Ekonomi 4/2015

4

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

SYYSKUU 2015 URA

Opetus kaipaa uudistamista

KOKEILEVA ILMAPIIRI JA RISKIEN OTTAMINEN OLISI TARPEEN

Näin vakuutat työhaastattelussa

TAPAHTUMA

Taloudenpuolustuskurssilta oppia kansanedustajille

MAAILMALLA

Hotellinjohtaja Tomi Meriläinen oppi Tallinnassa kärsivällisyyttä

MUUTOSJOHTAJIA TARVITAAN Aiempi menestys voi myös jarruttaa kehitystä, tietää Sanoman Pia Kalsta.

Dygnslång konferenskryssning med Viking Grace, sö.–on.

från

85,50 € person, Inside Two-hytt

Havskonferens Helsingfors–Stockholm, sö.–on. från

121,50 € person, A2-hytt

Dagskonferens Helsingfors–Tallinn, sö.–on.

från

36 € person

Dygnslång konferenskryssning med Amorella, sö.–on.

från

Konferensresor med de Röda båtarna

79 €

person, B2-hytt

En konferens till havs innebär nytta och nöje för ert team under ett och samma tak. Ombord hittar ni konferens- och restaurangstjänster, logi samt underhållning. Dessutom ingår möjlighet att njuta av shopping och den inspirerande havsutsikten i priset. Berätta om era önskemål, vi sköter resten.

I våra konferenspaket ingår hytt, måltider samt konferenslokal. Dagskonferens utan hytt.

Hjärtligt välkommen!

Bokningar: Helsingfors 09 123 571, Åbo 02 333 1332, Tammerfors 02 333 1200 eller ryhma@vikingline.com Med förbehåll för ändringar. Antalet platser är begränsat.

[ SISÄLTÖ ] SYYSKUU /SEPTEMBER 2015 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

4

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

26

Kuplaan ja kumoon

Kylteriyrittäjä Joona Kapanen peluuttaa polttariporukoita ja virkistyspäivän viettäjiä.

10

38

Apua, ne haluaa videohaastattelun!

Joukkorahoitus onnistuu, kun viesti vakuuttaa yleisön.

Joustavat opetusmenetelmät ja oppimisen uudet muodot kiehtovat Riitta Viitalaa.

ekonomilehti.fi

Joukko rahoittaa, jos haluaa

Opetuspalkinto Vaasan yliopiston professorille

Lue millaista apua Ekonomien uravalmentajat tarjoavat työnhakijalle.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

3

[ SISÄLTÖ ]

[ PÄÄKIRJOITUS ]

3 x uusi työ ....................................... 18 Korkeakouluopetuksen uudistaminen

puhuttaa – ja kestää ........................ 20

Tiesitkö?

Urien tasa-arvoisuus puntarissa ...25

28

Maailmalla

Tomi Meriläinen lähti Tallinnaan pyssyt paukkuen ja täysi hönkä päällä.

Ura

Työhaastattelussa on oltava aito .............................................32

Persona Grata

Johtajan on osattava tehdä ratkaisuja, sanoo Pia Kalsta .......... 34

Tapahtuma ...................................... 40

Lisää paikallista sopimista, kiitos!

S

uomen Ekonomit on pettynyt yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen. Ymmärrys Suomen talouden tilasta on ekonomeilla yhteinen: kriisi on poikkeuksellisen syvä eikä muutosta näy. Nyt on puhallettava yhteen hiileen! Väitteet siitä, että palkansaajaliikkeet huolehtisivat vain omista eduistaan koko Suomen edun unohtaen, eivät päde Suomen Ekonomeihin.

Olisi toki toivonut, että Suomen hallitus olisi lähtenyt sorvaamaan kokonaisvaltaisempaa ja tasapuolisempaa yhteiskuntasopimusta. Kaikkia suomalaisia koskeva yhteiskuntasopimus kutistui kuitenkin kesän aikana lähinnä normaaliksi tulopoliittiseksi keskusteluksi ja kulki sitä myöten kohti tuhoaan. Suomen ongelmat ovat laajemmat: meillä on verotuottoon nähden kohtuuttoman suuri ja kallis julkinen sektori, vientisektori ei vedä ja korkeat verot kurittavat kotimarkkinoita.

Katseet kääntyvät nyt lainsäädännön kautta saavutettaviin, työelämää muuttaviin lakeihin. Tie on hidas, sillä yhteen lakiin on hyvin vaikea sovittaa kaikkien eri alojen ja eri henkilöstöryhmien vaatimat erityispiirteet. Ekonomien kohdalla tämä toteutuu poikkeuksellisen selvästi. Jäsenemme toimivat kaikilla elinkeinoelämän sektoreilla ja ammattinimikkeitä on yli 5 000.

Työaikakeskustelu on − jo nyt keskimäärin 41,5-tuntista työviikkoa tekeville − ekonomeille helppo, eivätkä pekkaspäivät tai sunnuntailisät koske kuin pientä osaa. Työpaikkakohtaista vaihtelua löytyy loputtomiin sen mukaan, ovatko työsuhde-edut YT-menettelyn myötä jo muuttuneet vai eivät, vai toimitaanko vientisektorilla, kotimaan markkinoilla tai julkisella sektorilla. Viisainta onkin etsiä ratkaisuja työpaikka kerrallaan, paikallisella sopimisella. Tämä on hallituksenkin agendalla.

Paikallinen sopiminen on kuitenkin mahdollista vain aloilla, joilla on työehtosopimus (TES) ja siten tasapuoliset neuvotteluosapuolet.

TES antaa raamit sopimiselle. Tällä hetkellä alle puolet jäsenistämme työskentelee TES-aloilla. Yksi selkeä tavoitteemme on työehtosopimusten saaminen uusille aloille. Siinä tehtävää alkavalle syksylle ja talvelle.

Teemme sen jäsentemme ja koko Suomen hyväksi.

Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja

Chaker ................................................ 43 Työelämän pelisäännöt

Muutoksia työttömyysetuuteen.... 44 MIIKA KAINU

Kolumni ..............................................47 Ekonomiyhdistysten tapahtumat .................................... 48

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Terttu Sopanen, terttu.sopanen@ekonomit.fi, p. 040 3341 202

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

Asiakkuuspäällikkö / Kundchef / Tuottaja / Producent Sanna Laakkonen, ­sanna.laakkonen@alma360.fi Mediakoordinaattori / Mediekoordinator Marina Ahlberg Ulkoasu / Layout Liisa Seppo Toimitusneuvosto / Redaktions­ kommittén Hanna-Leena Hemming, Terttu Sopanen, Katri Markkanen, Taija Keskinen ja Riikka Mykkänen Suomen Ekonomeista sekä Alma 360 Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, Lauri Laavakari, lauri.laavakari@ekonomit.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Roope Permanto Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 22.10.2015, jäsenyhdistysten tiedotteet 25.9.2015 mennessä Suomen Ekonomeihin: lauri.laavakari@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 22.10.2015, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 25.9.2015 till Finlands Ekonomer: lauri.laavakari@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

”Mokoma nyppylä!”

Kouluta väkesi, ylitä esteet.

Yritysvalmennuksemme tunnistaa menestyksen esteet ja voittaa ne kanssasi.

Valmennuksemme on paljon enemmän kuin henkilöstön osaamisen kehittämistä.

Se on keino muuttaa toimintaa ja ohjata yrityksesi kohti kasvupolkua. markinst.fi/yritysvalmennus #tunnistettavamuutos

Tutustu myös parempaan johtajuuteen tähtääviin tutkintoihimme: Johtamisen erikoisammattitutkinto, JET Aloitus 10.11.2015 Helsinki, 13.10.2015 Oulu

Henkilöstöjohtajan tutkinto Aloitus 27.10. Helsinki

Markkinoinnin johtamisen tutkinto, MJD Aloitus 25.1.2016 Helsinki

Talouspäällikön tutkinto Aloitus 25.11. Helsinki

Markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinto Aloitus 11.2.2016 Helsinki

Markkinointi-instituutissa opit työn ohessa, työn kautta ja alansa huippujen opastuksella. 94 % asiakkaistamme suosittelee meitä, löydä sinäkin koulutuksesi: markinst.fi

Hannibal, Alpit

SPARRAUSTA TYÖELÄMÄÄN VAIKKA BUSSI­ MATKALLA blogi.ekonomit.fi

KAUTE-SÄTIÖ

KAUTEstipendiaatit tutkivat digitalisaatiota Kauppa- ja teknillistieteellistä tutkimustoimintaa tukeva KAUTE-säätiö haluaa vahvistaa digitalisaation vaatimaa osaamista. ”DIGITAALINEN MURROS on huomattavasti syvempi kuin yleisesti ymmärretään.

Digitalisoitumista voisi verrata höyrykoneeseen siinä, miten paljon se tulee muuttamaan teollisuuden aloja ja liiketoimintamalleja”, sanoo KAUTE-sää­tiön asiamies Jouni Lounasmaa.

Kauppatieteiden ja tekniikan tutkimusta, opetusta ja opiskelua tukevan säätiön vuosien 2015–2017 teema-alueena on Suomen menestyminen digitaalisessa taloudessa. Siksi osa säätiön jakamista apurahoista varataan käytettäväksi tutkimukseen tällä alueella.

Digitaalisuus voidaan käsittää laajana tutkimuksellisena kattokäsitteenä, jonka puitteissa voidaan tarttua monenlaisiin yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin ilmiöi­ hin. Yksi kevään 2015 yhteensä 66:sta apurahan saajasta on 27-vuotias tohtorikoulutettava Michaela Lipkin. Hän tutkii asiakaskokemuksia kuumimpien teknologiatrendien joukkoon kuuluvasta päälle puettavasta teknologiasta. Suomessa on paljon siihen liittyvää osaamista, mutta yllättävän vähän akateemista tutkimusta.

6

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

”Monella kuluttajalla on jo esimerkiksi aktiiviranneke, ja älykelloille ennakoidaan suurta kysyntää. Kyetäksemme kehittä­ mään päälle puettavan teknologian käyttäjäystävällisyyttä meidän on tiedettävä enemmän sen hyvistä ja huonoista puolista sekä siitä, miten kuluttajat integroivat tai eivät integroi sitä elämäänsä”, Lipkin sanoo.

Niin ikään tämän vuoden stipendiaatti Tiina Nokkala puolestaan on kiinnostunut tiedonhallinnan problematiikasta. Erityisesti seniorikansalaisia ja heitä koskevan tiedon hallintaa käsittelevässä väitöskirjassaan Nokkala tutkii tiedonhallintamalleja ja datan ontologiaa. ”Tavoitteeni on kehittää tiedonhallintamalli, joka auttaa ymmärtämään tiedon rakennetta ja tiedon eri lähteitä. Digitalisaatio on lisännyt räjähdysmäisesti meitä kaikkia koskevan ja vaikeasti hallittavan datan määrää. Tiedonhallintamalli auttaa sekä julkisia että yksityisiä toimijoita hallitsemaan ja hyödyntämään hallussaan olevaa dataa tehokkaammin”, Nokkala kertoo.

KAUTE-säätiön tehtävänä on parantaa suomalaisen teollisuuden ja liike-elämän toimintaedellytyksiä tukemalla kauppa- ja teknillistieteellistä tutkimustoimintaa.

Säätiö myöntää apurahoja edustamiensa tieteenalojen opiskeluun, opetukseen ja tutkimukseen. KAUTE-säätiö on 2000-luvulla jakanut apurahoja yhteensä yli viisi miljoonaa euroa. Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiö KAUTEn perustivat suomalaiset ekonomi- ja diplomi-insinöörijärjestöt vuonna 1956. kaute.fi

Jäsenetuna Enterprise 2015 -messuille Oletko yrittäjä vai harkitsetko vasta? Tarjoamme jäsenetuna sisäänpääsyn valtakunnallisille teknologia­ yrittäjyyspäiville 6.−7.10. (norm. lipun hinta 30 €). Hämeenlinnan Verkatehtaalla pidettävien päivien teemana on Digitaalisuus muuttaa kaiken? – uusi yrittäjyyden aikakausi. Lue lisää ja ilmoittaudu teknologiayrittajyyspaivat.fi ”Jäsenetukoodi ”Ekonomit2015”

RAFAEL LINNANKOSKI

Suomen Ekonomeihin uudet lakimiehet

Suomen Ekonomit oli mukana tukemassa Pitäkää tukkinne -jäynän järjestämistä.

Otaniemi tervehti kauppatieteen opiskelijoita tukeilla

VÄITÖS:

Pankkien tartunta­ riski kasvanut KOTIMAISTEN PANKKIEN tartuntariski on kasvanut 2000-luvun loppupuolella verrattuna 1990-luvun vuosiin, käy ilmi Mervi Toivasen taloustieteen alan väitöskirjatutkimuksesta.

Toivanen kävi läpi kaikki Suomen pankit ja selvitti, miten jonkin pankin joutuminen ongelmiin vaikuttaisi muihin pankkeihin ja olisiko seurauksena kaatuvien pankkien dominoreaktio. Tulosten mukaan 1990-luvulla noin puolet suomalaisesta pankkisektorista olisi joutunut tartunnan vuoksi vaikeuksiin, mutta vuosina 2005– 2011 pankeista olisi kaatunut 66 prosenttia. Toivanen arvioi, että tartuntariskin suureneminen saattaa johtua esimerkiksi Suomen pankkisektorin keskittymisestä.

Toivanen selvitti myös, että jonkin suomalaisen pankin vastapuolena toimivan ulkomaisen pankin kaatuminen olisi 2000-luvulla vaikuttanut 77 prosenttiin suomalaisista pankeista. Toivasen mukaan ranskalaiset, englantilaiset, saksalaiset ja espanjalaiset pankit ovat merkittävimpiä tartuntariskien lähteitä. Tutkimus osoittaa, että pankkien tartuntariskiä Euroopassa lisää pankin keskeinen asema rahamarkkinoilla, lainapositioiltaan suurten pankkien ryhmät, useat linkit ja pankin suuri koko.

KYLLÄ KOULUTUKSELLE Vain kaksi kolmesta akavalai­ sesta hyödynsi vuoden 2013 aikana mahdollisuuden työn­ antajan maksamaan amma­ tillista osaamista edistävään koulutukseen. Joka viidennelle kertyi kolme koulutuspäivää.

Ahkerimmin koulutukseen tart­ tuivat 30−50-vuotiaat ja naiset miehiä useammin.

48 h

VIIKON TYÖTUNNIT Johtajista ja ylimmistä virka­ miehistä 18 prosenttia tekee Akavan mukaan yli 48 tunnin työviikkoja. Kaikista kokoaika­ työtä tekevistä suomalaisista palkansaajista joka kymmenes työskentelee vähintään 48 tuntia viikossa.

389 112

AALTO-YLIOPISTON KAUPPATIETEIDEN kandiopiskelijat siirtyivät näyttävässä kulkueessa Töölöstä Otaniemeen. Perillä sadat teekkarit ottivat kylterit vastaan hurraten ja yllätyksen kera.

Kyltereille varatun Saha-rakennuksen pihalla odotti valtava tukkikasa, Ponssen metsäkone sekä sahansoittaja. Tukkikasa osoittautui teekkareiden lahjoitukseksi, jonka he olivat keränneet yhteistyökumppaneiden avustuksella. Kylterit saivat kaupata puutavaran paikalle ilmaantuneille ostajaehdokkaille. Metsä Groupin ja Ponssen kanssa käytyjen neuvotteluiden ­tuloksena kylterit myivät tukit 10 000 euron kauppahintaan.

Pitäkää Tukkinne -nimisen jäynän järjestäneet teekkarikerhot toivovat, että KY ry käyttää saadut rahat Otaniemen kampus­alueen viihtyvyyden kehittämiseen.

Aallon kurssitarjontaan onkin sopivasti ilmestynyt pienpuurakentamiseen keskittyvä poikkitieteellinen projektikurssi.

Teekkareiden ja kyltereiden yhteistyön lopputuloksia voi toivottavasti ihastella Otaniemessä jo ensi vappuna.

Töölön Runeberginkadulla opiskelevat jatkossa vain Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun maisteriopiskelijat. Kaikkien kanditutkintoa suorittavien opetus pidetään syksystä alkaen Otaniemessä.

SUOMEN EKONOMIEN uusiksi lakimiehiksi on valittu OTM Joel Uusi-Oukari ja OTM Sofie Siegfrids. Uusi-Oukari aloitti tehtävässä 31.8. ja Siegfrieds aloittaa 1.10.

Uusi-Oukari siirtyy tehtävään Insinööri­ liiton (IL) työsuhdelakimiehen paikalta.

Hän on ollut ILissä yhteensä noin neljä vuotta, jonka aikana hän piipahti myös Verohallinnon palveluksessa. Sofie Sieg­ frieds on työskennellyt viimeiset viisi vuotta asianajotoimisto Castrén & Snellmanin­associate-lakimiehen tehtävässä.

Sitä ennen hän on ollut YTYssä ja TRALissa työsuhdelakimiehenä.

2/3

LUKITUSKUVIOITA LÖYTYY Android-älypuhe­ limen voi salata pin-koodin lisäksi 4−9 pisteen kuviolla.

Vaikka vaihtoehtoja on lähes 400 000, ihmiset toimivat samankaltaisesti: 44 prosenttia alkaa vasemmasta yläkul­ masta, ja useimmiten liike suuntautuu ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle, kertoo Tekniikka ja Talous.

Toivanen, Mervi (2015). Essays on Credit Contagion and Shocks in Banking.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

7

[ UUTISSALDO ]

Run KylteriRUN!

APUA TYÖELÄMÄN KÄÄNTEISIIN ekonomit.fi/ urapalvelut

KylteriRUN juostaan 19.9. kuudessa kaupungissa. Tuotot lahjoitetaan tänä vuonna Hope-yhdistykselle. Osallistua voivat muutkin kuin opiskelijat. Matkat 5 ja 10 km, osallistumismaksu 10 €.

PASI LEINO

Lisätietoja: kylterirun.net

Ekonomgolf i Nådendal SAMMANLAGT 55 golfentusiaster deltog i golftävlingen för ekonomer i soliga Nådendal den 13 juni.

SERIERNAS BÄSTA RESULTAT Slagspel (handicap 0–18,4) 1:a plats: Konsta Heino, resultat 71 (TuKY) 2:a plats: Juuso Kivikoski, resultat 72 (TuKY) 3:e plats: Max Antas, resultat 73, vinnare av Ekonomgolf-pokalen 2015 (Merkur) Poängbogey (handicap 18,5-36,0) 1:a plats: Joel Tommila, resultat 40 (TuKY) 2:a plats: Teemu Pasio, resultat 34 vinnare av Ekonomgolf-pokalen 2015 (TSE) 3:e plats: Maarit Nylander, resultat 31 (Merkur) Scratch-tävlingen vanns av ekonomie studerande Juuso Kivikoski från TuKy, med resultatet 75 slag. Även lagtävlingens seger gick till Åbo och Ekonomföreningen Merkur. I laget spelade Max Antas, Maarit Nylander och Kim Nordell.

Dessutom spelades fyra specialtävlingar.

Närmast flaggan med två slag, fairway 6: Päivi Nevari 4,20 m Närmast flaggan, fairway 9: Konsta Heino 9,80 m Längsta drive, fairway 13: Rasmus Alopaeus 260 m Närmast mittlinjen, fairway 18: Jukka Välimäki 0,66 m Tack till alla som deltog i tävlingen, arrangörer och samarbetspartner!

8

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

Ekonomigolf pelattiinNaantalissa

Ekonomigolf-kisassa mittelöitiin tänä vuonna aurinkoisessa Naantalissa.

EKONOMIEN VALTAKUNNALLINEN golf-kisa pelattiin 13. kesäkuuta Aurinko Golfissa Naantalissa. Nimensä mukaisesti kisapaikka tarjosi aurinkoista säätä kilpailun 55 osallistujalle.

Kisan järjestivät yhteistyönä Turun Seudun Ekonomit, Ekonomföreningen Merkur ja Suomen Ekonomit.

Ekonomigolfin mestaruudesta oli

saapunut taistelemaan ekonomeja ympäri Suomen. Mukana pelaamassa oli myös kyltereitä, jotka antoivat kovan vastuksen.

Pääkilpailuna pelattiin lyöntipelisarja sekä pistebogeysarja. Lyöntipelin voitti Merkurin Max Antas ja pistebogeyn Teemu Pasio Turun Seudun Ekonomeista.

SARJOJEN PARHAAT TULOKSET Lyöntipeli (tasoitus 0–18,4) 1. Konsta Heino, tulos 71 (TuKY) 2. Juuso Kivikoski, tulos 72 (TuKY) 3. Max Antas, tulos 73 Ekonomigolfpokaalin voittaja 2015 (Merkur) Pistebogey (tasoitus 18,5−36,0) 1. Joel Tommila, tulos 40 (TuKY) 2. Teemu Pasio, tulos 34 Ekonomi­golf-pokaalin voittaja 2015 (TSE) 3. Maarit Nylander, tulos 31 (Merkur)

Lisäksi kisattiin neljässä erikoiskilpailussa.

Scratch-kilpailun voitti ekonomiopiskelija Juuso Kivikoski TuKy:stä, tuloksella 75 lyöntiä. Myös joukkuepelin voitto meni Turkuun, Ekonomföreningen ­Merkurille. Joukkueessa pelasi Max Antas, Maarit Nylander ja Kim Nordell.

Kiitos kaikille päivään osallistuneille kisaajille, järjestäjille sekä yhteistyökumppaneille!

Lähimmäs lippua kahdella lyönnillä, väylä 6: Päivi Nevari 4,20 m Lähimmäs lippua, väylä 9: Konsta Heino 9,80 m Pisin drive, väylä 13: Rasmus Alopaeus 260 m Lähimmäs keskiviivaa, väylä 18: Jukka Välimäki 0,66 m

TERVETULOA UUDET KYLLIT

Vaasa/Warrantti ry: Roosa Junttila Vaasa/SSHV: Emil Berglund Tampere / Boomi ry: Mira Ala-Kantti Kaikki kolme aloittivat 1.8.

ILMOITTAUTUMISET KAIKKIIN KOULUTUKSIIN ekonomit.fi/ tapahtumat

Kehity, virkisty, verkostoidu!

Suomen Ekonomien ammatillisen kehittymisen tapahtumat Ekonomit järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea.

Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Tarkemmat tiedot: ekonomit.fi/koulutukset Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia kiinnostava aihe.

Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan kehittymiseen.

Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Koko päivän teemakoulutus

7 HYVÄÄ TOIMINTATAPAA – TIE MENESTYKSEEN 6.10. Helsinki Koulutuksessa käydään läpi, kuinka saavutat omien kykyjesi huipun ja kehityt mahdollisimman hyväksi vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoissa. Koulutus perustuu amerikkalaiseen konseptiin ja kirjaan 7 Habits of Highly Effective People.

Koulutuksen tavoitteena on, että hallitset omaa elämääsi, tavoitteesi selkiytyvät, ihmissuhteesi paranevat ja kommunikointitaitosi paranee sekä työelämäsi ja yksityiselämäsi ovat tasapainossa. Kouluttajana Arto Sahla, FranklinCovey

Puolen päivän tietoiskut

TALOUDEN TUNNUSLUVUT TUTUKSI 19.10. Vaasa 3.11. Lahti Kouluttajina Risto Walden, Bilanssi Oy ja Ilari Salmi, Present K&S

RESILIENSSI – TULEVAISUUDEN TÄRKEIN STRATEGINEN KOMPETENSSI 1.10. Hyvinkää 5.10. Seinäjoki 27.10. Rauma 10.11. Kotka 12.11. Turku Valmentajana Susanne Valkeakari, TalentVectia Oy

MINDFULNESS TYÖSSÄ 21.10. Joensuu Valmentajana Taija Keskinen, Suomen Ekonomit

FASILITOINTITYÖKALUJEN PERUSTEET 24.9. Turku Valmentajana Miikka Penttinen, Grape People

RATKAISUMYYJÄSTÄ OIVALLUSMYYJÄKSI 10.11. Kuopio 11.11. Tampere Valmentajina Pekka Pirhonen ja Vesa Purokuru, Humap

EkonomiEsimies kehittyy – Ledarskap för Ekonomen Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär. Sekä esimiestehtävissä jo toimiville että niihin haluaville.

RYHMÄCOACHING (9 X 2,5 H) − YHTEISDYNAMIIKALLA UUTEEN KASVUUN Seuraava aloitus keväällä 2016 Hinta 500 €/250 €

Tarkemmat tiedot: ekonomit.fi/ekonomiesimies

GRUPPCOACHING (9 X 2,5 H) − DYNAMISK SAMVERKAN GER NYA LÖSNINGAR Följande gruppen 2016 Pris 500 €/250 €

LÄHIKOULUTUS (28 H) ITSETUNTEMUKSEN KAUTTA MUUTOKSEEN Seuraava toteutus keväällä 2016 Hinta 400 €/200 € ilman yöpymistä UUTTA! SYVENTÄVÄ LÄHIKOULUTUS (14 H) 29.−30.10. Helsinki Hinta 200 €/100 € ilman yöpymistä UUTTA! PUOLEN PÄIVÄN TIETOISKUT Seuraava keväällä 2016

UUTTA! VIRTUAALINEN RYHMÄCOACHING Seuraava aloitus keväällä 2016 Hinta 500 €/250 € WEBINAARIT 12.11. Haittaako siilotulehdus tuloksellista yhteistyötä?

UUTTA! EKONOMIESIMIES VERKOSSA – EE NETTI Seuraava toteutus 2016 Hinta 150 €

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

9

JOUKOSSA BISNES PARANEE TEKSTI JUHA EUROPAEUS KUVAT ROOPE PERMANTO, MIIKA KAINU

Joukkorahoituksen suosio kasvaa kovaa vauhtia.

Pienistä puroista voi kertyä suuria liiketoimia.

10

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

11

”PÄÄASIASSA KAUTTAMME TEHDÄÄN SIJOITUKSIA FANITUSMIELESSÄ.”

V

uonna 1975 perustetun Pahkasika-huumorilehden piti olla kuollut ja kuopattu. Tänä syksynä se herää taas henkiin. ”Lehden julkaisu perustuu vastikepohjaiseen joukkorahoitukseen”, kertoo Pahkasika-projektia vetävä yrittäjä Tuomo Ryynänen. ”Rahoitukseen osallistuva investoija saa 20 euron vastineeksi selvästi määritellyn tuotteen, 64-sivuisen Pahkasika-albumin.”

Pahkasika on esimerkki vastikkeellisesta joukkorahoitusprojektista. Yli tuhat rahoittajaa saa taloudellisen tuoton sijaan palkaksi tuotteen tai elämyksen.

Joukkorahoittajan palkinto voi periaatteessa olla millainen tahansa.

Lehdentekijä tarjoaa lukuelämyksen, tutkiva journalisti laajan reportaasin. Musiikintekijä voi tarjota rahoituksen vastikkeeksi kutsun bileisiin ja elokuvatuottaja kutsun ensi-iltaesitykseen.

Joukkorahoituksella tarkoitetaan rahan keräämistä suurelta yleisöltä liike- tai muuta toimintaa tai varten.

Ero tavanomaisiin sijoituksiin on siinä, että rahasummat ovat useimmiten pieniä. Yksittäinen rahoittaja ei välttämättä tavoittele suuria tuottoja.

Joukkorahoittajat ovat kuitenkin erittäin heterogeeninen ryhmä. Osa joukkorahoituksesta on Pahkasian kaltaisten projektien tukemista pikkurahalla. Toinen puoli joukkorahoitusta on lähellä ammattimaista sijoittamista.

Vastikepohjaiseen joukkorahoituskampanjaan kuuluu muutakin kuin rahoituksen järjestäminen.

12

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

TANJA JÄNICKE

Se on tapa testata ja markkinoida tuotetta. Kun rahoittaja sitouttaa yleisön ennakkoon, helpottuu myös lopputuotteen tai palvelun rakentaminen.

Ehkä tunnetuin kotimainen joukkorahoitusprojekti on Iron Sky -elokuva vuodelta 2012. Osa elokuvan budjetista kerättiin suuren yleisön tuella.

Vastike- tai lahjoituspohjaisessa rahoituksessa on kyse pikemmin kannattamisesta tai vaikuttamisesta kuin sijoittamisesta. Rahoittaja antaa taloudellista tukea hyvää hyvyyttään esimerkiksi elokuvalle, tieteelliselle projektille tai urheilu­ seuralle − odottamatta saavansa taloudellista tuottoa.

Kulttuurialalla vastikepohjainen joukkorahoitus mahdollistaa Pahkasian kaltaisten marginaali-ilmiöiden nousun. Eivät vain suurimmat ja kauneimmat vaan myös pienet ja kummalliset kohteet voivat saada rahoitusta.

FANITTAMISTA JA SIJOITTAMISTA Joukkorahoitus toimii yksinkertaisella periaatteella. Tarvitaan vain rahoituksen järjestäjä, joka saattaa yhteen rahoitusta tarvitsevan yrityksen ja rahoittajat.

Alan pioneeri on vuonna 2009 perustettu amerikkalainen Kick­ starter-sivusto. Suomessa joukko­ rahoitusta järjestävät muun muassa Mesenaatti, Invesdor ja Venture Bonsai.

Jos hakija täyttää rahoitusalustaa ylläpitävän järjestäjän ehdot, sille aloitetaan rahoituskierros. Kampanjassa määritetään minimisumma,

joka pitää saada kokoon, jotta rahoituskierros toteutuu.

Kampanjalla on ennalta määrätty kesto. Jos minimi täyttyy, voi hanke nostaa rahoituksen. Jos alaraja ei ylity, rahat palautetaan rahoittajille.

Kampanjan järjestäjä perii luonnollisesti provisionsa, joka esimerkiksi Mesenaatilla on seitsemän prosenttia rahoituksen loppusummasta.

Joukkorahoitusprojektit voidaan jakaa neljään kategoriaan. Ensimmäinen on lainapohjainen joukkorahoitus. Toinen on lahjoituspohjainen rahoitus. Sellainen oli esimerkiksi parin vuoden takainen projekti lastensairaalan rakentamiseksi.

Kolmas rahoituksen muoto on sellainen, jossa rahoittaja saa vastikkeeksi hyödykkeen tai elämyksen.

Tyypillinen vastikkeeseen perustuva joukkorahoituskampanja kerää rahaa muutamasta tuhannesta pariin kymmeneen tuhanteen euroon. Yksittäinen rahoitussumma on joitakin kymppejä. ”Pääasiassa kauttamme tehdään sijoituksia fanitusmielessä”, kertoo vastikepohjaista joukkorahoitus­ palvelua tarjoavan Mesenaatti.meyhtiön tuottaja Tanja Jänicke. ”Jos tarjolla on hyvät vastikkeet, niin rahoittajat lähtevät mielellään mukaan. Monet haluavat vastikkeeksi rahoilleen esimerkiksi hienon elämyksen, teoksen, tuotteen, pelin tai applikaation.”

Neljäs joukkorahoituksen muoto on osakepohjainen rahoitus. Siinä pääomaa kerätään yksityisiltä sijoittajilta ja yhteisöiltä, jotka kukin tekevät yhtiöön pienen sijoituksen tukeakseen yrityksen kasvutavoitteita.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

13

”ETABLOITUNEEMMAT KOHDEYRITYKSET HOUKUTTELEVAT MYÖS VAKAVAMPIA SIJOITTAJIA.” LASSE MÄKELÄ

14

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

Joukkorahoituksen muodot 1 2 3 4

”Monet joukkorahoittajat sijoittavat hyvin rationaalisesti odottaen hyvää tuottoa ja tehden oman due diligencensä eli kaupan kohteen ennakkoarvioinnin huolellisesti”, sanoo Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä. ”Tähän ryhmään kuuluu paljon ammatti- ja enkelisijoittajia, mutta myös monia piensijoittajia.”

Invesdor sai keväällä Euroopan rahoitusmarkkinoita säätelevän sijoituspalveluyrityksen toimiluvan.

Käytännössä yritys on nyt Finanssi­ valvonnan valvoma sijoituspalvelu­ yhtiö. Toimilupa tarjoaa selvät pelisäännöt joukkorahoituspalvelujen toiminnalle ja vähentää tulkinnanvaraisuuksia.

Toimilupa mahdollistaa kansainvälisen laajentumisen ja uusien tuotteiden kehittämisen. Invesdor tarjoaa muun muassa pankkien korkosijoitusten kaltaisia crowdbondeja. Niiden avulla yrityksillä on mahdollisuus hakea vieraan pääoman ehtoista rahoitusta. Sijoittajat saavat lisää sijoitusmahdollisuuksia.

NOPEAA JA NOTKEAA Osakepohjainen joukkorahoitus on ikivanha keksintö, joka muistuttaa perinteistä pörssisijoittamista. Ensimmäiset globaalit suuryritykset − Englannin ja Hollannin kauppakomppaniat − perustuivat myös pääomien keräämiseen suurelta joukolta.

Suomessa joukkorahoitus yhdistettiin aiemmin startup-yrityksiin ja niihin tehtäviin riskisijoituksiin. Nyt joukkorahoituksessa riittää kohteita pienistä projekteista pörssilistautumisen kynnyksellä oleviin yrityksiin. ”Etabloituneemmat kohdeyrityk-

Lainapohjainen rahoitus Lahjoituspohjainen rahoitus Vastikkeeseen perustuva rahoitus Osakepohjainen rahoitus

set houkuttelevat mukanaan myös vakavampia sijoittajia, ja tämä näyttäisi olevan suunta suomalaisessa joukkorahoituksessa”, Mäkelä sanoo.

Vuonna 2013 Suomen joukko­ rahoitusmarkkinoiden koko oli noin 18 miljoonaa euroa. Markkinat kasvavat 20−50 prosenttia vuodessa.

Digitaalinen toimintaympäristö ja sosiaalinen media mahdollistavat joukkorahoituksen huiman kasvun.

Joukkorahoitus on jo maailman nopeimmin kasvava rahoitusmarkkina.

Globaali joukkorahoituksen volyymi on liki kaksinkertaistunut parin viime vuoden aikana.

Pelkästään Euroopassa joukko­ rahoituksella kerättiin viime vuonna lähes kolme miljardia euroa.

Maailmanpankin arvion mukaan kymmenen vuoden kuluttua joukkorahoituksella kerättäisiin globaalisti jo yli 90 miljardia dollaria. Summa on noin kaksi kertaa suurempi kuin riskipääomasijoitusten volyymi nyt.

Joukkorahoituksen etuja ovat nopeus, ketteryys ja notkeus. Rahoituksen hakijan ei tarvitse kilpailla pankkien tai suurten rahojen päällä istuvien sijoittajien suosiosta. Riittää, että idea on hyvä ja tarpeeksi moni innostuu siitä. ”Samanmieliset ihmiset maailman laidoilla voivat kohdata yhdessä yössä”, Jänicke toteaa. ”Yhtäkkiä ei tarvitakaan isoja organisaatioita ja suuria pääomia.”

Yritystoiminnan ideana on riskien jakaminen, ja joukkorahoituksen ideana on jakaa riski entistä pienempiin osiin. Tavoitteena on kerätä kymppejä tai satasia suurelta joukolta, ei suurta panostusta muutamalta pääomasijoittajalta.

JOUKKORAHOITUSLAKI EDUSKUNTAAN Sanotaan, että joukossa tyhmyys tii­vistyy. Joukkorahoitus kääntää uskomuksen päälaelleen. Suuresta joukosta voi löytyä myös viisautta.

Valpas yleisö näkee nopeasti, onko rahoitusta hakeva yritys tosimielessä liikkeellä. ”Kerran meidän kauttamme kampanjoitiin terveysvaikutteista tuotetta, jota yleisö piti epämoraalisena huuhaana. Kahdessa tunnissa tuli niin paljon viestejä, että keskeytimme kampanjan”, Jänicke kertoo.

Kuten kaikkeen sijoittamiseen, myös joukkorahoitukseen liittyy riskejä. Aloittelevista yrityksistä suurin osa kuolee muutamassa vuodessa.

Joukkorahoittajan mahdollisuudet saada tietoa yrityksestä ovat selvästi rajallisemmat kuin pörssiosakkeiden omistajalla.

Sijoittaminen itsessään on yhtä vaivatonta kuin pörssissä. Osakkuus yrityksestä irtoaa pienellä rahalla ja muutamalla klikkauksella. Sen jälkeen sijoituksesta luopuminen ei ole helppoa. Jälkimarkkinat ovat miltei olemattomat, toisin kuin pörssissä.

Tähän asti joukkorahoittajilla ei ole ollut minkäänlaista sijoittajansuojaa.

Toistaiseksi Suomen joukkorahoitusmarkkinoilla ei ole ilmennyt sijoitushuijauksia.

Joukkorahoitukseen liittyvät vastuukysymykset sijoittajien ja järjestäjien välisestä suhteesta. Samoin on ratkaistava tuotevastuukysymykset ja niiden ratkaisu silloin, kun kulutta­ jasta tuleekin sijoittaja. Miten toimia, jos tuotteessa esiintyy teknisiä ongelmia tai tuote ei olekaan odotetun kaltainen?

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

15

”SIJOITTAJALLE TÄYTYY KERTOA JA ANTAA KAIKKI TARVITTAVA TIETO.” ULLA LARMI

16

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

koulutus vero

Sekin riski on olemassa, että jonkun toimijan petollinen ja lainvastainen menettely tahraisi koko toimialan maineen. Nyt kuka tahansa voi perustaa joukkorahoitusalustan, eikä ala ole luonut itsesääntelyä pelisäännöistä.

Lisäksi rahankeräyslaki sekoittaa ihmisten mieliä. ­Luvanvaraisella rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Jotkut joukkorahoituskampanjat ovat tyssänneet siihen, että Poliisihallitus on keskeyttänyt hankkeen rahan­keräyslain vastaisena.

Laki joukkorahoituksesta on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana. Valtiovarainministeriön lakiesityksen lausuntokierroksella on kuultu kymmeniä yrityksiä ja yhteisöjä. Laissa käsitellään pääosin osakepohjaista joukkorahoitusta.

Suomi on ensimmäisiä maita, joka saa joukkorahoituslain. Villin lännen ajat alkavat olla ohi, mutta sijoitusriskejä ei mikään laki poista.

Vastikepohjaisella joukkorahoitusmarkkinalla riskit ovat onneksi enimmäkseen pieniä. Elokuva ei ehkä vastannutkaan odotuksia tai Pahkasika-lehti ei ehkä ollutkaan yhtä hauska kuin 1980-luvulla.

Yritysverotuksen intensiivikurssi • 25.11. Helsinki Vaihdoitko työpaikkaa, palasitko vuorotteluvapaalta tai kaipaatko muuten vain yritysverotuksen perusasioiden päivitystä? Verojuristin ja kirjanpidon asiantuntijan intensiivinen ja käytännön esimerkkeihin pohjaava kurssi on suunniteltu juuri Sinun tarpeisiisi.

Kurssikokonaisuus sisältää etukäteismateriaalin, lähiopetuspäivän ja lähiopetuspäivän jälkeen lähetettävän yhteenvedon keskusteluista.

Tutustu ohjelmaan netissä veronmaksajat.fi/koulutus ja ilmoittaudu mukaan! Hinta alkaen 490 € /henkilö.

Luennoitsijat:

Vesa Korpela Lakiasiain johtaja, Veronmaksajat

Marjo Salin Kirjanpidon asiantuntija, Veronmaksajat

Tutustu myös näihin!

Sijoittajalle parempi suoja SILLOIN KUN JOUKKORAHOITUKSESSA on sijoituskohtee-

na arvopaperit, on niiden välittäminen sijoituspalvelua.

Sijoituspalvelun tarjoaminen edellyttää Finanssivalvonnan (Fiva) myöntämää toimilupaa. Fiva valvoo tällaista toimintaa ja erityisesti siinä edellytettävän sijoittajansuojan toteutumista.

Lainamuotoisen joukkorahoituksen välittäminen ei ole toistaiseksi säänneltyä tai edes tarkasti määriteltyä. ”Uudella lailla on tarkoitus tuoda juuri tähän muutos”, sanoo Fivan markkinavalvoja Ulla Larmi. ”Valvojan näkökulmasta on aina olennaista selvittää ja arvioida tarkemmin, mistä kussakin joukkorahoitusmallissa on kyse, jotta voidaan selvittää sijoituspalveluyrityksen tai muun rahoitusalan toimiluvan tarve.”

Sijoittajansuojan tarve on erityisen suuri silloin, kun välitetään listaamattomia, vasta aloitusvaiheessa olevien yritysten osakkeita tai velkakirjoja, joille ei ole jälkimarkkinoita. Niissä pääoman menettämisen mahdollisuus on suhteellisen korkea.

Uusi laki edistää palveluntarjoajien tasapuolista kohtelua. Vastedes päästään eroon tilanteesta, jossa joillakin on vaativia menettelytapavelvoitteita ja toisilla ei mitään vaatimuksia. ”Sijoittajalle täytyy kertoa ja antaa kaikki tarpeellinen tieto, jota tarvitaan sen ymmärtämiseksi, mihin on sijoittamassa”, Larmi sanoo.

Työoikeutta palkanlaskijalle • 30.9. Helsinki • 19.11. Helsinki Työmatkat verotuksessa • 20.10. Helsinki • 20.10. Webinaari Osakeyhtiön varojenjaon verosuunnittelu • 17.11. Tampere • 24.11. Helsinki Edustusmenot verotuksessa • 2.12. Helsinki • 2.12. Webinaari Veronmaksajain Keskusliitto järjestää verotuksen ja kirjanpidon koulutusta yli 30 vuoden kokemuksella. Koulutuksen aihepiirejä ovat mm. yritysverotuksen ajankohtaiset asiat, yrittäjän verotus ja arvonlisäverotus. Myös palkkahallinnolle on omat kurssinsa.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset

Ilmoittaudu verkossa veronmaksajat.fi/koulutus.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset myös p. 09 6188 7304 / Ulla Rossi tai sähköpostilla koulutus@veronmaksajat.fi.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

17

Hyvinvoiva talouden ammattilainen UUSI TYÖ

KTM Eija Rokka, 52 Bluegiga Technologies Oy > HYKSin kliiniset palvelut Oy

TEKSTI ELISE TAMMINEN, LINDA PYNNÖNEN KUVAT MIIKA KAINU, SARRI KUKKONEN, JANI LAAKSO

E

ija Rokka aloitti toukokuussa taloussuunnittelijana HYKSin palveluksessa. Yritys tarjoaa yliopistosairaanhoitoa yksityisesti. ”Meitä on toimistossa kahdeksan hengen hyvä porukka. Jokaisella on paljon kokemusta ja mielenkiintoinen tausta”, Rokka kehuu.

Uusi taloussuunnittelija sanoo, että yrityksen talouden hoidossa on tärkeää seurata kannattavuutta ja saada liikevaihto kasvamaan. Edellisessä työpaikassaan Rokka osallistui projektiin, jossa yrityksen pääomasijoittaja päätti myydä tuottoisaksi muodostuneen yrityksen. ”Ajanjakso oli hyvin opettavainen ja mieltä avartava, mutta lopputulos oli työsuhteen päättyminen. Se tuntui vievän kaikki voimavarat. Periksi ei kannattanut antaa ja omasta hyvinvoinnista oli tärkeää huolehtia.”

Rokka alkoi liikkua paljon ja aloitti uuden joogaharrastuksen. Hän uskoo, että itselle pitää antaa lupa myös surra ja tuntea alakuloisuutta. Se auttaa pääsemään asioiden yli.

Työskentely HYKSissä on Rokan mukaan samanlaista kuin tavallisessakin yritysmaailmassa, mutta arvot eivät ole yhtä kovat. ”Ei ole sellaista älytöntä voitontavoittelua, jota yritysmaailmassa voi olla.”

Rokka vietti 2000-luvun alussa yli neljä vuotta äitiysja hoitovapaalla lasten kanssa. Hän kertoo jännittäneensä työnsaantia äitiysloman jälkeen. Rokan mukaan työelämään voi kuitenkin päästä, vaikka olisi hoito­ vapaan jälkeen ilman töitä, sillä taidot eivät häviä kotona minnekään. ”Kehotan kaikkia, jotka harkitsevat pitkää äitiys- tai hoitovapaata, olemaan rohkeasti kotona lasten kanssa”, hän sanoo. ”Lapsetkin aina sanovat, että oli kiva, kun äiti oli kotona.”

Rokka on harrastanut akvarellimaalausta pitkään.

Hän pitää erityisesti öisten talvikuvien, vanhojen puutalojen ja kukkien maalaamisesta. Taloussuunnittelija kiittelee uutta työpaikkaansa siitä, että hänen on helppo keskittyä hyvinvoinnistaan huolehtimiseen työpäivän jälkeen. ”Täältä minun ei tarvitse kantaa kotiin asioita. Tämä on itsenäinen työ, jossa voin käyttää kokemustani. ”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: SANNA.LAAKKONEN @ALMA360.FI.

POIMINNAT EIJAN URALTA

1990 KTM Vaasan yliopistosta

18

1993−1997 Pääkirjanpitäjä Tetra Pak Oy

1989−1993 Laskentakonsultti Tietotili Oy

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

1999−2001 Talouspäällikkö Forbo Flooring Oy

1997−1999 Talouspäällikkö Tetra Pak Tebel Oy & MKT-Steel Oy

2005−2006 Talouspäällikkö Pynnönen International Oy

2000−2005 Kotona lasten kanssa

2015− Taloussuunnittelija HYKSin kliiniset palvelut Oy

2006−2015 Talousjohtaja Bluegiga Technologies Oy (1.2.2015 alkaen Silicon Laboratories Finland Oy)

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Vaikuttamassa Suomen tulevaisuuteen KTM Sari Multala, 37 Suomen purjehdusmaajoukkue, Suomen Purjehdus ja Veneily ry > Eduskunta

”TÄMÄ ON TODELLA kiinnostava työpaikka. Täällä

Puhelinbisneksestä hammasröntgeniin KTM Ari Kivimaa, 49 Palodex Group Oy

Ari Kivimaa aloitti kesäkuussa tuotepäällikkönä terveysteknologian vientiyritys Palodex Group Oy:ssä. Nokialla pitkän työuran tehnyt Kivimaa on uudessa työssään vieraalla maaperällä: hammasröntgenlaitteet ovat melkoisen kaukana telekommunikaatioalasta. ”Lähdin Nokialta 2012 samassa aallossa monen muun kanssa.

Nykyiseen työhöni päätyminen oli klassinen sisäpiiritapaus. Eräs nuoruudenystäväni on työskennellyt firmassa yli 20 vuotta, ja hän vinkkasi minulle hakuun tulevasta tuotepäällikön sijaisuudesta.

Hain työtä ja tulin valituksi, vaikkei minulla ole medikaalisen alan taustaa”, Kivimaa kertoo.

Itselle vieraalle teollisuuden alalle siirtyminen on työsuhteen alussa vaatinut kovaa opiskelua. Kivimaa on tyytyväinen emoyhtiön mallia noudattavaan, kattavaan perehdytysprosessiin. Perehdytyksessä käytiin läpi työpaikan rutiinit ja annettiin suuri määrä tuoteja bisnestietoutta alan ympäriltä.

Tuotehallinnon töissä on toisaalta paljon samaa toimialasta riippumatta. Kivimaalla on vahva osaaminen tuotekehityksestä ja -markkinoinnista, ja sitä hän on heti alusta lähtien päässyt käyttämään myös Palodexillä. ”Asiakkaiden kanssa toimiminen ja heidän pulmiensa selvittäminen oli minulle ennestään tuttua, samoin kuin tuotehallintoon liittyvä koordinointityö.”

Nokian ja Palodexin väliin Kivimaalla mahtui useampi lyhyt määräaikaisuus eri yrityksissä, ja uusi työ on niin ikään vajaan parin vuoden sijaisuus. Pätkätöiden keskellä eläminen on jatkuvaa tasapainoilua epävarmuuden ja vapauden välillä, mutta Kivimaa suhtautuu töiden hakemiseen periksiantamattomalla asenteella. ”Työnhakuun saa kulumaan todella paljon aikaa, kun sitä tekee tosissaan. Yritin itse varata jokaisesta päivästä myös hetken itseni kehittämiselle. Opiskelin ammattikirjallisuutta ja treenasin esimerkiksi esitys­taitojani säännöllisesti”, Kivimaa vinkkaa muille työn­ hakijoille.

Yritin varata jokaisesta päivästä hetken itseni kehittämiselle.

on paljon hyvin karismaattisia ja fiksuja ihmisiä”, sanoo kokoomuksen kansanedustajana tällä vaalikaudella aloittanut Sari Multala.

Eduskunnassa Multala on tuore kasvo, mutta politiikassa hän on ollut mukana vuodesta 2013 Vantaan kaupunginvaltuutettuna. Uudessa työssään hän pitää hyvänä myös sitä, että eduskunnassa asioihin perehtymiseen on enemmän aikaa kuin kaupungin­valtuuston luottamustointa hoitaessa.

Moninkertainen purjehduksen maailmanmestari ja Suomen purjehdusmaajoukkueen entinen päävalmentaja näkee, että urheilutaustasta on hänelle hyötyä politiikan maailmassa esimerkiksi silloin, kun edessä on kilpailullinen tilanne. Urheilu on Multalan mukaan tehnyt hänestä tavoitteellisen ja suunnitelmallisen. ”Asioiden eteen pitää jaksaa tehdä töitä pitkällä tähtäimellä, ei odottaa pikavoittoja.”

Multala sanoo osaavansa myös tunnistaa, missä suhteessa ­työ ja lepo kannattaa jakaa. ”Näen, missä kohtaa pitää oikeasti ottaa vähän rennommin. Toisaalta jaksan tehdä vähän enemmän kun tiedän, että jossain kohtaa saa levätä.”

Tukea työhönsä hän saa myös kauppatieteen opinnoista. Ekonomina Multala ymmärtää talouden toimintaa ja osaa kriittisesti tarkastella lukemaansa tietoa.

Liikkeenjohdon systeemejä pääaineenaan lukenut kauppatieteilijä on mukana laki- ja sivistysvaliokunnissa, joissa tehdään valmistelutyö. Julkisuudessa näkyy vain jäävuoren huippu, täysistunnot. ”Siellä käydään tärkeää keskustelua, mutta usein istunnoissa ei enää muuteta päätöksiä.”

Vaikka päätökset ovat neuvottelujen tuloksia, eikä jokainen voi saada tahtoaan läpi, on Multalan mukaan kansanedustajan työssä parasta se, että pääsee viemään asioita siihen suuntaan kuin haluaisi niiden menevän. ”Hallitusneuvottelujen aikaan pääsimme kaikki hyvin osallistumaan. Oikeasti tuli tunne, että asioihin voi vaikuttaa.”

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

19

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ KUVAT TIMO HEIKKALA

Korkeakouluopetus kaipaa uudistamista

Oulun yliopiston dekaani Petri Sahlström harmittelee, että opetusmenetelmien käyttöönottamista hidastavat kankeat rakenteet.

20

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

Digitaalisuus mullistaa myös opiskelua, mutta se näkyy tuskallisen hitaasti oppilaitoksissa. Opiskelijat käyttävät jo aivan toisia välineitä ja opiskelutapoja kuin opettajat.

O

petustavan pitää muuttua, mutta vielä ei osata tarkkaan sanoa, mitä pitää muuttaa ja kuinka muutoshalu löydetään. Suurin piirtein näin voisi tiivistää tämänvuotisen Oulussa järjestetyn kauppatieteellisen alan kansallisen tapaamisen annin. Kaksipäiväisen kokoontumisen teemana oli digitaalisuus, ja miten se pakottaa muuttamaan toimintatapoja. Puhetta riitti, mutta konkretia on vielä kaukana. ”Meidän rakenteemme ovat vain niin kankeita”, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Petri Sahlström totesi.

Hänen mielestään ongelmana on, että opetus perustuu niin vahvasti perinteisen luento-opetukseen. Joku voisi tulkita niinkin, että oppilaitosten opettajat eivät halua muuttaa tapojaan. Kuten Oulun yliopiston kauppatieteilijöiden opiskelijajärjestö Finanssi ry:n puheenjohtaja Miia Paavola totesi aiemmin paneelikeskustelussa: ”Meillä on edelleen luennoitsijoita, joilla on ollut samat kalvot käytössä 20 vuotta”.

Muutos ahdistaa ja pelottaa. Ja kyllähän sen ymmärtää. Takana on vuosikymmenten perinne hyvää pedagogiikkaa. ”Olemme vanhan polun vankeja.

Digitalisaatio vaatii oman maailman-

Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikön yliopistonlehtori Jari Laru oli huolissaan siitä, että korkeakoulujen opetus uudistuu liian hitaasti. Hän kannusti rohkeisiin kokeiluihin.

kuvan avartamista. Tuntuuhan se itsestäkin aika hurjalta”, Oulun yliopiston kauppatieteiden kandidaatti -ohjelman johtaja Satu Nätti sanoi paneelikeskustelussa.

UUDISTUMINEN VAATII RISKINOTTOA Dekaani Sahlström myöntää, että kaikilla ei ole tahtoa kehittää opettamista. Joskus se on kiinni persoonasta, mutta toisinaan tekosyyltä kuulostavista rakenteista. ”Elämme ”byroslaviassa”, joka koostuu kokouksista. Niissä jarrutetaan muutosta. Monet pedagogit tässä maassa ovat harmistuneita siitä, että joku hallinnossa tietää opettajaa tai tutkijaa paremmin, minkälaisia järjestelmiä tai välineitä tulisi käyttää”, paasasi Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikön yliopistonlehtori Jari Laru provosoivasti Oulussa.

Sahlströmin mielestä Larun ajatuksissa on vinha perä, ja kaikkien opettajien pitäisi ottaa ne vakavasti. ”Uusien asioiden kokeileminen ei aina mene heti putkeen. Silloin saattaa tulla lunta tupaan sekä opiskelijoilta että työnantajalta.”

Siksi sekä Sahlström että Laru kannustavat ottamaan riskejä ja luomaan kokeilevan ilmapiirin. Kun maailma muuttuu koko ajan ympärillä, ei voi käpertyä turvalliseksi koettuun kuplaan. ”Suurin riski on, että ei tehdä mitään. Silloin joku menee ohi”, Sahlström sanoo.

Laru heitti esityksensä aikana ilmoille ajatuksen siitä, että yliopistojen tietohallintojen toimenkuvaa muutettaisiin, ja niistä tehtäisiin yksikkö, joka hallinnoisi erilaisia oppimisteknologioita ja auttaisi niiden soveltamisessa. Larun mielestä suurin vastuu opetuksen kehittämisessä

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

21

OP Ryhmän digitaalisten palveluiden kehittämisen parissa työskentelevä Sari Heinonen kertoi, kuinka pankkiala on keskellä suurta haastetta. Sekä isot teknologiajätit että erilaiset startupit haastavat uusilla mobiilisovelluksilla.

22

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun johtaja Antti Lönnqvist (vas.) keskusteli Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemmingin ja Petri Sahlströmin kanssa Oulussa muun muassa oppilaitosten yhteistyön tiivistämisestä.

Vaasan yliopiston johtamisen yksikön professori Riitta Viitala palkittiin Oulussa Suomen Ekonomien Opetuspalkinnolla. Hän kertoi, että Vaasassa opettajat keskustelevat jatkuvasti opettamisesta ja jakavat parhaita käytäntöjä. Siinä missä monessa opinahjossa uusia ideoita karsastetaan, Vaasassa reaktio on päinvastainen. ”Kaikkihan ovat innoissaan, jos joku vähän irrottelee”, Viitala sanoi palkitsemistilaisuuden jälkeen.

Martti Ahtisaari -instituutin johtaja Veikko Seppänen kertoi Oulussa arvioitaan siitä, mihin suuntaan maailma tulee kehittymään globaalin verkottoitumisen ja uuden teknologian myötä.

olisi siinäkin tapauksessa opettajilla.

Heillä olisi kuitenkin paikka, mistä hakea apua, kun omat tietotekniset taidot kehittämiseen loppuisivat.

Tuki onkin se tärkein asia. Monet uusia teknologioita tai tapoja käyttöönottaneet opettajat ovat joutuneet kohtaamaan vastustusta vanhoilta opettajilta tai hallinnosta. Laru ei lähtisi käännyttämään heitä vaan tukemaan edelläkävijöitä. Sitä kautta kulttuuri vähitellen muuttuu.

DIGINATIIVIT HALUAVAT TEHDÄ Useaan alaan digitalisaatio vaikuttaa montaa eri kautta. Oulussa puhuttiin siitä, kuinka uusi diginatiivisukupolvi on tottunut siihen, että teknologiset laitteet ja sovellukset ovat halpoja, helppoja käyttää ja kaikkien ulottuvilla. Verkon välityksellä myös jaetaan erilaisia taitoja ja oppeja täysin tuntemattomille. Usein tittelit ja pömpöösit asemat eivät ole tärkeintä, vaan suosio tulee taitojen ja kykyjen mukaan.

Kun tämä sukupolvi tulee innokkaana opiskelemaan moderniin yliopistoon, heidät asetetaan istumaan luentosaliin, jossa pahimmillaan

luennoimista vihaava tutkija kertoo oppimistavoitteista, yliopiston kankeista käytännöistä ja moodle-avaimista. Taivaissa lennelleet ideat laskeutuvat luentosalin lattialle.

Opiskelijat katoavat luennoilta, jos niitä ei koeta hyödyllisiksi.

Asiaa voisi konkretisoida niinkin, että jos diginatiivisukupolvi päättäisi miettiä, kuinka digitalisaatiosta otettaisiin hyöty irti opetuksessa, ei tuloksena olisi valtakunnallisia päiviä ja loputtomia kokouksia. Kun vanha sukupolvi vielä miettisi sopivaa kokoonpanoa johonkin sopivan lyhenteen saaneeseen työryhmään, diginatiivisukupolvi olisi sosiaalisessa mediassa käynyt keskustelua uusien menetelmien testaamiskokemuksista ja ilmaisista ohjelmistoista.

RAHOITUS VÄHENEE Ensi vuonna korkeakouluilta leikataan 75 miljoonaa euroa ja indeksikorotusten jäädyttäminen vie korkeakouluilta 175 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä.

Siksi valtiovalta toivoo digitaalisuuden tuovan myös säästöjä. Yhtenä konkreettisimpina keinona kauppa­ korkeakoulun puolelta on hanke verkkokurssien toteuttamiseksi.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

23

Tärkeintä olisi, että välineet olisivat vain keino parempaan opetukseen.

Kansainvälisen yritysverotuksen asiantuntijaohjelma marraskuu 2015 – helmikuu 2016 • sopivasti teoriaa ja käytännön kysymyksiä yrityksen kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista • erityiskysymykset, verosuunnittelumahdollisuudet ja riskit • eri aloja edustavat huippukouluttajat takaavat laadun ja monipuolisen sisällön.

Tutustu ohjelmaan ja osallistujien kommentteihin tarkemmin www-sivuilla: www.uta.fi/kvyritysverotus

Tutustu myös muuhun tarjontaamme: Tampereen JOKO 33 tammikuu 2016 – toukokuu 2017 www.uta.fi/joko

Työhyvinvoinnin strateginen johtaminen joulukuu 2015 – helmikuukuu 2016 www.uta.fi/jkk/synergos/tsj.html

Julkistalouden controller – Talous hallintaan lokakuu 2015 – toukokuu 2016 www.uta.fi/jkk/synergos

Edelläkävijöiden EMBA-ohjelmat www.embatampere.fi

JOHTAMISKORKEAKOULU Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos www.uta.fi/jkk/synergos

24

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

Ajatuksena on ensin luoda kokeilu, jossa sivu­ aineopiskelijat voisivat suorittaa verkossa perus­ kursseja. Kokeilun on tarkoitus käynnistyä vuoden päästä eli syksyllä 2016. Oulussa aikataulu todettiin turhan kunnianhimoiseksi. ”Jos edes joku pilottikurssi saadaan ensi syksyksi, sekin olisi loistava saavutus”, Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry:n pääsihteeri Juuso Leivonen totesi.

Diginatiivisukupolvi ei luultavasti vaikutu aika­ taulusta. Toisaalta verkkokurssin järjestäminen ei ole mikään pikku juttu. Professorit muistuttivat, että jos sen haluaa tehdä hyvin, suunnittelu ja to­ teutus vievät aikaa. Aika taas on rahaa, kuten kaikki tietävät. Eikä sitä ole tulevaisuudessa tulossa yhtään helpommin – ainakaan valtiolta.

Mutta totuutta on katsottava silmiin. Muutos on myös hyvästä. Esimerkiksi tämänvuotisen opetus­ palkinnon saaja, joustavia suoritustapoja opiskeli­ joilleen tarjonnut professori Riitta Viitala huomasi itsekin nauttivansa uudesta tavasta enemmän.

SISÄLTÖ EDELLEEN TÄRKEINTÄ Opetusta ei kuitenkaan pidä uudistaa välineiden ehdoilla. Tärkeintä olisi, että välineet olisivat vain keino parempaan opetukseen. Oulun paneelissa puhunut Satu Nätti oli jopa vähän turhautunut siihen, että keinot tuntuvat tulevan ennen oppimis­ tavoitteita. ”Olemme edelleen liian kiinni siinä, miten kurssi pidetään. Pitäisi ennemmin miettiä, mitä opete­ taan ja mitkä ne oppimistavoitteet on, ja vasta sen jälkeen niitä tapoja.”

Toisaalta on syytä myös pohtia, mikä on se sisäl­ tö, mikä on relevanssia opiskelijoille vielä kymme­ nen vuoden päästä.

Oppimistapoja tutkiva ja kehittävä Jari Laru muistutti omassa esityksessään, että kun kym­ menen vuotta sitten valmistuneilta on kysytty tärkeimpiä taitoja, ovat sinne nousseet niin sanotut pehmeät taidot: kommunikointitaidot, kyky sovel­ taa oppimistaan sekä kyky uudistaa toimintatapoja ja ajattelua. Laru muistuttaa myös, että ihmiset oppivat parhaiten tekemällä itse. Siksi opetuksen pitäisi perustua enemmän todellisiin esimerkkei­ hin ja työelämän projekteihin.

Lisäksi opiskelijat voisivat antaa enemmän palautetta toisilleen ja keskustella asioista. Siihen ei luultavasti tarvitsisi erityisesti kannustaa, sillä nykyinen diginatiivisukupolvi on tottunut keskinäi­ seen opastukseen.

[ TIESITKÖ? ] Tiedot perustuvat Suomen Ekonomien vuosittaiseen jäsentutkimukseen sekä kyselyyn, jossa kartoitettiin jäsenten työhön ja perheeseen liittyviä valintoja.

TASAVERTAISUUS TÄRKEÄÄ Molempien puolisoiden urat ovat ekonomeille lähtökohtaisesti tärkeitä.

Todellisuudessa kokemus urien tärkeydestä ja urakehitys­mahdollisuuksista on miehillä ja naisilla erilainen.

2/3

ekonomilla on lapsia

SUKUPUOLI ON VAIKUTTANUT OMAAN URAAN KYLLÄ

27 % kaikki vastaajat

12 % mies, lapsia

EI

61 % kaikki vastaajat

74 % mies, lapsia

38 % nainen, lapsia 49 % nainen, lapsia

Kokee, että naisten ja miesten uraodotuksiin ja -kehitykseen suhtaudutaan eri tavalla KYLLÄ

33 % kaikki vastaajat

9 % mies, lapsia

41 % nainen, lapsia

EI

47 % kaikki vastaajat

73 % mies, lapsia

39 % nainen, lapsia

PUOLISOIDEN URA ON YHTÄ TÄRKEÄ Opiskeluaikana

KYLLÄ 76 %

11 %

Uran edetessä MOLEMMAT YHTÄ TÄRKEITÄ

OMA URA TÄRKEÄMPI

PUOLISON URA TÄRKEÄMPI

NAINEN 54 % MIES 51 %

NAINEN 16 % MIES 38 %

NAINEN 18 % MIES 0 %

SUKUPUOLTEN VÄLINEN SELITTÄMÄTÖN PALKKAERO Naisekonomi ansaitsee yksityisellä sektorilla samasta työstä 11 prosenttia vähemmän kuin miesekonomi.

TYÖPAIKALLA TOTEUTUU MIESTEN JA NAISTEN TASA-ARVO

TYÖNANTAJA KANNUSTAA MIEHIÄ JA NAISIA ETENEMÄÄN URALLA YHTÄ PALJON

Samaa mieltä

Eri mieltä

mies 92 % nainen 70 %

mies 4 % nainen 20 %

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

25

Kuplapallo

• Pelataan liikuntasalissa tai nurmikentällä.

• Ei sovellu lapsille tai hyvin pienikokoisille aikuisille, pituusraja 150 cm.

• Palloja on kahta kokoa, halkaisijaltaan 150 cm ja 170 cm.

• Pallojen sisällä on käsikahvat ja valjaat.

• Turvallisuusohjeet kerrataan aina tunnin alussa.

26

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

[ERITYINEN EKONOMI ]

TEKSTI PIA-MARIE RAUHALA KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

Luovaa palloilua

Yrittäjä ja kylteri Joona Kapanen näki kavereidensa kanssa Youtubessa videon hauskasta uudesta urheilulajista. Heidän ansiostaan kuplapalloa pelataan nyt Suomessakin.

P

elaajat juoksevat nurmikolla muovisten, läpinäkyvien pallojen sisällä ja yrittävät saada jalkapalloa maaliin. Törmäilyä, taklailua ja kiljumista ei heti uskoisi urheiluksi. Silti yksi erä kestää vain 2–3 minuuttia, koska kunto joutuu niin koville. ”Yleensä kaikki ovat alkuun kumossa”, naurahtaa kylteri ja yrittäjä Joona Kapanen.

26-vuotias Kapanen opiskelee palvelujohtamista ja brändimarkkinointia Itä-Suomen yliopistossa. Opiskelun rinnalla hän hoitaa Kuplapallon markkinointia ja asiakastarjouksia. Lisäksi hän tekee töitä myynnin ja markkinoinnin parissa sekä omalla toiminimellä että tamperelaisessa Idema Oy:ssä ja on mukana sijoitus­ yhtiö Trevecon toiminnassa. ”Olen monialainen yrittäjä. Idemassa teemme innovatiivisuuteen liittyviä koulutuksia ja yrittäjyyskasvatusprojekteja. Treveco sijoittaa kiinteistöihin, osakkeisiin ja potentiaalisiin start-upeihin. Se tuo oppia rahoituksesta ja sijoittamisesta, kun taas opinnoissa keskityn markkinointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen.”

Ensimmäiset yrityksensä Kapanen perusti vuonna 2010. Tradenomitutkinnon jälkeen hän keskittyi hetken yrittäjyyteen, mutta palasi takaisin koulun penkille. ”Halusin saada uusia ajatuksia. Parasta on oppia ymmärtämään teorian ja tutkimuksen hyötyä omalla toimialalla, esimerkiksi luotettavuuden kannalta.”

LAJI PITI ITSE TUODA MAAHAN Kuplapallo-toiminta lähti liikkeelle hetkessä. Yrittäjistä koostuva kaveriporukka näki Youtubessa videon italialaisesta kuplapallosta. He halusivat kokeilla ideaa Suomessa, mutta mistään ei löytynyt palveluntarjoajaa.

Ei auttanut kuin tuoda itse laji maahan. ”Se päätettiin saman tien. Yrittäjänä kertynyt itsevarmuus ja rohkeus riittivät siihen, että osasi nähdä, mistä muutkin syttyvät.”

Toiminta alkoi virallisesti tammikuussa 2014. Kaikki viisi omistajaa tuovat yritykseen erilaista osaamista talouspuolesta markkinointiin. Pääpaikkana on Tampere.

Huonoa palautetta ei ole tullut. Suurin asiakas­ seg­mentti ovat polttariporukat, mutta myös yritysten virkistyspäivät ovat lisääntyneet kovasti.

”Ihmisiä kiehtovat uudenlaiset elämykset ja yhdessäolo. Myös meille jää aina tosi hyvä maku peleistä.”

Kuplapallossa ei tarvitse olla urheilullinen tai muuten innostunut pallopeleistä. ”Voi pelata kukkulan kuningas -tyyppistä peliä tai ihmiskeilausta. Pyöriä, tehdä kuperkeikkoja. Variaatioita on olemassa niin paljon kuin luovuus antaa myöten”, Kapanen kertoo.

MARKKINOIDEN PARHAITA PALLOJA MUILLEKIN Amerikassa kuplapallolle on jopa omia liigoja. Suomessakaan se ei ole mahdoton ajatus, pelataanhan suolentopallossakin MM-kisat. ”Olemme korvamerkinneet ihmisiä polttariporukoista. Jos joskus tulee kisat, meillä on pelaajat valmiina”, Kapanen nauraa.

Laajentumistakin on jo mietitty. ”Järkevä liiketoimintamalli olisi välittää palloja urheilukeskuksille ympäri Suomea. Pallot ovat markkinoiden parhaat, ja niitä kehitetään koko ajan.”

Ei Kapanenkaan aina ole yhtä varma ollut. Hänen ensimmäinen myyntitilanteensa oli markkinointikampanja Tampereen ammattikorkeakoululle. ”En nukkunut kolmeen yöhön, koska jännitin niin paljon sitä, miten voin myydä jotain ilman kunnon referenssejä. Sykäys lähteä yrittäjäksi oli se, kun tajusin että voin kaupata omaa osaamistani.”

Nyt hän toivoo, että voi olla opiskelijoille esimerk­ kinä learning-by-doing-hengestä ja uskosta itseen. ”Olen aika malttamaton persoona. Elämän aikana pitää avata mahdollisimman paljon ovia. Koskaan ei tiedä, millaisia tilaisuuksia tai työtarjouksia seuraavan oven takana on.”

Kuplapallo vie noin yhden päivän Kapasen työ­ viikosta. Kaiken keskellä hän pystyy valitsemaan, ­ mitä tekee. ”Ei ole liikaa aikaa, mutta ei ole liikaa stressiäkään.”

Ensi vuoden alussa hän lähtee Bostoniin töihin. ”Projektimuotoisesti ulkomaille lähteminen on ammatillisesti kehittävää. Keikan päätteeksi varmaan ajelen opiskelukavereiden kanssa Route 66:n läpi ja sitten katson, mitä uutta elämä eteen tuo.”

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

27

[ MAAILMALLA ] Virossa asuinkustannukset ovat alhaiset. Meriläinen asuu Tallinnan ydinkeskustassa Rotermannin korttelissa. Remontoitu ja uusi 50 neliön kalustettu vuokraasunto maksaa ilman käyttökuluja 650 euroa kuukaudessa.

Tallinnan työkulttuuria uudistamassa

Tomi Meriläinen päätyi ensin hotellijohtajaksi Pietariin, sitten Tallinnaan. Virolaisille hän on opettanut avoimuutta, vastuunottoa ja rohkeutta kohdata myös epäonnistumiset.

28

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

TEKSTI PIA-MARIE RAUHALA KUVAT ROOPE PERMANTO, THINKSTOCK

O

ulun murre heijastuu puheesta, vaikka kuusi viimeistä vuotta on kulunut ulkomailla. Niistä kaksi vuotta ekonomi Tomi Meriläinen on johtanut Park Inn by Radisson Central Tallinn -hotellia.

Vuodet ovat muuttaneet radikaalisti niin miestä kuin työpaikkaakin.

Palo lähteä ulkomaille oppimaan uutta oli kytenyt jo yläasteelta.

Vuonna 2003 Meriläinen aloitti taloustieteen opinnot Jyväskylässä, mutta lähti pian tekemään kandidaattitutkintonsa loppuun Skotlannin Edinburghiin.

Paluu maisteriopintoihin Suomeen oli vaikea, ja heti opintojensa jälkeen Meriläinen halusi mahdollisimman kansainväliseen työhön.

Hän haki S-ryhmän kaupalliseen kenttäkoulutukseen ja otti vastaan hotellialan paikan sillä ehdolla, että pääsee lopulta ulkomaille.

Kesäkuussa 2009 Meriläinen hyppäsi Pietarin-junaan, minkä jälkeen alkoi rakettimainen nousu. ”Se oli elämäni antoisinta aikaa, mutta myös raskasta. Puolessatoista vuodessa minusta tuli Sokos Hotel Vasilievskyn johtaja. Venäläisiltä opin paljon erityisesti elämästä, rohkeudesta ja yhteispelistä.”

Neljän vuoden jälkeen hän kaipasi jotain uutta. ”Rezidor Hotel Group tarjosi töitä Tallinnasta. Vaihtoehtona olisi ollut lähteä syvälle Venäjälle. Koska Tallinna oli lähellä ja helppo, mutta ei Suomessa, otin paikan epäröimättä vastaan.”

SKUMPPAA JA KAKKUA Viron työkulttuuri oli Meriläiselle šokki. Ensimmäinen vuosi oli tuskallista aikaa, koska hän oli tottunut työskentelemään avoimien ja uteliaiden venäläisten kanssa.

Työntekijät eivät aluksi uskaltaneet edes tervehtiä uutta johtajaa. ”Tulin pyssyt paukkuen ja kova hönkä päällä, ja virolaiset olivat aivan kauhuissaan. Heillä ei ollut koskaan aiemmin ollut sen tyylistä esimiestä.”

Meriläinen alkoi kannustaa työntekijöitä ryhmätyöhön ja omatoimisuuteen. Hän toi hotelliin harjoittelijoita ja palkkasi ulkomaalaisia sekä virolaisia paluumuuttajia, jotka toivat mukanaan kansainvälisempää palvelukulttuuria. Puolentoista vuoden jälkeen asiat alkoivat muuttua.

Viron työkulttuurissa näkyy silti Neuvostoliiton hierarkkinen ja epävarmuutta välttelevä perinne, jossa alaisille ei delegoida mitään, ettei tapahtuisi virheitä. Kulttuuri on kuitenkin muutoksen keskellä. ”Kaksi- ja nelikymppisen kontrasti on suurempi kuin Suomessa.

Vapaan ”e-Estonian” nuoret ovat kasvaneet teknologisen kehityksen keskellä ja ovat tottuneita sähköisten palvelujen käyttäjiä.”

Meriläisen mukaan virolaiset muistuttavat pessimismiltään suomalaisia. Toisin on Venäjällä. ”Venäläiset vetävät vaikka tikusta juhlan, koska elämä on epävarmaa.

Siellä on skumppaa ja kakkua työpaikoilla. Eihän täällä sellaista harrasteta”, Meriläinen nauraa.

Paitsi nyt. Meriläinen on opettanut työntekijöitään juomaan samppanjaa syntymäpäivillä. Hän on kannustanut työtovereita huomioimaan toisensa henkilökohtaisesti, korostaen yksilö­ kohtaisia onnistumisia koko tiimin ylpeyden aiheena. Nykyään työntekijät kysyvät johtajalta kuulumisia ja esittävät rohkeasti kehitysehdotuksiaan.

KOVA TYÖMORAALI, ALHAINEN PALKKA Virossa bruttopalkka on keskimäärin 1 000 euroa, minimipalkka oli vuoden 2015 alussa 390 euroa kuukaudessa.

Tasaveroperiaatteella kaikkea tuloa verotetaan 20 prosentilla. Työpäivän pituus on 8,5 tuntia, josta ruokatauko on puoli tuntia. Vuosiloma on 28 kalenteripäivää. ”Työmoraali Virossa on kova, ja virolaiset ovat tunnollisempia kuin suomalaiset. Useat nuoret ryhtyvät lisätienestien toivossa yrittäjäksi”, Meriläinen kertoo.

Vanhempainvapaata myönnetään sekä äidille että isälle, ja palkallisella vanhempainvapaalla voi olla puolentoista vuoden ajan. Työterveyshuolto rajoittuu vuosittaisiin terveystarkastuksiin.

Meriläisen mukaan Tallinnan työmarkkinoilla on vaikeaa rekrytoida ja pitää ihmisiä. Irtisanomissuoja on huonompi kuin Suomessa, ja henkilöstön vaihtuvuus voi olla valtava. ”Kun tulin vuonna 2013, henkilöstön vaihtuvuus oli 96 prosenttia, tällä hetkellä parinkymmenen luokkaa.

Näyttää siltä, että kannustava ja yhteistoiminnallinen johtamiskulttuuri toimii hyvin myös tämän päivän Virossa.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

29

[ MAAILMALLA ]

Huippunaiset.

Menestystarinoita.

9.11. ja 9.12.2015, Helsinki Kaksipäiväinen koulutus tarjoaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia organisaatioiden päivittäiseen toimintaan. Tilaisuudessa käydään käsiksi menestykseen ja työn merkityksellisyyteen yritysten ja yksilöiden toiminnan kehittämisen kautta.

Ilmoittaudu mukaan – luvassa on inspiroivia esimerkkejä ja harjoitteita osaamisen, arvostamisen ja kehittämisen kulttuurista.

Lue lisää bit.ly/huiput Jaana Villanen erikoisjuristi, kehittäjä ja kouluttaja, Prorigin Oy Maaretta Tukiainen CEO, muutosvalmentaja, tietokirjailija, Moodit Oy

Naisjohtajaklubi

Uutta arin pakam kaup eissa! k lub

10.11.2015–9.11.2016, Espoo Kauppakamarin Naisjohtajaklubi on erityinen foorumi osaamisen ja kokemuksen jakamiseen sekä tehokkaaseen verkostoitumiseen.

Klubeissa jaetaan tietoa ja kokemuksia työelämään liittyvistä asioista, ravistellaan ajatuksia sekä innostetaan ja innostutaan luottamuksellisessa verkostossa. Keskustelujen teemat ovat klubilaisten itsenä valitsemia.

Lue lisää bit.ly/Nklubi

Jaamme toisillemme kultahippuja.

- Klubijäsenen palaute

kauppakamarikauppa.fi asiakaspalvelu@kauppakamarinkoulutus.fi

TURISMI ELINEHTONA Tallinnan hotelliala on riippuvainen turismista. Vuonna 2013 Meriläisen Park Innin asiakkaista noin 40 prosenttia oli suomalaisia turisteja. Huoneiden hinnat ovat Helsinkiin ja Riikaan verrattuna edullisempia, mutta vaihtoehdot ovat lisääntyneet. ”Sadan euron hotellihuoneen kilpailijana on nykyään 15 euroa maksava hostelli, jota kuka tahansa voi myydä netissä. Tuote ei ole enää sama.”

Meriläinen sai edellisvuonna palkinnon hotellin nettikaupan kehittämisestä. Internet-varausten määrä yli kolminkertaistui edellisvuoteen nähden.

Tänä vuonna kysyntä tippuu. Viro kärsii Ukrainan kriisistä sekä Venäjän ja Suomen heikoista taloustilanteista. Venäläisten matkustajamäärä on romahtanut puoleen edellisvuodesta, ja mielikuvat Baltian maiden turvattomuudesta vaikuttavat matkustajiin. ”Osa aasialaisista ja amerikkalaisista ryhmistä ei tule enää ollenkaan. Toisaalta olemme saaneet natobisnestä eli sotilaita.”

LOISTAVAT PUITTEET ELÄMÄLLE Viro on pieni, 1,3 miljoonan asukkaan maa. Meriläisen mukaan monilta virolaisilta puuttuu kokemus muista maista, eikä Tallinna ole niin kansainvälinen paikka kuin luulisi.

Hän on joutunut arvioimaan toimintatapansa uudestaan, mutta samalla oppinut paljon ja kasvanut ihmisenä. ”Kuvittelin, että tulen lomalle dynaamisesta Pietarista.

Jouduinkin älyttömään prässiin ja sopeutumaan täysin eri ympäristöön. Opin ennen kaikkea kärsivällisyyttä – muutos ei ole aina niin nopeaa kuin haluaisi sen olevan.”

Työn vastapainona Meriläinen harrastaa. Hän joogaa, syö terveellisesti ja rullaluistelee. Keskustasta pääsee loistaville luontoreiteille. ”Viro on hyvä vaihtoehto, jos haluaa nauttia rauhallisesta elämästä, alhaisesta verotuksesta ja liikuntamahdollisuuksista.”

Jatkossa Meriläistä kiinnostaa hotellialalla erityisesti Business Development eli isot projektit ja investoinnit sekä niihin liittyvä strategiatyö. Seuraava mielenkiintoinen haaste voi löytyä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. ”Jos olisi perhettä ja elämä selkeästi rakennettuna, Tallinna tarjoaisi loistavat puitteet elämälle. Mutta seikkailun- ja kehityshaluisen pitää katsoa avoimin mielin eteenpäin.”

”Viro on hyvä vaihtoehto, jos haluaa nauttia rauhallisesta elämästä ja alhaisesta verotuksesta.”

Tomin vinkkejä Tallinnaan HOTELLI: Park Inn by Radisson Central Tallinn –

huippusijainti 5–10 min kävellen satamasta ja vanhasta kaupungista. Remontoidut ja trendikkäät huoneet sekä ravintola, tilaussauna ja kokoustilat. Hyvä hinta-laatusuhde.

RUOKA: Sfäär – lifestyle-myymälä ja kahvila. Erinomainen hinta-laatusuhde ja rento meininki.

JUOMA: Manna La Roosa – kaupungin tyylikkäin drinkkipaikka vanhan kaupungin portilla.

MERI-ILMASSA ON SUUREN YRITYSTAPAHTUMAN TUNTUA!

Tallinkin ja Silja Linen laivoilla voi järjestää mitä erilaisimpia tapahtumia konferensseista gaaloihin.

Tarvittaessa koko laivan voi tilata omaan käyttöön! Palvelut kattavat majoituksen, huippuviihteen, makunautinnot ja tilat, eikä maisemakaan satuta silmää.

Järjestätpä tapahtuman pienelle piirille tai suuremmalle joukolle, tilat muuntautuvat joustavasti aina tarpeen mukaan – vain mielikuvitus on rajana!

Lue lisää ja ota yhteyttä!

tallinksilja.fi/events | 010 804 123 (ma–pe klo 9–17) 010-puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

REHELLISYYS VAKUUTTAA TYÖHAASTATTELUSSA Paras tapa vakuuttaa työhaastattelussa on vastata rehellisesti. Ylimielisen kuvan hakijasta saa harvoin. Niin kuitenkin käy, jos yrittää olla enemmän kuin onkaan.

TEKSTI ELISE TAMMINEN KUVA ROOPE PERMANTO

T

yöhaastatteluun valmistautuminen kannattaa aloittaa pohtimalla, mitä minä toisin työpaikkaan ja -tehtävään”, neuvoo työpsykologi Kirsi Laine Master Suomi Oy:stä. ”Silloin voi olla leppoi­ sasti, kun on sinut itsensä ja osaamisensa kanssa eli tunnistaa, missä oman osaamisen rajat menevät.”

Olemattomia taitoja ei kannata maalailla. ”Jos yrittää kertoa jotakin sellaista, mikä ei ole totta, se näkyy läpi.

Silloin vakuuttavuus vähenee. ” Laine on ollut henkilöarviointeihin erikoistunut konsultti jo 17 vuoden ajan. Hän kertoo törmäävänsä usein siihen, että hakija on etukäteen miettinyt sellaisen vastauksen, jonka ajattelee miellyttävän haastattelijaa. ”Kokenut haastattelija huomaa kyllä, mikäli henkilö ei kerro avoimesti itsestään, vaan siitä mitä olettaa, että häneltä halutaan kuulla.”

Laine muistuttaa, että työnantajat eivät aina hae valmiita huippuosaajia. Toisinaan riittää, että haluaa

Vakuuta työhaastattelussa • Vastaa rehellisesti ja ole oma itsesi.

• Pukeudu toimialan mukaan: pankkiin muodollisemmin kuin mainostoimistoon. Valitse kuitenkin vaatteet, joissa viihdyt.

• Varttunut hakija: korosta kokemusta.

• Nuori hakija: korosta oppimishalua ja tunne itsesi.

• Kerro asioista, jotka oikeasti osaat.

• Kerro osaamisestasi esimerkein.

• Jos sinun on vaikea kehua itseäsi, kerro työsi tuloksista.

• Kerro, mitä haluat oppia.

32

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

[ URA ]

oppia ja kehittyä. Haastattelussa voi hänen mukaansa rohkeasti sanoa, ettei vielä osaa, mutta on innokas oppimaan.

TOSITARINAT EIVÄT OLE YLPEILYÄ Osaamisestaan kannattaa kertoa esimerkkien avulla. ”Se, että kertoo tositarinoita, ei vaikuta ylpeilyltä.”

Laine on innossaan siitä, että monet nuoret hakijat osaavat tuoda osaamisensa esiin. Hän kertoo, että varttuneempi työnhakija ajattelee useammin, ettei itseä saisi kehua, vaan hyvän työn tulisi näkyä hyvistä tuloksista.

Työn lisäksi onnistumiset voivat liittyä harrastuksiin. Laine kehottaa kertomaan tuloksista faktoina. ”Työnantaja on kiinnostunut kuulemaan, mitä olet saanut aikaiseksi, miten olet onnistunut ja mitä olet oppinut.”

Hakijan tulee myös pystyä kuvailemaan, millaista palautetta hän on työstään saanut. ”Pitää uskaltaa tuoda tasapainoisesti esiin, mikä on mennyt hyvin ja

missä on ollut korjaamisen varaa.

Sekin tuo vakuuttavuutta haastattelutilanteeseen, kun ei koko ajan yritä esittää, että kaikki on mennyt täydellisesti”, Laine sanoo.

Uskottavaa ei ole, jos omassa työskentelyssä ei näe mitään parannettavaa. ”Silloin henkilö ei todennäköisesti pysty oman tekemisensä kriittiseen arviointiin. Se taas on tärkeää, jotta voi kehittyä.”

ERI-IKÄISIÄ SAMAAN TYÖYHTEISÖÖN Laine sanoo, että yli 50-vuotiaiden vaikea työllistyminen on Suomessa iso ongelma ja heittää haasteen työnantajille. ”Työnantajien olisi hyvä nähdä se arvo, mikä 50 täyttäneillä on. Heillä on paljon kokemusta ja osaamista, jota voisi hyödyntää.”

Psykologin mielestä yli 50-vuotiaat voivat tehdä esimerkiksi nuoresta työryhmästä tehokkaamman ja monipuolisemman. Nuorilta tulee intoa, mutta varttuneilta kokemusta, jolla saatetaan välttää turhat virheet ja kustannukset.

Tiesitkö, että Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen apua esimerkiksi videohaastatteluun valmistautumiseen?

Lue lisää Ekonomin verkkolehdestä osoitteessa ekonomilehti.fi.

”Mitä monimuotoisempi ryhmä on, sitä innovatiivisempi, tehokkaampi ja tuloksellisempi se myös on.”

Laine on nähnyt urallaan, että moni yli 50-vuotias työnhakija on korostanut hyväkuntoisuuttaan tai urheiluharrastuksiaan vakuuttaakseen työnantajat työkyvystään.

Se on hänen mielestään kuitenkin turhaa, sillä hyväkuntoisuus näkyy ihmisestä. ”Pelkkä hyvä fyysinen kunto ei monessakaan tehtävässä merkittävin tekijä, vaan motivaatio satsata työhön. Se puolestaan ei ole iästä kiinni.”

Vastavalmistuneita Laine kannustaa hankkimaan perustyökokemusta oman alan töistä, jotta he voivat myöhemmin kurottaa esimerkiksi esimiestehtäviin. Hänen mukaansa kannattaa miettiä, mistä todella on kiinnostunut, jotta voi olla innostunut tehtävästä. Hakijan tulisi myös tuntea itseään ja tietää, millainen on työntekijänä, hän sanoo. ”Jos työkokemusta ei vielä ole, on hyvä miettiä, minkälainen käsitys itsestä on vaikkapa opiskelun tai harrastusten kautta syntynyt.”

LIITON URAPALVELUT LÖYDÄT OSOITTEESTA ekonomit.fi/ urapalvelut

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

33

[ PERSONA GRATA ]

JOHTAJA TEKSTI ARJA KRANK KUVAT ROOPE PERMANTO

median myllerryksessä

Sanoma Media Finlandin tuore toimitusjohtaja Pia Kalsta vannoo tiimipelaamisen nimeen, koska johtajan paras työkalu on tietää, mitä muut tietävät.

K

umma kyllä, aikaero ei tunnu yhtään”, Pia Kalsta ihmettelee Sanomatalon korkeuksissa sijaitsevassa neuvotteluhuoneessa. Ikkunasta siintää huima näköala kimmeltävälle Töölönlahdelle. Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja ­on juuri palannut kuusi viikkoa kestäneeltä opiskelumatkalta Yhdysvalloista. ”Stanford oli tänä vuonna kesälomani.

Kävin siellä yliopistossa läpi supertiiviin koulutusohjelman, jossa jokainen arkiaamu alkoi kuudelta kuntolenkillä ja ryhmätyöt loppuivat vasta iltakymmeneltä.”

Opiskelijoina oli eri alojen yritysjohtoa ympäri maailmaa: 160 opiskelijaa edusti yli neljääkymmentä kansallisuutta. Koulutuksessa työstettiin liike-elämän ja maailmanpolitiikan kuumia kysymyksiä. ”Voisi kuvitella, että sieltä mennään bongaamaan vain omalle alalle tärkeitä asioita. Kurssilla kuitenkin huomasi, että ydinkysymykset ovat toimialasta riippumatta samantyylisiä.”

Kun globalisaatio ja teknologia muovaavat yritysmaailmaa jatkuvalla kiihtyvyydellä, asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu. Yritysten pitää oppia sietämään epävarmuutta, eikä kellään ole varaa jämähtää. ”Tässä ajassa pitäisi pystyä reagoimaan muutoksiin nopeasti. Keskustelimme siitä, kuinka yrityskulttuurilla on tärkeä osa: yrityksissä tulisi kyetä ylittämään esteet, jotka hidastavat uudistumista.”

Kalsta kertoo, että hiukan yllättäenkin yksi ­suurimmista esteistä voi olla yrityksen aiempi menestyneisyys. ”Ajatellaan ehkä, että tulosta tulee edelleen samalla kaavalla. Johdon tulisi kuitenkin olla koko ajan selvillä, mihin suuntaan kehityksen ’mannerlaatat liikkuvat’. Tieto pitäisi sitten pystyä kokoamaan yrityksen yhteiseksi näkemykseksi.”

34

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

LAMA-AJAN OPISKELIJA EI ODOTTANUT PUNAISTA MATTOA Kun Kalsta vuonna 1990 kirjoitti ylioppilaaksi Jokelan lukiosta, hänellä ei ollut selkeää visiota urapolustaan. ”Kauppatieteiden opinnot tuntuivat hyvältä valinnalta. Ne mahdollistavat suuntautumisen moneen eri paikkaan. Mietintäaikaa jäi lopulta vähän, kun pääsin ensimmäisellä yrittämisellä sisään.”

Päätös osoittautui oikeaksi, kun sopiva pääaine löytyi. ”Hapuilin hiukan alkuun. Kokeilin kansainvälistä liiketoimintaa, mutta vaihdoin sitten markkinointiin.”

Kalsta valmistui 1995 maisteriksi loistavin arvosanoin ja sai McKinseyn stipendin vuoden parhaasta tutkinnosta. ”Opiskelin pahimpaan lama-aikaan. Silloin kukaan meistä ei ajatellut, että koulusta läh­ tiessä vieritetään punaista mattoa oven eteen.

Aika sai arvostamaan sitä, että on ylipäätään työpaikka.”

Opiskeluaikana Kalsta aloitti työt konsulttiyrityksessä, jossa teki haastatteluja ja erinäisiä projekteja. ”Sinne jäin valmistumisenkin jälkeen. Sitten halusin kokeilla muuta ja pääsin sattumalta kansainvälisen brändimarkkinointitalon trainee-ohjelmaan. Se oli siihen aikaan upea juttu”, Kalsta nauraa.

Yritys oli pehmopaperifirma SCA, Svenska Cellulosa Aktiebolaget, jossa Kalsta teki muun muassa Liberon Euroopan-markkinointia.

Vuoden mittaisen Ruotsi-pestin aikana hän alkoi miettiä takaisin Suomeen muuttamista.

Eräs kotimaassa vietetty vapaapäivä vahvisti asian. ”Ystäväni kertoi, että Nelonen Mediaan haetaan markkinointipäällikköä, ja laitoin hakemuksen saman tien sisään. Alle viikon kuluttua olin allekirjoittanut työsopimuksen.”

”Jos ei pelkää muutosta, media-ala on tällä hetkellä yksi mielenkiintoisimmista toimialoista. Tämä on näköalapaikka tulevaisuuteen”, Pia Kalsta toteaa.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

35

[ PERSONA GRATA ]

PIA KALSTA • Kauppatieteiden maisteri, ­Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja • Perhe: aviomies Risto, tytär Milla ­(9 v) ja poika Otto (12 v) • Rentoutuu perheen parissa sekä sporttaillen eli pelaamalla tennistä ja golfin sekä joogan parissa.

JOHTAJAKIN TARVITSEE TUTORIA 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä tv:n- ja radion kanavakartta levähti moninkertaiseksi ja digitalisoitui. Kalsta hyppäsi mukaan median murrokseen kasvattamaan yhden kanavan Nelosta monikanavaiseksi mediataloksi. ”Ehdin olla Nelosella kymmenen vuoden aikana muun muassa markkinointi- ja mediamyyntitehtävissä, kaupallisen johdon tehtävissä ja lopulta Nelonen Median liike­ toimintavastaavana.”

Tämän vuoden huhtikuussa Kalsta valittiin emo-organisaatio Sanoma Media Finlandin toimitusjohtajaksi. ”Skaala on nyt todella erilainen. Jos Nelosella oli 200 ihmistä, Sanomilla meitä on 2 000. Liiketoimintoja Sanomilla on sanomalehdistä aikakauslehtiin, digitaalisia palveluja, luokiteltu liiketoiminta, tv, radio ja painot”, Kalsta luettelee.

Hänen työnsä on vasta alussa. Edeltäjä Pekka Soini jäi taloon ja tutoroi tarpeen vaatiessa. ”Koin Pekan tuen tärkeäksi perehdytysvaiheessa. Sanonta, että johtajien on perehdyttävä sadan päivän ajan, pitää aika hyvin paikkansa.”

HYVIÄ MUUTOSJOHTAJIA TARVITAAN Sanomien kokoisen yrityksen johdossa on tärkeää olla selvillä, kuka yrityksessä tietää mitäkin.

36

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

”Johtajan työssä tiimi on lopulta se joka ratkaisee, eikä se, mitä itse tekee. Jos kuvittelee muuta, resurssit ovat silloin huonossa käytössä.”

Kalsta on johtajana tiimipelaaja, joka arvostaa työryhmän osaamista. ”Yrityksen vahvuus tulee siitä, että ihmisistä saadaan paras osaaminen ja energia irti.

Varsinkin monimutkaisessa ympäristössä, jossa muutos on suurta, on tärkeää, että anturit ovat tehokkaasti monessa paikassa.

Muutosjohtamisessa saatetaan vaatia myös kykyä ”yksinvaltijuuteen”. ”Kaikki eivät ole aina samaa mieltä. Homma ei kuitenkaan toimi niin, että yrityksessä ollaan menossa eri suuntiin. Silloin johtajan on osattava tehdä ratkaiseva päätös, mikä suunta valitaan.”

Median suuntana on nyt omnichannel. Se tarkoittaa, että ollaan läsnä kaikissa mahdollisissa kanavissa, joiden välillä kuluttaja voi liikkua saumattomasti. Digitaalisuus ja monikanavaisuus ovat mahdollisuus mutta myös haaste. Se vaatii kallista tekniikkaa ja uusia työtapoja samaan aikaan, kun alan resurssit ovat niukat. ”Nyt tarvitaan hyviä muutosjohtajia.

Jokaiselta vaaditaan mediayrityksissä moni­ osaamista ja jatkuvaa kouluttautumista.

Tehokkuusvaateetkin ovat hyvin erilaiset kuin kymmenen vuotta sitten. Se voi olla rankkaa yksilön kannalta. Uran kannalta taas on hyvä, että asiat muuttuvat. Jos toimii pitkään staattisessa ympäristössä, ei kehity.”

URA • CEO, Sanoma Media Finland Oy: 2015– • President, Nelonen Media/ Sanoma Media Finland Oy, 2014–2015 • President, acting, Nelonen Media / Sanoma Entertainment Finland Oy, 2013–2014 • Executive Vice President, Nelonen Media / Sanoma Entertainment Finland Oy, 2012–2013 • Senior Vice President, Sales and Marketing, Nelonen Media / Sanoma Television Oy, 2008–2012 • Vice President, Sales, Nelonen Media, 2006–2008 • Marketing Manager, Nelonen Media, 2001–2006 • Marketing Manager Libero products Europe, SCA Hygiene Products headquarters, Sweden, SCA Hygiene Products, 2000–2001 • Product Manager Libresse products, SCA Hygiene Products, 1999–2000 • Key Account Manager, SCA Hygiene Products, 1997–1999 • Key Account Assistant, SCA Hygiene Products, 1997–1997 • Sales Representative, SCA Hygiene Products, 1996–1997 • Project Manager, C.A.A. Managment consulting, 1995–1996 • Project Assistant, C.A.A. Management Consulting, 1994–1995 • Kauppatieteiden maisteri, Helsingin kauppakorkeakoulu, 1995 • Ylioppilastutkinto, Jokelan lukio, 1990

Kauppalehti tarjoaa jäsenedun Suomen Ekonomien ekonomijäsenille

TORSTAINA 17. SYYSKUUTA 2015

Ekonomi, käytä nyt Kauppalehtietusi.

Saat 3 kuukauden lehdet veloituksetta.

Etusi arvo on 108 €

A UUTISET

Hyödynnä jäsenetusi ja tutustu Kauppalehteen veloituksetta 3 kuukauden ajan.

Tee tilaus helposti osoitteessa kl.fi/ekonomi

[ KYLTERIT ]

TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ KUVA TIMO HEIKKALA

ITSE TEHDYT YOUTUBE-VIDEOT KORVASIVAT TENTIT

Vaasan yliopiston johtamisen yksikön professori Riitta Viitala sai Suomen Ekonomeilta tämän vuoden Opetuspalkinnon, koska tarjoaa opiskelijoille vaihtoehtoisia tapoja suorittaa kursseja.

U

skokaa, että tämä on urani huippuhetki ja pysyy urani huippuhetkenä.”

Nämä Riitta Viitalan heti palkitsemisen jälkeen lausumat sanat kertovat paljon. Opettaminen ei ole hänelle vain tutkimisen kylkeen heitetty pakko, vaan intohimo.

Tänä vuonna Suomen Ekonomien Opetuspalkinto-kilpailussa etsittiin joustavia opiskelumenetelmiä kehittäneitä opettajia. Viitalalle palkinnon perusteena ollut joustavien suoritustapojen kehittely ei tullut pelkästä uusiutumisen halusta.

Tärkeimpänä syynä oli pakko.

Viitala opettaa kahta maisteri­ vaiheen loppupuolen kurssia: henkilöstön osaamisen kehittämisen kurssia sekä suorituksen johtamisen ja palkitsemisen kurssia. ”Meillä yli puolet syventävän vaiheen opiskelijoista käy töissä.

Siellä on toimitusjohtajia ja muita vaativaa työtä tekeviä. Eiväthän he pääse paikalle.”

Siksi Viitala keksi erilaisia tapoja, joilla opiskelijat voisivat suorittaa kurssit itsenäisesti. Hänen roolinsa muuttui enemmän ohjaajaksi ja tukihenkilöksi, joka auttoi opiskelijoita Moodle-oppimisalustalla eteenpäin.

TENTTEJÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄKIN OPPII Viitala tarjoaa opiskelijoilleen seitsemän eri suoritustapaa eli pakettia.

Jotta kurssista pääsee läpi, riittää, että suorittaa yhden. Saadakseen

38

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

viitosen pitää suorittaa viisi pakettia hyväksytysti. Kurssin voi suorittaa vaikkapa tekemällä itse opetusvideon Youtubeen, haastattelemalla jotakuta yritysjohtajaa tietystä teemasta ja analysoimalla haastattelun, kirjoittamalla vaativan esseen, ratkaisemalla porukalla jonkin pk-yrityksen todellisen ongelman tai tenttimällä sähköisesti.

Suoritustavoista henkii läpi se, että opiskelijat pääsevät itse työskentelemään ja ratkaisemaan ongelmia.

Tenteissäkin käytetään yrityscaseja.

Sähköiset tentit voi suorittaa missä tahansa. Viitala ei ole huolissaan siitä, etteivätkö opiskelijat itse tekisi tenttejä. ”Tiedän, että tenttejä tehtiin viime kerralla pareittain. Eihän sen parempaa ole kuin että he keskustelivat siinä ja oppivat lisää.”

OPPI MENEE PERILLE, KUN OPPILASTA ARVOSTAA Vaasan yliopiston opiskelijajärjestö Warrantin koulutuspoliittinen vastaava Lotta Kasi kertoo puhelimitse, että Viitalan palkinto tuntuu yhteiseltä saavutukselta. Niin vahvasti Viitalan nimi nousi esille opiskelijoiden puheissa, kun sopivaa ehdokasta palkinnolle mietittiin opiskelijoiden keskuudessa. ”Kaikki kehuivat Riittaa kovasti.

Hänen kurssinsa voi suorittaa niin monipuolisesti ja joustavasti.”

Kehut eivät jääneet pelkästään menetelmiin. Viitalaa kehuttiin myös sympaattisena opettajana, joka jaksaa panostaa opiskelijoihin ja

antaa henkilökohtaista palautetta.

Viitalan itsensä mielestä opettamismenetelmät ovat vain polttoaine. Jos opettaja ei arvosta opiskelijoita, ei oppi mene perille. Kun taas menetelmät ja arvostus on kunnossa, tulokset voivat olla huikeita. ”Opiskelijat osoittivat aivan käsittämätöntä hanakkuutta ja yllättävää ahneutta opiskelua kohtaan.”

Hienointa oli Viitalan mielestä se, että monista aiemmista kursseista juuri ja juuri läpi päässeet opiskelijat urakoivat vitosia ja innostuivat alasta uudestaan.

Kasin mielestä Viitalan osoittama tie on se suunta, johon opiskelun pitää mennä. Nykyisen y-sukupolven tai diginatiivisukupolven elämä on niin epäsäännöllistä, että erilaisia tapoja pitää tarjota. Kasi myös muistuttaa, että vaikka moni oppii parhaiten itse tekemällä, voi jollekin sopia luentotyyli. Siksi kaikkea opiskelua ei voi muuttaa ryhmätöiksi.

Viitala jaksoi ihmetellä palkintotilaisuuden jälkeen, kuinka kaikki sujui hänenkin kannaltaan hyvin. ”Se yllätti, kuinka nautinnollista tämä oli itselle.”

Professoria oli arveluttanut, kuinka hän jaksaa olla opiskelijoiden tukena aina tarvittaessa ja outoihin aikoihin. Se osoittautuikin helpotukseksi. Perinteiset työajat eivät olleet enää rajoitteena, vaan hän huomasi sopivansa tapaamisia joskus vaikka lauantaiksi, jos se sopi kaikille paremmin.

Varsin y-sukupolvista toimintaa.

RIITTA VIITALA • Ikä: 56 v • Ura: Vaasan yliopiston palveluksessa vuodesta 1999. Sitä edeltävä palkkatyökokemus kertynyt henkilöstösuunnittelijan, hallintopäällikön, koulutuspäällikön, henkilöstön kehittämispäällikön, yritys­talouden ja johtamisen opettajan tehtävissä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Lähikosketusta myös yrittäjyyteen.

• Motto: Mitä tästä voisi oppia?

Riitta Viitala kiittää kollegoitaan Vaasan yliopistossa hienosta yhteisöstä, jossa opettamisesta keskustellaan ja parhaita käytän­ töjä jaetaan eteenpäin.

VAIHDA PAPERI DIGITAALISEEN Kun vaihdat Talouselämä-jäsenetulehtesi digitaaliseen Talentumin Summa-palvelussa, saat veloituksetta e-bisneskirjan. Ammenna käyttöösi asiantuntevaa tietoa, trendejä ja ideoita – kaikkea, mitä työssäsi tarvitset.

Lisäksi Suomen Ekonomit tarjoaa sinulle kolmeksi kuukaudeksi täyden käyttöoikeuden kaikkiin Talentumin lehtiin Summa-palvelussa.

Ota Summa käyttöösi osoitteessa ekonomit.talentum.fi

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI MARIANNE FALCK-HVILSTAFELDT KUVAT SARRI KUKKONEN

Ekonomit Suomen taloutta pelastamassa Suomen talouden pelastamiseksi tarvitaan innovaatiota, tuotteistamista sekä markkinointi- ja myyntiosaamista. Unohtaa ei sovi resursointia koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan.

E

konomien etu on yhtä kuin Suomen etu. Ekonomien talous-, liiketoiminta- sekä myynti- ja markkinointi­ osaamiselle on käyttöä Suomen talouden nostamiseksi. ”Haluamme olla mukana tuottavuuden lisäämisessä sekä työelämän joustavuuden ja työhyvin­ voinnin kehittämisessä”, Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming painotti Taloudenpuolustuskurssilla Finlandia-talossa.

Suomen Ekonomit oli mukana Aalto EE:n ja Helsingin Sanomien järjestämällä Taloudenpuolustuskurssilla keskustelemassa Suomen talouden kohentamiseksi tarvittavista päätöksistä. Kurssi järjestettiin erityisesti uusien kansanedustajien kouluttamiseksi.

Paikalla oli myös yritysmaailman vaikuttajia ja työmark­ kinajärjestöjen edustajia. Mallia on otettu maanpuolustuskurssista. ”Kokonaisuus onnistui odotetusti, ja palaute elinkeinoelämältä oli ylistävää. Jatkamme ilman muuta ja konseptia kehitetään myös vaalien väliselle ajalle. Ekonomit oli erinomainen ja aktiivinen kumppani”, Aalto EE:n toimitusjohtaja, professori Pekka Mattila kommentoi.

OSAAMISELLA LUODAAN UUTTA Tuottavuuden kasvuun tarvitaan panostuksia osaamiseen.

Menestys riippuu siitä, miten luomme uutta.

Opetuksen määrän mittauksesta tulisi siirtyä laadun mittaamiseen, Hemming esitti. Ammatillisesta kehittymisestä pitäisi huolehtia koko uran ajan. Ekonomit tarjoaakin jäsenilleen laajasti koulutuksia. ”Metatietojen oppiminen on tärkeää. Se on uuden oppimista ja vanhasta poisoppimista”, tiivisti Mattila nykytyöelämän osaamisvaatimuksia.

Mattila nosti esiin hyvän johtajuuden ja työympäristön merkityksen sanoin: ”hyväkin kompetenssi menee hukkaan huonossa ympäristössä ja vanhanaikaisessa johtamisessa”.

PANOSTUKSET KASVUUN LEIKKAUKSIA TÄRKEÄMPIÄ Suomalaisyritysten fokus pitäisi olla kasvun hakemisessa eikä kulukuurissa, sanoi Finlaysonin yrittäjä Jukka Kurttila.

Palkanalennusten tuijottelun sijaan tavoitteena tulisi kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) mukaan olla tuotteiden korkea jalostusarvo. Nokia maksoi korkeita palkkoja, mutta ne eivät olleet ongelma, koska tuotteita haluttiin ostaa maailmalla.

40

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

Tutkintousko on Suomen pullonkaula, sanoi professori Pekka Mattila Taloudenpuolustuskurssilla.

Hyvinvointivaltiota ei haluta romuttaa, mutta sen on oltava siedettävällä verotuksella rahoitettavissa, professori Sixten Korkman huomautti. Menoleikkaukset kannattaa ajoittaa vasta talouden käännyttyä nousuun, ja samaan aikaan voi kiristää ja elvyttää, hän neuvoi. Panostuksia kasvuun, muttei verotuksen kiristämistä. Kasvuhakuisuus taas on leikkauksia tärkeämpää.

Viron yhteisöveromalli ei ole realistinen, joten puhukaa ennemmin 15 prosentin mallista, yritysjuridiikan professori Heikki Niskakangas opasti kansanedustajia. Kilpailukykyyn vaikuttaa eniten yhteisövero.

Veroprofessorin mielestä työnverotuksen pitäisi kannustaa ottamaan työ vastaan. Rajaverotuksen alentaminen nostaisi selvästi työllisyysastetta.

Suomeen voitaisiin rakentaa proaktiivinen bridge-ohjelma eikä odottaa, että ihmiset ensin menettävät työnsä, lama-ajan pääministeri Esko Aho ehdotti.

Ammattitaidon ylläpito ja uuden oppiminen pitää yllä työmarkkina-arvoa, sanoivat Suomen Ekonomien HannaLeena Hemming, PAMin Ann Selin ja Heebon Susanna Rantanen toimittaja Jaakko Lyytisen jututettavana.

Uudet kansanedustajat saivat ajatuksia eduskuntatyöhön ”FOKUS PITÄÄ olla osaamisessa ja oppimiskyvyssä, eikä vain tutkintotodistuksissa. Elämänmittainen opiskelu ja osaamisen uudistaminen joustavilla koulutuspoluilla on oltava mahdollista. Edessä on huima yhteiskunnallinen muutos digitalisaation ja robotisaation johdosta. Työ muuttuu ja talouden ­logiikka muuttuu. Myös julkisen sektorin, hallinnon ja palveluiden on muututtava. Olen entistä vakuuttuneempi, että tarvitsemme perustuloa vastaamaan muutokseen.”

Hanna Sarkkinen, Vasemmistoliitto ”Suurin osa isoista yrityksistämme toimii kotimarkkinoilla, joten on katsottava, miten voimme verotuksella ja lainsäädännöllä tukea niitä ja että kansalaisten ostovoima säilyisi. Valtiovarainvaliokunnassa aion keskittyä siihen, että verotuksen painopiste olisi kulutuksen verottamisessa. Tärkeää on myös miten valtio ja Finnvera voivat tukea yrityksiä kansainvälistymään.”

Touko Aalto, Vihreät PIKKUKUVISSA OIKEALLA YLHÄÄLLÄ Kansanedustaja Hanna Sarkkinen uskoo perustulon avittavan työelämän muutoksessa.

VASEMMALLA ALHAALLA Kansanedustaja Pertti Salolaisen mielestä Suomen pitäisi keskittyä nostamaan tuotteiden jalostusarvoa.

OIKEALLA ALHAALLA Yritysten kansainvälistymisessä valtio voi avittaa, kansanedustaja Touko Aalto totesi.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

41

Vähän ajateltavaa sinulle, jolla on paljon ajateltavaa.

Eurocard on enemmän kuin kansainvälinen maksukortti.

Teemme yrityksesi maksuratkaisut sujuvammiksi ja tehokkaammiksi. Säästät aikaa ja rahaa, ja voit keskittyä tärkeämpään. Esimerkiksi yrityksesi tulevaisuuden ajattelemiseen.

Lue lisää, miten voimme auttaa sinua: eurocard.fi

Anna maailman muuttua.

[ COLUMN ]

Burning Out? Dive into the Three C’s of Motivation

S

ummer vacations are meant to charge up our batteries. Nordic people take four to five weeks off for this purpose every year.

The idea is to come back to work thoroughly refreshed and energized. Though long vacations are definitely a nice perk, they may not be the powerful source of the additional energy and appetite for work we expect them to be.

Whatever the activity, personal performance runs on the same fuel everywhere. This source ­ of human energy is called motivation. A wellmotivated person or team can achieve many times the results of those who are not. The traditional response of corporations, sports teams, schools and other motivation-sensitive areas of human activity, has been to use “carrots and sticks” to stimulate people’s desire to perform.

Bonuses, stock-options, vacations, penalties and fear of expulsion have been the standard set of tools to get people aligned with the goals set by their group. Over the past 30 years, a rapidly growing amount of scientific evidence has demonstrated the serious limitations of these attempts to externally control people’s behaviour.

Sustained motivation and psychological wellbeing are more the result of satisfying basic internal needs than controlling behaviour with external perks or threats. According to the impressive global body of research instigated by the work of some of the world’s leading psychologists, Richard Ryan ­ and Edward L. Deci, three basic human needs have to be satisfied to keep people motivated over time.

These needs are at the heart of the theory of self-determination. They are what I have come to call the three C’s of motivation: Choice (Autonomy), Competence and Community (Relatedness).

FINLAND’S THREE C’S IN EDUCATION I recently spoke at the 12th International Convention of School Principals in Helsinki. Over one thousand school principals from over fifty countries flocked to Finland, to try to understand why Finland is still, based on the PISA score average, the most successful country in basic education of the past fifteen years. It became clear that a big part of this success can be found in the three C’s of motivation.

The autonomy of teachers and students in scheduling and creating academic programme is quite unique in the world. The teaching profession is still highly respected in Finland and recruits highly competent people. The curriculum is flexible enough to accommodate a wide range of student abilities from the challenged to the gifted. Finally, relatedness is greatly helped by a remarkable policy of equity and culture of trust. The public and uniformly high-quality schools are truly open to all regardless of social background.

Lately, the Finnish system has been facing challenges to the motivation of students but its future still looks bright. Perhaps this is a rare case where part of the public sector can teach the private sector something about long-term performance and motivation.

André Noël Chaker, Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

MIIKA KAINU

FREEDOM MOTIVATES BETTER THAN FORCE Empowerment beats control in generating longterm motivation. This may seem self-evident but the economy is still full of highly control-driven managers. Autonomy means the ability to choose.

It does not mean independence. If it is genuinely their choice, some people can be highly motivated even if they are dependant of others. Competence motivates if the task at hand remains challenging.

Community and relatedness is the need we all have to feel that we belong to a group. Positive acceptance can be as simple as offering a welcoming smile to colleagues. This clearly outperforms financial bonuses in predicting long-term motivation at work.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] JOHANNA HÄMÄLÄINEN, LAKIMIES, OTK KUVAT ROOPE PERMANTO

Muutoksia työttömyysetuuteen Pienempi palkka ei välttämättä enää pienennä yli 58-vuotiaiden työttömyyspäivärahaa

44

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

Elokuussa 2015 voimaan tullut muutos tukee tavoitetta työurien pidentämisestä ja työllisyysasteen nostamisesta.

T

yömarkkinajärjestöt sopivat vuoden 2017 eläkeuudis­ tuksesta päättäessään myös muutoksesta ikääntyneiden työttömien päivärahan perusteena olevan palkan määrittelyssä. Uudistuksel­ la halutaan kannustaa ikääntyneitä työttömiä työnhakijoita vastaan­ ottamaan sellaistakin työtä, josta maksettava palkka on pienempi kuin aikaisemmasta työsuhteesta makset­ tu palkka, koska kyseisen huonom­ min palkatun työn vastaanottaminen ei enää pienennä työttömyyspäivä­ rahan tasoa tulevaisuudessa.

Työttömyysturvalain muutoksen johdosta niiden työttömien työn­ hakijoiden, jotka täyttävät työssäolo­ ehdon ja ovat täyttäneet 58 vuotta, päiväraha määritellään aikaisem­ man palkan perusteella, jos uusi palkka on määrältään pienempi.

Työttömyyspäivärahan perustee­ na olevan palkan uudelleenmääritte­ lystä säädetään työttömyysturvalain 6 luvun 8 pykälässä. Pääsääntöisesti tilanteessa, jossa henkilö työllistyy työttömyyden alkamisen jälkeen ennen kuin päivärahakauden enimmäisaika on kulunut loppuun ja palaa sitten uudelleen työttö­ myyspäivärahan saajaksi, tarkistaa työttömyyskassa, onko henkilön työssäoloehto täyttynyt uudelleen.

Jos henkilön työssäoloehto on täyttynyt, määritellään päivärahan

perusteena oleva palkka uudestaan.

Edellä mainittua palkan uudelleen­ määrittelyä ei kuitenkaan tehdä siinä tapauksessa, että uusi päivä­ rahan enimmäisaika alkaisi vuoden kuluessa edellisen palkansaajan työssäoloehtoon perustuvan enim­ mäisajan alkamisesta.

Nyt elokuun alussa työttömyys­ turvalain 6 luvun 8 pykälään lisättiin siis erillinen säännös 58 vuotta täyttäneiden päivärahan laskemi­ sesta. Jatkossa uuden säännöksen mukaan, jos työttömänä työnhakija­ na oleva ikääntynyt henkilö työl­ listyy ja jää työllistymisen jälkeen uudelleen työttömäksi, ei työttö­ myyspäivärahan perusteena olevaa palkkaa määritellä uudelleen, jos työnhakijan työssäoloehto täyttyy ja hän on täyttänyt 58 vuotta, ja jos uusi palkka on pienempi kuin vanha palk­ ka. Kyseisessä tilanteessa päiväraha määritellään siis henkilön aikaisem­ man palkan perusteella.

Uuden säännöksen soveltamisen kannalta ratkaisevaa on työssäoloeh­ don täyttymisajankohta. Jos henkilö on työssäoloehdon täyttyessä vähin­ tään 58-vuotias, on hän suojattu päi­ värahan perusteena olevan palkan pienenemiseltä. Kyseistä säännöstä koskevan hallituksen esityksen mu­ kaan vaadittava ikäedellytys täyttyy myös silloin, jos henkilö täyttää 58 vuotta samana päivänä kuin hänen työssäoloehtonsa täyttyy.

Jatkossa uuden säännöksen mukaan Jos työttömänä työnhakijana oleva ikääntynyt henkilö työllistyy ja jää työllistymisen jälkeen uudelleen työttömäksi, ei työttömyyspäivärahan perusteena olevaa palkkaa määritellä uudelleen, jos • työnhakijan työssäoloehto täyttyy • hän on täyttänyt 58 vuotta ja • jos uusi palkka on pienempi kuin vanha palkka.

Tässä kirjoituksessa on esitelty hyvin yleisluontoisia periaatteita yli 58-vuotiaiden työttömyyspäivärahan tason turvaamisesta. Tämän vuoksi yksittäisissä tapauksissa kannattaa ehdottomasti kysyä tarkempia tietoja TE-toimistosta, työttömyyskassasta tai Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvonnasta.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

45

Työttömyyspäiväraha mahdollistaa päätoimisen opiskelun Työtön työnhakija voi ryhtyä päätoimiseksi opiskelijaksi ilman, että menettää oikeuttaan työttömyyspäivärahaan.

TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAA VOI omaehtoisten opintojen ajalta saada enintään 24 kuukautta. Sen sijaan mitään vähimmäiskestovaatimus­ ta ei työttömyyspäivärahan turvin suoritettaville omaehtoisille opinnoille ole laissa asetettu. Työttömyyspäi­ värahan 500 päivän enimmäisaika kuluu kuitenkin työttömyyspäivära­ han turvin tapahtuvan omaehtoisen opiskelunkin aikana.

Työttömällä työnhakijalla ei ole subjektiivista oikeutta työttömyys­ etuuteen opintojen ajalta, vaan asian ratkaisee se työ- ja elinkeinotoimisto, jonka asiakas työtön työnhakija on.

Jos omaehtoisen työttömyyspäivära­ halla tuetun täysipäiväisen opiskelun kriteerit eivät TE-toimiston mielestä täyty, ei kyseisestä päätöksestä voi valittaa.

Työttömällä työnhakijalla voi olla ­oikeus työttömyysetuuteen oma­ ehtoisen opiskelun ajalta, jos hän täyttää seuraavat edellytykset: • Hän on työnhakijana TE-toimis­tossa.

• Hän on täyttänyt 25 vuotta opiskelun tukemisen alkaessa.

• Hänellä on TE-toimiston toteama koulutustarve.

• TE-toimisto arvioi, että omaehtoi­ sen opiskelun tukeminen on työ­ voimapoliittisesti tarkoituksenmu­ kaisin keino parantaa työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka.

• Opiskelun katsotaan olennaisesti parantavan työnhakijan mah­ dollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.

46

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

• Opiskelun tukemisesta työttömyys­ etuudella on sovittu työllistymis­ suunnitelmassa tai sitä korvaavas­ sa suunnitelmassa lähtökohtaisesti ennen opintojen aloittamista.

• Työttömyysturvalaissa säädetyt edellytykset työttömyysetuuden maksamiselle täyttyvät Myös opintojen sisällölle on laissa asetettu vaatimuksia. Kuten jo alussa todettiin, tuetaan työttömyysetuu­ della vain päätoimista opiskelua.

Työttömyyspäivärahaa menettämättä voi opiskella päätoimisesti enintään 24 kuukautta, kun opinnot johtavat ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammatti­ tutkintoon, yliopistossa tai korkea­ koulussa suoritettavaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai tutkinnon osien suorittamiseen.

Opinnot voivat olla myös esimerkiksi ammatillista lisä- tai täydennyskoulu­ tusta tai perus- ja lukio-opintoja

TYÖTTÖMYYSETUUS EI KORVAA OPINTOTUKEA Työttömyysetuuden ei ole tarkoitus muodostua opintotukea korvaavaksi järjestelmäksi. Tämän vuoksi sekä yli­ opistossa että muussa oppilaitokses­ sa suoritettuja työnhakijan aiemmin harjoittamia opintoja voidaan tukea työttömyysetuudella vain, jos opin­ tojen keskeytymisestä on vähintään yksi vuosi. Kyseinen rajoitus ei kuiten­ kaan koske työsuhteen aikana aloitet­ tuja opintoja tai jos samoja opintoja on harjoitettu työvoimakoulutuksena.

Erityisestä syystä työnhakijalla voi olla mahdollisuus aloittaa myös uudet

yliopisto-opinnot. Tällainen syy voi olla esimerkiksi se, että työnhakijalla on aikaisempi ammatillinen tutkinto ja hän on vakiintuneesti ollut useita vuosia työmarkkinoilla, mutta työ­ markkinoilla tapahtuneiden muutos­ ten johdosta hänen mahdollisuutensa työllistyä ammattiaan vastaavaan työhön ovat selvästi vaikeutuneet.

Erityinen syy voi olla myös se, että työnhakija voisi lukea yliopistossa suoritettaviin opintoihinsa aikaisem­ min suorittamiaan opintoja tai suorit­ taa niin sanotun muuntokoulutuksen.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että yliopistossa suoritettavia alem­ paan tai ylempään korkeakoulutut­ kintoon johtavia päätoimisia opintoja voidaan suorittaa työttömyysetuuden turvin seuraavissa tapauksissa: • Kun opintoja on harjoitettu aiemmin tai niiden keskeytymisestä on vähintään vuosi.

• Kun aloitetaan kokonaan uudet opinnot, jos siihen on erityinen peruste.

• Kun jatketaan työssä ollessa tai työvoimakoulutuksena aloitettuja opintoja (keskeytymisestä on alle vuosi tai opinnot eivät ole lainkaan keskeytyneet), joiden jatkamiselle on erityinen syy.

Jatkotutkintona suoritettavia lisensi­ aatin tai tohtorin tutkintoon johtavia opintoja ei voida tukea työttömyys­ etuudella.

Tässä kirjoituksessa on esitelty hyvin yleisluontoisia periaatteita työttömyysetuudella tapahtuvasta omaehtoisesta opiskelusta.

Yksittäisissä tapauksissa kannattaa ehdottomasti kysyä tarkempia tietoja TE-toimistosta, työttömyyskassasta tai Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvonnasta.

[ KOLUMNI ]

K

ändes det jobbigt att återvända till vardagen efter sommaren? För många känns det motigt att återgå till ett inrutat arbetsliv efter sommarens frihet. Det beror i hög grad på att vi när semestern tar slut plötsligt drastiskt drar ned på vår autonomi, vår känsla av självbestämmanderätt.

Autonomi vet vi idag att är en av de viktigaste drivkrafterna bakom människans motivation.

Känslan går över när vi vänjer oss vid ett inrutat arbetsliv igen, men det finns också mycket vi kan göra för att öka vår motivation, och samtidigt vår prestationsnivå och vårt välmående. Öka känslan av meningsfullhet genom att identifiera hur ditt arbete hjälper andra.

Idag vet vi att meningsfullhet är en central drivkraft för människans välmående och prestationsnivå. Vi vill arbeta med något som gör en skillnad, och vi vill känna att vi behövs.

Meningsfullhet uppstår speciellt effektivt när vi ser den inverkan vårt arbete har på andra människor, både kunder och kolleger. Tänk igenom varför just du och ditt arbete behövs, och vilka alla som drar nytta av det.

Synliggör vad du åstadkommit. Inget stressar mer än ogjorda arbeten, och vi är också bra på att minnas allt det vi inte hunnit göra. Motivationsforskning visar ändå att det är våra framsteg som driver vårt välmående och vår motivation. Ta för vana att dagligen identifiera inte bara allt som blev ogjort, utan speciellt alla de, både mindre och större saker, som blev gjorda.

Sociala relationer. En av skillnaderna

mellan semester och vardag är att de flesta mitt i vardagen har mindre tid att umgås med familj och vänner. Människan är en social varelse, och idag vet vi att varje gång vi träffar andra människor gör det oss gott både fysiskt, psykiskt och emotionellt. Så istället för att gömma dig bakom din dator och e-mail, tänja dagarna eller skippa de sociala sammankomsterna när det blir stressigt, kan det löna sig att göra precis tvärtom. Just när det är stressigt behöver du träffa andra människor för att maximera din prestationsförmåga och må bra trots stressen.

Utnyttja dina styrkor. Människor mår bra när vi känner oss duktiga på något. Idag vet vi också att människor utvecklas effektivt när de identifierar sina styrkor och blir bättre på att använda dem. Så även om du också i höst kommer att behöva lära dig nya saker och vara ute ur din s.k. bekvämlighetszon, se till att tillräckligt ofta göra sådant där du känner dig bra. Då samlar du energi för att klara nya utmaningar.

Ta hand om dig själv. Under sommaren sov du förhoppningsvis tillräckligt, åt näringsrik mat, rörde på dig, och var ute i friska luften.

Kontrasten till en hektisk vardag med alltför många stillasittande timmar, för korta nätter och i värsta fall skippade måltider kan bli stor.

Men vill du prestera och må bra i höst finns det all anledning att göra ditt eget välmående till en hög prioritet. Allt du gör för att ta hand om ditt eget fysiska välmående är en investering i din egen prestationsförmåga, och har många andra positiva effekter.

Ha en fin höst!

HANNU SAASKILAHTI

En motiverande, högpresterande, välmående höst

Christina Dahlblom är företagare, ekonomie doktor och utbildad coach, som arbetar med utveckling av ledarskap, organisationer och individer. Hon är medlem i ett flertal styrelser och trebarnsmamma.

Människor mår bra när vi känner oss duktiga på något.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

47

[ TAPAHTUU ] LISÄÄ TAPAHTUMIA ekonomit.fi

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN NIORD 23.9 Webinarium om teamarbete

HELSINGIN EKONOMIT 18.9. HEKOn Sijoittajaklubi – pienillä parempi tuotto

24.9 Deadline för stugutlottningen

21.9. Danske Bankin suhdannekatsaus

30.9 Utställning: Brilliant!

22.9. Yritysyhteistyöllä hyvinvointia yrityksen henkilöstölle ja kehitysmaiden tytöille

7.10 Vanda Energis avfallskraftverk 13.10 HEKOs program om pensionsfrågor 20.10 Utveckla ditt ledarskap genom ökat inflytande 15.10 Musikal: Fantomen på Operan 27.10 Teater: Revy à la Ahlfors 28.10 Docrates 11.11 Musikal: Billy Elliot 24.11 Teater: Om kärleken Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja 0201 299 275, Catarina Söderström 0201 299 274 ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 5.10. Resilienssi – tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi Suomen Ekonomit ry järjestää Seinäjoella resilienssikoulutuksen. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu heti mukaan Ekonomit.fi-sivuston kautta.

Paikka: Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki.

20.−21.10. Verotusseminaari Tervetuloa perinteiseen Verotusseminaariin Framiin Seinäjoelle. Lisätietoa ja ilmoittautuminen www.verotusseminaari.fi 27.11. klo 18 Syyskokous ja pikkujoulut Tervetuloa Etelä-Pohjanmaan Ekonomien syyskokoukseen ja pikkujouluun Juurellaravintolaan Amforan tiloissa, Päivölänkatu 32, Seinäjoki.

Laita tilaisuus jo kalenteriisi.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista www.epekonomit. net ja liittymällä EteläPohjanmaan Ekonomit ry -nimiseen Facebook-ryhmään.

48

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

24.10. Markkinointiekonomien vuosijuhlabrunssi 27.10. Työelämän ABCsarja, epäasiallisen kohtelun kohtaaminen ja käsitteleminen työpaikalla 29.10. Vierailu Rahaautomaattiyhdistykseen / Casino Helsinkiin

23.9. Lean Startup -projektinhallintamenetelmä

10.11. Palvelija-näytelmä, Helsingin kaupunginteatteri

23.9. Ehtoolehdon nousu ja tuho, kirjailija Minna Lindgren kertoo trilogiastaan

25.11. HEKOn sääntömääräinen vuosikokous

24.9. Auta yhdessä Punaisen Ristin kanssa 24.9. Fiskars – yrityslahjojen innovatiiviset ratkaisut 24.9. Palkitseminen ihmisten johtamisessa 25.9. Nuorten Ekonomien rapujuhlat 29.9. Motivoiva hallitus­ työskentely yhdistyksessä 30.9. Yritysvierailu Ritva Falla Oy 1.10. Psykologista pelisilmää johtamiseen 1.10. Yritysvierailu Kemira Oyj 1.10. Kiina 2020 – urbanisaatio, digitalisaatio ja palvelullistumisen mahdollisuudet suomalais­ yrityksille 2.10. HEKOn Esimiesaamu – tietoinen läsnäolo työhyvinvoinnin vauhdittajana ja työhyvinvointivelvoitteet pykälämaailmassa 6.10. Hyvinvointiluento, työkaluja terveyden parantamiseen 7.10. Tiedostava kuluttaja -tutkimus 13.10. Ekonomi 55+ kuvitteletko saavasi kunnon eläkkeen?

15.10. HEKO-ilta, teemana työelämä eri näkökulmista 15.10. Linnanmäen huvipuiston uusi strategia 20.10. Mikä on markkinoijan rooli digitalisoituvassa liiketoiminnassa?

20.10. Oman elämän ohjaksissa, voimavaroja muutokseen -urailta

Lisää tapahtumia ja ilmoittautumiset www.heko.fi KAINUUN EKONOMIT 6.11. Pikkujoulut ja syyskokous, Terhin Kotimaku Oy, Viestitalo Yritysvierailu syksyllä Transtechille, ajankohta varmistuu myöhemmin.

Lisäinfoa tapahtumista saat lähempänä ajankohtaa sähköpostilla tai soittamalla 050 5756 630 / Sari.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 24.9. Tehdasvierailu Valtralle Äänekosken Suolahteen 1.−2.10. Nordic Business Forum 2015 Licenced Live Stream Viikoittainen ekonomisähly sunnuntaisin 6.9.−27.12. klo 18−19 Tarkat tiedot tapahtumista sähköisestä jäsenkirjeestä ja kotisivuiltamme. Päivitä tietosi Suomen Ekonomien jäsenrekisteriin.

PIRKANMAAN EKONOMIT Kutsu sääntömääräiseen syyskokoukseen 21.10.2015 klo 17.30-18.30. Paikka: Tampereen Teatteri, lämpiö. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat: - Vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavalle tilikaudelle - Vahvistetaan jäsenmaksut - Valitaan puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet - Valitaan vähintään yksi tilintarkastaja ja vähintään yksi varatilintarkastaja - Muut asiat: Päätetään hallituksen esityksestä yhdistyksen talousohjesäännöksi

Syyskokoukseen voivat osallistua kaikki PME:n jäsenet.

Kokouksen jälkeen on mahdollisuus seurata (avec) SUGAR – Piukat paikat musikaalia. Ilmoittautumiset ja maksut Ekonomien jäsensivujen kautta 14.9. mennessä. Tervetuloa!

PME / hallitus PORIN SEUDUN EKONOMIT 19.9. klo 12 Kylteri-RUN hyväntekeväisyysjuoksu KylteriRUN on kauppatieteiden opiskelijoiden järjestämä hyväntekeväisyysjuoksu. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Porin Seudun Ekonomit maksaa jäsentensä osallistumismaksun (10 €) ja lahjoittaa jokaista osallistujaa kohden 10 € lisää hyvän asian puolesta.

23.9. klo 17.30 Yrjönkadun Appro Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön opiskelijat toivottavat Porin Seudun Ekonomit tervetulleiksi Yrjönkadun Appro -tapahtumaan Porin Eetunaukiolle. Illan päätteesi Jukka Pojan keikka Ravintola Cabaretissa. Ilmoittautumiset info@porinseudunekonomit.fi 25.9. klo 18−23 Rapujuhlat Porin Seudun Ekonomit ja Porin Teknillinen Seura järjestävät jäsenilleen ja seuralaisilleen rapujuhlat merellisessä maalaismaisemassa Ahlaisten Pohjanhovissa. Yhteiskuljetus Puistojen risteyksestä klo 17.30. Jäsenhinta 30 €, avechinta 50 €. Ilmoittautumiset tapahtumakalenterin kautta.

27.10. klo 16.30 Resilienssikoulutus Suomen Ekonomit järjestää Resilienssi − tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi koulutuksen. Paikka: Villa Tallbo, Rauma. Ilmoittautumiset tapahtumakalenterin kautta.

11.12. Pikkujoulut Paikka ilmoitetaan myöhemmin.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT 18.9. Yhden illan kokkikoulu Ravintola Hyrillassa Riihimäellä.

Osallistumismaksu jäsenet 30 €, avec-hinta 45 €.

1.10. Resilienssi-koulutus Suomen Ekonomit järjestää Resilienssi − tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi koulutuksen klo 16.30−20, Rantasipi Hyvinkää 31.10. RiHyE 50-vuotisjuhla Hyvinkään kaupungintalolla klo 18. Juhlaa vietetään 1960-luvun hengessä. Pukukoodi tumma puku tai 60-luku.

Lisää RiHyE-toiminnasta www.rihy.fi Lämmintä syksyä kaikille jäsenillemme!

SUUR-SAVON EKONOMIT 3.12. Suur-Savon Ekonomien pikkujoulut ja sääntömääräinen vuosikokous Konserttimatka Lahden Sibeliustalon Rajaton Joulu 2015 -konserttiin. Ilmoittautumisaika tapahtumaan on päättynyt, mutta tiedustele mahdollisia peruutuspaikkoja.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 9.10. Stormskärs Maja, kysy peruutuspaikkoja toimistolta.

21.10. SAGAS – Orchestral Fantasy Music, kysy peruutuspaikkoja toimistolta.

10.11. Aamiaisseminaari: Data ja markkinointi – yläpeukku vai ei?

15.12. Aamiaisseminaari: Suomen, Euroopan ja maailman talouden tila ja näkymät 27.10. Uusiutuvan energian ilta 10.11. Anna-Leena Härkösen ”Kaikki oikein” -näytelmä 12.11. Turku Karting 25.11. James Bond -elokuva ”007 Spectre” ja syyskokous 16.12. W. A. Mozartin rakastettu ooppera Taikahuilu 10.9. Syksyn viinikoulutus: Roseeviinit 13.10. Syksyn viinikoulutus: Viiniä ja suklaata 14.12. Kuohuviinit

TEKSTI MAIJU JUNKO KUVA MIIKKA KIMINGI

Ideat virtasivat Suomalaisella Klubilla

Virtaa vientiin oli Suomen Ekonomien kesän kattoteema Porissa. Surkuttelun sijaan kaivettiin esiin ratkaisuja.

O

saamisen kaupallistaminen, kouluttamisen vahvistaminen, pk-sektorin vientiponnistelujen tukeminen globaalien vientijättien rinnalla... Ajankohtaisia teemoja pohdiskeltiin Suomi­ Areenan paneeleissa, ja pureskeltiin vielä Ekonomien ja Tekniikan Akateemisten yhteisessä cocktailtilaisuudessa. Helteisenä jazzkeskiviikkona perinteisellä Suomalaisella Klubilla puhuttiin asiaa, mutta myös nautittiin ja naurettiin tuttujen kesken!

Yhteispuheenvuorossaan Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää ja TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kahlström kuittasivat nurkkakuntaisen toimimisen aikansa eläneeksi. ”Ajattelu, että insinööri kehittää tuotteen ja ekonomi myy sen, on mennyttä maailmaa.”

Jotta vienti saadaan virtaamaan, tarvitaan parivaljakon mukaan laaja-alaisen osaamisen lisäämistä ja yhteistyötä.

Asiakaslähtöisyys ja kansainvälisyys tulee ympätä kaikkeen koulutukseen.

Saranpää nosti valokeilaan koulutuksen – myös työuran aikaisen. Lisäksi hän toivoi kädenojennusta pk-yritysten vientiponnistelulle. ”Poikkitieteellisyyttä tarvitaan, mutta myös poikkimaantieteellisyyttä. Vientijättiläisten vanavedessä maailmalle voi päästä myös pieniä, innovatiivisia startuppeja.”

Saranpää iloitsi Aalto-yliopiston ja koko Suomen ensimmäisestä myynnin professuurista ja toivoi Petri Parviselle lisää kollegoita.

Improvisaatioteatteriryhmä Iloinen Mursu loihti lavalle kuvitteellisen yrityksen arjen ja haastoi yleisön pohdiskelemaan kyseisen yrityksen onnistumisia ja sudenkuoppia.

Osanottajat otettiin mukaan esitykseen ja heiltä kyseltiin parannusehdotuksia.

Juhani ”Tami” Tamminenkin kommentoi esitystä. ”Yrityspuolella vallitsevat saman lainalaisuudet kuin joukkueurheilussa.

Ensin täytyy saada porukka innostumaan ja ymmärtämään oman tietoisuuden ja osaamisen alueet.”

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

49

[ TAPAHTUMA ]

TEKSTI MAIJU JUNKO KUVAT MIIKKA KIMINKI

Ennätysjazzit Kulttuuritehdas Kehräämöön Porin Puuvillaan kerääntyi jazzviikon lauantaina ekonomeja ympäri Suomen.

PORIN SEUDUN Ekonomien jo 18. kerran järjestämät Ekonomijazzit keräsi Kultturitehdas Kehräämöön ennätysyleisön, lähes 300 henkeä.

Kauppaneuvos Matti Linnainmaa iloitsi kotikaupunkinsa aktiivisesta kesästä. ”On hienoa, että Pori Jazz on saanut rinnalleen SuomiAreenan. Näin syntyy laaja-alaista keskustelua eri yhteiskunnan alueilta. Ekonomit ovat tietysti vahvasti mukana.”

Paikalla oli ekonomeja eri puolilta Suomea Turun paikallisyhdistys oli mukana 30 hengen voimin. ”Ekonomijazzit on tuttu tapahtuma, johon osallistumme lähes joka vuosi.

Itse odotan Kirjurinluodolla tänään esiin­tyvän Buena Vista Social Clubin konserttia”, kertoi Turun Seudun eko­ nomeja luotsannut Hanna Korhonen.

Kesämielellä ollut Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää toi tapahtumaan pääkaupungin terveiset ja otti kieli poskessa kantaa Jussi Lähteen automajoitusprovokaatioon Porin korkeita hotellihintoja vastaan. ”Tokihan me ekonomit tiedämme, että kovaan kysyntään vastataan mojovilla hinnoilla.”

Varsinaisesta viihteestä vastasivat porilaiset koomikot, Rakastajat-teatterin ydinryhmä sekä Vuoden positiivisimmaksi porilaiseksikin kruunattu Joonas Nordman. ”Ekonomijazzeilla tutut tapaavat ja uudet otetaan osaksi verkostoa.

Henki on hyvä, ja päivä huipentuu Kirjurin­luodon pääkonserttiin”, luonnehti Porin Seudun Ekonomien puheenjohtaja Saku Vähäsantanen päivän antia.

Ekonomijazzeılla viihdyttiin hyvän ruoan, jazzmusiikin ja huumorin parissa.

Haikossa kokous onnistuu!

Palkittu kartano- ja kongressihotelli

• kokoukset • koulutukset • työhyvinvointi • juhlat Haikon Kartano sijaitsee vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentokentältä.

Hotelli Haikon Kartano & Spa • Porvoo p. 019 576 01 • myynti@haikko.fi

• Tyylikkäitä johtoryhmän kabinetteja ja toimivia kokous- ja ryhmätyötiloja kongressikeskuksessa.

• Upea, merihenkinen juhlatila Villa Haikko jopa yli 150 hengen tilaisuuksiin.

• Majoituskapasiteettia Kartano- ja Kylpylähotellissa jopa 400 henkilölle.

www.haikko.fi

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@ekonomit.fi ekonomit.fi

FINLANDS EKONOMER Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP

VIESTINTÄ – INFORMATION

Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@ekonomit.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Markkinointi – Marknadsföring Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Lauri Laavakari, Heidi Haapalainen (perhevapaalla - föräldraledig) Ulla Niemelä Viestintäjohtaja – Kommunikationsdirektör Terttu Sopanen

020 693 200 0201 299 246

Jäsenrekisterin puhelinpalveluaika on 1.9.2015 lähtien päivittäin klo 9–14.

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.ekonomit.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran ­jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla ­käyttäjätunnuksillasi.

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@ekonomit.fi Urapalvelut / Ammatillinen kehittyminen – Karriärtjänster / Kompetensutveckling Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava, Hannele Heikinheimo, Anu Varpenius, Taija Keskinen Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman (perhevapaalla – föräldraledig), Taija Keskinen, Tiina Myöhänen-Astikainen Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Parpala Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 9.00–12.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Johanna Hämäläinen, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Sofi Siegfreids (1.10. alkaen), Joel Uusi-Oukari, Timo Voutilainen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 9.00–12.00 Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, ma–ti ja to–pe klo 9.00–12.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > ekonomit.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhälls­politik Kosti Hyyppä, Tage Lindberg, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Suvi Eriksson, Eeva Salmenpohja (toimivapaalla – tjänsteledig), Tuomas Viskari Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Tanja Hankia, Katri Markkanen Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu

Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen (perhevapaalla - föräldraledig), Tuuli Marttila Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Hannele Hämäläinen Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Hanna-Leena Hemming Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen

Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: ekonomit.fi > Meistä > Ekonomit-yhteisö ekonomit.fi > SV > Om oss > Ekonomer samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – EKONOMSTUDERANDENS KONTAKT­PERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun ­haluat tietää Ekonomien opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ekonomit.fi.

Hanken: Thomas Lindqvist Aalto-yliopisto: Roope Lääkkölä JY: Veera Leppänen LUT: Taru Hakkarainen ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Mira Ala-Kantti Hanken Vasa Campus: Emil Berglund TSE: Salli Laakio ÅA: Marina Stenbäck VY: Roosa Junttila Pori: Lauri Kiilholma OY: Kalle Mäkäräinen

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

E KO N O M I 4 / 2 0 1 5

51

Good leadership gets things moving

JOHTAMISOSAAMISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUSTA Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exe tarjoaa sekä organisaation tarpeisiin räätälöityjä kehittämisratkaisuja että avoimia koulutusohjelmia. koulutusohjelma:

aloitus:

kesto:

JOKO TURKU

2.10.2015

9 kk

MASTER CLASS: TULOKSEKAS PÄIVITTÄISJOHTAMINEN

3.11.2015

2 pv

CERTIFIED FORESIGHT PROFESSIONAL

10.11.2015

8 kk

MASTER CLASS: MYYNNIN JA ASIAKKUUKSIEN JOHTAMINEN

19.11.2015

2 pv

CREDIT MANAGEMENT

8.12.2015

6 kk

eMBA TURKU

17.2.2016

2,5 v

LUE LISÄÄ JA OTA YHTEYTTÄ

www.utu.fi/exe

Turun kauppakorkeakoulu • Turku School of Economics