Maukasta matkailua

TEKSTI OODIA/MARLENE SANOUKIAN KUVAT SHUTTERSTOCK, MMM:N KUVA-ARKISTO

Ruokamatkailu tuo Suomessa esiin paikallisia erikoisuuksia, luonnon antimia ja uusia ruokailmiöitä ja tekee niitätunnetuksi maailmallakin.

Ruoka on olennainen osa maan ja sen eri alueiden kulttuuria ja siten tärkeä osa matkailukokemusta. Ruokamatkailun myötä matkailija pääsee tutustumaan paikalliseen makumaailmaan ja ruokaperinteeseen ja aistimaan paikallista tunnelmaa, olipa kyse sitten kotimaan- tai ulkomaanmatkailusta.

Suomen ruokamatkailun vahvuuksia ovat puhtaus, paikallisuus ja luovuus. Ruokamatkailu voi olla ruokaan liittyvää ohjattua tekemistä, kuten pilkkiretkellä käymistä tai sienisuunnistusta, paikallisuuteen ja tarinoihin perustuvaa ravintolaruokailua tai ruokamatkailuun liittyviä reittejä ja tapahtumia. Ruokamatkailutuotteiden myötä matkailija voi oppia uutta ja kokea uusia elämyksiä. Suomalaisille ja ulkomaisille matkailijoille kehitettävät ruokaelämykset ja ruokamatkailutuotteet voivat myös parantaa suomalaisen ruokakulttuurin tunnettuutta ja imagoa.

MAA- JA metsätalousministeriön Lähiruoka-ohjelma, Visit Finland ja Haaga-Helia käynnistivät ja rahoittivat Suomen ruokamatkailustrategian luomisen ja eteenpäin viemisen vuosille 2015–2020. Sen kolme teemallista painopistettä olivat alueellinen ruokakulttuuri, suomalainen puhdas ruoka ja kansainvälisesti tunnustetut ruokailmiöt. Suomen ruokamatkailustrategia 2020–2028 on strategian ensimmäinen päivitys. Strategian tavoitteena on kehittää Suomen ruokamatkailua yhteistyöllä kärkituotevetoisesti, kannustaa yhdistelmätuotteiden ja ruokareittien luomiseen, edistää matkailu- ja elintarvikealan kilpailukykyä sekä laatutasoa, parantaa suomalaisen ruokakulttuurin imagoa sekä rakentaa aktiivinen kansallinen ruokamatkailuverkosto. Ruokamatkailu mahdollistaa ympärivuotisen matkailun kehittämisen Suomessa ilman mittavia investointeja.

Maa- ja metsätalousministeriön Ruokaosaston erityisasiantuntijan ja Hungry for Finland -ruokamatkailuhankkeen ohjausryhmän puheenjohtajan Kirsi Viljasen mukaan Lähiruoka-ohjelman valmistelun aikana tiedostettiin, että ruokamatkailu on maailmalla kasvava matkailun trendi ja että Suomessa on sen kehittämiseen paljon potentiaalia.

– Suomesta oli siihen asti puuttunut alan systemaattinen kehitystyö. Hyviä yrityksiä oli ollut, mutta ne olivat olleet yksittäisiä. Syntyi halu luoda painetta koko sektorin kehittämiselle ja sille, että kaikki yritykset ja toimijat puhaltaisivat yhteen hiileen, Viljanen taustoittaa.

Ruokamatkailussa korostetaan Suomessa hyvin paljon osallistuttavuutta, kertoo maaja metsätalousministeriön Ruokaosaston erityisasiantuntija Kirsi Viljanen.

Ruokamatkailun kehittämisen visio on Suomessa Hungry for Finland – Ruoka elämykselliseksi ja ostettavaksi osaksi Suomen matkailua vastuullisesti! Hungry for Finland -ruokamatkailuhanke on vuodesta 2012 kerännyt ruokamatkailun hyviä käytänteitä Suomesta ja maailmalta ja koordinoinut kansallista ruokamatkailua.

– Ruokamatkailuun liittyvien reitistöjen ja verkostomaisen yhteistyön eteen on tehty paljon työtä, mutta sitä tarvitaan vielä paljon lisää, jotta laadukas ruoka linkittyisi osaksi kaikkea matkailua ja olisi osa matkailutuotteen laatua. Visit Finland yhdessä Haaga-Helian kanssa on tehnyt arvokasta työtä luodessaan ruokamatkailun tuotekriteerit, joissa on otettu huomioon Visit Finlandin kansainvälistymiskriteeristö, Viljanen kertoo.

Hyvänä esimerkkinä kehitystyöstä Viljanen mainitsee Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailun, jota on järjestetty vuodesta 2015 asti kahden vuoden välein. Kilpailulla halutaan nostaa esiin ruokamatkailun kärkituotteita ja antaa signaali koko kentälle siitä, mihin olisi laadullisesti hyvä pyrkiä.

Viljasen mukaan ruokamatkailussa korostetaan hyvin paljon osallistuttavuutta – hyödynnetään yhdessä Suomen upeaa luontoa ja neljää vuodenaikaa, tehdään ruokaa yhdessä ohjatusti, harjoitellaan perinneleivontaa. Ruokamatkailuun liittyvät myös esimerkiksi suoramyyntiä harjoittavat maatilat ja erilaisia tuotteita myyvät torit ja kauppahallit.

Suomen ruokavaltteina Viljanen pitää rikasta alueellista ruokakulttuuria. Erikoisuuksiin kuuluvat muun muassa kalakukko, järvi- ja merikalatuotteet, piiraat ja poronlihatuotteet. – Se mikä on meille itsestäänselvyys, voi olla eksoottista turisteille, kuten korvapuusti, joka nousee aina turistien mielenkiinnon kohteeksi, Viljanen huomauttaa.

Viljanen pitää tärkeänä sitä, että ruokamatkailun edistäminen kytketään yhä enemmän elintarvikeviennin edistämiseen. Suomalaisten tuotteiden kiinnostavuus kasvaa ulkomailla, kun kotimaahan palannut matkailija etsii omista kaupoistaan Suomessa maistamiaan suomalaisia tuotteita.

Ruokamatkailussa korostetaan Suomessa hyvin paljon osallistuttavuutta, kertoo maaja metsätalousministeriön Ruokaosaston erityisasiantuntija Kirsi Viljanen.

MATKAILUN MARKKINOINNISSA on Viljasen mukaan kyettävä hyödyntämään Suomen luontoa yhä paremmin.

– Uskon, että pandemia on havahduttanut meidät kaikki miettimään vastuullisuuskysymyksiä ja sitä, että matkailulle ja ruoantuotannolle pitää olla turvalliset ja puhtaat puitteet. Suomessa meillä on maailman puhtain vesi ja ilma ja tilaa ja puhdasta luontoa ympärillä. Keskiyön aurinko tuo luonnonantimiin omat sävynsä ja flavonoidien rikkauden. Näistä vahvuuksista pitää myös muistaa kertoa muille. Olen ylpeä Pohjois-Savon ja Kuopion alueen saamasta European Region of Gastronomy 2020–21 -tunnustuksesta. Alueella on tehty valtavan hyvää työtä pitkään, ja siellä on hyviä yrityksiä ja aivan loistavia tuotteita. Esimerkki rohkaisee muitakin toimijoita lähtemään kansainvälisille areenoille, Viljanen iloitsee.

Lähteet: hungryforfinland.fi, businessfinland.fi, ruokatieto.fi