Mitäs me tutkijat

Uteliaisuus palkitaan, pitkäjänteisyyttä vaaditaan Tutkijan työ sopii uteliaalle ja tiedonjanoiselle, mutta tietoa on osattava jakaa myös muille. ”Tutkijan täytyy oppia sanoittamaan tietämänsä asiat niin, että muutkin ymmärtävät.”

Menestyksekäs tutkimustyö vaatii arkipäiväisten rutiinien luomista tiedonhaulle ja kirjoittamiselle. Pitkäjänteisyys on hyve, etenkin Spetsin tutkimustyössä, sillä hän katsoo samaa videoaineistoa läpi uudestaan ja uudestaan. Suurin osa tutkimuksesta on arkista ahertamista työpöydän ääressä, mutta Spetsiä se ei haittaa: ”Jos löytää itseään kiinnostavan aiheen ja metodin, se ei tietyllä tapaa tunnu työltä.”

Tutkimus kutsuu Spets haluaa jatkaa tutkijana väittelemisen jälkeen. Tutkimuksen tekeminen ei ole aina helppoa ja mukavaa, mutta se tuntuu oikealta valinnalta. Akateemisessa työssä Spets voi yhdistää mielenkiinnon kohteitaan opettamiseen ja opiskelijoiden opinnäytetöiden ohjaamiseen. ”Tutkiminen on minun juttuni”, Spets tiivistää.

Väitöskirjatutkimuksesta haaveilevia perustutkinto-opiskelijoita Spets kehottaa tutustumaan omassa oppiaineessa tehtävään tutkimukseen. Jos oppiaineesta löytyy kiinnostava tutkija, häntä kannattaa lähestyä opintojen ollessa vielä käynnissä. Tutkijat voivat antaa vinkkejä ennen tutkijakouluun hakemista ja auttaa ohjautumaan sopivan tutkimusaiheen pariin.

Spetsin mukaan tutkimukseen tulisi suhtautua eri tavalla kuin opintoihin. Monet opiskelijat tekevät kurssityöt valmiiksi yhdellä kertaa juuri ennen määräpäivää. ”Väitöskirjan tekeminen ei ole kertaluonteista töiden palauttamista. Vapaa-aika kannattaa pitää vapaa-aikana, viikonloput oikeasti viikonloppuina.”

Pauli Väisänen

Pauli Väisänen aloitti vuonna 2017 avaruusfysiikan väitöskirjatutkijana, mutta ennen sitä hän oli työskennellyt vuosia tutkimusavustajana. ”Fysiikalla pääsee mukaan tutkimukseen alusta asti”, Väisänen selittää jo opiskeluiden aikana alkanutta työtään tutkimusavustajana.

Väisänen tutkii väitöskirjassaan kosmisten säteiden pitkän ajan vaihtelua sekä auringon magneettikentän ja kosmisten säteiden vuorovaikutusta. Auringon aktiivisuus vaikuttaa kosmisten säteiden määrään maan päällä. Avaruussään parempi ymmärtäminen auttaa varautumaan siten, etteivät vaihtelut riko sähköverkkoja ja satelliitteja. Väisäsen väitöskirjan kaltainen perustutkimus tuottaa tieteelle kasautuvaa tietoa, joka johtaa parempaan ymmärrykseen luonnonlakien toiminnasta. Tutkimus kiinnosti jo lukiossa Väisänen asetti tutkijan uran tavoitteeksi jo lukiossa. Yliopistossa hänelle selvisi, millainen urapolun rakenne tutkijalla on. Hän aloitti opintonsa teoreettisen fysiikan puolella, mutta päätyi vaihtamaan avaruusfysiikalle. Suuntautuminen vaikutti pro gradu -työn aiheeseen ja sitä kautta myös väitöskirjatyöhön. Kun hän löysi väitöstyölleen ohjaajan, he hioivat aihetta yhdessä. Väisäsen aiempi osaaminen ja ohjaajan asiantuntemus vaikuttivat aiheen muotoutumiseen. ”Fysiikan alalla tutkimus tehdään yleensä tutkimusryhmässä. On tärkeää, että ohjaaja on työssä mukana.”

Tutkimusryhmän jäseniltä saa apua ja tukea, minkä lisäksi he ovat yleensä mukana väitöskirjatutkijan tieteellisissä julkaisuissa. Päävastuu väitöstutkimuksesta on kuitenkin tutkijalla itsellään.

Kirjoittava tutkija ”Tutkijan työstä on olemassa sanonta: tutkijalle kaikki päivät ovat lauantaita, mutta lauantaina pitää tehdä töitä”, Väisänen naurahtaa.

Tutkijan työ on luonteeltaan hyvin itsenäistä: monet asiat voi aikatauluttaa ja suunnitella vapaasti, mutta samalla on vastuussa työn onnistumisesta. Tutkijan tulee tietää mitä tekee ja kyetä perustelemaan löydöksensä tiedeyhteisölle. Tutkimuseettisesti on tärkeää, ettei tutkija julkaise virheellisiä tai puolivillaisia tutkimustuloksia.

Väisäsen tutkimustyö koostuu enimmäkseen mittausaineistojen käsittelystä, laskemisesta ja analysoinnista. Mittaustuloksista hän tekee data-analyysia, josta syntyy paljon muokattavaa tekstimassaa. Väisänen kirjoittaa paljon, sillä tutkimustuloksia ei voi vain julkaista ilman minkäänlaista pohjustusta. ”Monilla tieteenaloilla puhutaan tutkimuksen narratiivisuudesta, tarinallisen kokonaisuuden hyödyntämisestä viestinnässä.”

Tutkijan ura jatkuu Fysiikalta tohtoreita työllistyy myös yrityksiin, kuntiin ja valtiolle muihin tehtäviin, mutta Väisänen on kiinnostunut akateemisesta urasta. Hän aloittaa syksyllä post doc -rahoituksen hakemisen eri rahastoilta ja säätiöiltä. Väisänen toivoo myös pääsevänsä tutustumaan erilaisiin tutkimusryhmiin ja työkulttuureihin eri yliopistoihin suuntautuvien tutkijavierailujen muodossa.

Väisänen kehottaa akateemisesta urasta kiinnostuneita seuraamaan oman alansa käytäntöjä ja suuntautumaan jo opinnäytetöiden kautta. Väitöstutkimuksen rahoitusmahdollisuuksiin kannattaa perehtyä hyvissä ajoin. ”Väitöskirjatyö eroaa tavanomaisesta palkkatyöstä, joten kannattaa tiedostaa omat rajansa. Toki työelämä yliopistolla paranee koko ajan. Nykyään saa vähän pidempiä työsopimuksia ja apurahoja”, Väisänen tiivistää.

Eveliina Puutio

Kasvatustieteen maisteri Eveliina Puution väitöskirja käsittelee alakouluikäisten tyttöjen sukupuolistuneita ja seksuaalissävytteisiä suhdekulttuureja. Tytöt kiinnittyvät valtavirtaisiin suhdekulttuureihin jo varhaislapsuudessa: ihastuminen ja sukupuolisuuteen liittyvät asiat ovat tärkeitä minäkäsityksen ja ryhmään kuulumisen kannalta. ”Olen kiinnostunut siitä, miten valtavirtaiseen, poikien kanssa toimivaan tyttöyteen aletaan vähitellen kytkeytyä sekä siitä minkälaista moninaisuutta lasten suhdekulttuureissa on”, Puutio kertoo.

Puutio tutkii aihetta kolmatta vuotta ja kirjoittaa tällä hetkellä artikkeliväitöskirjansa yhteenvetoa. Väitöskirja on osa tutkimushanketta, joka kuuluu FIRE-tutkimuskollektiiviin. Puutio lähestyy tutkimusta käytännönläheisesti ja toivoo, että opettajaopiskelijat, huoltajat ja kentällä toimivat opettajat voivat hyödyntää sen tuloksia.

Koulumuistot innoittivat Puutio kertoo huomanneensa jo kouluaikoinaan, kuinka ulkonäön korostaminen, ihastuksista keskustelu ja kaveruus poikien kanssa vaikuttivat ryhmien muodostumiseen. ”Poikien kanssa toimiminen tuntui olevan eräänlaista valuuttaa kaverisuhteissa. Ne tytöt, joita kiinnosti poikien kanssa toimiminen, olivat omassa ryhmässään”, Puutio kuvailee.

Hän teki lasten suhdekulttuureja ja valtasuhteita käsittelevän pro gradu -työnsä Oulun yliopiston sukupuolentutkimuksen ryhmässä. Pro gradu -prosessin aikana Puutio ymmärsi, että voisi jatkaa samasta aiheesta väitöskirjassa. Hän oli löytänyt selkeän tutkimusaukon - lapset vaikuttivat navigoivan suhdekulttuureissa pitkälti keskenään. ”En ehkä valinnut aihettani tietoisesti, vaan moni asia johti tähän. Luokanopettajan koulutus ja tutkimusryhmän tuki inspiroivat.”

Lapsilähtöistä tutkimusta Jokainen tutkijan työviikko on vähän erilainen. Puutio opettaa, luennoi, kuuntele asiantuntijaluentoja ja osallistuu artikkelipalavereihin. Sen lisäksi hänen tutkimusryhmänsä tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, jolla pyritään tuomaan esille lasten yhteiskunnassa kokemia epäoikeudenmukaisuuksia.

Varsinainen tutkimustyö toteutetaan osallistavilla taidelähtöisillä menetelmillä. FIRE-kollektiivi on järjestänyt kaksipäiväisiä Kaveripajoja: ensin lasten kanssa perehdytään vertaissuhteissa tapahtuvaan häirintään ilmiönä, minkä jälkeen he saavat kuvata esimerkiksi legojen, muovailuvahan ja askartelumateriaalien avulla jonkin mietityttämään jääneen tilanteen kaverisuhteissaan. ”Sen jälkeen pyritään taivuttamaan epäreilut tilanteet muutoksiksi. Millainen olisi kaverimaailma, jossa olisi hyvä olla?”

Tutkimusta ja koulutussuunnittelua Puutio haluaa asiantuntijaosaamisensa avulla lisätä suhdekulttuureihin liittyvää keskustelua alakouluissa ja kehittää ikätasoista suhdekasvatusmateriaalia koulujen käyttöön. Tutkijan uran ohella tavoitteita on mahdollista toteuttaa myös koulutussuunnittelun ja opetuksen puolella.

“Lapsissa olevaa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta pitäisi tukea kouluissa.”

Puutio kehottaa tutkimuksesta kiinnostuneita opiskelijoita kertomaan opettajille ja opinnäytetyön ohjaajille ideoistaan ja pohdinnoistaan. Tutkimusideoiden ei tarvitse olla valmiita, vaan tärkeintä on ilmaista kiinnostus tutkimusta kohtaan. Tutkijan urapolku on aivan yhtä mahdollinen kuin kaikki muutkin vaihtoehdot, vaikka sitä ei yliopistossa aina korostetakaan. ”Menkää rohkeasti omien kiinnostusten mukaan.” •