3 minute read
Puhtaampien hulevesien jäljillä
Hankkeessa kehitetään ja testataan uusia pudistusmenetelmiä, kertoo tutkimusinsinööri Antti Koskenlahti Savonia-ammattikorkeakoululta.
Advertisement
TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN
Hulevesien sisältämät ravinteet ja mikromuovit kuormittavat vesistöjä.
Hulevesiä, eli sade- ja sulamisvesiä sekä rakennusten perustusten kuivatusvesiä, on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän. Nyt Kuopiossa selvitetään miten paljon ja mitä epäpuhtauksia hulevesissä on. – Yleisesti suomalaiset hulevedet ovat aika puhtaita, mutta ne voivat paikoitellen sisältää suuriakin pitoisuuksia esimerkiksi ravinteita, mikrobeja, mikromuoveja ja raskasmetalleja, kertoo tutkimusinsinööri Antti Koskenlahti Savonia-ammattikorkeakoululta.
HULEVESIEN laadun hallinnan ja monitoroinnin kehittäminen -hanketiimi haluaa selvittää, mitä hulevedet sisältävät, sekä kehittää ja pilotoida jatkuvatoimisia monitorointimenetelmiä. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja testataan uusia puhdistusmenetelmiä erityisesti likaisille, esimerkiksi rakennustyömaiden, hulevesille. – Rakennustyömaiden hulevedet sisältävät tavallista hulevettä enemmän esimerkiksi kiintoaineita ja ravinteita. On tärkeää selvittää hulevesien vesistökuormitus, sillä ne päätyvät lopulta järviin ja lampiin, havainnollistaa Koskenlahti.
Kenttäkohteina verrataan Kuopion satama-alueen Maljapuroa sekä luonnontilaisen Puijon aluetta. Erilaisilla alueilla saadaan testatuiksi, miten kaupunkialueen päästöt vertautuvat luonnontilaiseen alueeseen ja mikä on esimerkiksi liikenteen vaikutus hulevesien pitoisuuksiin. – Isossa mittakaavassa hankkeessa tehty kehitystyö lisää tietämystä hulevesien sisältämistä epäpuhtauksista ja tavoista, joilla hulevesiä voidaan jatkuvatoimisesti mitata. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä hulevesien hallintaan ja jalkauttaa hankkeessa saatuja tuloksia keskeisille toimijoille, kuten kaupunkisuunnitteluun, kertoo Koskenlahti.
HANKEKUMPPANEISTA analytiikasta vastaa Itä-Suomen yliopisto ja puhdistusmenetelmät sekä niiden kehittäminen puolestaan ovat BioSO4 Oy:n heiniä. Hanke saa rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
HULEVESIEN LAADUN HALLINNAN JA MONITOROINNIN KEHITTÄMINEN Tutkimusinsinööri Antti Koskenlahti, Puh. 044 785 5574
www.ymparistotekniikka.savonia.fi
Tuus niemelle, Duuskin tuli!
Rantatontteja Duusin jalanjäljillä.
www.tuusniemi.fi/tontitjakiinteistot
HCT tervetuloa!
Koe Seinävuoren Rotkolaakson kierros retkiruokineen
Kuopion ja Joensuun keskipisteessä uutta ja helposti rakennettavaa yritysaluetta 12 hehtaaria.
www.tuusniemi.fi/kankaalan-teollisuusalue
www.visittuusniemikaavi.com
Lisätietoja: www.tuusniemi.fi
Tyytyväinen Tero Mannberg kiittää Veijo Malista asiakaslähtöisestä yhteistyöstä.
Auto täynnä virtaa
TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT OODIA/MIRKA HAPPONEN
Virallinen sähköauton latauspiste voi olla tulevaisuudessa merkittävä kauppavaltti taloyhtiöille.
Täyssähkö- ja hybridiautojen suosio kasvaa koko ajan, joten niille myös täytyy olla latauspaikkoja. Tällainen tilanne tuli eteen Vuorelassa, kun Tero Mannbergin taloudessa päätettiin vaihtaa auto hybridiin. – Taloyhtiössä ei ollut latausmahdollisuutta, ja tavallisesta pistokkeesta lataamista ei suositella jatkuvaan käyttöön. Tarpeen ilmetessä taloyhtiön hallitus innostui, että samalla voidaan kartoittaa mahdollisuus koko yhtiölle, taustoittaa Mannberg.
Vaikka muilla asukkailla ei vielä ole sähkökäyttöistä autoa, taloyhtiö näki latauspisteisiin investoinnin valttina tulevaisuuden varalle. – Pulman ilmenemisestä meni vain muutama viikko ja latauspistoke oli käyttövalmis. Paikallis-Sähkön edustaja kävi tekemässä tarvekartoituksen paikan päällä, minkä jälkeen sain nopeasti ratkaisuehdotuksen ja tarjouksen. Itse asennukseen meni puolitoista päivää, iloitsee Mannberg.
Mannberg kiittelee erityisesti Paikallis-Sähkön nopeaa ja asiantuntevaa toimintaa. Vaikka internet on täynnä tietoa, tavallisen kuluttajan voi olla hankalaa suodattaa kaikesta informaatiosta oleellinen. Tässä asiantuntijan yhden luukun periaate ja selkokielinen apu tulivat tarpeeseen.
Paikallis-Sähkön työpäällikkö Veijo Malisen mukaan tavalliseen kotikäyttöön riittää hyvin matalatehoisempi laturi, sillä auton lataaminen tapahtuu yleensä yöaikaan. Hänen mukaansa täyssähköauton 200–250 ajokilometrin lataamiseen menee noin 10 tuntia, autolla puolestaan ajetaan keskimäärin 50 kilometriä päivässä. Mannbergin hybridi latautuu täyteen noin kolmessa tunnissa. – Rouvan työmatkat Kuopioon ja takaisin hoituvat täysin sähköllä. Enää ei tarvitse kurvata tankille, kunhan laittaa heti kotiin tullessa auton laturiin, kertoo Mannberg.
MANNBERGIN TALOYHTIÖSSÄ asukas maksoi itse oman laturinsa, mutta arvioi sen takaisinmaksuajan olevan noin 10 kuukautta. Mikäli taloyhtiöön on tulossa vuoden tai parin päästä suuri saneeraus, kannattanee latauspistokkeiden asentaminen jättää siihen hetkeen. – Huomionarvoista on, että taloyhtiö voi saada latausinfran rakentamiseen jopa 50 prosentin ARA-tuen. Vuoden 2022 alusta alkaen tuen saamisen ehtoihin on tulossa tiukennuksia. Latauslaitteet kuuluvat tuen piiriin vain, mikäli ne ovat taloyhtiön omistuksessa. Se on merkittävä rahallinen etu, vinkkaa Malinen.
Yleensä taloyhtiön sähköjärjestelmä kestää hyvin muutaman latauspistokkeen, mutta jossain vaiheessa kapasiteetti tulee vastaan. Asiantuntija varmistaa sähkötekniikan tilan alkukartoituksessa. Malinen kertoo, että on tärkeää rakentaa modulaarinen ratkaisu, joka mahdollistaa laajentamisen ja kuormaohjauksen. – Eli esimerkiksi iltasaunomisen aikaan energia tasautuu siten, että sähkönkulutus priorisoidaan kotitalouksiin. Näin varmistetaan, että myös huippukohtien aikaan sähköä riittää kaikille ja auto on aamulla käyttövalmis, Malinen täsmentää.
PAIKALLIS-SÄHKÖ ON Kuopion ensimmäisiä toimijoita, jotka tekevät latauspistokkeiden asentamista niin kotitalouksiin, taloyhtiöihin kuin liikehuoneistoihinkin. Yritys on nuorekas kuusikymppinen, joka haluaa olla sähköalan edelläkävijä.
PAIKALLIS-SÄHKÖ OY Ketotie 11, Kuopio Puh. 020 793 5222 tai 040 861 9811
