OULUN MERENKÄVIJÄT RY:N JÄSENLEHTI
1/2016
RYÖPPY
Elämänlangan varassa, s. 10 RC-kilpapurjehdusharrastus Oulussa, s. 12 Sataman kantilta, s. 19 Talvipävä Röytässä, s. 20
RYÖPPY
1
Ω Ω sisältö
– ryöppy 1/2016, maaliskuu 2016
Ryöppy 1/2016 3 4 6 8 10 12 14 16 19 20 22 23 24
Uusi ryöpyttäjä on löytynyt! Ruorin takaa Juniorien kevät Itämeren aarteet Elämänlangan varassa RC-kilpailuharrastus Oulussa Röytän maja Kalmarista kotiin - Our Cat at Sea II Sataman kantilta Talvipäivä Röytässä Sihteeri ryöpyttää Kutsu kevätkokoukseen Tulevia tapahtumia
Kansikuva: "Vieras satama" Teemu Leppänen
Oulun Merenkävijät ry postiosoite. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . pl 37, 90101 oulu pankkiyhteys. . . . . . . . . . . . . nordea oulu, 205018-125927 iban: fi07 2050 1800 1259 27, bic: ndeafihh kotisivu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.oulunmerenkavijat.fi kuva-arkisto. . . . . . . . . . . . . . . . oulunmerenkavijat.kuvat.fi rekisteri . . . . . . . . . . . . . . . . . rekisteri.oulunmerenkavijat.fi hallitus. . . . . . . . . . . . . . . . . hallitus@oulunmerenkavijat.fi
2
RYÖPPY
ryöpyn toimitus. . . . . . . . . . . ryoppy@oulunmerenkavijat.fi jäsenrekisterin hoitaja. . . . . rekisteri.oulunmerenkavijat.fi
issn-l. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8720 issn (painettu). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8720 issn (verkkojulkaisu). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8739
ΩΩ pääkirjoitus
– leila saari, vt. päätoimittaja
UUSI RYÖPYTTÄJÄ ON LÖYTYNYT!
T
ämän lehden kokoamista aloittaessani luulin, että kyseessä olisi Oulun merenkävijät ryn viimeinen painettu värillinen jäsenlehti, Ryöppy 1/2016. Nyt voin kuitenkin ilokseni kertoa, että uusi päätoimittaja on löytynyt! Tanja Väärälä esittäytynee seuraavassa numerossa, joka ilmestyy kesäkuussa. Auttakaapa uutta päätoimittajaa ehdottamalla hänelle seuraavaan jäsenlehteemme sopivia juttuaiheita - ja kirjoittajia. Päätoimittajan tavoittaa sähköpostilla ryoppy@oulunmerenkavijat.f i Hallitus päättää yhdessä uuden päätoimittajan ja taittajan kanssa, kuinka monta jäsenlehteä jaetaan vielä jäsenille postin kautta kotiin. Digitaalisessa lehdessä seura välttäisi sekä paino- että jakelukustannukset, mikä on seuramme suurin yksittäinen kustannuserä. Sekä päätoimittaja että taittaja tarvitaan myös digitaaliselle lehdelle. Digitaalisuus mahdol-
listaa aikanaan kuvien julkaisemisen suuremmassa koossa, sillä painettuun lehteen olemme joutuneet kutistamaan hienoja kuvia jopa postimerkkikokoon. Webmasterimme, Kimmo Väärälä, toteuttaa digilehteen siirryttäessä kotisivuillemme julkaisualustan, jossa seuran toimihenkilöt voivat helposti julkaista tiedotuksia tulevista tapahtumista. Ja seuran jäsenet omia purjehdus- tai veneilykokemuksiaan, vinkkejään ja blogilinkkejään. Seuran käyttämät tiedotuskanavat muuttavat vähitellen muotoaan. Viime vuonna otettiin käyttöön tekstiviestitiedotus, jolla tavoitetaan nopeasti lähes koko jäsenistö. Seuran uutiskirje lähetetään noin kerran kuussa jäsenistölle. Sähköisten tiedotusmuotojen yleistyessä on erityisen tärkeää, että jäsentietosi ovat ajan tasalla. Tarkista ne seuran jäsenrekisteristä http://rekisteri.oulunmerenkavijat.f i/ Käyttäjätunnuksesi on Sukunimi Etunimi. Jos olet hukannut salasanasi, niin klikkaa ”Olen unohtanut salasanani” ja se lähetetään sinulle rekisterissä olevaan sähköpostiosoitteeseesi. Jos sähköpostiosoitteesi on muuttunut, ota yhteyttä seuran rekisterinhoitajaan, rekisteri@oulunmerenkavijat.f i Seuraathan myös seuran kotisivuja osoitteessa www.oulunmerenkavijat.f i sekä Facebookprofiilia www.facebook.com/oulunmerenkavijat/ leila saari vt. päätoimittaja rivijäsen
RYÖPPY
3
Ω Ω kommodori
– matti ruokonen
Ruorin takaa Kevään virallinen avaus, venemessut Helsingissä ovat jo ohi ja on aika kääntää katse tulevaan avovesikauteen ja kevään venekunnostuksiin.
Venemessut Kävin vuosien tauon jälkeen venemessuilla. Yllätys oli melkoinen, kun etsiskelin halleista purjeveneitä. Sitkeän etsiskelyn jälkeen yhden hallin nurkasta löytyi kaikkiaan neljä purkkaria. Näistä pari oli sellaista, jotka olivat näytillä jo viimeksi käydessäni vuosia sitten. Sen sijaan moottoriveneitä oli aivan hillittömästi: oli normaaleja, tavallisen ihmisen ostettavissa olevia 4-5 metrin moottoriveneitä sekä lukuisia paatteja, joita ei ihan pikku lottovoitollakaan pysty ostamaan. Kalastusvälineitä ja kalastukseen liittyvää tilpehööriä kyllä oli tosi paljon. Purjehdusasusteet olivat myös hyvin edustettuina, ja siellä kamppeiden hypistelyssä meiltä kuluikin suurin osa näyttelyyn varatusta ajasta. Mieleenpainuvin vene messuilla oli pikkuruinen, rupinen moottorivene, jolla kaksi äijää oli ylittänyt Atlannin! Huh huh, enpä taitaisi uskaltaa moisella paatilla juurikaan uppivesille lähteä. Ehkäpä on niin, ettei purjeveneiden ostopäätöksiä juurikaan tehdä messuilla eikä niitä siellä käydä katsomassa, vaan messuilta haetaan enemmänkin fiiliksiä, etsiskellään omaan veneeseen jotain uutta elektronista härpäkettä, ostellaan veneasusteita ja tavataan venekavereita sekä syödään tietenkin metrilakua.
Venehallikysely Jonkin aikaa sitten järjestettiin OM:n ja OPS:n jäsenille kysely mahdollisesta uudesta venehallista telakka-alueelle. Samassa kyselyssä oli mahdollisuus antaa palautetta ja toiveita Säätiölle telakka-alueen tilanteesta. Kyselyn palaute osoitti, että uusi halli
4
RYÖPPY
kannattaa rakentaa. Säätiön puheenjohtaja kertoo uudesta hallista toisaalla tässä lehdessä, minä paneudun saatuun palautteeseen. Monessa vastauksessa kiinnitettiin huomiota alueen huonoon siisteyteen. Pieniä semilämpimiä koppeja kaivattiin mm. patjojen, purjeiden yms. talvisäilyttämiseen. Yleisesti hallien talvisäilytyshinnat koettiin liian korkeiksi ja niihin kaivattiin mm. kantaasiakasalennuksia. Vastauksissa esitettiin myös toive, joka on tullut esiin useissa aiemmissakin kyselyissä, että telakka-alueella pitäisi olla halli talven aikana tehtäviä pieniä veneremppoja varten. Telakka-alueella sijaitseva OM:n punainen halli nousee aika-ajoin säätiön kokouksissa keskustelun aiheeksi, koska alue on kokonaisuudessaan Säätiön kaupungilta vuokraama ja vuokraehdoissa kerrotaan hyvin selkeästi, ettei alueen osittainenkaan jälleenvuokraus kolmannelle osapuolelle ole mahdollista. Tämä halliasia on jonkin verran hiertänyt OM:n ja säätiön välisissä keskusteluissa, ja olen useimmin kuin kerran joutunut perustelemaan ja puolustamaan hallin olemassaoloa. Viimeisimmässä säätiön kokouksessa, jossa pohdittiin uuden hallin rakentamista ja remonttihallitoivetta, nousi esiin ajatus siitä, että remonttipaikka tehtäisiin kyseisestä OM:n hallista. Säätiön rakennustoimikunnan tätä remonttihalliajatusta puoltavat mm. se, että halli on tarpeeksi sivussa mahdollisen tulipalon sattuessa, se on myös kooltaan sopiva, jotta siihen voitaisiin osastoida kahden veneen remonttitilat ja se pystyttäisiin kohtuukustannuksin eristämään puolilämpimäksi. Hallissa nyt veneitään pitäville
OM:n hallista voitaisiin tehdä remonttihalli. Halli on tarpeeksi sivussa mahdollisen tulipalon sattuessa, se on myös kooltaan sopiva, jotta siihen voitaisiin osastoida kahden veneen remonttitilat ja se pystyttäisiin kohtuukustannuksin eristämään puolilämpimäksi.
tarjottaisiin paikka uudesta hallista. Tämä asia vaatii huolellista pohtimista. Tulemme käsittelemään halliasiaa kevään aikana hallituksen kokouksissa. Telakkasäätiö käsittelee kaikki muutkin jäsenistön esittämät toiveet ja ehdotukset alueen ja palveluiden saamiseksi entistä enemmän käyttäjiään tyydyttävään kuntoon. Toppilan satamahankkeesta ei ole nyt uutta kerrottavaa. Toimikunta tapaa kaupungin edustajat huhti-
kuussa. Tässä kokouksessa kuulemme minkälaisia maanäytteitä on ruopattavalta alueelta löytynyt, ja kuulemme tulevan kesän tarkennetut kadunrakennussuunnitelmat. Oikein hyvää kevättä kaikille. Tavataan seuramme sääntömääräisessä kevätkokouksessa. matti ruokonen
Tuleva vesiliikuntakeskus uinuu talviunta. Palolaitoksen aluksetkin ovat telakoituna tontille. Kuva Leila Saari
RYÖPPY
5
Ω Ω juniorien
kevät
Talvi taittuu kevättä kohti. Junioripurjehtijat ahertavat vielä koulun ja moninaisten harrastusten parissa mutta pian on aika sovittaa kuivapukua jälleen päälle. Ensimmäiset vesiiharjoitukset alkavat yleensä heti vapun jälkeen, lipunnoston yhteydessä – tänä vuonna 7.5. mikäli Johteenpookin edustan jäätilanne sen sallii. Tulevan harjoituskauden suunnittelu on jo täydessä vauhdissa. Kuten aiempinakin kesinä Sailing Team Oulu (STO) on vastuussa junioritoiminnasta. Valmennus- ja ohjaajaresurssien tulevaisuus näyttää nyt hyvältä sillä saimme onneksemme Ouluun SPV:n järjestämän Junioriohjaajakurssin. Kurssi pidetään Johteenpookissa 20.-22.5. 2016, ja se sisältää myös veneilytaito-osion. Kaikki halukkaat mukaan. Myös ensimmäiset kysely alkeiskursseista ovat tipahdelleet sähköpostilaatikoihin. Alla alustava aikataulu, jota muokataan junioreiden lukumäärän mukaan.
Alkeiskurssit 2016 toteutetaan aamu- ja iltapäiväkursseina: Ω Ω Purjehduksen alkeiskurssi I 6.6.-9.6. ja 13.6.-16.6. klo 9.00-12.00 Ω Ω Purjehduksen alkeiskurssi II 6.6-9.6. ja 13.6.-16.6. klo 13.00-16.00 Ω Ω Purjehduksen alkeiskurssi III 20.6.-23.6. ja 27.6.-30.6. klo 9.00-12.00 Ω Ω Purjehduksen alkeiskurssi IV 20.6.-23.6. ja 27.6.-30.6. klo 13.00-16.00 Kehotankin nyt kaikki OM:n jäsenet mukaan junioreiden alkeiskurssien markkinointiin!
jari keskimaula, om junioripäällikkö
STO:n juniorit "Liikukko nää" tapahtumassa esittelemässä junioripurjehdusta harrastuksena. Vilma Saukkonen, Heidi Keskimaula, Kairit Koiv, Helmi Inget, Aurora Okkonen. Kuvaaja: Mika Hollo
Kun kausi on paketissa, junioripurjehtijat treenaavat omia lajeja talvi- ja kevätajan. Minulla on kolme eri harrastusta, joita treenaan purjehduksen ohella talvisin. Ja jottei purjehdus kokonaan unohtuisi, harjoittelen teoriaa ja taktiikkaa purjehduspelien avulla. Valmistautuminen tulevaan kisakauteen on jo siis alkanut! Purjehduskavereitani olen tavannut talven aikana pariin otteeseen Ouluhallissa, kun olemme esittelleet purjehdusta lajina Oulun alueen koululaisille. heidi keskimaula, om zoom8 -purjehtija
6
RYÖPPY
ITÄMEREN AARTEET 8
RYÖPPY
Sandskärin ponttonilaituri
S
aimme kunnian aloittaa vuonna 2012 uuden juttusarjan Ryöppyyn nimeltään Itämeren aarteet. Juttusarjan tarkoituksena oli suositella muille veneilijöille mielenkiintoisia meren kautta saavutettavia kohteita: tapahtumia, paikkoja, ihmisiä tai muuta innostavaa läheltä tai kaukaa meille rakkaalla Perämerellä tai koko Itämeren alueella. Itse asiassa kävi niin, että jutun teon jälkeen talvella 2013 rakas matkakumppanimme S/Y Alida myytiin. Sen viimeiseksi kesäpurjehdukseksi meidän kanssamme jäi tuo Perämeren kierros vastapäivään, joka innoitti meitä kirjoittamaan satamavinkeistä. Nykyisellä veneellämme S/Y Sarastella olemme ehtineet koluta Suomen rannikkoa Hangosta Röyttään, ja Perämerta Ruotsin puolelta Luulajasta Tornion Selkäsarveen. Viime kesänä seilasimme Korkealla rannikolla Ruotsissa. Viime vuosina on julkaistu erinomaisia satamakirjoja Perämeren alueelta. Suosittelen kaikille Pohjanlahden perukoilla seilaaville näitä teoksia iltalukemiseksi ensi kesän reittejä suunniteltaessa. Turun Partio-sissien julkaisema Suuri satamakirja –sarja on saanut uuden osan: Pohjanlahti - Gulf of Bothnia (2014). Aikaisemmin kirjasarja on käsittänyt vain Turun ja Ahvenanmaan saariston sekä Suomenlahden. Kirjassa esitellään tärkeimmät satamat Suomesta Raumalta Kemiin ja Ruotsista Gävlestä Haaparannalle. Jokaisesta satamasta on lyhyt kuvaus, tiedot palveluista, ilmakuva ja lähestymiskartta. Toinen hyvä uutuus on Perämeren kohdekirja (2014), jonka julkaisija on Metsähallituksen luontopalvelut ja Skellefteån kunta. Kirjan mahdollisti Boundless Bothnian Bay –hanke. Kirjassa on enem-
Grisslan
män valokuvia ja pidempiä kuvauksia satamista, mutta lähestymiskartat puuttuvat. Ilahduttavasti kirjaan on otettu mukaan myös seurojen ylläpitämiä satamia. Kirjan voi ladata netistä pdf-muodossa osoitteesta www.visitbothnianbay.com. Kannattaa ladata tabletille mukaan veneeseen! Juttusarja taisi jatkua pari numeroa, mutta tässä muutamia kohtuullisen tuoreita poimintoja S/Y Sarasteen lokikirjasta teidän iloksenne.
Sandskär 65°33,90’ P, 23°44,90’ I (Haaparanta) Tästä satamasta on ollut useasti puhetta rannassa: ”Onko kukaan käynyt? Voiko sinne mennä?”. Nyt on omakohtaista kokemusta. Kävimme siellä kesällä 2014. Satama-allas on ruopattu 2013, sisäänajo on selkeästi viitoitettu ja siellä on uusi ponttoonilaituri. Suosittelemme kylkikiinnitystä. Sandskär on hieno saari, jossa on paljon nähtävää: kalastajakylä, kappeli ja tietysti ainutlaatuinen luonto lintuineen. Myös sauna löytyy.
Grisslan 63°10,80’ P, 18°53,30’ I (Örnsköldsvik) Grisslan on Högakustenin uloin ja pohjoisin kalliosaari. Saaren pohjoisosassa on jyrkkä kallioranta ja siinä useita kiinnityslenkkejä. Tilaa on ehkä neljälle purjeveneelle peräankkurikiinnityksessä. Tarkkana saa olla että, ei keula kopsahda kallioon, mutta kölin alla on taatusti yli 3 m vettä. Kallioiden viereltä alkaa kalastajakylä, jossa on 25 kalamajaa ja valkoinen kappeli. Grisslanbergetiltä avautuu hieno näkymä avomerelle ja saaristoon. s/y saraste tuovi pasma ja teemu leppänen RYÖPPY
9
ELÄMÄNLANGAN VARASSA Andrus esittelee Suwenan salongin katolla olevia elämänlankoja Kielin lahdella Pohjois-Saksassa.
A
urinko oli juuri ja juuri horisontin alapuolella luoteistaivaalla ja kevyt tuuli puhalsi lounaasta, kun Martti kiristi pikkuisen jennin skuuttia. Vene kallistui vähän lisää ja vauhti nousi yli kuuteen solmuun. ”Tämä on täydellistä”, ajatteli Martti. Näitä hetkiä on koko talvi odotettu ja nyt palatessa Ruotsista kesälomapurjehdukselta viimeinen legi kohti Marjaniemeä on kuin piste i:n päälle. Hetki sitten oli Minna vaimo mennyt kajuuttaan nukkumaan ja vahdinvaihto oli sovittu muutaman tunnin päähän. Martti nautti hämärtyvästä kesäillasta täysin palkein. Kohta olisi paluu arkeen, mutta ei ihan vielä. Pian tuuli kääntyi hieman etelään ja oli taas aika trimmata purjeita. Vinssikampi genoan paapuurinvinssillä oli kuitenkin jäykähkö. ”No, taasko se tapahtui?”, pyörähti Martin päässä. Edellisenä talvena oli keulaluukun kanteen asennettu tuuletusventtiili. Kun sen kansi on sopivasti auki, niin aina välillä suojan puolen genoanskuutti takertuu siihen kiinni. Martti napsautti autopilotin päälle ja tarkisti vielä, että turvavaljaat ovat varmasti kiinni elämänlangassa ja lähti selvittämään köyttä. Kansi oli kasteesta kosteana, kun Martti ohitti maston ja alkoi irrottaa skuuttia. Minna heräsi huudahdukseen ja kolinaan. Syvästä unesta heränneenä ja säikähtäneenä hänen pulssi löi lujaa, eikä Minna heti ymmärtänyt, mitä on tapahtunut. ”Martti...?” Ei vastausta. ”Martti! Onko kaikki kunnossa?” Ei edelleenkään mitään vastausta.
10
RYÖPPY
”Missä on paita, housut. Äh, unohdetaan ne ja nyt nopeasti kannelle. Onkohan jotain sattunut?”, hätäilee Minna. Hämärässä kesäyössä menee hetki ennen kuin totuus lyö Minnaa lujaa. Martti roikkuu turvavaljaissa veneen vierellä vedessä. POIKKI Mitä tapahtuu seuraavaksi, on kiinni toki Minnan taidoista. Kuitenkin Martin selviytymisen kannalta oleellista on, että turvavaljaat ja elämänlangat ovat oikein mitoitetut. Englannissa 18. kesäkuuta vuonna 2011 sattui vahinko, jossa yksi purjehtija kuoli, vaikka käytössä olivat sekä pelastusliivit että elämänlankaan kiinnitetyt turvavaljaat.
Ote MAIB (Marine Accident Investigation Branch) raportista: ”Kello 0027, kun 1-genoa siirrettiin istuinkaukaloon, huomattiin, että kippari oli pudonnut keulan lähellä yli paapuurinpuoleisen laidan. Kippari oli edelleen 1,8 metrin pituisella turvavaljaalla kiinni styyrpuurin elämänlangassa. Isopurje löysättiin välittömästi ja keulapurje päästettiin irti. Se jarrutti veneen nopeuden 1,5 solmuun kolme minuuttia sen jälkeen, kun kippari meni yli laidan. Kippari löytyi vedestä, pelastusliivi lauenneena niin, että pelastusliivin ilmakammio oli pään yli peittäen osittain kasvot. Turvavaljaat olivat edelleen kiinni styyrpuurinpuoleisessa elämänlangassa, josta
Eve tarkistamassa mastossa lippunaruja Saksan Schleillä.
ne menivät yli spinnupuomin ja paapuurinpuoleisen alimman mantookin alta. Miehistö onnistui nostamaan kipparin pään veden yläpuolelle. Hän ei kuitenkaan reagoinut mihinkään. Yritykset puhdistaa kipparin hengitystiet sekä elinmerkkien tarkistus olivat vaikeaa, koska pelastusliivin ilmakammio oli tiellä. Miehistöllä oli myös vaikeuksia pitää kipparin pää vedenpinnan yläpuolella, sillä pää lipsahti jatkuvasti veden alle. 8-9 minuutin kuluttua turhautunut miehistö sai kiinnitettyä spinnunnostimen kipparin turvavaljaisiin. Vinssattuaan kipparin osittain vedestä hän alkoi liukumaan ulos pelastusliiveistä. Miehistö kuitenkin sai raahattua hänet kannelle. Yhteensä miehistöltä meni 16 minuuttia nostaessaan kipparia vedestä kannelle, jossa miehistönjäsenenä ollut kirurgi julisti hänet kuolleeksi.” Mies yli laidan valjaissa -tilanteessa on kaikkein tärkeintä pysäyttää vene mahdollisimman nopeasti. Practical Boat Owner -lehti on tehnyt testejä, joissa testinukkea vedettiin pelastusliivit päällä eri nopeuksilla veneen vieressä. Kolmen solmun vauhdissa alkoi pää pyrkimään veden alle. Kun nopeus nousi neljään solmuun, niin nuken itsensä tekemä aalto painoi pään veden alle. Kuuden solmun nopeudessa on pää vahvasti veden alla kovan virtauksen vuoksi. Testiä konsultoineet lääkärit arvioivat, että vedessä turvavaljaissa oleva henkilö kestää korkeintaan yhden minuutin hengittämättä paniikissa. Se tarkoittaa, että miehistöllä on alle minuutti aikaa saada veneen nopeus alle kahteen solmuun. Arvion mukaan kippari olisi säilynyt hengissä, mikäli hänellä olisi ollut käytössään lyhyemmät (80 cm pitkät) turvavaljaat.
Koko testi kuvineen ja videoineen löytyy netistä: www. tinyurl.com/elamanlanka Vanha totuus on, että veneestä ei saa tippua!
Muutama vinkki: Ω Ω Käyttämällä lyhyitä turvavaljaita pienenee riski ve-
teen joutumisesta; pieni epämukavuus voi pelastaa elämän! Ω Ω Kiinnitä turvavaljaat aina tuulenpuolen elämänlankaan; pidempi matka veteen. Ω Ω Asenna elämänlangat mahdollisimman keskelle venettä; suojanpuolelta pidempi matka veteen. Ω Ω Kiristä elämänlanka mahdollisimman tiukalle; tällä tavalla elämänlanka ei anna omalta osaltaan lisää pituutta turvavaljaille! Ω Ω Tarkista elämänlankojen kunto nykäisemällä niistä vauhdilla ja koko painollasi vaikkapa satamassa; merellä tulee vielä kaatumisenvauhti lisäksi! Ω Ω Mieti valmiiksi, miten oma vene pysäytetään mahdollisimman nopeasti eri tilanteissa: vastatuuleen, myötätuuleen, spinnu/genaakkeri ylhäällä.
andrus rajaniemi, s/y suwena Me purjehdimme tulevan kesän Ranskan Atlantin puoleisella rannikolla. Suwena veneemme tarinoita Bretagnen ja Biskajan rannikolta voit seurata meidän veneblogissamme www.suwena.net ja venematkojemme videot löydät www.youtube.com/boatsuwena kanavalta. RYÖPPY
11
NÄINKIN VOI HARRASTAA PURJEHDUSTA - rc-kilpapurjehdusharrastus oulussa
12
RYÖPPY
Kuva: Hannu Orell
RC
-purjehdus on yksi pieni osa-alue radioohjattavien laitteiden kiehtovassa maailmassa. Veneen käsittelyyn tarvitaan kaksikanavainen radiolähetin, jolla ohjataan veneen kahta servoa toisen säätäessä ohjausta ja toisen sekä isopurjeen että fokan skuuttausta. Veneet ovat rikattavissa, trimmattavissa ja varusteltavissa maksimaalisen nopeuden saavuttamiseksi isojen veneiden tapaan. Moni Ryöpyn lukija tutustui lajiin muutama vuosi sitten Ojan Raudan sammutusvesialtaassa järjestetyssä junioripurjehdustapahtumassa, jossa yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla taitojaan SPV:n Micro MagicRC-purjeveneillä koneellisen tuulen kuljettamina. Tuohon aikaan Oulussa lienee ollut tietojeni mukaan ainoastaan yksi RC-purjevene. Etelä-Suomessa ja muualla maailmassa laji on ollut tunnettu jo vuosikausia. Osittain edellä mainitun tapahtuman innoittamana pieni ryhmä oululaisia purjehtijoita päätti hankkia Micro Magic veneitä Ouluun. Valmistajan toimitusvaikeuksista johtuen venevalinta vaihtui kuitenkin RC 1,8 mtr Monsoon Sailboat -merkkisiin edullisiin mutta laadukkaisiin kiinalaisvalmisteisiin lasikuituveneisiin. Lajin harrastajia on Oulussa tänä päivänä toistakymmentä, eikä ole lainkaan ihme, että veneiden kipparit ovat tuttuja myös isommista veneluokista. RC-purjehdusharrastus onkin oivallinen tapa jatkaa purjehduskautta varhain keväällä ja myöhään syksyllä isojen veneiden ollessa telakalla. Monsoon-veneiden kisailua on tähän asti voinut käydä katsomassa Nokkalan rannassa, Toppilan salmen suulla tai Vaakunakylän rannassa. Uusia rata-alueita etsitään. RC-autojen ja lennokkien parista tuttujen radio-ohjaimien käsittelytaidon lisäksi veneen hallinta edellyttää isojen veneiden tapaan takilan viritys- ja purjehdustaitoja varsinkin jos haluaa menestyä tiukoissa kisakahinoissa. Meille purjehtimisesta kiinnostuneille laji suo kohtuuhintaisen mahdollisuuden harjoittaa täysiveristä ratakilpapurjehdusta ilman gastihuolia tai kalliita veneinvestointeja. Startti- ja väistämiskahinat ovat parasta harjoitusta ratapurjehduksen sääntöjen oppimiseen. RC-kilpapurjehduksen suurin haaste on löytää tuulivirtauksiltaan mahdollisimman laminaarinen virtaamaton vesialue joko luonnosta tai sisätiloista. Lisäksi veneiden ohjaaminen edellyttää radan suuntaista laiturirakennetta, josta on hyvä näköyhteys veneisiin. Tuulen lisäksi lajin harrastamista rajoittaa pimeys ja skuuttien jäätyminen pakkasessa. Maailmalla vanhin venetyyppi on Marplehead,
Kilpapurjehduksesta kiinnostuneille laji suo kohtuuhintaisen mahdollisuuden harjoittaa täysiveristä ratakilpapurjehdusta ilman gastihuolia tai kalliita veneinvestointeja. jonka hinnakas varustelu on nostanut sen hankkimisen tavallisen kansan ulottumattomiin. Suomessa tunnetuimmat ja edellä mainittua huomattavasti halvemmat kilpavenetyypit ovat IOM (International one metre) ja edellä mainittu Micro Magic. IOMveneitä on maailmassa noin 15000 ja Suomessa on rekisteröity n. 40 venettä. Micro Magic veneiden kansallisten kisojen osallistujamäärät ovat hiipuneet, kun vastaavasti IOM-kisailun suosio on kasvanut. IOM-veneen hankinta varusteineen maksaa kisavarusteltuna noin 2000-3000€, mutta itse rakentamalla veneen voi saada n. 500€:lla. IOM-veneen tärkeimmät spesifikaatiot ovat yhden metrin maksimipituus ja neljän kilon paino. Rikejä saa olla kolmelle eri tuulenvoimakkuudelle. IOM-veneillä on luokkarankingkisat Helsinki-Tampere –Porvoo alueilla useasti vuodessa ja kaksipäiväiset luokkamestaruuskisat kerran kesässä. PM-kisat järjestetään joka vuosi ja MM- ja EM-kisat joka toinen vuosi. RC-venetyyppejä löytyy maailmalta useita joista nopeimmat ovat nykyaikaisia foilikatamaraaneja. Näihin voi tutustua esim Hobby King verkkokaupan sivuilla tai YouTubessa. Oululaisten suosima vene RC 1,8 Monsoon Sailboat on varsin edullinen hankkia kenen tahansa. Hobby King EU-verkkokaupassa veneen saa tällä hetkellä 110€ ja sopivan radio-ohjaimen hintaluokista: 30€ (halvin) – 70€ (7 kanavaa, ohjelmoitava) - 190€ (16 kanavaa, ohjelmoitava, mainittu alla). Kalleimpia radio-ohjaimia voi käyttää kaikkien RC-laitteiden ohjaamiseen. Monsoon’in toimitussisältöön kuuluu veneen ja rikin lisäksi vastaanotin ja kaksi servoa. Strategiset mitat ovat: pituus 900 mm, korkeus 1800 mm, paino 2,5 kg, purjepinta-ala 0,38 m2, kölipaino 1,3 kg, syväys 360 mm, rikin korkeus kannesta maston huippuun 1330 mm. Lisäksi tarvitaan vähintään kaksikanavainen radiolaite ja laturi, sekä veneen vastaanottimen akku tai paristot + laturi. seppo parhi Jutun kirjoittaja on vasta viime syksynä lajiin hurahtanut ja parhaillaan hankkimassa omaa kalustoa, joten mahdolliset asiavirheet sallittakoon. Mikäli olet kiinnostunut tästä harrastuksesta, niin mielelläni ohjaan sinut parempien asiantuntijoiden pariin.
RYÖPPY
13
Röytän maja Talkoot Viime kesän halakotalakoot olivat menestys ja niinpä meillä ei olekaan tälle keväälle erityistä tarvetta talkoopanokseen. Ulkoilupäivä Röytän majalla voidaan järjestää, mikäli jäätilanne sen vielä sallii. Nyt näyttää vielä haasteelliselta enkä tohdi jäille petollisten välivesien takia ketään usuttaa. Tästä ilmoitellaan lähempänä retkiajankohtaa (perinteisesti huhtikuun loppupuolella). Syksyn ja alkutalven myrskyt, erityisesti se yksi, joka nosti Perämeren melkein ennätyskorkeuksiin, ovat meille järjestäneet kesäkuun alun talkoisiin 11.12.6. hieman tavallista enemmän tekemistä. Röytän toimijoiden kautta kuultujen terveisten mukaan kaislavalli on muodostunut aivan majamme portaiden eteen ja Luotsilahden rannalle johtavat pitkospuutkin ovat tulleet uudelleenjärjestellyksi. Eli reippaita käsipareja kaivataan silloin paikanpäälle yhteiseen hauskanpitoon.
Iin Röytän toimijat ry Metsähallitus on tehnyt maaseuturahastolle hankerahoitushakemuksen Iin Röytän laitureiden kunnostamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on ponttonilaitureiden kunnostus 2016-2017 sekä betonilaiturin
14
RYÖPPY
kunnostussuunnitelman laatiminen (2016) sekä kunnostus (2017). Lisäksi hankkeen yhteydessä tehtäisiin ruoppausta ja maansiirtoa. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 824 000 euroa ja omarahoitukseen ovat sitoutuneet Metsähallitus luontopalvelut ja Laatumaa, sekä Iin kunta. Metsähallitus ja Iin kunta esittävät, että Oulun kaupunki osallistuu hankkeen omarahoitukseen Iin kuntaa vastaavalla summalla, molemmat viidellä prosentilla hankkeen kokonaiskustannuksista (41 200 euroa). Esityksen voi lukea täältä: http://www.oulunkaari.org/ ii/kokous/20151666-16-1.PDF Iin Röytän toimijat ry on myös toimittanut hankealoitetta tukevan, kaikkien jäsenseurojensa puheenjohtajien allekirjoittaman esityksen Oulun kaupungille. Siinä on tuotu esille, että sataman kohtalon hetki on nyt käsillä. Maankohoamisesta johtuva betonilaiturin paaluperustusten lahoaminen on jatkunut jo pitkään, minkä vuoksi kunnostuskulut ovat karkaamassa niin korkealle, että tämän hankkeen kariutuessa seuraava toimenpide on betonilaiturin purkaminen, sitten kun sitä ei voi pitää enää turvallisena. Lisäksi ponttonilaituri eli ns. purjevenelaituri vajoaa vajoamistaan ja on mahdollisesti pian pois käytöstä. Myös sataman syvyys on madaltunut niin,
että matalan vedenkorkeuden aikana purjeveneiden rantautuminen alkaa olla vaikeaa muualle kuin ns. ykköslaiturin etupuolelle. Satamasta on siis vähitellen tulossa käyttökelvoton. Oulun kaupungin päättäjiä muistutettiin siitä, että Iin Röyttä on Oulun seudun merkittävin veneilykohde, sillä saarella sijaitsevat peräti kahdeksan seuran tukikohdat. (Jäsenseurojemme lisäksi laskettiin mukaan Virpiniemen veneilijöiden ja Iin Meripelastajien tukikohdat). Pelkästään Iin Röytän toimijat ry:n jäsenseuroissa on yhteensä noin 1300 jäsentä, joista yli 90 % on oululaisia. Kulttuurihistoriallisesti ja luontoarvoiltaan mielenkiintoinen Iin Röyttä on myös yksi alueemme harvoista saarikohteista, jonne vielä toistaiseksi voi rantautua suurillakin aluksilla. Tällainen kohde on siis erittäin tärkeä kaikille vireillä oleville saaristomatkailuhankkeille, joihin Oulukin haluaa osallistua. (Esimerkiksi Visit Finland). Iin Röytän toimijat ry on puolestaan jo toteuttanut talkootyönä kehityshankkeen, jolla saaren palveluvarustusta on parannettu merkittävästi, mikä tukee myös matkailuhankkeita ja yleistä virkistyskäyttöä. Iin Röytän toimijat ry toivoo, että Oulun kaupunki tekee merimatkailun, veneilyseurojen tukikohtien
ja Röytän sataman kannalta erittäin tarpeellisen ratkaisun ja osallistuu hankkeen rahoitukseen. Mikäli sinulla on tuttuja vaikuttajia kaupungin hallinnossa olisi hyvä muistuttaa heitä tämän hankkeen tarpeellisuudesta. Tärkeimmät tapahtumat OM majalla tulevalla veneilykaudella: Ω Ω Majan Kevättalkoot Ω Ω Röytän Juhannus Ω Ω Elojuhlat ja Nautilus cup, Elojuhlien järjestelyvas-
tuu tänä vuonna OM:llä ! Ω Ω Räntä-race Ω Ω Talviteloille laitto
Lisäksi pienempiä talkootapahtumia tarpeen mukaan petteri ylikotila majaisäntä maja@oulunmerenkavijat.fi
RYÖPPY
15
Hurre
Byxelkrog
Kalmar
Grisslehamn
KALMARISTA KOTIIN - OUR CAT AT SEA II
K
erroin syksyllä ensimmäisessä artikkelissani merikissan arkirutiineista. Tässä toisessa osassa julkaisen suosikkikohteitamme Kalmarinreissulta. Kerron nyt siis muutamasta satamasta tai ankkuripaikasta jotka tekivät minuun ja miehistööni lähtemättömän vaikutuksen, paikoista joita yhä muistelemme ja joiden kuva-arkistoihin kerta kerran jälkeen palaamme.
Lähtekäämme siis etelästä pohjoiseen, ensimmäisenä lähes toiselta kotisatamalta tuntunut Kalmar. Kalmar Marina -telakka oli aluksemme Exterin talvikoti molempina kalmarintalvina. Telakka on kaupungin vierassatamamassa, viehättävän vanhan kaupungin kupeessa. Tämä telakka olikin erinomainen etäkotisatama, sillä hallissa sai tehdä huoltotöitä itse ja tarvittaessa ammattilaisia löytyi mihin tahansa veneteknikseen ongelmaan. Kapteeni arvosti suuresti erityisen hyvin varusteltua venetarvikeliikettä. Sata-
ma-altaan toisella laidalla on pieni ostoskeskus, josta löytyy kaikki tarvittava: herkut miehistön ruokintaan sekä omat henkilökohtaiset tarvikkeeni.
Kuuluisa Kalmarin linna on lähellä, vehreiden puistoalueiden keskellä pienen lahden takana. Miehistöä on helppo huoltaa ja viihdyttää: linnanpuisto ja uusi hieno meriuimalaituri ulkoiluun ja hyvät ruokapaikat takaavat vaivattoman ylläpidon. Erityisesti paikallinen kuninkaallinen konditoria sekä sushibaari näyttivät olevan miehistöni tiheiden vierailuitten kohteena. Eloisa kansainvälinen satama takasi minulle jatkuvan viihdykevirran, ja myös ihan veneen viereen rohkenevia vesilintuja riitti. Kalmari alkoikin tuntumaan meistä melkein toiselta kotikaupungilta. Miten sinne pääsimme? Autolla tai junalla ja sitten ruotsinlaivalla Tukholman kautta. Tätä helpotti se, että juna-asema on noin 200 metriä satamasta.
RYÖPPY
17
Kalmarissa Kalmarsuntin takaa siintää Öölanti, se mannerta mukaileva pitkulainen saari. Öölannin pohjoispäässä on pieni ja eloisa satama nimeltä Byxelkrog, josta lähtävät lautat niin mantereelle kuin salaperäiselle luonnonpuistosaarelle Blå Jungfrulle. Byxelkrog on myös tyypillinen yöpymispaikka ennen ylitystä Gotlantiin. Siinäpä tulikin mainittua kaksi paikkaa joihin emme ehtineet, tällä kertaa. Byxelkrogin satama on erinomainen myrskynpitoon sen useiden luonnonnähtävyyksien takia, erityisesti jos ei häiriinny aallonmurtajan takaa veneille pärskyvästä merivedestä, sataman sisemmillä laitureilla paikat ovat tosin suojaisampia. Satamasta pohjoiseen alkavat kasvitieteilijä Linnen nimeämät eri kokoisista kalkkikivilaatoista muodostuneet ”Neptunuksen pellot”. Fossiilejakin löytyy. Kasveista kiinnostuneille erikoinen paikallisflora on huippujännittävää. Satamasta vuokrattavilla pyörillä voi tehdä retken myös saaren itäpuolen loputtoman pitkännäköisille hiekkarannoille tai pohjoisnokan vanhalle majakalle Lång Erikille. Ja kuten monesti ruotsalaisvierassatamissa miehistön hemmottelu ravintoloiden maukkailla noutoaterioilla on helppoa, vaikkakaan ei kovin kustannustehokasta.
Seuraava suosikkimme on Norköpingin eteläpuolella Sankt Annan ja Grytsin saaristossa ulommaisena ulkosaarena sijaitseva Harstena. Saaren pohjoispäässä sijaisee Flisjärdenin ankkurilahti, johon mennään kallioiden välistä kapeaakin kapeampaa sisääntuloväylää. Välillä saattaa hirvittää riittääkö vesi, mutta hyvin se riittää. Kun pääsee lahdelle voi vain ihmetellä että onko kallioiden takana todellakin aava meri, niin suojaiselta kaikilta tuulilta turvassa
18
RYÖPPY
oleva Flisfjärden tuntuu. Lahdella on tilaa useammalle kymmenelle veneelle, siellä voi ankkuroida lahdelle tai keulakiinnittyä kallioon. Harstenan kylä on mukavan kävelymatkan päässä ja siellä on myös jonkin verran laituripaikkoja. Kasvi-intoijijoille riittää katseltavaa kylään vievän polun varressa, kämmekät ja talonkorkuiset villiruusut ihastuttavat. Perämiehen leipomo- ja savukalanhakureissu venähtikin yllättävän pitkäksi kasvikuvailun takia. Kylästä löytyy siis pieni kauppa, josta saa savukalaa, ja kuuluisien vaaleanpunaisten lumpeitten lammen lähistöllä oli viehättävä pieni leipomo. Jos tavoittelette perämiehen tavoin aitoa juhannustankorituaalia huomatkaa, että se ei ole illalla vaan jo aikaisemmin iltapäivällä; kannattaa siis tarkistaa ajankohta. Minua ja miehistöäni ihastutti muutenkin Grytsin saariston rauhallisuus, lukemattomia ankkuripaikkoja asumattomien saarten kupeessa ja vain muutama satunnainen vene.Tämä oli tosin kesäkuussa, mutta epäilemme, ettei täällä koskaan tulisi niin täyttä kuin Tukholman saaristossa. Ihastuttava alue kerrassaan.
Tukholman ja Grytsin saariston välillä on Landsort, merisäätiedotuksistakin tuttu majakka. Sen mainitsemme siksi, että kun ohitimme sen etelään mennessä tuntui siltä, että nyt todella olimme Itämerellä ja meille kaukaisilla vesillä. Heti Landsortin jälkeen seuraava suurempi satama on Nynäshamn. Nynäsham on todella suuri vierassatama, johon mennessä saatta joutua kruisailemaan valtavien matkustajaristeiljöiden kanssa. Nynäshamnista vierasvenesatamasta jäi miehistölle mieleen valtava määrä laitureita sekä sataman hieno saunaosasto, jonka ikkunoista voi saunoessa katsella satamaelämää. Ja tietenkin herkkukauppa, jonka västerbottensostpaj eli suolainen juustopiiras teki lähtemättömän vaikutuksen ja pääsi samantien miehistön parempien reseptien listalle. Paluumatkalla emme pysähtyneet Nynäshamnissa vaan löysimme lähistöltä uuden suojaisan ankkurointilahden, Rånö hamnin. Jos ei ole akuuttia tarvetta asioida kaupungissa suosittelemme tätä lahtea yöpaikaksi. Kun täysikuu nousi idästä kuusenlatvojen seasta ja kesän tukalin helle alkoi helpottaa, oli aivan selvää, että tämä ankkurointilahti lunasti paikkansa kalmarinreissun huippukohteitten listalla.
joka suorastaan nostatti niskakarvani pystyyn. Täytyy myös tunnustaa että tämä terrieri nostatti myös pulssiani!
Tukholman saaristosta pohjoiseen voi edetä joko ulkona merellä Ahvenanmaata sivuten tai mantereen suojassa Vaddö-kanavaa pitkin. Reitti kanavan kautta kulkee sekä etelässä että pohjoisessa luonnonvesiä pitkin ja niitä yhdistää kaivettu kanavaosuus. Kanavassa on yksi nostosilta ja yksi kääntösilta, ja reitin varrella riittää ihasteltavaksi maalaismaisemaa sekä toinen toistaan hienompia taloja ja huviloita. Sillat avautuvat vain kerran tunnissa, joten kannattaa selvittää aukeamisajat etukäteen.
Reitin pohjoispäässä on ihastuttavan idyllinen Grisslehamnin vierassatama, jossa on hyvä varustautua seuraaville legeille. Kylän merenpuoleisessa päässä on eloisa kala- ja lauttasatama, josta lähtevät Eckerö Linjenin lautat Ahvenanmaalle. Sieltä löytyy myös kalakauppa aluksille joiden miehistö ei osaa vielä kalastaa itse. Lauttaterminaalin lähistöllä on myös Edbladin elegantti putiikki - varma hitti jos miehistöösi kuuluu design-intoilijoita.
Pohjoisin suosikkikohteemme Stor Junfrun saari onkin jo hyvän matkaa edempänä, reilusti Gävlen pohjoispuolella. Stor Jungfrussa on komea majakka, erikoinen lyhyen ja paksun profiilinsa takia. Saari itsessään on laaja; tuoksuvat mäntymetsät polkuineen ja hiekkarannat houkuttelevat seikkailemaan. Saareen saapumisen jännitystä lisää nopean mataloitumisen takia sen edustalle syntyvä aallokko. Väsyneenä saapuessa sellaista ei varsinaisesti kaipaa, ja vahvan aallonmurtajamuurin aukosta sisään pujotellassa stressikerroin kertaantuu. Sisälle satama-altaaseen päästyä se onkin sitten kuin suojainen pesä. Täällä meri on jo iso ja levoton, ja aamulla kapteenit kerääntyivät aallonmurtajalle katsomaan keliä ja arvioimaan merenkäynnin sopivuutta lomapurjehduksen jatkolle. Me jäimme saareen päiväksi ja minä sain rauhallisen päiväunipäivän ja miehistö liikuntaa saaren poluilla. Stor Jungfrusssa pysähdyimme menomatkalla mutta paluumatkalla itätuulen nostattama aallokko oli sen verran kova jo ulompana merellä, että emme halunneet edes kokeilla. Tässäpä nostot ensimmäiseltä pitemmältä merimatkaltani! Reissullamme pääsimme käymään monessa hienossa paikassa ja vielä useammassa jäi käymättä. Uusista retkistä haaveillessamme muistamme tärkeimmän oppimme että kauemmaksikin ehtii kunhan vaan etenee joka päivä ja joskun öisinkin! merikissa hurre
PS. Kannattaa hankkia loistavat lähdeteokset ”ArholmaLandsort med Gotland: din guide till skärgårdens öar, gäst- och naturhamnar” ja saman sarjan ”LandsortSkanör”; ne kuvaavat tarkasti niin merenkulku- kuin kaupunkiasiatkin. Öregrundtista pohjoiseen Svenska Kryssarklubbenin julkaisu ”Norlandskust” on korvaamaton.
Minulle tämä satama jäi mieleen hauskoista satamanaapureista Höga Kustenilta ja heidän koirastaan,
PS.2 Lisää kuvia ja merkintöjä reissuiltamme löytyy blogistani Our Cat at Sea, www.ourcatatsea.blogspot.f i
RYÖPPY
19
Sataman kantilta
O
PS:n ja OM:n Telakkasäätiön tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Hietasaaren Veneilykeskuksen sataman ja telakan palveluita asiakkaiden eli OM:n ja OPS:n jäseninä olevien veneenomistajien odotuksia vastaavasti. Viime kuukausina Telakkasäätiön hallituksessa on pohdittu venehallitilan lisäämistä merkittävästi nykyistä suuremmaksi. Hankkeen taustalla on nykyisten hallitilojen lähes 100-prosenttinen käyttöaste sekä näkemys siitä, että moni nykyisin pressukatteen alle veneensä paketoiva veneenomistaja laittaisi veneensä syksyisin mieluummin venehallin katon alle suojaan kuin jättäisi sen säiden armoille taivasalle. Monelle veneenomistajalle valinta hallin ja pressukatteen välillä on taloudellinen. Nykyisillä säilytystaksoilla keskikokoisen 10-metrisen purjeveneen talvisäilytysvuokra on hallissa pyöreästi 1000€ ja kentällä noin 200€. Mukavuuden, huolettomuuden, ja laadukkaamman (=kuivemman ja puhtaamman) säilytyksen hinnaksi tulee esimerkkiveneen kohdalla 800€ vuodessa. Moni on valmis näkemään vaivan ja tyytymään vähemmän laadukkaaseen talvisäilytykseen säästääkseen tuon 800€. Säätiön kannalta hallikapasiteetin lisääminen on nähty perustelluksi edellyttäen, että hankittavan uuden hallin vuokratulot kattavat vähintään rakennettavan hallin käyttökustannukset ja hallin arvioidulle pitoajalle jaksotetut hankinta- ja rahoituskustannukset. Tämä vaatimus muodostaa alarajan mahdollisen uuden hallin vuokratasolle. Hallikapasiteetin lisäys on
20
RYÖPPY
nähty perustelluksi myös siltä kannalta katsoen, että halliin veneitä saadaan mahtumaan pinta-alayksikköä kohden paljon enemmän kuin kentälle. Tämä taas lisää kokonaisuudessaan telakalle säilytykseen mahtuvien veneiden määrää. Tulevaisuudessa talvisäilytystilan kysyntä Hietasaaressakin todennäköisesti kasvaa kun mahdollinen Rantatoppilan uusi venesatama valmistuu. Toppilaan kun ei tiettävästi tule veneille merkittävää määrää talvisäilytystiloja. Säätiön hallitus päätti helmikuun kokouksessaan käynnistää uuden venehallin rakentamisen satamakentälle tulevana kesänä. Hallin koko on hieman yli 1000m2 eli noin kolmanneksen pienempi kuin runsaat 10 vuotta palvellut vanhempi venehalli. Veneitä halliin mahtuu – koosta riippuen – noin 20. Halli ja sen oviaukko ovat selvästi korkeammat kuin vanhassa hallissa. Tämän vuoksi halliin mahtuvat käytännössä kaikkein suurikokoisimmatkin veneet. Hallin rakenteena on teräsristikkorunko ja verhoiluna käsitelty polyesterikangas. Hallisäilytysvaihtoehdon kiinnostavuutta kenttätelakointiin verrattuna säätiön hallitus aikoo parantaa alentamalla hallivuokrataksaa. Kuinka paljon taksa alenee, on vielä harkinnassa. Sen verran kuitenkin, että hallipaikkojen kysyntä tulevaa talvikautta silmällä pitäen kasvaa merkittävästi ja uuden hallin täyttöaste saadaan riittäväksi alusta pitäen. reino aula telakkasäätiön puheenjohtaja om:n kunniakommodori
RYÖPPY
20
TALVIPÄIVÄ RÖYTÄSSÄ Tuleeko kuinka monella seuralaisella ajateltua Röytän majaa talvisessa käytössä? Majalle pääsee hyvin hiihtäen heti tammikuun alusta pitkälle huhtikuun keväisiin aurinkoisiin päiviin saakka. Lähtöpisteekseen voi valita paikan oman kuntoiluinnon tai kelin mukaan. Me päätimme lähteä eräsuksillamme hiihtämään Praavasta, josta matkaa tulee kolmisen kilometriä. Muita hyviä ja kohtuullisia lähtöpaikkoja on ainakin Martinniemen ranta ja onhan majalle hiihdetty Oulustakin. Praavasta lähti moottorikelkan jälkiä eri suuntiin. Saaren kyllä erottaa silmämääräisestikin, mutta varovaisempi ottaisi kai suunnan kompassilla kelin huonontumiseen varautuen. Tällä kertaa ilma oli pilvinen, viikonlopuksi oli ennustettu pientä tuulta 3-5m/s ja mukavaa pikkupakkasta -5 – 10 astetta ja sunnuntaille aurinkoa. Lähdimme kahden hengen tiimillä hiljaa hiihtelemään saarta kohti perjantaina aamupäivällä. Suunnittelimme viikonlopun ohjelmaksi saunan lämmitystä, hiihtelyä ja varasimmepa mukaan pilkkivehkeetkin. Ajatuksenamme oli vain levätä, ottaa rennosti ja nauttia saaren hiljaisuudesta mikä kaikki toteutuikin. Aikaa rauhalliseen hiihtelyyn eräsuksilla Praavasta Röyttään kului reilu tunti. Maja oli talviunilla, kun saavuimme: piha koskemattoman vitilumen peitossa eikä missään näkynyt jäljen jälkeä. Kulkijoita
21
RYÖPPY
oli moottorikelkoin, potkurein, suksin ja kävellen enemmänkin saaren pohjoispuolella ja Satakarin puoli jäi ikään kuin omaan rauhaansa. Edes Metsähallituksen mökillä naapurissa ei näkynyt liikettä. Majalle saavuttuamme aloitimme puusouvin ja majoituimme Kenkälään, jonka kaminaan laitoimme tulet heti. Kenkälä lämpenikin nopeasti. Rakennus ei pidä lämpöä tavattoman hyvin, mutta patteri ja tulet muutaman kerran päivässä kyllä takasivat oikein mukavan tunnelman ja lämpöä tällaiseen reilun kymmenen asteen pakkasiin. Iltavalmistelut: saunan ja veden lämmitys sekä ruoanlaitto täyttivät illan. Yöksi selkeytynyt taivas näytti tähtipeittonsa ja kruunasi talvisen päivämme päätökseen. Röytän ympäristössä on pilkkipaikka poikineen. Sunnuntaipilkkijän perstuntumalla valitsimme ensimmäisille rei´illemme paikat majan edustalta tuloväylän reunalta. Terävä kaira on kalamiehen kaveri. Kairasimme reikää sinne ja toista tänne, mutta ei kala syönyt. Oliko syötit väärät vai vika virtauksissa? Mene ja tiedä. Myös harvinainen saukko oli etsiskellyt kala-ateriaa rannan tuntumasta. Saukon jäljet kiersivät Röytän etelärantaa, nousten aallonmurtajalle ja jatkaen sieltä tietään suoraan kohti mannerta. Hiljaa noussut tuuli toi mukanaan sumua ja ilma kylmeni, joten siirryimme venevalkaman suojaan teelle ja
RYÖPPY
21
Majalla on perinteisesti järjestetty hiihtopäivä, joka on suunniteltu toteutettavaksi ilmojen salliessa tänä vuonna huhtikuulle. Majaisäntä on lämmittänyt tilat hiihtäjiä varten ja majan lämmössä on hyvä syödä eväsleipiä tai keittää seurueelleen kahvit. Aurinkoisena kevätpäivänä terassilla paistattelu on kuin missä tahansa talviurheilukeskuksessa. Laskettelijoiden sijasta voit kuitenkin nauttia talvisista purjehdustunnelmista tähyten Satakarin tuloväylää keppeineen ja haaveilla hetken pian taas koittavasta purjehduskaudesta.
pilkimmepä malliksi sielläkin. Mistä Röytän läheisyydestä saisi saalista? Vaellustouhuissa Metsähallituksen autiotuvissa saa hyviä vihjeitä kalapaikoista ja joskus välineistäkin. Röytän majan vieraskirjasta ei kalastusvihjeitä löytynyt. Vain viimeisen veneilijän terveiset ”Kauden viimeinen purjehdus, aurinkoista.” Kenkälään majoittuu hyvin kolme ihmistä. Tuvassa on valmiiksi alavuoteelta levitettävä kerrossänky ja siinä siistit patjat. Makuupussi ja lakanat on hyvä ottaa mukaan itse. Tuvassa on nopeasti ja hyvin lämmittävä kamiina, mutta pakkasyönä esimerkiksi kolmen vuoden ajan makuupussi on tarpeen, mikäli ei halua nousta kipinävuoroihin. Puita löytyy pihasta. Puutakin kehtaa paremmin käyttää, kun tietää itse niitä edes jonain vuonna majatalkoissa urakoineensa. Päärakennuksessa sijaitsevasta pääkytkimestä saat sähköt päälle, Kenkälässä on valot ja näppärä yhden lieden hella aamupuuroa – kuinka helppoa! Ruoanlaittovälineitäkin löytyy sekalainen keräilyerä päärakennuksesta, jonne kaikki on tietysti palautettava reissun jälkeen. Kaikki tarpeellinen kyllä löytyy. Röytän sauna on kokonsa puolesta juhlaa kahdelle.
22
RYÖPPY
Me lämmittelimme saunaa perusteellisemmin perjantaina ja lauantaisauna olikin jo rakennuksen lämmittyä vähän helpompi nakki. Pesuvedet on talvella helpointa sulattaa padalla lumesta. Toinen talvinen vaihtoehto on tehdä avanto ja kantaa vesi sieltä, mutta hikoilu kirveen kanssa talvipimeällä jäällä ei raskaan päivän päälle meitä enää kiinnostanut, eikä kiuaskaan taida pitää suolaisesta merivedestä. Ulkoilua, ruokaa ja päivän päätteeksi sauna, kyllä kelpasi kaupunkilaisen oikaista rankansa keskiyöllä makuupussin lämpöön. Talvinen retki Röyttään on lähiloma vailla vertaa. Asiaa auttaa, jos pitää retkeilystä ja nauttii rauhasta sekä talvisista harrasteista. Röyttä on talvella myös sopivasti eksoottisempi kuin hiihtolenkki Iinatissa tai pyrähdys Syötteen mökkimaisemiin. Meren rauha ja askeettisuus on kokemisen arvoista talvellakin. Suosittelemme Röytän majan talvisiin mahdollisuuksiin tutustumista erityisesti talvisesta ulkoilusta ja retkeilystä nauttiville merenkävijöille! sanna viinonen sihteeri@oulunmerenkavijat.fi
RYÖPPY
22
SIHTEERI RYÖPYTTÄÄ Seuran hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa. Vuoden ensimmäisissä kokouksissa hallitus on järjestäytynyt. Kokouksissa on sovittu toimintasuunnitelman mukaisten tehtävien käytännön toteutuksesta ja käyty alkavan vuoden erilaisia rutiinitehtäviä läpi.
Uusia jäseniä Seuraamme on vuoden alussa liittynyt uusiksi vuosijäseniksi Emilia Väänänen ja Hannu Ryhänen sekä perhejäseneksi Tanja Väärälä.
Elojuhlat Oulun Merenkävijät on vuoden 2016 Elojuhlien järjestämisvuorossa. Elojuhlat ovat Röytässä jo vuosikymmenien ajan järjestetty kesäjuhla. Sen kävijöitä ovat Iin ja Oulun seudun kuntien asukkaat ja Perämerenkaaren veneilijät. Edellisen kerran Oulun merenkävijät ovat järjestäneet Elojuhlat vuonna 2011. Elojuhlat ovat tänä vuonna lauantaina 6.8. Juhlia en-
23
RYÖPPY
nakoi Oulusta Röyttään purjehdittava Nautilus Cup, joka kisataan perjantaina 5.8. Elojuhlien vastuuhenkilöt löytyvät seuran hallituksesta, mutta tulemme tarvitsemaan mukaan talkoolaisia erilaisiin pesteihin. Mikäli haluat olla näkyvästi osa Perämeren hauskinta purjehdusseuraa, tulehan mukaan! Osallistumisesi voi olla ihan pienikin juttu esim. parin tunnin työvuoro rannan telttakahvilassa tai lohisopparavintolassamme Luotsilassa, järjestysmiehen homma illan tansseissa tai leikittäjä Lasten Elojuhlilla. Elojuhlat suunnitellaan keväällä 2016, paketti pyritään pitämään yksinkertaisena, selkeänä ja perinteisenä. Ihan pienikin osuus juhlien talkoolaisena juhlien toteutuksessa on suureksi avuksi! Voit ilmoittautua mukaan varauksinkin jo nyt sihteeri@ oulunmerenkavijat.f i Juhlien lähetessä rummutamme ja kuulutamme toimijoita seuran nettisivuilla ja uutiskirjein. sanna viinonen sihteeri
RYÖPPY
23
Kutsu Oulun Merenkävijät ry kevätkokoukseen
2016 aika: paikka:
23.3.2016 klo 18 Hietasaari, Johteenpooki
1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. Muut asiat 8. Kokouksen päättäminen
24
RYÖPPY
RYÖPPY
24
OULUN MERENKÄVIJÄT RY
Tulevia tapahtumia 23.3.
Kevätkokous
6.4
Purjehtijakurssi alkaa
7.4
Teemailta Kilpapurjehdus ”for Dummies”, Markku Väisänen
7.5.
Lipunnosto ja kevättori
11.-12.6.
Kesäkauden avajaiset ja siivoustalkoot Röytässä
6.8
Elojuhlat Iin Röytässä. OM on järjestelyvastuussa.
Tule järjestämään hauskaa tapahtumaa!
Ilmoittaudu Sannalle: sihteerioulunmerenkavijat.fi
RYÖPPY
25