apteekit

Miten apteekkien lupajärjestelmä toimii?

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea myöntää apteekkiluvat. Apteekkilupa myönnetään yleensä kunnan alueelle, jossa apteekki voi sijaita parhaaksi katsomassaan paikassa. Joissakin kunnissa on eroteltu kaksi tai useampia sijaintialueita.

Suomessa apteekkiluvan voi saada vain laillistettu proviisori, joka on farmasian alalla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Vastavalmistuneen proviisorin pitää ennen ensimmäistä apteekkiaan kerryttää työkokemusta alalta. Työn ohella proviisorit käyvät myös täydennyskoulutuksia, jotka valmentavat yrittäjyyteen. – Proviisori saa useimmiten aluksi luvan pieneen apteekkiin ja kokemuksen karttuessa suurempaan apteekkiin. Osa proviisoreista ehtii saada uransa aikana kolmannen tai jopa neljännen apteekin. Urakierron ja siihen sisältyvän kannusteen ansiosta apteekkari on saatu pienillekin paikkakunnille, joille ei tahdo millään löytyä lääkäreitä, toteaa Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

Apteekkien toimintaedellytyksiä pienillä paikkakunnilla tukee myös apteekkiverojärjestelmä, joka pienentää erikokoisten apteekkien tuloeroja. Isot apteekit maksavat apteekkiveroa enemmän kuin pienemmät, kaikista pienimmät apteekit on vapautettu apteekkiverosta kokonaan.

Mitä etua on proviisoriomistukseen perustuvassa lupajärjestelmässä?

Proviisoriomistuksen etuna on riippumattomuus alan muista toimijoista. Näin lääkeyritykset ja lääketukut eivät pääse sanelemaan apteekin lääkevalikoimia ja muuta tarjontaa. Kun terveydenhuollon ammattilainen omistaa apteekin, sitä varmemmin sitä johdetaan ensisijaisesti terveydenhuollon tavoitteista käsin. – Apteekit myyvät lääkkeitä vain tarpeeseen ja pyrkivät estämään niiden turhaa käyttöä – tavoite ei ole myydä mahdollisimman paljon lääkkeitä, sanoo Apteekkariliiton lääkepoliittinen asiantuntija Sonja Kallio.

Suomi ei ole ainoa maa Euroopassa, jossa apteekin omistajalta vaaditaan alan ammattitutkinto. Tällaisia maita on kymmenkunta, muun muassa isot EU-maat Saksa, Ranska ja Espanja. Virokin palasi proviisoriomistukseen reilu pari vuotta sitten.

”APTEEKKI ON OSA TERVEYDENHUOLTOA.”

Miten muualla toimitaan ja mihin se on johtanut?

Joissakin maissa apteekkien omistaminen on vapaampaa. Se näkyy muun muassa siinä, että apteekit ovat kaupallisempia. Vapaamman omistajuuden maissa apteekit muistuttavat enemmän kemikalioita kuin terveydenhuollon toimipisteitä.

Näissä maissa henkilökuntakaan ei ole yhtä koulutettua kuin Suomessa, jossa terveydenhuollon ammattilaiset palvelevat asiakkaita apteekeissa.

Millaista yhteistyötä apteekit tekevät muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa?

Apteekki on osa terveydenhuoltoa: se on matalan kynnyksen terveyspalvelu ja ainut palvelu, johon pääsee maksutta ilman ajanvarausta. Kuudelle kymmenestä suomalaisesta se on myös lähinnä kotia oleva terveyspalvelu. Apteekkien rooli korostuu syrjäseuduilla, jossa muu terveydenhuolto on kauempana ja etäisyydet pitkiä.

Tärkeää yhteistyötä apteekit tekevät hoitokotien, palveluasumisyksiköiden ja kotihoidon kanssa. Apteekki huolehtii asiakkaiden lääkeasioista yhteistyössä yksikön hoitajien kanssa. Farmaseutti voi käydä myös paikan päällä hoitokodissa tarkistamassa, että potilaiden lääkehoito toteutuu oikealla tavalla.

Monet apteekit tarjoavat lääkkeiden koneellista annosjakelupalvelua sekä lääkehoidon tarkistus- ja arviointipalveluita. Soteuudistuksen myötä yhteistyön on mahdollista lisääntyä entisestään, kun uusia yhteistyömalleja ja käytäntöjä rakennetaan. Esimerkkejä yhteistyöstä löytyy jo nyt. – Paikoin esimerkiksi hoidon seurannan piiristä pudonneita diabetespotilaita ohjataan apteekista lääkärin vastaanotolle tai astmalääkkeen uusimispyynnön yhteydessä asiakkaalle tehdään kysely, jonka pisteytys auttaa lääkäriä arvioimaan astman hoitotasapainoa reseptin uusimisen yhteydessä. Monilääkityille voitaisiin tehdä myös lääkehoidon arviointeja palvelusetelin avulla, kertoo Kallio.

Miksi meillä on hyvä apteekkijärjestelmä?

Suomen apteekkijärjestelmä on räätälöity harvaan asutun maan tarpeisiin. Apteekkipalveluita on tarjolla kaikkialla, myös syrjäseuduilla. Valtakunnallista tasa-arvoa tuo sekin, että reseptilääkkeiden hinta on aina sama apteekista ja sen sijainnista riippumatta.

Apteekeissa on noin 60 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin käyntejä terveyskeskus- ja yksityislääkärin luona. – Apteekkien työllä on iso yhteiskunnallinen vaikutus: apteekeissa annettu neuvonta säästää vuositasolla muualla terveydenhuollossa liki miljardi euroa. Apteekkarit ovat myös yrittäjiä, jotka maksavat veronsa Suomeen, sanoo Kostiainen.

Apteekkien neuvontatyön merkitys korostuu, kun muu terveydenhuolto on ylikuormittunut ja hoitojonot ovat pitkiä. Lääkeneuvonta varmistaa lääkityksen turvallisuutta ja hoitoon sitoutumista. Apteekista voidaan olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin, jos lääkemääräyksessä on väärä annostus tai asiakkaan lääkkeillä on haitallisia yhteisvaikutuksia.

Asiakkaan monia vaivoja voidaan ratkaista apteekissa ja siten välttyä turhilta vastaanottokäynneiltä. Itsehoitoneuvonnassa asiakas voidaan ohjata tarvittaessa myös hoitoon tai muun avun piiriin. t