UUTUUKSIA • UUTUUKSIA • UUTUUKSIA • UUTUUKSIA Vapaasti tulostettavissa verkkokaupasta www.opike.fi Tiedosta teoiksi ja takaisin
Erja Pietiläinen (toim.)
– puheenvuoroja erityisen tuen käytännöistä Erja Pietiläinen (toim.)
Tiedosta teoiksi ja takaisin
Artikkelikokoelman aiheet ovat kummunneet Kehitysvammaliiton toteuttamasta ja Opetushallituksen tukemasta Vaikeavammaisten oppilaiden opetus tänään ja tulevaisuudessa -koulutuksesta. Kokoelmassa käsitellään muun muassa vuorovaikutusta, koulukohtaista opetussuunnitelmaa sekä ilmiöpedagogiikkaa. Kirjoittajina on opettajien lisäksi lakimiehiä, terapeutteja ja koulutuksen tutkija. -puheenvuoroja erityisen tuen käytännöistä
Rautatie
Juhani Aho • selkomukautus Pertti Rajala Matti ja Liisa kuulevat, että naapurikylään on rakennettu rautatie, joten he päättävät lähteä tuota ihmettä katsomaan. Miltä rautatie näyttää, minne sillä voi matkustaa ja kuinka nopeasti? Ankarasta arvailusta huolimatta rautatie onkin isompi yllätys kuin Liisa ja Matti osasivat kuvitellakaan. Juhani Ahon vuonna 1884 ilmestynyt klassikko Rautatie hurmaa edelleen. • Hinta 10 €.
Selkokirjoittajan tekstilajit
Leealaura Leskelä • Auli Kulkki-Nieminen Hyvän selkotekstin lukeminen on helppoa, mutta sen kirjoittaminen voi olla vaikeaa. Leealaura Leskelän ja Auli Kulkki-Niemisen Selkokirjoittajan tekstilajit -kirjassa selkotekstejä tarkastellaan ja ohjeistetaan ensimmäistä kertaa tekstilajeittain. Lähempään tarkasteluun otetaan selkokieliset mediatekstit, informatiiviset tekstit sekä kaunokirjalliset tekstit. Teoriatietoa täydentävät lukuisat selkotekstiesimerkit. • Hinta 30 €.
Oppilaan oikeudet Suomessa
OPPILAAN OIKEUDET
Ulrika Krook ja Erik Munsterhjelm
SUOMESSA
Opasta voidaan käyttää yhdessä oppilaiden kanssa opetusryhmässä tai vanhempien kanssa esimerkiksi vanhempainillassa. Siitä on hyötyä myös opettajille. Oppaan keskiössä on oppilas.
1
OPPILAAN OIKEUDET SUOMESSA
JOKAISELLA OPPILAALLA ON OIKEUS saada maksutonta opetusta
Opike osallistuu 13.‒15.4.2016 ITK-päivät Hämeenlinnan Aulangolla 13.4. workshop OPS 2016:n TVT-tavoitteet ja iPadit 14.4. foorumiesitys Tablettilaitteet erilaisen oppijan työvälineenä 21.‒22.4.2016 Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus
OPPIMATERIAALIKESKUS OPIKE Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh 09-3480 9350 opike@kvl.fi • www.opike.fi
kulkea koulumatka turvallisesti opiskella ja oppia turvallisessa ympäristössä saada oikeudenmukainen arvio siitä, miten opiskelu sujuu saada tukea ja apua, jos koulunkäynti ei suju käyttää kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon palveluja tulla kohdelluksi arvostavasti ja tasapuolisesti sukupuolesta, iästä, uskonnosta, terveydentilasta, vammaisuudesta tai mielipiteistä riippumatta ilmaista oma mielipide myös koulusta ja opetuksesta luottaa siihen, että opettajat eivät kerro oppilasta tai oppilaan perhettä koskevia asioita muille hakea tarvittaessa muutosta tärkeisiin päätöksiin, jotka koskevat omaa koulunkäyntiä.
Uutiset
Tulostettavissa on myös erillinen huoneentaulu oppilaan oikeuksista.
OPPILAAN OIKEUDET SUOMESSA
opike.fi
opike.fi
LÖYDÄT OPIKKEEN MYÖS Facebookista -> www.facebook.com/OppimateriaalikeskusOpike Voit seurata meitä myös Twitterissä osoitteessa www.twitter.com/OpikeKVL
Tutustu Kehitysvammaliiton monipuoliseen koulutustarjontaan www.kehitysvammaliitto.fi/kalenteri.
Tee ostokset kätevästi verkkokaupassamme www.opike.fi
Tabletit itsenäisen toiminnan tukena Teksti: Henna Kara
Erityisopettaja Tarja Tolosen opetusryhmässä iPadit ovat arkipäivää. Niitä käytetään muun muassa kommunikoinnin tukena, reissuvihkona, ajan hahmottamisessa, opintojen suunnittelussa ja opiskelijan oman toiminnan arvioinnissa. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden mahdollisimman itsenäistä pärjäämistä. Tolonen opettaa työhön ja itsenäiseen elämään valmistavassa koulutuksessa (TELMA) Savon ammatti- ja aikuisopistossa. Suurin osa hänen opiskelijoistaan on noin 16-vuotiaita, opiskelu kestää 1–3 vuotta. Opetustilanteet ovat usein hektisiä ja opettajan tai muun aikuisen apua tarvitaan monessa paikassa samaan aikaan. – Haluaisin kopioida itseni, Tolonen naurahtaa. Opettajan monistaminen ei taida onnistua iPadillakaan, mutta Tolosen Book Creator -ohjelmalla tekemät toimintaohjeet tukevat opiskelijoiden itsenäistä toimintaa. Tolonen yhdistää tarpeen mukaan kuvia, ääntä ja videota, jotta opiskelija saa esimerkiksi leivontaan riittävän tarkan ja osiin pilkotun ohjeen. Opiskelijat käyttävät toimintaohjeita iBooksin kautta. Toimintaohje voi myös olla vaikkapa pesukoneen kyljessä QR-koodina. Kun opiskelija lukee koodin iPadillaan, hän näkeen tabletiltaan, miten pesukonetta käytetään. Tolosen kokemuksen mukaan erityisopetukseen sopivia sovelluksia on tarjolla hyvin, vaikka monia niistä ei olekaan suunniteltu ensisijaisesti erityisopetuksen käyttöön. – Monet sovellukset ovat tosi helppokäyttöisiä, niissä on ajateltu erilaisia käyttäjiä, Tolonen kertoo. Osaa sovelluksista voi ohjata myös äänellä, esimerkiksi iMotionilla pystyy ottamaan valokuvia tai Sirin avulla sanelemaan tekstiä. Näin opiskelija, joka ei pysty kirjoittamaan, voi lähettää vaikkapa tekstiviestin ilman, että hänen tarvitsee pyytää jotakuta toista avuksi. Jos opiskelija tarvitsee apua ajan hahmottamissa, Tolosen opetusryhmässä on otettu avuksi esimerkiksi Time Timer tai Visual Timer. Eri sovellusten avulla voidaan esimerkiksi auttaa opiskelijaa hahmottamaan, kuinka kauan johonkin toimintaan on ai-
1 / 2016
Elinikäistä oppimista! kaa käytettävissä. Jos musiikin kuunteluun on varattu tietty aika, opiskelija voi itse ajastaa iPadiinsa hälytyksen, jotta hän tietää, milloin on aika lopettaa. Vaikka iPad on Tolosen opetuksessa monipuolisesti käytössä, se ei ole vastaus kaikkeen. Opetuksen sisältö aina ratkaisee, miten asioita opiskellaan. Esimerkiksi matematiikkaa tai äidinkieltä Tolosen opiskelijat eivät harjoittele iPadin sovellusten avulla. – Monet valmiit sovellukset on suunnattu enemmän peruskoululaisille. Meillä samoja taitoja opitaan arjessa, Tolonen kertoo. Alkusysäyksen tablettien käyttöön opetuksessa Tolonen sai Täpytin tukena työhön ja itsenäiseen elämään -hankkeesta. Hankkeen vinkit on koottu julkaisuun Opas iPad-tablettien ja sovellusten hyödyntämiseen erityisopetuksessa, joka on luettavissa Opetushallituksen Hyvät käytännöt -sivustolta. Myös erilaisista Facebook-ryhmistä saa ajankohtaisia käyttövinkkejä. Tolonen itse on Facebookissa mukana mm. Mobiililaitteet mahdollistajina -ryhmässä, johon voi liittyä kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Tolosen mukaan koulun arjessa huomaa konkreettisesti, miten opiskelijat pystyvät iPadien avulla itsenäisempään toimintaan kuin aiemmin. Kun toimintaohje on omalla laitteella, sitä voi seurata omaan tahtiin, opettaja voi auttaa tarvittaessa.
Kuva: Jonna Kajan Jesse Kasanen tekee Book Creatorilla Minun hyvinvointisuunnitelmani -kirjaa, johon hän kokoaa itseään kiinnostavia asioita.
Ipadit ovat helpottaneet myös kommunikointia. Opiskelija voivat kertoa esimerkiksi tabletilla otettujen kuvien avulla sellaisia asioita, joita he eivät ole aiemmin pystyneet kertomaan. Kuvat voidaan jakaa opiskelijan laitteelta kaikkien nähtäviksi. – Ipadien avulla kaikki pystyvät osallistumaan paremmin, Tolonen kiteyttää.
Elinikäistä oppimista - tutustu tuotteisiin www.opike.fi
1 / 2016 ♦ Opike UUTISET
Luetaan selkokirjaa!
Virtuaalitodellisuus oppimisen avuksi
Selkokeskuksen Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja huipentui maailman ääneen lukemisen päivänä 24.2., kun ympäri Suomen vammais- ja vanhuspalvelun yksiköissä sekä kirjastoissa istahdettiin alas lukemaan ja kuulemaan selkokielistä kirjallisuutta. Päivään osallistui myös joukko lukuilon lähettiläitä eri aloilta. Kampanjan suojelija oli rouva Jenni Haukio, joka piti lukutuokion selkokielisten satujen merkeissä Ruskiksen koululla.
Satu Leisko luki selkokielistä fantasiakirjaansa Unohtunut maa (Opike 2015) kehitysvammaisille nuorille toimintapiste Rastissa Helsingissä. Lukutuokiossa keskusteltiin mm. siitä, onko kirjalle tulossa jatkoa ja miltä Leiskon luoman fantasiamaailman olennot näyttävät.
Kuva: Henna Kara Kuva: Ari Sainio
Virtuaalitodellisuus oli vielä pari vuotta sitten tuttu sana lähinnä tieteiskirjojen sivuilta. Tänään se on opetusteknologian yksi kuumin puheenaihe – ja pian ehkä jo arkea koulumaailmassa. Virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä erityisopetuksessa on olemassa jonkin verran kokemuksia. Erityisopettaja Anthony Rhys kertoi Lontoossa tammikuussa pidetyillä BETT-messuilla, miten walesilaisen Trinity Fieldsin koulun hankkeessa on kokeiltu virtuaalitodellisuutta erityisopetuksessa. Tapaustutkimuksessa oppilas katsoi silmiensä eteen laitettavilla virtuaalilaseilla ja siihen liitettävällä ohjelmalla erilaisia ympäristöjä, jotka ovat hänelle vaikeasti saavutettavia vamman tai oppimisvaikeuden takia. Nämä ympäristöt voivat olla maantieteellisiä paikkoja tai harrastuksiin liittyviä tilanteita, joihin perehtymistä pystytään simuloimaan ja elävöittämään virtuaalisesti. Rhysin mielestä esimerkiksi liikenteeseen liittyviä tai muuten vaarallisia ympäristöjä on turvallista opetella virtuaalitodellisuuden avulla. Rhysin mukaan siihen on vielä matkaa, että virtuaalitodellisuus olisi täysin toimiva keino esimerkiksi autismin kirjon oppilaiden opetuksessa. Ongelmana on tässä vaiheessa esimerkiksi ohjelmistojen rajallinen määrä sekä niiden tekninen haavoittuvuus.
Opettajaa tarvitaan tiedon hyödyntämisessä BETT-tapahtuman perusteella ns. online-palvelut ovat opetusteknologian yksi kasvava trendi. Laitevalmistajat ja sovellusten kehittäjät ovat tuoneet opetukseen yksittäisten sovellusten sijaan entistä
Markus Hotakainen luki selkokielistä Avaruus-kirjaansa (Opike 2015) Vallilan työ- ja valmennuskeskuksessa Helsingissä. Aihepiiri herätti paljon kysymyksiä, keskustelu polveili lukemisen lomassa revontulista planeettojen sään kautta aina mustiin aukkoihin saakka.
Kuva: Ville
vammaisille ihmisille Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa ja jatkoi sitten Porin kaupunginkirjaston monipuoliseen lukutapahtumaan.
Future Learning with iPads and Tablets
Kääntä
Maaliskuinen viikko 9 vierähti kansainvälisissä tunnelmissa, kun Kehitysvammaliittoon tuli 28 opetusalan ihmistä eri puolilta Eurooppaa Future Learning with iPads and Tablets -kurssille. Kurssin tavoitteena oli ottaa tablettilaitteet haltuun sekä henkilökohtaisena että pedagogisena työvälineenä. Tablettien opetuskäytön lisäksi kurssilaiset tutustuivat suomalaiseen koulujärjestelmään ja vierailivat kouluilla seuraamassa opetusta. Suomalaisessa koulujärjestelmässä keskusteluttivat muun muassa yksilöllinen oppiminen ja itsearviointi sekä opettajan rooli oppimisen ohjaajana. Kurssin järjesti Inclusive Education with Tablets – Erasmus+ Partnership -EUhanke, jossa myös Tikas ja Opike ovat mukana. Erasmus+ -ohjelman kautta myös suomalaiset opetusalan henkilöt voivat hakeutua eri puolilla Eurooppaa järjestettäville kursseille. Kursseja rahoittaa CIMO.
HJK:n toimitusjohtajan Aki Riihilahden lukutuokiossa Rus-
onen ri K. Oik
a Kuva: K
Selkotunnus myös oppimateriaaleille Selkokieliset kirjat, esitteet ja verkkosivut tunnistaa selkotunnuksesta. Toukokuun alusta alkaen tunnuksen voi saada myös oppimateriaaleille. Selkotunnus uudistui vuoden 2016 alussa. Jatkossa siis myös kaikissa Opikkeen selkokielisissä materiaaleissa nähdään uusi virtaviivaistettu selkotunnus. Jotta tunnusta saa käyttääa, julkaisun kielen, kuvituksen ja ulkoasun täytyy vastata selkokielen kriteerejä. Lisätietoa selkotunnuksesta ja sen hakemisesta on Selkokeskuksen verkkosivuilla www.selkokeskus.fi.
1 / 2016 ♦ Opike UUTISET
Teksti ja kuva: Sakari Kilkki
Pitkän linjan selkokonkari Pertti Rajala luki ensin kehitys-
kiksen koululla oltiin jalkapallon maailmassa, kun vauhdikas Pallosankari Unski nauratti kuulijoita. Pallosankari Unski (Opike 2005) on Ari Sainion selkomukautus Teemu Saarisen kirjasta Unskin hattutemppu.
käyttäjäystävällisempiä ja vuorovaikutteisempia oppimisympäristöjä, jotka toimivat netissä. Pelillisyyden ja robotiikan ohella opetusteknologian yritykset tuntuvat uskovan myös 3D-tulostuksen sekä vaikkapa lattiatasossa olevan kosketusnäytön mahdollisuuksiin oppimisen mahdollistajina. Erityisopetuksen näkökulmasta messujen lukuisten luentosessioiden keskeisiä viestejä oli se, että mobiililaittein tapahtuvalla oppimisella on inkluusion kannalta sekä teknologinen että sosiaalinen ulottuvuus. Entä mihin opettajaa vielä tarvitaan, kun kaikki tieto löytyy netistä? Opettajaa tarvitaan entistä enemmän siihen, miten tietoa hyödynnetään. Opettajan rooli korostuu kasvattajana sekä luovuuden ja uusien oppimisprosessien herättäjänä. BETT-messuille osallistui tänä vuonna noin 40 000 kävijää. Näytteilleasettajia oli 869, joista lähes 300 esitteli enemmän tai vähemmän erityisopetukseen liittyviä innovaatioita.
Tee ostoksia osoitteessa www.opike.fi
Kuva: Petri Ilmonen
Kurssilaiset olivat muun muassa Saksasta, Belgiasta, Espanjasta, Kreikasta ja Itävallasta. Kouluttajat puolestaan Suomesta, Irlannista, Itävallasta ja Isosta-Britanniasta.
Elinikäistä oppimista! ♦ www.opike.fi ♦ Elinikäistä oppimista! ♦ www.opike.fi
Luetaan selkokirjaa!
Virtuaalitodellisuus oppimisen avuksi
Selkokeskuksen Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja huipentui maailman ääneen lukemisen päivänä 24.2., kun ympäri Suomen vammais- ja vanhuspalvelun yksiköissä sekä kirjastoissa istahdettiin alas lukemaan ja kuulemaan selkokielistä kirjallisuutta. Päivään osallistui myös joukko lukuilon lähettiläitä eri aloilta. Kampanjan suojelija oli rouva Jenni Haukio, joka piti lukutuokion selkokielisten satujen merkeissä Ruskiksen koululla.
Satu Leisko luki selkokielistä fantasiakirjaansa Unohtunut maa (Opike 2015) kehitysvammaisille nuorille toimintapiste Rastissa Helsingissä. Lukutuokiossa keskusteltiin mm. siitä, onko kirjalle tulossa jatkoa ja miltä Leiskon luoman fantasiamaailman olennot näyttävät.
Kuva: Henna Kara Kuva: Ari Sainio
Virtuaalitodellisuus oli vielä pari vuotta sitten tuttu sana lähinnä tieteiskirjojen sivuilta. Tänään se on opetusteknologian yksi kuumin puheenaihe – ja pian ehkä jo arkea koulumaailmassa. Virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä erityisopetuksessa on olemassa jonkin verran kokemuksia. Erityisopettaja Anthony Rhys kertoi Lontoossa tammikuussa pidetyillä BETT-messuilla, miten walesilaisen Trinity Fieldsin koulun hankkeessa on kokeiltu virtuaalitodellisuutta erityisopetuksessa. Tapaustutkimuksessa oppilas katsoi silmiensä eteen laitettavilla virtuaalilaseilla ja siihen liitettävällä ohjelmalla erilaisia ympäristöjä, jotka ovat hänelle vaikeasti saavutettavia vamman tai oppimisvaikeuden takia. Nämä ympäristöt voivat olla maantieteellisiä paikkoja tai harrastuksiin liittyviä tilanteita, joihin perehtymistä pystytään simuloimaan ja elävöittämään virtuaalisesti. Rhysin mielestä esimerkiksi liikenteeseen liittyviä tai muuten vaarallisia ympäristöjä on turvallista opetella virtuaalitodellisuuden avulla. Rhysin mukaan siihen on vielä matkaa, että virtuaalitodellisuus olisi täysin toimiva keino esimerkiksi autismin kirjon oppilaiden opetuksessa. Ongelmana on tässä vaiheessa esimerkiksi ohjelmistojen rajallinen määrä sekä niiden tekninen haavoittuvuus.
Opettajaa tarvitaan tiedon hyödyntämisessä BETT-tapahtuman perusteella ns. online-palvelut ovat opetusteknologian yksi kasvava trendi. Laitevalmistajat ja sovellusten kehittäjät ovat tuoneet opetukseen yksittäisten sovellusten sijaan entistä
Markus Hotakainen luki selkokielistä Avaruus-kirjaansa (Opike 2015) Vallilan työ- ja valmennuskeskuksessa Helsingissä. Aihepiiri herätti paljon kysymyksiä, keskustelu polveili lukemisen lomassa revontulista planeettojen sään kautta aina mustiin aukkoihin saakka.
Kuva: Ville
vammaisille ihmisille Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa ja jatkoi sitten Porin kaupunginkirjaston monipuoliseen lukutapahtumaan.
Future Learning with iPads and Tablets
Kääntä
Maaliskuinen viikko 9 vierähti kansainvälisissä tunnelmissa, kun Kehitysvammaliittoon tuli 28 opetusalan ihmistä eri puolilta Eurooppaa Future Learning with iPads and Tablets -kurssille. Kurssin tavoitteena oli ottaa tablettilaitteet haltuun sekä henkilökohtaisena että pedagogisena työvälineenä. Tablettien opetuskäytön lisäksi kurssilaiset tutustuivat suomalaiseen koulujärjestelmään ja vierailivat kouluilla seuraamassa opetusta. Suomalaisessa koulujärjestelmässä keskusteluttivat muun muassa yksilöllinen oppiminen ja itsearviointi sekä opettajan rooli oppimisen ohjaajana. Kurssin järjesti Inclusive Education with Tablets – Erasmus+ Partnership -EUhanke, jossa myös Tikas ja Opike ovat mukana. Erasmus+ -ohjelman kautta myös suomalaiset opetusalan henkilöt voivat hakeutua eri puolilla Eurooppaa järjestettäville kursseille. Kursseja rahoittaa CIMO.
HJK:n toimitusjohtajan Aki Riihilahden lukutuokiossa Rus-
onen ri K. Oik
a Kuva: K
Selkotunnus myös oppimateriaaleille Selkokieliset kirjat, esitteet ja verkkosivut tunnistaa selkotunnuksesta. Toukokuun alusta alkaen tunnuksen voi saada myös oppimateriaaleille. Selkotunnus uudistui vuoden 2016 alussa. Jatkossa siis myös kaikissa Opikkeen selkokielisissä materiaaleissa nähdään uusi virtaviivaistettu selkotunnus. Jotta tunnusta saa käyttääa, julkaisun kielen, kuvituksen ja ulkoasun täytyy vastata selkokielen kriteerejä. Lisätietoa selkotunnuksesta ja sen hakemisesta on Selkokeskuksen verkkosivuilla www.selkokeskus.fi.
1 / 2016 ♦ Opike UUTISET
Teksti ja kuva: Sakari Kilkki
Pitkän linjan selkokonkari Pertti Rajala luki ensin kehitys-
kiksen koululla oltiin jalkapallon maailmassa, kun vauhdikas Pallosankari Unski nauratti kuulijoita. Pallosankari Unski (Opike 2005) on Ari Sainion selkomukautus Teemu Saarisen kirjasta Unskin hattutemppu.
käyttäjäystävällisempiä ja vuorovaikutteisempia oppimisympäristöjä, jotka toimivat netissä. Pelillisyyden ja robotiikan ohella opetusteknologian yritykset tuntuvat uskovan myös 3D-tulostuksen sekä vaikkapa lattiatasossa olevan kosketusnäytön mahdollisuuksiin oppimisen mahdollistajina. Erityisopetuksen näkökulmasta messujen lukuisten luentosessioiden keskeisiä viestejä oli se, että mobiililaittein tapahtuvalla oppimisella on inkluusion kannalta sekä teknologinen että sosiaalinen ulottuvuus. Entä mihin opettajaa vielä tarvitaan, kun kaikki tieto löytyy netistä? Opettajaa tarvitaan entistä enemmän siihen, miten tietoa hyödynnetään. Opettajan rooli korostuu kasvattajana sekä luovuuden ja uusien oppimisprosessien herättäjänä. BETT-messuille osallistui tänä vuonna noin 40 000 kävijää. Näytteilleasettajia oli 869, joista lähes 300 esitteli enemmän tai vähemmän erityisopetukseen liittyviä innovaatioita.
Tee ostoksia osoitteessa www.opike.fi
Kuva: Petri Ilmonen
Kurssilaiset olivat muun muassa Saksasta, Belgiasta, Espanjasta, Kreikasta ja Itävallasta. Kouluttajat puolestaan Suomesta, Irlannista, Itävallasta ja Isosta-Britanniasta.
Elinikäistä oppimista! ♦ www.opike.fi ♦ Elinikäistä oppimista! ♦ www.opike.fi
UUTUUKSIA • UUTUUKSIA • UUTUUKSIA • UUTUUKSIA Vapaasti tulostettavissa verkkokaupasta www.opike.fi Tiedosta teoiksi ja takaisin
Erja Pietiläinen (toim.)
– puheenvuoroja erityisen tuen käytännöistä Erja Pietiläinen (toim.)
Tiedosta teoiksi ja takaisin
Artikkelikokoelman aiheet ovat kummunneet Kehitysvammaliiton toteuttamasta ja Opetushallituksen tukemasta Vaikeavammaisten oppilaiden opetus tänään ja tulevaisuudessa -koulutuksesta. Kokoelmassa käsitellään muun muassa vuorovaikutusta, koulukohtaista opetussuunnitelmaa sekä ilmiöpedagogiikkaa. Kirjoittajina on opettajien lisäksi lakimiehiä, terapeutteja ja koulutuksen tutkija. -puheenvuoroja erityisen tuen käytännöistä
Rautatie
Juhani Aho • selkomukautus Pertti Rajala Matti ja Liisa kuulevat, että naapurikylään on rakennettu rautatie, joten he päättävät lähteä tuota ihmettä katsomaan. Miltä rautatie näyttää, minne sillä voi matkustaa ja kuinka nopeasti? Ankarasta arvailusta huolimatta rautatie onkin isompi yllätys kuin Liisa ja Matti osasivat kuvitellakaan. Juhani Ahon vuonna 1884 ilmestynyt klassikko Rautatie hurmaa edelleen. • Hinta 10 €.
Selkokirjoittajan tekstilajit
Leealaura Leskelä • Auli Kulkki-Nieminen Hyvän selkotekstin lukeminen on helppoa, mutta sen kirjoittaminen voi olla vaikeaa. Leealaura Leskelän ja Auli Kulkki-Niemisen Selkokirjoittajan tekstilajit -kirjassa selkotekstejä tarkastellaan ja ohjeistetaan ensimmäistä kertaa tekstilajeittain. Lähempään tarkasteluun otetaan selkokieliset mediatekstit, informatiiviset tekstit sekä kaunokirjalliset tekstit. Teoriatietoa täydentävät lukuisat selkotekstiesimerkit. • Hinta 30 €.
Oppilaan oikeudet Suomessa
OPPILAAN OIKEUDET
Ulrika Krook ja Erik Munsterhjelm
SUOMESSA
Opasta voidaan käyttää yhdessä oppilaiden kanssa opetusryhmässä tai vanhempien kanssa esimerkiksi vanhempainillassa. Siitä on hyötyä myös opettajille. Oppaan keskiössä on oppilas.
1
OPPILAAN OIKEUDET SUOMESSA
JOKAISELLA OPPILAALLA ON OIKEUS saada maksutonta opetusta
Opike osallistuu 13.‒15.4.2016 ITK-päivät Hämeenlinnan Aulangolla 13.4. workshop OPS 2016:n TVT-tavoitteet ja iPadit 14.4. foorumiesitys Tablettilaitteet erilaisen oppijan työvälineenä 21.‒22.4.2016 Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus
OPPIMATERIAALIKESKUS OPIKE Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh 09-3480 9350 opike@kvl.fi • www.opike.fi
kulkea koulumatka turvallisesti opiskella ja oppia turvallisessa ympäristössä saada oikeudenmukainen arvio siitä, miten opiskelu sujuu saada tukea ja apua, jos koulunkäynti ei suju käyttää kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon palveluja tulla kohdelluksi arvostavasti ja tasapuolisesti sukupuolesta, iästä, uskonnosta, terveydentilasta, vammaisuudesta tai mielipiteistä riippumatta ilmaista oma mielipide myös koulusta ja opetuksesta luottaa siihen, että opettajat eivät kerro oppilasta tai oppilaan perhettä koskevia asioita muille hakea tarvittaessa muutosta tärkeisiin päätöksiin, jotka koskevat omaa koulunkäyntiä.
Uutiset
Tulostettavissa on myös erillinen huoneentaulu oppilaan oikeuksista.
OPPILAAN OIKEUDET SUOMESSA
opike.fi
opike.fi
LÖYDÄT OPIKKEEN MYÖS Facebookista -> www.facebook.com/OppimateriaalikeskusOpike Voit seurata meitä myös Twitterissä osoitteessa www.twitter.com/OpikeKVL
Tutustu Kehitysvammaliiton monipuoliseen koulutustarjontaan www.kehitysvammaliitto.fi/kalenteri.
Tee ostokset kätevästi verkkokaupassamme www.opike.fi
Tabletit itsenäisen toiminnan tukena Teksti: Henna Kara
Erityisopettaja Tarja Tolosen opetusryhmässä iPadit ovat arkipäivää. Niitä käytetään muun muassa kommunikoinnin tukena, reissuvihkona, ajan hahmottamisessa, opintojen suunnittelussa ja opiskelijan oman toiminnan arvioinnissa. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden mahdollisimman itsenäistä pärjäämistä. Tolonen opettaa työhön ja itsenäiseen elämään valmistavassa koulutuksessa (TELMA) Savon ammatti- ja aikuisopistossa. Suurin osa hänen opiskelijoistaan on noin 16-vuotiaita, opiskelu kestää 1–3 vuotta. Opetustilanteet ovat usein hektisiä ja opettajan tai muun aikuisen apua tarvitaan monessa paikassa samaan aikaan. – Haluaisin kopioida itseni, Tolonen naurahtaa. Opettajan monistaminen ei taida onnistua iPadillakaan, mutta Tolosen Book Creator -ohjelmalla tekemät toimintaohjeet tukevat opiskelijoiden itsenäistä toimintaa. Tolonen yhdistää tarpeen mukaan kuvia, ääntä ja videota, jotta opiskelija saa esimerkiksi leivontaan riittävän tarkan ja osiin pilkotun ohjeen. Opiskelijat käyttävät toimintaohjeita iBooksin kautta. Toimintaohje voi myös olla vaikkapa pesukoneen kyljessä QR-koodina. Kun opiskelija lukee koodin iPadillaan, hän näkeen tabletiltaan, miten pesukonetta käytetään. Tolosen kokemuksen mukaan erityisopetukseen sopivia sovelluksia on tarjolla hyvin, vaikka monia niistä ei olekaan suunniteltu ensisijaisesti erityisopetuksen käyttöön. – Monet sovellukset ovat tosi helppokäyttöisiä, niissä on ajateltu erilaisia käyttäjiä, Tolonen kertoo. Osaa sovelluksista voi ohjata myös äänellä, esimerkiksi iMotionilla pystyy ottamaan valokuvia tai Sirin avulla sanelemaan tekstiä. Näin opiskelija, joka ei pysty kirjoittamaan, voi lähettää vaikkapa tekstiviestin ilman, että hänen tarvitsee pyytää jotakuta toista avuksi. Jos opiskelija tarvitsee apua ajan hahmottamissa, Tolosen opetusryhmässä on otettu avuksi esimerkiksi Time Timer tai Visual Timer. Eri sovellusten avulla voidaan esimerkiksi auttaa opiskelijaa hahmottamaan, kuinka kauan johonkin toimintaan on ai-
1 / 2016
Elinikäistä oppimista! kaa käytettävissä. Jos musiikin kuunteluun on varattu tietty aika, opiskelija voi itse ajastaa iPadiinsa hälytyksen, jotta hän tietää, milloin on aika lopettaa. Vaikka iPad on Tolosen opetuksessa monipuolisesti käytössä, se ei ole vastaus kaikkeen. Opetuksen sisältö aina ratkaisee, miten asioita opiskellaan. Esimerkiksi matematiikkaa tai äidinkieltä Tolosen opiskelijat eivät harjoittele iPadin sovellusten avulla. – Monet valmiit sovellukset on suunnattu enemmän peruskoululaisille. Meillä samoja taitoja opitaan arjessa, Tolonen kertoo. Alkusysäyksen tablettien käyttöön opetuksessa Tolonen sai Täpytin tukena työhön ja itsenäiseen elämään -hankkeesta. Hankkeen vinkit on koottu julkaisuun Opas iPad-tablettien ja sovellusten hyödyntämiseen erityisopetuksessa, joka on luettavissa Opetushallituksen Hyvät käytännöt -sivustolta. Myös erilaisista Facebook-ryhmistä saa ajankohtaisia käyttövinkkejä. Tolonen itse on Facebookissa mukana mm. Mobiililaitteet mahdollistajina -ryhmässä, johon voi liittyä kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Tolosen mukaan koulun arjessa huomaa konkreettisesti, miten opiskelijat pystyvät iPadien avulla itsenäisempään toimintaan kuin aiemmin. Kun toimintaohje on omalla laitteella, sitä voi seurata omaan tahtiin, opettaja voi auttaa tarvittaessa.
Kuva: Jonna Kajan Jesse Kasanen tekee Book Creatorilla Minun hyvinvointisuunnitelmani -kirjaa, johon hän kokoaa itseään kiinnostavia asioita.
Ipadit ovat helpottaneet myös kommunikointia. Opiskelija voivat kertoa esimerkiksi tabletilla otettujen kuvien avulla sellaisia asioita, joita he eivät ole aiemmin pystyneet kertomaan. Kuvat voidaan jakaa opiskelijan laitteelta kaikkien nähtäviksi. – Ipadien avulla kaikki pystyvät osallistumaan paremmin, Tolonen kiteyttää.
Elinikäistä oppimista - tutustu tuotteisiin www.opike.fi
1 / 2016 ♦ Opike UUTISET