Yhteisöllisyydestä voimaa korona-arkeen

TEKSTI OODIA/JOONA PAAKKANEN KUVAT PEXELS , MIELI RY

Koronakriisin pitkittyessä korostuvat yhteisöllisyyssekä vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa.

Maaliskuussa 2021 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan yli kolmannes (38 prosenttia) suomalaisista kokee hyvinvointia heikentävää kuormitusta elämässään. Erityisen paljon kuormitus on koetellut 18‒34-vuotiaita nuoria aikuisia, joille korona ja siihen liittyvät rajoitukset ovat suurin yksittäinen syy kuormitukselle ja uupumukselle.

Koronaepidemian aiheuttama sosiaalinen eristäytyminen näkyy erityisesti alle 25-vuotiaiden nuorten vastauksissa. Ikäryhmästä peräti 41 prosenttia kertoo sosiaalisen eristäytymisen vaikuttaneen negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa.

Tiedot käyvät ilmi IRO Research Oy:n tekemästä kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toimeksiannosta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin mukaan pandemiasta seurannut poikkeustila on kaventanut monen elämänpiiriä ja siten lisännyt yksinäisyyttä.

– Nuorten ja nuorten aikuisten yhteydenotot ovat kasvaneet koronaepidemian aikana. Sosiaalinen eristäytyminen iskee erityisen kipeästi nuoriin, joille uusien ihmiskontaktien muodostaminen on tärkeä osa ikävaihetta, Aalto-Matturi kertoo.

VASTAAVIA HAVAINTOJA ilmenee myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kelan toteuttaman tutkimuksen alustavista tuloksista. Kyselyn mukaan yli puolet korkeakouluopiskelijoista on kokenut yksinäisyyden tunteen kasvaneen koronaepidemian aikana.

Kun opintoja on siirretty etäyhteyksien varaan, integroituminen opiskelijayhteisöön vaikeutuu. Monet tärkeät sukupolvikokemukset, kuten penkkarit ja fuksiaiset, ovat useilta jääneet kokematta.

Aalto-Matturin mukaan vaikeassa tilanteessa korostuu vertaistuen merkitys. Myös ulkopuolista keskusteluapua kannattaa kysyä rohkeasti.

– Keskusteluapua saa muun muassa valtakunnallisesta Kriisipuhelimesta puh. 09 2525 0111 sekä nuorille suunnatusta www.sekasin247.fi -chatista. Chatissa voi anonyymisti puhua myös koronaan liittyvistä tunteista ja peloista, Aalto-Matturi neuvoo.

– Valitettavasti avunsaanti on koronakriisin aikana vaikeutunut, joten palvelutarjontaa tarvittaisiin lisää. Myös sekä Kriisipuhelin että chat-palvelu ovat ruuhkautuneet epidemian kuluessa, vaikka vastausmääriä on onnistuttu nostamaan.

Vapaaehtoistyöllä on tärkeä rooli myös yksinäisyyden vähentämisessä, kertoo MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Vapaaehtoistyöllä on tärkeä rooli myös yksinäisyyden vähentämisessä, kertoo MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

MENEILLÄÄN OLEVAT poikkeusajat ovat tunnetusti mullistaneet myös työelämän käytäntöjä. Puolitoista vuotta sitten sadat tuhannet suomalaiset siirtyivät etätöihin, mikä on osaltaan nopeuttanut työpaikkojen sähköisten prosessien yleistymistä.

Aalto-Matturin mukaan työyhteisön tuki ja hyvä työkykyjohtaminen ovat avainasemassa digiloikan jälkeisessä kulttuurin muutoksessa.

– Etätöissäkin on tärkeää huolehtia työpaikan sosiaalisesta ulottuvuudesta. Kasvokkaisten kohtaamisten vähentyessä korostuvat työyhteisön välinen virtuaalinen viestintä ja vuorovaikutus, Aalto-Matturi tietää.

Virtuaalisen viestinnän mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää myös korona-ajan muissa kohtaamisissa. Ikäihmisten digitaitojen kohentuessa yhteydenpitoa ikääntyneisiin sukulaisiin voi tiivistää esimerkiksi videopuheluiden kautta.

Aalto-Matturin mielestä onkin ollut hienoa huomata, miten ihmisten keskinäinen välittäminen ja yhteisvastuullinen toiminta ovat entisestään lisääntyneet poikkeusolojen aikana. Tehdyn vapaaehtoistyön määrä on ollut kasvussa, ja sitä tehdään etenkin nuorten, ikääntyneiden ja lapsiperheiden hyväksi.

– Suomalaiset tekevät runsaasti vapaaehtoistyötä, ja koronakriisi on myös aktivoinut ihmisten auttamisen halua, Aalto-Matturi sanoo ja lisää, että vapaaehtoistyöllä on tärkeä rooli myös esimerkiksi yksinäisyyden vähentämisessä.

– Korona-aika on opettanut meitä arvostamaan kohtaamisia ja ihmissuhteita aivan uudella tavalla.

Luottamuksen kautta kohti uutta normaalia

TAMPEREEN yliopiston sosiaalipsykologian professori Atte Oksasen johtamassa tutkimuksessa analysoitiin koronavirukseen kuolleisuutta 25 maassa. Tutkimuksessa huomattiin, että koronakriisistä näyttävät selviävän parhaiten ne Pohjoismaiden kaltaiset Euroopan maat, joissa on korkea institutionaalinen luottamus.

Tulos vastaa aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan korkean luottamuksen maissa ihmiset seuraavat todennäköisimmin terveysviranomaisten neuvoja ja ohjeistuksia.

SUOMESSA kansalaiset ovat perinteisesti tottuneet luottamaan toisiinsa ja keskeisiin kansallisiin instituutioihin. MIE- LI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto- Matturin mukaan ihmisten keskinäisen luottamuksen merkitys vain kasvaa meneillään olevassa hybridiajassa.

– Luottamus sekä yhteisen vastuun kantaminen korostuvat, kun yhteiskuntaa lähdetään jälleen avaamaan rajoituksia purkamalla. On tärkeää, että uskallamme jatkossakin luottaa toisiimme, Aalto-Matturi toteaa.