Cargo 3/2023 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

DSV-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 3/2023

Digitalisaatio mullistaa logistiikan

Päästömaksut Saksan teille ja merenkulkuun

R OXO N I N E R I KO I S K U L J E T U S

TORNIOSTA VUONOJEN MA AHAN

Cargo 3/2023

ISTOC K

LOGISTIIKKA-ALA ON kulkenut viimeisen kuuden vuosikymmenen aikana pitkän matkan manuaalisistaja paikallisista toimintatavoista nyky hetken globaaliin, teknologisesti edistyneeseen ja ympäristötietoiseen toimitusketjun hallintaan. Digitalisaa tio on mahdollistanut tiedon nopean käsittelyn ja aiempaa tehokkaamman toimitusketjun hallinnan. Internet ja kansainvälisen kaupan nousu on muo vannut logistiikkaa ja mahdollistanut e-kaupan räjähdysmäisen kasvun. 2000-luvulla automaatio ja tekoäly on integroitu logistiikan prosesseihin, ja viimeisimmät innovaatiot keskittyvät kestävään kehitykseen, uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoon ja sähkökäyttöisten kuljetusvälineiden kehittämiseen. Logistiikka jatkaa edelleen kehitys kulkuaan vastaamalla tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita erilaiset teknologiset innovaatiot tarjoavat. Tämän lehden pääjutussa asiantuntijat pohtivatkin, mitä kaikkea digitalisaatio ja tekoäly mahdollistavat alalle tulevaisuudessa. Lue lisää pääjutusta alkaen sivulta 8.

Cargo 3/2023 3

DSV-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 3/2023

14 8

Tässä numerossa:

6 UUTISET DSV aloittaa Kaukokiito Bio -palvelun.

kuljetettiin Norjaan.

8 DIGITALISAATIO Millainen digitulevaisuus

18 TIESITKÖ? Työelämään voi tutustua

odottaa logistiikkaa?

myös digitaalisesti.

12 INFOGRAFIIKKA Logistiikka-alan kehitys vuosikymmenittäin.

14 ERIKOISKULJETUS Roxonin hihnakuljetinsillat

Cargo 3/2023

20 HENKILÖ DSV:n Tom Tomppa Jokinen jäi ansaitulle eläkkeelle.

22 Q&A Päästömaksut tulevat aksan teille ja meri S liikenteeseen.

23 VIERASKYNÄ Ulla Tapanisen mukaan alalla on palattu normaaliin.

PÄ ÄKIR JOITUS

Päätoimittaja Jurkka Mäkelä Toimitusneuvosto Kaisa Hopponen Heidi Jääskeläinen Markku Manninen Jurkka Mäkelä Emilia Herlin Toni Palmumaa Tarja Witikka Toimitus ja toteutus Otavamedia Sisältömarkkinointi Paino PunaMusta

Vastuu virheistä

Cargossa esitetyt näkemykset ovat yksittäisten henkilöiden esittämiä näkemyksiä ja mieli piteitä asioista. Yhtiömme näkemys lehdessä esitettyihin näkökantoihin tulee tarkistaa erikseen. DSV-yhtiöt eivät vastaa lehdessä mahdollisesti esitetyistä virheellisistä näkemyksistä.

Osoitteenmuutokset pyydetään toimittamaan sähköpostitse osoitteeseen info@fi.dsv.com

Uusi aikakausi on käsillä Maailmanpoliittinen epävarmuus on näkynyt kaikkien arjessa samalla kun suhdanne-ennusteet ovat kääntyneet laskuun. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Lähi-idän levottomuudet vievät yhä epävarmempaan tulevaisuuteen. Suurin yksittäinen tekijä kaupan ja viennin kehitykselle on epävarmuus maailman markkinoilla. Kun demokratioita haastetaan, kasvu hyytyy ja inflaatio kiihtyy. Kuljetusalalla laskeva trendi on ollut näkyvissä jo viime vuonna. Kuljetettavat tonnit ovat olleet laskussa niin tuonnissa kuin viennissä. Rakennusteollisuudella on suora vaikutus moneen alaan, ja myös kuljetussektorilla rakentamisen lähes totaalistoppi näkyy selkeästi kuljetussuoritteiden vähentymisenä. Ennusteiden mukaan Suomen BKT:n kehitys jää tänä vuonna pie nelle miinukselle, mutta ensi vuodelle ennustetaan pientä kasvua. Jotta käyrät kääntyvät ensi vuonna nousuun, tarvitaan uusia käänteitä ja positiivisia uutisia maailmalta. Ympäristötavoitteet ja Fit for 55 ovat varmasti kaikille tuttuja. Seuraava iso askel Suomelle päästöjen vähentämisessä astuu voimaan 1.1.2024, kun meriliikenne siirtyy päästökaupan piiriin. Ensi vuonna varustamoiden kompensoitava osuus päästöistä on 40 %, vuonna 2025 se on jo 70 %, ja vuodesta 2026 kaikki merenkulun päästöt kuuluvat päästökaupan piiriin. Vuodesta 2025 alkaen meriliikenteelle on tulossa uusiutuvien polttoaineiden velvoite. Myös lento- ja tieliikenteessä tiukennetaan tavoitteita. Esimerkiksi Saksan tiemaksut nousevat rajusti jo 1.12.2023. Nämä kustannukset tulevat Suomen viennin ja tuonnin maksettaviksi. LVM:n laskelmien mukaan kustannusvaikutus Suomen meriliikenteessä on noin 500–700 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 2030 jo lähes miljardin euron luokkaa. On kuitenkin muistettava, miksi näitä toimenpiteitä tehdään. Meillä on velvollisuus tehdä kaikkemme puhtaamman huomisen puolesta. Lämmin kiitos parhaat asiakkaat, luotettavat yhteistyökumppanit ja DSV:n upea henkilökunta kuluneesta vuodesta. Rauhallista Joulun odotusta ja iloista Uutta Vuotta!

BJÖRN ANDLER D SV

ROAD

OY:N

TO IM ITU SJO HTA JA

Cargo 3/2023 5

Kuva

ISTO CK

UUTISET

CARGO-LEHTI SIIRTYY VERKKOON ENSI VUONNA julkaisemme Cargo- lehden verkkoversiona. Kun tilaat uutis kirjeen osoitteessa www.dsv.com/fi-fi/ newsletter ja annat markkinointiluvan, saat sähköpostiisi aina linkin Cargon verkkoversioon sen ilmestyttyä. Linkin verkkoversioon löydät jatkossakin myös nettisivuiltamme. Uutiskirjeen tilaajana saat noin neljä kertaa vuodessa tietoa DSV:n ajankohtaisista aiheista sekä kutsuja DSV:n tapahtumiin ja webinaareihin.

Nimitysuutisia STANISLAV SAVONOV palaa Suomeen ja aloittaa 11.9. Air&Sea Nordicsilla Business Development Managerina (Trade Lane Management). Stanin tehtävänä on tiivistää Suomen, Ruotsin ja Norjan myynti yhteistyötä Aasian kanssa. Hän raportoi kaikkien kolmen maiden myyntijohtajille. Nykyiset vastuumyyjät jatkavat, ja Stani keskittyy uusasiakashankintaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Lämpimästi tervetuloa takaisin DSV:lle ja onnea sekä menestystä uusiin haasteisiin! OSSI LÖTJÖNEN on nimitetty 1.12.2023 lähtien Roadin KAM-tiimin vetäjäksi nimikkeellä Senior Manager, Key Account. HEIDI JÄÄSKELÄINEN on nimi tetty Marketing Manageriksi alkaen 1.1.2024. SALES REPRESENTATIVE Ville Rautanen on nimitetty SalesManageriksi 1.11.2023 alkaen DSV Air & Sea Oy:ssä. DSV SOLUTIONS Oy:n tuotannonsuunnittelija Pasi Heino työskentelee 1.1.2024 alkaen nimikkeellä Business Support Specialist, QHSE and Process Development.

Cargo 3/2023

DSV ja Kaukokiito vähentävät kuljetusten hiilijalanjälkeä DSV:N LENTO- ja merikuljetuksiin sekä varastopalveluihin liittyvät jakelu- ja noutokuljetukset Suomessa toteutetaan vuoden 2024 alusta lähtien Kaukokiito BIO -palvelulla. Kaukokiito BIO kuljettaa lähetykset uusiutuvalla dieselillä, mikä vähentää kuljetusten hiilijalanjälkeä jopa 90 %. Uusiutuva diesel valmistetaan 100-prosenttisesti uusiokäytettävistä raaka-aineista, kuten jätteistä, ja se myös palaa puhtaasti. Laajan jakeluverkoston ansiosta Kaukokiito BIO -palvelua voidaan hyödyntää kaikkialla Suomessa. – Siirtyminen Kaukokiito BIOn käyttäjäksi on jälleen yksi askel kuljetusten hiilijalanjäljen pienentämisessä ja kohti DSV Groupin tavoitetta saavuttaa toiminnassaan nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä, toteaa Erkka Lind, DSV:n

lentorahdista vastaava johtaja. Päästövähennystavoitteiden onnistumista seurataan säännöllisesti raporttien avulla.

Kohti nollapäästöjä Yhtenä maailman suurimmista kuljetus- ja logistiikkatoimittajista DSV Group keskittyy toimimaan vastuullisten ja kestävien liiketoimintakäytäntöjen mukaisesti kaikkialla maailmassa. DSV Group on sitoutunut saavuttamaan toiminnassaan nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Lyhyemmällä tähtäimellä DSV:n tavoitteena on vähentää Scope 1- ja 2-päästöjä (mukaan lukien toimitilat ja yrityksen ajoneuvot) 50 % ja Scope 3 -päästöjä (mukaan lukien kaikki alihankkijoiden hoitamat kuljetukset) 30 % vuoteen 2030 mennessä.

LUE LISÄÄ DSV:N VASTUULLISUUDESTA JA YMPÄRISTÖTAVOITTEISTA: DSV.COM/FI-FI/SUSTAINABILITY-ESG

ateksti

A NT ERO LINDELL

UUTISET

Honkala aloitti lupaavasti

I STO C K

MATIAS HONKALAN kausi 2023 käynnistyi Espanjassa Nordic Leaguen Winter Series -kilpailuilla, joissa tuli heti kaksi podiumsijaa. Rankingissa Matias nousi kolmanneksi. Seuraava Nordic Leaguen kilpailu pelattiin Puolassa, jossa Matias ylsi jälleen kolmannelle sijalle. Onnistuneet kilpailut poikivat kutsun Tanskan Copenhagen Challenge -kilpailuun. Siellä Matias johti kisaa vielä toiseksi viimeisenä päivänä ja pääsi näin pelaamaan voitosta. Kovan viimeisen kilpailupäivän jälkeen loppu sijoitus oli kolmas. Keskellä kesää tuli kotimaisen huippu kilpailun Vierumäki Challengen yhteydessä pieni tulostason notkahdus. Onneksi syksyä kohden peli alkoi taas kulkea. Lopullinen sijoitus rankingeissa oli Nordic Leaguessa kahdeksas ja Challenge Tourilla 89. – Haluan kiittää DSV:tä hienosta yhteistyöstä. Voin sanoa kolmen yhteistyövuoden jälkeen, että minusta kasvoi pieni DSV:läinen, Matias Honkala sanoo.

Kiinalaista uuttavuotta juhlitaan tammikuussa KIINALAINEN UUSIVUOSI on yksi merkittävimmistä kiinalaisista juhlista. Tulevan uudenvuoden ajankohta on 10.1.2024, jolloin jäniksen vuosi vaihtuu lohikäärmeen vuodeksi. Kiinalaiset juhlivat vuoden vaihtumista viikon, ja Kiinassa on monin paikoin myös kansallinen seitsemänpäiväinen vapaa-aika 10.–17.2.2024. Joka vuosi kiinalainen uusivuosi vaikuttaa Kiinan ja Kaukoidän viennin ja tuonnin kapasiteettiin. Tavanomaisia seurauksia ovat pitkät kauttakulkuajat ja lentojen sekä laivojen peruutukset, joilla on merkittävä vaikutus maailmanlaajuisiin rahtimarkkinoihin vielä useita viikkoja kiinalaisen uudenvuoden jälkeen. Huomioithan kiinalaisen uudenvuoden kuljetuksia suunnitellessasi ja tilaathan kuljetukset hyvissä ajoin!

Cargo 3/2023

LOGISTIIKAN MUUTOSVUODET Digitalisaatio mullistaa jokaisen toimialan vuorollaan – mutta millainen digitulevaisuus odottaa logistiikkaa? te k st i S AMI ANTERO INEN | kuvat ISTO CK

Cargo 3/2023

ogistiikassa eletään nyt jännittävintä ajanjaksoa 70 vuoteen. Johtaja Peter Matthiesen DSV Group Innovationista katsoo, että olemme raapaisseet vasta muutoksen pintaa. – Kuljetukset siirtyvät dieselistä sähköön. Samalla itseohjautuvat ajoneuvot tuovat mukanaan valtavan muutoksen, Matthiesen toteaa ja lisää, että muutos tulee myös tapahtumaan nopeammin kuin luulemmekaan. DSV aloitti merkittävän itseohjautuvien autojen testausprosessin marraskuussa. Ideana on viedä tavaraa varastolta varastolle robottivoimin, Matthiesen paljastaa. – Samalla vältämme kuljetuksen loppusuoran usein kalliit ”viimeisen kilometrin” -ongelmat, joita itseohjautuvat ajoneuvot kohtaavat yrittäessään viedä toimitusta loppuasiakkaalle.

Tavallista fiksumpi ChatBot Robottirekat liittyvät tietysti tekoälyn käyttöön, joka on viimeistään ChatGPT:n myötä tullut lähelle liki jokaista kansalaista. Matthiesen muistuttaa, että ”tekoäly” on kattotermi, joka kattaa monia erilaisia tekniikoita, kuten koneoppimisen ja robotiikan. DSV:llä on jo vanhastaan tekoälyä hyödyntäviä tuotteita, jotka liittyvät esimerkiksi laskutukseen ja tullaukseen. Ensimmäinen ChatGPT:n tapaista generatiivista tekoälyä hyödyntävä innovaatio on kuitenkin jo putkessa: konsernin verkkosivuille on tulossa ChatBot-asiakasneuvoja, jolla sormen ei pitäisi mennä suuhun ihan helposti. – ChatBot on koulutettu internetin tiedoilla täydennettynä kotisivujemme tiedoilla, Matthiesen kuvailee. Sisäisessä testauksessa oleva ChatBot on ainakin tähän asti vakuuttanut taidoillaan ja tiedoillaan. Läpi prosessin on tietenkin tärkeä varmistaa, että roboapu ei ala keksiä vas-

Cargo 3/2023 9

tauksia, jotka eivät ole totta. Nämä ”hallusi naatiot” halutaan karsia pois tyystin. – Meillä on oma AI-tiimi, joka tällä hetkel lä tekee viime säätöjä ChatBottiin, Matthie sen kertoo. Asiakaspalvelusta ei kuitenkaan haluta täysin digitaalista sen paremmin nyt kuin tulevaisuudessakaan. – Tahdomme, että ChatBot tunnistaa myös ne tilanteet, joissa se ei pysty autta maan, jolloin se yhdistää kyselijän automaat tisesti ihmisneuvojalle. Matthiesen uskoo, että parhaat tulokset saavutetaan juuri tämänkaltaisella hybridi mallilla.

Rekrytointi uusiksi? Tekoälyn lisäksi logistiikan pakkaa sekoitta vat muun muassa IoT (Internet of Things eli tavaroiden internet), digitaaliset kaksoset ja lohkoketjut. Kun kaikki automatisoidaan, jääkö ihmiselle muuta tehtävää kuin vilkuttaa vieres sä tavaran liikkuessa pisteestä A pisteeseen B? Matthiesen vastaa, että kuorma-auton kuljettajia tullaan tulevaisuudessa todennä köisesti tarvitsemaan nykyistä vähemmän, mutta vastaavasti IT-osastolle pitää rekry toida porukkaa kaksin käsin. – Uusi teknologia voi tehdä ihmisten työstä paljon hauskempaa ja sujuvampaa. Se

Cargo 3/2023

antaa heille uudenlaisen vapauden keskittyä alueille, joilla arvoa todella luodaan. Matthiesenin mukaan koko kuljetus ekosysteemi tulee mullistumaan. Hetkittäin scifi-leffalta tuntuvassa todellisuudessa voi olla vaikea sanoa, mitkä peliliikkeet ovat järkeviä. Esimerkiksi Sveitsissä tutkitaan mahdollisuutta viedä logistiikka maan alle kaupunkien alle rakennettaviin tunneleihin, joissa automaatio liikuttaa tuotteita. – Tämä on yksi esimerkki siitä, että isojen kaupunkien liikenne on pahoin ruuhkautunut. Yllättäviäkin ratkaisumalleja haetaan.

Maalla, merellä ja ilmassa DSV:llä tavaraa kuljetetaan jo drooneilla, tosin pienessä mittakaavassa. – Meillä on offshore-kuljetuksia varten drooneja, jotka vievät lähetyksiä esimerkiksi öljynporauslautoille. DSV Group Innovationin ”tontilla” ovat kaikki yhtiön kolme liiketoiminta-aluetta: Road, Solutions ja Air & Sea. Ideana on kirit tää kaikkien kolmen divisioonaan innovaatio lihasta – mieluusti yhtä aikaa. – Toteutamme nykyisellään vain toimen piteitä, joilla on vaikutusta vähintään kahteen liiketoiminta-alueistamme, Matthiesen linjaa. Suomen sähköisen liiketoiminnan edistä misestä ja kehityksestä vastaa DSV Roadin

Jukka Iloheimo. Toimialalle vuonna 1984 tullut konkari on nähnyt digitalisaation esiinmarssin kumipyörälogistiikassa liki alusta asti. Paljon kehitystä on tapahtunut ja paljon panostuksia edellytetään jatkossakin. – Esimerkiksi tilauksista noin 95 prosent tia on jo sähköisessä muodossa, Iloheimo kertoo. Lisäksi ohjelmistorobotiikka on viimeisen muutaman vuoden aikana saanut siivet selkään. Tekoälyä hyödyntävät ohjelmistot kampaavat dataa ja löytävät esimerkiksi mahdolliset poikkeamat ja pullonkaulat, jotta tilanteeseen voidaan puuttua ennakoivasti. – Meidän tilaus-toimitus-elinkaarella tuottavuus on todella noussut ohjelmistoro botiikan ansiosta, hän toteaa. Tien päältä tekoäly antaa rahanarvoista tietoa, ja kuljetusten etenemisestä on jatku vasti saatavilla reaaliaikaista dataa. – Siksi pystymme kertomaan ennakoivasti esimerkiksi toimitusajasta. Tekoäly otetaan käyttöön myös DSV Suomen tullaustoiminnoissa. – Automatisoimme tulli-ilmoitusten täyttämisen optisen merkintunnistuksen, koneoppimisen ja tekoälyn komponenttien avulla. Nyt ja tulevaisuudessa tekoäly auttaa hoitamaan paljon rutiinitehtäviä, joihin ei ole syytä käyttää ihmisen aikaa.

Iloheimon mukaan analytiikka on tekoälylle kenties se kaikkein hedelmällisin pelikenttä tällä hetkellä. – Prosessin ohjaus, ennakoitavuus ja läpinäkyvyys paranevat jatkuvasti tekoälyn ansiosta, hän arvioi.

UUSI TEKNOLOGIA VOI TEHDÄ IHMISTEN TYÖSTÄ HAUSKEMPAA JA SUJUVAMPAA.

Kriittinen vuosikymmen Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori Ulla Tapaninen on samoilla linjoilla DSV:n asiantuntijoiden kanssa. Vuoden logistikoksikin valittu professori katsoo, että kuljetuslogistiikka muuttuu tällä vuosikymmenellä enemmän kuin kertaakaan sen jälkeen, kun kuljetukset hyppäsivät kumipyörille. Syitä mullistukseen on kolme: irtautuminen fossiilisista polttoaineista eli vihreä siirtymä, raastava työvoimapula ja pitkien alihankinta- ja kuljetusketjujen epävarmuuden lisääntyminen. – Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa kuljetustoiminta, sellaisena kuin me sen tunnemme, ei enää ole mahdollista, Tapaninen kuittaa. Hänen mukaansa muutoksia ei silti pidä nähdä ongelmina vaan mahdollisuuksina. Esimerkiksi kuljetusketjujen jatkuva tarkkailu ja tuunaus on välttämätöntä, koska pullonkaulat voivat tänä päivänä yllättää kenet tahansa ja milloin tahansa. – Toimitusketjut ovat haavoittuvaisempia kuin koskaan, hän toteaa. Globaalit tavaravirrat kaipaavat virtaviivaistamista, jonka digitalisaatio mahdollistaa jo nyt, Tapaninen uskoo. – Digitaalisuus tuo juuri sitä ennustettavuutta ja joustavuutta, jota moderni logistiikka tarvitsee.

Digipalvelu on parempi palvelu Logistiikkaan erikoistunut professori OlliPekka Hilmola uskoo, että digitalisaatio ja tietotekniikka jatkavat vanhalla polullaan, toisin sanoen tarjoavat entistä parempaa palvelutasoa, laatua ja laajempaa palvelutarjontaa. Hilmola työskentelee tällä hetkellä kolmessa yliopistossa yhtä aikaa: LUT-yliopiston lisäksi Taltechissä Virossa ja Gävlen yliopistossa Ruotsissa. – Tällä hetkellä kuumin aihealue lienee tekoäly, kun se aiemmin oli lohkoketjuteknologia, hän toteaa ja lisää, että yleensä ongelmana on se, että uuteen teknologiaan leivotaan sisään kaikki toiveet ja ajatellaan sen ratkaisevan lukuisia ongelmia hyvinkin nopeasti. – Nyt jo tiedämme, että esimerkiksi lohkoketjuteknologian suurimmat lupaukset eivät tule toteutumaan ainakaan lähivuosikymmeninä, sillä merkittävät logistiikan toimijat ovat kertoneet isojen projektien alasajoista viimeisen vuoden aikana, hän huomauttaa. Tästä huolimatta lohkoketjuteknologiaa otetaan nyt käyttöön, mutta rajoitetummin ja pienemmissä ympäristöissä. – Merkittävin muutos tulee olemaan se, että käytämme tulevaisuudessa kaikkia eri teknologioita enemmän ja yhdessä. Ei ole yhtä suurta murrosta tai parannustapaa, vaan lukuisia pieniä ja jatkuvasti tapahtuen. Hilmola katsoo, että erilaiset kuljetusmuotoyhdistelmät kuljetusketjuissa lisääntyvät, ja reitityksiä joudutaan epävarmassa toimintaympäristössä muuttamaan useammin. – Tietotekniikan ja automaation pitää sopeutua ja olla muuntautumiskykyinen uuteen ympäristöön.

Cargo 3/2023 11

Logistiikan vu Jokaisella vuosikymmenellä on eletty omanlaistaan logistiikkaalan murrosta, joka on vastannut teknologisen kehityksen ja maailmantalouden vaatimuksiin. Merkittävimmän murroksen on aikaansaanut digitalisaatio, joka jatkaa alan tehostamista edelleen. tek sti JA AN A K AL L I OKOS K I | gra fiikat ISTO CK

ku -lu 70 19

ku -lu 80 19

ku -lu 90 19

PAIKALLISUUS JA MANUAALISUUS

TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖÖNOTTO

GLOBALISAATION JA INTERNETIN VAIKUTUS

Logistiikka oli pääasiassa manuaalista ja paikallista. Varastointi oli yksinkertaista, ja tavaroiden seuranta ja inventaariot hoidettiin pääasiassa paperilla. Jälleenmyynti tapahtui fyysisissä kaupoissa, ja tavarat kuljetettiin kuorma-autoilla tai junilla.

Cargo 3/2023

Siirtymä kohti globaalia taloutta alkoi pikkuhiljaa, ja logistiikka alkoi laajentua kansainvälisesti. Konttien standardointi muutti merkittävästi varastointia ja kuljetusta, mikä mahdollisti aiempaa tehokkaamman tavaroiden siirtämisen. Yrityksissä alettiin ottaa käyttöön tietokoneita, ja niiden avulla pystyttiin parantamaan varastonhallintaa.

Digitalisaatio ja tietotekniikan kehitys nopeutuivat. Internetin myötä informaation jakaminen ja kerääminen muuttuivat nopeammiksi ja tehokkaammiksi. ERP-järjestelmät (Enterprise Resource Planning) yleistyivät. Integraatio helpottui eri liiketoimintojen välillä mukaan lukien varastointi ja jälleenmyynti.

uosikymmenet VERKKOKAUPPA JA SEN VAATIMA TOIMITUSNOPEUS LISÄSIVÄT PAINETTA LOGISTIIKKAJÄRJESTELMILLE.

ku -lu 10 20

ku -lu 20 20

TEKOÄLY JA AUTOMAATIO

VIHREÄ LOGISTIIKKA JA ÄLYKKÄÄT JÄRJESTELMÄT

Internetin ja e-kaupan räjähdysmäinen kasvu muutti jälleenmyyntiä dramaattisesti. Toimitusketjut integroituivat ja monimutkaistuivat. Logistiikka-alalla alettiin kehittää varastonhallintajärjestelmiä ja niiden myötä varastot automatisoituivat. Automaatio helpotti ja nopeutti suurten tilausmäärien käsittelyä.

Digitalisaatio ja automaatio jatkoivat kehittymistään. Logistiikkaprosessien optimoinnissa alettiin hyödyntää tekoälyä ja analytiikkaa. Dronejen ja itseohjautuvien ajoneuvojen kokeilut alkoivat, ja ne ennakoivat edelleen tulevaisuuden kuljetusratkaisuja. Verkkokauppa ja sen vaatima toimitusnopeus lisäsivät painetta logistiikkajärjestelmille.

ku -lu 30 20

ku -lu 00 20 E-KAUPAN KASVU JA TOIMITUSKETJUJEN INTEGRAATIO

Kestävä kehitys ja energiatehokkuus leimaavat kuljetuksia ja varastointia entisestään. Sähkökuorma-autot alkavat yleistyä, samoin uusiutuvien polttoaineiden hyödyntäminen. Jälleenmyynnissä painotetaan paikallisia toimitusketjuja ja vastuullisuutta. Digitalisaatio on tuonut datan edistyneet analysointimenetelmät, lisääntyvän automaation ja blockchain-teknologian.

Cargo 3/2023 13

TORNIOSTA VUONOJEN MAAHAN

Cargo 3/2023

Yhteistyö ja avoin kommunikaatio on isoissa projekteissa äärimmäisen tärkeää, toteaa Roxonin Teemu Lahti.

Erikoiskuljetuksen järjestäminen Suomesta Norjaan vaatii monen palapelin palan yhteensovittamista.

tek st i P I MÄKIL Ä | kuvat L AURI ROTKO J A ROXO N

lokuun 18. päivä Tornion satamasta lähti matkaan erityinen kuljetus: suomalaisyritys Roxonin valmis tamat hihnakuljetinsillat lähtivät matkaan kohti norjalaista työmaata. Laivan lastaaminen oli alkanut jo aamunkoitteessa. Aikataulu oli tiukka: Norjassa toivottiin, että laiva olisi purussa asiakkaan aikataulun mukaisesti 25.8.2023. Lastaus oli siis suunniteltava tarkasti. Koska rahtialuksen matka kestäisi useita päiviä, sääolojenkin oli syytä olla suotuisat. Jos matkalle osuisi myrsky, kuljetus myö hästyisi ja norjalaisen työmaan seuraavat työvaiheet olisivat niin ikään myöhässä. – Tällaisen kuljetuksen suunnittelu ja järjestäminen oli pitkä prosessi. Roxonilta oltiin yhteydessä meihin ensimmäisen kerran vuosi sitten tähän projektiin liittyen, kertoo DSV:n Business Development Manager Juha Utriainen.

Kasattuina vai osissa perille? Roxon oli myynyt hihnakuljetinsillat Norjaan jo aiemmin. Kun kuljetusta alettiin valmistella, oli päätettävä, miten sillat voitaisiin toimittaa käytännössä perille siten, että lopputulos olisi kaikkien osapuolten kannalta paras. – Pohdimme, lähetämmekö sillat kasattuina ja varusteltuina vai toimitammeko ne osissa, jolloin ne koottaisiin asennustyömaalla. Tämä vaikutti merikuljetuksen hintaan ja siten myös kokonais

Cargo 3/2023 1 5

Roxonin logistiikkakoordinaattori Pirjo Koponen tietää, että isojen kuljetusten järjesteleminen vaatii aikaa.

hintaan. Mietimme DSV:n kanssa yhteistyössä vaihtoehtoja, ja kustannustehokkaimmaksi tavaksi osoittautui se, että toimitam me siltamoduulit täysin varusteltuina, kertoo Roxonin projekti päällikkö Teemu Lahti. Optimointia ei Lahden mukaan helpottanut se, että myynti vaiheessa kuljetusten hinnat vaihtelivat suuresti Ukrainan sodan aiheuttamien haasteiden takia. Toimituspaikkakin oli haastava. – Valitsimme merikuljetuksen, koska rekkakuljetuksena näin leveää lastia ei olisi lopulta pystytty kasattuna edes kuljettamaan perille. DSV:n valitsimme, koska halusimme luotettavan toimijan, jonka kanssa kommunikointi sujuu helposti, Lahti sanoo.

Isojen kuljetusten järjestäminen vaatii aikansa Kuljetinsillat toimitettiin perille 17,5 metriä pitkinä lohkoina, jotka olivat neljä metriä leveät ja kolme metriä korkeat. Asennettuna siltojen kokonaispituudeksi tuli 215 metriä. Lohkot painoivat noin kymmenen tonnia kappaleelta. – Siltalohkot olivat täysin varusteltuja, eli käytännössä ne olisi voitu nostaa satamasta työmaalle ja suoraan paikoilleen. Asiakkaan aikatauluista johtuen lohkoja säilytettiin lopulta hetki työmaan varastoalueella, Lahti kertoo. Roxonille vastaavien siltojen toimittaminen on melko tavallista liiketoimintaa. Isojen kuljetusten järjesteleminen vaatii silti aikansa – ja melkoisen suunnitteluprosessin. – Monesti näitä pystytään kuljettamaan rekoilla. Se on periaatteessa helppoa, sillä jos projektin tuotteet eivät näytä mahtuvan kyytiin, voimme aina tilata muutaman rekan lisää. Merikuljetusten kanssa on tarkempaa. Kun laiva on lyöty lukkoon, meidän täytyy pysyä tietyissä raameissa, ja laiva on varattava hyvissä ajoin etukäteen, huomauttaa Roxonin logistiikkakoordi naattori Pirjo Koponen. Yhteistyöllä ja avoimella kommunikaatiolla Monimutkaiseen palapeliin lisäsi haasteita se, että Suomessa laiva lastattiin yksityisessä satamassa. Roxon huolehti kuorma-auto kuljetukset konepajalta satamaan, ja sataman väki nosti lohkot laivaan suoraan autoista. Varsinainen merikuljetus oli DSV:n vastuulla.

Roxon Oy

Roxon toimitti Norjaan täysin varustellut siltalohkot, jotka olisi käytännössä voitu nostaa satamasta työmaalle ja suoraan paikoilleen.

Cargo 3/2023

• Perustettu vuonna 1962 • Toimipaikka Hollola • Tuottaa muun muassa komponentteja ja kuljetin laitteiden huolto- ja kunnossapitopalveluita kaivosteollisuuden, satamien ja louhostoimintaa harjoittavien yritysten tarpeisiin. • Kuuluu australiaiskonserni NEPEAN Conveyors Pty Ltd:een.

– Yhteistyön ja avoimen kommunikaation merkitystä ei voi tällaisessa projektissa alleviivata liikaa. DSV auttoi meitä aikataulujen yhteensovittamisessa, ja työ saatiin tehtyä tehokkaasti, Teemu Lahti sanoo. – Roxon teki taustatyöt paikallisoperaatioista ja huolehti kuljetukset siltalohko kerrallaan rantaan, DSV:n vastuuna oli hoitaa laivan saapuminen sovitun makuuikkunan puitteissa, Juha Utriainen sanoo. Lopulta kaikki sujui juuri, kuten oli suunniteltu. Laiva saapui norjalaiseen satamaan juuri määräajassa, elokuun 25. päivä. Onnistuminen vaati avointa kommunikaatiota myös laivayhtiöiden kanssa. – Iso kiitos kuuluu myös valitulle laivayhtiölle, joka pystyi tarjoamaan oikean kokoluokan laivan juuri sovitun aikaikkunan puitteissa. Roxon sai siltamoduulit rantaan ajallaan, ja näin pystyimme välttämään laivan seisonta-ajat. Lastaus saatiin suoritettua tehokkaasti saman päivän aikana. Tämän lisäksi sidonnat, surraukset, stemplaukset ja hitsaukset onnistuttiin tekemään vielä iltapäivän aikana. Kaikki palaset loksahtivat paikoilleen ja sääkin suosi, Utriainen lisää.

KULJETUSTEN HINNAT VAIHTELIVAT SUURESTI UKRAINAN SODAN TAKIA. TOIMITUSPAIKKAKIN OLI HAASTAVA.

”Kaikki palaset loksahtivat tässä projektissa paikoilleen, ja sääkin suosi”, toteaa DSV:n Juha Utriainen (vas.). Kuvassa myös Roxonin site manager Jukka Parkkila.

Cargo 3/2023 17

TIESITKÖ?

EtäTET toi DSV:n lähelle DSV osallistui ensimmäistä kertaa nuorille tarkoitettuun digitaaliseen työelämään tutustumisjaksoon. EtäTETissä kerrottiin logistiikka-alan monipuolisista mahdollisuuksista. te k sti M AT T I VÄL I M ÄKi ku va t D S V

Ensitreffit työhaastattelussa, Salatut työelämät, Haluatko työelämätietäjäksi, Vain työelämää… EtäTET on digiyhteyksillä toteutettu työelämään tutustumisjakso yläkoululaisille, lukiolaisille sekä ammattiin opiskeleville. Tänä vuonna eri alojen töitä, yrityksiä ja urapolkuja lähestyttiin televisiosta tuttujen ohjelmanimikkeiden avulla. Tapahtumassa nähtiin esimerkiksi Voice of Työelämä -video, jossa DSV Roadin

Cargo 3/2023

toimitusjohtaja Björn Andler kertoi yleisesti DSV:stä, Belgian liikenteen liikennekoordinaattori Riina Piitulainen sekä lentotuonnin päällikkö Bero Davidson kertoivat omasta työstään. Lisäksi henkilöstöpäällikkö Tuure Väisänen avasi henkilöstöön ja työharjoittelumahdollisuuksiin liittyviä asioita. Avara työelämä -videolla ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö Mikko Kuosmanen kertoi, miten vastuullisuusasiat huomioidaan DSV:llä.

Työkylässä-videolla tutustuttiin kehityspäällikkö Atte Korhosen työpäivään ja muun muassa Autostore-varastointijärjestelmään.

Oikea kuva logistiikka-alasta Henkilöstöpäällikkö Tuure Väisäsen mukaan DSV halusi kertoa EtäTETissä erityisesti logistiikka-alan ja yrityksen työtehtävien monipuolisuudesta. – Nuorilla on usein mielikuva, että logistiikka-ala tarkoittaa vain rekan tai trukin ajamista. Kaikki kunnia operatiivisille ammattilaisille, mutta on tärkeää tiedostaa, että meillä on tarjolla valtavasti myös muita urapolkuja erilaisille koulutustaustoille. Hän huomauttaa, että suuri osa DSV:läisista on toimihenkilöitä, joiden työtehtävät voivat liittyä vaikkapa it:hen, myyntiin, markkinointiin tai liikenteen koordinointiin. – Yhtenä ideanamme EtäTETissä oli, että halusimme jättää tästä monipuolisuudesta muistijäljen. Vaikka nuoren kiinnostus ei juuri sillä hetkellä suuntautuisikaan logistiikka-alalle, tilanteet saattavat muuttua tulevaisuudessa. Nuorille viestittiin heille tutulla tyylillä DSV osallistui EtäTETiin nyt ensimmäistä kertaa. Väisänen on tapahtumaan tyytyväinen.

TIESITKÖ?

ALA ON KANSAINVÄLINEN, MONIPUOLINEN JA TARJOAA ERILAISIA URAPOLKUJA. SE ON RENTO JA IHMISLÄHEINEN.

EtäTET tuli jäädäkseen Talous ja nuoret TAT ry toteutti EtäTET:in 6.–10.11.2023 yhdessä toimialaliittojen kanssa. Viikon aikana esiteltiin kymme nien eri alojen työpaikkoja ja uramahdollisuuksia. Mukaan ilmoittautuneita oli ennätykselli set 11 200 nuorta. EtäTET syntyi korona-aikaan, kun perinteisiä TET-jaksoja ei voinut työpaikoilla järjestää. Kon septi osoittautui kuitenkin elin voimaiseksi, ja sitä on jatkettu. EtäTETin avulla on mahdollisuus perehtyä erilaisiin työpaikkoihin asuinpaikasta riippumatta.

– Tavoitimme EtäTET in kautta laajan joukon nuoria. Perinteisen TETin kauttahan voimme tavoittaa vuodessa vain muutamia henkilöitä. EtäTET tarjoaa kokemuksen myös asiantuntijatyöstä, mikä tavallisella TET-jak solla jää usein vieraaksi. DSV:läiset suunnittelivat ja kuvasi vat videot itse. Valmiit videot istutettiin palveluntarjoajan luomaan formaattiin ja studiomaailmaan.

– Videoiden tyyli oli nuorille tuttu: autenttinen ja sopivalla tavalla rosoinen. Samaan aikaan asioista pystyttiin kuitenkin kertomaan monipuolisesti ja päästiin pintaa syvemmällä.

Digitaalisuutta kannattaa hyödyntää Väisänen kertoo, että EtäTETin kaltaisten digitaalisten rekrytointikanavien merkitys on noussut vuosi vuodelta. Digitaalisuutta

kannattaa hyödyntää, sillä kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa. – DSV oli tänä vuonna mukana myös esi merkiksi digitaalisessa Tuudo-rekrytapahtu massa, johon osallistui 70 000 opiskelijaa ja 30 korkeakoulua. DSV:n ilmoitus ”Harjoitte lijaksi DSV:lle?” oli tapahtuman 6. tykätyin ja katsotuin työpaikka. Hän mainitsee, että yksittäisistä tarjolla olevista työpaikoista viesti kulkee parhaiten eteenpäin LinkedInin ja sen peukutusten avulla. Sen kautta tavoittaa tehokkaasti monet sellaisetkin henkilöt, jotka eivät aktii visesti etsi uutta työtä. – Digitaalisten kanavien rinnalla tarvitaan tietenkin myös perinteisiä kohtaamisia. DSV oli tänäkin vuonna mukana esimerkiksi logis tiikka-alan messuilla.

Kansainvälinen, monipuolinen ja rento ala Kun Tuure Väisänen pääsee tapaamaan nuo ria kasvotusten, miten hän kiteyttää parilla lauseella, miksi kannattaa valita logistiik ka-ala ja DSV? – Ala on kansainvälinen, monipuolinen ja se tarjoaa paljon erilaisia urapolkuja. Sitten se on vielä sopivan rento ja ihmisläheinen. Bisnestäkään ei tehdä kovat kaulassa, vaan jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. 

Cargo 3/2023 19

TOM JÄI ELÄKKEELLE MUTTA PELIT JATKUVAT Tom Tomppa Jokinen muistetaan DSV:ssä pelinrakentajana, joka antoi muillekin mahdollisuuden loistaa. Merkit näyttävät, että tuoreen eläkeläisen vauhti ei ole ainakaan hiljenemässä. tek st i MAT TI VÄLIMÄKI | kuvat IL ARI VÄLIMÄKI

Cargo 3/2023

PYRIN SIIHEN, ETTÄ MINULLE OLISI HELPPO TULLA PUHUMAAN ASIASTA KUIN ASIASTA.

aalea labradorinnoutaja tuijottaa isäntäänsä herkeämättä ja haluaisi tämän jakamattoman huomion. Käy ilmi, että koira on saanut nimensä urheilun monitaiturilta ja sprintteriltä, joka kaatui satasen pikapyrähdyksellä, mutta juoksi siitä huolimatta maailmanennätyksen. Vaan olisikohan myös koiran isännässä, Tom Jokisessa, 64, ainakin aavistus Elmoa? – Nyt eläkkeellä on hyvää aikaa pelata esimerkiksi lätkää, käydä salilla, hiihtää sekä maastopyöräillä. Ostin vähän aikaa sitten sähkömaastopyörän, ja on minulla toki myös tavallinen maastopyörä, Jokinen myhäilee. Hän on osallistunut kaksi kertaa moottoripyörällä Päijänne-ajoon, mutta arvioi tällä hetkellä kolmannen kerran liian kovaksi ja kalliiksi urakaksi. Jokinen on pelannut myös jalkapalloa Helsingin IFK:ssa ja toiminut seurassa esimerkiksi valmentajan ja joukkueenjohtajan pesteissä. – Molempiin lonkkiin ja polviin on laitettu proteesit. Ne pelittävät nyt loistavasti, ja olen paremmassa kunnossa kuin pitkään aikaan.

Kädenjälki näkyy Vantaan terminaalilla Kun Jokinen jäi marraskuun alussa DSV:ltä eläkkeelle, hänen virallinen tittelinsä oli Senior Manager, Business Area, Domestic, Road Finland. Miehen laajaan toimenkuvaan kuului esimerkiksi vastuu DSV:n Vantaan terminaalista ja kotimaan nouto- ja jakelukuljetuksista. Jokinen osallistui myös DSV:n laajennettuun johtoryhmään. Hän työskenteli DSV:llä kaikkiaan vajaat 26 ja logistiikka-alalla 44 vuotta. – Suurin muutos alalla on ollut sähköisyyden ja tiedonsiirron korostuminen. Asiak-

kaat pystyvät seuraamaan kuljetuksiaan tarkemmin erilaisilla mittareilla. Myös DSV seuraa lähtö-, saapumis- ja toimitusaikojen onnistumisia niin ulkomailla kuin kotimaassa. Lisäksi liikkuvat työkalut, autot ja trukit, ovat kehittyneet huimasti ja kuljetukset sujuvat entistä ympäristöystävällisemmin. Muutos on ulottunut terminaaleihinkin. – DSV:n uudessa Vantaan terminaalissa lastausratkaisut, valaistus, ilmastointi ja kulunvalvonta ovat aivan eri tasolla kuin vanhoissa terminaaleissa. Oli hienoa, kun pääsin projektipäällikkönä vaikuttamaan itsekin lopputulokseen. Vantaan logistiikkakeskus herätti valmistuessaan paljon kiinnostusta DSV:n ulkopuolellakin. – Vedin siellä yli sata esittelykierrosta asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme.

Joukkue on turvallinen kasvuympäristö Jalkapallourallaan Jokinen väänsi keskikentän kaksinkamppailuissa ja rakensi peliä. Helsingin IFK:n kapteeni teki töitä, jotta myös muut pelaajat hänen ympärillään pääsisivät toteuttamaan itseään. – Joukkueessa on erilaisia ihmisiä, joilla on kaikilla erilaisia vahvuuksia. Menestykseen päästään vain yhdessä. Parhaimmillaan joukkue on turvallinen ympäristö, jossa kaikki tukevat toisiaan ja jokainen saa olla sellainen kuin on. Se on myös hieno kasvuympäristö nuorille. Jokinen pelasi korkeimmalla tasollaan kakkosdivarissa ja oli myöhemmin osana valmennustiimiä nostamassa IFK:ta nelosesta kakkoseen – Lopetin, kun ryhdyimme vaimon kanssa sijaislapsen vanhemmiksi. Aika ei vain riittänyt. Se oli haikea hetki, mutta kaikki

ymmärsivät, että elämässä on myös urheilua tärkeämpiä asioita.

DSV:llä joukkuepeli sujuu hyvin Jokinen noudatti myös työpaikallaan joukkuepeleistä tuttuja periaatteita. – En ole koskaan ollut mikään teoreetikko, vaan opin alalle käytännön työn kautta. Minun oli sitten helppo neuvoa muita, kun tiesin itsekin, miten vaikkapa terminaaliskanneri toimi. Pyrin myös siihen, että minulle olisi aina helppo tulla puhumaan asiasta kuin asiasta. Hän kertoo viihtyneensä DSV:llä erinomaisesti. – DSV:llä jokaisella on omat tehtävänsä. Kaikkia arvostetaan, kukaan ei pönötä, ja toimariakin on tosi helppo lähestyä. DSV oli myös minulle hyvin turvallinen ja kannustava paikka tehdä töitä. Jokinen kertoo, että hänen vaimonsa ihmetteli usein, miten ihmeessä mies lähtee joka päivä niin innoissaan töihin. Elmo, Sofia ja Max kiittävät Nyt päivät ovat muuttuneet. Elmo on tyytyväinen, kun tiedossa on entistä pidempiä aamulenkkejä. Koira seuraa isäntäänsä usein myös kesämökille Tammisaaren suuntaan. – Elmo on mieletön tapaus. Koira on täyskuuro, mutta äärimmäisen kiltti ja tottelevainen. Vaikka se ei kuule mitään, tuntuu, että se ymmärtää kaiken. Jokisten neljä lasta ja sijaislapsi ovat jo aikuisia. Lapsenlapset Sofia, 7, ja Max, 5, ovat Elmon tapaan hyvin tyytyväisiä vaarin eläköitymisestä. – Vien lapsia luistelemaan ja uimaan. Nykyäänhän lapset aloittavat harrastamisen jo varhain ja menoja on paljon. Tom Jokinen, paraskin puhumaan.

Cargo 3/2023 21

Q&A

Mitä muutoksia Saksan tietullijärjestelmään (MAUT) on tulossa ja milloin?

Saksan valtio on tehnyt tarkistuksia Saksan tietullijärjestelmä MAUTiin. Jos maan hallitus vahvistaa muutokset, CO2-päästöille tulee oma lisä tie maksuun. Muutokset vaikuttavat sekä Saksan liikenteeseen että Saksan kautta muihin maihin kulkevaan liikenteeseen. Ne astuvat voimaan 1.12.2023.

Kuinka paljon Saksan tietullit nousevat?

Mitä ajoneuvoja MAUT koskee?

CO2-päästöjen osuus tiemaksuissa on 0,158 euroa/ kilometri koskien kevyimmän päästöluokan (Euro6) ajo neuvoja. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tiemaksu on tällöin kaikkiaan 0,348 e/km Euro6-ajoneuvolle, jota käytetään muun muassa DSV:n mantereen vedoissa. (Mitä alhaisempi päästö luokitus, sitä kalliimpi tiemaksu.)

Päästömaksut teille ja merenkulkuun Sekä Saksan tieliikenteen että Euroopan sisäiseen merenkulkuun on tulossa maksuja, joiden avulla torjutaan ilmastonmuutosta.

Tällä hetkellä MAUT koskee 7,5-tonnisia ja sitä raskaampia ajoneuvoja.1.7.2024 alkaen MAUT koskee ajoneuvoja, joiden paino on 3,5 tonnia ja ylöspäin. Tällöin myös esimerkiksi pakettiautoja velvoitetaan maksamaan CO2-päästöjen osuus.

Myös EU:n sisäiseen meriliikenteeseen on tulossa muutoksia?

Miten integrointi tapahtuu ja mitä aluksia se koskee?

Aiotaanko myös tieliikenne sisällyttää ETS:ään?

EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS, EU Emissions Trading System) otettiin käyttöön vuonna 2005 kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi koskemaan teollisuutta, energiatuottajia ja lentoyhtiöitä. Ensi vuodesta 2024 lähtien myös merikuljetukset sisällytetään ETS:ään.

te k s t i J A A N A K A L L I OKOS K I

Merikuljetukset integroidaan päästökauppajärjestelmään kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen, 40 % päästöistä kattava vaihe, otetaan käyttöön 1.1.2024. Vuoteen 2025 mennessä ETS:n on tarkoitus kattaa 70 % päästöistä. Vuoteen 2026 mennessä 100 % vahvistetuista päästöistä tulee olemaan maksullisia. ETS koskee aluksi yli 5 000 bruttotonnin matkustaja- ja rahtialuksia, jotka liikennöivät EU:n sisällä. 50 % päästöistä aiheutuu EU:n alueelle tulevista ja sieltä lähtevistä reiteistä. Varustamoiden kustannukset siirretään logistiikka ketjun kautta sidosryhmille, jotka käyttävät laivoja kuljetuksiinsa, ja kuten tunnettua, pääosa Suomen tuonnista ja viennistä kulkee meriteitse.

Samanlaisia järjestelmiä aiotaan ottaa käyttöön myös tieliikenteessä. Käyttöönoton ajankohtaa ei ole vielä päätetty, mutta todennäköisesti tämä tapahtuu vuosina 2027–2028.

Cargo 3/2023

VIERASKYNÄ Ulla Tapaninen, Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori

Toimitusketjujen riskienhallinta on yhä tärkeämpää OLEN VARMA, etten ole ainut, joka kokee, että maailma on mennyt sekaisin. Yksi huolen aiheistamme on maamme huoltovarmuus. Miten suomalaiset kuluttajat saavat tarvitsemansa tuotteet tulevaisuudessa ulkomailta, entä miten teollisuus saa hoidettua tarvittavat kuljetukset? Ukrainan sota on kolmas peräkkäinen toimitus ketjuihin vaikuttava globaali shokki. Ensimmäinen niistä oli vuoden 2008 finanssikriisi, joka pakotti valtiot hillitsemään pankkitoimintaa. Toinen oli koronapandemia, joka ravisteli terveydenhuollon ja muun yhteiskunnallisen toiminnan rakenteita. Epämiellyttävä totuus on, että kuljetus ketjujen kapasiteetin pullonkaulat ja energian hintavaihtelut ovat normaali tilanne globaa lissa liikennejärjestelmässä. Viimeiset 10 vuotta rauhallista ja tasapainoista aikaa maailman kuljetusliiketoiminnassa on ollut epänormaalia. Myös kuljetusten hinnat ovat pysyneet luotetta valla tasolla. Nyt toimitusketjut on rakennettava uudelleen ottaen huomioon saatavuuteen, kul jettamiseen sekä hinta- ja aikatauluvenymiseen liittyvät riskit. Vielä muutama vuosikymmen sitten toimitus ketjun riskit minimoitiin pitämällä suuria varastoja. Loppujen lopuksi ihmiskuntahan on varastoinut tuhansia vuosia pahan päivän varalle. Varastot ovat kuitenkin kalliita. Viimeisen parikymmenen vuoden ajan tarpeettomista varastoista on luovuttu samalla kun tuotantoa on siirretty yhä kauemmaksi halvan tuotannon maihin. Nyt kun palaamme vanhaan normaaliin, kaipaamme varastoja takaisin. On kuitenkin ole massa uusia työkaluja toimitusketjun toimivuu den varmistamiseksi, eivätkä suuret varastot ole

enää ainoa tapa vähentää riippuvuutta nopeista ja vähäriskisistä toimitusketjuista. Riippuvuutta vähentävät myös parempi tiedonkulku, ali hankkijoiden käyttö, vaihtoehtoisten tuotteiden suunnittelu, ennustettavuus ja tilauspisteen siirtäminen viimeiseen mahdolliseen hetkeen sekä hävikin vähentäminen. Toinen merkittävä muutos on siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista. Tämän vuosikymme nen aikana Venäjän sotatoimet ja EU:n asettamat määräykset nostavat fossiilisten polttoaineiden kustannuksia ja jatkavat nousuaan, eikä halpaan dieseliin ole paluuta maalla eikä merellä. Nyt viimeistään kuljetusyritysten on valmis teltava polttoainestrategiansa, jotta ne pysyvät kilpailukykyisinä ja tuottavina. Ensimmäisenä on lisättävä kuljetussopimuksiin polttoainelauseke, joka siirtää polttoainekustannukset asiakkaan eli kuljetuksen tarpeessa olevan henkilön makset tavaksi. Yritysten on varauduttava vähähiilisiin toimitusketjuihin ja otettava riskienhallinta jälleen osaksi kuljetusketjujen päivittäistä suunnittelua.

VIIMEISET 10 VUOTTA RAUHALLISTA AIKAA KULJETUSLIIKE TOIMINNASSA ON OLLUT EPÄNORMAALIA.

Cargo 3/2023 23

HYVÄÄ JOULUA! Suomen DSV-yhtiöt toivottavat kaikille asiakkailleen ja sidosryhmilleen rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! Tuemme tänä jouluna sekä Tukikummeja että SPR:n ja MLL:n Hyvä Joulumieli -keräystä

DSV Road Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8388

DSV Air & Sea Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8344

DSV Solutions Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8322