välilällä kului noin vuosi CETOP-tutkinnon suorittamiseen. Koulutukseen kuului kuusi viikon mittaista lähiopetuskurssia sekä etäopintoina kotona tehtäviä harjoituksia. Suurin osa työnäytteistä ja harjoituksista tehtiin AEL:ssä. − Käyn kursseilla mielelläni, mutta tämä tutkinto ei ollut helppo. Varsinkin koetilanne oli haastava. Kirjallisessa kokeessa oli aika tiukat kysymykset, ja aika meinasi loppua kesken. Tietopohja piti olla kunnossa ja asiat tehdä oikealla tavalla. Tuoreen CETOP-taitajan valmistumisen juhlistus jäi kuulemma nopeaksi, ja edessä oli suoraan töihin paluu uusia taitoja hyödyntämään.
metsäkonekatsaus Metsäkoneiden valmistajat pohtivat alan kehitystä, tuotteistamista sekä ympäristövastuuta kiristyvine päästörajoituksineen. Kasvua haetaan erikoistumalla sekä yhdenmukaistamalla. Päättäjiltä toivotaan tukitoimien jatkuvuutta.
15
PRO SILVA VEERA SALOHEIMO // KUVAT: JUKKA-PEKKA SYVÄLAHTI
Kasvu löytyy
- Pienen valmistajan on erikoistuttava soveltavaan tuotantoon, kertoo ProSilva Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Karilainen.
vientimarkkinoilta - Haemme hillittyä, hallittua kasvua, toteaa ProSilvan toimitusjohtaja Lasse Karilainen.
R
uoveteläinen Pro Silva Oyj valmistaa harvestereita ja k uor mat ra k toreit a hakkuutöihin. Yhtiö käyttää alihankkijoita ja huolehtii itse kokoonpanosta, suunnittelusta, markkinoinnista, myynnistä ja huollosta. Muun muassa rungot ja ohjaimet tuotetaan kotimaassa. Muita komponenttitoimittajia on ympäri Eurooppaa. Yrityksen toimitusjohtaja Lasse Karilainen kertoo, että myymällä samaa kuin kilpailijat yritys ei pärjäisi hintakilpailussa. − Olemme erikoistuneet esimerkiksi pehmeällä maalla ympärivuotisesti toimiviin telakoneratkaisuihin ja jyrkillä vuorenrinteillä toimiviin telakoneisiin.
PROSILVA OYJ - Liikevaihto noin 6 meur - Toimii Ruovedellä - Perustettu 1998 - Vientiin 40 prosenttia uusista koneista - Henkilöstöä 15 - Vuosituotanto on noin 20 konetta
16
Uuden koneen luovutuksen yhteydessä järjestetään aina teoria- ja käytännön opetus työskentelyolosuhteissa. Koneisiin liittyy automaattisesti huoltoneuvojien asiakaskohtainen tekninen tukipalvelu ympäri maailmaa. Yritys hoitaa tuotteidensa huoltoa ja toimittaa kaikkien metsäkoneidensa varaosia. Vaihdossa uuteen koneeseen voi tuoda vanhan metsäkoneen. Kotimaa on ProSilvan päämarkkina-aluetta, mutta vajaa puolet uusista koneista menee vientiin. Vientikohteista löytyy eksoottisia maita kuten Uruguay, Chile ja Japani sekä lähempää Viro ja Saksa. − Suomessa markkinat eivät paljoa kasva, joten pienenkin yrityksen on pakko suunnata maailmalle. Ulkomaille tehdyissä kaupoissa on kyse usein useammasta koneesta, ehkä 4-5 yksilöstä, kun kotimaahan myydään lähinnä yksi metsäkone kerrallaan, Karilainen kertoo. Vuonna 1998 perustetulla ProSilvalla on 10 osakkeenomistajaa, jotka muodostavat verkoston alan osaajista. Omis-
FLUID FINLAND 1/2012 METSÄKONEKATSAUS
tus kytkeytyy Karilaisen perhepiiriin, eikä kenelläkään ole yli 50 prosentin omistusosuutta. − Teimme jo -80-luvun alussa metsäkoneita kommandiittiyhtiön muodossa, kunnes 1998 päätimme tehdä koneita myyntiin asti.
Päänvaivaa aiheuttavat päästönormit Moottorien päästönormit tuottavat jatkuvasti päänvaivaa tuotekehitykselle. − Haemme parempaa polttoainetaloutta, pienempää kulutusta sekä koetamme saada käyttäjän käyttö- ja huoltokustannuksia alas. Vielä tänä vuonPro Silva 910
na julkistetaan uusi tuote, jossa voimansiirtolinja on muuttunut, Karilainen sanoo. Hän manailee, että muutaman vuoden välein vaihtuvat päästönormit aiheuttavat moottorinvalmistajille paljon ongelmia. − Vihreät saisivat painella vähän jarrua, on Karilaisen viesti. Mies pitää tämän hetkistä markkinatilannetta haasteellisena. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja näkymät ovat sekavat. − Asiakkaidemme hakiessa pankkirahoitusta edessä voi olla vaikeuksia. Viime syksynä ja talvena tilaukset notkahtivat rajusti, nyt on jo elpymistä. Toivotaan, että suunta jatkuu samana. Tässä markkinatilanteessa ProSilva on tehnyt uuden strategisen askeleen: se on aloittanut yhteistyön erään saksalaisen metsäkonevalmistajan kanssa viime vuonna. Yhdessä yritykset ovat kehittäneet tela-alustaista kuormatraktoria. − Kyse on syvemmästä yhteistyöstä kuin pelkästä alihankkijuudesta. Yhteistyö saattaa laajentua, kunhan ensin saamme selville ensimmäisen projektin tulokset, Karilainen toteaa.
BLACK BRUIN // LOGMAN MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: METSÄKONEVALMISTAJILTA
Uudet laakerimateriaalit parantavat kestoa ja hyötysuhdetta
Black Bruin -moottorit ovat suomalaisen insinöörin, Ilmari Louhion keksintö jo 50-luvulta.
M
etsäkoneissa Black Bruin moottoreita on pyörännavassa, metsäperäkärryn pyörässä apuvoimansiirrossa tai rullamoottoreina harvesteripäässä, aluemyyntipäällikkö Tero Pelkonen kertoo. Black Bruin rotaattoreita taas on harvesteressa, ajokoneissa ja muissa kuormainlaitteissa puomin ja kouran välissä pyörittämässä kouraa.
Vapaakytkentäventtiilistä on hyviä kokemuksia Moottoreihin on kehitetty sisäinen vapaakytkentäventtiili, jonka avulla moottori voidaan helposti ja turvallisesti vapaakytkeä. Hyd-
raulimoottorin vapaakytkentä on tärkeä toiminto, kun ajetaan esimerkiksi tiellä. − Kun moottorissa on sisäinen vapaakytkentäventtiili ei tarvita erillisiä vapaakytkentäpumppua tai venttiileitä, öljySAMPO-HYDRAULICS OY - Yrityksen omistaa Sampo-Rosenlew Oy - Liikevaihto n. 17,1 meur -Jyväskylässä tuotanto, tuotekehitys ja myynti -Jälleenmyyjiä noin 22 eri maassa - USAssa oma huoltopiste. Tuotannosta yli 80 prosenttia menee vientiin, - Suurin vientimaa USA www.blackbruin.com
putkia tai muita komponentteja. Tämä yksinkertaistaa laitteen hydraulijärjestelmää ja vähentää kustannuksia. − Vapaakytkentä on myös helpompaa ja turvallisempaa, jos hydraulijärjestelmästä häviää jostain syystä paine. Moottori kytkeytyy vapaalle automaattisesti ja näin estetään mahdolliset konevauriot. Moottori voidaan myös kytkeä päälle tai vapaalle ajon aikana. Moottoreiden uudet laakerimateriaalit parantavat kestoa ja hyötysuhdetta. Ne antavat paremmat starttimomentit. − SSTC-moottorit harvesterikäytössä säästävät huomattavasti polttoainekulutuksessa ja
näin saadaan koneen tuottavuus paremmaksi. Hyvän hyötysuhteen omaava napamoottori pienentää polttoainekulutusta eikä moottorin vapaapyörintä kuluta energiaa lainkaan eikä aiheuta hukkatehoa, kuten tavanomaiset pyöriväakseliset hydraulimoottorit. Yritys kehittää ja testaa jatkuvasti yhdessä laitevalmistajien kanssa tuotteitaan ja materiaaleja kestävämmiksi ja taloudellisemmiksi. − Yrityksemme näkökulmasta markkinat vaikuttavat stabiileilta, ei voimakasta kasvua, mutta ei pudotustakaan, Pelkonen sanoo.
Piilokysyntä alkaa purkautua Asiakas on kaiken toiminnan keskipiste, Logmanin markkinointipäällikkö Keijo Rajaniemi painottaa.
L
ogman Oy valmistaa kuormatraktoreita ja harvestereita metsäteollisuudelle. Yritys panostaa joustavaan ja asiakasläheiseen palveluun. Asiakastuki on esimerkiksi tavoitettavissa ympäri vuorokauden - kysymykset kun eivät kysy kellonaikaa. −Yhtiömme filosofiana on asiakkaan asema kaiken toiminnan keskipisteessä, kertoo Logma-
LOGMAN OY - 4 omistajaa, joista 2 työskentelee yrityksessä. - Liikevaihto 3,9 meur - Toimipaikka Kurikassa www.logman.fi
nin markkinointipäällikkö Keijo Rajaniemi. Yritys panostaa laatuun ja huippuosaamiseen. Koneiden plussia ovat helppo huollettavuus, kaikissa malleissa on pyörivä ohjaamo ja hyvin suunniteltu ergonomia. −Työkyvyn ylläpitämiseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Siksi yksilöllisillä ratkaisuilla on tuotesuunnittelussa iso merkitys.
Kotimaisuusaste on noin 75 prosenttia Valmistukseen tarvittavat osat hankitaan alihankkijoilta.Pakokaasumääräysten muuttuminen vaatii nyt uuden ajan moottoreita koneisiin.
−Tämä kehitys on mielenkiintoista, koska yrityksen ympäristövastuu on myös tärkeä kilpailuetu. Vuosien 2009-2010 aikana sekä osin viime vuonnakin ilmennyt niin sanottu piilokysyntä alkaa purkautua eli kysyntää on nyt lähes normaaliin malliin, Rajaniemi toteaa.
−Tosin alan ylikapasiteettia puretaan edelleen ja käytettyjä koneita on paljon markkinoilla. Yritys on budjetoinut kuluvalle vuodelle 20 konetta. Nykyinen kapasiteetti riittää noin 26 koneen valmistamiseen vuosittain.
Logmanilla on kolme harvesterimallia Logman 801H, 811H ja 821H. Kuormatraktori Logman 811F ja yhdistelmä eli Combikone Logman 811C.
FLUID FINLAND 1/2012 METSÄKONEKATSAUS
17
PONSSE // LOGSET MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: METSÄKONEVALMISTAJILTA
Tuotanto pysyy juurillaan Ponsse Oyj kehittää ekologisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja yhteistyössä asiakkaidensa kanssa.
P
onsse on erikoistunut t ava r a l aji menetel män metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan. Tuotevalikoimaan kuuluvat harvesterit, kuormatraktorit, harvesteripäät, nosturit, kuormaimet sekä metsäkoneiden tietojärjestelmätuotteet. − Tällä hetkellä 8-pyöräisiä metsäkoneita on tehtaan kokonaistuotannosta jo noin 70 prosenttia, sekä harvestereita että kuormatraktoreita. Uudet nosturiratkaisut liikerata- ja liukupuominosturimalleissa sekä uusittu H-sarjan harvesteripäämallisto ovat tuoneet selvää kilpailuetua, kertoo Ponssen myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén.
Euromot 4 tuo haasteita Ponssella uskotaan suomalaiseen metsäteollisuuteen.
Päästörajoitusten myötä Ponssella on siirrytty uusiin SCR-teknologian Euromot 3B -moottorei-
Bioenergian tuotantoa pitäisi viedä tehokkaasti eteenpäin.
Logset paketoi tehot ja säästöt
Y
rityksen mukaan tulevaisuuden valtteja markkinoilla ovat kovemmat konetehot ja samanaikaisesti tiukka taloudellisuus. Oy Logset Ab:sta kerrotaan, että koneiden tehokkuutta on nostettu ja polttoainetaloutta on samalla parannettu. Yrityksen toiminnassa ei ole mitään suuria strategisia liikkeiden muutoksia, vaan toimintaa jatketaan hyväksi havaitulla
18
konseptilla. Tuotekehittelyyn kuuluvat vahvana osana koneiden työergonomiset ratkaisut. Käyttäjäpalautteen kautta toteutettu kehitystyö on tärkeää.
Alan kilpailukyky on säilytettävä Metsäkonealan kehityksestä yritys toteaa, että esimerkiksi bioenergian tuotantoon suunnatut tukitoimet ovat lyhytjänteisiä ja bioenergian tuotantoa ja käyttöönottoa pitäisi viedä
FLUID FINLAND 1/2012 METSÄKONEKATSAUS
hin kaikissa 205 kW:n moottorilla varustetuissa PONSSE metsäkoneissa. Muutos koskee EUalueella ja Pohjois-Amerikassa myytäviä konemalleja. Muut moottorikokoluokat (4-sylinteriset 129 kW ja 145 kW -moottorit sekä PONSSE Bearin 6-sylinterinen 240 kW -moottori) siirtyvät uuteen teknologiaan Euromot 4 -tason tullessa voimaan vuoden 2014 aikana. Ponsse on perinteisesti keskittynyt paitsi suunnitteluun myös komponenttivalmistukseen. Se on pitkään investoinut myös osaamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. − Ponsse keskittyy nyt ja tulevaisuudessa tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, tuotekehitykseen, valmistukseen sekä niihin liittyvän teknologian edelleen kehittämiseen. Yrityksessä ei harkita tuotannon eikä yrityksen tärkeimmän voimavaran, henkilöstön siirtoa ulkomaille, vaan yritys on vahvasti juurilllaan Vieremällä, Vidgrén sanoo. Ponssella uskotaan suomalaiseen metalliteollisuuteen ja
ihmisten ammattitaitoon. Kaikki metsäkoneet, nosturit ja harvesteripäät sekä niihin kuuluvat avainkomponentit valmistetaan yrityksen Vieremän tehtaalla. − Tehdas ja huolto toimivat tällä hetkellä täydellä kapasiteetilla. Loppuvuoden 2011 vahvan tilauskannan ansiosta olemme haastavassakin tilanteessa pystyneet pitämään tehtaan täydessä vauhdissa ja Vieremällä on tehty töitä normaaliin tapaan kahdessa vuorossa, toteaa Vidgrén.
pitkäjänteisimmin eteenpäin. Yleisesti ottaen yrityksestä todetaan, että markkinat tulevat piristymään kesän jälkeen ja se antaa positiiviset signaalit tulevaisuudesta. Yrityksessä korostetaan, että metsä- ja paperiteollisuudelle pitäisi luoda ja ylläpitää Suomessakin puitteita, jotta ala turvataan ja sitä voidaan edelleen kehittää.
OY LOGSET AB - Yli 10 yksityishenkilön omistuksessa - Liikevaihto on yli 30 meur - Vuosituotanto yli 100 konetta, tehdaskapasiteettia löytyy yli 200 koneelle - Tehdas on Mustasaaressa ja huoltopalvelukeskus Vaasassa www.logset.com
Kuvassa Logset 8H GT
PONSSE Oyj - Pörssiyhtiö, jonka osakkeista Vidgrénien perhe omistaa noin 62 prosenttia. Osakkeet noteerataan NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla. - Liikevaihto 328,2 meur - Kotimaassa on 11 omaa huoltopalvelukeskusta, tietojärjestelmätuotteita valmistava tytäryhtiö - Vientiverkostossa 10 tytäryhtiötä. Toimintaa noin 40 maassa. www.ponsse.com
SAMPO-ROSENLEW // KESLA
Ympäristövastuu on kannettava ryhdikkäästi
S
Sampo-Rosenlew Oy on teollisuusneuvos Timo Prihtin perustama ja omistama konepajayhtiö. Se vaalii entisen Rosenlew-konsernin perinteitä. Samalla tontilla Kokemäenjoen rannalla Porissa on harjoitettu liiketoimintaa jo vuodesta 1853. Yrityksen tärkeimmät tuoteryhmät ovat leikkuupuimurit, noin 50 prosenttia ja metsäkoneet, noin 10 prosenttia 80 MEUR vuotuisesta liikevaihdosta. Metsäkonekategoriassa on kaksi harvesterimallia. Alle 10 tonnin painoluokassa oleva nuorten metsien harvennuskone tuli sarjatuotantoon 1997 ja keskiraskas harvennuskone vuonna 2003.
Haasteet lisälaitteissa Viime vuosina on Euroopan Yhteisön keskuudessa tehty polttomoottorien päästöjen vähentämiseen tähtääviä sopimuksia. Tämä vaikuttaa myös SampoRosenlew Oy:n tuotekehitykseen. Esimerkiksi ahtaissa paikoissa käytettävän kevyen harvennus-
Sampo-Rosenlewin uusin kuormatraktori esitellään vielä tänä vuonna.
harvesterin suojien alla on hyvin vähän tilaa päästöleikkausten vaatimille lisälaitteille. − Ympäristöystävälliset teknologiat sinänsä soveltuvat hyvin tuotteisiin. Taloudelliset, vähäpäästöiset koneet ja muutkin metsäluontoa säästävät ominaisuudet ovat tärkeä osa argumenttejamme, toteaa yrityksen markkinointipäällikkö Hannu Nummelin.
Hyvistä käyttökokemuksista jatkokehittelyä Nummelin kertoo, että yhtiön toimintastrategia perustuu pikemminkin koeteltujen teknisten ratkaisujen käyttöön kuin täysin uusien teknologioiden kehittämiseen. − Toimintavarmoiksi tiedettyjä osia yhdistelemällä kehitämme SAMPO-ROSENLEW OY - Perheyrityksen liikevaihto on 80 meur - Toimipaikat ovat Porissa ja Jyväskylässä www.sampo-rosenlew.fi
Sampo-harvesteri japanilaismetsässä.
kokonaisuuksia, jotka parhaiten täyttävät asiakkaidemme tarpeet, hän täsmentää. Nummelin kertoo, että viime vuonna julkistettiin yhteistyösopimus, joka on laadittu SampoRosenlew Oy:n ja maailman suurimman maatalouskonevalmistajan AGCO:n välillä. Sopimuskumppani ilmoitti olevansa erityisen kiinnostunut muun muassa metsäkoneiden tuoteryhmästä, joka nykyisellään täysin puuttuu yhtiön valikoimasta.
Tämä vaikuttanee positiivisesti myös yhtiön tuotekehityshankkeisiin ja markkinointiin. − Markkinatilanne on Sampo-Rosenlew Oy:n kannalta toiveita herättävä. Harvennushakkuiden merkitys kasvaa ja alan toimijat ovat pakotettuja kiinnittämään entistä enemmän huomioita kustannustehokkuuteen nuoria metsiä hoidettaessa. Tässä Sampo-Rosenlew Oy on erittäin vahva, Nummelin toteaa.
Innovaatiot parantavat tuottavuutta.
KESLA satsaa keveyteen
K Viime vuonna markkinoille tuli uudistettu KESLA 25RH -harvesterikoura. Lisäksi esiteltiin uusi C1060 -hakkuri auto- ja traktorikäyttöisenä.
esla esittelee uusia tuotteita sekä tuoteuudistuksia vuosittain kaikissa tuoteryhmissään. Tänä vuonna metsäalan messuilla muun muassa FinnMetko 2012 -näyttelyssä esitellään uusia tuotteita. − Kesla ei itse valmista dieselmoottoreilla varustettuja peruskoneita ja siten uudistukset eivät suoraan liity päästörajoituksiin, toimitusjohtaja Jari Nevalainen kertoo. Välillisesti Kesla hakee tuoteuudistuksilla muun muassa työn tuottavuuden parannusta, polttoainetalouden parantamista ja huollet-
tavuuden kehittämistä, joilla kaikilla on positiivinen vaikutus tuotteen elinkaarikustannusten ja ympäristövaikutusten pienentämisessä. Koneiden ja laitteiden tuottavuutta ja polttoainetaloudellisuutta parannetaan muun muassa hydrauliikan tuottavuuden parantamisella sekä tuotteiden painon keventämisellä.Toiminnan ja tuotteiden kehittäminen on Keslassa jokapäiväistä työtä. Merkittäviä strategisia muutoksia toimintaan ei ole ollut tarvetta tehdä viime vuosina. − Kansainvälistä taloutta leimaa yleinen epävarmuus, joka luonnollisesti heijastuu myös metsäsektorille
ja investointituotteiden kysyntään. Yleisellä tasolla kulunut vuosi on ollut pessimistisiä arvioita parempi ja positiivisia signaaleja on tullut yksitellen esille, Nevalainen kertoo. KESLA OYJ - Perheyhtiö, jolla on 1800 osakkeenomistajaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n kautta - Liikevaihto 43,9 meur - Toimipaikat: Joensuu, Kesälahti, Ilomantsi, Tohmajärvi, Pietari, Sinzheim (Saksa) www.kesla.com
FLUID FINLAND 1/2012 METSÄKONEKATSAUS
19
AFM-FOREST // JUNKKARI MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: METSÄKONEVALMISTAJILTA
Investoinnit pitävät alan elinvoimaisena Valtion tukitoimien epävarmuus rajoittaa erikoislaitteiden kysyntää, todetaan AMF-Forestista.
A
FM-Forest Oy haluaisi päättäjiltä pitkäjänteisyyttä energiapuun korjuu- ja haketustukiin. Yrityksen mukaan markkinoilla olisi halukkuutta keskittyä huomattavasti enemmän energiapuunkorjuuseen käyttäen erityisesti siihen kehitettyjä laitteita. AFM-Forest Oy on suomalainen hakkulaitevalmistaja. AFM:n harvesteripäät, yhdistelmä- ja energiapuukourat ovat käytössä maailmanlaajuisesti Kaukoidästä aina Etelä-Amerikkaan asti. Yrityksen pitkä
kokemus koneellisesta puunkorjuusta yhdistettynä luotettaviin tuotteisiin tuo asiakastyytyväisyyttä ympäri maailman.
Joustavaa tuotantoa AFM:n toimintatapa on asiakaslähtöistä. Joustavan tuotannonohjuksen ansiosta tuotteet voidaan rakentaa asiakkaan tarpeiden mukaisesti. AFM:n hakkulaitteet soveltuvat kaiken tyyppisiin alustakoneisiin ja kaikkeen puunkorjuuseen.
Energiapuunkorjauksen erikoislaitteet AFM-Forest Oy haluaa olla myös tuotekehittelyn kärjessä. Nyt esimerkiksi energiapuunkorjuuseen panostetaan ja halukkuutta olisi tehdä enemmänkin. Yrityksen mukaan on kuitenkin valitettavaa, että valtio ei tuo jatkuvuutta energiapuutukiin.
Nuorten metsien hoitoon voi tällä hetkellä hakea energiapuun korjuu- sekä haketustukea. Ilman tukea nämä hoitotoimet saattavat vähentyä. Tällä hetkellä asiakkaat eivät kuitenkaan pysty investoimaan erikoislaitteisiin, vaan työ tehdään pääasiassa niin sanotuilla ainespuukoneilla. Energiapuun korjuu olisi kuitenkin mahdollista tehdä yksinkertaisemmalla ja edullisemmalla laitteistolla, kuin mitä ainespuun korjuu vaatii. Konevalmistajille tilanne on hankala, koska on vaikea investoida energiapuun korjuulaitteiden tuotekehitykseen, mikäli markkinoilla on epävarmuutta toimialan jatkuvuudesta. Erikoislaitteilla saataisiin lisää kustannustehokkuutta. Yrityksen mukaan investointeja on tärkeää tehdä, jotta alaa voidaan kehittää. Tarkoituksenmukaisella laitteistolla voidaan luoda kilpailukykyä.
Junkkari uudistaa kaikki metsäkuormaimet
T
ärkein t uoteryhmämme on kylvölannoittimet ja toiseksi tärkeimpänä tulevat metsätuotteet. Näillä tuotteilla on myös merkittävä viennin osuus, kertoo Junkkari Oy:n myyntipäällikkö Jorma Lähetkangas. Hän jatkaa, että yrityksessä tuotekehitystä tapahtuu tasaisesti kaikissa tuoteryhmissä. Kylvölannoitinpuolelle on tullut uusi malli järeämpään kokoluokkaan, eli vapaaJUNKKARI OY - Liikevaihto 13,1 meur - Junkkari, Ylihärmä, Suomi - Junkkari Polska, Kutno, Puola www.junkkari.fi
20
seen myyntiin ensi syksynä saadaan Maestro Direct -suorakylvölannoitin. Metsäpuolelle tulee laajempaa uudistusta. Hakkurimalliston tuotannollisuutta parannetaan siten, että myös loppukäyttäjä hyötyy ratkaisuista. Metsäkuormaimissa taas koko mallisto menee uusiksi. − Lähes jokainen tällä hetkellä mallistossa oleva kuormain muuttuu esimerkiksi ulottuvuudeltaan tai nostovoimiltaan. Vaunupuolella tuotekehityksen ansiosta saamme uusia ja tärkeitä lisävarusteita, kuten esimerkiksi jousitetun akseliston J18 -malliimme sekä lumikasetin J16 ja J18 -maansiirtovaunuihin, hän jatkaa. −Yhdenmukaistamme mallistoja, jolloin pystymme samoista komponenteista saamaan asiakkail-
FLUID FINLAND 1/2012 METSÄKONEKATSAUS
le useampia eri malleja kustannustehokkaalla tuotannolla, hän toteaa.
Valikoidut tuoteryhmät − Tietyistä tuoteryhmistä on vuosien saatossa tietoisesti luovuttu, jotta voimme enemmän keskittyä valitsemiimme tuoteryhmiin. Keskitymme jatkossa viljelykasvien kylvämiseen, metsähakkeen tuottamiseen ja niissä tarvittaviin kuljetuksiin. Näissä tuoteryhmissä pyrkimyksemme on olla merkittävä eurooppalainen tavarantoimittaja, jonka liikevaihdosta suurin osa tulee viennistä, Lähetkangas painottaa. Viimeisimpänä yritys on luopunut kasvinsuojeluruiskuista, joiden koko liiketoiminta myytiin
AFM 220 Energiapuukoura pellonreunaraivauksessa.
AFM-FOREST OY - Yksityisyrityksen liikevaihto on 3, 2 meur - Toimipaikka on Jyväskylässä www.afm-forest.fi
Tehokkuutta haetaan yhdenmukaistamisella. Reikälevy Oy:lle. Vuosien saatossa on lopetettu myös vaihtolavavaunujen sekä erilaisten nurmikoneiden valmistus. − Nykyään keskitymme strategian mukaisesti pieniin ja keskisuuriin kylvökoneisiin ja kylvölannoittimiin, metsäpuolella laikkahakkureihin sekä metsäkuormaimiin ja -vaunuihin. Lisäksi jatkamme myös yleisimpien kippiperävaunujen valmistamista, hän mainitsee. − Markkinatilanne on nykyisellään haastava, mutta pitkällä tähtäimellä Junkkari Oy:ssä on kova usko siihen, että valitsemissamme tuoteryhmissä suomalaiselle teknologiaosaamiselle riittää kysyntää, Jorma Lähetkangas päättää.
EUROMOT // TIER 4 VAULA AUNOLA // ASIANTUNTIJANA PROJEKTI-INSINÖÖRI JARI SIEKKINEN BOSCH REXROTH’ILTA
Päästörajoitukset sanelevat kehityksen tahdin Portaittain tiukentuvat työkoneiden päästörajoitukset typen oksideille ja partikkeleille ovat suuri haaste valmistajille.
V
almistajat ovat kehittäneet päästö-ongelmaan monenlaisia ratkaisuja. Samaan aikaan yritetään huolehtia siitä, etteivät polttoainekustannukset nouse ja koneiden teho säilyy. Viime vuonna tuli voimaan dieselkäyttöisten, yli 130 kW:n työkonemoottorien uusin päästörajavaatimus eli Stage 3B. Pienempien moottorien (56-130 kW) tiukennetut vaatimukset otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. − Jo näiden päästörajoitusten saavuttaminen on vaatinut uutta tekniikkaa moottoreihin ja seuraava virstanpylväs on edessä aika pian, vuonna 2014, kun Tier 4 –määräykset tulevat voimaan, kertoo projektiinsinööri Jari Siekkinen Bosch Rexroth’ilta. Uudet vaatimukset koskevat kaikkia uusia moottoreita. Vaikka tuotannossa voidaan käyttää ensin valmiit vanhojen päästörajoitusten mukaiset moottorit pois, kaikilla konevalmistajilla on edessään uusiin määräyksiin mukautuminen ja mallistot uudistuvat ainakin moottorien osalta.
Pakokaasun kierrätysjärjestelmässä cEGR (cooled exhaust gas recirculation) osa pakokaasuista johdetaan jäähdytettynä takaisin moottoriin sylintereihin. Pakokaasu korvaa siellä osan imuilmasta ja alentaa palotapahtuman lämpötilaa eli oksideja syntyy vähemmän. − Haittapuolena on palamisprosessin tehon heikkeneminen, Siekkinen kertoo. Partikkelien suodatusjärjestelmässä DPF:ssä (Catalyzed Diesel Particulate Filter) pakokaasussa olevat partikkelit kaapataan hiukkassuodattimella ja näin saadaan puhtaampaa pakokaasua. Järjestelmän tehokkuutta alentaa suodattimen tuoma vastapaine. Lisäksi suodattimet pitää vaihtaa säännöllisesti. SCR-järjestelmässä (selective catalytic reduction) ruiskutetaan
ureasta ja kemiallisesti puhdistetusta vedestä valmistettua AdBlueliuosta kuumien pakokaasujen joukkoon ja urea hajoaa ammoniakiksi, joka reagoi oksidien kanssa katalysaattorissa niin, että ne pelkistyvät vaarattomiksi typpikaasuiksi ja vesihöyryiksi. − Tämän järjestelmän ongelmana on erityisesti AdBluelisäaineen alhainen jäätymispiste, joka on -11 °C. Talvisilla työmailla ainetta ei voi siis säilyttää, Siekkinen kertoo.
Moottorit joutuvat hienosäätöön Yleensä moottoriin liitettävät lisälaitteet aiheuttavat dieselmoottorin tehon alentumista, mitä yritetään kompensoida monenlaisella uudella tekniikalla. − Hiukkaspäästöt on saatava kuriin niin, ettei moottorin teho olennaisesti kärsi eikä polttoaineen kulutus saa nousta. Samaan aikaa pitää miettiä moottorin tehonsäätöjen optimointia, Siekkinen sanoo. Myös dieselmoottoreiden jäähdytyskapasiteettin lisäämiseen on
kiinnitetty huomiota. − Jäähdytyssysteemin puhaltimia voidaan käyttää myös hydraulisesti. Esimerkiksi sähköisiä säätimiä käyttämällä voidaan puhaltimia ohjata portaattomasti optimoiden sen hetkisen dieselin jäähdytystarpeen, hän jatkaa. Tehonsäädön tarkkuus ja optimointi ovat myös tärkeitä keinoja työkoneiden tehokkuuden säilyttämisen ja käyttöominaisuuksien lisäämisen kannalta. − Hyvin säädetty työkone kuluttaa vähemmän polttoainetta ja myös päästöt jäävät pienemmiksi.
Uudet energialähteet Työkoneisiin kehitetään nyt myös rinnakkaisten energialähteiden käytön mahdollistavia ratkaisuja. Näitä uusia hybridityökoneita voidaan verrata jo jonkun aikaa markkinoilla olleisiin hybridiautoihin. − Esimerkiksi hydrauliikalla ohjattavasta paineakusta voidaan vapauttaa kerralla suuri määrä energiaa juuri sillä hetkellä, kun työkone suorittaa raskainta tehtävää, Siekkinen kertoo.
Erilaisia ratkaisuja Dieselmoottoreiden päästöjä voidaan vähentää usealla eri tekniikalla. Käytössä ovat erilaiset pakokaasunkierrätysjärjestelmät, hiukkassuodattimet ja lisäaineen ruiskuttaminen pakokaasun sekaan katalysaattorissa. − Näissä kaikissa on hyvät ja huonot puolensa, Siekkinen sanoo.
Euroopan unionin Euromot-säädöstön ja Pohjois-Amerikan Tier-säädöstön päästörajoitusten aikataulu
FLUID FINLAND 1/2012 METSÄKONEKATSAUS
21
SUUNNITTELUINSINÖÖRI JAAKKO PAAVOLA // JUNTTAN OY
Kuormanhallintaventtiilin vaikutus polttoaineenkulutukseen Mahdollisuuksia polttoaineen kulutuksen alentamiseksi löytyy usein yllättävistä työvaiheista. Paalutuskoneen työkierrossa paaluvinssin köyden ulosajoa käytetään alle 10 % kokonaisajasta. Vaihtamalla kuormanhallintaventtiili toisella periaatteella toimivaan venttiiliin aleni tehohäviö suuresti.
R
Kuva 1. Paalutustyö käynnissä. Teräsbetonipaalun päällä olevan keltaisen järkälerungon sisällä liikkuu sylinterin voimalla 4…9 t painava liikkuva osa, jota pudotetaan 1,2…1,5 m:n korkeudelta paalun päätä suojaavaan iskutyynyyn. Pudotuksessa syntyvä iskuenergia välittyy iskutyynyn kautta paaluun, joka etenee maahan. Pystyssä olevan maston eli keilin pituus on 16…25 m.
22
FLUID FINLAND 1/2012
akennettaessa siltoja ja rakennuksia pehmeille maille vahvistetaan maaperää kestämään rakenteiden aiheuttamat kuormat ja estämään perustusten siirtymät. Vahvistus tehdään joko lyömällä maahan valmiita paaluja tai poraamalla maahan reikä, joka täytetään betonilla. Molemmissa tapauksissa käytetään vinssejä. Työskentelevän lyöntipaalutuskoneen työkierto voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: valmistelevat työt ja varsinainen työ eli paalutus. Paalutuskoneen dieselmoottorin teho on 179…300 kW. Toimilaitteista eniten tehoa kuluttavat järkäle ja vinssit. Sylinteriliikkeiden tehonkulutus on pieni, suuruusluokkana kymmeniä kilowatteja. Paalutuksen aikana tehoa kuluttaa järkäle. Uuden paalun haalaaminen on eräs valmisteleva työ. Kuljettaja ajaa paaluvaijeria ulos rummulta ja apumies vetää sitä haalattavan paalun luo ja kiinnittää sen paaluun. Paalu vedetään vinssillä lähemmäs ja nostetaan lopulta järkäleen alle. Vuosien varrella on koeajojen yhteydessä kuuntelemalla havaittu, että paaluvaijerin ulosajo kuormittaa dieselmoottoria. Työpaineen nouseminen havaitaan myös ohjaamon painemittareissa. Vinssien vapautumisessa oli esiintynyt puutteita, joten vinssien kuormanhallinta-
venttiileitä täytyi muuttaa jollain tavoin.
Jousikuormitukseen perustuva kuormanhallintaventtiili Vinssin nostaessa taakkaa ei kuormanhallintaventtiili aiheuta suurta tehohäviötä, koska painehäviöt ovat pienet. Kun vinssillä lasketaan taakkaa, riippuu tehohäviö mm. kuorman suuruudesta ja kuormanhallintaventtiilin pilottipainesuhteesta. (kuva 2.) Vaijerin varassa riippuva taakka aiheuttaa vinssin rummulle vääntömomentin, joka on tasapainossa hydraulimoottorin tuottaman vääntömomentin kanssa. Rummun toisessa päässä on laakeri ja kitkajarru, jotka vastustavat rummun pyörimistä.
Kuormanhallintaventtiilissä karan avautumista vastustavat asetusjousi ja paine. Karaa pyrkivät avaamaan kuorman paine ja pilottipaine. Pilottipaine vaikuttaa samalle pinta-alalle kuin vastapaine. Avautumishetkellä tasapainoyhtälö on (kaava 2.) Vähennetään (1)-(2). Saadaan
(kaava 3.)
Esiohjaukseen perustuva kuormanhallintaventtiili Pilottipaine työskentelee jousta vastaan ja samalla siirtää pilottikaraa. Pilottikaran asema on suoraan verrannollinen esiohjauspaineeseen ja jousen voimaan. Aseman perusteella pääkara avautuu sen verran, että kuormanpaineen ja vastapaineen erotus säilyy haluttuna. Tilavuusvirta venttiilin läpi on riippumaton kuormanpaineesta. Kuormanhallintaventtiilin poikkileikkauskuvan ja toimintaselostuksen perusteella pääteltiin, että pilottipaine säätää suoraan kuormanhallintaventtiilin läpi menevää tilavuusvirtaa. Toimintaa kuvattiin samalla yhtälöllä kuin edellistä kuormanhallintaventtiiliä käyttämällä pilottipainesuhteena PR =100.
taakkaa kohden. Eri taakoille saatiin oheisen kaavion mukaiset paine-erot. Havaitaan, että jousikuormitteisella kuormanhallintaventtiilillä varustettu vinssi vaatii taakan laskemiseksi noin kolminkertaisen paineeron esiohjatulla varustettuun verrattuna. (kuva 3.) Paaluvinssin vaijeria ajetaan ulos rummulta ilman taakkaa haettaessa uutta paalua. Arvioidaan, että vaijeria ajetaan ulos 30 m, ajo kestää 1 minuutin ja uusi paalu noudetaan 5 kertaa tunnissa. Taakan laskemiseen tarvittava teho P ja energia E ovat
Kuva 2 Skissi vinssin kytkennästä ja käytettävistä merkinnöistä. Jarru avataan työpaineella.
(kaava (k kaava va 4. va 4 4.)) Saadaan taulukon vertailuarvot. (Kuva 4)
Mittaukset
Yhteenveto
Paine-eron mittaamista varten vinssin työportteihin laitettiin mittauspisteet. Taakka nostettiin ylös ja ajettiin alas tietyillä vakioasetuksilla, jotka olivat dieselmoottorin pyörimisnopeus 1500 rpm ja esiohjauskahva ääriasennossa. Koska koneet poikkesivat toisistaan mm. lohkojen suhteen, mitattiin vinssin vaijerin nopeus.Molemmissa koneissa saavutettiin likimain sama nopeus. Paine-ero mitattiin kahden mittarin avulla ja kutakin taakkaa laskettiin kolme kertaa. Näin saatiin yli 10 mittaustulosta
Polttoaineen kulutusta voidaan alentaa poistamalla tehohäviöitä. Tarkastellussa tapauksessa paaluvinssin vaijerin ulosajamiseksi käytetty aika on lyhyt, mutta vaikutus polttoaineen kulutukseen merkittävä. Pienemmällä painehäviöllä toimivan kuormanhallintaventtiilin käyttö maksaa itsensä takaisin noin kahdessa vuodessa. Polttoaineen kulutuksen aleneminen vaikuttaa myös pakokaasupäästöihin. Mittaustulosten perusteella kokonaiskulutus ja päästöt alenevat noin kolme prosenttia.
Kuva 3 Lasketut paine-erot ja mitatut paine-erot (keltainen ja vihreä). Esitettyjä lukuarvoja on pidettävä suuntaa-antavina. Mitattaessa paine-eroja massan suuruutta ei tarkastettu mittaamalla. Taakan laskunopeus oli kaikissa mittauksissa likimain sama (26…32 m/ min). Lasketuissa arvoissa muun muassa kitkajarrun momentin suuruus ja rummun halkaisija ovat arvioita. Mitatuissa arvoissa on kuitenkin selkeä suuruusluokkaero.
Kuva 4 Arvio kustannusvaikutuksesta. Kokonaissäästöön vaikuttavat työmaakohtaiset tekijät, kuten lyötävien paalujen pituudet ja haalausmatka, jotka muuttavat haalauskertojen määrää ja kestoa, sekä koneen vuotuiset käyttötunnit.
FLUID FINLAND 1/2012
23
TEKNOLOGIA KOORDINAATTORI KIMMO HEIKKINEN // HYDAC OY
Hydac on kehittänyt uutta teknologiaa
Sinkkivapaiden ja tuhkattomien hydrauliikka- ja voiteluöljyjen suodatus
K
äytettäessä uusia, ympäristöystävällisiä hydrauliikka- ja voiteluöljyjä on riskinä öljyyn muodostuva sähkövaraus sekä sähköstaattiset purkaukset. Purkauksien seurauksena on öljyn vanhenemisen nopeutuminen sekä vanhenemistuotteiden muodostuminen. Sähköstaattinen purkaus voi tuhota suodatinpatruunat, vahingoittaa venttiileitä ja antureita ja aiheuttaa jopa räjähdyksen. On olennaista käyttää suodatusjärjestelmää, joka estää vaarallisen sähkövarauksen syntymisen sekä kykenee poistamaan vanhenemistuotteita öljystä. Suunnittelematon öljynvaihto voidaan estää oikeanlaista suodatusjärjestelmää käyttämällä.
Räjähdysriski Perinteiset ryhmän I perusöljyt eivät enää täytä kaikkia kansainvälisiä ympäristövaatimuksia ja standardeja. Uudet ryhmien II - IV hydrauliikka- ja voiteluöljyt valmistetaan soveltuvin lisäainepaketein, jotka eivät sisällä myrkkyjä, karsinogeenejä tai raskasmetalleja, eivätkä muodosta palaessaan jätettä.
Koska kyseiset öljyt eivät sisällä metallia, niiden sähköjohtavuus on alhainen. Tämä nähdään kuvassa 1. Kun hydraulijärjestelmässä kyseinen öljy virtaa perinteisellä tekniikalla tehdyn suodattimen läpi, syntyy sähkö-staattinen varaus. Sähköstaattinen varaus järjestelmässä (kuva 2) aiheuttaa kipinöintiä, josta voi seurata jopa räjähdys säiliössä tai vahinkoja hydraulikomponenteille.
Varauksen syntyminen Kun kaksi materiaalia, joilla on erilainen taipumus luovuttaa ja vastaanottaa elektroneja, tuodaan yhteen, siirtyvät elektronit materiaalista, jolla on taipumus luovuttaa elektroneja, niitä vastaanottavan materiaalin puolelle. Nesteen rajapintaan muodostuu varaus, joka on suodatinmateriaaliin nähden vastakkainen. Nesteen virratessa varaus kulkeutuu nesteen mukana poispäin suodattimesta ja luo jännitteen. Jännitteen saavuttaessa tietyn rajan jännite purkautuu äkillisesti, mikä yleensä aikaansaa kipinän (kuva 3) Tämä tapahtuu etenkin silloin, kun nesteen sähköjoh-
tavuus on matala. Koska uudet hydrauliikka- ja voiteluöljyt eivät enää sisällä metallisia lisäaineita, riski on erittäin suuri.
Sähköstaattisen varauksen muodostumisen ja sen purkautumisen seuraukset voivat olla vakavat. Esimerkiksi varauksen kulkeutuessa eteenpäin öljyn mukana säiliössä voi tapahtua hallitsematon purkaus. Säiliössä olevassa öljy-ilma seoksessa voi tapahtua jopa vaarallinen räjähdys. Kipinöinti polttaa suodatinmateriaaliin reikiä. Myös muut järjestelmän komponentit, kuten jäähdyttimet ja venttiilit voivat vaurioitua. Sähköstaattinen purkaus aiheuttaa sähkömagneettisen aallon, joka häiritsee ja voi vaurioittaa järjestelmän herkkiä antureita ja sähköisiä komponentteja. Myös itse öljy voi vaurioitua.
pystytään poistamaan. Pelkkä sähköä johtava rakenne suodatinpatruunassa ilman tätä tekniikkaa vähentää kipinöintiä suodatinpatruunassa, mutta ei estä öljyn varaamista. Suodatinpatruunaan syntynyt varaus voi poistua, mutta öljyyn jää suodattimen jälkeen jopa suurempi varaus, koska suodatinpatruunassa ei tapahdu kipinöintiä, joka purkaisi öljyn varauksen. Korkeasti varautunut öljy kulkeutuu järjestelmässä eteenpäin. Järjestelmän muissa osissa tapahtuvat hallitsemattomat purkaukset voivat johtaa vakaviin vahinkoihin. Stat-Free tekniikalla HYDAC eliminoi sähköstaattisen purkauksen seuraukset ja myös itse ongelman syyn. Suodattimen käyttäytymisen selvittämiseksi on kehitetty erityinen sensori, jolla voidaan mitata suodattimen jälkeinen jännite.
Uutta teknologiaa
Lakkautuminen
HYDAC Filtertechnikin insinöörit ovat kehittäneet uuden Stat-Free suodatinteknologian, jonka avulla sähköstaattisen purkauksen ongelma
Lakkautuminen on öljyssä tapahtuvan kemiallisen reaktion tulos. Öljyn vanhenemiseksi kutsutut kemialliset reaktiot kiihtyvät merkittävästi paikallisten kuumapisteiden esiintyessä (>300 °C). Näissä tapauksissa öljyn vanhenemisen mekanismi on aina sama. Korkean paikallisen lämpötilan vaikutuksesta perusöljyn sisältämät vetyketjut katkeavat kokonaan tai osittain. Radikaalirakenne muodostuu nopeasti ja reagoi edelleen. Radikaali hiilivetyketjun osa reagoi muiden hiilivetyjen, lisäaineiden tai hapen kanssa. Reaktion päät-
Sähköstaattinen purkaus
2000 1500 1000 500 0 group I
group II 23°C
group III
50°C
Kuva 1 Esimerkki eri öljyryhmien sähköjohtavuudesta
24
FLUID FINLAND 1/2012
Kuva 2 Sähköstaattinen purkaus suodatinpatruunassa
teeksi syntyy pitkiä ketjuja, joita kutsutaan lakkautumiseksi. Uusissa ryhmien II – IV öljyissä öljyn vanheneminen estetään pääasiallisesti lisäainepaketissa olevien fenolien ja aminien vaikutuksesta. Toimiessaan radikaalien syöjinä nämä lisäaineet kuluvat loppuun. Kun lisäaineet ovat kuluneet loppuun, öljy vanhenee nopeasti. Öljyn ”kemiallinen ikä” voidaan määritellä uusilla mittausmenetelmillä, kuten RULERTM (Remaining Useful Life Evaluation Routine) -testillä tai MPC (Membrane Patch Colorimetry) -testillä. Lakkautumisen aiheuttavan öljyn nopean vanhenemisen seuraukset vaihtelevat. Lakka kiinnittyy hydraulijärjestelmän komponentteihin, esimerkiksi säiliöön tai hydrauliventtiileihin. Lisäksi lakka tukkii suodatinpatruunan nopeasti. Antioksidanttitason ollessa alle 60-80 prosenttia koko öljymäärä tulee vaihtaa.
tuksen asemesta. Tämä ei kuitenkaan poista ongelman syytä eli öljyn vanhenemistuotteiden muodostumista. Stat-Free suodatinpatruunoita voidaan käyttää estämään öljyn nopeaa vanhenemista. Järjestelmästä riippuen öljyn lämpötilan pitäminen alhaisena voi myös auttaa. Säännöllinen öljyn kunnonvalvonta tarjoaa mahdollisuuden saada tarkkaa tietoa öljyn tilasta.
suodatin
Paras laatu ja takuu! Takuuasennelma™ pitää seisokit loitolla. Vuoden täystakuu vuotovaurioihin!
hydrauliikkaöljy
-
Ekotulppa ™ estää öljyvuodot
negatiivinen lataus
-
-
letkuvaurioiden ja korjausten yhteydessä. Nyt kolme kokoa estää lähes kaikki vikavuodot! Sopii reikiin 1 - 43 mm.
hydrauliikkaöljy
-
-
"MBWVT t &TQPP t 'PSTTB t )VJUUJOFO t *JTBMNJ t *LBBMJOFO t +PVUTB t +ÊNTÊ t ,BKBBOJ t ,BVIBKPLJ t ,BVTUJOFO t ,JNJOLJ t ,JVSVWFTJ t ,PLFNÊLJ t ,PTLJ 5- t ,PVWPMB t ,SJTUJJOBOLBVQVOLJ t ,VINBMBIUJ t ,VINP t ,VSJLLB t -BIUJ t -BJUJMB t -PIKB t .JLLFMJ t /JFNJTKÊSWJ t /JMTJÊ t /JWBMB t /VSNFT t 0SJWFTJ t 0VMV t 1BSLBOP t 1PSJ t 1PSWPP t 3JJIJNÊLJ t 3PWBOJFNJ t 4ZTNÊ t 5BNNJTBBSJ t 5BNQFSF t 5VSLV t 5VVTVMB t 7BBTB t 7JSSBU t :MJUPSOJP t :MJWJFTLB
purkaus
virtaus
positiivinen lataus
Täydellisen valikoiman hydrauliikka- ja pneumatiikkatuotteita saat varastoistamme ympäri maata. Specman omista ja yrittäjävetoisista HydroPiste - toimipaikoista saat myös heti uudet laadukkaammat letkut viallisten tilalle. Uutena tuotealueenamme ovat Eaton patruunaventtiilit. Innovaatiomme lohkosuunnittelussa varmistavat että haluamasi toiminnot toteutetaan luotettavasti taloudellisimmalla tavalla.
Käytettäessä moderneja sinkkivapaita ja tuhkattomia hydrauli- ja voiteluöljyjä, joilla on matala sähköjohtavuus, järjestelmässä voi tapahtua sähköstaattinen ilmiö. Tämä ilmiö kiihdyttää öljyn vanhenemistuotteiden muodostumista sekä muita vakavia seurauksia, kuten sähköpurkauksien aiheuttamia räjähdyksiä säiliössä. HYDAC Stat-Free-suodatinpatruunoita käytettäessä käytettäessä estetään sähköstaattiset purkaukset sekä öljyn lataantuminen ja varmistetaan järjestelmän turvallinen käyttö. Kun öljyn vanheneminen etenee, kallis öljynvaihto voidaan välttää käyttämällä kemiallisia suodatusjärjestelmiä.
Mikäli akuutti lakkautumisongelma havaitaan hydraulijärjestelmässä, ratkaisuna on käyttää erikoissuodattimia, joiden toimintaperiaatteena on kemiallinen prosessi mekaanisen suoda+ + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + +
Raaseporista Rovaniemelle!
Huolellinen käyttö
Vanhenemisen estäminen
suodatin
Hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa heti
-
Kuva 3 Latauksen syntyminen ja elektrostaattinen purkaus
Yhteystiedot löytyvät: valtakunnallisesta palvelunumerosta 020 527 500 Kotisivuilta hydropiste.fi ja specma.fi
FLUID FINLAND 1/2012
25
26
FLUID FINLAND 1/2012
HYDRAULIIKKA- JA PNEUMATIIKKAYHDISTYS // TEKSTI JA KUVAT: VAULA AUNOLA
Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas esitti juhlapuheessa synkkiä ennusteita taloussuhdanteiden kehittymistä.
FHPA täytti 35 vuotta
Uudet kunniajäsenet Tuomo Väänänen (vas), historiikin kirjoittaja Clas Hindsberg ja Kaarle Räihä saivat FHPA-yhdistyksen numeroidut viirit.
H
ydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistyksen jäsenyritysten edustajat kokoontuivat tavallista juhlavampaan vuosikokoukseen 26.4.2012 Helsinkiin. Tilaisuudessa julkaistiin myös yhdistyksen 35-vuotishistoriikki, jonka on toimittanut Clas Hindsberg. Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas piti tilaisuudessa ajatuksia herättävän puheen Suomen tulevista talousnäkymistä. Kunniajäseniksi kutsuttiin Clas Hindsberg, Tuomo Väänänen ja Kaarle Räihä. Tilaisuus päättyi yhdessä nau-
tittuun juhlaillalliseen ravintola G.W. Sundmansissa. Ensimmäiset alan yritykset perustettiin sodan jälkeen Aluksi toiminta oli kansainvälisten yhtiöiden tuotteiden myyntiä, asennusta ja huoltoa. Ajan myötä syntyi tarve kehittää suunnittelupalvelua sekä verstaskapasiteettia. Suomalaiset yrittäjät perustivat silloin ensimmäisiä alan suunnittelutoimistoja ja konepajoja. Kaupallinen liiketoiminta hydrauliikka- ja pneumatiikkatuotteilla alkoi kehittyä Suomessa 1950-luvulla, ja laajemmassa mitassa 1960-luvulta alkaen.
«
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin juhlavissa merkeissä huhtikuussa. Tilaisuudessa julkaistiin Clas Hindsbergin toimittama yhdistyksen historiikki. Uuden teknologia-alan yritykset perustivat yhdistyksen tukemaan liiketoimiaan. Aivan ensimmäiseksi toteutettiin markkinatutkimus.
FLUID FINLAND 1/2012
27
HYDRAULIIKKA- JA PNEUMATIIKKAYHDISTYS // TEKSTI JA KUVAT VAULA AUNOLA
HISTORIIKIN KIRJOITTAMINEN OLI AIKA URAKKA Clas Hindsberg teki kirjoitustyötä kaksi vuotta. Taustatietojen keräämiseen, muistojen tallentamiseen ja valokuvien etsimiseen osallistui mittava joukko yhdistyksen entisten ja nykyisten jäsenyritysten edustajia.
”
Kehitettäessä Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistyksen toimintaa nousi useasti esille asioita, joita piti tarkistaa ja selvittää eri lähteistä. Tämä tilanne herätti ajatuksen siitä, että yhdistyksellä olisi hyvä olla historiikki, jossa olisi vuosien varrella kertynyt tärkeä tieto yksissä kansissa. Monet jo työelämästä pois siirtyneet aktiivitoimijat muistavat vielä hyvin asioita ja tapahtumia alkuajoilta, joten viimeistään nyt olisi korkea aika kirjata tuo tärkeä hiljainen tieto talteen.” Näin kirjoittaa yhdistyksen hallitus kirjan esipuheessa.
«
Professori Matti Vilenius kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi syksyllä 2011. Vilenius jäi vuoden vaihteessa eläkkeelle Tampereen teknillisen yliopiston professorin virasta.
Historiikin kirjoittajaksi lupautui Clas Hindsberg. Hän esitteli alustavan historiikkiluonnoksensa tammikuussa 2011 vanhoille puheenjohtajille, joihin kuuluivat nyt jo edesmennyt Börje Nordberg, Mauri Mäkelä, Paul Pallasto ja Göran Westerholm sekä nykyiselle puheenjohtajalle Kalle Tuohimaalle ja toiminnanjohtaja Anne Karholalle. Tämän tapaamisen pohjalta Clas Hindsberg ryhtyi koostamaan varsinasta historiikkitekstiä. Monien haastattelujen, muistelujen, arkistojen penkomisten, valokuvien etsimisien ja uudelleen kirjoitettujen liuskojen
Kuitenkin vielä 70-luvullakin hydrauliikka ja pneumatiikka olivat kaupallisesti nuoria teknologia-aloja. Alan yrityksille kävi silloin ilmeiseksi, että tekninen osaaminen ja teknisten ratkaisujen ideointikyky eivät yksistään riitä tuloksellisen ja kehittyvän liiketoiminnan ylläpitämiseen.
Markkinatutkimus Teknologian ja laadun rinnalla oli tärkeää analysoida markkinoiden suuruutta ja kehittymistä, edistää markkinointia, parantaa alan näkyvyyttä ja tunnettuutta sekä ylläpitää
28
FLUID FINLAND 1/2012
Historiikin toimittaja Clas Hindsberg pitää Paula Matikaisen suunnittelemaa kirjan ulkoasua onnistuneena.
jälkeen historiikki saatiin painoon. Kirja julkaistiin Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistyksen juhlakokouksessa 26.4.2012. Yhdistys on hyvin tyytyväinen uuteen historiikkiin, puheenjohtaja Kalle Tuohimaa toteaa.
Historiikkiin voi tutustua FHPA:n sivuilla pdfmuodossa ja kirjan voi yhdistyksen toimistosta. Se maksaa 20 euroa. Tilaukset Anne Karhola, anne.karhola@fhpa.fi.
ja tukea alan liiketoiminnan kannattavuutta. Alan yritysten välisen yhteistyön alullepanijoita olivat Oy Sperry Rand Ab:n toimitusjohtaja Börje Nordberg ja Oy Mecman Ab:n toimitusjohtaja Keijo Koivisto. He kutsuivat muut yritykset ensimmäisiin yhdistyksen perustamiseen johtaviin neuvotteluihin joulukuussa 1976. Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistyksen hallitus kokoontui ensimmäisen kerran 10.3.1977. Tärkeänä pidetyn markkinatutkimuksen valmisteluun ryhdyttiin välittömästi
ja tutkimus toteutettiin jo samana kesänä. Siihen osallistui 20 jäsenyritystä, joiden arvioitiin edustavan 62 prosenttia alan kokonaismarkkinoista.
Ensimmäiset messut Ensimmäinen Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan erikoisnäyttely järjestettiin keväällä 1979 Espoossa, Teknillisen Korkeakoulun tiloissa Dipolissa. Osallistujina oli 41 alan yritystä. Näyttely muuttui pian messumuotoiseksi. Vuosien kuluessa siitä on kehittynyt yhä merkittävämpi säännöllisesti toistuva tapahtuma.
Yhdistyksen puheenjohtaja Kalle Tuohimaa(vas) ojensi stipendin Janne Enlundille.
Yhdistyksen stipendin sai Janne Enlund Tunnustus luovutettiin Hydrauliikka- ja pneumatiikkamessuilla FHPA jakaa vuosittain kannustusstipendin opinnoissaan hyvin menestyneelle hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan opiskelijalle. Tarkoituksena on tukea alan koulutusta ja sitä kautta auttaa alaa pysymään haluttavana opiskelukohteena. Alalle on tärkeätä, että saamme eläköitymisen myötä siirtyvien ammattilaisten tilalle uusia hyvin koulutettuja henkilöitä. Tämän vuoden stipendi luovutettiin Janne Enlundille. Hän on tehnyt diplomityön Hydrau-
liikan ja automatiikan laitoksella. Projekti, missä työ tehtiin, kuuluu Strateginen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) yhtiö Cleenin Ympäristö ja energia shok -tutkimusohjelmaan FCEP (Future Combustion Engine Power Plant). Ohjelmassa on mukana 17 partneria sekä teollisuus että tutkimuslaitos puolelta. Siinäa pyritään vastaamaan päästönormien tuomiin haasteisiin muun muassa dieselmoottoreiden yhteydessä.
Diplomityössä tutkittiin uusia säätötapoja hydraulisiin toimilaitteisiin dieselmoottorin yhteydessä. Toimilaitteet voivat olla joko perinteisesti analogia hydrauliikalla tai digitaalihydraulisesti ohjattuja. Diplomityö on osa tutkimusta jolla pyritään päästöttömämpiin dieselmoottoreihin. Stipendin luovutti Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistyksen puheenjohtaja Kalle Tuohimaa.
Työkoneen hydrauliikasta saat ilman lisämoottoria tai -päästöjä ylimääräiset tehot hyötykäyttöön ja koneesi monipuolisemmaksi. Työmaasähköä hitsaukseen, valaisuun, lämmitykseen, sähkötyökaluille, magneetteihin romunkäsittelyssä ja purkutyössä. Korkeapainevettä katujen, putkien ja pintojen pesuun, vesirusnaukseen ja -piikkaukseen, pölynsidontaan, sammutustöihin, kaivantojen tyhjentämiseen ja sulatukseen. Paineilmaa työkaluihin, renkaiden täyttöön, porauksessa ilmahuuhteluun, hiekkapuhallukseen ja puhdistamiseen. Hydrauligeneraattorit: Generaattorit, Hitsit, Magneetit Korkeapainevesipumput: Painepesurit, Uppopumput, Porausneste-pumput, Kadunja putkenpesulaitteet, Pölynsidonta Hydraulikompressorit: Mäntä- ja lamellikompressorit Hydrauliikan tietotaito: Asennusventiilit, Hydrauliset voimanotot, Tärinäpumput, Vinssit, Voimanlähteet, Sammutus- ja pelastusvälineet, Hiomakoneet, Asennustiedot www.dynaset.com | info@dynaset.com
FLUID FINLAND 1/2012
29
AEL on Suomen johtava tekniikan koulutuspalveluiden tarjoaja.
YKSYN KASI S LA! IK A P TA SIL VARMIS ATIIKKAKURS M PNEU
AEL kouluttaa pneumatiikan osaajia kolmella paikkakunnalla: Helsinki–Tampere–Oulu
Pneumatiikan ja sähköpneumatiikan perusteet Ņ 10.–13.9.2012, Hotelli Victoria, Tampere Ņ 8.–11.10.2012, Sokos Hotel Arina, Oulu Ņ 12.–15.11.2012, AEL, Helsinki
Pneumatiikan ja sähköpneumatiikan huolto Ņ 20.–21.8.2012, AEL, Helsinki
Hydrauliikan ja pneumatiikan perusteet Ņ 2.–4.10.2012, AEL, Helsinki Lisätietoja: Anna Nevaranta, koulutusassistentti puh. 044 722 4754, anna.nevaranta@ael.fi
AEL, KAARNATIE 4 00410 HELSINKI PUHELIN 09 530 71
Hydraulisylinterit -
Vakiosylinterit asiakkaan tarvitsemalla mitoituksella Erikoissylinterit RST/HST-sylinterit
TÄYDEN PALVELUN HYDRAULIIKKATALO
Hydraulikoneikot -
Suunnitellaan asiakkaan tarpeen mukaisesti Materiaalit ja komponentit asiakkaan toiveiden mukaisesti
-
Vuokraamme myös huuhtelukoneikkoa 2x200l/min. Koeponnistuspaine max. 400bar.
hydraulic power Hydraulic Power Oy Louhelantie 4, 16600 Järvelä Puh: 03-7651006 www.hydraulicpower.fi
30
FLUID Finland 1| 2012
Hallimestarinkatu 26, 20780 KAARINA puh. 02 275 4100 (vaihde), faksi 02 275 4111 raiha@raiha.com www.raiha.com Simsotec on osa Hollmingkonsernia.
FHPA - jo 35 vuotta jäsenyritysten asialla •Ahlsell Oy •AVS-YhtiÜt Oy •Bosch Rexroth Oy •Brevini Finland Oy •Colly Company Oy Ab •David Brown Hydraulics Finland Oy •Dunlop Hiflex Oy •Elektro-Tukku Oy •Festo Oy •FluidHouse Oy •Freudenberg Simrit Oy •GS-Hydro Oy •HAWE Finland Oy •HL Group Oy / Helsingin Laakeri •Hydac Oy •Hydjan Oy •Hydoring Oy •Hydraulic Piippo Oy •Hydraulic-Power Oy •Hydrauliikkahuolto K. Räihä Oy
•Hydro-Material Oy Ab •Hydroscand Oy •Hydrosystem Oy •Hyprox Oy •Hytaflex Oy •Hytar Oy •IP-Produkter Oy •KLINGER-Ramikro Oy •Knorring Oy Ab •Lakeuden Hydro Oy •Länsihydro Oy •Martekons Oy Ab •Masino-Hydrokey Oy •Metal Work Finland Oy •Milocraft Oy •Moog Oy •MOVETEC Oy •Nestepaine Oy •Norrhydro Oy •Nurmi Hydraulics Oy •OEM Finland Oy •Oinonen Tooling •Olaer Oy
•Paineteho Oy •Parker Hannifin Oy •Pikapaja Oy •Pneumacon Oy •PMC Polarteknik Oy Ab •Poclain Hydraulics Ab •Projecta Oy •Salhydro Oy •Sampo-Hydraulics Oy •Satatekniikka Oy •Sauer-Danfoss Oy Ab •SITEK-Palvelu Oy •SMC Pneumatics Finland Oy •Specma Hydraulic Oy •ST-Koneistus Oy •Tecalemit Oy Ab •Teknoma Oy •Telva Oy Ab •Tiivistekeskus Oy •TL-Tuotanto Oy •Toppi Oy Ab •Univer Oy
,]HVEYPMMOOE NE 4RIYQEXMMOOE]LHMWX]W V]
,-7836--//-
Hydrauliikka- ja pneumatiikkayhdistyksen keväällä ilmestyneen Clas Hindsbergin toimittaman historiikin voi tilata toimistolta tai siihen voi tutustua pdf-muodossa yhdistyksen verkkosivuilla: www.fhpa.fi Kovakantisen kirjan hinta on 20,-
www.fhpa.ďŹ Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys ry, Kaskitie 12, 33540 Tampere, Finland (03) 255 0905, fhpa@fhpa.fi
Luotettavat ja laadukkaat Rexrothin suodatinjärjestelmät Rexroth tarjoaa laajan tuotevalikoiman hydrauliikkasuodattimia sekä suodatinelementtejä. Ohjelma kattaa optimaalisesti suunnitellut suodattimet hydrauliikkaan ja voitelujärjestelmiin. Tarjontaamme täydentävät käyttÜvarmuuden valvontaan sopivat järjestelmien puhtaustasoa seuraavat laitteet, kuten partikkeli- ja vesipitoisuuslaskurit. HyÜdynnä Rexrothin osaamista ja laatua sovelluksissasi. Bosch Rexroth Oy JOGP!CPTDISFYSPUI m t XXX CPTDISFYSPUI m
FLUID FINLAND 1/2012
31
35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0
1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010