Uutiset Aapiskukko vai Twitter-lintu?
Teksti ja kuvat: Sakari Kilkki
Mitkä oppimisen taidot ovat lapsille tärkeitä tulevaisuudessa? Millaiseen kouluun opettajia pitäisi valmistaa? Opettamisen ja oppimisen viisastenkiviä yritettiin löytää Oulussa pidetyillä OPI 2014 -päivillä. Pohjois-Suomen ”Educaksi” tituleerattu tapahtuma keräsi yhteen lähes 2 500 opetusalan ammattilaista kuulemaan asiantuntijoiden ajatuksia koulun ja kasvatuksen maailmasta. OPI 2014 -päivien esitysten yksi pääteemoista oli oppimisympäristöissä tapahtunut ja tapahtuva muutos. Opettajan toimenkuvaan vaikuttavat muun muassa epäkäytännölliset opetustilat, uusi teknologia ja maahanmuutto. Yhä useampi oppilas on diginatiivi eli henkilö, jonka elämään digitaaliset välineet ovat kuuluneet erottamattomasti jo varhaislapsuudesta asti. Kuitenkin monissa kouluissa kuilu vanhojen käytäntöjen ja tämän päivän haasteiden välillä on kasvanut.
1 / 2014
Opitaan, osataan ja onnistutaan! Opettajat joutuvat kaksoiskierteeseen, jossa työn tekemiseen liittyvä velvollisuudentunto uuvuttaa monimutkaistuvassa toimintaympäristössä. Syystä OPI-päivien osallistujia haastettiin miettimään, määrääkö koulun muutoksen tahdin aapiskukko vai Twitter-lintu. Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka vertasi koulun jatkuvaa muutostilaa ja kehittämistyötä siihen, että ”koko ajan ammutaan liikkuvaa kohdetta”. Lonka toivotti tervetulleeksi kouluun sellaisia tietokäytäntöjä, joissa korostuu kollektiivisuus, oppilaiden aktivointi ja sitä mukaa kiinnostuksen herättäminen. Näin voitaisiin ehkä reagoida Pisa-menestyksen vastapainona kummitteleviin heikkoihin kouluviihtyvyystuloksiin. -Vain 20 prosenttia oppilaista kokee syttymistä oppimiselle. Antavatko opetussuunnitelmat tilaa ajattelulle? Lonka kysyi ehdottaen samalla opetussuunnitelmien oppiainesisältöjen karsimista.
Yhteisöllinen tieto ja vuorovaikutus tärkeää Oppimisen ja opetuksen tutkimuksen professori Sanna Järvelä näki, että taito, ilo ja sinnikkyys koulutyöhön löytyvät parempien oppimisen strategioiden avulla. Oppimisen itsesäätely on tärkeää muuallakin kuin koulussa, ja sitä voi kehittää läpi elämän. -Oppimisen ei tarvitse aina olla hauskaa, mutta se voi olla kiinnostavaa, Järvelä totesi. Järvelän mukaan uusi, innostavampi koulu syntyy oppimista tukevasta fyysisestä ympäristöstä ja yhteisöllisestä tiedon rakentamisesta. Oppimisen vuorovaikutustilanteissa pitää myös olla mahdollisuus harjoitella epävarmuutta ja ristiriitoja, mutta myös kokea yksilöllistä ja kollektiivista onnistumista. Kiinnostavan näkökannan uuden oppimisen haasteisiin tarjosi kehitysneuropsykologian dosentti Nina Sajaniemi, joka Järvelän tavoin korosti vuorovaikutuksen merkitystä myös mielen säätelyn kehittymisen kannalta. -Vuorovaikutus on tärkeä tekijä, jotta lapsen aivot kehittyisivät yhtä aikaa kokemisen, tuntemisen ja ajattelun tasoilla. Sajaniemen mukaan mitä kompleksisemmiksi aivot kehittyvät, sitä parempi kyky henkilöllä on esimerkiksi kohdistaa tarkkaavaisuuttaan hetkessä. Opettajan pitää ymmärtää, miten vaativaa lapselle voi olla selviytyä nykyajan ”some-maailman” infotulvasta, jos aivojen otsalohkoalueet ovat vielä kehityksen vaiheessa.
Opitaan, osataan ja onnistutaan! ♦ www.opike.fi
1 / 2014 ♦ Opike UUTISET
Aikuisuutta tavoittelemassa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka halusi puolestaan ravistaa kuulijoitaan kysymyksellä, millaisena aikuisuus näyttäytyy nykypäivän lasten silmissä. Sydänmaanlakan mukaan on valitettavan tavallista, että aikuiseksi tulemisen ajatus kiteytyy siihen, milloin nuori saa ajokortin, milloin hän on vapaa päättämään sukupuolisesta kanssakäymisestään tai milloin hän pääsee baariin. -Voisiko aikuisuuden tavoittelu olla jotain muutakin, vähän laajempaa? Sydänmaanlakka painotti myös, että esimerkiksi alkoholin luvallisen käytön sijaan aikuisuuteen astuminen hahmottuisi nuorelle ajankohtana, jolloin hän on kykenevä vastuullisiin päätöksiin, ymmärtäen myös niiden seuraukset.•
TULOSSA • TULOSSA • TULOSSA Päivänselvää
Lena Frilund
USKONTO
Päivänselvää – Uskonto tutustuttaa oppilaan monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja auttaa ymmärtämään uskonnon merkitystä yksittäisen ihmisen elämässä. Sisältö koostuu evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen keskeisistä osista peruskoulun opetussuunnitelman mukaan. Materiaali rakentuu yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelevien ja erityistä tukea saavien oppijoiden tarpeisiin.
mässä.
TVT-koulutuksia 2014‒2015 Tikas-koulutus (4 lähipäivää) Alk. 26.9. (Helsinki) • Alk. 23.10. (Vaasa) • Alk. 3.11. (Oulu) Klikin-koulutus (selkowiki) 24.10. Vaasa • 27.10. Rovaniemi 21.11. Helsinki • 19.11. Kuopio Kosketustaulu erityisopetuksessa (workshop) 24.10. Helsinki
USKONTO
Päivänselvää USKONTO ilmestyy kesällä 2014.
OpikePäivä Tietoa ja työkaluja erityisopetukseen keskiviikkona 7.5.2014 klo 14.00–17:00
Aiheina oppilashuollon uudistus ja oppilaan osallistaminen sekä käytännön esimerkkejä ja harjoituksia toiminnalliseen matematiikkaan.
Selkokieli tvt-opetuksessa • 28.11. Helsinki Tikas-opintomatka 2015 • 20-24.1. ja 18.2. Koulutukset ovat OPH:n tukemaa maksutonta opetushenkilöstön koulutusta.
Tarkempia tietoja osoitteessa www.opike.fi
Yhdenmukaisuutta autismikirjon tunnistamiseen
Yhteiskunta-sarjan kirjoittajalle palkinto Espoolainen Mats Österback palkittiin Educa-messuilla suomenruotsalaisen Stiftelsen Finlandssvensk Bokkultur -säätiön vuoden 2014 parhaan oppikirjan kirjoittajana. Lärumin kustantama Jag i samhället on viisiosainen, selkokielinen yhteiskuntaopin kirjasarja. Opike on kustantanut sarjan suomenkielisen version Yhteiskunta-nimisenä. Palkitsemisen perusteina oli muun muassa se, että Österback onnistui kirjasarjassa yhdistämään oppimisen tavoitteet ja helpomman kielen, sisällön tästä kärsimättä. Palkinnon arvo oli 5 000 euroa. Österback toimii historian ja yhteiskuntaopin lehtorina Matinkylän ruotsinkielisellä yläasteella.
Autismikirjon diagnostisia kriteereitä on tarpeen yhtenäistää. Tätä puoltaa Marja-Leena Mattilan väitöstutkimus, joka tarkastettiin Oulun yliopistossa. Suomessa on käytössä WHO:n kansainvälinen ICD-tautiluokitus, jonka uuden version, ICD-11, on määrä valmistua vuoteen 2017 mennessä. Yhdysvaltalaisen mielenterveyshäiriöiden DSM-diagnoosijärjestelmän viides, päivitetty painos DSM-5 julkaistiin puolestaan vuonna 2013. Autismikirjon esiintyvyyttä käsittelevässä väitöstyössä kävi ilmi, että DSM-5:n suunnitteluvaiheen kriteereillä kaikki Mattilan tutkimat Asperger-lapset sekä osa autistisista lapsista olisivat jääneet ilman diagnoosia. Lopullisessa viime vuonna ilmestyneessä DSM5:ssä autismikirjon diagnostisia kriteereitä paranneltiin muun muassa Mattilan väitöstutkimuksen ehdotusten mukaisesti. Mattilan mukaan tulevaan ICD-11:een on syytä laatia uudistetun DSM-5:n kanssa yhdenmukaiset autismikirjon häiriön kriteerit. Näin diagnostiikka säilyisi yhdenmukaisena maailmanlaajuisesti. Autismikirjon häiriöihin luetaan autismi, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi. Diagnostiikka perustuu käyttäytymispiirteiden arviointiin. Autististen piirteiden tunnistamiseen käytetyille seulontalomakkeille tulisi määrittää eri kieliin ja kulttuureihin soveltuvat pisterajat, todetaan Mattilan väitöstutkimuksessa. Marja-Leena Mattila tutki autismikirjon häiriöiden esiintyvyyttä 8-vuotiailla lapsilla Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Tutkimuksessa kartoitettiin myös autismikirjon lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöitä. Niiden tunnistaminen, hoito ja kuntoutus on tärkeää, sillä yli 70 prosentilla tutkituista oli vähintään yksi samanaikainen mielenterveyshäiriö. Lisää aiheesta voi lukea Ketju-lehden numerosta 2/2014. lähde: www.potilaanlaakarinlehti.fi
an Opitaan, osata ja onnistutaan voittajat! -valokuvakisan Opikkeen 25. toimintavuoden kunniaksi järjestettyyn valokuvakilpailuun lähetettiin yli 100 kuvaa. Kisan laveana teemana oli Opitaan, osataan ja onnistutaan, jonka ykköspalkinnon arvoisesti ikuisti keuruulainen Esko Rotola-Pukkila kuvallaan ”Täältä tullaan elämä”. Voittokuvaa käytettiin Opikkeen tämän vuoden tuoteluettelon kannessa. Rotola-Pukkilan vauhdikas valokuva ilmensi Opike-raadin mielestä monipuolisesti kilpailun teemaa. Voittaja palkittiin mini iPad -laitteella. Toiseksi kisassa tuli Fanni Raunio kuvallaan ”Kengännauhat” ja kolmanneksi Outi Koivikko kuvallaan ”Saippuakupla”.
Valokuvakilpailun parhaimmistoa voi ihailla Opikkeen nettisivuilla osoitteessa www.opike.fi
Mitä ja miten, tänään ja tulevaisuudessa ‒ vaike-koulutus alkaa Millainen on vaikeasti kehitysvammaisten lasten ja nuorten arki sekä oppiminen tänä päivänä? Tähän pyritään antamaan vastauksia täydennyskoulutuksessa, jonka Kehitysvammaliitto järjestää lukuvuonna 2014-2015 vaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden kanssa työskenteleville. Koulutus tapahtuu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Koulutus alkaa lokakuussa 2014. Koulutuksen taOpetussuunnitelman perusteet uudistuvat voitteena on päiVaikeasti kehitysvammaisten vittää alan amoppilaiden opetus – mitä ja miten, tänään ja tulevaisuudessa mattilaisten tietoja ja antaa tiedollisia eväitä uusien opetussuunnitelman perusteiden käytännön toteutukseen. Vaikekoulutus koostuu neljästä lähipäivästä, joihin sisältyy kaksi tehtävää. Koulutusta täydentävät kaksi seminaaripäivää. Pääteemoja ovat oppimisympäristöt ja vuorovaikutus, oppilaan vahvuudet ja osallistuminen, tarpeiden kartoitus ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja yksilölliset suunnitelmat. Kehitysvammaliiton koulutus pyrkii luotaamaan näkymiä myös tulevaisuuteen. Koulunsa tänä vuona aloittaneet ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa vuonna 2025. Millainen on maailma silloin, mitä oppilaan tulisi osata, millaisia haasteita tänä päivänä syntyvät oppilaat asettavat koulun opettajille, oppimateriaaleille ja työskentely-ympäristölle? Luennoitsijoina toimivat muun muassa erityispedagogiikan professori Eija Kärnä ja yliopistonlehtori Merja Hyytiäinen ItäSuomen yliopistosta sekä Kehitysvammaliiton vuorovaikutuksen ja pedagogiikan asiantuntijoita. Vaike-koulutuskokonaisuus on Opetushallituksen tukemaa maksutonta opetushenkilöstön koulutusta. Lisätietoja koulutuksesta osoitteessa www.opike.fi Vaikeasti kehitysvammainen henkilö oppilaana -seminaari 9.10.2014
Vaikeavammaisten oppilaiden opetus -koulutus (Vaike-koulutus) 12.–13.11.2014 ja 27.–28.1.2015
Vertaistuki ja toiminnalliset menetelmät oppijan tueksi -seminaari 26.3.2015
Kehitysvammaliitto ry järjestää lukuvuonna 2014–2015 Opetushallituksen tukemaa opetushenkilöstön täydennyskoulutusta. Lokakuun seminaari järjestetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Koulutuksen kohderyhmä
Erityisopettajat, erityisluokanopettajat, luokanopettajat, aineenopettajat, koulunkäyntiavustajat ja -ohjaajat sekä oppilashuoltohenkilöstö.
Koulutusten tavoitteena on päivittää vaikeasti vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien tietoja ja antaa tiedollisia eväitä uusien opetussuunnitelman perusteiden käytännön toteutukseen. Sisällöllisiä pääteemoja ovat oppimisympäristöt ja vuorovaikutus, oppilaan vahvuudet ja osallistuminen, tarpeiden kartoitus ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä yksilölliset suunnitelmat.
OPPIMATERIAALIKESKUS OPIKE
Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C • 00700 Helsinki puh 09-3480 9350 • fax 09-3480 3975 opike@kvl.fi • www.opike.fi
1 / 2014 ♦ Opike UUTISET
UUTUUS • UUTUUS • UUTUUS
SUOMEN HISTORIA selkosuomeksi Pertti Rajala
Päivitetty ja uudistettu selkokielinen Suomen historia kuljettaa lukijan läpi Suomen vaiheiden muinaisuudesta aina nykypäivään saakka. Teoksessa esitellään merkkihenkilöitä, sotia sekä kulttuurin ja urheilun saavutuksia. Varsinaisen tekstin lomassa on myös lisätietoa tavallisen kansan kokemuksista sekä keskeiset tapahtumat aikajanalla jokaisen luvun lopussa. Helppolukuista tekstiä tukee selkeä taitto ja kuvitus. Suomen historia soveltuu erityisille oppijoille peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, s2-opetukseen sekä lukemistoksi asuntoloihin ja toimintakeskuksiin. ISBN 978-951-580-563-8 • Hinta 25 €
SUOMEN HISTORIA VERKKOTEHTÄVÄT Uudistettu Suomen historia selkosuomeksi täydentyy verkkopohjaisella tehtäväkokonaisuudella, mikä tukee kirjan käyttöä ja omaksumista. Tehtävät etenevät kirjan lukujen järjestyksessä Suomen muinaisuudesta nykyaikaan. Tehtävätyypit toistuvat riittävän samanlaisina, joten vastaajan on helppo oppia käyttämään sivustoa. Vastaaja saa myös jokaisen kysymyksen jälkeen tiedon oikeasta vastauksesta. Kunkin luvun lopussa seuraa yhteenveto siitä, miten vastaaja on suoriutunut tehtävistä. Verkkotehtävät ilmestyvät Suomen historia -kirjan tuotesivulle Opikkeen verkkokauppaan.
OLEMME MYÖS
Facebookissa -> www.facebook.com/OppimateriaalikeskusOpike Twitterissä -> www.twitter.com/OpikeKVL
Opitaan, osataan ja onnistutaan! ♦ www.opike.fi