Visiitti 2 2014

TALVI | KEVÄT 2015

Finlandia Hotellien asiakaslehti Kari Väänänen löysi rauhan Kemijärveltä Sivu 18

Imatran Kylpylä 30 vuotta Sivu 16

Lasse Hoikka on vetänyt Souvareita jo 37 vuotta Sivu 10

01_VISIITTI_2-2014_kansi.indd 1

5.12.2014 8.39

pääkirjoitus

Keskitymme siihen mihin voimme vaikuttaa Läntisissä valtioissa vuosia vallinnut taloustaantuma, Venäjällä olevat kriisit, kotimaassa poliittinen pattitilanne julkisen sektorin järkeistämiseksi ja näiden vaikutukset Suomen talouteen ovat asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Mutta voimme vaikuttaa siihen, että pyrimme jatkuvasti kehittämään palvelujamme, jotta menestyisimme paremmin yhä kiristyvässä kilpailussa.

Jokainen Finlandia Hotelli investoi tulevaan omien resurssiensa ja aikataulujen mukaisesti. Ketjussamme on muun muassa rakennettu uusia hotellirakennuksia, uusittu huoneita ja ravintoloita, muutettu ravintoloiden liikeideoita, ollaan aloittamassa kylpyläosaston laajentamista, uusittu viihde- ja tv-järjestelmiä ja tehty paljon pienempiä uudistuksia ja parannuksia.

Jatkossa vielä paremmin

Finlandia Hotellien asiakaslehti 1/2015 KUSTANTAJA Finlandia Hotels Pohjolankatu 38 00600 Helsinki (09) 684 1440 myynti@finlandiahotels.fi www.finlandiahotels.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Pauloaho TOIMITUS Toimitussihteeri Tapio Rusanen

Finlandia Hotellit on yksityinen, yrittäjävetoinen ja suomalainen hotelliketju. Olemme ylpeitä siitä, että toimintamallimme ja palvelumme ovat paikallisia ja persoonallisia.

Kehitämme palvelujamme asiakkaiden kohtaamisen hallinnan sekä paikallisen osaamisen ja näkemysten perusteella.

Ketjuumme on liittymässä 2015 alussa kaksi uutta hotellia: Finlandia Hotelli Aquarius Uudestakaupungista ja Finlandia Hotel Vuoksenhovi Imatralta. Asiakkaamme pääsevät nauttimaan uusien hotellien monipuolisista palveluista.

Kannattaa käydä tutustumassa ja testaamassa.

Kiitos Finlandia Hotel Victorian Ari Simojoelle ja Finlandia Hotel Palomestarin Arto Nevalalle ja heidän henkilökunnilleen menneiden vuosien antoisasta yhteistyöstä. Victorian liiketoiminta loppuu nyt joulukuussa ja rakennusten tilalle on tulossa mittava asuntoja liikekeskuskokonaisuus. Palomestari puolestaan jatkaa itsenäisenä hotellina.

Bonusasiakkaan talvietu 59 €/ 2hh/vrk Tarjoamme taas kanta-asiakkaillemme Suomen edullisimman majoitustarjouksen 7.1.-1.3.2015. Haluamme, että sinulla olisi mahdollisuus hyödyntää kanta-asiakkuuttasi myös vapaa-ajalla. Lisätiedot ja ehdot löydät kotisivuiltamme www.finlandiahotels.fi.

Anna hyvän sanoman levitä eli kerro tarjouksestamme myös ystävillesi ja tutuillesi, sillä edun saa heti käyttöön ostamalla bonuskortin!

Uusi bonuskortti maksaa vain 26 euroa, voimassaoloaika on kolme vuotta eli vain reilut kahdeksan euroa per vuosi.

Uusiminen on vielä edullisempaa, vain 15 euroa!

Tervetuloa mukaviin hotelleihimme!

Kari Pauloaho toimitusjohtaja

Omnipress Oy tapio.rusanen@omnipress.fi ULKOASU HANK, www.hank.fi PAINOPAIKKA Topnova Oy PAINOS 6 000 kpl ISSN 1458 - 9214

FINLANDIA HOTELLIT: Harjavalta: Hotelli Hiittenharju, puh. (02) 531 1600 Helsinki: Park Hotel Käpylä, puh. (09) 799 755 Imatra: Hotel Vuoksenhovi puh. (05) 687 8000, Imatran Kylpylä, puh. 020 7100 500 Jyväskylä: Hotelli Alba, puh. (014) 636 311 Kalajoki: Hotelli Rantakalla, puh. (08) 466 642 Kankaanpää: CityHotelli Lumiainen, puh. (02) 578 8240 Kemijärvi: Hotelli Mestarin Kievari, puh. (016) 320 7700 Kokkola: Hotelli Seurahuone, puh. 020 7959 600 Kuopio: Hotelli IsoValkeinen, puh. (017) 5396 100, Hotelli Jahtihovi, puh. (017) 264 4400 Kurikka: Hotelli PitkäJussi, puh. (06) 4510 500 Loviisa: Hotel Degerby, puh. (019) 505 61 Oulu: Airport Hotel Oulu, puh. (08) 514 5100 Pietarsaari: Pietarsaaren Kaupunginhotelli, puh. (06) 788 8111 Savonlinna: Hotelli Pietari Kylliäinen, n puh. (015) 518 30 Seinäjoki: Hotelli Fooninki, puh. (06) 421 7700 eh de ä mä l n o s o n T i Utö: Havshotel, puh. (02) 240 5330 Uusikaupunki: Hotelli Aquarius ispa näkö issa myös puh. (02) 8413 123 Ylivieska: Hotelli Käenpesä, puh (08) 423 611. av

Varaukset kaikkina vuorokaudenaikoina www.finlandiahotels.fi

02_VISIITTI_2-2014_paakkari.indd 2

e luett ivuillamm os k a i k r d e n v .finla www els.fi hot

4.12.2014 13.51

ajankohtaista

Paras juttu jakoon Visiitti-lehden edellisen numeron suosituimmat jutut olivat lukijoiden mukaan juttu muusikko Jorma Kääriäisen tähdittämästä musiikkikomediasta sekä tarina 120-vuotiaasta Kokkolan Seurahuoneesta, jotka saivat molemmat neljä ääntä. Kolme ääntä kertyi moottoripyöräilevän Airport Hotel Oulun omistaja Timo Väärälän haastattelulle ja kaksi lukijaa tykkäsi eniten monipuolisista venyttelyohjeista.

Viime numeron lukijakilpailussa kysyttiin jälleen suosikkihotellia Finlandia Hotels -ketjun valikoimasta. Kevään numeron tapaan suosikki oli Imatran Kylpylä (4 äänKäpylän kauniissa puutarhamiljöössä toimiva Park Hotel Käpylä toimii vuonna 1949 Helsingin olympialaisia varten hotelliksi valmistuneessa kiinteistössä. Hotellin tiloissa on kuvattu Hyvät herrat -televisiosarjaa ja sen jatkoa Herrat Nauraa -televisiosarjaa.

Uusi isäntä Park Hotel Käpylään Park Hotel Käpylässä on uudet isännät, kun

Hotel Käpylässä tehdään ”hotellihuoneiden

Airport Hotel Pilottia Vantaalla pyörittävä

facelift” uusimalla kalusteita ja tekstiilejä.

Proveto Oy osti sen liiketoiminnot.

Helsingin Käpylän kaunis puutarhamil-

tä), ja perusteina ensiluokkainen, mukava ja leppoisa palvelu, hyvä liikuntatarjonta sekä upea luonto.

Kaksi ääntä saivat Kurikan Pitkä-Jussi, Park Hotel Käpylä Helsingissä, Mestarin Kievari Kemijärvellä ja Kalajoen Rantakalla.

Suosikkihotelleja äänestäneiden kesken arvotun Finlandia Hotel-

jöössä toimivassa Park Hotel Käpylässä on

sin majoituslahjakortin voitti Nadja

setkin toimijat, mutta tehostamme markki-

40 savutonta huonetta, muhkea saunaosas-

Halkola Helsingistä.

nointia huomattavasti, toimitusjohtaja Reijo

to sekä suosittu lounasravintola Puisto. Ho-

Liesaho linjaa.

telli-ravintolassa on noin 15 työntekijää.

– Jatkamme samoilla linjoilla kuin edelli-

– Tähtäämme varsinkin kansainvälisille

Lentokenttähotelli Airport Hotel Pilotti

markkinoille ja olemme liittyneet sitä var-

puolestaan on noin viiden minuutin ajomat-

ten Supranational-markkinointiketjuun. Ket-

kan päässä Helsinki-Vantaan lentokentältä

jun piirissä on 700 hotellia ympäri maail-

kauppakeskus Jumbon liepeillä. Hotellissa

man.

on 112 savutonta huonetta, kaksi kokousti-

Liesahon mukaan vuoden kuluessa Park

laa ja ravintola Volare.

Facebookista löydät tarjoukset Hotelli Alban AaltoAlvari-kylpyläpaketti Jyväskylään, Park Hotel Käpylän terassitanssit, Picnic-jatkot Hotelli Hiittenharjussa, Kalajoen Ju-

IsoValkeinen siirtyi digiaikaan Hotelli IsoValkeisen huoneiden remontointi alkoi televisioiden uusimisella. Nyt kuo-

levisio.

– Aloitimme huoneidemme päivittämisen

kupaketit, IsoValkeisella on tarjoukset Kuopiossa – näitä ja paljon muita ajankohtaisia etuja löytyy Finlandia Hotelsin facebook-sivuilta (www.facebook.com – hae: Finlandia Hotels).

piolaishotellin jokaisessa 100 huoneessa on

televisioista. Vanhat, pienet ja huonokuntoi-

suuri 39- tai 42-tuumainen digitaalinen te-

set televisiot eivät enää vastanneet nykyi-

Noita ajankohtaistarjouksia ei

siä asiakasodotuksia, kertoo hotelliyrittäjä

Visiitti-lehdessä julkaisukertojen

Mika Moisander.

harvan tahdin vuoksi ole, joten fa-

Hotellipäällikkö Arja Auvisen mielestä kunnollinen televisio on tärkeä osa palvelukokemusta.

Hotelli IsoValkeisella on luvassa paljon muutakin päivitystä huoneisiin sekä vastaanottoon ja ruokaravintolaan.

– Tällä hetkellä olemme vielä suunnitte-

cebook-sivut kannattaa kirjata omaan fb-osoitteistoon.

Facebookin etusivulta voi myös esimerkiksi varata huoneen Finlan-

luvaiheessa. Toivon mukaan ensi keväänä

dia Hotelsien hotelleista tai kirjau-

tai alkukesästä saataisiin lisää näkyviä asi-

tua monia etuja tarjoavaan Bonus-

oita aikaiseksi, kertoo Moisander.

klubiin.

Visiitti 3

03-07_VISIITTI_2-2014_ajankohtaista.indd 3

4.12.2014 14.12

ajankohtaista

Bonuskuitit ”narikkaan” Hotelli Fooningin pubissa Nurmon Hyllykalliolla kerätään kanta-asiakkaiden bonuskorttiostot näppärästi talteen. Pubin tiskin takana on 60 bonuskorttia vetävä lokerikkoon kerätään pitkin vuotta bonusasiakkaiden ruoka- ja juomakuitit talteen, ja bonukset kirjataan sitä mukaa tilille.

Vuoden lopussa on itse kullekin kertynyt mukava bonuspotti käytettäväksi.

Fooningin aamiainen on käsite sinänsä lisää ostoja kertyy muun muassa pubissa viikonloppuisin, jossa estradi on vapaa karaoken taitajille.

– Esimerkiksi 900 euroa kertyy yllättävän nopeasti ja siitä kokonaissummasta kilahtaa 50 euroa tilille, laskee ravintolapäällikkö TanjaRiikka Salmenautio.

Kanta-asiakkaille on tarjolla muitakin etuja, sillä Fooningin omistaja Heikki Salmenautio tapaa viedä porukkaa joskus vaikkapa Seinäjoen SJK:n jalkapallopeliin, järjestää saunailtoja tai pikkujouluja.

Vuoksenhovin omistaja Ilkka Lyly ja myynti- ja hotellipäällikkö Sari Kiisseli kiittelevät Vuoksenhovin sijaintia. Monissa Hotelli Vuoksenhovin huoneissa on myös oma parveke.

Hotelli Vuoksenhovi liittyi FH-ketjuun Komean Vuoksen vesistön laskujo-

nen 40-120 henkilön kokoussali, il-

vän valtaväylän, 6-tien varrella, si-

mava, valoisa ja erittäin rauhalli-

jaitsee Finlandia Hotels -perheen uu-

nen. Kaksi salin seinistä on ikkuna-

sin jäsen, Hotelli Vuoksenhovi. Hotel-

seiniä, joten luonto on lähellä. Salista

li on vain muutaman kilometrin pääs-

on käynti myös ulkoterassille. Terassi

sä Imatran keskustasta ja keskeisis-

ei ole avoinna muille kuin Markiisisa-

tä nähtävyyksistä. Alue on myös osa

lin käyttäjille.

suosittua virkistyskalastusaluetta.

Vuoksenhovin myynti- ja hotelli-

Pienien ryhmätyötilojen ja kokous- ja juhlatilojen ohella hotellissa

päällikön Sari Kiisselin mukaan ho-

on 30-60 hengelle tarkoitettuja koko-

telli on erityisen suosittu työnsä ta-

uskabinetteja.

kia matkustavien ja kokousjärjestäji-

– Meille on helppo tulla, sijainti on

en keskuudessa, vaikka sijainti hou-

Imatralta lähdettäessä heti Vuoksen

kuttaa toki myös lomalaisia.

ylittävän sillan jälkeen, hotellin omis-

Sari on viihtynyt itsekin hyvin talossa, hän on ollut Vuoksenhovin pal-

taja Ilkka Lyly kertoo.

– Pihalla on runsaasti pysäköinti-

veluksessa koko sen toiminnan ajan,

paikkoja, joihin on helppo tulla suu-

jo 30 vuotta. Ilmankos asiakkaatkin

rillakin autoilla, joko majoittumaan

viihtyvät vieraina.

tai vaikka lounaalle.

– Hotelli Vuoksenhovi on Imat-

Päivisin hotellissa onkin tarjolla

ran suosituimpia kokoushotelleja, ja

maittava lounasbuffet ja iltaisin her-

sen useissa kokoustiloissa on mah-

kutellaan à la carte -listan annoksilla.

dollisuus käyttää yhtäaikaisesti 196

– Teemme myös yhteistyötä Imat-

langatonta internetyhteyttä, Kiisse-

ran muiden matkailutoimijoiden

li kertoo.

kanssa, myymme esimerkiksi kylpy-

Hotellin kokousjärjestelyt ja muut Ravintolapäällikkö Tanja-Riikka Salmenautio järjestelee bonusasiakkaiden kuitteja lokerikkoon.

– Markiisisali on suurin yhtenäi-

en rannalla, Imatralta pohjoiseen vie-

tilaisuudet voi hoitaa sujuvasti eri tarkoituksiin muuntuvissa tiloissa.

läpaketteja Imatran Kylpylään, Lyly kertoo.

Teksti ja kuvat Kari Martiala

4 Visiitti

03-07_VISIITTI_2-2014_ajankohtaista.indd 4

4.12.2014 14.12

ajankohtaista

Victorian toiminta lakkaa Finlandia Hotel Victoria Tampereella joutuu lopettamaan toimintansa joulukuussa. Tampereen rautatieaseman naapurissa sijaitsevan hotelli ja ns.

Rasti-korttelin muut rakennukset puretaan uuden 21-kerroksisen liike- ja asuinrakennuksen tieltä ensi vuonna.

– Korttelia koskeva kaavamuutos on ollut vireillä jo vuodesta 2007 ja nyt se on valmistunut. Skanska Oyj kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kiinteistöt puretaan, ja tilalle nousee talo, jonka katutasoon tulee liiketiloja, toiseen kerrokseen toimistoja ja niiden yläpuolella asuinkerroksia. Hotelli Victoria on viimeisen päivän avoinna 18.joulukuuta, toimitusjohtaja Ari Simojoki vah-

Uusi ravintola pääsi todelliseen testiin kesällä 2014 kun Oopperajuhlien vieraat käyttivät ravintolapalveluja. Asiakkaat ovat ottaneet ravintolan uudistuksen myönteisesti vastaan.

vistaa.

Pietari K uudistui Hotelli Pietari Kylliäisen ravintolan Pie-

tiin uudestaan tummanharmaalla kalus-

tari K:n sisustus tuotiin nykypäivään päi-

televyllä ja tiskin etuseinämät verhoiltiin

vittämällä sen ilme. Savonlinnassa lähellä

vinyylikankaalla. Hauskana yksityiskohta-

Olavinlinnaa sijaitsevan hotelli-ravintolan

na osa seinästä maalattiin mustalla liitu-

edellinen ilme oli vuodelta 1987.

taulumaalilla.

Henkilökunnan ideat ja ajatukset ra-

ravintolan kalusteiden järjestystä voidaan

perille sisustusarkkitehti Leena Litovuon

siirtää erilaisiin käyttötarkoituksiin sopi-

AXL Oy:n käsissä.

viksi. Aamiainen saatiin myös hajautettua

Ravintolasaliin saatiin uudistuksella tilaa ja ilmavuutta, koska pöydät ja tuo-

Hotelli Victoria on toiminut samalla paikalla vuodesta 1969, mutta sen toiminta ei enää jatku muualla.

Kukkuun ilme muuttui Irkkuhenkisen Kukkuu Pubin ilme Ylivieskan Hotelli Käenpesässä muuttui. Juomavalikoima erikoisoluineen toki pysyi ennallaan ja karaokea lauleskellaan myös entiseen

- Nyt kalusteet mahdollistavat, sen että

vintolasalin uudistamisesta siirtyivät pa-

laajemmalle alueelle, hotelli-ja ravintolapäällikkö Ritva Jantunen myhäilee.

lit ovat siroja. Uusi ilme on saatu aikaan

Yhtä aikaa ravintolan sisustuksen kans-

väreillä ja uusilla materiaaleilla. Ilme on

sa uusittiin myös à la carte -lista. Lista py-

muuttunut keveäksi, raikkaaksi ja kotoi-

rittiin rakentamaan siten, että se palveli-

saksi. Ikkuna- ja takaseinää kiertävät soh-

si kattavasti eri asiakasryhmiä. Tärkeässä

vat. Takaseinä on tapetoitu punertaval-

roolissa ovat myös paikallisten tuottajien

la efektitapetilla. Ravintolatiski pinnoitet-

raaka-aineet. Uutta on myös salaattibuffet.

Suunnitelman uusituista business-huoneista on toteuttanut Leena Kyllönen Villa Ruusa Oy:sta.

malliin perjantaisin ja lauantaisin.

- Talven aikana tullaan uusimaan business-huoneiden sisustus, mikä parantaa asiakkaidemme viihtyvyyttä ja huoneiden yleistä tasoa, toimitusjohtaja Antti Rantala luonnehtii.

Visiitti 5

03-07_VISIITTI_2-2014_ajankohtaista.indd 5

4.12.2014 14.13

ajankohtaista

Hotelli Aquarius on kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta vastapäätä Uudenkaupungin satamaa. Hotellin yhteydessä on myös muun muassa keilahalli.

Finlandia Hotels laajeni Uuteenkaupunkiin Hotelli Aquarius Uudessakaupungissa liit-

tyistilaisuuksia, kuten häitä, syntymäpäi-

hin voi suunnata joko omalla veneellä tai

tyi Finlandia Hotels –ketjuun vuodenvaih-

viä ja firmojen juhlia. Polttariporukoille ja

kaupungin satamasta lähtevällä risteilya-

teesta alkaen. Hotelli sijaitsee aivan me-

muille rennommille juhlijoille tilaksi sovel-

luksella.

ren rannalla kävelymatkan päästä Uuden-

tuu hotellin poreallas- ja saunaosasto, jos-

kaupungin vilkkaasta torielämästä. Kau-

sa voi katsella vaikkapa videotykin avulla

ta mennä katsomaan merenpohjassa ma-

pungin keskustasta löydät hyvin palvele-

valkokankaalta jääkiekkomatsia.

kaavia hylkyjä, ja mikäli lintujen bonga-

via pikku putiikkeja ja erikoisliikkeitä.

Uusinta uutta Aquariuksessa on lokakuun lopulla avattu Iskelmäbaari aikui-

Saunan ja porealtaan lisäksi rentoutu-

– Laitesukellusretkellä on mahdollis-

us kiinnostaa, sekin onnistuu, Tyrjy mai-

mista edesauttaa hotellin tiloissa toimivan

nostaa. Hän kiittelee tiivistä yhteistyötä

Hoitopiste Kastanjan palvelut.

paikallisten yritysten ja Uudenkaupungin matkailutoimiston kanssa, joiden ansiosta

sempaan makuun live-esiintyjineen ja ka-

– Jalkahoidot, hieronnat ja turvehoi-

raokeiltoineen. Toimintaansa jatkaa myös

dot on kuitenkin syytä varata ajoissa, Tyr-

hotellivieraiden erikoisimmatkin toiveet

hotellin yökerho Reeina, jossa soitettava

jy vinkkaa.

saadaan toteutettua.

musiikki on hieman nuorempien ikäluokkien mieleen.

Kesäisin matkailijoita houkuttelee golf-

Hotelli Aquarius on osa Tyrjyn perhe-

kenttä, joka sijaitsee vain muutaman mi-

yrityksen ketjua ja sitä johtaa Toni Tyrjy.

nuutin päässä hotellista. Mielenkiintoisia

Toinen lenkki on hotelli Hiittenharju Har-

sillä Aquariuksesta kaikki löytyy saman

merellisiä kohteita ovat Isokarin majakka-

javallassa, jonka puolestaan omistaa Tonin

katon alta. Mikäli jotakin jää uupumaan,

saari ja Iso-Haiduksen seikkailusaari. Nii-

poika Tuomas vuoden vaihteessa tehdyn

– Menomestoja ei tarvitse etsiä kaukaa,

sukupolvenvaihdoksen jälkeen.

se järjestyy pyynnöstä, lupaa toimitusjoh-

Hiittenharju on kuulunut Finlandia Ho-

taja Toni Tyrjy.

Aquariuksen kanssa samassa rakennuksessa toimivat myös Kulttuurikeskus Cruselli sekä Uudenkaupungin teatteri. Hotellin yhteydessä on myös keilahalli, jossa voi myös hohtokeilata. Itsepalvelupesula, minigolf, tennis ja kuntosali.

Aquariuksessa järjestetään myös yksi-

Laitesukellusretkellä voi mennä katsomaan merenpohjassa makaavia hylkyjä.

tels -ketjuun jo vuosia. Toni on työskennellyt ketjun hallituksessa usean vuoden ajan.

– Yksityiset hotellit toimivat kilpailijoitaan joustavammin ja asiakkaiden toiveet pystytään toteuttamaan ilman välikäsiä, hän lisää.

6 Visiitti

03-07_VISIITTI_2-2014_ajankohtaista.indd 6

4.12.2014 14.13

ajankohtaista

Merja ja Juha Saarion omistaman Hotel Degerbyn ravintola muuntui viihtyisämmäksi.

Jyväskylässä tapahtuu Hotelli Alba Jyväskylässä järjestää

Degerbyssä uudet tuulet

tapahtumaviikonloppuja 30-100 hengen ryhmille upeissa puitteissa

Hotelli Degerbyn ravintola Loviisassa

jonta on laaja: Hotel Degerby, Pilaste-

käynnistyi uudestaan joulukuussa ravin-

rit ja Keskus-Centralen tarjoavat kaikki

tola Styrbordin jälkeen. Kalle J. -nimistä

monipuolisia palveluja tunnelmiltaan ai-

väskylän keskustaa luonnonlähei-

ravintolaa pyörittää Tanja Peltonen, joka

van erilaisina. Hotel Degerbyn omat ko-

sellä paikalla, joka mahdollistaa

tunnetaan Impin Kievarista vanhan 7-tien

kit tulevat jatkossakin hoitamaan cate-

erilaiset harrastemahdollisuudet.

varrelta 10 vuoden ajalta.

ring-palvelua sekä tarjoilua Pilastereissa.

Degerbyn muutokset alkoivat keväällä, kun Merja ja Juha Saarion Bravotels Oy osti hotelli-ravintolan koko liiketoiminnan

Jyväsjärven rannalla.

Hotelli Alba sijaitsee lähellä Jy-

Ryhmän oman ohjelman lisäk-

Keskus-Centralenin toiminta säilyy enti-

si on mahdollista järjestää muun

sellään.

muassa kirkkovenesoutua, melon-

Ravintola Kalle J. tarjoaa aamiaisia ja

taa, saunalauttoja, luistelua, pilkki-

Degerby Hotel-Restaurant Ltd Oy:ltä. Jo

lounaita niin hotellivieraille kuin kaikil-

kisoja, Jyväskylän Kirin opastama-

syksyllä 2012 he olivat avanneet Lovii-

le halukkaille. Viikonloppuina Kalle J. toi-

na pesäpallon pelaamista ja Teatte-

sassa Keskus-Centralen -juhlatilan, josta

mii ruokaravintolana. Ravintolan tiloja uu-

rikoneen teatteriesityksiä.

piti tulla ”pienimuotoinen harrastus”.

sitaan avarammiksi, ja ilme muuttuu myös

Nyt pariskunnan yritystoiminnan tar-

uusilla väreillä ja tekstiileillä.

Kysy vinkkejä aktiviteetteihin: www.hotellialba.fi

Rantakallassa kelpaa nyt kylpeä Finlandia Hotel Rantakallan spa-osastoa Kalajoella on kunnostettu asiakkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi.

- Allasosastolla voi nyt nauttia perinteisten saunojen lisäksi höyrysaunan lämmöstä, sisä- ja ulkoporealtaiden hemmottelevista poreista tai virkistävästä uinnista, Rantakallan myynnistä ja markkinoinnista vastaava Sanna Häivälä lisää Allasosastolta on nyt mahtava merinäköala.

Asiakkaiden käytössä myös kuntoiluhuone.

Visiitti 7

03-07_VISIITTI_2-2014_ajankohtaista.indd 7

4.12.2014 14.32

vapaa-aika

TEKSTI TAPIO RUSANEN KUVAT TIMO PORTHAN

Finlandia Hotelseille oma golfkisa Kautta aikain ensimmäinen Finlandia Hotels –golfkisa käytiin mainiolla Ruuhikosken kentällä Seinäjoella 27. elokuuta. Hotelliketjun bonusasiakkaille suunnattu kisa osui sateiseen päivään, mutta se ei osanottajien intoa sammuttanut.

–Tosi mukava oli pelata, tuumi neljänneksi sijoittunut Hannu Merilaita Kankaanpäästä. Eläkeläisellä oli mukavasti aikaa ajella aamusta Seinäjoelle. Mies ehtii kauden aikana pelata useita kymmeniä golfkierroksia eikä Ruuhikoskikaan ollut kenttänä hänelle entuudestaan tuntematon.

Kilpailijat kehuivat tapahtumaa, jonka tulostaso toki hieman kärsi vetisistä olosuhteista. Pistebogeypelitavalla pelatun kilpailun voitti ylivoimaisesti Timo Porthan Porvoo Golfista.

Finlandia Hotels -golfkisasta on tarkoitus tehdä jokavuotinen tapahtuma.

Ruuhikosken 18-väyläinen golfkenttä avattiin kesällä 1992. Sen on suunnitellut Robert Trent Jones Jr. Hän on alansa legenda ja suunnitellut yli 200 kenttää, 38 maassa ja kuudessa maanosassa.

Nurmonjoen kumpuilevaan maastoon suunniteltu kenttä on yllättävänkin mäkinen ollakseen

keskellä Pohjanmaata. Seinäjoen monipuolisesta kulttuuri- ja urheilutarjonnasta nauttimisen oheen voi siis hyvin lisätä golfin ja varata aikaa sitä varten. Hotelli Fooningista on matkaa golfkentälle vain puolenkymmentä kilometriä. Ja monia pelaajia kiehtoo mahdollisuus pelata työpäivän päätteeksi vain puoli kierrosta eli 9 väylää, minkä pelaamiseen menee aikaa noin kaksi tuntia.

Hotelli Alban omistaja ja Finlandia Hotelsin hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kiema on itsekin innokas golffari. Hän isännöi golftapahtumaa Finlandia Hotelsin toimitusjohtaja Kari Pauloahon kanssa. ◆

Finlandia Hotels –golf 27.8.

Ruuhikoski Timo Porthan PBG 31 bogey-pistettä Tapio Rusanen PBG 27 Ulf Eriksson ArG 26 Hannu Merilaita BG 23 Teuvo K. Vilppola EPG 19 Kari Pauloaho HaG 19 Kimmo Kiema MGS 17 Ari Toivonen KGC 14

8 Visiitti

08-09_VISIITTI_2-2014 golf.indd 8

4.12.2014 14.25

Hannu Merilaidan tyylinäyte avaustiillä. Ruuhikosken golfkenttä on yllättävän kumpuilevassa maastossa ollakseen Pohjanmaalla.

Visiitti 9

08-09_VISIITTI_2-2014 golf.indd 9

4.12.2014 14.25

viihde

Musiikin uittomiehet Souvareilla on takanaan miljoonia matkakilometrejä ja lukematon määrä syötyjä käristemakkaroita.

Suomen suosituimpiin lukeutuva tanssiorkesteri on valinnut matkamiehen kakkoskodiksi Hotelli Fooningin Nurmossa.

TEKSTI ANNE ANTTILA KUVAT TOMI VALO

Sininen keikkabussi kaartaa Finlandia Hotelli -ketjuun kuuluvan Fooningin avaralle pihamaalle ja soluttautuu sulavasti autojen välistä tutulle paikalleen.

Ovi avautuu ja autosta laskeutuu iloinen viisikko.

Lasse Hoikan vanavedessä saapuvat Mikko Keskimaunu, Timo Salmela, Jouni Ruokamo ja Jorma Hietala.

– Täältä sitä taas tullaan. Keikka Ikaalisissa meni nappiin, kun saatiin turkulaisetkin paikalle, Souvarin pojat veistelevät hyväntuulisena ja kiirehtivät tervehtimään talon isäntää, Heikki Kuivamäkeä.

Miesten kohtaamisessa on aistittavissa todellista veljeyttä. Kädenpuristus on luja ja hymy herkässä.

– Tervetuloa! Huoneet ovat valmiina ja tytöt ovat kattaneet teille voileipäpöydän, joten nauttikaa olostanne entiseen malliin, johtaja Kuivamäki ohjeistaa ystävällisesti.

10 Visiitti

10-15_VISIITTI_2-2014_souvarit.indd 10

5.12.2014 8.45

Souvarit ovat yhä edelleen sekä Suomen työllistetyin että suosituin tanssiorkesteri. Kuva Saariselän keikalta.

Visiitti 11

10-15_VISIITTI_2-2014_souvarit.indd 11

5.12.2014 8.45

Souvarit tulevat ja menevät, mutta keikkamatkojen puolenvälin krouvi löytyy kuitenkin Nurmosta. Tuttu ja turvallinen hotelli Fooninki on musiikkimiesten mieleen.

– Kodinomaisuus, erinomainen asiakaspalvelu ja loistava ruoka, unohtamatta myöskään pehmeitä petejä. Muita taikatemppuja ei viihtyvyyteen tarvita, Souvareiden keulahahmona tunnettu Lasse Hoikka listaa tyytyväisenä.

dyimme mukaan lätkämatsin tarjoamaan riemuun. Ilta oli ikimuistoinen. Suomi voitti kultaa ja sen kunniaksi järjestimme lennosta hotellin omat kultajuhlat. Me soitimme ja kansa tanssi.

Myös Heikki Kuivamäki kuvailee ensitapaamista ainutlaatuiseksi.

– Kultajuhla tuplaantui, kun Souvarin pojat nousivat lavalle. Se oli hetki, joka sinetöi niin ystävyyden kuin vuosikymmeniä kantaneen yhteistyönkin.

Ikimuistoinen lätkämatsi

Juhannuksena talonmiehinä

Souvareiden ja Hotelli Fooningin tiivis yhteistyö on kestänyt jo 20 vuotta. Kaikki sai alkunsa vuoden 1995 jääkiekon MM-kisoista.

– Olimme Pohjanmaan keikalla ja etsimme reitin varrelle sopivaa majapaikkaa.

Eräs tuttavamme, Arto Helenius, suositteli tai paremminkin kehui, että Fooningissa on hinta-laatusuhde kohdillaan ja todella hyvä palvelu. Varasin majoituksen ja perillä odotti todellinen yllätysten ilta, Lasse Hoikka taustoittaa naureskellen.

Souvarin pojat tulivat kuin tilauksesta nostattamaan Fooningin kisakatsomon tunnelmaa.

– Heitimme reput huoneisiin ja heittäy-

Souvarit yöpyvät Fooningissa lähes kuukausittain.

– Yhteistyö on toiminut moitteettomasti. Pojat ilmoittavat ja tulevat. Ei siinä tuijoteta kelloa eikä pyöritellä varauslistoja. Jos huoneet ovat varattuja, niin bändi suostuu nukkumaan vaikka takkahuoneessa, johtaja Kuivamäki kuvailee hymyillen.

Vahvan yhteistyön ympärille on rakentunut myös luottamus, joka korostuu ennen kaikkea juhannuksena.

– Tällöin hotelli on kiinni, mutta Souvareille avoinna. Pojat pitävät juhannuksen ajan Fooninkia tukikohtanaan ja toimivat siinä samalla hotellin talonmie-

hinä. Tällainen luottamus jalostuu vain välittömän, mutta samalla ensiluokkaisen yhteistoiminnan kautta, Heikki Kuivamäki iloitsee.

Siirtotyömailta kansan pariin Souvareiden keulahahmona tunnettu Lasse Hoikka, 59, on luotsannut suosittua tanssimusiikkiyhtyettään kunnioitettavat 37 vuotta.

– Ura ammattimuusikkona sai alkunsa haaveesta. Hyppy duunarin haalareista laulavan rumpalin kiiltonahkakenkiin oli kuitenkin luontevaa, vaikka sivulliset saattoivat sen kannattavuutta ehkä epäilläkin.

Rovaniemellä varttunut Lasse työskenteli ennen uranvaihdosta kolmen vuoden ajan Ruotsin Luulajassa.

Viikonloppuisin betonitöihin erikoistunut rakennusmies palasi kuitenkin rajan takaisilta siirtotyömailta Suomeen, vaihtoi vaatteet ja lähti viihdyttämään lappilaista tanssikansaa.

– Päästyäni rumpupatteriston taakse, tunsin suunnatonta iloa. Viihdyin rakennusmiehenä, mutta rakastin keikkailua.

Työn ja harrastuksen yhteensovittaminen ei tuottanut myöskään aikatau-

Fooningin johtaja Heikki Kuivamäki (oik.) ja Souvarit ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo 20 vuoden ajan.

12 Visiitti

10-15_VISIITTI_2-2014_souvarit.indd 12

5.12.2014 8.45

Tätä et tiennyt Souvareista Kosketinsoittimia yhtyeessä soittava Jouni Ruokamo paljastaa olevansa

Souvareiden keulahahmo Lasse Hoikka jätti alkoholin seitsemän vuotta sitten.

– Nyt maistuu aamupalakin ajoillaan ja hyvin, Lasse veistelee.

koulutukseltaan kanttori.

– Siviili kuluu tasaisesti urkujen, pappailun ja mökkibisneksen parissa.

Viimeiset 45 vuotta olen soittanut lähes päivittäin, Jouni kertoo.

Basistina toimiva Hietala paljastaa heikkoudekseen kirjat.

– Tähän mennessä olen lukenut noin 100 erilaista elämänkertaa.

Neljä vuotta sitten bändin rumpaliksi nimetty Timo Salmela toimii musiikin ohella mökkiyrittäjänä.

– Salaisuuteni on kuitenkin televisio, jota ilman en pärjää.

Porukan juniori, hanuristitaiteilija Mikko Keskimaunu, on pienen Viljopojan isä, joten siviili kuluu vauva-arjen pyörittämisessä.

– Viljo ja moottorit ovat minun rakkauteni. Toimin ennen ammattimuusikon uraani autonasentajana, joten ruuvimeisseli kulkee aina mukana, Mikko veistelee.

Lasse Hoikan pieni pahe löytyy sikareista.

– Poltan pikkusikareita vain kalareissujen yhteydessä. Ensimmäinen sikari syttyy kevään pilkkireissulla ja viimeisen tupruttelen elokuun lopulla, Lasse paljastaa.

luongelmia. Vaikka viikonloppuisin yöt venyivät pikkutunneille, niin maanantaiaamuna saapastelin aina ensimmäisten joukossa takaisin työmaalle. Nuoruus antoi paljon anteeksi, Lasse muistelee vuosikymmenten takaista ajan jaksoa.

Villiä menoa Siinä vaiheessa kun betonimyllyn karhea pinta vaihtui lopullisesti rumpupalikoihin, lausuttiin syntysanat myös maineikkaalle Souvarit-tanssiorkesterille.

– Päätös bändin perustamisesta oli helppo. Sain taitavat miehet puikkoihin ja tekemisen ilo ajoi eteenpäin. Keikkakalustossakaan ei ollut valittamista ja kiitos tästä kuuluu haalarimiehen aikakaudelleni. Toin Ruotsista keikka-auton, johon isäni teki peräkärryn. Pistimme soittovehkeet kärryyn, äijät autoon ja lähdimme turneelle. Ensimmäinen keikka suuntautui

Muurolan lavalle Rovaniemelle, Lasse taustoittaa hymyillen.

Kotipitäjän tanssilavalta alkanut ura on ollut koko neljän vuosikymmenen aikana tasaisen nousujohteista.

Souvarit ovat kiertäneet Suomea ja viihdyttäneet tanssikansaa niin lavoilla kuin Lapin maineikkaissa tunturikeskuksissakin. Unohtaa ei sovi myöskään Buenos Airesia, jossa pojat ovat käyneet kerran.

– Aivan. Vain kerran, mutta ensimmäisen ja viimeisen. Kohde oli liian villi jopa vilkkaalle lapinpojille. Buenos Airesiin jäi paljon muistoja, sillä varkaat veivät videokameran, vajaat 30 vuotta Souvareissa soittanut Jorma Hietala paljastaa.

Villiä menoa on riittänyt Souvareiden mukaan myös Suomessa.

– Kyllä. Varsinkin 70- ja 80-luvuilla keikoille tultiin tanssimisen ohella juomaan ”peräkonttiviinoja” ja tappelemaan.

Ajan myötä meno perinteisillä tanssilavoilla rauhoittui, mutta jatkui astetta hurjempana Lapin hiihtokeskuksissa.

Riideltiin sitä tunturissakin, mutta pääroolissa oli ehkä enemmän romantiikan eri osa-alueet, Souvarin pojat muotoilevat hienotunteisesti.

Nykyään rakkausralli tunturikeskuksissakin on vaihtunut pienemmälle vaihteelle.

– Näköalapaikalta katsottuna voidaan puhua selkeästä rauhoittumisesta. Tanssikansa on iloista, mutta erittäin fiksua.

Souvarin pojat tietävät mistä puhuvat, sillä yhtye on tahdittanut Lapin matkaajia jo alkuajoista lähtien.

– Yhä edelleen Lappi ja tunturikeskukset työllistävät hyvin. Varsinkin syksy ja kevät tahkotaan tunturissa ja sen jälkeen valtaosa keikoista sijoittuu Oulun alapuolelle. Pohjanmaa ja kuntoutuskeskukset ovat aluevaltaus, josta voimme

Visiitti 13

10-15_VISIITTI_2-2014_souvarit.indd 13

5.12.2014 8.45

olla erittäin kiitollisia. Siellä näkee elämän kirjon ja arjen todellisen arvokkuuden.

Olemme onnekkaita, kun saamme vielä toistaiseksi kuulua tähän joukkoon.

Hyvästit rillumareille

Kasikymppisiä faneja

Vaikka muusikoiden elämä on edelleen rakennettu yövalvomisista, pitkistä keikkamatkoista ja kuivista huoltoaseman sämpylöistä, niin aika on raapaissut omat jälkensä myös keikkatyöläisen arkeen.

– Kultaista 80-lukua ei voi olla muistelematta. Ravintolaorkesterin ominaisuudessa saimme joskus soittaa jopa kuukauden samassa paikassa. Kiinnitykset olivat yleensä sen verran lähellä, että kävimme keikalla kotoa käsin. Näin jälkeenpäin ajateltuna tällainen toimintatyyli oli erittäin ”perheystävällistä”, Lasse määrittelee hymyillen.

Ravintolakulttuuria rokottava taantuma näkyy automaattisesti myös tanssiorkestereiden keikkakalentereissa.

Souvarin pojat harmittelevat, ettei rillumarei-kulttuuria enää arvosteta.

– Yhteiskunta ei auta millään tavalla ammatikseen keikkailevia tanssiyhtyeitä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana alalla on käynyt huolestuttavan kova turbulenssi. Monet bändit ovat pistäneet pillit pussiin ja lopettaneet. Suomessa on tällä hetkellä vain noin viisi yhtyettä, joiden keikoilla käy edelleen väkeä.

Lasse Hoikan kipparoima Souvarit on yksi Suomen pisimpään toimineista tanssimusiikkiyhtyeistä.

Menestyksen salaisuutta on Hoikan mukaan lähes mahdotonta sanoa, mutta tärkeä voimavara lähtee kuitenkin oikeasta asenteesta.

– Lavalle on turha nousta nuttura tiukalla ja pää pilvissä. Työ täytyy tehdä hyvin ja olla nöyriä työnantajiemme eli yleisön edessä. Nykypäivänä on vahingollista heilua areenalle takki auki ja tukka sekaisin.

Hyvin tehty työ on kantanut kuitenkin toivottua hedelmää, sillä osa yleisöstä on seurannut Souvareita yhtyeen lähtökuopista lähtien.

– Keikoilla käy edelleen yli 80-vuotiaita faneja. Nämä arjen iloiset sankarit tanssivat kaikki kappaleet, alkuvalssista illan viimeiseen saakka. Tämä on kerrassaan hieno ja palkitseva tunne, Lasse paljastaa kiitollisena.

Aidosti erilainen Myös musiikin suhteen Souvarin pojat haluavat olla uskollisia eri-ikäiselle

Miljoona myytyä levyä Maan työllistetyimmän orkesterin ura on ollut tasaisen nousujohteista. Taustalla on miljoona myytyä levyä ja yli 500 levytettyä kappaletta.

Souvarit ovat julkaisseet nelisenkymmentä studioalbumia ja -kokoelmaa. Lasse Hoikka on vastaavasti julkaissut viisi sooloalbumia.

Lähiaikoina Souvareilta ilmestyy myös uusi levy, joka kantaa nimeä; Lasse Hoikka ja Souvarit ”Tänään”.

Suosio on tuonut mukanaan kaiken kaikkiaan yli 30 kulta- ja platinalevyä.

Kuluvan vuoden joulukuussa Lasse Hoikka Oy vastaanottaa yhtiönsä nimissä ensimmäisen kultalevyn, joka myönnetään ”35-vuotisjuhlalevystä.”

kuulijakunnalleen.

– Vuodet vaihtuvat, mutta biisit eivät.

Olemme vetäneet alusta lähtien omaa linjaa ja luottaneet perinteiseen tanssimusiikkiin. Lisäksi olemme kasanneet sen verran laajan ohjelmiston, ettei Levillä tarvitse välttämättä soittaa Ylläs-valssia.

Lähes 500 levytettyä kappaletta varmistaa sen, että keikalla voidaan vastaanottaa

14 Visiitti

10-15_VISIITTI_2-2014_souvarit.indd 14

5.12.2014 8.45

Keikkakalenteri 2014 4.12. Äkäshotelli (Kolari) 5.12. Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä) 6.12. Merisärkän Viihdekeskus (Kalajoki) 12.12. Hotelli Tallukka (Vääksy, Asikkala) 13.12. Hotelli Tallukka (Vääksy, Asikkala)

2015 31.1 Valtatie 2 (Harjavalta) 4.2. Kylpylähotelli Rauhalahti (Kuopio) 7.2. Latosaari (Koskikylä, Lapua) 11.2. Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä) 13.2. Satulinna (Parola, Hattula) 14.2. Pori 20.2. Härmän Kuntokeskus (Kauhava) 21.2. Pesäkallio (Lahti) 23.2. Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä) 25.2. Äkäshotelli (Kolari) 27.2. Merikievari (Tuorila, Merikarvia) 28.2. Tanhuhovi (Lohja) 11.3 Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä) 12.3. Riemuliiteri (Äkäslompolo, Kolari) 13.3. Hotelli Kuusamo

myös yleisön toiveita, Jouni Ruokamo muistuttaa 24 vuoden kokemuksella.

Tanssiyhtye Souvarit myöntää olevansa aidosti erilainen keikkabändi.

– Haluamme esiintyä koko illan.

Vaikka Lasse nousi rumpujen takaa pystysolistiksi, niin siitä huolimatta hän paahtaa urhoollisesti kaikki neljä settiä bändinsä rinnalla. Välillä mies käy keittämässä pidemmät kahvit, mutta muuten esiinnymme koko ajan yhdessä.

Tämä on mielestäni paras kiitos palkan maksavalle yleisöllemme, Jorma Hietala kiittelee tyytyväisenä.

Souvareiden suosio ei ole taantumasta huolimatta kokenut pahempia notkahduksia. Töitä riittää edelleen noin 130 keikan vuosivauhtia. Vielä muutama vuosi sitten pojat nousivat lavalle yli 250 kertaa vuodessa.

– Hyvä näin. Nyt jää hieman vapaaaikaakin. Meillä jokaisella on perhe, harrastukset ja tietenkin ne paljon puhutut akkujen lataamiseen tarvittavat miesten jutut, pojat paljastavat hymyillen.

Raittiutta ja rakkautta Hoikistunut ja hyväkuntoinen Lasse Hoikka nousee kuntolaitteen päälle ja aloittaa päivittäisen treeninsä. Kunto-

Kanttorin koulutuksen saanut Jouni Ruokamo soittaa myös vapaa-aikanaan.

14.3. Tyrnävä 18.3. Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä) 20.3. Ravintola Kivitippu (Lappajärvi)

salin ohella Souvarin nokkamies sanoo viihtyvänsä luonnossa.

– Vaellus, metsästys, kalastus ja juoksu. Näiden parissa lataan akkuni uuteen päivään.

Vielä kymmenen vuotta sitten mies valmistautui illan keikkaan mieluummin baaritiskillä kuin lenkkipolulla.

Ammattimuusikon kostea elämä ja krapulantäyteiset aamut tulivat Lassen kohdalla päätepisteeseensä seitsemän vuotta sitten. Korkki kiertyi kiinni ja viina vaihtui terveellisiin elämäntapoihin.

– Lopettaminen oli minun päätökseni. Havahduin todellisuuteen, sillä alkoholista oli tulossa paha peikko. En halunnut menettää terveyttäni ja työtä viinan takia. Olen tavattoman tyytyväinen ratkaisuuni, Lasse myöntää.

Raitistumisen myötä Lassen elämään astui myös uusi rakkaus.

– Olen onnellinen mies. Minulla on ihana naisystävä ja hieno perhe. Olen tavattoman kiitollinen lapsistani ja siitä, että voin kutsua itseäni myös papaksi, Lasse paljastaa hymyillen. ◆

21.3. Merisärkän Viihdekeskus (Kalajoki) 23.3. Riemuliiteri (Äkäslompolo, Kolari) 25.3. Äkäshotelli (Kolari) 28.3. Pesäkallio (Lahti) 2.4. Hotelli Luostotunturi (Sodankylä) 4.4. Urjanlinna (Kiiskilampi, Sievi) 5.4. Naapurinvaara (Sotkamo) 8.4. Hotelli Laanihovi (Inari) 9.4. Riemuliiteri (Äkäslompolo, Kolari) 10.4. Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä) 11.4. Hotelli Luostotunturi (Sodankylä) 14.4. Äkäshotelli (Kolari) 15.4. Hotelli Laanihovi (Inari) 17.4. Hotelli Levitunturi (Sirkka, Kittilä) 2.5.4. Latosaari (Koskikylä, Lapua) 3.0.4. Kukonhiekka (Saarijärvi) 1.5. Original Sokos Hotel Kimmel (Joensuu) 2.5. Pesäkallio (Lahti) 3.5. Viking Grace 8.5. Metsälinna (Varrasniemi, Akaa) 13.5. Merisärkän viihdekeskus (Kalajoki) 14.5. Ooperi (Kortela, Rauma) 16.5. Suukosken Keidas (Koivu, Tervola) 20.5. Ikaalisten kylpylä 22.5. Lusan halli (Lusankylä, Kurikka) 26.-27.5. M/S Finlandia 29.5. Hojo Hojo (Tuusniemi) 3.0.5. Maaninka

Visiitti 15

10-15_VISIITTI_2-2014_souvarit.indd 15

5.12.2014 8.45

Imatran Kylpylää aiotaan laajentaa niin, että kylpyläosaston nykyisen Taikametsän yhteyteen rakentuu Taikajokikokonaisuus.

Nuorekas kolmikymppinen Imatran Kylpylä täyttää ensi vuonna pyöreät 30 vuotta.

– Me olemme nuorekas, kehittyvä kolmikymppinen. Meillä on hyviä suunnitelmia tulevaisuuteen ja pyrimme kehittymään omalla alallamme, toimitusjohtaja Hannu Saarinen sanoo.

Teksti Kari Martiala Kuvat Timo Porthan, Kari Martiala ja Imatran Kylpylä

Imatran Kylpylässä odotetaan parhaillaan päätöksiä uudesta laajennussuunnitelmasta. Laajennus liittyy kylpyläosastoon ja sen myötä nykyisen Taikametsän yhteyteen rakentuu Taikajoki-kokonaisuus.

– Toivomme, että pystyisimme käynnistämään laajennustyöt vielä tulevan juhlavuoden aikana, Imatran Kylpylän toimitusjohtaja Hannu Saarinen sanoo.

Kylpylän omistaja Etelä-Karjalan Kuntoutumissäätiö on käyttänyt yhtiön tuoton aina talon ja alueen kehittämiseen.

– Me teimme viime vuonna ison peruskorjauksen ja talo on hyvässä kunnossa, Hannu Saarinen kuvailee.

Uudistuneet puitteet vastaavat markkinoiden kysyntään, kylpylä houkuttelee asiakkaita tasaisesti ympäri vuoden.

– Hyvää aikaa meille ovat suomalaisten perinteiset loma-ajat, kuten joulu, hiihtolomat, syysloma ja tietysti koko kesäkausi.

– Venäläiset asiakkaat tulevat ostoksille ja minilomille melkein joka viikonloppu. Heille Saimaan järviluonto on erityisen tärkeää. Täällä he voivat rentoutua ja mieli vapautua.

Juuret kuntoutuksessa Imatran Kylpylän alku juontaa kuntoutuksen kulta-aikaan 80-luvun puoliväliin, jolloin toiminta käynnistyi Imatran Ukonniemen kärjessä.

– Talomme oli rakennettu puhtaasti kuntoutuslaitokseksi. Meidän asiakkaamme olivat tuolloin lähes pelkästään sotaveteraaneja ja vammaisia.

Hieman myöhemmin mukaan tulivat työikäisten kuntoutustoiminta.

– Jo 1990-luvun alkupuolella Imatran Kylpylä alkoi kiinnostaa myös kokoontumis- ja juhlapaikkana ja paikalliset ihmisetkin kiinnostuivat allasosastosta, liikuntatiloista sekä ravintola- ja koko-

uspalveluista. Olimme aika pian siinä tilanteessa, että tarvitsimme uusia puitteita, jotka palvelisivat paremmin tätä uutta kysyntää.

Kaikki investoinnit, mitä Kylpylässä on tehty allasmaailmaan, majoitukseen ja liikuntaan, ovat tähdänneet siihen, että loma-asiakkaita pystytään palvelemaan mahdollisimman hyvin. Nykyisin Imatran Kylpylän ydinliiketoiminta onkin lomalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen.

– Toisaalta kuntoutus on edelleen yksi tärkeä ”tukijalkamme” ja parantuneet puitteet palvelevat kaikkia meidän asiakasryhmiämme.

Urheilua ja liikuntaa Imatran Kylpylän uusin kehittyvä matkailusegmentti on urheilu- ja liikuntamatkailu.

– Meille on ollut suurena apuna se, että kaupunki ja monet yksityiset yri-

16 Visiitti

16-17_VISIITTI_2-2014 Imatran kylpyla.indd 16

5.12.2014 8.48

vapaa-aika Merenneito Riia ihastuttaa Taikametsässä.

Merenneidon on arvioitu olevan 120-vuotias, mutta tarkkaa ikää ei tiedetä. Merenneito on erittäin harvinainen. Hänet saatetaan nähdä keskikesän kuumimpina hetkinä vilvoittelemassa Itämerellä, mutta silloin tällöin sosiaalinen ja utelias Riia piipahtaa Taikametsään uiskentelemaan ja temppuilemaan.

Toimitusjohtaja Hannu Saarinen kiittelee Imatran kaupungin ja useiden yksityisten yritysten investointihaluja.

tykset ovat lähteneet investoimaan tälle alueelle. Ukonniemeen on noussut muutaman vuoden aikana tennishalli, suuri areena täysmittaisine jalkapallokenttineen sekä kahden kaukalon jäähalli.

– Ne ovat parantaneet alueen mahdollisuuksia uudenlaisen matkailun kehittymiselle. Meillä on ollut täällä jo monenlaisia arvokisoja, ja uusista tapahtumista neuvotellaan jatkuvasti. Uudet palvelumme kiinnostavat yhtä hyvin paikallisia ihmisiä, kuin muualta tulevia joukkueita ja yksittäisiä liikkujia.

Urheilu ja liikunta sopivat Saarisen mukaan hyvin myös Kylpylän omistajan Etelä-Karjalan Kuntoutumissäätiön vanhoihin periaatteisiin, ihmisten hyvinvoinnista ja kunnosta huolehtimiseen.

Nyt tätä työtä tehdään vain hieman eri vinkkelistä.

Kuntoutumissäätiö perustettiin alun perin kansanterveyttä ja kuntoutusta

palvelemaan. Sen omistajana ovat kaikki palkansaajajärjestöt ja erilaisia vammaisjärjestöjä, jotka toki ovat myös asiakkaitamme.

– Nyt ihmiset haaveilevat ikuisesta nuoruudesta ja terveydestä, ja he ymmärtävät, että vastuu omasta hyvinvoinnista on heillä itsellään. Meidän tehtävämme on tarjota siihen hyviä olosuhteita ja vinkkejä. Siihen meillä on täällä paljon asiantuntemusta.

Alueen yhteistyö tuo tulosta Etelä-Karjalan alueella on tehty jo kolmen vuoden ajan maakunnallista matkailuyhteistyötä GoSaimaa-projektissa.

Tulokset ovat olleet rohkaisevia, ja nyt yhteistyö laajenee myös Etelä-Savon alueelle, muihin Saimaan alueen ympäristökaupunkeihin, kuten Savonlinnaan ja Mikkeliin.

– Lähdemme yhdessä tekemään ympä-

rivuotisia Saimaa-tuotteita ja -palveluja.

Ainahan tämä Saimaa-helmi on tässä ollut, mutta emme ole osanneet sitä oikein hyödyntää ja tuotteistaa. Risteilyjen ja kalastusmatkojen lisäksi suunnitellaan paljon muutakin, mitä siellä voitaisiin tehdä.

Hyvää yhteistyötä tehdään myös Kouvolan Tykkimäen kanssa, ja kylpylästä voi ostaa Tykkimäen rannekkeita.

– Venäläiset asiakkaamme pysähtyvätkin usein Helsingin ostosmatkallaan muutamaksi tunniksi huvittelemaan Tykkimäellä. Se on juuri sopivasti matkan varrella, Saarinen kuvailee.

– Tärkeä yhteistyökumppani on myös Finlandia Hotels -ketju. Se on palvellut meitä parhaiten kotimaisen kokousmatkailun osalta, siinä se toimii erittäin hyvin. Nimi Finlandia on aina arvokas, ja siksi me käytämmekin ketjun nimeä markkinoinnissamme. l

Visiitti 17

16-17_VISIITTI_2-2014 Imatran kylpyla.indd 17

5.12.2014 8.48

18 Visiitti

18-22_VISIITTI_2-2014 Vaananen.indd 18

5.12.2014 8.52

TEKSTI ANNE ANTTILA KUVAT TIMO PORTHAN

kulttuuri

Elokuvamaailman moniottelija Kari Väänänen on onnellinen mies. Kemijärven tunnetuin paluumuuttaja sanoo elävänsä kuin Havukka-ahon ajattelija; sinisten ajatusten voimalla. Vänä sai marraskuun lopussa vielä iloisen uutisen: hänet valittiin Rovaniemen teatterin uudeksi johtajaksi 1.10.2015 alkaen. Sitä ennen hän ohjaa Jari Tervon kirjaan Esikoinen perustuvan näytelmän Rovaniemelle.

Vänä jänkhien jätkä

M

ies astelee Mestarin Kievariin leveästi hymyillen.

Askel on keveä, vaikka takana on kiivas kierros ruuhkasuomessa.

Katseet kohdistuvat tuttuun tulijaan.

Ravintolan poikki kysellään kuulumisia ja osa käy tervehtimässä tunnettua kasvoa kädestä pitäen.

– Sie oot kuule mahottoman hyvä jätkä! Nyt on Kemijärvelläkin nosthetta, kun Vänä toimii äänitorvena, nurkkapöydästä kommentoidaan.

Ohjaaja-näyttelijä Kari Väänänen, 61, ei laajempia esittelyjä kaipaa. Vänän tuntevat kaikki ja Vänäkin monet. Viimeisen kuuden vuoden aikana tuttuja on löytynyt myös niiltä syrjäisimmiltä pihapoluilta.

– Ihmiset ovat ihania ja aitoja. Kemijärvellä ei eletä kuplassa eikä mielikuvitusmaailmassa. Nyt tunnen olevani kotona. Itkun kanssa täältä kerran lähdet-

tiin ja ilosta riemuiten palattiin takaisin.

Tämä kertonee tunteet paikkakuntaa kohtaan, Kari tiivistää tuntemuksensa.

Mummon kasvattama Kemijärven tunnetuimmalla paluumuuttajalla on lappilaiset juuret.

Ivalossa syntynyt ja Kemijärvellä 5-vuotiaasta 15-vuotiaaksi asunut Väänänen muistelee lapsuuttaan ja varhaisnuoruuttaan onnellisena.

– Olin avioerolapsi, mutta siitä huolimatta sain mummoni hoivissa hyvän ja turvallisen kasvualustan. Mummini oli hyväntahtoinen, vanhankansan opettaja.

Hän asetti rajoja, mutta oli samalla tavattoman rakastava. En muista mummini koskaan saarnanneen sormi pystyssä.

Hän vain kannusti ja toivoi, että elämää pitää elää antennit auki.

Tätä neuvoa Kari myös noudatti.

– Olin täynnä intoa. Arki tarjosi rajattomat määrät mahdollisuuksia. Vä-

Visiitti 19

18-22_VISIITTI_2-2014 Vaananen.indd 19

5.12.2014 8.52

lillä tuntui, etten ehdi edes nauttimaan kaikesta kivasta. Rakastin jo lapsena luontoa. Vaeltelin paljon ja pitkiäkin matkoja. Ei siinä ollut mitään ihmeellistä, jos lähdimme kavereiden kanssa luontoretkelle. Hiihdimme kymmenen kilometriä, sytytimme nuotion, paistoimme makkarat ja hiihdimme takaisin. Mummo vain sanoi, että ”piättä sitten ittestänne huolta ja jos eksytte, tulette suoraan kotio”, Kari muistelee naureskellen.

Mummonsa hoivissa Karille kasvoi elämisen rohkeus.

– Kukaan ei kulkenut perässä ja varoitellut ruusupensaan piikeistä. Virheistä opittiin ja haavaan pistettiin laastari. Vapaus nähdä ja kokea opetti huolehtimaan itsestä ja tovereista. Tällainen kasvuympäristö oli haastava, mutta samalla myös turvallinen ja kehittävä.

Kunnianhimoinen teinitarzani Kari Väänänen muistelee edesmennyttä mummoaan suurella lämmöllä.

– Hän tarjosi mahdollisuuden olla lapsi, ilman velvoitteita ja aikuistumisen paineita. Ilman mummoani minusta ei olisi ehkä tullut ammattinäyttelijää.

Kari pyyhkäisee harmaantunutta partaansa ja paljastaa olleensa kova poika leikkimään.

– Lapsuuttani vauhditti järjettömän vilkas mielikuvitus. Hyppelin puissa ja leikin Tarzania vielä siinäkin vaiheessa, kun ikätoverini mourusivat jo tyttöjen perään, Kari kuvailee naureskellen.

Vaikka Väänänen heräsi aikuisuuteen hieman myöhemmin, niin mielikuvituspainotteiset lapsuudenleikit olivat kuitenkin hyvää harjoitusta tulevaa varten.

Omaleimainen levottomuus maustettuna kunnianhimolla johdatti Karin pitkälle matkalle.

– Lapin jänkhillä opittu selviytymisen taito antoi rohkeutta kokeilla siipiään myös maailmalla. Helsinki, Kuopio, Vaasa, Brasilia, Yhdysvallat ja Tampere.

Nämä kaikki yhdessä ja erikseen tyydyttivät seikkailun nälkääni, mutta jotakin suurta jäi puuttumaan.

Vuodesta 1981 lähtien freelancerina toiminut Väänänen ei jäänyt kuitenkaan miettimään levottomuutensa alkujuuria.

– Töitä riitti ja kysyntä oli kova. Elokuvat ja televisiosarjat työllistivät niin ohjaajana kuin näyttelijänäkin, joten aikaa ei jäänyt syvempiin mietteisiin. Katsomosta nähtynä olin tyytyväinen, mutta kulissien takana itkin rauhattomuuttani,

Aki Kaurismäen luottonäyttelijöihin lukeutuva Kari muotoilee.

Lähtölaskenta onneen Tämä puuttuva ja hukassa ollut onnen palanen löytyi kuitenkin yllättävän matkan päästä.

Elettiin vuotta 2001, kun Kemijärven pääteasemalla seisoi televisiosta tuttu mies. Kari Väänänen tunsi tulleensa kotiin, vaikka edellisestä vierailusta oli aikaa jo vuosikymmeniä.

Mies käveli hitaasti ja nautiskellen.

Näkymät olivat rauhoittavia ja ympäristö niin tuttu ja turvallinen. Jopa koskettava.

Lähtölaskenta onneen alkoi kuitenkin synkissä tunnelmissa. Elektroniikkayritys Salcomp oli vain hetkeä aikaisemmin ilmoittanut tehtaan sulkemisesta, joten 800 työtöntä 10 000 asukkaan kaupungissa oli täydellinen piiskan sivallus jo ennestään kovia kokeneelle kaupungille.

– Ihmisten ahdistus raapaisi syvältä.

Halusin auttaa, mutta miten? Kemijärvi ui todella syvissä vesissä. Kaupungilla oli valtavan huono maine ja sitä kutsuttiin yleisesti Itä-Lapin roskaämpäriksi. Ajattelutapa näkyi myös teoissa, sillä pahimmillaan kaupungilla liikkuivat vain puukot ja poliisi, Kari muistelee hiljaisena.

Rakkaus Kemijärveen oli kuitenkin niin voimakas, että Kari ryhtyi työstämään kotikaupungistaan Taivaan tulet -televisiosarjaa.

Elettiin vuotta 2005, kun Kari ja teatterikampaamon esimiehenä työskennellyt Terhi tekivät ison päätöksen ja muuttivat Kemijärvelle.

– Joku saattoi kauhistella valintaamme, mutta meille se oli uuden arjen alku. Taivaan tulet muuttivat sekä meidän että kemijärveläisten elämän.

Miljoonayleisön saanut televisiosarja antoi epätoivon viidakossa vaeltaneille ihmisille muuta ajateltavaa.

– Varsinkin vuonna 2007 esitetty ensimmäinen tuotantokausi kohotti selvästi kaupunkilaisten itsetuntoa. Kemijärveä nostettiin esille paremmassa valossa eikä

”Ilman mummoani minusta ei olisi ehkä tullut ammatti­ näyttelijää.”

tunnettavuudenkaan lisääminen ollut haitaksi, Väänänen määrittele tyytyväisenä.

Erämaakaupungin mannekiini Samoihin aikoihin kun Kemijärven raitilla nautittiin Taivaan tulien loisteesta, kaupungin toisella laidalla kuohahteli.

Vuoteen 2006 sijoittuneen junakapinan ja vuotta myöhemmin alkunsa saaneen Kemijärven massaliikkeen keulahahmona näkyi tuttu mies.

Erämaakaupungin mannekiiniksi itsensä nimennyt Kari Väänänen ajoi väkevästi kotikaupunkinsa etua, jotta itälappilaiset saavat pitää yöjunansa ja rata sähköistettäisiin.

Kapina päättyi Karin ja kemijärveläisten voittoon.

Sen sijaan sellutehtaan lakkauttamisen vastustamiseksi muodostettu kansanliike

20 Visiitti

18-22_VISIITTI_2-2014 Vaananen.indd 20

5.12.2014 8.52

– Viides ja kuudeskin vielä luvattiin, mutta pari vuotta sitten tuli kylmää vettä niskaan. Syytä ei kerrottu. Sanottiin vain, että sarja tuli tiensä päähän, Kari harmittelee.

Viimeiset pari vuotta Kari on ollut työttömänä.

– Vauhti ja täystyrmäys. Tämä kuvaa ehkä parhaiten taivaantulien jälkeisiä tunnelmia. Suunnitelmissa oli muutama elokuvaprojekti, mutta kaikki kaatui kuin korttitalo. Elämä jouduttiin jälleen kerran miettimään uudelta pohjalta.

Hiljaiselosta huolimatta Kari ei rakenna tulevaisuuttaan murheiden ympärille.

– Olen pettynyt elokuvamaailmaan, mutta pettymyksestä huolimatta olen erittäin innoissani. Kirjoitan koko ajan.

Lieneekö tämä lahja vai kirous, mutta ajatuksissa pyörii neljä erilaista elokuvaa ja lukematon määrä tarinoita. Kun on intoa, voimia ja tahtoa, niin olen antanut myös toiminnan tahkon pyöriä.

Tahto on tuottamassa toivottua tulosta, sillä Karille ovat avautumassa teatterin ovet.

– Käsikirjoitus Rovaniemen teatterille on työn alla. Harjoitukset alkavat ensi keväänä. Jos kaikki menee suotuisten tuulien alla, niin olen kiinnostunut nousemaan lavalle myös näyttelijänä.

Lapin lumoissa

Lapista etelään, takaisin Lappiin – ja taas etelään. Kari Väänäsen elämän mutkat oikenivat lopullisen muuttoon vielä takaisin Kemijärvelle.

sai Karin mukaan niellä karvaan tappion.

– Taistelut nostattivat luonnollisesti itsetuntoa, mutta tehtaan lakkauttaminen jätti jälkeensä myös pettymystä ja vihaa.

Suurilta pettymyksen tunteilta ei voinut Väänäsen perhekään välttyä.

– Palasimme takaisin Tampereelle, kun emme tienneet Taivaan tulien jatkosta.

Muutto luonnon ääreltä oli kuitenkin niin vaikeaa, ettemme enää sopeutuneet betoniviidakon rytmiin. Työtä riitti, mutta kaipuu teki kipeää.

Yhteisestä päätöksestä Kari, Terhi ja heidän pieni Oula-poikansa tilasivat

muuttoauton ja tulivat takaisin Kemijärvelle. Lopullisesti.

– Hyppäsimme täysin tyhjän päälle. Jätimme työn ja taloudellisen turvan, mutta saimme tilalle aikaa ja rauhaa.

Jätkän onnenpotku Vaikka huoli taloudellisesta turvasta oli suuri, Kari lohdutti vaimoaan hyvin lappilaiseen tyyliin.

– Sanoin, että jätkän onnenpotku saattaa tulla yllättäen, ja se tuli. Vaikka olimme valmistautuneet siihen, että Terhi lähtee kassaneidiksi ja minä ryhdyn ajamaan taksia, niin soitto tuotantoyhtiöltä oli elämää suurempi asia. Taivaan tulet saivat jatkoa, joten tunnelmat olivat sen mukaiset, Kari kuvailee huvittuneena.

Lupauksista huolimatta sarja loppui neljännen tuotantokauden jälkeen.

Vaikka ruuhkavuodet ovat takana, niin elokuvamaailman monitoimimies sanoo olevansa kuitenkin hyvin luovassa tilassa.

– Kemijärvellä olen oppinut sen, että laiskottelu on luovuuden kehto. Koen olevani etuoikeutettu, kun pääsen kotiportailta suoraan luonnon syliin.

Kari sanoo löytäneensä itsestään palan Havukka-ahon ajattelijaa.

– Istun vain kannon nokassa ja mietin.

Tarkkailen metsän eläimiä ja hämmästelen luonnon tarjoamia ihmeellisyyksiä.

Katson aamuin illoin taivaalle ja vedän syvää henkeä. Nautin neljän sijaan 12 eri vuodenajasta. Rakastan hiljaisuutta, kaamosta ja jopa loskaa. Joku pitää tätä ehkä hulluna, mutta minulle tämä on tavallista arkea.

Aitoa elämää ja elämyksiä tarjoaa myös hiljattain valmistunut rantasauna.

– Unelmien talo mahdollisti kotiutumisen, mutta sauna sinetöi pysyvyyden.

Elämä Kemijärvellä on nyt niin vahvalla pohjalla, että olen valmis tekemään töitä myös etelässä. l

Visiitti 21

18-22_VISIITTI_2-2014 Vaananen.indd 21

5.12.2014 8.52

matkailu

TEKSTI JA KUVA ANNE ANTTILA

Venäläisten puolenmatkan krouvi järvi on erityisesti murmanskilaisten suosiossa. Ostosmatkalaisia tulee viikoittain ja ryhmät pysähtyvät sekä syömään ja usein jopa yöpymään.

– Monet venäläiset pitävät Kievaria puolenvälin krouvina. Tästä on hyvä tehdä päivämatkoja niin tunturikohteisiin kuin lähikaupunkeihinkin, Kaija Saariniemi selvittää.

Ryhmien lisäksi myös yksittäiset venäläismatkaajat ovat löytäneet Kievarin tarjoamat palvelut.

Räätälöityjen tuotepakettien lisäksi Kievari tarjoaa myös lappilaisia herkkuja kemijärveläiseen tapaan.

– Venäläinen arvostaa hyvää ja laadukasta ruokaa. Olemme huomioineet venäläiset asiakkaat myös ruokalistoja laadittaessa. Tarjoamme laadukasta lähiruokaa venäjänkielisellä palvelulla.

Pyrimme siihen, että itäystävämme voivat nauttia Kievarissa sekä sielun että ruumiin ravinnosta, toimitusjohtaja Saariniemi korostaa.

Vuosien saatossa Mestarin Kievari on opettanut venäläisille jopa noutopöytäruokailun.

aitan tulee olla kaikkien ulottuvilla, Kaija Saariniemi määrittelee.

Mestarin Kievari on mukana yhteistyöhankkeessa, jonka avulla pyritään räätälöimään eri vuodenaikoihin liittyviä viikko-ohjelmia sekä matkailutuotepaketteja.

– Talvi painottuu niin sanottuun jääkalastukseen. Elämme vesien keskellä ja rantaviivaakin löytyy yli 1 000 kilometriä, joten tämän ympärille voi kehittää paljon erilaisia aktiviteetteja.

Mestarin Kievarin panos meneillään olevassa yhteistyöhankkeessa on merkittävä.

Hotellin henkilökuntaan kuuluva, venäläissyntyinen Julia räätälöi venäläisturisteille paketteja, joissa on tasapuolisesti kulttuuria, shoppailua ja elämyksiä.

– Moottorikelkkamuseo, uimahalli ja puhdas tähtitaivas. Nämä ovat keskiikäisten ja keskiluokkaan kuuluvien venäläisturistien suuressa suosiossa.

Kemijärveltä ei tulla hakemaan huippuhienoja huulipunia, vaan kohtuuhintaisia elämyksiä, Murmanskista kotoisin oleva Julia tietää kertoa.

Bonuksena Mestarin Kievari tarjoaa myös pieniä tarinoita.

– Me venäläiset rakastamme historiaa, juttuja ja jopa pieniä salaisuuksia. Tarinatuliaisista mieleenpainuvin on kertomus ”Kievarin kummituksesta”. Totta vai tarua. Se jää nähtäväksi, Julia paljastaa hymyillen.

Elämysten aarreaitta

Kievarissa tapahtuu

Mestarin Kievarin räätälöimät tuotepaketit ovat saamassa nostetta myös suomalaismatkailijoiden keskuudessa.

– Kemijärvellä on venäläisiä lukuun ottamatta hyvin vähän vapaa-ajan matkailijoita. Tulevaisuudessa pyrimme kehittämään toimintaamme siten, että kehittelemämme tuotepaketit saavuttavat myös suomalaisturistin. Elämysten aarre-

Mestarin Kievari on tuttu myös televisiosta. Kievarissa kuvattiin osa TV-sarjasta Taivaan tulet. Kievari toimi kuvausten aikana sekä kuvausryhmän että näyttelijöiden lounaspaikkana.

Kemijärvelle valmistuva saha- ja puutuotetehdas Keitele Group on sekin lisännyt huomattavasti myös Kievarin toimintaa. ◆

Mestarin Kievari Kemijärvellä on noussut myös venäläismatkailijoiden suosioon. Itärajan takaa tulevia vieraita huomioidaan räätälöidyillä tuotepaketeilla sekä palvellaan venäjäksi.

Vettä, lunta, räntää ja lopuksi pimeys, joka iskee täysillä päälle.

Valtaosa suomalaisista pakenee koko ajatusta, mutta Kemijärvellä kaamoksesta otetaan kaikki irti.

Mestarin Kievarin pihamaalla seisoo joukko venäläisturisteja ja katselee tähtien pukemaa taivaanrantaa.

Vuorokauden sisällä sää ehtii muuttaa muotoaan moneen kertaan ja tätä ilmiötä halutaan hyödyntää myös Finlandia Hotelli -ketjun pohjoisimmassa kohteessa, Mestarin Kievarissa.

Toimitusjohtaja Kaija Saariniemen mukaan pienen hotellin vahvuus ovat hyvä hallittavuus sekä suuret elämykset.

– Asiakkaamme ovat lähinnä työkseen matkustavia suomalaisia sekä venäläisiä ostosmatkalaisia. Kotimaiset vapaa-ajan matkaajat sen sijaan ovat vähissä, mutta tulevaisuus rakennetaan kuitenkin olemassa olevien tarpeiden mukaan, Saariniemi määrittelee.

Venäjänkielistä lappilaisuutta Pienuus on vahvuus ja valttikortteina toimivat henkilökohtainen palvelu sekä hyvä ruoka.

– Venäläiset ovat kiitollisia asiakkaita.

He ovat hyvin perhekeskeisiä ja osaavat arvostaa arjen pieniä helmiä, toimitusjohtaja Saariniemi kiittää.

Vaikka venäläismatkailijoiden määrä on kahden vuoden takaisista huippuajoista hieman notkahtanutkin, niin yhä edelleen Mestarin Kievari on säilyttänyt suosionsa itäystävien keskuudessa.

– Rajan läheisyys on suuri etu. Kemi-

Kaija Saariniemen mukaan Mestarin Kievari on säilyttänyt suosionsa venäläisten keskuudessa. Muut asiakkaat ovat lähinnä työkseen matkustavia suomalaisia.

22 Visiitti

18-22_VISIITTI_2-2014 Vaananen.indd 22

5.12.2014 8.52

FINLANDIA HOTELS Talviyön Superetu

59 € /2hh *

alk.

Katso lisää!

WWW.FINLANDIAHOTELS.FI

* Tarjous voimassa 7.1.–1.3.2015. Huoneita rajoitetusti.

23_VISIITTI_2-2014_ILMO.indd 23

5.12.2014 8.53

terveys

TEKSTI JA KUVAT SUOMEN SELKÄLIITTO, MARJA-TERTTU ALHAINEN

Auton ratissa ilman selkäkipuja Autolla ajaminen voi aiheuttaa niska- ja hartiakipuja. Autosta poistuessakin ovat hyvät ohjeet tarpeen selän säästämiseksi.

Ajon aikana kuljettaja joutuu istumaan pitkään samassa asennossa ja altistuu tärähdyksille. Liikkumaton asento myös heikentää selän aineenvaihduntaa. Autoillessa kannattaakin kiinnittää huomiota hyvään ajoasentoon, selälle ystävälliseen autosta poistumiseen ja autoilun tauottamiseen.

Autosta poistuminen Liikkuminen voi olla ajomatkan jälkeen vaivalloista ja selkä jäykistynyt. Autosta poistuminen on usein vaikeampaa kuin sinne meneminen. Pysäköi auto niin, että autosta poistumiseen on riittävästi tilaa.

Nämä ohjeet opastavat selkää säästävään autosta poistumiseen. Autoon menoon voi soveltaa samoja ohjeita käänteisessä järjestyksessä.

Kuva 1. Tartu vasemmalla kädellä auton katosta ja oikealla kädellä ohjauspyöräs-

Kontrolloi liikettä auton ovenkarmissa ole-

Hyvä ajoasento

van käden avulla. Pidä polvet koukussa.

Istu penkin perälle siten, että yläsel-

Kuva 3. Kallistu rauhallisesti ulos autosta.

kä saa hyvän tuen selkänojasta. IstuiKuva 4. Ojenna polvet asteittain seisoma-

men selkänojan kaarituen pitää osua

asentoon käyttäen jalkalihasten voimaa.

selän notkon kohdalle. Jos auton istuimessa ei ole hyvää selkätukea,

Muista tauotus

niin siihen voi hankkia irrallisen tuen

Pidä lepo- ja välipalataukoja riittävän usein, noin 150 kilometrin tai kahden tunnin välein. Tee pysäköintipaikalla vetreyttäviä ja venyttäviä liikkeitä, esimerkiksi nosta hartioita ja pyöritä olkapäitä.

Selän taivutus korostetusti taaksepäin on hyvä vastaliike ajoasennolle.

Jos joudut matkustamaan paljon, muista, että satunnainenkin harjoittelu on selällesi parempi kuin täydellinen liikkumattomuus. Jo pienet liikuntahetket auttavat parantamaan kehosi aineenvaihduntaa, aktiivisuustasoa ja energiankulutusta.

joka asetetaan selän taakse alaselän

tai laittaa vaikka pyyheliinarullan, liiallista pyöristymistä estämään.

Varmista, että jalat yltävät koukussa hyvin polkimille ja kädet ovat noin 90 asteen kulmassa, kun otat kiinni ratista. Ajaessa käsien tulisi olla asennossa, joka on noin ”varttia vaille kolmen ja kymmentä vaille kahden välissä”. Pidä hartiat rentoina ja vaihda käsien asentoa ajon aikana.

Sovita niskatuen yläreuna siten, että se on takaraivon tasolla. Niskatuen käyttö rentouttaa niska-hartiaseutua.

tä niihin tukeutuen. Käännä vartaloa kohti auton ovea ja nosta vasen jalka ulos au-

Juttu on julkaistu Hyvä Selkä -lehden

Kun auto on pysähdyksissä esimer-

tosta.

numerossa 3/2013 ja Selkäkanavalla.

kiksi liikennevaloissa, voit tehdä niin sanotun kaksoisleukaliikkeen – silloin

Kuva 2. Laske oikea jalka vasemman viereen. Kun vartalosi on kokonaan ovea kohti, siirrä pakaroita kohti istuimen reunaa ja siirrä myös käsi katolta auton oven yläreunaan. Oikea käsi on vielä ohjauspyörässä kiinni.

ä selän j e k k n vi iseen m i o t a om hoitoon a .fi anav selkäk

niskan lihakset venyvät ja saat kireyden tunteen niskasta pois.

Ota tavaksesi rentouttaa niska-hartiaseudun lihakset ajon aikana, niin et aja ”hartiat korvissa”. Älä purista rattia liian tiukasti.

24 Visiitti

24-25_VISIITTI_2-2014_jumppa.indd 24

5.12.2014 9.11

Satunnainenkin harjoittelu on sel채llesi parempi kuin liikkumattomuus.

1.

2.

3.

4.

Visiitti 25

24-25_VISIITTI_2-2014_jumppa.indd 25

5.12.2014 9.11

Finlandia Bonuskortin suosio kasvaa

ETUSI JOPA 17 %

alkaen ensimmäisestä yöpymisestä!

Finlandia Bonuskortti on ollut käytössä vuodesta 2005 lähtien ja nyt kanta-asiakkaita on lähes 12 000! Bonuskortin edut astuvat voimaan heti. Sekä kotimaiset että ulkomaiset asiakkaat voivat näin välittömästi alkaa ansaita bonuksia ja hyödyntää bonusasiakkaan etuja kaikissa Finlandia Hotelleissa ympäri Suomen.

JOKAISESTA OSTOSTA 6 % BONUSTA VIP- BONUSKORTILLA ENEMMÄN ETUJA UUSI BONUSKORTTI ALLE 9 € / VUOSI

muut perheenjäsenet maksavat vain 7 € /vrk /hlö (max. 2 vrk kerrallaan).

Ravintolaetu sisältyy nyt myös perhe-etuun!

4. Hotellikohtaiset edut Iltapäivälehti, sauna, kylpytakki, edullinen bonusviini jne. – kysy etuja hotellin vastaanotosta.

5. Bonusklubin tarjoukset Klubitarjouksia Bonusklubissa: www.finlandiahotels.fi/bonusmaailma/ bonusklubi/

automaattisesti yrityksesi bonustilille. Kerääntyneet bonukset maksamme ostohyvityksenä kerran vuodessa (viimeistään 15kk ensimmäisen oston jälkeen) yrityksesi tilille.

Parhaimmillaan yritykselle maksettava bonus on 8 % ostosten määrästä ja minimissäänkin se on 5 %. Alla olevasta listasta näet ostojen määrän vaikutuksen bonuksen määrään.

Osto euroissa alle 2500 €: Bonus 5% (palautus jopa 125 €) Osto euroissa yli 2500 €: Bonus 8% (palautus jopa 800 €)

6. Kylpyläedut

BONUSKORTTI

1. Bonukset hotelli- ja ravintola- palveluostoista Ansaitset bonusta kaikista Finlandia Hotellien hotelli- ja ravintolapalveluista.

Kun bonustililläsi on ostokertymää 900 euron edestä, saat itsellesi 50 euroa bonusta.

2. Ravintolaetu Saat kaksi 5 €:n arvoista ravintola- kuponkia yöpyessäsi arkisin listahintaisessa huoneessa talviaikana (VIP- asiakkaille kolme kuponkia). Kesäaikana voit valita edullisemman kesähinnan tai listahintaisen huoneen ravintolaedun kera. Etu on huonekohtainen.

3. Perhe-etu Perhe-etuna yksi perheenjäsen yöpyy huoneessasi veloituksetta ja

25_VISIITTI_1-2014_ad.indd 25 26_VISIITTI_2-2014_Bonuskortti.indd 26

Kylpyläetuna 50 % alennus yrttikylvyistä Imatran Kylpylässä. Etu koskee samana päivänä tehtyjä hoitovarauksia.

7. Muut bonusedut Voit vaihtaa ansaitut bonuksesti korkealaatuisiin ja kotimaisiin Jokipiin Pellava Oy:n ja Fiskars Homen tuotteisiin tai matkalahjakorttiin, jolla voit ostaa CWT – Kaleva Travelin matkoja.

Tai tietenkin Finlandia Hotellien lahjakortteihin. Katso lisää kotisivuiltamme.

YRITYSBONUSKORTTI

Myös yrityskortissa ravintolaetu ja kesähinnat!

Huomaathan että myös yrityskortin haltijat saavat ravintolaedun (2 x 5€ kuponkeja) yöpyessään arkisin listahintaisessa huoneessa talviaikana. Kesäisin voit vaihtoehtoisesti valita myös edullisemman kesähinnan ilman ravintolaetua. Lisätietoja yritysbonuskortista saat palvelunumerostamme 09–684 1440. Finlandia Hotellit pidättää oikeuden hintojen, etujen ja sääntöjen muutoksiin. Tee päätös heti ja ryhdy keräämään tuntuvia etuja itsellesi!

Yrityksille suunnattu Bonuskorttimme on täysin ilmainen ja voimassa aina yhden vuoden kerrallaan. Yritysbonuskortilla keräät bonusta kaikissa Finlandia Hotelleissa ja yhteistyöravintoloissamme.

Esittäessäsi yritysbonuskortin vähintään 8 €:n oston yhteydessä, rekisteröityy bonus

26.5.2014 5.12.201412.46 8.56

10 kysymystä

Turun tyttö viihtyy Imatralla Maija Saajanlehdon suunnitelmana oli viettää Imatralla vain neljä vuotta ennen muuttoa Lappiin.

Suunnitelmat muuttuivat – nyt hänellä on takanaan jo 30 vuotta Imatran Kylpylän myynti- ja markkinointitehtävissä.

– Työ Imatran Kylpylässä on monipuolista ja saan tehdä sitä mukavien työkavereiden kanssa, Maija Saajanlehto kiittelee.

Kuka olet, mistä tulet?

– Olen Maija Saajanlehto, 52. Imatralainen olen ollut 30 vuotta, mutta kotoisin olen Varsinais-Suomesta, läheltä Turkua.

Perheeseeni kuuluu mieheni Pasi, kotoa jo poismuuttaneet pojat Jani ja Tommi sekä 8-kiloinen kollikissamme Laku.

Mikä on koulutuksesi?

– Turussa ylioppilaslakin sai Puolalanmäen lukiosta. Oma ala oli kuitenkin vielä hakusessa kunnes kesätyö vei sitten matkailun pariin ja innostuin hakemaan kouluun Helsinkiin Hotelli- ja ravintolakoulu Perhoon. Sen jälkeen olen työn ohessa suorittanut mm. MKT-tutkinnon sekä liiketalouden laskentapuolen tradenomitutkinnon.

Mikä on työhistoriasi?

– Turun Aurakadun Etola ja tavaratalo Wiklund olivat ensimmäiset kunnon kesätyöpaikat. Myyjän, kahvilatarjoilijan ja sisäisen lähetin hommat tulivat silloin tutuiksi. Mutta sitten Kustavin Lomakeskuksen kolme kesää houkuttelivat minut matkailualalle, ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Päädyin lopulta Imatran Kylpylään. Suunnitelmana oli viettää täällä neljä vuotta ja hakeutua sen jälkeen Lappiin töihin. Nyt täällä on kuitenkin vietetty jo 30 vuotta.

TEKSTI TAPIO RUSANEN KUVA TIMO PORTHAN

Mitä työtehtäviisi kuuluu?

– Pääasiassa myyntiin ja markkinointiin liittyviä asioita. Ilman tietokonetta olisin kädetön, sillä sen avulla hoidan suurimman osan työpäivän tehtävistä.

Millaisena koet työsi?

– Mielenkiintoisena – jo siksi, että kylpylä on vuosien varrella jatkuvasti kehittynyt ja kasvanut. Mukaan on tullut melkeinpä vuosittain aina jotain uutta. Uudet palvelut ovat tuoneet mukanaan myös uusia asiakasryhmiä.

Millaista markkinointityö nykyisellään on?

– Minusta markkinointityö on haasteellista, hauskaa ja jatkuvaa opiskelua.

Mikä työssäsi on haastavinta...

– Päivät eivät oikeastaan koskaan toteudu sen mukaan mitä itse olet ajatellut. Se onkin ehkä tämän työn rikkaus, joskin joskus myös haastavaa. Tänä päivänä varaustilanteessa tapahtuvat nopeat muutokset ovat haastavinta. Yhä enemmän varauksia tehdään hyvin lyhyellä aikajänteellä, mikä vaikeuttaa markkinoinnin ennakkosuunnittelua.

... ja mikä vaikeinta?

– Vaikeinta on ehkä mieltää, mitä kaikkia sähköisen markkinoinnin keinoja on tänä päivänä käytettävä, jotta asiakkaat meidät näkevät ja löytävät.

Kerro tarina hyvästä lopputuloksesta työssäsi?

– Hyvä lopputulos on aina monen tekijän summa. Hyvä esimerkki on lähiajalta eli Nenäpäivän illan hyväntekeväisyystapahtuma. Ilta toteutettiin Entisten nuorten eli 70-luvun tyylillä niin iltabuffeen, pukeutumisen kuin ohjelmankin osalta. Kaikilla iltaan osallistuneilla oli todella hauskaa ja saimme järjestelyistä paljon mukavaa palautetta. Kiitos kuluu kaikille, jotka iltaa olivat suunnittelemassa ja toteuttamassa.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Mitä harrastat?

– Kuulun mm. puukkoseuraan, jossa pidetään yllä perinteisen puukon tekemisen taitoa. Se ei ole helppoa, joten itse olen tehnyt vasta kaksi puukkoa. Yritän patistaa itseni aina välillä lenkille, koska päivät tulee vietettyä enemmän tai vähemmän sisätiloissa.

– Tapaan ystäviäni, matkustelen, ja varsinkin kesällä vietämme paljon aikaa mökillä Saimaan rannalla.

Visiitti 27

27_VISIITTI_2-2014_10_kysymysta.indd 27

5.12.2014 8.57

по-русски

ТЕКСТ КАРИ МАРТИАЛА ИЛЛЮСТРАЦИИ КАРИ МАРТИАЛА И «ИМАТРАН КЮЛЬПЮЛЯ»

Спа-центру скоро 30 лет У спа-центра «Иматран Кюльпюля» в будущем году юбилей – центру исполняется тридцать лет.

– Наш тридцатилетний центр молод душой, его услуги постоянно совершенствуются. У нас – самые разносторонние планы на будущее, в рамках нашей деятельности мы стремимся к непрерывному развитию, – говорит исполнительный директор Ханну Сааринен.

В «Иматран Кюльпюля» скоро будут приниматься решения, касающиеся нового проекта расширения центра – в планах к работающему сейчас спа Taikametsä («Волшебный лес») добавить комплекс Taikajoki («Волшебная река»).

– Мы надеемся, что реконструкцию удастся начать уже в будущем, юбилейном, году, – говорит исполнительный директор «Иматран Кюльпюля» Ханну Сааринен. Владелец спа, «Южно-карельский реабилитационный фонд», доход от компании всегда направляет на развитие центра и окружающей территории.

– В прошлом году произведен масштабный капитальный ремонт, здания сейчас в хорошем состоянии, – говорит Ханну Сааринен. Обновленное помещение соответствует спросу – спа равномерно привлекает клиентов в течение всего года.

– Для нас наиболее хороший период – традиционное время отпусков в Финляндии: Рождество, лыжные каникулы, осенние каникулы и, конечно, все лето.

– Российские клиенты почти каждый уик-энд приезжают за покупками и в короткие отпуска. Особенно их привлекает озерная природа Саймы. Здесь прекрас-

ное место для того, чтобы отвлечься от забот, здесь отдыхают и душа, и тело.

Начало – услуги по реабилитации Начало «Иматран Кюльпюля» было положено в середине 1980-х годов, в золотой период создания по стране услуг по реабилитации. В это время была развернута деятельность на оконечности мыса Уконниеми в Иматре.

– Первоначально здание было построено исключительно как реабилитационный центр. Нашими клиентами были только ветераны войны и инвалиды. Немного позже здесь начали заниматься реабилитацией людей трудового возраста.

– Уже в начале 1990-х годов центр «Иматран Кюльпюля» постепенно стал превращаться также в популярное место для проведения конференций и различных праздников. Местные жители стали посещать наши бассейны, пользоваться услугами центра по физкультуре и спорту, проводить здесь конференции и совещания. Поэтому очень скоро нам потребовались новые помещения, которые лучше бы отвечали новым видам спроса. В бассейны, в помещения для разме-

щения и физкультурных занятий постоянно вкладываются средства, направленные на обслуживание отдыхающих на самом высшем уровне. Сейчас основной бизнес «Иматран Кюльпюля» – забота о здоровье и комфорте отдыхающих.

– С другой стороны, реабилитационные услуги по-прежнему являются важной составляющей нашей деятельности. Благодаря улучшенным условиям, теперь эти услуги предоставляются всем группам клиентов.

Спорт и физкультура Новый развивающийся сегмент туризма в «Иматран Кюльпюля» – туризм, связанный со спортом и физкультурой.

– Нам очень помогает то, что и город, и многие частные компании начали производить инвестиции на данной территории. В районе Уконниеми за несколько лет построены теннисный ангар, большая арена с полногабаритным футбольным полем и Ледовый дворец на две ледовых площадки.

– За счет этих сооружений расширились возможности на данной территории, стал более активно развиваться туризм нового типа. У нас проводятся самые различные соревнования и чемпиона-

28 Visiitti

28-29_VISIITTI_2-2014_imatra venaja.indd 28

5.12.2014 8.58

В будущем предполагается расширение «Иматран Кюльпюля» – к работающему сейчас спа Taikametsä («Волшебный лес») будет добавлен комплекс Taikajoki («Волшебная река»).

ты, постоянно ведутся переговоры о новых мероприятиях. Наши новые услуги интересуют как местных жителей, так и приезжающие команды и отдельных спортсменов. По словам Сааринена, физкультура и спорт соответствуют также задачам и принципам владельца спа-центра – «Южно-карельского реабилитационного фонда». Это забота о благополучии и хорошем физическом состоянии населения. В настоящее время эта работа ведется немного иначе, чем раньше.

– Реабилитационный фонд первоначально был основан для улучшения

здоровья населения и для реабилитации. Фондом владеют организации трудящихся и различные ассоциации инвалидов. Они являются также и нашими клиентами.

– Люди теперь мечтают о вечной молодости, о прекрасном здоровье, осознают, что ответственность за велфер лежит на них самих. Наша задача – предоставить для этого хорошие условия, указать направление работы. В этой сфере мы являемся специалистами.

Эффективное сотрудничество на всей территории На территории всей провинции Южной Карелии уже в течение трех лет ведется сотрудничество в области туризма в рамках проекта GoSaimaa. Результаты обнадеживают, поэтому в дальнейшем сотрудничество охватит также территорию Южного Саво, а также другие города региона Саймы, например, Савонлинна и Миккели.

– Мы совместно будем круглый год создавать продукцию и услуги «Сайма». Эта жемчужина, Сайма, существовала всегда, но раньше нам не удавалось достаточно полно ее использовать, коммерциализировать. Теперь наряду с живописными круизами и рыбной ловлей планируется самая разнообразная деятельность. Удачно идет сотрудничество с луна- и аквапарком «Тюккимяки» в Коувола, в нашем спа-центре можно приобрести входные браслеты в «Тюккимяки».

– Во время поездок за покупками в Хельсинки наши российские клиенты часто на несколько часов по пути останавливаются в «Тюккимяки», чтобы там развлечься. Комплекс расположен как раз по пути, – рассказывает господин Сааринен.

– Важное значение имеет также тот факт, что мы входим в сеть отелей Finlandia Hotels – это важное для нас партнерство. Больше всего услуг сеть предоставляет нам в области туризма, связанного с организацией конференций, эта работа ведется на самом высшем уровне. При этом название Finlandia высоко ценится, поэтому в маркетинге мы всегда используем название сети. l

Visiitti 29

28-29_VISIITTI_2-2014_imatra venaja.indd 29

5.12.2014 8.59

по-русски

ТЕКСТ КАРИ МАРТИАЛА ИЛЛЮСТРАЦИИ КАРИ МАРТИАЛА И «ИМАТРАН КЮЛЬПЮЛЯ»

Отель Vuoksenhovi вошел в цепочку отелей Finlandia Hotels Вошедший недавно в семейство гостиниц Finlandia Hotels отель Vuoksenhovi расположен на берегу реки, вытекающей из системы озер Вуокса, рядом с идущей к северу от города Иматра автомагистралью номер 6. Отель находится лишь в нескольких километрах от центра города Иматра и его важнейших достопримечательностей. Регион также популярен среди рыболовов-любителей. Текст и фотографии Кари Мартиала

30 Visiitti

30-31_VISIITTI_2-2014_venaja.indd 30

5.12.2014 9.01

По словам начальника продаж и начальника отеля госпожи Сари Кииссели, отель особенно популярен среди командировочных и среди организаторов конференций. Однако его удобное расположение привлекает также множество отдыхающих. Сари любит свою работу, она уже тридцать лет работает в отеле, с самого момента его открытия. Поэтому неудивительно, что и гости чувствуют себя в отеле прекрасно.

– Для проведения деловых встреч отель Vuoksenhovi – одна из самых популярных гостиниц города Иматра. Во многих залах для совещаний имеется беспроводная сеть с выходом в Интернет на 196 устройств, – рассказывает госпожа Кииссели. Для конференций и прочих мероприя-

тий в отеле оборудованы удобные трансформируемые для разных целей помещения.

– Зал Markiisisali – самый крупный единый конференц-зал на 40-120 человек, просторный, светлый и очень тихий. Из окон зала на обеих наружных стенах открывается живописный вид на природу. Из зала можно выйти прямо на уличную террасу, предназначенную только для тех, кто пользуется залом Markiisisali. Наряду с небольшими помещениями для работы в группах, а также залами для проведения конференций и праздников, в отеле имеются также комнаты для совещаний на 30-60 человек.

– До нас легко добраться, отель расположен сразу после выезда из Иматры, после моста через Вуоксу, – говорит владелец

Во многих номерах отеля Vuoksenhovi – свой балкон.

отеля Илкка Люлю.

– Во дворе отеля расположена большая парковка, на нее удобно въезжать и на крупном транспорте – для размещения в отеле или лишь на обед. Днем в отеле – шведский стол с разнообразной едой, вечером – вкусные блюда по меню.

– Мы ведем также сотрудничество с другими туристическими организациями Иматры, например, продаем пакеты услуг водно-оздоровительного центра Imatran Kylpylä, – рассказывает господин Люлю.

Дополнительные сведения – на сайте или в наших отелях.

Visiitti 31

30-31_VISIITTI_2-2014_venaja.indd 31

5.12.2014 9.01

Finlandiaristikko LAATINUT TAPIO RUSANEN

Voita lahjakortti!

Ristikon ratkaisu

Kerro meille mikä on oma suosikkisi ketjumme hotelleista ja miksi:

Arvomme vastaajien kesken majoituslahjakortin.

Mielestäni tämän lehden paras juttu alkaa sivulta:

Nimi Osoite Puh.nro Sähköposti

Lähetä kuponki 30.4.2015 mennessä osoitteeseen: Finlandia Hotels, Pohjolankatu 38, 00600 Helsinki. Voit osallistua myös sähköpostitse osoitteella: sales@finlandiahotels.fi Visiitti-lehden edellisen numeron lukijakilpailun Finlandia Hotelsin majoituslahjakortin voitti Nadja Halkola. Onnea voittajalle!

32_VISIITTI_2-2014_takasivu.indd 32

5.12.2014 9.04