Uutiset
2 / 2010
Tulevaisuuden koulu – oppimista elämää varten Viime kesänä juuri ennen juhannusta saatiin aikaan uusi perusopetuslaki (642/2010). Laissa näkyvät vahvasti opetusministeriön kehittämissuunnitelman inklusiivista opetusta tukevat linjaukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman uusien perusteiden mukainen opetus tulee aloittaa kunnissa viimeistään syksyllä 2011. Suurimmat muutokset laissa koskivat oppilaille tarjottavaa tukea oppimisen polun eri vaiheissa. Laki painottaa oppilaan oikeutta saada mahdollisimman varhain ja ennaltaehkäisevästi erilaisia tukitoimia onnistuneeseen koulunkäyntiin. Lisäksi laissa on tarkennettu oppilashuoltoa, oppilaiden henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä. Peruskoulu on yhä ”kaksoiskoulujärjestelmä” yleisopetuksen ja erityisopetuksen erilaisten käytäntöjen näkökulmasta. Lakimuutoksen tuoma lisä on kuitenkin tuo varhainen puuttuminen ja tuen tarpeen porrastus yleiseen tukeen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen. Viime mainittu on vahvin tuen muoto, ja se edellyttää pedagogista selvitystä. Yleisen ja tehostetun tuen välissä taas tehdään pedagoginen arvio. Yleinen tuki ja tehostettu tuki ovat myös ”erityisoppilaan” oikeuksia. Nämä muotoutuvat sitten käytännön koulutyössä käytettävissä olevien resurssien mukaan, mutta se tarkoittaa koulun toimintatapojen peilausta ja kehittämistä, resurssien suuntaamista sekä työtapojen muuttamista. Suuri muutos tarvitaan myös koulujen asenneympäristöön ja työotteeseen. Jokaiselle erityistä tukea saavalle oppilaalle tehdään edelleen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, mutta sen luonne muuttuu enemmän pedagogisen asiakirjan suuntaiseksi eikä enää vaadi ns. hallinnollista päätöstä. Uusi laki ohjaa myös vahvemmin tekemään HOJKSin moniammatillisesti. Erilaisten oppijoiden kannalta merkittävää uudessa laissa ovat tietosuoja- ja salassapitosäännökset. Uusi laki mahdollistaa, velvoittaa ja edellyttää oppilaan opetuksen järjestämiseksi tarvittavan tiedon siirtämistä esimerkiksi päiväkodista kouluille tai sosiaalityöntekijöiden ja koulun välillä. Nykyinen lakikin on periaatteessa mahdollistanut nämä asiat oppilaan terveyteen ja turvallisuuteen vedoten.
Osallistavaa oppimista ♦ www.opike.fi
Kuva: Plugi Oy
Käytännössä tämän hetken salassapito- tai tietosuojasäännökset ovat kuitenkin ehkäisseet ja hidastaneet työtä. Mikä sitten on tulevaisuuden koulu? Millainen 2020-luvun aikuinen on se pieni koululainen, joka on viime syksynä aloittanut koulunsa? Strategioiden, lain ja uusien perusteiden mukaan tulevaisuuden koulu on ennen kaikkea osallistava ja oppilaiden toimijuutta korostava yhteisö. Sen tulisi antaa oppilaille tunne siitä, että he voivat vaikuttaa asioihin. Koulun pitäisi antaa kokemuksia siitä, että oppilaat pystyvät, saavat tietoa ja erilaisia taitoja sekä oppivat yritteliäiksi, sitkeiksi ja pitkäjänteisiksi. Koulussa työskenteleviltä vaaditaan entistä enemmän tässä opetus- ja kasvatushaasteessa. Omasta ammatillisesta kasvusta on huolehdittava ja omaa osaamistaan arvioitava suhteessa oppilaiden ja koulun tarpeisiin. Muutokset haastavat koko toimintaympäristön, tavat tehdä ja arvioida olemassa olevaa toimintakulttuuria sekä visioida tulevaisuutta ja asettaa sopivia tavoitteita.
Teksti: Leena Kokko
2 / 2010 ♦ Opike UUTISET
UUTUUS
Apuvälinekirja
K e h i t y s v a m m a l i i t t o
Anna-Liisa Salminen (toim.)
Apuvälinekirja
Anna-Liisa Salminen (toim.) Apuvälinekirja on ainoa kattava apuvälinealan perusteos Suomessa. Juuri päivitetty kirja on suunnattu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen ammattilaisille sekä opiskelijoille, jotka voivat hyödyntää kirjaa oman osaamisensa kehittämiseen apuvälinepalvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Kirjasta voi olla hyötyä myös apuvälineiden tarvitsijoille sekä heidän lähi-ihmisilleen. Luvuissa 1–4 kerrotaan apuvälineen merkityksestä ihmisen toiminnalle, apuvälinepalveluista, apuvälinetarpeen arvioinnista ja käytön seurannasta. Nämä luvut on tarkoitettu pohjatiedoksi varsinaisista apuvälineratkaisuista kertoville luvuille 5–14, joissa apuvälineitä esitellään apuvälineryhmittäin. Näitä ovat näkemisen, kuulemisen, kommunikoinnin, liikkumisen, leikkimisen ja harrastamisen, työnteon ja opiskelun sekä asumisen ja päivän toimintojen apuvälineet. Omina kokonaisuuksinaan käsitellään proteeseja ja ortooseja sekä tietotekniikan monipuolisia mahdollisuuksia. ISBN 978-951-580-495-2 Hinta 39 €
2 / 2010 ♦ Opike UUTISET
Lakia uudistettiin – mikä muuttui? Eduskunta hyväksyi kesäkuussa perusopetuslain muutoksen, joka täydentää erityisopetusta ja oppilashuoltoa koskevia säännöksiä. Oppilashuollon osalta muutokset astuivat voimaan jo elokuussa oppilaiden ja opettajien palattua kesälaitumilta. Espoolaisen Auroran koulun rehtorin Martti Hellströmin mukaan voimaan astuneet lakimuutokset eivät ole vielä vaikuttaneet suuresti koulun käytäntöihin. Eteen tulevia tilanteita on kuitenkin jouduttu miettimään ja selvittämään etukäteen. -Byrokratia lisääntyy, mutta toisaalta myös ammatillisuus kasvaa, Hellström arvioi. Oppilashuoltoa koskevat linjaukset näkyvät Hellströmin mukaan siinä, ketkä voivat osallistua oppilashuoltoryhmän kokoukseen, kun käsitellään yksittäisen oppilaan asioita. Silloin salassapitovelvoite tiukentaa läsnäolo-oikeutta. Auroran koulussa on tänä syksynä kaikkiaan 33 yleisopetuksen luokkiin integroitua oppilasta. Osa näistä oppilaista on kehitysvammaisia koululaisia. Erityisopetuksen järjestämisen kannalta Hellströmiä mietityttävät perusopetuslain muut kohdat, jotka astuvat voimaan vuoden 2011 alusta. Kun opetuksen tukea porrastetaan entistä laajemmaksi, rahakin jaetaan todennäköisesti eri tavalla kuin aiemmin. -Esimerkiksi meidän koulumme sai integraatio-oppilaiden lukumäärän perusteella liki 60 vuosiviikkotuntia vastaavan rahamäärän Espoolta. Sillä rahalla olemme voineet pitää oppilasmäärän hallinnassa integaatioryhmissä sekä järjestää pienryhmäopetusta erityisopetuspäätöksen saaneille oppilaille. -Se on ihan selvä, mitä tapahtuu, jos tuo raha heiltä katoaa, Hellström toteaa. (SK)
Englannista malleja autismiopetukseen Autistisen lapsen on vaikea tunnistaa sekä omia että lähi-ihmisten tunteita ja luokitella niitä. He eivät myös välttämättä osaa tulkita toisten ihmisten aikeita ja ajatuksia eleiden tai ilmeiden perusteella. -Ajatusten ja tunteiden sanominen ääneen on tärkeä keino, jolla lähi-ihminen voi helpottaa autistista lasta ymmärtämään vuorovaikutustilanteita, toteaa Alice Stobart. Toukokuussa Boltonissa erityisopetuksen messuilla luennoinut Stobart on autismin kirjoon perehtynyt englantilainen asiantuntija, joka on kehitellyt autististen oppilaiden sosiaalista käyttäytymistä ja osallisuutta koulussa tukevia käytäntöjä. -Mukautuminen tilanteisiin, ennakointi, tunteiden tunnistaminen ja tunteisiin reagointi ovat hankalia autistisille lapsille. Tarkoituksenmukainen opetus ja ohjaus voidaan perustaa sille, että lapsi tunnistaa näitä käyttäytymiseen liittyviä asioita, Stobart sanoi. Stobart painotti, että kaikkia lähi-ihmisiä kehotettaisiin kertomaan auki sanomattomia sääntöjä, joita tulee eteen todellisissa tilanteissa. Näin autistinen lapsi saisi arjessaan jatkuvasti tietoa ja oppia niistä asioista, joista hän ei muuten tulisi tietoiseksi. Väärinymmärrykset ja autistisen lapsen poikkeava käyttäytyminen voivat ärsyttää muita lapsia sekä johtaa kiusaamistilanteisiin. Vastaavasti muiden käytös saattaa aiheuttaa samanlaisia reaktioita autistisessa koulukaverissa. Stobartilla oli paljon käytännön vinkkejä, miten voidaan vähentää poikkeavan käyttäytymisen aiheuttamaa negatiivista huomiota ja väärinymmärryksiä. Esimerkiksi videoiden tai tv-sarjojen katselu sekä erilaisten roolien analysointi ja näytteleminen voivat avata tunteiden ja käyttäytymisen maailmaa. -Voidaan myös perustaa välituntiryhmiä, joissa jaetaan kokemuksia ja jutellaan ennalta sovitusta aiheesta. Tällaisissa tilanteissa sopivaan käyttäytymiseen kannustava muistilista voi muistuttaa ja antaa vinkkejä, mistä asioista sopii puhua ja kuinka muut huomioidaan keskustelutilanteissa, Stobart totesi. Toisten tarpeiden tietoiseksi tekemistä voidaan harjoitella muun muassa keräämällä itselle ja toiselle askartelutehtävässä tarvittavat tavarat tai ruokailutilanteessa ruokailuvälineet ja ruoat. Teksti: Maiju Mäki
Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.opike.fi
Työmuisti vaikuttaa oppimiseen Vuonna 2008 julkaistiin Englannissa tutkimus, jonka mukaan lontoolaisen taksikuskin aivojen hippokampus on suurempi kuin tavallisella kadunmiehellä. Syynä tähän on se, että miljoonakaupungin osoitteiden opettelu aktivoi muistitoimintoja, jotka tapahtuvat hippokampuksen hermosoluissa. Aivojen työmuisti säätelee muistinvaraisen suunnistamisen lisäksi keskeisiä kouluoppimisessa tarvittavia taitoja kuten luetun ymmärtämistä, päässälaskua tai muistiinpanojen tekoa. Skotlantilaisen Stirlingin yliopiston tutkijan Tracy Packiam Allowayn mukaan työmuistitaitojen kartoitus ja kuntoutus auttavat oppimisvaikeuksista kärsivän oppilaan koulunkäyntiä. -Työmuistitaidot selittävät oppimistuloksia enemmän kuin älykkyysosamäärä. Varhain aloitetuilla työmuistin harjoituksilla voi vaikuttaa oppimisen ongelmiin, totesi Alloway, joka kertoi omasta tutkimuksestaan toukokuussa Boltonissa Englannissa pidetyillä erityisopetuksen messuilla. Perinteinen kognitiivisten taitojen harjaannuttaminen sisältää mm. numerosarjojen muistamisia. Tällaisen kuntoutuksen on havaittu kasvattavan työmuistin kapasiteettia, mutta vaikutuksesta oppimistuloksiin ei Allowayn mukaan ole selkeää evidenssiä. Allowayn tutkimuksen ala-asteikäisillä testioppilailla oli yleisiä oppimisvaikeuksia. Osa tutkittavista käytti kolmen pelin Jungle Memory -tietokoneohjelmaa kahdeksan viikon ajan. Oppilaiden piti esimerkiksi tunnistaa kirjainten ja sanojen suuntia ja paikkoja sekä ratkaista vaikeutuvia matemaattisia ongelmia. Kontrolliryhmä ei käyttänyt ohjelmaa, vaan sai samanaikaisesti oman oppimissuunnitelmansa mukaista tukea oppimisvaikeuksiinsa. Tutkimus osoitti, että oikeantyyppinen työmuistin harjaannuttaminen voi vaikuttaa pysyvästi keskeisiin oppimistaitoihin kuten kirjainten tunnistamiseen, lukemiseen ja matematiikkaan. Sen sijaan tavanomaista yksilöllistä tukea saavien oppilaiden suorituksissa ei ollut havaittavissa eroa lähtötilanteeseen verrattuna. Samaa havaintoa tukee myös Allowayn aiempi tutkimus, jonka mukaan yksilöllistä tukea saaneiden oppilaiden oppimistulokset olivat selvästi jäljessä muista vielä kahden vuoden jälkeenkin. Brittein saarilla käytetään mm. työmuistin arviointimenetelmää (Automated Working Memory Assessment), joka antaa koulun kasvattajille tietoa oppilaan kognitiivisten taitojen profiilista. Työmuistiin kohdistuvista interventioista hyötyvät Allowayn mukaan yleisistä oppimisvaikeuksista kärsivien lasten lisäksi myös ne oppilaat, joilla on diagnosoitu ADHD, dyspraksia, dyslexia tai muita kielellisiä häiriöitä. Aiheesta lisää: www.nasen.org.uk/uploads/publications/138.pdf Opikkeen Leena Kokko (vas.) ja Maiju Mäki osallistuivat Boltonin Reebok-stadionilla pidettyyn Nasen Live 2010 -tapahtumaan. Teksti ja kuva: Sakari Kilkki
2011 • Opike kouluttaa • Messut ja näyttelyt • Opike kouluttaa • 2011 OPIKE NÄYTTEILLEASETTAJANA
OPIKE KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2011
15.01.2011 Opettajien koulutus- ja kulttuuripäivät, Seinäjoki 21.-22.01.2011 OPI-11, Pohjois-Suomen opettajapäivät, Oulu 28.-29.01.2011 EDUCA, opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, Helsinki 26.-27.03.2011 Suomen erityiskasvatuksen liiton opintopäivät, Oulu 28.-29.04.2011 Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät, Helsinki
Opetushallituksen rahoittamia, maksuttomia koulutuksia mm. seuraavista teemoista: • Interaktiivinen valkotaulu erityisopetuksessa • Selkokieli tvt-opetuksessa • Sosiaalinen media erityisopetuksessa
OPIKKEEN TUOTE-ESITTELYJÄ • Varhaiskasvatuksen ja kuntoutuksen materiaalit • Peili-materiaalit • Kadonnut avain-materiaali
Tarkempia tietoja koulutuksista ja tapahtumista: www.opikekoulutus.net • www.opike.fi
Osallistavaa toimintaa Opike-portaalissa • www.opike.fi Oppimateriaalikeskus Opikkeen toiminnassa puhaltavat vuonna 2011 uudet tuulet. Alkuvuodesta avattava Opikkeen internetportaali tarjoaa erityisopetuksen ammattilaisille ympäristön, jossa voi osallistua, vaikuttaa ja kehittää omaa työtään. Opikkeen portaalin pääidea on kaikessa yksinkertaisuudessaan tukea opetusalan henkilöstön osaamista ja samalla palvella päivittäistä opetusta. Esimerkiksi Kehitysvammaliiton kotisivuilta löytyvä Opikkeen verkkokauppa on jatkossa tärkeä osa portaalia. Samalla kaupan ulkoinen ilme uudistuu, mikä tarkoittaa materiaalien monipuolista esittelyä sekä laajempaa asiasanahakua. Verkkoympäristön suunnittelussa on yhtenä keskeisenä lähtökohtana ollut yhteisen tiedon jakaminen. Tämä toteutuu muun muassa mahdollisuudella osallistua eri opetusmuotoja koskeviin keskusteluihin tai kertomalla oppimateriaaleihin liittyvistä käyttökokemuksista ja ideoista. -Opikkeelle on tärkeää vuorovaikutus asiakkaisiimme ja käyttäjäkeskeinen työskentelytapa. Portaali mahdollistaa kentän äänen kuulemisen entistä paremmin, mikä auttaa meitä palvelemaan materiaalituotannossa, kehittämistyössä ja koulutuksessa, Opikkeen johtaja Leena Kokko sanoo. Rekisteröitynyt portaalin käyttäjä pääsee osallistumaan mm. kirjoittajana keskusteluryhmiin. Lukuoikeus ei edellytä rekisteröitymistä. Portaalin käyttäjä voi myös Opike-blogien seurannan ja sivuilla olevien linkkien kautta tutustua Oppimateriaalikeskuksen sekä sitä lähellä olevien tahojen toimintaan. Tästä esimerkkinä on vaikkapa linkki Tikas-koulutusmallin omille verkkosivuille.
JULKAISUSSA 2011 Yhteiskunta 1–5 Mats Österback
Yhteiskunta
Perhe ja ti hyvinvoin Mats Österback
Sirkus Sata -tussitaulut on uusi materiaali matematiikan perustaitojen harjoitteluun. Neljän taulusarjan kokonaisuus soveltuu erityisesti pari- ja pienryhmätyöskentelyyn, kun oppilas tarvitsee lisäharjoitusta ja yksilöllisempää tukea laskutaidon opettelussa, ohjeiden ymmärtämisessä tai motorisen suorituksen varmentumisessa. Materiaalissa käytetään muovipintaisia tauluja, joihin kirjoitetaan ja tehdään merkintöjä valkotaulutyöskentelyyn tarkoitetuilla tusseilla, joiden jäljen voi pyyhkiä valkotaulusienellä, kankaalla tai paperipyyhkeellä. Jokaisessa sarjassa on kymmenen tehtävätaulua ja vinkit niiden pedagogiseen hyödyntämiseen. Ensimmäisessä sarjassa opetellaan lukumääriä ja numerosymboleja alueella 0–10. Toisen sarjan aiheena ovat saman lukualueen laskutoimitukset. Kolmas sarja käsittelee lukualuetta 1–100. Neljännessä taulusarjassa harjoitellaan muun muassa erilaisia muotoja ja mittauksia sekä niihin liittyviä laskutoimituksia.
A AT
Matematiikan tussitaulut
R KUS S
SI
1
Yhteiskunta-kirjasarja on viidestä eri kirjasta muodostuva kokonaisuus yläasteen yhteiskuntaopin opetukseen. Selkokielellä kirjoitettu Yhteiskunta soveltuu myös maahanmuuttajaopetukseen. Tammikuussa ilmestyvä kirjasarjan ensimmäinen osa Perhe ja hyvinvointi kertoo muun muassa avioliitosta, perheen perustamisesta ja lapsista, yhteiskunnan tuesta eri elämänvaiheissa sekä läheisen kuolemaan liittyvistä käytännön asioista. Kirjan jokaiseen lukuun liittyy harjoitustehtäviä. Yhteiskunta-sarjan muut kirjat ovat Oikeusvaltio Suomi, Raha ja talous, Valta ja vaikuttaminen sekä Työelämän aakkoset. Ne ilmestyvät vuoden 2011 aikana.
9 Kerro kuvasta.
ele 1 Harjoitt
5. numeroita 0–
00 11 22 33 44 55
OPPIMATERIAALIKESKUS OPIKE
Kehitysvammaliitto ry ♦ Viljatie 4 C, 00700 Helsinki ♦ puh 09-3480 9350 ♦ fax 09-3480 3975 www.opike.fi ♦ opike@kvl.fi ♦ www.opikekoulutus.net ♦ kauppa.opike.fi
Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.opike.fi