Ryoppy 2 2016 web by Leila Rannanjärvi

OULUN MERENKÄVIJÄT RY:N JÄSENLEHTI

2/2016

RYÖPPY

Veneen huolto, s. 10  Kilpapurjehduksen alkeet, s. 14 Pohjanmeren satamia, s. 18  Venejoogaa, s. 20

RYÖPPY

Ω Ω sisältö

– ryöppy 2/2016, heinäkuu 2016

Ryöppy 2/2016 3 4 8 10 14 16 18 20 22 23 24

Päätoimittajan mietteitä Ruorin takaa Liput nostettiin salkoon veneilijöiden kevättorilla Veneen huolto Kilpapurjehduksen alkeet Oivalluksia kilpapurjehduksen teemaillassa Pohjanmeren satamia Venejoogaa Pentteri Sihteeri ryöpyttää Tulevia tapahtumia

Kansikuva: "Matkalla Tukholmassa järjestettävään Åf Off Shore Race -avomeripurjehduskilpailuun S/Y Lady A (Archhambault A40RC) rantautui Kalajoen Konikarvon laituriin. Iltaauringon loistetta katselee purjehduksenopettaja Jari Heinonen." Tuomo Tapanila

Oulun Merenkävijät ry postiosoite. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . pl 37, 90101 oulu pankkiyhteys. . . . . . . . . . . . . nordea oulu, 205018-125927 iban: fi07 2050 1800 1259 27, bic: ndeafihh kotisivu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.oulunmerenkavijat.fi kuva-arkisto. . . . . . . . . . . . . . . . oulunmerenkavijat.kuvat.fi rekisteri . . . . . . . . . . . . . . . . . rekisteri.oulunmerenkavijat.fi hallitus. . . . . . . . . . . . . . . . . hallitus@oulunmerenkavijat.fi

RYÖPPY

ryöpyn toimitus. . . . . . . . . . . ryoppy@oulunmerenkavijat.fi jäsenrekisterin hoitaja. . . . . rekisteri.oulunmerenkavijat.fi

issn-l. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8720 issn (painettu). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8720 issn (verkkojulkaisu). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8739

ΩΩ pääkirjoitus

– tanja väärälä, päätoimittaja

Päätoimittajan mietteitä

Olen Ryöpyn uusi päätoimittaja ja neljännen vuoden veneilijä. Neljä vuotta sitten mietimme mieheni kanssa mikä olisi perheemme uusi harrastus. Mieheni on ikänsä veneillyt ja ehdottikin, että vaihdetaan moottoripyöräharrastus veneilyyn. Aluksi kauhistuin, koska kuusi vuotiaana meinasin hukkua ja ikänsä maakrapuna eläneenä idea ei saanut kannatusta. Aikani kypsyteltyäni ajatusta, aloimme selata nettiä myytävistä veneistä. Kriteeri veneestä oli, että vessa pitää olla :) ja moottorivene. Aikamme etsiskeltyämme löysimmekin sopivan veneen Raisionlahdelta. Itse en päässyt veneen hakureissulle, kun olin toipumassa kotona selkäleikkauksesta. Ensimmäinen venereissu tehtiin ajelemalla Oulun edustoja. Kyllä jännitti, täytyy myöntää. Mieheni opetti merikorteista lukua, vaikka plotterikin on, mutta liikaa ei kannata tekniikkaan turvautua. Mieheni yllättyi miten nopeasti opin lukemaan merikortteja ja tiesin aina missä olemme menossa. Seuraava reissu tehtiinkin Ruotsin Luuleaan ajamalla suoraan Oulusta yli ja takaisin tulimme rantoja pitkin. Ukkoskuurokin mereltä katsottuna on aivan uskomatonta katsottavaa kuin mantereelta päin. Miten äkkiä tummat pilvet nousevat taivaalle, salamoi ja ukkonen jyrisee ja yhtäkkiä kuuro onkin ohi.

Myös avomerellä vastaantulevat rahtilaivat, jotka horisontissa näyttävät pienen pieniltä ja kohta ovatkin rinnalla ja ohi ajaessaan menevätkin uskomatonta vauhtia, merimiesten huiskuttaessa kannelta. Uuden harrastuksen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Aivan kuten muutkin harrastukset, myös veneily kannattaa aloittaa maltilla. Kun perustaidot ovat tulleet tutuiksi, voi alkuun liikkua pienemmillä vesillä lyhyitä matkoja. Kokemuksen karttuessa tekee mieli lähteä jo vähän kauemmaksi. Veneilyssä kuten monessa muussakin harrastuksessa pitää ottaa myös huomioon turvallisuus, navigointi, väistämisvelvollisuudet, merikorttien lukua ja merimerkit. Kaikkihan tietävät mistä tunnistaa itä ja länsiviitan? Mukavaa veneily kesää kaikille!! tanja väärälä, päätoimittaja

RYÖPPY

Ω Ω kommodori

– matti ruokonen

Ruorin takaa Avovesikausi on jo käynnistynyt, kesän purjehdussuunnitelmat pientä viilausta vailla valmiit ja kesäkioski Ankkurissa on käyty jo useammat pullakaffet nauttimassa: kesä on hyvällä alulla.

Junnut Toppilaan 1.6.2016 Toppilatoimikunta tapasi kaupungin edustajat maaliskuussa. Meiltä mukana neuvottelussa minun lisäkseni oli Seppo Parhi. Tapaamisessa määriteltiin STO:n junnujen siirtyminen Toppilaan ja siihen liittyvät erityisehdot. Tulevana kesänä ja erityisesti syksyllä kulku voi olla ajoittain poikki Toppilan alueelle. Kokouksen jälkeen siirtymisaikataulu on tarkentunut ja junnut pääsevät siirtymään Toppilan vesiliikuntakeskuksen alueelle 1.6.2016. Alkuvaiheessa punainen tiilirakennus ei ole vielä seuran käytössä, koska halli on täynnä öljyntorjuntakalustoa. Kalusto siirtynee syksyyn mennessä Virpiniemeen, ja tuolloin saamme myös hallin käyttöömme. Kaupunki on ottanut vuokrassa huomioon alueen vajaakäytön eli ensimmäisen vuoden vuokra on vain 16.60€/kk. Vuokra nousee 1.6.2017 alkaen 600€:oon/ kk, jolloin STO:lla on koko alue käytössään, ja kulkuyhteydet ovat valmiit. Toppilan tulevaan vesiliikuntakeskukseen siirtyminen on STO:n junnuille hyvin merkittävä asia: purjehtimaan pääsee heti rannasta, pitkät hinausmatkat merelle jäävät pois ja tämäkin aika voidaan käyttää tehokkaaseen harjoitteluun. Paikan vuokra asettaa tietysti omat haasteensa, joihin kaikkien kolmen seuran on tartuttava ponnekkaasti. Kaupunki mahdollistaa hallin jälleenvuokrauksen eli me voimme tarjota hallista paikkoja sukeltajille, kanoottiseuroille, sublautailijoille ja muille, joiden harrastukseen liittyy meri. Tämä idea oli jo alunperinkin olemassa;

RYÖPPY

tästä vesiliikuntakeskus nimikin on saanut alkunsa. Hallin koko on 485 m2 eli halliin mahtuu kyllä muitakin, ja talveksi sinne sopisi useampikin kölivenekin säilytykseen.

Laiturit rapautuvat!

Mauri Kangasluoma

Tänä keväänä on kuulunut hälyttäviä uutisia laitureiden kunnosta milloin missäkin kolkassa Perämerta: Röytän ykköslaituri uhkaa upota, Varjakansaaren laituri on kiinnittämättä ja Vatungin vieraslaiturit ovat kai uponneet jo aikaa sitten. OM:n ja muidenkin lähialueen seurojen suurin huoli lienee kuitenkin Röytän ykköslaiturin kunto. Metsähallituksen edustaja kertoili Kalevassa, että

Timo Ukkola

ykköslaituria aletaan kunnostaa/ uutta rakentaa ehkä ensi syksynä. Kiinteän betonilaiturin kunnostuksen aikataulu on täysin avoin; rahaa puuttuu lehtijutun mukaan noin 600 000€. Röyttä on kuitenkin useimpien kölivenepurjehtijoiden tärkein retkisatama Perämeren alueella. Meidän täytyy yhdessä OPS:n, OTPS:n ja Iin Röytän toimijoiden kanssa tehdä kaikkemme, että laituri saadaan sellaiseen kuntoon, että vierailut saarelle muillakin veneillä kuin moottoripaateilla ovat mahdollisia.

Uusia gasteja Järjestyksessään 38:s purjehduskoulu saatiin tänä keväänä hienosti maaliin; yhdeksäntoista uutta purjehtijaa/gastia on valmiina uusiin koitoksiin. Suuri kiitos kuuluu seuramme ohjaajille ja opettajille, jotka jaksoivat omien kevätkiireidensä lomassa taas kärsivällisesti opastaa, ohjastaa ja innostaa uutta purjehtijakaartia purjehduksen saloihin.

RYÖPPY

Pia Ukkola

Napatkaahan näitä uusia gasteja mukaan ”tiistiksiin”, jotta he pääsevät kokeilemaan oppimiaan taitoja. Oppilaita nimittäin neuvottiin tulemaan rantaan tiistai-iltaisin ja pyrkimään gastiksi kisoihin lähteviin veneisiin.

Avoimia toimia seurassamme Kilpailupäällikkömme Jarkko Limnell ilmoitti viime hallituksen kokouksessa, että tämä kesä on hänen viimeisensä kilpailupäällikkönä. Jake lupasi opastaa uuden kilpailupäällikön ensi kesänä, ja seura tietysti kustantaa kaikki tarpeelliset kurssit, joita uuden kilpailupäällikkömme täytyy suorittaa saadakseen ko.

RYÖPPY

toimeen tarvittavan pätevyyden. Itse olen ilmoittanut jo talvella hallitukselle, että jätän kommodorin pestini tulevana syksynä. Olen toiminut hallituksen jäsenenä muistaakseni vuodesta 2001 ja kommodorina vuodesta 2010. Nyt on aika uusien tuulien puhaltaa Perämeren hauskimmassa seurassa ja uuden vetäjän astua remmiin. Mikäli mainitut toimet kiinnostavat, laittakaahan ilmoittautumisia tulemaan. Oikein hyvää ja aurinkoista kesää teille kaikille. Juonikkaita tuulia purjehtijoille ja loivia laineita moottoriveneilijöille, minne sitten ikinä veneenne viekään. matti ruokonen

Valokuvauskilpailu Julistamme jälleen Oulun merenkävijöiden valokuvauskilpailun, jonka salaisena tavoitteena on tietenkin saada tasokkaita kuvia tuleviin Ryöppyihin.

Nimeä kuvatiedostosi seuraavasti: sarja_kuvan aihe_kuvaajan nimi, siis esim. D_kevättori_Kalle_Kuvaaja. Luonnollisesti kuvan lähettäjällä tulee olla täydet oikeudet kuvaan.

Kilpailussa on neljä sarjaa:

Tulokset julkaistaan vuoden viimeisessä Ryöpyssä ja parhaita kuvia katsellaan kauden päätösillallisella. Parhaat palkitaan.

Ω Ω A Kilpailut Ω Ω B Retki/matkaveneily Ω Ω C Juniorit Ω Ω D Seuran tapahtumat

Toivomme tuoreita ja maukkaita tilannetai uutiskuvia sekä näyttäviä taidekuvia erityisesti seuran järjestämistä tapahtumista. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulee toimittaa sähköisesti osoitteeseen ryoppy@ oulunmerenkavijat.f i viimeistään lokakuun 18. päivä.

Kilpailuun valmistautuessasi voit katsoa edellisten vuosien kilpailukuvia kuvagalleriastamme?

Markku Vimpari

Juha Kinnunen sai merkkipäivänsä johdosta standaarin. Juha on edustajamme telakkasäätiössä ja on tehnyt tietojärjestelmätyötä rekistereihimme.

Liput nostettiin salkoon veneilijöiden kevättorilla Pian jäiden lähdettyä järjestetty perinteinen Oulun Purjehdusseuran ja Oulun Merenkävijäin lipunnosto ja veneilijöiden kevättori kokosi tänäkin vuonna veneilijät sankoin joukoin yhteiseen tapahtumaan. Tapahtuma pidettiin Johteenpookissa lauantaina 7.5. aurinkoisessa ja tyynessä kevätsäässä. Hyvissä ajoin ennen torin aukeamista ilmestyivät nopeimmat seilorit sammuttimiensa kanssa sammutinhuolto Moilasen tarkastuspisteelle. Sujuvasti etenevä jono jatkui katkeamattomana koko tapahtuman ajan. Varmasti satoja sammuttimia tuli tarkastettua! Gasman tarjosi mahdollisuuden veneilijöille varata purtensa kaasulaiteiden tarkastuksen. Molemmat ovat tärkeitä asioita veneturvallisuuden kannalta. Bothnian Arc Marinen ja Motormanin myyntipisteissä oli tarjolla laaja valikoima venevarusteita. Teknisiä ym. alusasuja myivät Evelace ja nuorten aloittelevien yrittäjien Muikia. Pihalla veneilijät kauppasivat toisilleen vanhoja tai tarpeettomaksi osoittautuneita varusteita. Myös seuroilla oli omat myyntipisteensä. Sekä Oulun Meripelastajat että Kiviniemen Meripelastusyhdistys toivat nopeat pelastusaluksensa paikalle kävijöiden nähtäväksi. Meripelastajat kauppasivat veneilijöiden turvaksi tarkoitettua Trossipalvelua ja kertoilivat kiinnostuneille toiminnastaan ja kalustostaan.

RYÖPPY

Kesäkioski Ankkuri avasi ovensa klo 10. Kesäkioski on Merenkävijöiden järjestämä ja sen tavoitteena on tarjota nuorille työkokemusta ja veneilijöille kioskipalveluja rantaan. Toiminnan mahdollistaa Oulun kaupungin nuorelle myöntämä kesätyöseteli. Kioski on otettu veneilijöiden keskuudessa erittäin hyvin vastaan. Kovasti kiitosta sai tänä vuonna käyttöönotettu korttimaksumahdollisuus. Kioskin toiminta jatkuu juhannukseen asti. Merenkävijöiden tiedotustilaisuus uusille veneilijöille kärsi vähäisestä kuulijakunnasta. Syy lienee puutteellinen tiedotus. Kutsu taisi lähteä vain Facebookissa ja sekin aivan liian myöhään. Eiköhän tästä saatu oppia, ja jatkossa tiedotus hoidetaan paremmin. Tapahtuma huipentui kello 12 pidettyyn lipunnostoon. Parhaisiinsa pukeutuneet seurojen kommodorit Matti Ruokonen ja Heikki Laitinen saattelivat liput salkoon kauniiden sanojen saattamana. Tapahtuman lopuksi seuran kommodori Ruokonen luovutti 50-vuotta täyttäneelle Juha Kinnuselle standaarin kiitoksena hänen toiminnastaan seuran hyväksi. teemu leppänen s/y saraste

Kuvat: Teemu Lepp

änen ja Leila Saari

Kommodorit Matti Ruokonen (OM) ja Heikki Laitinen (OPS).

RYÖPPY

Runkokatsastuksessa tarkistetaan, että vedenalaiset osat ovat kunnossa. Tässä katsastajat tarkastelevat peräsimen mahdollista klappia.

Veneen huolto Öljyn vaihto Vaihda öljyt aina syksyisin, koska öljyyn kertyy kesän aikana myrkyllisiä rikkipitoisia yhdisteitä palojäännöksistä. Ilmasta kondensoituva vesi yhdessä likaisen happaman öljyn kanssa ruostuttaa tehokkaasti mm. moottorin laakereita. Öljynvaihto kannattaa siis oikeasti tehdä juuri syksyllä, sillä Suomen pitkä talvi syö myös merimoottoreita. Lue veneesi moottorin huolto-ohjeesta mitä öljyä moottorille suositellaan viskositeetin (SAE) ja laatuluokituksen (API) osalta. Viskositeetti ilmoitetaan esim. 15w40, jossa ensimmäinen luku on viskositeetti 40 Celsius-asteen lämpötilassa ja jälkimmäinen 100 asteessa. Mitä pienempi luku sen "ohuempaa" tavaraa. Liian ohut öljy vuotaa varsinkin vanhasta koneesta herkästi pilssiin eikä edes voitele kunnolla, joka saattaa johtaa varsin kalliisiin yllätyksiin. Laatuluokka esim. (API) kertoo öljyn soveltuvuuden koneelle. Kaikki moottoriöljyt eivät ole tarkoitettu dieselille (tai vastavuoroisesti bensiinikoneille)! Esim. API SF/CC sopii sekä bensiini (S), että dieselmoottoreille (C). Mitä jäljempänä S tai C kirjaimen jälkeinen on aakkosissa sitä "laadukkaammasta" öljystä on

RYÖPPY

kyse. .../CD on tarkoitettu myös ahtimilla varustetuille raskaasti kuormitetuille dieselkoneille, kun .../CC taas lähinnä ahtamattomille dieseleille kevyemmässä käytössä. Nelitahtisten lisäksi 2-tahtisillekin moottoreille on omat voiteluöljynsä. Tahtilajista kertoo yleensä numero 2 tai 4. Nykyään käytetään usein synteettistä öljyä, mutta mineraaliöljy sopii kyllä paremmin turbottomiin sekä vanhoihin merimoottoreihin. Vaihtoväli on merimoottoreissa tiheä eikä synteettisellä öljyllä ole syytä vaihtoväliä kasvattaa. Kauppakierroksella hanki myös polttoainesuodattimet ja tietenkin öljynsuodatin sekä muut jo palvelleet suotimet. Hanki samalla moottorin varahihnat, jotka pyörittävät laturia ja esim. vesipumppua, sekä oikeanlainen merivesipumpun kuminen siipipyörä (impelleri). Näitä tarpeita tulisi veneessä olla mukana varalta muutenkin. Mikäli sinulla ei ole kunnollista öljynvaihtoon soveltuvaa imupumppua, hanki sellainen. Käsitoiminen pumppu on yleensä varmatoimisin. Aja pienehkö lenkki öljyn lämmittämiseksi ja aloita toimet koneen lämpöjen jo hetken tasaannuttua, ettet turhaan polta näppejäsi. Avaa täyttökorkki koneen päältä. Mikäli korkin alapintaan on kertynyt ”kosteus limaa” niin on syytä

epäillä kannen tiivisteen tai kannen vaurioita, ellei vettä ole jostain muualta päässyt öljyn sekaan lirahtamaan. Ryhdy tarkempiin tutkimuksiin jos näin on. Kutsu tietäjä tai jokin alan ammattilainen paikalle (joka ehkäpä myy sinulle uuden koneen). Muista toki, että kaiken voi aina myös korjata. Jos päädyt perus kunnostamaan koneen se kannattaa teettää osaavalla moottorin koneistajalla ja diesel-ammattilaisella. (Täydellinen remontti kaikkine koneistuksineen maksaa noin puolet uuden koneen hinnasta.) Irroita öljytikku ja työnnä imupumpun letku siitä öljypohjalle imemään (jos koneessa ei ole omaa pumppua). Pumppaa öljy huolellisesti esim. 10 litran vanhaan öljyastiaan. Suojamuovia ja vanhoja lehtiä on hyvä levittää alle, koska öljyä roiskuu kuitenkin turkille tai/ja pilssiin. Vältä ihokosketusta vanhan öljyn kanssa, koska se on myrkyllistä ja allergisoivaa ainetta. Öljyjen poistamisen jälkeen vaihdetaan öljynsuodatin. Tarvitset myös öljysuodattimen avaimen. Osta kerralla kunnollinen, niin säästyy paljon kirosanoja. Suodatin avautuu vastapäivään ja pitäisi pyöriä käsin, kun pahimman yli on ensin päästy em. avaimella. Peitä suodatin muovipussilla ja ruuvaa käsin irti. Näin edes osa öljystä menee pussiin eikä pilssiin. Uuteen suodatinpanokseen kannattaa kaataa uutta öljyä noin puolilleen, (ettei kone käy ilman öljyä sitä käynnistellessäsi). Voit pitää öljyn suodinta vadin päällä asennuskulmassaan ja kaataa sen verran öljyä sisään, ettei tule yli. Voitele myös suodattimen tiiviste öljyllä ennen kuin kierrät suodattimen paikoilleen myötäpäivään. Riittää, että suodatin kiristetään käsikireyteen "jämäkästi". Työkaluja ei siis ole tarpeellista käyttää (ellei valmistja niin suosittele), koska irroittaminen voi olla varsin vaikeaa jälkeenpäin ja suodatinkin voi siinä vaurioitua. Nyt voit lisätä uutta öljyä avatusta täyttökorkista. Käytä mittakannua, jossa on kaatonokka (siisteyden ja tarkkuuden takia). Kaada hieman alle koneen manuaalissa ohjeistettu täyttömäärä. Tarkista mittatikusta öljyn taso. Lisää ja tarkista mittatikusta kunnes määrä on riittävä. Laita mittatikku ja täyttökorkki paikoilleen ja puhdista koneen ympäristö. Starttaa kone ja anna käydä hetken. Tarkista, että öljyn varoitusvalo sammuu, kuten on tarkoitus ja öljynpaineet ovat kohdallaan. Älä nosta kierroksia heti, vaan anna uuden öljyn nousta kanavistoon ja kiertää siellä tyhjäkäynnillä noin minuutin. Tarkasta vielä öljyn taso ja lisää ehkäpä hieman öljyä, koska öljynsuodatin ja koneen sisukset ovat saattaneet vetää öljyä muutaman desin äsköisen käytön aikana.

"Viimeinen" tankillinen: Käy tankkaamassa dieseltankki täyteen ennen talvisäilytystä. Täyteen tankkiin ei muodostu niin

paljon kondenssivettä talvisäilytyksen aikana. Mikäli suodattimeen on ilmaantunut epäilyttävää möhnää tai suotimet tukkeutuneet kesän aikana kesken ajon on syytä varautua tyhjentämään ja puhdistamaan tankki, sillä sieltähän se "lima" sinne polttoainesuodattimiin ja linjastoihin sitten nousee. Näin käy lähes juuri aina silloin, kun ei pitäisi, eli kun sattuu huonompi keli, jossa tankin sisältö sekoittuu normaalia enemmän vapauttaen tankin pohjalle painuneen sakan. HUOM! Vesi ja polttoaine eivät sovi yhteen. Tarkista siis ettei täyttökorkista (huono tiiviste) tai tankin huohotuslinjoista (ei joutsenkaulaa) pääse vettä tankkiin. Vesi on dieseliä raskaampaa ja valuu tankin pohjalle. Niiden rajapinnassa alkaa muodostua limaista bakteerikasvustoa, joka tukkii suodattimet. Tyhjä tankki hikoilee sisältä ilmankosteuden tiivistyessä sen pinnoille ja muodostunut vesi jää tankkiin tekemään omaa katkeraa työtään. Siksi dieseltankki tulisi olla täysi, myös talvisäilytyksen aikaan. Tyhjähkö tankki on altis myös imaisemaan ilmaa aallokossa, joka saattaa johtaa moottorin pysähtymiseen ja ilmaamiseen haasteellisissa olosuhteissa. Bensatankkiin kannattaa lisätä talvisäilytys-lisäainetta. Nykyinen bensa kestää käyttökuntoisena vain n. 3 kk.

Vaihteistoöljyjen vaihto Ime öljyt imupumpulla öljyntäyttö- tai tarkistusaukosta puhdistetulla imupumpulla, kun vaihteisto on vielä ajon jäljiltä lämmin. Tarkista oikea öljytyyppi. Usein ATF-öljyä. Täytä oikea määrä ja tarkista pinnan taso.

Polttoainesuodattimet Diesel ei juurikaan sammu, jos se vain saa tarpeeksi polttoainetta (sekä jäähdytysvettä ja voiteluöljyä). Mikäli kuitenkin polttoaineeseen on joutunut/muodostunut epäpuhtauksia, suodattimien ja linjaston tukkeutuessa polttoaineen saanti lopulta estyy. Siksi suodattimet on yleisen turvallisuuden takia tärkeää vaihtaa vuosittain. Yleensä koneen kyljessä (nostopumpun jälkeen) sijaitseva polttoaineen pääsuodatin suodattaa hienot silmälle näkymättömät jakeet, kuten edellä mainitut bakteerit. Pääsuodin suojaa ensisijaisesti hienomekaanisen, korkeapaineisen ruiskutuspumpun ja suuttimien toimintaa, jotka toimivat äärimmäisen pienillä toleransseilla. Ne eivät kestä juurikaan roskia tai vettä häiriöttä! Puolestaan lähempänä tankkia ennen nostopumppua oleva, yleensä lasikupillinen esisuodatin/vedenerotin siivilöi näkyvät roskat ja etenkin veden. Varsinkin uudet moottorit ovat nirsoja polttoaineen epäpuhtauksille ja vedelle. Tyhjennä suodattimet tyhjennyspropusta astiaan (avaa myös ilmausruuvi). Suodattimen vaihto-ohjeet tulevat yleensä suodatinpakkauksen mukana. Noudata niitä. Tarkista koekäytön yhteydessä, että vuotoja ei esiinny.

RYÖPPY

Ilmaus: (Perinteiset dieselit) Pääsääntöisesti suodattimien vaihdon jälkeen on tehtävä polttoainelinjaston ilmaus. Ilmaus aloitetaan nitkuttellemalla imevän nostopumpun käsivivusta dieseliä tankista ensin esisuodattimelle, jonka ilmausruuvi avataan ensin. Pidä alla astiaa, sillä dieseliä valuu jonkin verran ilmauksen aikana, kunnes ilmakuplia ei enää tule. Rättiäkin tarvitaan taas. Kiristä ilmausruuvi, kun siitä vielä tulvii kuplatonta, ettei ilmaa ehdi imeytyä takaisin järjestelmään. Seuraavaksi ilmataan koneessa oleva polttoainesuodin samalla periaatteella. Sitten on vuorossa ruiskutuspumpun ilmaus. Katso ilmausruuvin sijainti koneen tai ruiskutuspumpun manuaalista (voi löytyä netistäkin). Älä koske muihin ruiskutuspumpun ruuveihin ja säätöihin laisinkaan, se on dieselkorjaamon hommia. Nyt voit jo kokeilla lähteekö käyntiin. Älä sahaa yli 10 sekunnin pätkiä ja pidä välissä noin 15 sekuntin tauko, ettei starttimoottori pala. Mikäli polttoaine saavuttaa jonkin suuttimen, pitäisi suuttimesta kuulua eräänlainen "yskäisy". Silloin on toivoa, sillä linja on suurella todennäköisyydellä ilmaantunut jollekin suuttimelle asti. Mikäli ei vieläkään käynnisty, on ilmattava ruiskutussuuttimet yksi kerrallaan. Avaa lenkkiavaimella ruiskutuspumpulta lähtevät syöttöputket vuorotellen ruiskutussuuttimen puoleisesta päästä niin, että ilma pääsee vuotamaan (ei auki asti). HUOM! Älä oleskele lähellä avattua ruiskutusputkea, kun konetta pyöritetään. Polttoaineruisku voi tulla korkealla paineella jopa ihon läpi lähietäisyydeltä. Seuraa kauempaa startatessasi ruikkiiko putken kiristysmutterin välistä polttoainetta vai ei. Älä taaskaan pyöritä starttia yli 10 sekuntia. Mikäli kone lähtee puksuttamaan, niin sammuta se ja kiristä syöttölinjan kiinnitysmutteri kiinni. Käynnistä uudelleen ja käytä tyhjäkäynnillä hetki, sitten hieman korkeampia kierroksia. Älä heti siis lähde liikenteeseen "ajelehtimaan", koska ilmaa voi epäonnen päivänä vielä tulla linjastosta pumpulle, mikäli ei ole onnistuttu ilmauksessa kuitenkaan täysin vakuumisti. Vaan ei huolta. Sama uudestaan alusta asti, jos ei vieläkään starttaa. Lataa akut välillä. Huomioi, että pyörivät koneet ovat vaarallisia kymmenine ja satoine hevosineen!

Akut Lyijyakkuja ei saisi purkaa alle puolilleen, koska niiden elinikä tippuu tämän rajapyykin jälkeen nopeammin. Se onneton akku, joka säännöllisesti puretaan 40% varausasteeseen asti, kestää lataussyklejä puolet säännöllisesti 60% varausasteeseen purettuun akkuun verrattuna. Kokonaisuudessaan saatu ampeerituntimäärä ei kuitenkaan tipu aivan yhtä murhaavassa suhteessa, mutta kalliiksi tulee silti jatkuva akkujen vaihto ja raahaus. Täysiä akkuja voi hyvin säilyttää veneessä yli talven, sillä ne purkaantuvat itsekseen kylmässä paljon vähemmän kuin lämpimässä. Täysi

RYÖPPY

perusakku purkautuu puolilleen noin 8 kk:ssa 10 Celsiusasteen lämpötilassa. Lämpimässä nopeammin ja kylmemmässä hitaammin. Silti on viisasta ladata akkua ainakin kerran talvisäilytyksen aikana ja useammin, jos vene seisoo pidempään (tai lämpimässä). Akun levyihin näet muodostuu elektrodien kulkua haittaava lyijysulfidikerros sen purkaantuessa, joka kovettuu hiljalleen ajan kanssa (mikäli ei ladata ja akkua ei käytetä). Parasta sulfidinpoiston kannalta on pienellä virralla lataaminen (noin 4 ampeeria tai alle). Tällöin sulfidi poistuu tehokkaimmin levyn pinnasta ja akun latautumiskyky pysyy eheänä. Aurinkopaneelit ovat tässä suhteessa sinänsä hyviä latauslähteitä, koska ne voivat pidentää ladattavan akuston ikää jopa vuosilla. Ylilataaminen liian suurella virralla toisaalta voi vaurioittaa akkuja, koska akuista haihtuu elektrolyyttiä niiden "keittäessä" ja paljastuneet levypinnat ovat sen myötä menetettyä alaa. Hyvä lataussäädin säästää akkuja myös huomattavissa määrin. Huom! Akkujen kanssa on oltava hyvin huolellinen. Napojen mennessä oikosulkuun esim. jakoavaimella suhmuroinnin seurauksena, seuraa pahimmillaan tuhoisa vedyn ryydittämä räjähdys. Akkuhappoa lentää ympäri venettä ja mahdollisesti myös asentaja voi siinä tapauksessa muuttua (jos mahdollista) entistäkin rumemmaksi. Akkujen johdot tulee irroittaa talvisäilytyksen ajaksi ja akku on hyvä pyyhkiä puhtaaksi pinnaltaan. Likakin johtaa näet sähköä, joka edistää akun purkaantumista. Lopuksi rasvaa akun navat vaseliinilla. Sähköliitoksiin kannattaa suihkuttaa sähkölaitteille tarkoitettua "korjaussumua". Hapertuneet liitokset ja mustuneet johdot tulisi vaihtaa. Älä vaihda tilalle ohuempaa johtoa tai suurempaa sulaketta. Nykyään saa ihan laadukasta tinattua "marine"-laadun piuhaa ja komponentteja venealan liikkeistä ja mm. netistä. Sähköasennuksista tulee herkästi vaarallisia ja mystisiä virityksiä varsinkin amatöörin käsissä, joten suuremmissa sähkökorjauksissa on kutsuttava ammattiapua paikalle. Sähköllä polttaa veneen tehokkaasti ja usein salakavalasti. Nykyään on myynnissä myös AGM (Absorbent Glass Mat) akkuja joiden ominaisuudet ovat ylivertaisia näihin lyijyakkuihin verrattuna. Noita suosittelen veneissä käytettäviksi. AGM-akku kestää kolme kertaa enemmän lataus- ja purkamiskertoja kuin tavallinen akku. Lisäksi AGM-akku on erittäin turvallinen, sillä akkuneste on sidottu sen lyijylevyjen väleissä sijaitseviin lasivillamattoihin, joten akkuneste ei pääse liikkumaan.

Jäähdytyksen talviglykolit Mikäli veneessä on raakaveden suodin on merivesipuolen huuhtelu (sisämoottoriveneessä) helppoa. Avaa suotimen kansi (sulje pohjaventtiili) ja lorota letkulla makeaa vettä koneen käydessä tyhjäkäynnillä.

Purjeiden pesu Lopuksi kaadetaan noin ämpärillinen valmiiksi sekoitettua glykoli-vesiseosta, joka kestää noin 30 asteen pakkaseen. Maahan tai mereen tätä myrkyllistä ainetta (etyleeniglykoli) ei saisi päästää. Säilytysglykolia on jopa mahdollista kierrättää uudelleen, kunhan tarkastaa sen pakkasenkestävyyden. Muutoin se viedään ongelmajätteisiin. Propyleeniglykoli (tai bio-glykoli) on luontoystävällisempi myrkyttömämpi vaihtoehto, jonka voi myös kaataa maahan - Ei kuitenkaan mereen! Merivesijäähdytyspumpun siipipyörä on hyvä irroittaa talven ajaksi ulosvetotyökalulla paikaltaan (jottei siipi painu pakkasilla), tai mieluummin vaihtaa keväällä uuteen. Vanha toimii näppäränä varaosana. Pumpun tiivistekin tulisi uusia samalla ja onkin usein mukana siipipyörän pakkauksessa.

Rungon läpiviennit ja muut syystoimenpiteet Palloventtiilit saattavat jäätyä halki, jos ne jättää talveksi täysin auki (tai täysin kiinni). Jätä siis kyseiset puoliksi auki, jolloin myös venttiilin "pesä" kuivuu. Septitankit ja vesitankit tulee tietysti tyhjentää talveksi. Jos vesijärjestelmässä on putkia, ne pitäisi saada tyhjäksi, joko puhaltamalla tai imemällä, voit esim. hyödyntää lappoilmiötä tai paineilmaa. Letkut kestävät jäätymistä. Muista tyhjentää myös äänenvaimennin vedestä, jos ei glykoloitu. Septitankkiin voi kaataa glykolia, mutta ei missän tapauksessa vesitankkeihin glykolin myrkyllisyyden takia! (Tuhoaa munuaiset jo pieninä määrinä nautittuna) Sitten vielä veneen imurointi ja pesu sisäpuolelta puhtaaksi esim. kloriittia ohjeen mukaan laimennettuna. Älä roiski kloriitti-liuosta kuitenkaan verhoilulle, koska se valkaisee värjätyt pinnat. Hypokloriittipohjainen pesuaine tappaa homeitiöt. Jätä kaikki mahdolliset tuuletusventtiilit ja kaapinovet auki. Nosta turkkilevyt.

Purjeiden hoito Ω Ω Pidä purjeet pois auringosta silloin kun et purjeh-

di. UV-säteily vähentää purjekankaan kestävyyttä purjekankaan uv - suojauksesta huolimatta Ω Ω Älä päästä purjeita lepattamaan. Liikkien lepattaminen tuhoaa nopeasti kankaan. Ω Ω Purjehduksen jälkeen on hyvä löysätä genoan nostin ja isopurjeen puomiliikki. Näin estät liikin venähtämisen. Ω Ω Kuivata purjeet ennen säilytystä homehtumisen estämiseksi Ω Ω Älä säilytä purjeita kuumissa tiloissa, korkeat lämpötilat heikentävät kankaita.

Pehmeä harja, veden lämpö 60-70° C, saippuaa tai pesuainetta, ei kuitenkaan kovin emäksisistä, ( lipeää etc). Kovin likaiset purjeet voi jättää likoamaan yön yli kylmään veteen, johon on lisätty natrium metasilikaattia (100 g/ 1 litra). HUOM. metasilikaatti ei sovi galvanoiduille metalliosille esim. liikkivaijerille. Haponkestävään se ei vaikuta.

Veritahra Liota kylmässä vedessä, johon on lisätty ½-kahvikupillistaammoniakkia/2 litraa vettä. Huuhtele huolellisesti. Jos tahra on vielä jäljellä, kostuta ja hankaa kevyesti 1% pepsiini-liuoksella.

Home Ylimäärä harjataan pois kevyesti kuivalla, kovalla harjalla. Tahraa liotetaan n.2 tuntia kylmässä 1% natrium hypokloriitti-liuoksessa. Huuhdellaan hyvin vedellä. Käsittely uusitaan tarvittaessa.

Öljy ja rasvat Pienet tahrat poistetaan taputtelemallatrikloretyleenillä kostutetulla rievulla (purjeen alapuolelle on syytä laittaa kangas tai paperia). Suuremmat tahrat poistetaan liuotin-detergentti yhdistelmällä. Esim. 1 osa vahvaa pesunestettä (ei lipeää) + 2 osaa tolueenia. Liuosta hangataan voimakkaasti purjeeseen, annetaan seistä 20 min. ja huuhdotaan lämpimällä vedellä.

Terva tai piki Orgaanisia liuottimia käyttäen. Esim. trikloretyleeni ja sprii (white spirit).

Maalit ja lakat Ω Ω Trikloretyleeni "taputtelu", lisäksi tarvittaessa han-

gataan asetonin ja amyliasetaatin 1/1 sekoituksella. Ω Ω Lakka lähtee spriillä. Ω Ω Lipeäpitoisia maalinpoistoaineita ei saa käyttää. Ω Ω Tarvittavia kemikaaleja saa apteekista ja ehkä myös

maalikaupoista. Ω Ω HUOM: Kemikaalit ovat myrkyllisiä ja tulenarkoja.

Hyvä tuuletus on tarpeen.

kimmo väärälä

RYÖPPY

Kilpapurjehduksen alkeet D-Lippu, P-lippu, X-lippu, I-Lippu ja AP-viiri

Mistä tietää, koska kisat ovat? Kaikki Suomessa olevat purjehduskilpailut löytyvät Suomen purjehdus ja veneilyliiton sivuilta, www. SPV.f i/kilpapurjehdus/Kilpailukalenteri2016 Oulun kilpailut ovat myös Ryöpyn 1/2016 liitteenä tulleessa toimintakortissa. Jos et leikannut toimintakorttia talteen, niin tulosta se netistä ja taittele lompakkoosi. Tietoa tulevista kilpailusta on myös Oulun merenkävijät ry:n kotisivuilla www.oulunmerenkavijat.f i Kilpailukutsu julkaistaan yleensä järjestävän seuran kotisivuilla. Myös kilpailuohje on yleensä järjestävän seuran kotisivuilla tai suuremmissa kilpailuissa sen saa ennen kilpailua kilpailukansliasta.

Miten ilmoittaudutaan? Oulussa ilmoittaudutaan Oulun merenkävijät ry:n kotisivuilla olevan ilmoittautumislinkin kautta, siis www.oulunmerenkavijat.f i/Toiminta/Kilpapurjehdus/ Ilmoittaudu kilpailuun.

Miten valmistaudutaan? Veneestä riippuen hyvissä ajoin hankitaan riittävän suuri miehistö. Tavanomaisilla köliveneillä vajaalla miehistölläkin voi kilpailla, mutta on tiedostettava, että sillä antaa taidoista riippuen aina vähän tasoitusta täydelle miehistölle taidoista ja olosuhteista riippuen. Säätä on voi seurata etukäteen. Jos tuuli on heikko, järjestäjät voivat lyhentää purjehdittavaa rataa. Esimerkiksi kilpailuissa Röyttään on usein enimmäispurjehdusaika ja kilpailu keskeytetään, jos kukaan ei tule maaliin määräaikaan mennessä. Kovan tuulen vuoksi kilpailuja ei yleensä peruta, mutta myrskyssä ei tietenkään kilpailla. Kilpailua varten kannattaa veneestä poistaa turha tavara ja paino. Purjehduspäivät ovat pitkiä, joten riittävä nesteen ja ravinnon nauttiminen on edellytys, että suorituskyky säilyy loppuun asti. Muista huolehtia myös veneesi katsastuksesta, sillä vain katsastettu vene voi sijoittua kilpapurjehduksessa.

Mitä kipparikokouksessa tapahtuu? Kipparikokouksessa käydään yleensä läpi päivän ohjelma. Kipparikokouksessa voi olla tarkennuksia purjehdittavaan rataan. Siellä voi kysyä purjehdus-

RYÖPPY

ohjeista, jos niissä on epäselvyyksiä. Kipparikokous voidaan järjestää myös netissä, jolloin kipparit eivät kohtaa silmätysten ennen kisaa.

Koska kannattaa saapua rata- tai lähtöalueelle? Rata-alueelle on syytä lähteä riittävän ajoissa. Heti kipparikokouksen jälkeen tai niin, että on noin tuntia ennen starttia lähtöalueella. Aikaa tarvitaan sään havainnointiin ja taktiikan tekemiseen, veneen ja sen trimmien tarkastamiseen. Rata voidaan purjehtia läpi mini koossa, jotta jokaisen kääntöpisteen manööveri on selvä.

Miten kannattaa pyöriä lähtöalueella? Kauaksi lähtöpaikasta ei kannata mennä, sillä muuten kilpailulautakunnan lippuviestit eivät näy ja muutenkin riski myöhästymiseen kasvaa. Muista väistämissäännöt! Trafi tiivistää: Purjeveneet väistävät toisiaan tuulen mukaan. Jos tuuli on samalta puolelta, tuulenpuoleinen väistää. Jos tuuli on eri puolilta, väistää se, jolla tuuli on vasemmalta puolelta, siis puomi oikealla, jolloin vene on paapuurin halssilla. Vastatuulilähdössä kannatta tarkastaa kumpi pää on ylempänä tuulessa ja pyrkiä lähtemään siltä puolelta lähtölinjaa. Jos lähtö ei ole vastatuuleen, kannattaa lähteä niin, että muut veneet eivät häiritse tuulta eli tuulenpuolen päästä tai sitten kaukaa muista veneistä tuulen alapuolelta. Vastatuulilähdöissä lähdetään styyrpuurin halssilla, koska paapuurin halssilla joutuu väistämään muita veneitä.

Mistä tietää, koska lähtö tapahtuu? Tavallisesti kaikki veneet lähtevät yhtaikaa. Lähtö voi olla myös porrastettu niin, että eri LYS1-luokat lähtevät eri aikaan. Jokaiselle luokalle on ilmoitettu luokkalippu (on usein sama usealle luokalle), jonka noston jälkeen on 5 minuuttia aikaa lähtöön. Varoitus äänimerkki annetaan ja toinen lippu nousee, kun on 4 minuuttia lähtöön. Minuutti lähtöön, niin varoituslippu lasketaan. Lähtöhetkellä luokkalippu lasketaan. Jos tuli varaslähtö, pitää varastaneen palata takaisin tai koko lähtö uusitaan. Aina, kun lippu nousee tai

lasketaan annetaan myös äänimerkki kilpailulautakunnan aluksesta. Valtakunnan ajasta ei lähtöaikaa katsota, vaikka matkakilpailut lähtevät normaalisti aika lailla ennalta ilmoitettuun aikaan. Joissain kilpailuissa on takaa-ajolähtö ja lähtöaika määräytyvät veneen LYS-luvun mukaan, esimerkiksi tiistaipurjehduksessa tai Varjakkapurjehdusksessa.

Starttiliput ja äänimerkit Purjehduskisoissa kullakin lähtevällä luokalla on oma luokkalippu, joka on mainittu kilpailuohjeessa. Sen lisäksi on valmiusviestilippu. Tässä esimerkissä luokkalippu on D-lippu ja valmiusviesti P-lippu. Ensimmäinen varoitusviesti tulee aina 5 minuuttia ennen starttia. Silloin on hyvä laittaa oma kello käyntiin. Joku miehistöstä seuraa kelloa silmä tarkkana. Ω Ω 5 min lähtöön: varoitusviesti, jolloin

luokkalippu D nostetaan ylös ja annetaan yksi äänimerkki.

Ω Ω 4 min lähtöön: valmiusviestilippu

P nostetaan ylös ja annetaan yksi äänimerkki. Ω Ω 1 min 10 sec lähtöön: annetaan kymmenen sekunt-

tia kestävä äänimerkki. Kun ääni loppuu on lähtöön aikaa 1minuutti ja valmiusviestilippu P laskee alas. Ω Ω 0 sek lähtöön: annetaan lähtöviesti, eli luokkalippu

laskee ja annetaan yksi äänimerkki.

Mikäli lähtöviestin jälkeen lautakunnan aluksessa nostetaan X-lippu ja annetaan äänimerkki on joku tai jotkut veneet (mitkä on tunnistettu) olleet lähtölinjan yli ENNEN lähtöviestiä. Näiden veneiden on palattava takaisin lähtölinjalle ja kierrettävä jompikumpi lähtölinjanpää (joko poiju tai alus). Vasta tämän jälkeen kyseiset veneet ovat jälleen oikeutettuja jatkamaan kisaa. Mikäli lähtöviestin jälkeen lautakunnanaluksessa nousee I-lippu ja annetaan KAKSI äänimerkkiä tarkoittaa tämä yleistä takaisinkutsua, jolloin kaikki kyseisessä lähdössä startanneet veneet palaavat takaisin. Tätä käytetään silloin, kun "varastaneita" veneitä on tunnistamaton määrä. Kun I-lippu lasketaan ja tulee yksi äänimerkki tarkoittaa tämä, että uusinta startin uuteen 5 minuutin varoitusviestiin on aikaa yksi minuutti. Kilpailulautakunta voi myös lykätä starttia (esim. tuuliolosuhteista johtuen) nostamalla AP-viirin ylös. Kun AP-viiri otetaan alas ja kuuluu äänimerkki, on tästä yksi minuutti lähdön varoitusviestiin. Lähtölinjan toisessa päässä on lautakunnanalus ja

lähtölinjan toisen päänmerkki ilmoitetaan kilpailuohjeissa. Kilpailulautakunnan aluksessa on järjestävän seuran lippu, jossa on punainen alareuna. HUOM: Kilpailulautakunta ei ole velvollinen ilmoittamaan jäljellä olevaa lähtöaikaa suullisesti kilpailijoille, vaan näiden tulee itse pitää asiasta huoli eli perehtyä annettaviin lippu- ja äänimerkkeihin. f i.wikipedia.org/wiki/Viestiliput

Miten erityyppisten veneiden purjehdusajat muutetaan vertailukelpoisiksi? Jokaiselle veneelle otetaan purjehdittu aika, joka kerrotaan LYS-tasoitusluvulla. Näin saadaan tasoitetut ajat, joita verrataan keskenään. LYS luvut on taulukoitu venetyypeittäin. Taulukko löytyy avomeripurjehtijoiden nettisivuilta, www.avomeripurjehtijat.f i / LYS / FinLYS-taulukko/ Voimassa oleva. Jos vene ei ole taulukossa tai poikkeaa siitä, pitää veneelle hakea tasoitusluku.

Onko kipparilla velvollisuuksia kisan jälkeen? Suuremmissa kilpailuissa kilpailujen jälkeen on protestikäsittelyjä, mutta täällä (Perämerellä) ei niitä yleensä ole. Siis jos joku vene on rikkonut kilpapurjehdussääntöjä, voi sitä vastaan protestoida.

Miten miehistö pidetään kasassa? Pysy hyvällä mielellä kilpailun aikana, älä hermostu, älä syytä ketään virheistä, vaan ottakaa kaikki opiksi. Tee ajoissa suunnitelma, mihin kilpailuihin osallistut (vaikka kaikkiin) ja pysyttäydy suunnitelmassa. Harjoittele kilpailua varten, mieluiten säännöllisellä rytmillä samalla miehistöllä. Käytä apuna kokeneita kilpapurjehtijoita, kuuntele heitä, katsele heidän toimintaa, ota opiksi. Kipparina älä tee itse kaikkia valmistelevia töitä, vaan roolita töitä myös miehistölle.

jussi ponkala, kilpapurjehtija s/y kiisla tai garfield jarkko limnell, kilpailupäällikkö 1 LYS (Leading Yard Stick) on ns. yhden luvun tasoitusjärjestelmä, jossa kullakin venetyypillä on oma, kahden desimaalin tarkkuudella ilmoitettava tasoituslukunsa. Nopealla veneellä luku on suurempi kuin hitaalla. Veneen LYS-luku kertoo sen nopeuden suhteessa pohjoismaiseen kansanveneeseen, jonka LYS-luku on 1,00. Monirunkoveneellä LYS voi olla jopa 2,14 (SeaCat 30) ja köliveneellä 1,41 (X-512). Optimistijollan LYS-luku on 0,79. LYS-tasoitusjärjestelmää käytettäessä jokaiselle kilpailuun osallistuvalle veneelle lasketaan tasoitettu aika, joka saadaan kertomalla purjehdukseen käytetty aika veneen LYS-luvulla. Kilpailun voittaja on vene, jonka tasoitettu aika on pienin. Radan nopeimmin purjehtinut vene ei siis välttämättä ole voittaja. Kaikkien yhden kertoimen tasoitusjärjestelmien ongelmana on se, että erilaisilla purjeveneillä on erilainen suorituskyky erilaisissa tuulissa – puhutaan mm. kevyen tuulen ja kovan tuulen veneistä. Yhtä tasoituslukua käytettäessä ei voida huomioida veneiden suorituskyvyn muutosta tuulen voimakkuuden muuttuessa.

RYÖPPY

Oivalluksia

kilpapurjehduksen teemaillassa Johteenpookissa 7.4.2016 Spinnulla voi purjehtia ilman puomia (hetkellisesti).

Ilmo Hassinen

Spinnun lasku sivutuulessa on mahdollista näin: Ω Ω Yläpuolen skuutti tiukalla, että spinnun nurkka pysyy kiinni

puomin päässä. Ω Ω Nostin löysätään meren pintaan (merkki nostimessa) Ω Ω Vedetään spinnu sisään löysästä nurkasta keulakannelle.

RYÖPPY

Jokaisella miehistön jäsenellä omat tehtävät ja vastuualueet. Tehtävät pitää sopia ja harjoitella.

Perhe/matkapurjehdus on erilaista kuin kilpapurjehdus.

On hyvä tarkistaa, että kannella ei ole teräviä kulmia, joissa spinnu (tai keulapurje) voi repeytyä – tai takertua. Sokat, knaapit, kahvat yms. ulokkeet teipataan.

Päivän keliin sopivat purjeiden trimmit merkitään teipeillä viimeistään ennen lähtöä. Merkit laitetaan kanteen, saalinkiin ja köysiin.

Jos nostimen vyyhteää vinssin avulla kahdeksikoksi, niin siihen ei tule kierrettä ja nostin juoksee purjetta laskettaessa vapaasti.

RYÖPPY

Pohjanmeren satamia

Suwena, Nauticat 441 vene täysin purjein Ahvenanmaalla.

Suwena Fair Isle saaren laiturissa, joka sijaitsee Shetlannissa Pohjanmeren ja Pohjois-Atlantin rajalla.

Länsi-Skotlannin purjehdusmaisemat ovat todella huikeat.

Eve nauttii genaakkeripurjehduksesta Normandian rannikolla.

Suwena ankkurissa Plocktonin lahdella Länsi-Skotlannissa, jossa oman mikroilmaston ansiosta kasvaa mm. palmuja ym. trooppisia kasveja.

Eve kiinnittämässä genaakkerin skuuttia purjehtiessamme Pohjois-Saksassa Rügenin saaren eteläpuolen lahdella.

Tuulensuunnankäännös yllätti Suwenan Shetlannin rannikolla.

Eve kirjoittamassa blogia purjehtiessamme Tanskan salmien läpi.

RYÖPPY

Me purjehdimme tulevan kesän Ranskan Atlantin puoleisella rannikolla. Suwena veneemme tarinoita Bretagnen ja Biskajan rannikolta voit seurata meidän veneblogissamme www.suwena.net ja venematkojemme videot löydät www.youtube. com/boatsuwena kanavalta. andrus rajaniemi, s/y suwena

Alkutaival 140 merimailin matkalla Kelttimeren yli sujui genaakkerilla purjehtien.

Suwena ankkurissa Tukholman saariston LÂdna laguunilla, jossa vesi on aina muutaman asteen lämpimämpää kuin ympäröivällä merellä.

Andrus nauttii genaakkeripurjehduksesta Normandian rannikolla.

Suwena purjehtimassa Normandian rannikolla.

Suwena purjehtii virsikirjalla Suomen Saaristomerellä.

Eve tarkistamassa mastossa lippunaruja Saksan Schleillä.

Andrus ja Eve Tobermoryn ankkurilahdella Skotlannissa.

Suwena Whitbyssä Englannin Pohjanmeren puoleisella rannalla.

RYÖPPY

VENEJOOGAA Balsan tuo joogan sinne missä sinä olet, sinun tarpeisiisi sovittaen – tällä kertaa veneeseen! Jooga rentouttaa mielen ja palauttaa kehon veneilypäivän jälkeen. Aamulla harjoitettuna, jooga avaa kehoa ja auttaa keskittymään – olet valmiimpi vastaanottamaan päivän tyrskyt. Joogan avulla voit vahvistaa kehoasia ja harjoittaa tasapainoasi. Myöskään taipuisuudesta ei liene haittaa veneilyssä. Tässä sinulle joogaohjelma jonka voit toteuttaa soveltaen, veneesi tiloista ja ilmasta riippuen sisällä tai kannella. Voit toteuttaa harjoituksen lyhyenä n 10-15 minuuttia tai käyttää siihen jopa 60 minuuttia. Kaikissa liikkeissä pyritään löytämään rento hengitys ja mikään liike ei saa tuottaa kipua.

AURINKOHENGITYS Lähdetään liikkeelle risti-istunnasta tai muusta mukavasta istuma asennosta kuten avoin risti-istunta/ polvi-istunta. Sulje silmäsi – vie huomio hengitykseesi joka saa virrata sisään ja ulos täysin vapaasti nenän kautta. Tarkkaile hengitystäsi tässä n 8 hengityksen ajan. Vie sitten kädet sivukautta ylös sisään hengityksellä ja laske ne rinnallesi ulos hengityksellä – toista 4 krt.

SIVUTAIVUTUKSET ISTUEN Jatketaan tästä mukavasti istuma asennossa siten että viedään kädet lattiaan lantion molemmin puolin. Sisäänhengityksellä ojennetaan selkä ranka suoraksi ja nostetaan ensin vasen käsi ylös – uloshengityksellä taivutetaan sivulle. Toistetaan toiselle puolelle.

KISSA Konttausasennossa selkä suorana nostetaan sisään hengityksellä pää ylöspäin ja lavat menevät yhteen – uloshengityksellä pyöristetään selkä jolloin lavat erkanevat toisistaan ja lantio+ häntäluu työntyvät eteenpäin. Toistetaan 8-10 kertaa, oman hengitysrytmin tahdissa.

RYÖPPY

PSOAS VENYTYS Viedään oikea jalka eteen 90 asteen kulmaan, takajalan polvi maassa. Ojennetaan selkä, kädet joko maassa tai polvella. Pysytään asennossa 8-10 hengityksen ajan. Vaihdetaan toinen jalka. Tähän voi myös yhdistää sivutaivutuksen jolloin viedään kädet ylös sisäänhengityksellä ja ulos hengittäen taivutetaan oikealla oikean polven ollessa edessä, vasemmalle vasemman ollessa edessä.

ALASPÄINKATSOVA KOIRA Noustaan konttaus asennosta käsien ja jalkojen varaan, istuinluut kohti taivasta siten että selkä ja jalat muodostavat 90 asteen kulman. Paino on kaikilla neljällä raajalla ja kädet ja jalat työntävät aktiivisesti tilaa käsien ja jalkojen väliin, istuinluut tavoittelevat taivasta. Selkä on mahdollisimman leveänä – lavat irti toisistaan. Niska on täysin rento ja katse on kohti polvia. Pysy tässä 8-10 hengityksen ajan. Voit halutessasi myös ”polkea” jalkoja siten että koukistat vuorotellen toista polvea hieman ja toisen jalan kantapää pääsee kohti lattiaa.

KYYKKY Ota jaloille haara-asento ja istu jalkojesi väliin kyykkyyn. Jalkaterät voivat avautua sivuille. Tuo kädet rinnan eteen ja sulje silmäsi. Pysy tässä 8-10 hengityksen ajan.

KIERTO POLVI-ISTUNNASSA

PUU

Polvi-istunnassa, selkä aktiivisesti suoraksi ojennettuna tuo sisäänhengityksellä molemmat kädet suorana eteen, ja uloshengityksellä tuo molemmat kädet samalle puolelle selän taakse. Katse seuraa käsiä ja selkä kiertyy. Jää 8-10 hengityksen ajaksi ja toista toiselle puolelle. Voit tehdä tämän myös ensin dynaamisesti ensin 4 kertaa ja sitten jättää kädet selän taakse kiertoon.

Seisten, nosta toinen jalka koukistettuna sivulle joko tukijalan nilkkaa vasten, pohjetta tai reittä vasten. Tuo kädet yhteen rinnan eteen, lavat yhdessä. Jää tähän 4-8 hengityksen ajaksi ja toista toisella jalalla.

LOPPURENTOUTUS Mene selinmakuu asentoon, kädet n 20 cm irti kehosta ja jalat hieman irti toisistaan, jalkaterät kääntyvät ulospäin. Sulje silmäsi kiinni. Jos ei sinulla ole tilaa selinmakuulle – voit tehdä loppu rentoutumisen myös istuen. Tarkastele kehoa, hengitystäsi n 3-4 minuutin ajan.

AURINKOHENGITYS Kun olet valmis nousemaan takaisin istualleen, tee vielä pari aurinkohengitystä eli sisäänhengityksellä kädet sivukautta ylös ja uloshengityksellä laske ne rinnalle.

ETEENTAIVUTUS ISTUEN Täysistunnassa eli jalat eteen ojennettuna, kädet lantion molemmin puolin sisäänhengityksellä suorista selkäsi kohti taivasta ja uloshengityksellä lähde napa edellä eteentaivutukseen niin että napa tavoittelee reisiä. Polvet voivat olla pehmeästi koukistettuna tai voimakkaammin koukistettuna ettei takareisille tule liikaa venytystä – tavoitteena on että koko selkärankaan ja jalkojen takaosiin saadaan lisää liikkuvuutta. Kun saavutat kehollesi sopivan eteentaivutussyvyyden jää siihen ja rentouta niska. Jää tähän 4-8 hengityksen ajaksi. Poistu asennosta pyöreällä selällä nousten.

PALMU Seisten, vedä selkäsi mahdollisimman suoraksi ja nosta ensin toinen käsi ylös suorana hartiaa kohottamatta. Nouse puolivarpaille ja jää tähän 4-8 hengityksen ajaksi. Toista toisella kädellä ja kolmannella kerralla voit nostaa molemmat kädet yhtä aikaa.

Tarjoan joogaa työpaikoille sekä kaveri- ja harrasteporukoille teille sopivaan aikaan, esim. työpäivän päätteeksi, bileiden aluksi tai treenin jälkeen – jos saat koottua porukan, niin tulen sinne missä te olette ja teille sopivaan aikaan! Balsanin vakioviikkoryhmät ovat taika- ja seikkailujoogaa lapsille kouluilla ja tarhoilla, sekä yhteiset joogaryhmät lapsi-aikuinen ja nuori-aikuinen sunnuntaisin Ritaharjussa. Syksyllä on tulossa myös uutta – balettiharjoituksen ja joogan yhdistelmä! Toiminta-ajatuksena on että joogaharjoitus olisi osana arkea eikä kuormittaisi liikkumisen ja ajankäytön suhteen. Jooga sopii kaikille – aktiiviurheilijoille ja vähän liikkuville, pulleille ja laihoille, stressaantuneille ja leppoisille, lapsille ja vanhuksille. Balsan on mukana MoveOulu tapahtumassa Nallikarissa 26.-28.8.2016 (www.moveoulu.f i) – tervetuloa kokeilemaan lajia siellä ohjatusti! Katso lisää www.balsan.f i sanna rousu, sanna.rousu@balsan.fi, 0400472975

RYÖPPY

Pentteri Esittelen tässä kaksi Sunitan pentterin ruokalajia, jotka ovat sopivia myös sellaisille kasvissyöjille, joille maistuvat merenelävät. Helpolla pääsee hyvällä etukäteissuunnittelulla ja kun varautuu isolla kattilalla, kenenkään ei tarvitse nousta ruokapöydästä nälkäisenä. Helppoa ja nopeaa -periaatteella kokkikin tuntee olevansa vapaalla. Keitot ovat tällaisiin tilanteisiin sopivaa veneruokaa, ja ne ovat myös helposti muunneltavissa, jos veneen kapyysistä ei löydy juuri sopivia tarvikkeita ja mausteita. Seuraava resepti on juuri sellainen, perustana ranskalainen bouillabaisse, jonka voi muunnella halutessaan hyvinkin kotoisaksi lähiruoaksi, vaikka jos sattuu itse saamaan kalaa.

Leikkaa kalafileet paloiksi tai viipaleiksi. Kuori ja pilko sipuli, porkkanat, tomaatti ja valkosipulit. Kuullota niitä rasvassa hetken aikaa kattilassa. Lisää mausteet ja kalaliemi. Keitä 10-15 minuuttia. Lisää kalapalat. Kypsennä kunnes kala on valkoista ja kypsää. Lisää simpukat liemineen ja lopuksi katkaravut, joille riittää pelkkä kuumennus. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa, vettä, mausteita ym. Lisää keiton pinnalle tillisilppua. Muunneltavuudesta sen verran, että vaihtelun vuoksi voi tehdä keiton lisäämällä siihen purkillisen kermaa tai tölkillisen tomaattimurskaa. Mausteilla saa aikaan joka kerta erilaisen keiton. Tämä ruoka ei kaipaa seurakseen kuin hyvää leipää. Ruokajuomana vesi, tai vanhaa suomalaista keittokirjaohjetta noudattaen ”otetaan viiniä jos on”. Ja meillä kipparin käsityksen mukaan kalaruoka nukuttaa, joten jos ollaan satamassa, aika äkkiä kaikki Sunitan punkat on vallattu joksikin aikaa. Ja toinen isommallekin porukalle helposti toteutettava ruoka on varsinaista lähiruokaa, eli monelle Röytässä kävijälle tuttu syksyinen sieniruoka, joka tehdään tällä kerralla lähiruokaperiaatetta noudattaen ohrasta. Tämä ruokalaji vaatii vähän enemmän aikaa ja vaivannäköä, mutta valmista tulee kuitenkin kohtuullisessa ajassa.

Röytän tattiohratto 4 annosta

Sunitan puosun bujabes 4 annosta

Ω Ω 3 dl ohrasuurimoita, esikeitettyjä, kokonaisia Ω Ω 1 iso sipuli Ω Ω 1-2 valkosipulinkynttä Ω Ω 2rkl öljyä Ω Ω 1 dl valkoviiniä Ω Ω 1 l kasvislientä Ω Ω 5 dl tatteja, mutta myös mikä tahansa syksyn sieni

käy, tuoreena tai kuivattuna Ω Ω 500 g tuoreita fileoituja kaloja (mielellään ainakin

kolmea eri lajia, siikaa, ahventa, haukea, lohta, pakasteseikin käy) Ω Ω 1 iso sipuli Ω Ω 2 porkkanaa kuutioina Ω Ω 2 tomaattia kuutioina Ω Ω 2 valkosipulinkynttä Ω Ω 1rkl margariinia tai voita Ω Ω 1 laakerinlehti Ω Ω mausteita, joko tuoreita tai kuivattuja (basilikaa, tilliä, sahramia, currya, sitruunaa, rosmariinia, mustapippureita, valkopippureita ym mieltymysten mukaan) Ω Ω 1 litra kalalientä (kuutioista) Ω Ω 1 tölkki simpukoita ( n 225 g) Ω Ω 200 g katkarapuja Ω Ω suolaa, pippuria Ω Ω tillisilppua

Ω Ω 2 dl parmesaania Ω Ω voita, suolaa, pippuria

Kuumenna kasvisliemi eri kattilassa. Hienonna sipulit ja kuullota ne öljyssä. Lisää suurimot ja kuullota hetki. Lisää viini ja sekoittele, kunnes se on imeytynyt suurimoihin. Lisää lientä kauhallinen kerrallaan ja sekoittele koko ajan. Lisää lientä aina kun edellinen on imeytynyt. Kuullota tatit öljyssä ja lisää ohrattoon. Lisää voita ja parmesaanijuustoraastetta. Ohratto saa jäädä löysäksi. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla. Vuole päälle parmesaanijuustolastuja ja tarjoile. Sopii kanan, kalan tai lihan lisukkeeksi tai sellaisenaan. Ruokajuomaksi sopii vaikka se viini, jota jäi jäljelle pulloon tai hanapakkaukseen. Tai mikä juoma kellekin on sopivinta. ritva parhi

RYÖPPY

Timo Ukkola

SIHTEERI RYÖPYTTÄÄ Elojuhlat 2016 vietetään Hailuodossa

Rekisterinhoitajan terveiset

Elojuhlat järjestään tänä vuonna Röytän laituriongelmien vuoksi poikkeuksellisesti Hailuodossa. Tapahtumapäivä on lauantai 6.8. Juhlien yhteydessä järjestettävä Kalaliike Haanpään kisa purjehditaan, mikäli mahdollista, perjantaina 5.8. Oulusta Marjaniemeen. Näin Hailuodossa onkin mahdollista viettää koko lauantaipäivä. Hailuodossa on Elojuhliemme kanssa samanaikaisesti Hailuodon Musiikkipäivät, jonka ohjelmaan kannattaa tutustua. Päivillä on edeltävän viikon, ja Elojuhlaviikonlopun aikana, konsertteja ja lauantai-iltana iltamat. Elojuhlien osana Oulun Merenkävijät tekee yhteistyötä paikallisten ravintoloiden kanssa Elojuhlamenun rakentamiseksi. Toki myös kisasaunamahdollisuus järjestetään illaksi! Tervetuloa erilaisille Elojuhlille!

Rekisterinhoitajamme Mervi Asikainen lopetti tehtävissään keväällä. Suuri kiitos Merville huolellisesta ja sinnikkäästä työstä! Rekisterinhoitajan tehtäviä hoitaa toistaiseksi Kimmo Väärälä, mutta uutta rekisterinhoitajaa kaivataan. Suomen Purjehdus ja veneily ry (SPV) on ottanut uuden tietojärjestelmän, Suulin, käyttöön. Tästä on seurannut muutoksia myös seurallemme. Seuralla on velvollisuus päivittää jäsentietonsa SPV:n rekisteriin. Oma lukunsa on veneiden säilytys, jota hallinoi Telakkasäätiö. Telakkasäätiön laiturissa/kesä- tai talvitelakkalla olevien veneiden ajanmukaiset tiedot on oltava nykyisessä jäsenrekisterissä päivitettynä mm. seurantaa ja laskutusta varten. On tärkeää että kaikkien veneenomistajien sähköpostiosoitteet ovat ajan tasalla. Onhan sähköpostiosoitteesi tiedossamme? Mikäli ei ilmoita se rekisteri@oulunmerenkavijat.f i Muistakaa myös pitää veneidenne tiedot molemmissa rekistereissä ajantalla. Kun vene on kesän telakoituna asia on hyvä merkitä rekistereihin niin ette saa turhaan katsastusmaksu laskua.Meillä ei ole suuresta venemäärästä johtuen muutoin mahdollista seurata asiaa kuin noiden rekistereiden kautta.

Uusia jäseniä Kevään aikana seuraamme liittyneitä uusia jäseniä ovat Harri Orremaa, Olli Kiukas, Peppi Hietanen, Pipsa Hietanen, Olli Wallenius, Leevi Heikkinen, Hilla Kiuru, Henri Väisänen, Tatu Mikkonen, Juha Nikula, Juhani Blomqvist, Antti Suronen, Jukka Karppinen, Heikki Pärssinen, Valtteri Markunpoika Rinne, Kaisu Hiltunen, Johanna Tolonen ja Mikko Ohukainen. Tervetuloa Perämeren hauskimman purjehdusseuran jäseniksi!

sanna viinonen

RYÖPPY

Tulevia tapahtumia 11.-12.6. 14.6. 15.6. 18.6. 22.6. 19.7. 22.- 24.7 23.-24.7. 5.8. 6.8. 10.8. 13.8. 16.8. 20.-21.8. 23.8. 3.9. 17.9. 1.10. 17.11. 19.11.

Kesäkauden avajaiset ja siivoustalkoot Röytässä Tiistai-ranking 1 Oulu-ranking 1 Oulu Ocean race Oulu-ranking 2 Tiistai-ranking Pohjanlahden Regatta/ Bottenhavs Regatta Oulun regatta Kalaliike Haanpään purjehduskisa Elojuhlat Hailuodossa. OM on järjestelyvastuussa. Oulu ranking 3 Varjakkapurjehdus Tiistai-ranking 3 Yökisa Tiistai-ranking 4 Syyskisa Räntärace Palkintojenjako ja lipunlasku Syyskokous Kauden päätösillallinen

OULUN MERENKÄVIJÄT RY pl 37, 90101 oulu