Kampuksilla tapahtuu

Linnanmaa, keskusta ja opiskelijakokemus – miten käy kampuksen?

Yliopisto tiedotti syksyllä kiinteistöselvityksestä, jossa yhtenä Linnanmaan kampuksen tulevaisuuskuvana oli kampuksen siirtäminen keskustaan. Rehtori Niinimäen mukaan uusi kampus olisi sijoitus nykyaikaan niin opiskelijoiden, ympäristön kuin kaupungin näkökulmasta.

LINNANMAAN KAMPUKSEN MUUTTO pääsi otsikoihin viime syksynä. Yliopisto aloitti marraskuussa kiinteistöstrategian selvityksen, jossa vaihtoehtoina kampuksen tulevaisuudelle ovat peruskorjaaminen, uudisrakentaminen tai muutto.

Selvityksen syiksi kerrottiin vanhentuva kampus ja korkeat tilavuokrat, jotka nousisivat entisestään, jos tiloja alettaisiin remontoida.

Muuttaisiko yliopisto todella Linnanmaalta, kysyttiin. Kyllä muuttaisi, vastaa nyt kiinteistöselvitystyön johtaja rehtori Jouko Niinimäki. “Kysymys on strategisempi, kuin pelkästään vuokra”, Niinimäki aloittaa.

Rehtorin mukaan tilavuokra on neuvoteltavissa, mutta se ei ole ainoa ongelma, joka nykyisiä tiloja koskee.

“Rakennukset tulevat luonnostaan elinkaarensa päähän. Nykyinen kampus on palvellut tarkoitustaan hyvin 50 vuotta, mutta sen yhä vanhentuessa tulee eteen väistämättä joko peruskorjaus, uusi rakennus tai muutto.”

Miksi sitten muutto olisi parempi vaihtoehto kuin remontointi tai uudisrakentaminen tutulle Linnanmaan kampusalueelle?

Niinimäki kertoo päätöksen liittyvän koko yliopiston tulevaisuuteen ja tuleviin sukupolviin. Yhä pienemmät ikäluokat johtavat ennusteissa opiskelijamäärien laskuun, mikä vuorostaan tarkoittaa

OULUN YLIOPPILASLEHTI kiihtyvää kilpailua yliopistojen kesken.

“Oulun yliopiston tulee olla yhä vetovoimaisempi, jotta opiskelijoita saadaan myös muista kasvukeskuksista. Uudella kampuksella ja muutolla Oulun yliopistosta tulisi valtakunnallinen puheenaihe myös mediassa”, Niinimäki sanoo.

Muutto keskustaan näyttäytyykin rehtorille kiinteistökysymyksen sijaan mainekysymyksenä; keinona tehdä yliopistosta yhä houkuttelevampi. Sana, joka hänen puheessaan toistuu on opiskelijakokemus. “Yhä useampi opiskelija näyttää haluavan asua keskustassa. Jos eläminen, opiskelu ja vapaa-aika olisivat samassa ympäristössä, olisi opiskelijan kokemus myös yliopistosta ja kampuksesta parempi.”

Niinimäen mukaan yliopisto pyrkii positiivisten kokemuksien lisäksi helppoon saavutettavuuteen. Uutta kampusta on kaavailtu rautatieaseman läheisyyteen, mikä takaisi helpomman siirtymisen kampukselle myös muilta paikkakunnilta saapuville.

“Aalto ja kaikki suuren sarjan yliopistot ovat liikenneyhteyksien keskellä. Keskeinen sijainti houkuttelisi opiskelijoita niin pohjoisesta, etelästä kuin idästä”, Niinimäki tiivistää.

Huolena hiilijalanjälki

Tulevan kampuksen suunnittelussa tullaan ottamaan huomioon myös ympäristö ja hiilijajalanjälki.

“Linnanmaan kampus on vanha ja muodoltaan litteä. Täällä on isoja lasiseiniä, eikä rakennus ole energiatehokas”, Niinimäki kertoo.

Siirtämällä kampus keskustaan vähennettäisiin tarvetta yksityisautoilulle, mikä osaltaan vähentäisi yliopiston hiilijalanjälkeä.

“Nykyinen julkinen liikenne ei tule pysymään yhteiskampuksen perässä. Nyt jo saan palautetta opiskelijoilta, että bussilinjat ovat tukossa. Emme voi pyrkiä hiilineutraaliuteen ja nojata yksityisautoiluun kampukselle siirtymisessä.” Yksityisautoilu on Niinimäelle ongelma myös opiskelijoiden kokemuksen kannalta: hän kertoo lukeneensa, että Helsingissä vain joka kolmas nuori hankkii ajokortin, eikä usko, että nuoret haluavat jatkossa autoilla opiskelupaikkaansa.

Vuosikymmenien projekti

Selvityksen on määrä valmistua tänä keväänä. Niinimäki kertoo pyrkivänsä tuomaan asian yliopiston hallitukselle huhtikuussa, jolloin hallitus linjaa onko edessä remontti, rakentaminen vai kampuksen muutto.

Jos hallitus päätyy puoltamaan muuttoa, muutokset tapahtuisivat kuitenkin vasta vuosien päästä. Yliopisto muuttaisi uusiin tiloihin tiedekunta kerrallaan. Arvioitu muutto sijoittuisi vuosille 2026–2040.

“Useimmat nykyiset opiskelijat eivät tulisi näkemään uutta kampusta nykyisen tutkintonsa puitteissa opiskelijoina”, Niinimäki sanoo. Projektin suuruudesta huolimatta rehtori on positiivisin mielin, ja toivoo opiskelijoilta samaa.

“Oli ratkaisu mikä tahansa, opiskelijoiden hyvinvointi on aina mielessä. Tätäkin päätöstä tehdään opiskelijaa varten, jotta voidaan varmistaa hyvä opiskelukokemus.”

Millainen on uusi kampus?

Vaikka suunnitelmat uuden kampuksen rakentamisesta ovat vasta suunnitteluvaiheilla, on ideoita jo heitetty ilmaan. Sijaintina rautatieaseman läheisyys vaikuttaa jo lukkoon lyödyltä.

Keskustassa sijaitseva kampus näyttäytyy Niinimäelle myös keinona tuoda Ouluun elinvoimaa.

“Vaikka elinvoimaistaminen ei ole varsinaisesti yliopiston tehtävä, voisimme auttaa tuomaan vireyttä keskustaan ja tehdä osaltamme Oulusta vetovoimainen kaupunki. Inspiraationa uudelle kampusrakennukselle Niinimäki mainitsee oululaisarkkitehti Rainer Mahlamäen suunnitteleman Metropolian Myllypuron kampuksen.

Virallisia suunnitelmia ei ole, vaikka Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijat suunnittelevatkin Mahlamäen ohjauksessa kurssityönään Niinimäen sanojen mukaan “leikkimielisesti” uutta kampusta. “Uusi kampus olisi sijoitus nykyaikaan. Haluaisin sanoa opiskelijoille, että huoli pois!” Niinimäki tiivistää. •

Kampusgallup: Miltä muutto tuntuu ja onko mikään muuttunut?

TEKSTI JA KUVAT Petra Uusimaa

Ensimmäiset ammattikorkeakouluopiskelijat muuttivat Linnanmaalle! Miten uudet tilat ovat vastanneet odotuksiin?

LINNANMAAN KAMPUS ON MUUTOKSEN EDESSÄ, sillä Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) muuttaa vuoden 2020 aikana uusiin tiloihin Linnanmaalle.

Kampus onkin ollut jo pitkään remontissa, sillä uusille tulokkaille rakennetaan uusia, monikäyttöisiä tiloja.

Muutto tapahtuu kahdessa aallossa. Ensimmäiset opiskelijat muuttivat Linnanmaan kampukselle vuoden 2020 alussa. Tammikuussa kampukselle muuttivat informaatioteknologian opiskelijat. Kysyimme Linnanmaalle muuttaneilta ammattikorkeakouluopiskelijoilta, mitä mieltä he ovat uusista tiloista ja arjesta Linnanmaan kampuksella.

Tyytymättömyyttä on huomattavissa ruuan hinnan nousussa ja pitkissä ruokajonoissa. Lounaan hinta nousi ammattikorkeakoulun kampusravintoloiden hinnasta lähes 1,50 euroa. Lisäksi kasvava opiskelijamäärä tekee ruuhka-aikoina jonoista pidemmät.

Remontin valmistuttua kevään aikana suurin muuttoliike tapahtuu kesällä 2020. •

Aapo, tieto- ja viestintätekniikka, 1. vuosi Muutto on tuntunut hyvältä. Linnanmaalla oleminen on kaikin puolin parempi kuin Kotkantiellä, paitsi että ruoka on kalliimpaa ja jonot ovat pidemmät. Ennakko-odotuksia ei oikeastaan ollut. Tilat ovat paljon läpinäkyvämmät, niin on enemmän valoa.

Emma, tieto- ja viestintätekniikka, 1. vuosi

Odotettiin, että täällä olisi enemmän ruokavaihtoehtoja ja modernimmat tilat. Ruuan hinta nousi 1,11 eurosta 2,60 euroon. Bussikulkuyhteydet ovat paremmat, mutta tilat ovat pienemmät, kun vertaa Kotkantien kampukseen.

Tähän aikaan 60 vuotta sitten

PALOAUTO KADOKSISSA

Lehti kertoi ensimmäisessä numerossaan vuonna 1961 kummallisesta tapahtumasta. Syksyisenä päivänä kaupungilla syntyi epäilys, että opiskelijat olisivat varastaneet punaisen paloauton. Pian selvisi, että pitkin Kauppurienkatua kulki paloauto, jota työnsivät isokokoiset, tupsulakkiset “kauhukakarat”. Toimitus huomauttaa, etteivät kyseessä kuitenkaan olleet teekkarit. Selkkauksen lopuksi selvisi, että Oulun palokunta oli lahjoittanut paloautonsa, eikä sitä ollut varastettu.

IHONHOITOVINKKEJÄ

Samaisessa vuoden 1961 esikoislehdessä keskusteltiin ongelmaihosta ja kokeiltiin pika-avuksi kasvonaamiota. Opiskelijan iho oireili kenties tenttistressin seurauksena jo lehden alkuaikoina. Kasvonaamiomainoksesta innostunena “Pirkkokaarina” päätti kokeilla kasvonaamiota toimittaja testaa -tyyliin. Lopputulos oli kaukana rentouttavasta self care -sessiosta: ihoa alkoi kiristää eikä naamion jälkeen lopputuloksena kasvot muistuttaneet persikkaa vaan “sellaista reikäistä perunaa”.

FUKSIAISTEN TARKOITUS

Vuoden 1961 numeroissa syntyi myös debattia siitä, millaista fuksin elämän kuuluisi olla ensimmäisenä vuonnaan. Vuoden 1960 fuksi harmittelee, ettei OYY ole järjestänyt fuksiaisia. Fuksimarjuri Pentti Karvonen vastaa toteamalla, että keväällä niitä ei pystytä enää järjestämään, sillä keväällä fuksit ovat kasvaneet jo liian isoiksi eikä fuksiaisista ole mitään hyötyä. Fuksimajuri näkee, että fuksiaisten tehtävänä on tavata muita kanssakärsijiä ja rohkaistua.

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ YTHS laajenee myös ammattikorkeakouluopiskelijoille 1.1.2021. Muutoksia palveluihin tulee myös nykyisille asiakkaille. Jatkossa terveydenhoitomaksu on yhä pakollinen, mutta se maksetaan ylioppilaskunnan sijaan Kelalle. Ensi vuodesta alkaen myös käyntimaksut muuttuvat. Nykyisessä mallissa opiskelija maksaa käyntimaksuja erikoislääkärin, kuten hammaslääkärin tai gynekologin palveluista, sekä peruuttamatta jääneistä ajoista. Jatkossa käyntimaksut poistuvat ja opiskelija maksaa vain peruuttamattomista ajoista. Oulussa palvelupiste jatkaa Linnanmaan kampuksen läheisyydessä ja tarjoaa myös jatkossa sekä perusterveyden että suunterveyden palveluita. • Ylioppilaskunnan uudeksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi Aino Rossi

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN uudeksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi valittiin Aino Rossi. Ylioppilaskunnan hallitus päätti asiasta kokouksessa 20. helmikuuta. Rossi opiskelee Oulun yliopistossa luokanopettajaksi. Hän on toiminut hallinnon opiskelijaedustajana vuodesta 2019 alkaen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa sekä opettajankoulutuksen johtoryhmän luokanopettaja-opiskelijoiden edustajana 2020 alkaen. Rossi aloitti tehtävässään maanantaina 24. helmikuuta. Haku päättyi 31. tammikuuta. Tehtävää haki 12 henkilöä, joista neljä haastateltiin. •

Oulun yliopisto yhteistyöhön seitsemän eurooppalaisen yliopiston kanssa

OULUN YLIOPISTO MUODOSTAA jatkossa yhteistyöyliopiston Bilbaon, Bochumin, Corkin, Istanbulin, Liègen, Rotterdamin ja Zagrebin yliopistojen kanssa. Yhteistyöyliopisto UNIC-nimellä kulkeva yhteistyöyliopisto on asettanut tavoittekseen lisätä liikkuvuutta ja osallisuutta monimuotoisissa yhteiskunnissa. Tehtävikseen yliopisto määrittelee antaa opiskelijoille, henkilöstölle ja tutkijoille mahdollisuuden liikkua esteettä, lisätä osaamista ja tukea yliopistoja ottamaan vastaan opiskelijoita ja henkilökuntaa kaikenlaisista taustoista ja mahdollistaa tiedonvaihdon ja yhteiskehittelyn kaupunkien ja eri sidosryhmien kanssa. •

Oikaisu: Oulun ylioppilaslehden numerossa 3/2019 keskittymiskykyä käsittelevässä jutussa oli kaksi nimivirhettä. Toimittaja Jussi Ahlroth oli virheellisesti Alroth, ja tutkija Edward Hallowell kaksi kertaa muodossa Halloway. Toimitus pahoittelee virhettä.