5 minute read
Kampuksilla tapahtuu
Oulun yliopiston hallitus käsittelee kokouksessaan kansainvälisten opiskelijoiden apurahamallin uudistamista torstaina 25. helmikuuta. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan mukaan uudet mallit heikentävät kansainvälisten opiskelijoiden asemaa ja niiden valmistelu on ollut epädemokraattista.
Advertisement
“KÄYTÄNNÖSSÄHÄN TÄMÄ ON
tarkoittanut, että apurahamallia halutaan heikentää EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osalta”, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) puheenjohtaja Olli Joki kertoo.
OYY otti alkuviikosta kantaa Oulun yliopiston apurahamallin uudistukseen. Kritiikkiä ei saa pelkästään apurahoituksen heikentäminen, vaan myös päätöksentekoprosessi. OYY:n hallitus kertoo, että mallia on suunniteltu joulukuusta asti, mutta yliopiston hallitukselle tehdyt esitykset eivät heijasta käytyä keskustelua.
“Kritiikki kohdistuu siihen, että apurahoja ollaan heikentämässä. Olemme huolissamme siitä, miten tämä vaikuttaa Oulun yliopiston kansainväliseen houkuttelevuuteen jatkossa”, Joki sanoo.
“Olemme myös huolissamme siitä, miten hallitukselle tuotiin täysin erilainen esitys siitä, mitä koulutuksen johtoryhmässä oli keskusteltu. Meidän mielestämme tällainen kiireellinen ja huolimaton valmistelu ei ole hyvää hallinnollista tapaa tai yliopiston arvojen mukaista.”
Koulutuksen johtoryhmä on yliopiston hallinnon osa, joka päättää koulutuksen kehittämisestä. Sen tehtävänä on ollut suunnitella apurahamallin uudistamista. Joen mukaan koulutuksen johtoryhmässä käytyjä keskusteluja ei ole kuitenkaan otettu huomioon.
“Nyt hallitukselle esitellään täysin erilaista mallia, kuin keskustelujen pohjalta oli tarkoitus esittää. Tämä malli on huomattavasti heikompi opiskelijan näkökulmasta.”
Kannanotossaan OYY vaatii, että päätöksentekoprosessi keskeytetään ja apurahamallin uudistaminen valmistellaan perusteellisemmin. Tavoitteena on, että yliopiston hallituksen kokous ei torstaina hyväksyisi sille esitettyjä malleja. OYY kertoo olevansa huolissaan myös siitä, että uudistuksen seurauksia ei ole arvioitu.
Hallitukselle esiteltävissä apurahamalleissa on neljä eri vaihtoehtoa Ensimmäisessä vaihtoehdossa opiskelijalle ei myönnetä lainkaan apurahaa.
Toisessa vaihtoehdossa jokainen opiskelija maksaa ensimmäisen opiskeluvuotensa maksun täysin itse. Toisesta vuodesta lähtien opiskelijalla on mahdollisuus saada 70 prosentin korvaus lukuvuosimaksusta, kunhan tämä on suorittanut tarvittavan määrän opintoja ja menestynyt niissä hyvin. Kandiohjelmissa kolmannelle vuodelle ja maisteriopinnoille apuraha on 70 prosenttia vuodessa, jos samat ehdot täyttyvät.
Kolmannessa vaihtoehdossa opiskelija maksaa edellisen tapaan ensimmäisenä vuonna täyden lukuvuosimaksun. Toiselle opintovuodelle apuraha on 50 prosenttia, jos ehdot täyttyvät. Kandiohjelmissa kolmannelle vuodelle ja maisterivuosille apuraha on 50 prosenttia.
Neljäs vaihtoehto on poikkeustapauksia varten. Siinä apurahaa myönnetään joka vuosi ja se pysyy samana läpi opintojen.
Nykyisillä apurahamalleilla opiskelija voi saada joko 50 prosentin apurahan, 75 prosentin apurahan tai täyden apurahan opintojensa alusta alkaen. Jokaisessa mallissa apuraha jatkuu läpi opintojen, jos opiskelija suorittaa 60 opintopistettä vuoden aikana. Muutos olisi siis suuri erityisesti ensimmäisen opiskeluvuoden kohdalla.
“Etenkään yksittäinen opiskelija ei voi olla yhtään varma, saako hän apurahaa koko opiskeluajalle. Uusi apurahajärjestelmä rajaa myös hakijat vain hyvästä sosioekonomisesta taustasta tuleviin, mikä saattaa rajoittaa hyvien hakijoiden määrää”, Joki kertoo.
Rahallisesti muutos tarkoittaisi opiskelijalle sitä, että lukukausimaksut kasvavat. Ensimmäinen lukuvuosi on myös pystyttävä kustantamaan täysin omasta taskusta.
THIS STORY IS ALSO IN ENGLISH! SEE PAGE 24.
Tämänhetkiset lukuvuosimaksut ovat noin 10 000 euroa alasta riippuen. 10 000 euron lukuvuosimaksusta maksettavaksi jää nykyisellä apurahamallilla opiskelijalle maksimissaan 5000 euroa ja parhaimmillaan ei mitään. Yliopiston hallitukselle ehdotetuissa malleissa opiskelijan maksettavaksi jää ensimmäiseltä vuodelta koko 10 000 euroa. Tämän jälkeen maksettavana on mallista riippuen joko 5000 euroa tai 3000 euroa lukuvuodelta. Esimerkiksi kolmen vuoden kandidaatintutkinto maksaa siis nykyiseltään nollasta 15 000 euroon ja ehdotetun mallin pohjalta vähintään 16 000 euroa.
Ehdotetuista malleista opiskelijalle edullisin vastaa nykyisen mallin kalleinta vaihtoehtoa, minkä päälle opiskelija joutuu joka tapauksessa maksamaan ensimmäisestä vuodestaan täyden 10 000 euron summan. Kokonaisuudessaan uudet ehdotukset siis kasvattavat yksittäisen opiskelijan lukuvuosimaksuja.
“En tiedä mikä muutosta motivoi. Kaikki menee nyt hyvin, joten miksi järjestelmää pitäisi muuttaa? Suomen koulutuksen perustuskiviä ovat ilmainen koulutus ja hyvät yliopistot ja tämä muutosehdotus yliopistolta heikentää sitä”, OYY:n hallituksen Vivek Manjunatha Swamy sanoo.
“Apurahajärjestelmän muuttaminen rajoittaa kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia. Enää ei ole kyse siitä, ovatko he akateemisesti päteviä vaan siitä, millainen heidän taloudellinen tilanteensa on”, hän lisää.
Apurahojen määrät ovat laskeneet vuodesta 2018 asti ja nyt valmisteilla oleva malli vähentäisi opiskelijan saamaa apurahaa entisestään. Yliopisto perustelee mallin uudistamista byrokratian vähentämisellä ja koulutuksen kehittämisellä.
Myös myönnettävien apurahojen määrä vähenee huomattavasti: yliopiston hallitukselle esiteltävissä malleissa apurahojen saajat vähenisivät 90 prosentista opiskelijoista 50 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.
“Yksi merkittävä asia mikä muuttuu on, että apurahan saajien määrää vähennetään. Tästä ei keskusteltu lainkaan koulutuksen johtoryhmässä ennen kuin asiaa menee hallituksen päätettäväksi”, OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Eetu Leinonen kertoo.
“Meidän tarkoitus on se, että päätöstä ei tehtäisi.”
OYY toivoisi päätöksen tekoon myös laajempia näkökulmia ja itse opiskelijoiden huomioimista. Manjunatha Swamy toivoo, että kansainvälisiltä opiskelijoilta kysyttäisiin palautetta ennen suuren päätöksen tekemistä. Myös Joki korostaa, että kansainvälisillä opiskelijoilla on muitakin vaihtoehtoja kuin Oulu.
“Vaikka tämä ei vaikuta nykyisten kansainvälisten opiskelijoiden elämään, pitäisi kysyä että miksi opiskelijat valitsivat juuri Oulun. Vaikuttiko saatavilla oleva apuraha siihen?” Joki miettii.
Päätös uudesta apurahamallista tehdään yliopiston hallituksen kokouksessa torstaina 25. helmikuuta. Nähtäväksi jää, onnistuuko OYY viivyttämään päätöksen tekoa ja palautetaanko asia valmisteluun, kuten kannanotossa toivotaan. •
Tähän aikaan 60 vuotta sitten
Yliopistokollegion kokoonpanoa harkitaan
Yliopisto pohtii yliopistokollegion kokoonpanon muutosta. Tällä hetkellä kollegioon kuuluu 10 professoria, 7 henkilökunnan jäsentä ja 7 opiskelijaa. Muutoksessa ehdotuksena on, että jokaisesta ryhmästä edustajia olisi 8. Kollegion jäsenmäärä pysyisi 24:ssä, mutta jakaantuisi tasaisesti taustaryhmille. Yliopistokollegion tehtävä on muun muassa päättää yliopiston hallituksen kokoonpanosta. Yliopiston hallitus esitti muutosta kokouksessaan 28. tammikuuta. Muutoksesta päätetään maaliskuussa. •
Campus ICT-piste jälleen avoinna
Campus ICT -palvelupiste avattiin maanantaina 22. helmikuuta. Piste on ollut suljettuna koronatilanteen takia. Fyysisellä palvelutiskillä voi asioida ammattikorkeakoulun tai yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. ICT-palveluiden palvelutiski sijaitsee huoneessa 7D103 lähellä Oamkin kampusta. Piste palvelee jatkossa maanantaista perjantaihin kello 8–11 ja 12–15.45. • OYY rekrytoi
Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) hakee kahta uutta työntekijää. OYY etsii uutta tapahtumatuottajaa vakituiseen työsuhteeseen vastaamaan ylioppilaskunnan tapahtumista. Toinen avoin pesti on yhteisöasiantuntijan määräaikainen työ vuoden 2022 loppuun asti. Haku molempiin paikkoihin on auki 14.3.2021 saakka. Lisätietoja löydät osoitteesta oyy.fi. •
YLIOPISTO PERUSTETAAN
Oulun yliopiston ensimmäinen rehtori Pentti Kaitera kehui yliopiston perustamista ja varsinkin ahkeria oululaisia. Hän kertoi, että yliopistoa kohtaan esitetyt epäilykset oli todistettu vääriksi ja myös ylioppilaat olivat aloittaneet opiskelunsa kiitettävällä ahkeruudella. Kaitera toivoi ensimmäisessä Oulun ylioppilaslehdessä, että ylioppilaselämä kokoaisi kaikki Oulun yliopiston opiskelijat yhteen ja maailmassa säilyisi rauha.
YKÄ NEITSYTMATKALLAAN
Lehden moottoripalstalla ihmeteltiin punaista paloautoa, jota ajoivat isokokoiset tupsulakkiset, ei teekkarit toimitus huomauttaa. Jutussa selvisi, että kyseessä on ylioppilaskunnalle tehty lahjoitus. Palstalla kerrotaan auton vakiovarusteiden olevan ainakin vasara, sirppi ja jakoavain sekä viihtyvyyden olevan ”luxus”. Autossa todettiin olevan neljä vaihdetta eteen ja ainakin yksi taakse ja värin olevan schmerzensrot eli kipeä punainen.
YLIOPPILASLEHTI SYNTYY
Oulun ylioppilaslehden kerrottiin kuuluvan Suomen neljänkymmenen ylioppilaslehden kaartiin uusimpana lisäyksenä. Tavoitteena oli esitellä Pohjois-Suomen opiskelijakulttuuria, josta ei tiedetty tarpeeksi. Lehden luvattiin antavan jokaiselle mahdollisuus koetella voimiaan ja näyttää taitonsa. Myös lukijoilta toivottiin aktiivisuutta, jotta lehti pystyisi vuorostaan tyydyttämään lukijoidensa tarpeet, aivan kuten nykypäivänäkin.
