10 minute read
Kolumnisti Jenna Suutari
Arkea haastavat pakonomaiset ajatukset
KOLUMNI | Jenna Suutari opettelee elämään pakko-oireisen häiriön kanssa terapian avulla ja haastaa stereotypiat OCD:n takana.
Advertisement
Muistan, että ensimmäiset oireet alkoivat jo lapsena. Olen aina ollut kova stressaamaan järjestyksestä, ja pakkoajatuksia on pyörinyt päässäni jo vuosikaudet. Diagnoosini sain kuitenkin vasta noin vuosi sitten.
OCD (obsessive-compulsive disorder), eli pakko-oireinen häiriö on mielenterveydellinen sairaus. Sairauteen liittyy pakonomaisia ajatusmalleja ja siitä kärsivät saattavat tehdä arjessaan rituaalinomaisia tehtäviä, kuten pestä jatkuvasti käsiään. Häiriö esiintyy kaikilla omalla tavallaan, mutta sen oireita ovat yleensä pakkotoiminnot ja pakkoajatukset. Häiriön ympärillä pyörii paljon stereotyyppisiä ajattelutapoja ja lentäviä lausahduksia. Oikeanlaista stereotypioita purkavaa tietoisuutta tulisi lisätä entisestään. Tärkeintä olisi kuitenkin purkaa häiriötä varjostava stigma.
Eroon häpeästä terapian avulla
Ennen diagnoosia häpesin oireitani. Toisinaan oireet aiheuttivat myös riitoja esimerkiksi puolisoni kanssa, sillä hänen saattoi välillä olla vaikeaa huomata ja ymmärtää oireitani. Haastavia tilanteita aiheutti esimerkiksi hetket jolloin olimme lähdössä johonkin. Lähdön hetkellä tarvitsen aikaa rituaaleilleni, kuten sähkölaitteiden tarkistamiselle. Näissä tilanteissa usein haasteena on kärsivällisyyden puute, sillä saatan joutua toistamaan rituaalin huonoina päivinä useampaan kertaan. Diagnoosin ja terapian myötä suhtautuminen oireisiini on muuttunut sekä itselläni että läheisilläni. Tämä on helpottanut huomattavasti pakko-oireiden kanssa elämistä.
OCD:n yleisimpiä ja usein myös tehokkaimpia hoitomuotoja ovat terapia ja itsehoito. Aloitin itse terapian hyvin nopeasti ensimmäisen lääkärikäyntini jälkeen. Tein pitkän jakson nettiterapiaa, ja koin siitä olevan todella paljon apua oireisiini. Aloin terapian avulla ymmärtää itse oireitani paremmin, ja sain tärkeitä oppeja niiden kanssa elämiseen. Terapia tapahtuu netissä Terveyskylän verkkoasiointipalvelussa. Hoitopolku sisältää kymmenen istuntoa, joissa omia oireita ja arkea tutkitaan muun muassa erilaisten kyselyiden avulla. Jokaiselle terapiaa tekevälle määrätään myös oma nettiterapeutti, joka seuraa terapian etenemistä viikoittain ja vastaa lähettää viestillä kommenttinsa edistymiseen. Nettiterapiassa etsin istuntojen sekä terapeuttini avulla keinoja helpottaa näitä oireita. Tällaisia keinoja saattoivat olla esimerkiksi säännölliset altistusharjoitukset sekä haastavien tilanteiden reflektointi.
Stereotypiat tapetilla
Omaan oirekuvaani liittyy pakkoajatukset, jotka johtavat pakkotoimintoihin, ja ne puolestaan aiheuttavat vahvaa ahdistuneisuutta. Arjessa oireet vaikeuttavat esimerkiksi kotoa poistumista. Oireiden vaikeus vaihtelee oman keskittymiskykyni myötä. Jos olen hyvin väsynyt ja stressaantunut, oireetkin yleensä pahenevat. Eniten häiriöön liittyviä stereotypioita kohtaa netissä. Useimmiten lausahdukset saattavat olla luokkaa “Mun OCD ei voi hyvin, kun tuo laatta on vinossa”, tai “Mun OCD rakastaa tätä järjestyksessä olevaa maustehyllyä”. On siis sanomattakin selvää, että sairauden ympärillä liikkuu paljon epätietoisuutta, ja ajatus siitä että “kenessä tahansa on hieman OCD:tä”. Näitä stereotypioita tulisi poistaa lisäämällä tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, että OCD on mielenterveyden häiriö, ja sitä hoidetaan niin kuin mitä tahansa muuta mielenterveyden häiriötä. Lääkkeillä ja terapialla.•
Jenna on viestijän urasta haaveileva medianomi-opiskelija. Inspiraatiota arkeen tuo urheilu ja sen ympärillä pyörivä maailma sekä omat intohimoprojektit. Alavalintaan nähden aikaa kuluu yllättävän vähän omassa työhuoneessa, mutta silti suurin mielihyvä tulee produktiivisista arkipäivistä.
”Joudumme opettelemaan yhdessäolon uudelleen”
Salla Havukainen-Junno on toiminut 16 vuotta oppilaitosdiakonina Oulussa. Usein hänet löytää työhuoneeltaan Linnanmaan kampuksen legendaaristen ”karvaportaiden” yläpäästä.
Salla on monille tuttu näky Linnanmaan kampuksella, kuitenkaan kovin monet eivät tiedä, että hänen luokseen voi mennä juttelemaan asiasta kuin asiasta. Seurakunnan oppilaitostyöntekijät toimivat Sallan sanojen mukaan kuuntelevina korvina ja peilinä opiskelijalle. Heidän luokseen ei tarvitse mennä hengellisten asioiden vuoksi, vaan kaikki huolet, pelot ja ahdistukset voi tuoda mukanaan.
”Ei ole niin pientä asiaa, mistä ei voisi olla yhteydessä. On hienoa nähdä, kun joku oivaltaa jotain itsestään tai elämästään ja olen saanut siinä olla apuna.” Salla kiteyttää opiskelijoiden kanssa tekemäänsä työtä. Usein opiskelija saapuukin Sallan luokse mukanaan iso tuntematon möykky, joka aiheuttaa pahaa oloa. Yhdessä sitä purkamalla voi löytyä huolia raha-asioista, jaksamisesta, ihmissuhteista tai hengellisistä asioista. Kun pahan olon möykky on avattu, on aika yhdessä opiskelijan kanssa miettiä, mistä saisi parasta apua. Tässä tulevat mukaan muut sidosryhmät, joita kampuksella on opiskelijoiden tueksi.
Salla toivookin, että pitäisimme huolta toisistamme, emmekä jättäisi ketään yksin. Hän sanoo olevansa iloinen siitä, miten fiksuja ajatuksia opiskelijoilla on siitä, miten voimme olla toistemme apuna. Isoin ongelma lienee siinä, miten viesti kaikesta saatavilla olevasta avusta ja ohjauksesta saavuttaisi opiskelijat.
”Paljon tässä on yhdessä tehtyä työtä sidosryhmien kanssa. Tässä yhteiskampus antaa paljon mahdollisuuksia, koska täällä on helppo olla yhteydessä toisiimme. Mitä enemmän tunnemme toisiamme, sitä helpommin yhteistyö sujuu.”
ENERGIAA JA JAKSAMISTA OMILLA VALINNOILLA Sallan energian ja positiivisuuden voi aistia hänestä kauas. Hänen naurunsa on tarttuvaa ja hän innostuu helposti lähtemään mukaan monenlaiseen toimintaan. Oman energisyytensä ja jaksamisensa salaisuutena Salla pitää sitä, että hän yrittää aktiivisesti omilla valinnoillaan edistää omaa hyvinvointiaan.
Hän pyrkii syömään, nukkumaan ja liikkumaan hyvin. Näiden perusasioiden ollessa kunnossa muutkin asiat yleensä alkavat toimia, ja näiden tärkeydestä hän puhuu opiskelijoillekin. Muita hänelle tärkeitä asioita ovat ihmissuhteet, kuorolaulu, luonto ja oma usko.
”Olen myös utelias kaikesta uudesta,” Salla nauraa. Uuden opiskelu ja itsensä kehittäminen on hänelle tärkeää. Samaan hän tahtoo kannustaa myös kaikki muita. LIVENÄ JÄLLEEN Korona-aika muutti kaiken Sallan työssä. Käytävillä vastaan tulevat spontaanit keskustelut jäivät, ja ongelmaksi tuli, mistä etätyön käytävät ja keskustelut löytyisivät. Yksi sellainen löytyi Jodelista, jonne perustettiin Kirkko kampuksella-kanava, jonne silloin tällöin edelleen tulee kiinnostavia keskusteluita. Eniten Sallaa huolettaa se, miten paljon nuoruuteen liittyviä sosiaalisia kokemuksia korona vei opiskelijoilta. Paljon jäi puuttumaan.
Nyt Salla iloitsee siitä, että voidaan olla jälleen ”livenä”. Hän pohtii, että joudumme opettelemaan uudelleen yhdessä oloa ja sen sääntöjä. Tulevaisuus on kuitenkin positiivinen, kun voimme olla enemmän toistemme tukena ja touhuta yhdessä. Kunnioitus on Salla mielestä avain kaikessa kanssakäymisessä riippumatta siitä, mistä tullaa tai ketä ollaan. ”Oppilaitostyöllä on Oulussa pitkät perinteet. Olemme olleet täällä 60 vuotta, ja olisi hienoa olla vielä seuraavatkin 60 vuotta opiskelijoiden tukena. On hienoa, että saan tehdä tällaista työtä opiskelijoiden tukena.” •
OULUN SEURAKUNNAN OPPILAITOSTYÖ » Ari Savuoja, 040 524 5919 » Salla Havukainen-Junno, 040 574 7132
» Katariina Pitkänen, 050 386 8677
» Nuusa Niskala, 044 316 1450
» yhteydenotot sähköpostilla muotoa etunimi.sukunimi@evl.fi tai Messengerin ja Whatsappin kautta
Pyhän Luukkaan kappeli (Yliopistokatu 7) Yliopistoväen ja oamkilaisten yhteinen ekumeeninen jouluhartaus to 15.12. klo 10. Joulumusiikkia, lauluja ja puhe vs. oppilaitospastori Nuusa Niskala, seurattavana myös etänä: youtube.com/ KirkkoOulussa. Kirkkokahvitus. Kaikki ovat tervetulleita. Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten joulujuhla to 9.12. klo 18.30. Esiintyy ja laulattaa jouluista musiikkia Eerika Malmi, jouluista ohjelmaa, torttu- ja glögitarjoilu, vapaa pääsy. Myös striiminä: youtube. com/KirkkoOulussa. Tervetuloa! Messu joka su klo 10; pyhäkoulu ja kirkkokahvit. English Service every Sun at 4 pm. Bilingual Sunday school, coffee fellowship. You can follow the service on Facebook.com/Oulu International Evangelical Fellowship. Tellus (yliopiston Linnanmaan kampus, keskusaula) Interfaith Dialogue Group -keskusteluryhmä uskonnoista to 2.12. klo 16.15 Kastellin kirkko (Töllintie 38) Tuomasmessu su 21.11. klo 18, rukouspalvelua, kirkkokahvit ja iltapala. Tervetuloa! Pyhän Andreaan kirkko (Sulkakuja 8) Varikkomessu su 7.11. ja 5.12. klo 12, musiikissa Varikko-bändi, kirkkokahvit. Tervetuloa! SINUA VARTEN Ota pieneltäkin tuntuvassa asiassa yhteyttä oppilaitostyöntekijöihin: Linnanmaalla KK241, netissä: oulunseurakunnat.fi > yhteystiedot Ota yhteyttä anonyymisti Jodel-sovelluksessa: @Kirkkokampuksella Yliopistopastori Ari Savuoja, 040 524 5919, yliopistopastori@oulu.fi
-10%
Opiskelija-alennus vapaakaupantuotteista
Tuntuuko siltä, että arkesi kaipaa järjestystä? Välitätkö liikaa muiden mielipiteistä? Self help -kirjallisuudesta voi löytyä apua näihin ongelmiin. Se on koukuttava ja inspiroiva kirjallisuuden muoto, jonka avulla voit oppia uutta itsestä ja ympäröivästä maailmasta. Kirjoista saa parhaan hyödyn irti soveltamalla niiden tuomia oppeja omaan arkeensa sopiviksi.
Kesä 2021 oli minulle itseni kehittämisen kesä. Muutin kesän ajaksi Oulusta Iisalmeen. Kaupunkina Iisalmi ei ollut varsin inspiroiva. En todellakaan tuntenut kuuluvani sinne, mutta siellä minulla oli aikaa itselleni. Kun ympärillä ei ollut enää niin paljon häiriötekijöitä, pystyin keskittymään itseeni.
Olen yleensäkin jatkuvasti hakemassa jostain inspiraatiota. Pohdin usein myös paljon sitä, miten arkeni vietän. Self help -kirjallisuuden löytäminen lisäsi ehdottomasti vain vettä myllyyn, mutta positiivisella tavalla! Ensinnäkin olin aina miettinyt, että minun pitäisi lukea enemmän. Nyt kun se oli korjattu, huomasin, että kirjoja lukiessa pystyin usein yhdistämään niiden tilanteita omaan arkeeni ja samaistuin niiden esittämiin tilanteisiin. Sain paljon uusia näkökulmia, etenkin suhtautumisestani muihin ihmisiin. Self help -kirjallisuuden avulla opin myös reflektoimaan omia ajatuksiani ja tunteitani.
Jo itsessään lukemisharrastuksen aloittaminen oli mielestäni askel parempaan minuuteen. Se vie pois ylimääräistä ruutuaikaa ja tuo takaisin menetettyä keskittymiskykyä. Ennen en lukenut juuri ollenkaan, nyt luin kesässä 20 kirjaa, se on asia johon en uskonut pystyväni. Lukemistanikirjoista osa oli fiktiota, mutta yli puolet liittyi itsensä kehittämiseen ja paremman arjen tavoittelemiseen.
Oman kokemukseni mukaan self help -kirjallisuus pyrkii inspiroimaan. Kirjojen tavoitteena on auttaa lukijaa reflektoimaan tiettyä osa-aluetta elämässään ja antaa ideoita miten muuttaa sitä. Sen avulla omasta arjesta voi tehdä kestävämpää.
Uusi asenne elämään
Päädyin self help -kirjallisuuden pariin aiheeseen liittyvien YouTube-videoiden kautta. Keräsin muutamia kirjasuosituksia videoilta ja aloin lukea. Olen lukenut kirjoja sekä suomeksi että englanniksi, ja useita lukemiani teoksia löytyy molemmilla kielillä. Ensimmäinen lukemani self help -kirja oli The Subtle Art of Not Giving a Fuck (Mark Manson). Kirjan nimi hämäsi minuakin aluksi, voimasana tekee siitä hieman epäammattimaisen kuuloisen. Täytyy myöntää, että välillä myös kirjailijan kirjoitustyyli oli hieman huvittava kaikkine voimasanoineen. Tämä kirja ei välttämättä antanut varsinaisia oppeja, mutta se vahvisti omaa asennetta ja asennoitumista elämän ylä- ja alamäissä pärjäämiseen.
Self Help -matkani aikana luin myös useamman uupumusta ja palautumista käsittelevän kirjan. Olen kokenut uupumuksen ja toivun siitä yhä. Yksi suosikeistani, palautumista käsittelevä kirja Reload (Henrik Fexeus, Catharina Enblad) muutti suhtautumiseni palautumiseen täysin. Luettuani kirjan ymmärsin, että palautuminen ei ole vain yksi päivä viikossa, milloin otat vähän rennommin. Palautumista on pienet teot ja valinnat pitkin päivää sekä pitkin viikkoa. Nuo teot vaikuttavat kehon ja mielen palautumiseen päivittäin. Ymmärsin myös, että tietoista palautumista eivät vaadi vain huippu-urheilijat, vaan ihan jokainen meistä – kukin omalla tavallaan.
Rauhaa aamuihin
En ole koskaan ollut aamuihminen enkä usko, että tulen koskaan olemaankaan. Edes luettuani kirjan The 5AM Club (Robin Sharma), tilanne ei muuttunut. Kirja sai minut kuitenkin viettämään aamuni paremmin. Sen avulla ymmärsin, miten suuri vaikutus aamujen kululla on koko päivän kulkuun. Ennen nukuin niin pitkään, että jouduin tekemään kaiken kiireessä ja pahimmassa tapauksessa jättämään välistä aamupalan. Vapaapäivinä saatoin selata puhelinta sängyssä herättyäni niin kauan, että päätä alkoi särkeä. Luettuani kirjan aamuista muutin koko rutiinini täysin.
The 5AM Club on tarinamuotoon kirjoitettu self help -kirja, joka kertoo siitä, miten oikeanlaisen aamurutiinin löytäminen ja aikaisin aamulla herääminen vaikuttaa elämään. Henkilökohtaisesti en voisi koskaan kuvitella herääväni joka aamu viideltä, niin kuin kirjan opeissa kehotetaan. Sen sijaan päädyin soveltamaan oppia niin, että herään päivittäin mahdollisimman samaan aikaan, milloin kehoni tottuu tiettyyn unirytmiin. Lisäksi lisäsin tietysti aikaa aamutoimiini, jotta en joudu kiirehtimään turhaa rutiineissani.
Kuinka kehittäisin entisestään
Kaikkien näiden kirjojen jälkeen mieleeni jäi ajatus; kunpa olisin tehnyt muistiinpanoja. Ahmin kirjat täysin koukuttuneena siitä, mitä voisin oppia seuraavaksi. Toivoisin, että olisin useammin käyttänyt hetken pohdiskeluun ja muistiinpanojen tekemiseen. Tämä onkin ehkä tärkein oivallus, jonka tein self help -kirjallisuuteen tutustuessani: Sovella saamaasi informaatiota. Älä vain ota oppeja käyttöön juuri niin kuin ne kirjassa kerrotaan, vaan sovella ne omaan elämääsi sopiviksi. Niin kuin minä tein 5AM Clubin kanssa.
Helpoin askel self help -kirjallisuuteen on aloittaa kirjasta joka pyrkii tuomaan apua ongelmaan joka sinullakin saattaa olla. Voit myös aloittaa yleisteemallisesta teoksesta, kuten The Subtle Art of Not Giving a Fuck, jossa Mark Manson opettaa lukijaa käytännössä elämään kiinnostumatta siitä, mitä muut ajattelevat. Kaikki self help -kirjojen opit eivät välttämättä perustu faktoihin, mutta ne auttavat silti löytämään uusia näkökulmia. Ehkäpä sinäkin voit aloittaa self help -kirjojen lukemisen jostain tämän jutun kirjasta? •
Kirjahyllyssäni seuraavana:
» Atomic Habits | James Clear
» Uuvuksissa | Liisa Uusitalo-Arola
» 101 Essays That Will Change The Way You Think | Brianna West
» 12 elämänohjetta | Jordan B. Peterson
Kirjavinkkejä itsensä kehittämiseen
Taija Kuntonen
Huomioita neuroottiselta planeetalta
| Matt Haig
Ajateltavaa muutaman sivun pituisin luvuin monesta eri aiheesta, kuten siitä miksi monet asiat nykymaailmassa saa ihmiset helposti epäonnellisiksi aina sosiaalisesta mediasta uutisiin ja itsensä vertailusta muihin.
Hyvästit tavaroille: vapauttava mini-
malismi | Fumio Sasaki
Kirjassa neuvotaan miten löytää oma tyyli minimalismiin ja kuinka kokea myös maailma ja luonto omana kotina sekä mitä psykologia sanoo esineiden ostamisesta ja omistamisesta.
wabi sabi - japanilaista viisautta epä-
täydellisen täydelliseen elämään | Beth Kempton
Rauhallinen kirja kuvailee, miten olla aina odottamatta viikonloppua tai lomaa tai uutta ostosta, vaan kuinka sen sijaan voi nähdä kaiken sen hyvän mitä jo tässä hetkessä on. Vau! ihastelun tiede | Katrin Sandberg & Sara Hammarkrantz
Marraskuun uutuuskirjassa kerrotaan tieteen ja tutkimusten avulla ihastelun ja kiitollisuuden hyödyistä terveydelle ja hyvinvoinnille sekä empaattisuudelle ja läsnäololle. Menisit ennemmin terapiaan | Iikka Kivi
Kirjassa käsitellään self-help kirjallisuuden aiheita humoristisesti ja kritisoiden. tästä huolimatta aiheet ovat self-helpille tyypillisiä ja erilainen lähestymistapa niihin tarjoaa myös lukijoille jotain uutta.
