EXIT #1 by EXIT

Exit 1

KIA HAXBERG

NOORA MELA

Sisällys Pääkirjoitus - 3 Parvekepuutarha - 4

JULIA HEVELIN

AKSEL TOIVANEN

Tasa-arvoinen vessahätä - 7 Ystäväni Afganistanista - 8 Rauhallisen metsän siimeksessä - 11 Synestesia - 20 Itsemyötätunto - 22 Katusurffaamista suoraan 50-luvulta - 26 Fanitus yhdistää ihmisiä - 28 Musagallup - 31

TEEMU HEINONEN

JENNA-JULIA HAKOVIRTA

The Intact - 32 Uni, terveyden tärkein tekijä - 36 Stressin purku - 40 Karvainen tai karvaton oman hyvänolon patteri - 42 Opiskelijabudjettiruokaa - 44 Lookbook: Kirpputori - 46 Musiikki on elintärkeää - 47 Ystäväkirja - 48 Sudoku - 50

EMMA POUTANEN

MINJA SALONEN

IIRO KAIJA

JAMI SUOMI

PÄÄKIRJOITUS:

Yhdessä erilaisia TEKSTI NOORA MELA

Tänä vuonna Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään. Suomesta on tullut monikulttuurisempi kuin mitä se on koskaan ennen ollut. Itsenäinen valtiomme on ottanut vastaan monenlaisia ihmisiä muualta maailmasta erilaisten syiden takia. Nyt jos koskaan on aika kohdata erilaisuus, joka tulee olemaan osa tulevaisuuden Suomea. Kristinuskolla on Suomessa pitkä historia. Suomalaisessa yhteiskunnassa kristilliset ruokarukoukset, virret ja juhlat ovat olleet osa suomalaisten kasvatusta sukupolvesta toiseen. Tämän päivän suomalainen lapsi ei enää ole vain luterilaisen kasvatuksen saanut kristitty lapsi, vaan hän on saanut vaikutteita myös muiden uskonnollisten yhteisöjen kasvattamilta lapsilta. On mahdotonta yrittää rajata erilaisuutta pois yhteiskunnastamme: rakentamalla muuria erilaisuuden ympärille ympäröimmekin itsemme turvattomilla ajatuksilla ja ahdistavilla ennakkoluuloilla. Elämänkatsomustieto olisi tärkeä oppiaine kaikille koululaisille. Tunneilla käsitellään vuorovaikutustaitoja, inhimillisyyttä, kykyä tulkita maailmaa ja omaa itseään. Filosofia, yhteiskunta- ja kulttuuritiede

ovat myös osa opetusta. Kun lapsi saa mahdollisuuden ajatella vapaasti, hän kasvaa itsenäiseksi. Uskonnollisen kasvatuksen tulisi olla turvallista ja vapaata, ei pelottavaa ja pakotettua. Lapsen pitäisi saada rauhassa tutustua eri uskontoihin - tai uskonnottomuuteen - ja voida valita oma kantansa aikuisena. Huomioimalla viime aikoina tapahtuneet terroriteot olisi korkea aika tutustua paremmin myös muihin kulttuureihin, jotta pääsisimme eroon muiden uskontojen stereotypioista ja turhasta pelon tunteesta. Tässä lehdessä on haastattelu, jossa maahanmuuttajanuori kertoo elämästään Suomessa. Toivon, että artikkeli herättää lukijoissaan luottamusta siihen, että voimme olla yhdessä rakentamassa entistä parempaa Suomea. Mitä uskonto on? Kysymykseen ei ole vain yhtä vastausta. Oman vastauksen löytää, kun tutustuu toiseen ihmiseen ja ihmisten erilaisiin uskontoihin. Kunnioittamalla muita pääsemme kohti kestävämpää ja tasavertaisempaa tulevaisuutta. Miksipä emme tämän itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi etsisi myös 100 syytä kunnioittaa toisiamme. Välittäkää toisistanne ja ihanaa syksyä kaikille!

Parvekepuutarha TEKSTI & KUVAT

Jos sinulla on parveke, haluat tuoreita vihanneksia sekä yrttejä tai etsit uutta harrastusta, parvekepuutarhan ylläpitäminen voi olla sinulle sopivaa puuhaa. Parvekepuutarhan perustaminen ja hoitaminen ei ole kovinkaan vaikeaa, mutta hyvin palkitsevaa ja rauhoittavaa ajanvietettä, jonka sivutuotteena voit saada jopa hieman satoa.

KASVUOLOT Kasvit eivät usein vaadi kuin muutamaa perusasiaa: vettä, auringonvaloa ja joissain tapauksissa ehkä hieman joitain ravinteita kasvista riippuen. Tästä syystä ennen kuin istutat kasvit parvekkeelle, kannattaa tutkia parvekettasi. Katso, miten parvekkeellesi paistaa aurinko. Mistä suunnasta aurinko paistaa? Mihin kellon aikaan aurinko paistaa? Jos parvekkeesi on suurimman osan päivästä varjossa, tämä voi osoittautua ongelmaksi kasvien kasvamiselle. Ota myös huomioon onko parvekkeesi lasitettu vai ei. Lähtökohtaisesti avoin parveke on ihan yhtä hyvä kasvualue, kuin lasitettukin parveke. Keväisin voit hyödyntää lasitetun parvekkeesi kasvattamalla taimia. Jos sinulla on avoin parveke, ota huomioon kuinka paljon lämpöä valitsemasi kasvisi vaativat. Esimerkiksi basilika voi olla hieman haastavampi kuin muut kasvit avoparvekkeella. Se tarvitsee paljon lämpöä selvitäkseen.

AKSEL TOIVANEN

KASVIT Parvekkeella voi kasvattaa mitä vain, kunhan ottaa huomioon kasvin perustarpeet ja kasvupaikkavaatimukset. Voit suhteellisen vapaasti valita parvekkeellesi mitä ikinä haluatkin. Monet eri kasvit kasvavat myös hyvin vierekkäin, joten anna rohkeasti samanlaiset tarpeet (esim. valonmäärä ja kastelurutiini). Pidä huoli, että ruukku on tarpeeksi iso. Hyviä kasveja parvekkeelle ovat esimerkiksi: Avomaankurkku - Avomaankurkku on paras kurkkuvaihtoehto parvekkeelle, koska se selviää alhaisemmissa lämpötiloissa muihin kurkkuihin verrattuna. se vaati kuitenkin paljon valoa ja se pitää asetella parvekkeella mahdollisimman tuulensuojaan. Amppelitomaatti - Amppelitomaatti on parvekkeelle hyvä vaihtoehto se säästää lattiatilaa, eikä siitä tarvitse nyppiä varkaita pois, tai latvoa taimivaiheessa. Ota kumminkin huomioon että sitä pitää kastella useammin kuin muita tomaatteja koska amppelissa multa kuivuu nopeasti. Chilit - Chilit voivat lajikohtaisesti olla hyvinkin helppo kasvattaa parvekkeella. Ota kumminkin huomioon lajikkeen perustarpeet, erityisesti lämpötila. Lehtisalaatti - Lehitsalaatti on salaateista helpoin ja nopein lajike kasvattaa. Sato on valmis 4-6 viikossa ja kasvi myös uusi itseään tiuhaan tahtiin. Maukas kasvi joka on mielestäni ehdoton aloittelijalle.

TARVIKKEET Parvekepuutarhan ylläpitämiseen tarvitset ruukkuja ja multaa. Suosittelen myös hankkimaan puutarhasakset, pienen lapion, työhanskat, kasvien vaatimuksen mukaan joitain ravinteita ja kastelukannun.

PARVEKKEESI KOKO Kun valitset kasveja ja tarvikkeita, huomioi parvekkeesi koko. Asettele kasvisi parvekkeellesi niin, että siellä mahtuu oleskelemaan ja hoitamaan kasveja kunnolla. Kannattaa ennen kasvien hankkimista, piirtää jokin lainen suunnitelma. Mittaa parvekkeesi ja tarkista ruukkujesi koko ja piirrä paperille suunnilleen, mitä haluat ja mihin. Oman puutarhan perustaminen on helppoa ja hauskaa. Tarvitset aikaa suunnitelman, miten käytät parvekkeesi tilan parhaiten. Mikään ei ole palkitsevampaa kuin kasvien kasvamisen seuraaminen ja salaatti suoraan omalta parvekkeelta. Keväällä vain rohkeasti sormet multaan ja kokeilemaan.

Tasa-arvoinen vessahätä TEKSTI JAMI SUOMI

“Hei tota siirtyisitkö vaikka tonne naisten puolelle?” kuuluu hampurilaisravintolan työntekijän koppava ääni miesten vessassa. Seison hämmentyneenä pisuaarikansan keskellä vessajonossa. Murhaavasti katseellaan minua tuijottava työntekijä teki selväksi, ettei minulla ollut hänen silmissään oikeutta asioida testosteronintäyteisessä vessassa, jota hän luuttusi. Poistuin vessasta vähin äänin, mutten naisten puolelle. Lähden ravintolasta. Julkisten vessojen sukupuolijaottelu on ollut jo pidemmän aikaa polttava puheenaihe, joka jakaa oletettavasti mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan. Turun yliopisto on ilmoittanut muuttavansa kaikki vessansa sukupuolineutraaleiksi vuoteen 2019 mennessä. Espoon kaupungin kirjastossa vessojen sukupuolijaottelu loppuu ennen vuoden vaihtumista. Sosiaalisessa mediassa valokeilaan on astunut useita poliitikkoja ja kaupunginvaltuutettuja, jotka liputtavat tasa-arvoisia ihmisoikeuksia edesauttavien unisex-vessojen puolesta. Tilanne näyttää sukupuolivähemmistöille valoisalta - vai näyttääkö? Turkulaisen päätoimittaja Janne Koivisto totesi kesäkuussa, että Turkulaisen toteuttaman gallupin perusteella vajaasta 400 äänestä 71% oli sitä mieltä, etteivät unisex-vessat ole tarpeellisia. On totta, että näistä sukupuolineutraaleista vessoista hyötyvä ihmisjoukko on vain marginaalinen ja ahdistavaan vessatilanteeseen on varmasti vaikeaa samaistua, mutta onko niistä loppujen lopuksi haittaa? Unisex-vessoja vastustavat argumentit ovat lähes aina samat: miehet eivät osaa tähdätä pönttöön, miesten vessat ovat aina paljon likaisempia ja yhteisessä vessassa käyminen ei ole turvallista naisille. Oletko koskaan junalla matkustaessasi miettinyt, mihin vessaan sinun pitäisi mennä? Todennäköisesti et, koska rautateillä liikkuessa ainut mahdollisuute-

si tyhjentää rakkoa on unisex-vessa. Lisäksi useimmissa kirjastoissa, pienissä ravintoloissa, kahviloissa ja lentokoneissa vessat ovat sukupuolettomia. Keskusteltuani useamman siivouksen parissa työskentelevän ystäväni kanssa julkisten vessojen likaisuusasteista. Kävi ilmi, että sekä miesten että naisten vessat ovat usein vähintään yhtä ällöttäviä. Harvoin sitä ajattelee, että vessassa käyminen voisi olla päivän pelottavin kohta. Sukupuolivähemmistöille vessassa käyminen kesken shoppailureissun voi hyvinkin päättyä halveksuviin katseisiin, huuteluun, verbaaliseen uhkailuun tai pahimmassa tapauksessa nyrkkiin silmäkulmassa. Unisex-vessojen olemassaolo voisi taata myös sukupuolivähemmistöille rauhallisen hengähdyshetken paniikintäyteisen ahdistuskohtauksen sijasta. Unisex-vessa ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Unisex-vessojen olemassaolon ei myöskään tarvitse tarkoittaa, että perinteiset naisten ja miesten vessat tulisi eliminoida kokonaan. Joillekin yhteisvessan käyttö voi tuntua samalta, kuin sukupuolivähemmistölle sukupuolitetun vessan käyttö. Vaikka unisex-vessat leviäisivätkin toivotulla tavalla kaikkialle, pidän oikeutettuna myös sitä, että siellä tällä on saatavilla myös sukupuolitettuja vessoja. Kenenkään ei tulisi ahdistua tarpeidensa teosta tai kärsiä tasa-arvon puutteesta. Tiedän, etten ole ainut, joka on joutunut kärsimään epänautinnollisesta vessakokemuksesta hampurilaisravintolaesimerkin mukaisesti. Tiedän, ettei hampurilaisravintola ole omalla kohdallani ensimmäinen eikä viimeinen kerta. Kaikilla on säännöllisesti vessahätä: oli sitten mies, nainen, molempia, ei kumpaakaan tai jotain siltä väliltä.

Fatima Sarwari on 17-vuotias tyttö Afganistanista. Fatima muutti perheensä kanssa Suomeen vuonna 2014. Hänen perheeseensä kuuluvat vanhemmat, isoveli ja pikkusisko. — Perheemme oli varakas, mutta maamme turvallisuus oli huono. Isälläni oli henkilökohtaisia vihollisia, jotka uhkasivat hänen henkeään. Tilanne meni niin pahaksi että jouduimme pakenemaan toiseen maahan. Fatima ei voinut viettää lapsuuttaan rauhassa leikkien. Afganistanissa piti tietää vaaroista, jotta pysyisi turvassa. Hänen vanhempansa selittivät hänelle kotimaan vaikean tilanteen jo silloin, kun hän oli vielä pieni lapsi. — Kun olet vaarassa, sinun täytyy tietää, mitä ympäristössä tapahtuu. Olin utelias ja kysyin, miksi pakenemme ja minne. He ovat aina kertoneet minulle sekä hyvät että huonot asiat, jotta ymmärtäisin ja tietäisin enemmän.

AFGANISTANISSA ON SODITTU VUOSIKYMMENIÄ. TERRORISMIN VASTAINEN SOTA AFGANISTANIA VASTAAN ALKOI, KUN SYYSKUUN 11. PÄIVÄN ISKUJEN KOHTEEKSI NEW YORKISSA JOUTUIVAT MM. WTC-TORNIT. TÄMÄN TAKIA YHDYSVALLAT ALOITTI LIITTOLAISINEEN SODAN AFGANISTANIA VASTAAN JA VAIKKA USA KUKISTI TALIBAN-HALLINNON NOPEASTI, SISÄLLISSOTA AFGANISTANISSA JATKUU YHÄ.

MAASSA MAAN TAVALLA Suomessa Fatima on saanut mahdollisuuden tehdä asioita, joita hän ei voinut kotimaassaan tehdä. Fatima toivoo, että olisi voinut muuttaa Suomeen jo nuorempana. — Afganistanissa haaveilin monista asioista, joita en voinut siellä tehdä, kuten jalkapallon ja lentopallon harrastaminen. Afganistanissa jalkapallon harrastaminen oli tytöiltä kiellettyä. Jalkapallo on laji, joka hänen mielestään kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena. Kun Fatima aloitti lajin Suomessa, hän murehti olevansa liian vanha. Suomessa hän murehti myös olevansa liian lyhyt lentopalloon, mutta hän yllättyi positiivisesti. — Pituudella ei olekaan niin paljon väliä lentopallossa kuin luulin, koska voi olla vaikka libero! Fatima sanoi ylpeästi. Afganistanilainen kulttuuri eroaa monella tapaa suomalaisesta kulttuurista. Saavuttuaan Suomeen, Fatima hämmentyi, kuinka ystävällisiä ihmiset olivat heitä kohtaan. Kadulla hän saa kävellä rauhassa ilman ilkeitä katseita tai kommentteja. Yölläkin on turvallista kävellä, vaikka ympärillä olisi nuoria humalaisia. Fatimalla ei ole samanlaista kokemusta Afganistanista.

— Afganistanissa oli mahdotonta kävellä rauhassa. Ihmiset tuijottivat ja puhuivat selän takana, mikä ei ollut mukavaa. Jotkut Suomessa ovat toki tehneet pilaa puhetavastani, mutta minä en välitä siitä ollenkaan, Fatima naurahtaa. Yllättävää kyllä Suomen sääolosuhteisiin Fatima on ihastunut. — Täällä sää on parasta, sillä vihaan kuumaa ilmaa, jota Afganistanissa riitti. Rakastan varsinkin Suomen talvea! Suomalaisten sosiaalisuus on hänen milestään toisaalta huvittavaa. Afganistanissa ystäviä tervehdittiin halaten ja pussaten poskelle aina tavatessa, kun taas Suomessa niin tehdään tuskin koskaan. Myös Fatiman suomalainen kaveri oli suomalaiseen tapaan hiljainen ja ujo heidän tutustuessaan. Hän ei aluksi puhunut juuri lainkaan. Mutta jotain tapahtui, kun tutustuin häneen paremmin ja nykyään hän on sosiaalisempi kuin minä! Joskus jodun jopa hillitsemään häntä. Muuten hän ei koskaan lakkaa puhumasta! Fatima sanoi humoristisesti.

YSTÄVÄNI AFGANISTANISTA TEKSTI NOORA MELA KUVITUS KIA HAXBERG

MAHDOLLISUUKSIEN SUOMI Suomalainen koulu on Fatiman mielestä unelmakoulu. Suomeen tultuaan hän opiskeli ensin muutaman vuoden perusopintoja iltalukiossa ja tällä hetkellä hän opiskelee Luostarivuoren koulun yhdeksännellä luokalla. Fatima oli aina haaveillut kunnollisesta koulutuksesta. Afganistanilaisessa koulussa säännöt olivat tiukempia, opettaja-oppilas suhde ei ollut läheinen ja ei ollut ilmaista ruokaa. Yleensä kaupungeissa asuvat afganistanilaiset tytöt saivat käydä koulua, mutta maaseudulla asuvat tytöt eivät nykyäänkään saa kunnon koulutusta. — Tämä on kotimaassani normaalia. Pienestä asti tytöille kerrotaan, että heistä tulee aikuisena kotiäitejä. Suomessa asiat ovat niin paljon paremmin. Minulla on mahdollisuus saada tukiopetusta, kertoa mielipiteitäni vapaasti ja olla urheilujoukkueessa. Suomen kieli ei ole välttämättä helppoa, mutta Fatimasta opiskelu on ollut mielenkiintoista. Hän on kuullut monen suomalaisen sanovan suomen kielen kuulostavan rumalta. Fatima on täysin eri mieltä. Minun mielestäni suomi on kaunis kieli, varsinkin Turun murre. Ä-kirjain on helppo lausua, mutta ö ja y ovat vaikeita. Fatiman unelmoi tähtitieteilijän ammatista, mutta koska alalta on vaikea saada työpaikkaa, hänellä on toinen suunnitelma. Isäni toivoo, että opiskelisin lakimieheksi, Fatima kertoo. Ala kiinnostaa häntä itseäänkin, joten hän on valmis opiskelemaan ahkerasti. Opiskelu on vaikeaa, koska suomi ei ole äidinkieleni, mutta mikään ei tule olemaan esteenä minulle, Fatima kertoo päättäväisenä.

SISUKAS FATIMA Jotain Fatiman vahvuudesta kertoo, että tänä vuonna Fatima päätti ottaa huvinsa pois. Hänen perheensä ei vastustanut ajatusta. Fatima odotti saavansa ystäviltään kommentteja, kuten eikö huivi ole pakollinen hänen uskonnossaan, kukaan ei sanonut mitään, ei edes Fatiman paras ystävä. Kysyin ystävältäni, huomaatko jotain erilaista minussa. Hän totesi, että olet sama Fatima kuin eilen. Tämä oli minusta mukavasti sanottu. Haastattelun lopussa Fatima kertoo viestin muille pakolaisille, jotka eivät uskalla olla oma itsensä vieraassa maassa tai puhua rohkeasti suomen kieltä. Haluan kehottaa teitä uskomaan itseenne. Jos et usko itseesi, miten voit saavuttaa tavoitteesi? Ole rohkea!

KAVALAKÄRPÄSSIENI ON MAAILMAN MYRKYLLISIN SIENI, JOTA LÖYTYY SUOMESSA 12 HARVINAISENA VAIN HALIKOSSA, TURUN RUISSALOSSA JA AHVENANMAALLA.

Rauhallisen metsän siimeksessä KUVAT

TEEMU HEINONEN

KÄÄPÄLAJEJA LÖYTYY PALJON RUISSALON METSISTÄ. KÄÄVÄT OVAT KANTASIENIÄ, JOTKA KASVAVAT PUUNRUNGOSSA PUUN LOISENA TAI LAHOTTAJANA.

SYKSY ON SIENIEN AIKAA JA NIITÄ LÖYTYY RUNSAASTI. TURUN RUISSALOSSA ON PALJON ERILAISIA SIENILAJEJA.

VALKOPOSKIHANHET KOKOONTUVAT PELLOILLE RUOKAILEMAAN JA VALMISTAUTUVAT MUUTTOMATKALLE.

KELOJA LÖYTYY PALJON TURUN RUISSALON METSISTÄ. KELO ON VANHA PUU, JOKA ON PUDOTTANUT KUORENSA.

SYNESTESIA PERJANTAI ON PUNAINEN, E ON VIHREÄ JA 6 ON PINKKI. TEKSTI & KUVAT IIRO KAIJA

Pienenä lapsena olin varma, että kaikilla kirjaimilla ja viikonpäivillä oli tietyt värit, eikä se mielestäni ollut mitenkään epänormaalia tai poikkeavaa. Yhdistän tietyt äänet ja soinnut väreihin ja muotoihin. Tämä ominaisuus on kulkenut päässäni läpi koko elämän ilman erityistä pohdintaa.

MIKÄ SYNESTESIA? Suunnilleen neljä vuotta sitten katsoin haastattelun, jossa eräs musiikkiartisti mainitsi sanan synestesia. Lähdin etsimään tietoa kyseisestä käsitteestä ja hämmennyin. Olin aina luullut, että värien automaattinen yhdistäminen kirjaimiin ja ääniin on asia, joka esiintyy jokaisella ihmisellä. Tämä on kuitenkin harvinaista; sen yleisyys vaihtelee tutkimustuloksien mukaan 0,5 prosentista seitsemään prosenttiin. Synestesian yleisyyden arvioiminen on hankalaa, sillä monet synesteetikot eivät välttämättä tiedä itsekään tästä ’kyvystä’. Synestesia on aistien sekoittumista, jolloin synesteetikko voi – niin hassulta kuin se kuulostaakin – nähdä ääniä, maistaa värejä tai fyysisesti tuntea vaikkapa numeroita. Yksinkertaisesti selitettynä; synesteetikon aivoissa on toimintaa alueilla, joissa sitä ei kuuluisi olla. Tällainen ominaisuus johtuu aivojen hermoverkon vääränlaisesta karsiutumisesta. Synestesia on usein periytyvää.

MITEN SE TOIMII? On aina vaikeaa selittää tarkalleen mitä tapahtuu, kun kuulen esimerkiksi viikonpäivän perjantai tai näen e-kirjaimen. En varsinaisesti näe näkökentälläni eri värejä tai muotoja, vaan ne ilmenevät pikemminkin pääni sisäisessä mielikuvituksellisessa merkityksessä. Minulta kerran kysyttiin, vaihtelevatko värit, jotka assosioin kirjaimiin ja ääniin esimerkiksi mielialojen mukaan. Ne pysyvät samoina läpi elämän, tilanteesta riippumatta. Synestesia on visuaaliselta kannalta ajateltuna ollut suuri luovuuden lähde graafisissa töissäni ja valokuvausprojekteissani. Kuunnellessani musiikkia samalla kun piirrän tai kuvaan, erilaiset soinnut ja sävelkorkeudet tuovat uusia ulottuvuuksia luovaan työskentelyyn ja parhaimmassa tapauksessa täydentävät työni puuttuvan palasen. Minua kiinnostaisi hyödyntää synestesiaa videoprojekteissa, kuten musiikkivideoissa, joissa äänet ja visuaaliset ominaisuudet kävelevät käsi kädessä.

MUSIIKKIA, JOTA KUUNNELLESSANI SYNESTEETTISET KOKEMUKSET OVAT VAHVIMMILLAAN. MUSIIKKIA, JOTA KUUNNELLESSANI SYNESTEETTISET - Parov Stelar ft. Lilja Bloom – Step Two KOKEMUKSET - Rebecca &OVAT Fiona –VAHVIMMILLAAN. Candy Love - Clean Bandit – Disconnect - PAROV STELAR LILJA BLOOM – STEP TWO - Miike FT. Snow – Silvia - REBECCA & FIONA –– Princess CANDY LOVE - Coldplay of China - CLEAN BANDIT – DISCONNECT - MIIKE SNOW – SILVIA - COLDPLAY – PRINCESS OF CHINA

ITSEMYÖTÄTUNTO TEKSTI & KUVAT

EMMA POUTANEN

YMMÄRRÄ PELKOJASI Myötätuntokeskeinen psykoterapia syntyi 1980 -luvulla brittiläisen Paul Gilbertin ajatus- ja tutkimustyön tuloksena. Gilbert oli ammatiltaan psykologi ja alkoi kehittää vaihtoehtoista terapiamuotoa asiakkailleen, joiden hyvinvointi ei lisääntynyt perinteisen kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla. Gilbert kiinnitti huomiota siihen, että osa ihmisistä piti itseään epäonnistuneina, typerinä tai muutoin muita huonompina yksilöinä. Vaikka suurin osa tiedosti ajatustensa epäloogisuuden, heistä tuntui edelleen surkealta. Psykologi halusi mahdollistaa asiakkailleen sen, etteivät näiden ajatukset ja tunteet olisi enää häiritsevästi ristiriidassa keskenään ja kehitti lopulta myötätuntoisen psykoterapian. “Suhtautuminen ongelmallisiin tunteisiin ja ajatuksiin oli ennen terapiassakin erilainen. Terapeutit saattoivat keskittyä korvaamaan negatiivista ajattelua positiivisella tai realistisemmalla ajattelulla ja opettamaan asiakkaille tunteiden kontrollimenetelmiä. Myöhemmille terapiasuuntauksille on ominaista pyrkiä muuttamaan ihmisten suhdetta ongelmakohtiin sen sijaan, että tavoitteena olisi päästä niistä eroon.”, kertoo turkulainen psykologi ja psykoterapeutti Inna Kinnunen.

Ihmismieli saa meidät joskus tekemään ja tuntemaan asioita, jotka eivät ole meille mieluisia. Tämä johtuu siitä, että aivomme ovat kehittyneet nykyiseen muotoonsa miljoonien vuosien evoluution seurauksena ja omaksuneet käyttöönsä erilaisia valmiuksia. Yksi keskeisimmistä on mielen suojavalmius, jonka tarkoitus on suojata ihmistä vaaroilta. Tunnetasolla suojavalmius aiheuttaa esimerkiksi pelkoa, ahdistusta, syyllisyyttä ja häpeää. Näiden negatiivisiksi miellettyjen tunnetilojen tarkoitus on saada meidät pakenemaan epämukavasta tai mahdollisesti vaarallisesta tilanteesta. Lähtökohtaisesti kyseessä on hyödyllinen valmius, mutta joskus se toimii liiankin tehokkaasti. “Oma mieli ei aina ole paras kaverimme. Se varoittelee kaikenlaisista turhistakin uhista ja vaaroista, koska se on aina ollut mielen tehtävä.”, Kinnunen kertoo. Pelon tai ahdistuksen vallassa käperrymme helposti kurjaan oloomme ja jäämme murehtimaan. Viha, syyllisyys tai häpeä taas synnyttävät usein voimakasta itsekritiikkiä. Nämä ovat esimerkkejä siitä, miten ja miksi suojavalmiuden herättämät inhimilliset reaktiot eväävät mieleltämme mahdollisuuden rakentavaan ajatusprosessiin. “Mielemme tavallaan elää edelleen sellaisia esihistoriallisia aikoja, jolloin meidän piti päivystää vaarallisia eläimiä, nälkää, yhteisöstä eroon joutumista tai vihamielisiä vieraita heimoja. Emme voi koskaan päästä täysin eroon stressistä, murehtimisesta tai katastrofiajatuksista, koska mieli hakemalla hakee mahdollisia vaaroja ja uhkia nykyhetkessäkin, vaikka olemme monesti täysin turvassa.”, Kinnunen avaa.

APUA MYÖTÄTUNTOVALMIUDESTA Myötätuntovalmiuden tehtävä on päinvastainen suojavalmiuteen nähden. Sen tarkoitus on antaa ihmiselle vapaus rauhoittua ja kokea turvaa - havainnoida hyvät asiat elämässä vastoinkäymisistä huolimatta. Siinä missä suojavalmius kaventaa kykyämme huomioida muuta ympäristöä, myötätuntovalmius laajentaa sitä. Myötätuntovalmiuden tarkoitus on siis yksinkertaisesti estää meitä jäämästä kiinni suojavalmiuden aiheuttamiin uhkakuviin. Tämä ihmisaivojen valmius aktivoituukin herkimmin silloin, kun koemme turvallisuuden ja tyytyväisyyden kaltaisia tunnetiloja. Harjoittamalla itsemyötätuntoa voit herättää myötätuntovalmiutesi auttamaan sinua hankalina hetkinä. “Itseen kohdistuva ystävällisyys tarkoittaa ihmisen itselleen antamaa myötätuntoa, huolenpitoa ja ymmärrystä silloin, kun hän kärsii, kokee itsensä puutteelliseksi tai epäonnistuu. Ystävällisellä ja lempeällä tavalla itseensä suhtautuva käyttää pehmeää ja kannustavaa sävyä puhuessaan itselleen.”, Kinnunen summaa. “Itsemyötätunto on myös hyvä taito opetella elämänhallinnan kannalta, ongelmalliset tunteet ja ajatukset kun eivät ihmisiltä koskaan lopu.”, hän jatkaa.

AUTOMAATIOT - SEKÄ HYÖTY ETTÄ HAITTA Mielemme autopilottitila on pääasiallinen syy siihen, ettei järjen tasolla ymmärtäminen johda aina haluttuun käytännön toimintaan. Autopilotilla tarkoitetaan tilaa, jossa teemme asioita ilman, että tiedostamme mitä tapahtuu tai missä järjestyksessä. Aivomme pääsevät tällöin huomattavasti helpommalla kuin tilanteessa, jossa meidän olisi tiedostettava jokainen liike ja ajatus, joka kulkee kehomme läpi. Autopilottitilan pääasiallinen funktio on säästää energiaa ja se onkin varsin hyödyllinen ominaisuus, kun suoritamme aamutoimia tai kuljemme tuttua reittiä. Ongelmatilanteita syntyy kuitenkin silloin, kun omaksumamme automaatio ei olekaan meille hyödyllinen. Esimerkiksi riitatilanteessa autopilottitila saa meidät takertumaan suojavalmiuden luomiin, ennestään tuttuihin uhkakuviin, jonka jälkeen annamme valmiuksien päättää puolestamme, mitä seuraavaksi tapahtuu. Lopputuloksena on yleensä se, että käyttäydymme kurjasti muita tai itseämme kohtaan ilman, että oikeastaan päätimme tehdä niin missään vaiheessa. Mielen autopilottitila on osasyynä siihen, että saatat löytää itsesi kerta toisensa jälkeen huutamasta perheenjäsenelle tai ystävälle sen sijaan, että olisit pysähtynyt harkitsemaan erilaisia ratkaisukeinoja.

“

JOSKUS SAATAMME SYYLLISTYÄ VOIMAKKAASTIKIN TIETYNLAISISTA AJATUKSISTA TAI SIITÄ, MITEN REAGOIMME TILANTEISIIN, JA LEIMATA OMAN REAGOINTITAVAN HEIKKOUDEKSI.

Jos haluamme vaikuttaa omaan epäloogiseen käyttäytymiseemme, on meidän opittava rikkomaan automaatioita ja rakentamaan niitä tietoisesti uudestaan. Tällöin hyvänä apuvälineenä toimii tietoinen läsnäolo, joka käytännössä tarkoittaa kokemusten tiedostamista sillä hetkellä, kun niitä kokee. Tietoisen läsnäolon avulla pystymme huomaamaan pahan olon, kääntymään rohkeasti sitä kohti ja pohtimaan, miksi meistä oikeastaan tuntuu pahalta. Tämä on ensimmäinen askel silloin, kun pyrkimyksenä on helpottaa omaa epämiellyttävää tunnetilaa ja olla ajautumatta sen vietäväksi.

LUPA EPÄONNISTUA Ongelmatilanteissa on ihmismielelle tyypillistä, että tunteet menevät järjen edelle. Päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukykymme kärsii, jolloin päädymme epätodennäköisemmin loogiseen ratkaisuun. Hankalassa tilanteessa on tärkeää suhtautua itseensä myötätuntoisesti, sillä se auttaa meitä seuraamaan omia ajatuksiamme ongelmanratkaisuprosessin aikana. Näin pystymme myös havainnoimaan mielessämme käynnistyviä valmiuksia, kuten aikaisemmin mainittu suojavalmius ja autopilottitila. Havainnointi taas auttaa kartoittamaan valmiuksiemme aiheuttamia reaktioita ja sitä kautta ymmärtämään omaa käyttäytymistä. Yllä mainittu on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä ahdistavassa tilanteessa on hankala pysyä niin rauhallisena, että mahdollisuus suoraviivaiseen ajatusprosessiin säilyy. Yleensä suojavalmiutemme koittaa saada meidät toimimaan kahdella mahdollisella tavalla: Joko ryhdymme toimeen liian pian ja sen kummempia miettimättä, tai yksinkertaisesti alamme välttelemään koko asiaa. “Esimerkiksi jos haluaa saavuttaa olotilan, jossa

“

on vähemmän ahdistusta tai pelkoja, ajattelee ihminen yleensä intuitiivisesti tekevänsä näin sillä, että ei vaikka lennä, koska lentäminen aiheuttaa pelkoa.Tai ei hakeudu ihmisten pariin, koska se kuitenkin jännittää. Välttäminen ei kuitenkaan poista jännittämistä vaan saattaa jopa lisätä sitä. Lisäksi elämästä voi jäädä pois paljon asioita, jotka lisäisivät hyvinvointia pitkällä tähtäimellä.’’, Kinnunen muistuttaa. Hyvä keino rauhoittua tällaisissa tilanteissa on pyrkiä ajattelemaan itsensä sijaan jotakuta toista. Mieti esimerkiksi, miten neuvoisit hyvää ystävää samankaltaisessa tilanteessa. ”Joskus saatamme syyllistyä voimakkaastikin tietynlaisista ajatuksista tai siitä, miten reagoimme tilanteisiin ja leimata oman reagointitavan heikkoudeksi. Olemme myös itseämme kohtaan yleensä kaikkein kriittisimpiä, vaikka osaisimme reagoida toisten ongelmiin lämpimästi ja lempeästi.”, Kinnunen sanoo. Itsensä sulkeminen tilanteen ulkopuolelle saattaa auttaa ongelman määrittämisessä ja toivottu ratkaisu löytynee myös helpommin. Asioiden pyöritteleminen pelkästään omassa päässä ei kuitenkaan riitä, sillä erilaisilla ongelmilla on tapana sotkeutua keskenään, jos ne ovat vain mielessämme. Turkulainen itsemyötätunnon menetelmiin perehtynyt työterveyspsykologi Ronnie Grandell kirjoittaa aihetta käsittelevässä kirjassaan seuraavasti: ‘’Ikään kuin sekoittaisit teetä, kahvia ja maitoa samaan kuppiin ja koittaisit sen jälkeen juoda kupista vain teetä.’’ Omien pohdintojen selkeyttämiseksi onkin hyvä käyttää apuna paperia ja kynää, jotta et huku liiaksi omiin pelkoihisi.

ITSEMYÖTÄTUNTO KANNATTAA Tutkimukset ovat osoittaneet, että itseensä myötätuntoisesti suhtautuvat ihmiset kestävät vastoinkäymisiä paremmin kuin henkilöt, jotka suhtautuvat itseensä arvostelevasti tai joskus jopa kylmästi. Itsemyötätuntoisten henkilöiden on myös todettu viivyttelevän vähemmän tärkeiden päätösten ja epämiellyttävien tehtävien edessä. Tulosten katsotaan johtuvan siitä, että itsemyötätunnon harjoittaminen virheiden sattuessa säästää henkiseltä uupumukselta, jolloin ihminen palautuu negatiivisesta kokemuksestaan nopeammin ja on myös valmis yrittämään uudelleen. Itsekriittisemmät henkilöt sen sijaan kokevat virheet ja vastoinkäymiset helposti lamauttavina tekijöinä, jotka saattavat estää heitä kohtaamasta uusia haasteita avoimin mielin. Itsemyötätunnon perusajatuksena onkin se, että olemalla lempeitä ja myötätuntoisia itseämme kohtaan, voimme vähentää kokemaamme kärsimystä ja löytää elämästä enemmän ilon aiheita. “Melkein aina tuskallisissa hetkissä olo tuntuu siltä kuin olisi ainut ihminen tällä maapallolla, joka kärsii tästä ongelmasta, kaikilla muilla on helpompaa tai, että kaikki muut paitsi minä osaavat olla onnellisia. Itseä arvostelevaa, rankaisevaa sisäistä puhetta olisi hyvä välttää”, Kinnunen huomauttaa. Siinä missä itsekritiikki pahentaa oloa ja käsillä olevaa tilannetta, itsemyötätunto antaa keinon lohduttaa itseä, sallien meidän keskittyä oppimiseen ja rakentaviin ratkaisuihin. “Jos jokin ajatus vaivaa kohtuuttomasti, voi ajatukseen keskittyä tietoisesti hetken aikaa, sitten pitää pienen hengähdystauon keskittymällä vaikka ympäriltä kuuluviin ääniin ja sanomalla hiljaa mielessään itselleen: Tämä ajatus vaivaa minua nyt. Useimpia, ellei kaikkia ihmisiä vaivaavat joskus samanlaiset ajatukset. Kunpa voisin juuri nyt paremmin.”, Kinnunen neuvoo. Älä siis soimaa itseäsi vastoinkäymisten sattuessa, vaan pysähdy, työnnä uhkakuvat mielestäsi ja laajenna sen sijaan näkökantaasi myötätuntovalmiuden kautta. en kautta.

INNA KINNUNEN, 39 PSYKOLOGI JA PSYKOTERAPEUTTI, VAPAA MIELI OY

“Psykologiaan liittyvät asiat ovat aina tuntuneet helposti omaksuttavilta ja loogisilta, vähän kuin olisin tiennyt ne aina.Työni rankka puoli on, että saan joka päivä muistutuksia siitä, kuinka raskasta ihmiselämä voi toisinaan olla. Sellaista ei näe samalla tavalla kadulla kulkiessa. Parasta ammatissani on se, että tietää tekevänsä päivittäin merkityksellistä työtä, josta on toivon mukaan hyötyä muillekin.”

“

ITSEÄ ARVOSTELEVAA, RANKAISEVAA SISÄISTÄ PUHETTA OLISI HYVÄ VÄLTTÄÄ. 25

KatuSUrfaamista

suoraan 50-luvulta TEKSTI & KUVAT JENNA-JULIA HAKOVIRTA

Hallissa, kaduilla, portailla, ihan missä vain. Skeittaajat täyttävät katukuvan parhaat spotit. Tavallisen tallaajan mielestä skeittaus vaikuttaa lajilta, jossa sattuu. Skeittaajan näkökulmasta se on kuitenkin laji, jossa tapahtuu. Kalifornialaisten surffareiden keksimä asfaltti surffaus, eli skeittaaminen, sai suuren suosion aikoinaan ja on siitä eteenpäin epätasaisesti kehittynyt laji, jonka harrastajat omaavat täysin oman tyyppisen kulttuurin. Voitko kuvitella ensimmäisen skeittarin ja ihmisten ilmeet 50-luvulla? Pitkätukkainen, rähjäinen surffari rullaa kaduilla allaan usean kymmenen senttimetrin pituisen neljän rullan päällä olevan laudan päällä. Heidän mielestä varmasti sana ’radikaali’ olisi liian lepsu kuvaus näystä. Nykyään heitä näkee kaikkialla, eikä ’rähjäinen skeittari’ ole niin kovin rähjäinen tai erikoinen näky muutenkaan. Poikia ja tyttöjä kymmenvuotiaasta keski-ikään saakka näkee lauta kädessä, selässä tai jalkojen alla menevän pitkin katuja. Pysähdyt valoihin Kupittaan puiston viereen aurinkoisena päivänä, niin vannon että spottaat pari kuvailemaani kaveria parkilla. Normaalia on, että suurin osa noista vanhemmista skeittareista on harrastanut skeittaamista pidemmän aikaa. -Mä alotin skeittaamaan jo melkein 20 vuotta sitten, olin 9-vuotias, kun aloin päivittäin skeittaan. Olin kokeillu jo jalkapallon, jääkiekon ja kaikki tämmöset läpi mutta skeittaaminen on se, mihin mä sitten jäin, turkulainen skeittari Miika Sandelin kertoo.

Kun istuu skeittiparkin reunalla ja seuraa lautailua harrastavia, huomaa, että epäonnistuessa voi mennä hermot ja lauta lentelee pitkin mäkiä. Joka kerta silti sen päälle on noustava ja meno jatkuu kavereiden kannustuksella. -Skeittaaminen on kilpailua, jossa kaikki on samalla puolella. Joka kerta kun nousee laudan päälle, sen kanssa tekee uudenlaisen performanssin. Se on vähän niin kuin tanssia tai musiikkia, musiikkia itsekin tekevä Miika lisää. Skeittaus on laji, jonka moni aloittaa nuorena. Temppujen haastavuus ja riski loukata itsensä saavat monet jättämään skeittilaudan kauppaan. -Jos nyt alkaisin luettelemaan kaikki vaivat, mitä mulla on skeittaamisesta tullut, oltaisiin tässä jonkin aikaa, Miika naurahtaa. Monien alaa harrastavien keskuudessa loukkaantumiset nousevat vähintään kerran keskustelussa esille. Usein kyllä kipu ’kävellään pois’ ja vain todella vakavista vammoista mennään näyttämään lääkärille. Loukkaantumiset ja kipu kuuluvat skeittamiseen. Skeittaaminen ei pelkästään rajoitu parkeilla oleiluun ja samojen temppujen harjoitteluun, vaan lautaa voi käyttää myös liikkumisvälineenä. Monet skeittaajat tykkäävän mieluummin ‘potkia’ laudallaan spotille, koska skeittaaminen on mukavaa puuhaa.

Toisin kuin monessa urheilulajissa, palkintojen saavuttaminen ei näytä olevan skeittaajille kovinkaan iso juttu. Tärkeintä on kavereiden kanssa hengailu ja hauskanpito. -Meillä on ihan mahtava skedeporukka ja yksi parhaimpia juttuja koko harrastuksessa on se yhteisöllisyys ja se että, me kaikki ollaan samalla puolella. Oon tutustunut tosi moneen ihmiseen tätä kautta ja saanut hyviäkin ystäviä vaan skeittaamalla niiden kanssa, Sandelin kertoo. Monet ovat perinteisen skeittilaudan sijasta hommanneet longboardin eli ’’alamäkilaudan’’, sillä he eivät pelkästä parkkirullaamisesta ja temppuilusta piittaa. Huomattavasti skeittilautaa pidempi longboard ei kuitenkaan ole aivan hyödytön temppuilun suhteen. Keski-Euroopassa paljon suositumpaa alamäkilautailua harrastavat ovat omaksuneet temppuilun ja laudan päällä tanssimisen, eli askeltaa ristiin rastiin laudan päällä vauhdissa. Usein tässä tyylilajissa hyvät skeittarit potkivat lautaa korkealle maasta ja pyörittävät sitä oman mielensä mukaan, luoden Miikan mainitseman performanssin.

Myös Vihreepantteri -artistinimellä tunnettu Miika Sandelin on skeitannut jo 20-vuotta ja reissannut ympäri maailmaa lauta kädessä. Skeittaus on fyysisesti haastavaa, ja harva onkaan kuullut kuusikymppisistä rullalautailijoista. Onko skeittaus vain nuorison juttu, vai voiko sitä harrastaa tosissaan myös vanhemmalla iällä? -En tule koskaan lopettamaan skeittaamista. Olen sitten ihan pappana skeittiparkilla junnujen kans, Miika pohtii tulevaa. Suomi itsessään on loistava paikka skeittareille. Monet matkustavat ympäri maailmaa vain skeitatakseen erilaisissa maissa. Helsingissä yksistään on jo yli 21 erilaista skeittiparkkia eikä Turku jää paljon määrällisesti jälkeen. Eikä skeitatessa tarvitse aina parkille mennä. Monet rullaavat pitkin kaupunkia etsiessään sopivaa kohtaa, joka on tarpeeksi tilava ja siinä saattaa olla pari maahan pultattua tuolia taikka kukkaruukun reuna, jota pitkin voi mennä. Turku on Suomen yksi suurista skeittikaupungeista ja uskon, että harrastus tulee vakiintumaan nuorten keskuuteen yhtä tiukasti kuin jääkiekko ja jalkapallo.

Fanitus saattaa YHTEEN TEKSTI & KUVA JAMI SUOMI Seinät notkuvat julisteista, hyllyt täyttyvät kymmenistä albumeista ja keikkalippujen hankinta luonnistuu sadasosa sekunneissa. Fanitus on yksi niistä ilmiöistä, joilta on nykyään lähes mahdotonta välttyä. Kun yhä useammat elokuvat, tv-sarjat, näyttelijät, some-persoonat ja muusikot kasvattavat tuhatpäisiä fanilaumojaan, myös pitkään jopa outona pidetyn korealaisen popmusiikin suosio on suorastaan räjähtänyt länsimaissa. Ronja Lainio, 15, Nelli Virtanen, 18 ja Eleonoora Mustamäki, 21, tunnustautuvat ylpeiksi K-pop faneiksi. Tämä kolmikko on löytänyt toisensa fanituksen myötä. — Tutustuimme hiljattain paremmin Turkuun perustetun KClub Turku nimisen tanssiryhmän kautta, vaikka suomalaisissa piireissä toiset oppii kyllä tunnistamaan jo netissä, Virtanen kertoo. Kolmikko myötäilee vahvasti myös sitä, miten paljon fanituksen myötä heidän ihmissuhteensa ovat muuttuneet. — Kaveripiiristäni yli puolet kuuntelee K-poppia. Osa on liittynyt fandomiin minun jälkeeni , osa taas on tullut kaverien ja Facebook-ryhmien kautta, valottaa Mustamäki. Suomalaiset k-pop-fanit kommunikoivat tiiviisti esimerkiksi Facebookissa, jossa suosituimmat ryhmät ovat Kpop Finland ja sen vapaampi alaryhmä Kpop Finlandin Spämmiryhmä. Mustamäki kertoo osallistuvansa useaan suljettuun someryhmäkeskusteluun. Näissä ryhmissä toisiin faneihin tutustuminen on vielä helpompaa. Virtanen kertoo saaneensa paljon myös kansainvälisiä ystäviä, jotka fanittavat samoja yhtyeitä hänen kanssaan.

— Yksi parhaimmista ystävistäni asuu Portugalissa! Häneen tutustuin muutama vuosi sitten Twitterissä. Lisäksi minulla on muutamia ystäviä ihan Koreassa asti. Vaikka fanitus tarjoaa uusia ystäviä ja paljon iloa, sillä on vielä varjopuolensa muiden silmissä. — Kaveriporukan automatkoilla on turha haaveilla siitä, että saisi päättää soitettavista biiseistä, vaikka kukaan muu ei haluaisi laittaa musiikkia. “Haluuko joku laittaa musiikkia, paitsi Nelli?”, harmittelee Virtanen. Lainio taas on kokenut jopa koulukiusaamista. — Käytävillä huudellaan “tsingtsongia” ja liikuntatunneilta ei löydy paria. K-pop tarjoaa myös positiivisesti ikimuistoisia kokemuksia - keikkoja. Suomessa on toistaiseksi ollut 13 keikkaa. Suosikki artistiensa näkemisen lisäksi keikoilla kohtaa uusia tuttavuuksia, mielettömän tunnelman ja sen synnyttämän tunnekuohun. Keikoista puhuminen saa Mustamäen kasvot suorastaan loistamaan: — Olen käynyt melkein kaikilla Suomessa järjestetyillä K-pop keikoilla muutamaa lukuunottamatta! K-pop tutustuttaa fanit myös korealaiseen kulttuuriin ja historiaan. Virtanen ja Lainio kertovat molemmat opiskelleensa korean kieltä. Sen lisäksi Virtanen on saanut K-popin kautta itselleen intohimon ja tavoitteet tulevaisuudelle. — Olen aina ollut kiinnostunut erilaisista kulttuureista ja kielistä. Aionkin hakea ensi keväänä ylioppilaaksi kirjoitettuani Helsinkiin opiskelemaan Itä-Aasian tutkimusta. Ellen pääse sinne, lähden varmasti au pairiksi Etelä-Koreaan, hän hehkuu. Kolmikko osoittaa sen, että fanittamisesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. — Olen ollut elämäni aikana niin monessa eri fandomissa ennen K-poppia, etten pysty edes listaamaan kaikkia. Mutta kaikissa niissä on aina ollut yksi asia varmaa: se, että olet hyväksytty ja kuulut joukkoon, hymyilee Virtanen Mustamäen ja Lainion hyväksyvien nyökkäysten myötäilemänä.

“

K-POP SANASTOA Fandom = Useiden ihmisten muodostama yhteisö, jota yhdistää mielenkiinto samaan artistiin, elokuvaan, kirjaan tms. Bias = Suosikki jäsen jostakin K-pop yhtyeestä. Biasryhmä = Suosikki K-pop yhtye. Stan = Synonyymi ja puhekielessä käytetympi sana fanille. Ultimate = Ehdoton suosikki kaikista. Voidaan käyttää joko yksittäisestä jäsenestä (ultimate bias) tai kokonaisesta ryhmästä (ultimate group). Fanfiction = Fanin kirjoittama tarina, jonka päähenkilöinä käytetään artisteja. Mutual = Henkilö tai tili, jonka kanssa seuraatte toisianne tietyssä somessa, esim. Twitterissä. Usein omista mutualeista saa helposti uusia ystäviä. Comeback = Kun artisti tai yhtye julkaisee uuden kappaleen, levyn tms. puhutaan comebackista. Fanchant = K-pop biiseille ominaista on se, että artisti on suunnitellut niihin fanchantit, jotka ovat määrättyjä lyhyitä lausahduksia, sanoja ja lyriikoita, jotka yleisö huutaa keikalla kappaleen aikana samaan tahtiin.

KAIKISSA FANDOMEISSA ON AINA OLLUT YKSI ASIA VARMAA: SE, ETTÄ OLET HYVÄKSYTTY JA KUULUT JOUKKOON.

Musagallup

MITÄ KAPPALEITA OLET KUUNNELLUT KUN MIELI ON OLLUT MAASSA? TEKSTI & KUVAT IIRO KAIJA

HEIDI PAAVILAINEN, 19

ERIKA WALTARI, 19

1. Type O Negative – September Sun 2. Pink Floyd – Comfortably Numb 3. Dire Straits – Brothers In Arms

1. Coldplay - Midnight 2. Fools Garden – Lemon Tree 3. Vance Joy – Riptide

PINK FLOYD – COMFORTABLY NUMB

COLDPLAY - MIDNIGHT

“Aina, kun kuuntelen Pink Floydia, fiilikseni paranee. Varsinkin tämä biisi saa unohtamaan murheet ja keskittymään kivoihin juttuihin. Haluaisin, että mulla olisi aina sellainen fiilis, jonka tämä biisi saa aikaan.”

“Kun on joku asia ärsyttää tai on muuten vaan hermostunut fiilis, biisiä kuunnellessani tunnen olevani paljon rauhallisempi. Se tuo mieleen ajan, kun asuin Kiinassa ja kiipesimme korkealle katselemaan maisemia.”

the intact TEKSTI MINJA SALONEN KUVAT IIRO KAIJA & EMMA POUTANEN

“

RUISROCKISSA ESIINTYMINEN OLISI VARMAAN YKSI ELÄMÄN SIISTEIMMISTÄ ASIOISTA

The Intact on viiden soittajan turkulainen alternative rock-poikabändi. Yhtyeen historiasta ja unelmista kertovat meille bändin kolme jäsentä, Erkki Sippel, 19, Julius Kalliokoski, 19, ja Aarni Jalonen, 19. Bändin pojat tutustuivat toisiinsa Puolalanmäen musiikkilukion kautta, josta he kaikki valmistuivat viime keväänä.

MITEN KOETTE MUSIIKKILUKION AUTTANEEN BÄNDITOIMINTAANNE? Sippel: “Ylioppilastodistus ei luonnollisesti auta oikeastaan mihinkään tässä elämässä, mutta ilman lukiota bändiä tuskin olisi kasassa.”

MITEN KAUAN MUSIIKIN TEKEMINEN ON OLLUT OSA ELÄMÄÄNNE? Sippel “Ihan kersasta asti on tullut tehtyä hommia musiikin parissa. Sen verran nuorena, etten sitä ennen edes ehtinyt unelmoida kunnolla! Jalonen: “Aloin tehdä kunnolla musiikkia yläasteen aikana. Seitsemän vuoden ikäisenä aloitin rumputunneilla käymisen, ja kitaran olen ottanut haltuun kuudennella luokalla. Nykyään soitan lähinnä bassoa. Kalliokoski: “Kun olin seitsemän, aloitin pianon soiton, jota soitin vuoden verran. Olin todella huono. En tainnut oppia ukko nooaakaan soittamaan. Toisella luokalla aloin soittaa rumpuja, ja niitä olen soittanut nyt kahdeksan vuotta. Laulamisen aloitin kunnolla vasta musiikkilukioon päästyäni. Kiinnostus kasvoi, kun hyppäsin Suoli-nimiseen yhtyeeseen mukaan. Pian siitä tulikin The Intact ja yhtyeessä mukana oleminen olikin yht’äkkiä kivaa. ”

“

MITKÄ OVAT JÄSENTEN SUURIMMAT TAVOITTEET? Sippel: “Se että pystyisin elättämään itseni tekemällä sitä mitä oikeasti haluan. Mun näkökulma bändin yhteisiin tavoitteisiin on tehdä mahdollisimman hyvää musiikkia ja esittää sitä mahdollisimman laadukkaasti. Suosio ja menestys eivät ole ensisijaisia tavoitteita, mutta ovathan ne tietenkin plussaa. Ne kuitenkin mahdollistavat paremmat resurssit musiikin tekemiselle.” Jalonen: “Me tehdään musiikkia lähinnä itseämme varten. Onhan se nyt älyttömän siistiä tehdä musiikkia ystävien kanssa ja hämmästyä joka kerta, kun kuullaan, miten hyvältä lopputulos kuulostaa. Henkilökohtainen unelmani on, että olisin niin kiireinen musiikkijuttujen takia, etten ehtisi ryypätä.” Kalliokoski: “Silloin pienempänä kun soitin rumpuja tuli unelmoitua musiikin tekemisestä jonkin verran. Nyt bändin kanssa työskennellessä kiinnostus on vaan kasvanut entuudestaan, ihan eri tavalla. Haluan menestyä alalla, ja saada siitä kokopäiväisen työn.”

YHTYEEN FIILIKSET ENNEN KEIKKAA JA SEN JÄLKEEN Sippel: “Keikkailu on hauskaa, mutta hauskakaan ei aina ole hauskaa. Fiilis riippuu täysin tilanteesta. Joskus on tosi kova meininki ja hyvä keikka, joskus moni asia menee pieleen, ja se vaikuttaa tunnelmaan todella paljon.” Kalliokoski: “Tunnelma lavalla on yleensä hyvä, jos kaikki menee niinkuin on suunniteltu ja sovittu ilman ylimääräistä sähellystä. Ennen keikkaa ja lavalle astuessa vatsassa tuntuu perhosia, ja jännittää.

JOS KUULISITTE PÄÄSEVÄNNE RUISROCKIN MINIRANTALAVALLE ESIINTYMÄÄN, MITEN REAGOISITTE? Jalonen: “Ruisrockissa esiintyminen olisi varmaan yksi elämän siisteimmistä asioista.” Sippel: “Tällä hetkellä ehkä luulisin että se olisi jokin vitsi. Ruisrock on turkulaiselle iso juttu. Paikallinen iso festivaali, hyvä meininki, hieno miljöö. Ehkä pieni vapina saattais tulla.“ Tänä syksynä uuden sinkun julkaiseva The Intact mainostaa itseään kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvänä bändinä. Jäsenet ovat selkeästi hyvin rennolla ja jalat maassa pysyvällä otteella tekemässä musiikkia, samalla kuitenkin kunnianhimoisesti ja toiveikkaasti.

Uni, terveyden tärkein tekijä TEKSTI & KUVAT NOORA MELA

KUVITUS JULIA HEVELIN

KATJA VALLI (43V.) ON PSYKOLOGIAN TOHTORI JA ERIKOISTUTKIJA TURUN YLIOPISTON PSYKOLOGIAN LAITOKSELLA. UNITUTKIJANA KATJA ON TYÖSKENNELLYT 20 VUOTTA. TYÖSSÄÄN HÄN ON KESKITTYNYT UNIEN TUTKIMISEEN. Jokainen ihminen tietää kokemuksesta, miten tärkeää riittävä uni on. Silti tulee usein tilanteita, joissa kaikki muu tekeminen tuntuu tärkeämmältä kuin nukkuminen. Miksi ihmisen on niin vaikea löytää tasapainoa riittävän unen ja työn välillä?

UNIEN MUISTAMINEN Katja Valli kertoi mielenkiintoisesta työstään unitutkijana. Unitutkijat tekevät yhteistyötä vapaaehtoisten tutkimushenkilöiden kanssa, jotta unia voisi tutkia. Vapaaehtoiset tutkimushenkilöt kirjoittavat unipäiväkirjaa. Kun ihminen raportoi uniaan, hän alkaa muistaa uniensa yksityiskohtia. Tyypillisesti ensimmäinen tehtävä, jonka tutkimushenkilöt joutuvat tekemään, on aamulla kirjoittaa yöllinen uni muistiin. Parhaiten ihmiset muistavat unensa, kun heidät herätetään Rem-unitilasta eli vilkeunesta. On tosin pieni joukko ihmisiä, jotka eivät edes Rem-tilasta herätettynä muista uniaan. “Heidän muistiinpanoprosessinsa saattaa erota muista, jotka pystyvät muistamaan unensa. On myös mahdollista, että nämä ihmisryhmät eivät näe unta ollenkaan”, Katja lisää.

UNIONGELMAT Stressi ja ahdistus voivat vaikuttaa unen rakenteeseen. Ihminen heräilee helpommin tai näkee enemmän painajaisia. Yksi mielenkiintoinen painajaisunien teema, jota ihmiset näkevät ympäri maailmaa on uni, jossa hampaat tippuvat. “Kyseiset unet saattavat johtua yöllisestä hampaiden narskuttelusta. Kun nukkuessaan puree hampaita yhteen, aivot viestivät sen hampaiden putoamispainajaisiksi. Narskuttelu taas voi johtua ahdistuneisuudesta.” Unettomuus näkyy ensimmäisenä ihmisen kehossa. Akuutti univaje käynnistää tulehtumisprosesseja, jotka vaikuttavat mielialaan, immuunipuolustuksen tehokkuuteen, sokeriaineenvaihduntaan ja ihmisen tarkkavaisuuteen. Toisille pienikin stressi aiheuttaa uniongelmia, kun taas toiset ihmiset sietävät stressiä paremmin. Henkilökohtaisella tasolla univaje voi aiheuttaa vakavia seuraamuksia, kuten masennusta ja itsetuhoisuutta. “Noin 30%-40% ihmisistä sanoo ajoittain kärsivänsä uniongelmista. Stressi on yleisin syy uniongelmiin. Jos kärsit unettomuudesta, mieti mahdollisia syitä ennen kuin aloitat lääkärin määräämien lääkkeiden käytön”, Katja kertoo. Suomessa on 1970-luvun alkupuolelta asti kerätty Finriski-terveyskyselyä. Kyselyn mukaan suomalaisista miehistä 3,5% ja naisista 4,8 kärsivät painajaisista. Tämä prosenttimäärä on pysynyt vuosikymmenien aikana suhteellisen samana, mutta unilääkkeitä on alettu käyttämään enemmän. “Ei tiedetä, liittyykö unilääkkeiden yleistyminen elämäntavan muutokseen vuosikymmenten aikana. Onko nykyelämä stressaavampaa kuin ennen?” Katja kysyy. Vallin esittämä kysymys on mielenkiintoinen. Verrattaessa nykypäivää 1970-luvun aikaan voisi kuvitella, että elämä olisi ollut vanhempiemme nuoruudessa huomattavasti hitaampaa ja levollisempaa kuin nykyään, kun ei ollut vielä esimerkiksi sosiaalista mediaa ja globaalin maailman aikakausi oli vasta alkamassa. Voi olla, että liian nopea ja hektinen elämä ovat vaikuttaneet terveysongelmiin ja uniongelmiin.

“

STRESSI ON YLEISIN SYY UNIONGELMIIN.

Unitutkijan haastattelun innoittamana pyysimme erästä koulumme vapaaehtoista kertomaan oudoimman, pelottavimman tai unohtumattomimman unensa. Anna-Riikka Rissanen (17v.) on Paasikivi-Opiston audiovisuaalisen viestinnän toisen vuoden opiskelija.

SUKLAALEVY PELASTAA HENGEN ”Seison valtavassa huoneessa, jossa ovat kaikki maailman ihmiset samaan aikaan. Meidät jaetaan ryhmiin, joille annetaan tehtäviä… Eräässä tehtävälapussa on epäselvää kirjoitusta. Ryhmäni saa selville, että kirjoitus liittyy tuntemattomaan YouTubettajaan, Tiinaan. Tehtävämme on saada hänestä tietoa, joten menemme ryhmäni kanssa etsimään tietoa internetistä. Kävelemme kotiini yhdessä. Kodissani on ihmisiä, joita en tunne. Terassilla on tuhansia ihmisiä kaivamassa isoja, syviä koloja maahan. He sanovat etsivänsä jotain. En ymmärrä mistä oli kyse, mutta päätän auttaa heitä. Väsyn kuitenkin nopeasti ja lähden sisälle. Seinällä roikkuu siskoni ratsastustarvikkeita. Tavarat vaikuttivat esille asetetuilta. Samalla näin maassa puolikkaan Fazerin maitosuklaalevyn. Otan sen mukaani. Kesken kaiken kuulutetaan, että kaikkien täytyy mennä takaisin ulos terassille. Pihalla ihmiset huutavat: “Se on löytynyt!” En tiennyt, mistä ihmiset puhuvat. Itse söin rauhassa suklaalevyä. Ihmiset kerääntyvät ympärilleni ja sanovat minun olevan voittaja. Minulta kysytään, miksi en kertonut heille löytäneeni suklaale-

“

vyä. Kaikki tuijottavat minua ja jotkut käyvät päälleni yrittäen saada suklaalevyä käsistäni. Onneksi muut estävät heitä tulemasta lähelleni. Idea on, jos et löydä suklaalevyä, rangaistukseksi sinut tapetaan. Suklaalevyn löytäjä on ainoa, joka jää henkiin. Pihalle ilmestyy kolme isoa näyttöä. Näytöillä on mies, jolla on viisi silmää. Mies puhuu outoa kieltä, jota kukaan ei ymmärrä. Ruuduilla näkyy huonolaatuisia kuvia. Kaikissa kuvissa on Michelin-ukko ja hänen vieressään mies paljettipuvussa. Toisella heistä on Fazerin suklaalevy kädessään. Uni loppuu tähän, kun heräsin.”

ANSKU KERTOO OMAN TULKINNAN UNESTAAN Kotonamme on unitulkintakirjoja, joiden avulla yritin saada enemmän tietoa unestani, mutta moni kohta jäi epäselväksi. Unen suklaalevy johtui varmaankin siitä, kun olin lähi aikoina syönyt Fazer sinisen maitosuklaata. Olin maininnut kavereille kuinka hyvää suklaa oli ja se taisi tehdä niin suuren vaikutuksen, että pääsi uneeni mukaan, Ansku nauraa. Siskoni oli aikaisemmin ollut ratsastamassa, joten hänen siksi hänen ratsastustarvikkeensa mainittiin unessani. Paljettimiehen asu oli samanlainen kuin katsomani Daft Punkin musiikkivideoiden asut. Rengasmerkin Michelin hahmolle ei ole löytynyt selitystä, Ansku ihmettelee.

stressin purku TEKSTI KIA HAXBERG

KUVAT IIRO KAIJA

Arjen mukana tuomat haasteet luovat stressiä. Stressin keskellä saattaa unohtua, että stressin itsehoito on ihmiselle äärettömän tärkeää, jotta haastavista tehtävistä ja suuresta vastuusta voi suoriutua paremmin. Arjen keskellä on tärkeää antaa aikaa itsensä hoitamiseen ja muun hyvinvoinnin kehittämiseen. Lyhytkestoisesta stressikaudesta ei ole pysyvää haittaa ihmiselle, tehtävistä suoriutuminen voi tehostua. Pitkäkestoisesta stressikaudesta on haittaa ihmiselle, sillä se vaikuttaa ihmisen mielialaan ja laskee huomattavasti voimavaroja ja pahimmillaan voi johtaa työuupumuuteen. Stressi voi vaikuttaa psyykkisten oireiden lisäksi myös fyysisesti, esimerkiksi pahoinvointina, sydämentykytyksinä ja hikoiluna. Näillä vinkeillä voi päästä alkuun stressin hoitamisen kanssa.

MUISTA JOSKUS KIELTÄYTYÄ Opi kieltäytymään kohteliaasti asioista, joihin sinulla ei ole aikaa. Poista kalenterista asiat, jotka eivät ole sillä hetkellä ajankohtaisia. Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Kun tiedät tärkeimpien tehtävien aikataulun, lisää kalenteriin muuta ohjelmaa. Anna itsellsi aikaa. Älä varaa kalenteria täyteen. Muista viettää vapaata aikaa, jolloin et aseta itsellesi tavoitteita. Vapauduttuasi tehokkaan työskentelyn tai tärkeiden tehtävien jälkeen, pysähdy. Vietä aikaa sinulle mielekkäällä tavalla ja jätä stressaavat asiat hetkeksi pois kokonaan. Keskity pelkästään mielekkääseen tekemiseen. Se antaa voimia seuraaviin tehtäviin ja on mukava jatkaa päivää. Raskaan viikon jälkeen tekee hyvää myös hemmotella itseään vaikka herkuilla tai uudella vaatteella. Tee, mikä sinusta on mukavaa.

TOISEN NÄKÖKULMA JA HUOLIEN JAKO Stressaavien asioiden miettiminen yksin ei tee hyvää ihmiselle. Keskustele läheisesi kanssa huolistasi. Huolien jakaminen vie painoa olkapäiltä pois. Stressaantuneella ihmisellä on tapana liioitella tilannettaan. Kun jaat ongelmasi, saat toisen näkökulman tilanteeseen ja sitä kautta saatat huomata, että kaikki ei ole ihan niin huonosti kuin oletat.

AINA EI PYSTY KAIKKEEN Aika ei aina riitä. Älä ole vihainen itsellesi, jos et ehdi siivoamaan asuntoasi yhtä usein kuin ennen. Kun vainoat itseäsi tehtävillä, joita et ehdi tehdä, lisäät itsellesi stressiä. Ole ylpeä siitä, mitä olet jo saanut aikaan. Hoida päätäsi vaivaavat asiat sitten, kun sinulla on aikaa siihen.

RAPSUTTELE LEMMIKKIÄ Eläimillä on tutkitusti terapeuttinen vaikutus ihmisiin. Pienikin hetki lemmikin kanssa poistaa huomattavan määrän stressiä mieleltäsi. Ota vaikka laskuja maksaessasi lemmikki seuraksesi ja rapsuttele sitä samalla kun hoidat muita tehtäviä.

KÄY LIIKKUMASSA Jo tunti ulkoilmassa saattaa tehdä suuren muutoksen. Saat samalla happea aivoihin, jolla on vaikutus tehostaa aivojen toimintaa ja on mieluisempaa jatkaa askareita kun ajatukset virtaa paremmin ja on virkeämpi olo.

Karvainen tai karvaton oman hyvÃ¤nolon patteri TEKSTI & KUVAT

JENNA-JULIA HAKOVIRTA

Eläimet ja ihmiset ovat eläneet ja työskennelleet yhdessä jo varhaisesta historiasta alkaen. Etenkin koira on kulkenut ihmisen rinnalla jo kauan. Siperiasta löydetyn koiran kallon tutkimuksista on selvinnyt, että koira on ollut ihmisen seuralainen vähintään 33 000 vuotta. Muut eläimet ilmaantuivat ihmisen historiaan mukaan myöhemmin. ’’Eläinterapiaa voisi käyttää enemmän hyödyksi sairaanhoitajan työssä. Eläimen kanssa oleminen vähentää masennus- sekä ahdistusoireita. Koiria työskentelee sairaanhoitajan rinnalla eripuolilla maailmaa kouluissa ja lastensuojelulaitoksissa. Koiran avulla lapsi voi opetella sosiaalista vuorovaikutusta ja tunne-elämän taitoja.’’ – sitaatti lääketieteen opiskelijan Merja Reposen eläinterapian näytetyöstä. Lemmikkieläimet ovat siis lääketieteellisin perustein loistava kumppani ihmiselle. Kenelle tulee paha mieli silittäessään kehräävää kissaa, häntäänsä heiluttavaa koiraa tai vaikka paikallaan tököttävää liskoa? Eläinten pelkkä läsnäolo tuottaa endorfiinia (Endorfiinit tai endomorfiinit ovat keskushermostossa esiintyviä hormoneja eli elimistön itse tuottamia välittäjäaineita, jotka sitoutuvat opioidireseptoreihin saaden aikaan mielihyvän tunnetta ja vähentäen kipuja. - wikipedia), jonka seurauksena ihmiselle tulee pasiivinen hyvä olo, kun läsnä on toinen elämänmuoto, josta ei tule mitään painetta, eikä stressiä sosiaalisesta kanssakäymisessä. Moni hankkii lemmikin helpottaakseen yksinäisyyttä, tai vaan koska he pitävä kyseisestä lajista. Eikö tämä jo todista perus arjessa, että lemmikit tuottavat pelkällä läsnäolollaan endorfiinia? Monet kiintyvät lemmikkieläimeen niin tiukasti, että ottavat lemmikkieläimen mukaan perhekuviin ja kirjoittavat lemmikin nimen juhlakortteihin. Jos sinulta löytyy omasta takaa oma pieni perheenjäsen, tiedät mistä puhun. Lemmikkieläimet ovat lähin kontakti villiin luontoon, mitä meillä on. Mutta muista, että maapallolla on sinun ja lemmikkisi lisäksi muita eläimiä. Heidän on otettava huomioon, sillä he eivät syö sinun kukkarosta, vaan sinä heidän. Teollisuus tappaa luontoa koko ajan. Lemmikkisi sukulaisten ja maapallon elämää kunnioittaminen on erittäin tärkeää.

Opiskelijabudjettiruokaa TEKSTI JULIA HEVELIN

Monelle opiskelijalle tulee elämässä eteen ongelmia budjetoinnin tai rahan kanssa. Täytyy syödä mutta rahaa menee muihin menoihin. Vuokra, sähkölasku, matkakustannukset ja koulukirjat. Täytyy elää niin sanotulla opiskelijabudjetilla, jotta raha riittää muuhunkin elämiseen. Suomessa on kouluja, jotka tarjoavat opiskeluasuntoloita. Asuntolat säästävät rahaa ja antavat kodin, jossa asua. Monet opiskelijat saavat opintotukea, joka tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, mitä se on. Entä jos tuet eivät riitä? Silloin kannattaa harjoitella budjetoimaan hyvän ja terveellisen elämän kannalta. Kysymys on: mikä ruoka on edullista mutta terveellistä? Mistä kaupoista löytyy tarjouksia ja edullisia hintoja? Tärkeintä on tutkia, missä kaupoissa on tarjouksia tai edullisia hintoja. Näitä kauppoja ovat esimerkiksi Lidl ja K-Citymarket. Lidlin hinnat ovat hyvin edullisia ja jo vain kymmenellä eurolla saa suuren määrän tarvikkeita hyvään ateriaan. K-Citymarketin tarjouksia voi tarkastella kaupan nettisivuilta. Myös Lidl julkaisee joka viikko sivuillaan tarjouslehden.

MITÄ SYÖDÄÄN?

Soijarouhe tomaattikastike, pastaa ja fetasalaattia

TÄHÄN TARVITSET - Tomaattimurskaa tai pyrettä - Pastaa - Soijarouhetta - Salaattia ja kasviksia - Fetajuustoa - Mausteita - Juustoraastetta

KUVAT IIRO KAIJA

TYÖVAIHEET 1. Laita pastavesi kiehumaan. 2. Kun vesi kiehuu, laita pasta veden sekaan ja ripottele sekaan hieman suolaa. Muista sekoittaa pastaa tasaisin väliajoin. 3. Laita pieneen kulhoon vettä. Kaada soijarouheet kulhoon pehmeentymään. 4. Laita tomaattimurska kattilaan. Juokseta tomaattimurskaa vedellä. Laita kastike hellalle lämpenemään pienellä lämmöllä. 5. Pastaa odottaessa mausta kastike oman makusi mukaan. 6. Kun pasta on kypsää, siivilöi vedet pois ja laita pasta kattilaan odottamaan. 7. Sekoita kastiketta ja nosta hellan lämpötilaa. 8. Kun kastike kuplii kevyesti, kaada soijarouheet sekaan ja sekoita. 9. Jätä kastike hellalle pienelle lämmölle . Pilkot kasvikset. Sekoita fetajuusto ja kasvikset keskenään. 10. Annostele lautaselle salaatti, pasta ja kastike ja ripottele halutessasi päälle hieman juustoraastetta.

lookbook: kirpputori TEKSTI & KUVAT KIA HAXBERG

Kirpputorit ovat uniikkien vaatteiden ja muiden löytöjen maa. Siellä pyöriessä löytyy jokaisen makuun jotain. Huomattavan edullisten hintojen lisäksi löydät tuotteita, joita tuskin löytää uutena kaupasta. Vaatekauppojen tarjonnan tylsistyttäessä sinua, ota suunta kohti kirpputoreja aarteiden perään. Kirpputoreilla voit myös itse myydä omia tavaroitasi, joita et enää tarvitse. Kirpputoreja on paljon erilaisia, on kirpputoreja, joiden tuotoista osa menee hyväntekeväisyyteen, kuten Punaisen Ristin Kontti. On myös kirpputoreja, joiden tuotoista osa menee omia tavaroitaan myyville ihmisille. Harvemmin kirpputori reissulta lähtee tyhjin käsin, ja parhaimmillaan voi löytää jopa kokonaisen

asun. Pienellä rahalla voit kahmia isoja määriä vaatteita, ja hyvällä tuurilla saatat löytää pilkkahintaan jotain arvokasta ja kaunista päälle pantavaa. Syksyn kylmetessä villapaidat kaivetaan vaatekaapista esille, ja jos sellaista ei löydy, kirpputori on otollinen paikka löytää mitä ihanimpia villapaitoja. Ennen kuin astut vaatekauppaan ostamaan takkia, mieti hetki. Menetkö sittenkin ensin kirpputorille katsomaan, mitä sieltä löytyy? Ostaessasi kirpputorilta vaatteita, toimit samalla ekologisesti. Voit löytää takin mikä ei ole verrattavissa takkiin jonka ostaisit vaatekaupasta. Harvemmin kirpputorilta ostettu vaate tulee jonkun toisen päällä vastaan kaupungilla.

Asma Maroufin yksinkertaisen kaunis asu on löydetty Mimmin kirppikseltä ja UFF:lta. Reikäpaita sopii kuin nenä päähän muun asun kanssa, unohtamatta pikkulaukun luomaa piristävää yksityiskohtaa.

Daniel Pölläsen leikkisä asu on kahmittu UFF:lta sekä Asos market placesta. Ihanalle ruskealle haalarille löytyi pieni korostusväri vihreästä takista pienine yksityiskohtineen.

Musiikki on elintärkeää TEKSTI NOORA MELA

EXIT-lehden toimittajat haluavat jakaa lukijoille biisilistan. Listassa on biisejä, joiden voimilla olemme saaneet aikaiseksi ensimmäisen julkaisumme. Näiden biisien avulla olemme käsitelleet stressiä, motivaation puutetta ja mielikuvituksen vilkautta. Musiikilla olemme selvittäneet vaikeatkin hetket positiiviseen lopputulokseen!

KUVITUS KIA HAXBERG

TEEMU HEINONEN

Zero Nine – Dump Me Battle Beast – King for a Day

NOORA MELA

AKSEL TOIVANEN

Bangtan Boys – Dimple XXXTENTACION – Jocelyn Flores Alicia Keys – Send Me an Angel

EMMA POUTANEN

Halsey – Heaven in Hiding Twenty One Pilots – Cancer Gabbie Hanna – Out Loud

Sadness – Carmen Bones – Cafeteria Verzache – Juvenescence

Mos Def – Quiet Dog TV on the Radio – Young Liars Litku Klemetti – Jääkuningatar

IIRO KAIJA

Pyhimys – Kynnet, kynnet Miike Snow – Genghis Khan Tyler The Creator – See You Again

JAMI SUOMI

Jaymes Young - One Last Time Imagine Dragons – I Don’t Know Why Troye Sivan - SUBURBIA

JULIA HEVELIN

KIA HAXBERG

Chinese Man Perusjätkät – Karjaa Karsinaan

JENNA-JULIA HAKOVIRTA

Bring Me the Horizon – Shadow Moses $UICIDEBOY$ - Eclipse AngelMaker – Day / Day

MINJA SALONEN

The Neighbourhood - 24/7 Litku Klemetti – Nuori mude

ANTERO L e mpi n i m i : S k ön e , S k ön ä r i Ikä: 63 Hi u s te n v ä r i : Ha r m a a n e r i s äv y t S i l m i e n v ä r i : Ru s k e a n v i h re ät Su o s i k k i a s i a : Me re n ku l ku In h o k k i a s i a : Va l e hte l u

Ha r r a s tu k s e t : M i nu l l a on l a i v a , j o l l a aj e l e n L e mpi o p pi a i n e k o u l u s s a : Hi s t or i a Is on a s i nu s t a tu l e e : Toi v o tt av a s t i a i ku i n e n I h a n i n mu i s to : Kau n i s p ä i v ä Ve n e t s u e l a s s a Su u r i n r aj oi tte e s i : Vi oi ttu nu t l on k k a Ke n e t h a l u a i s i t t av at a : Jon e s i n Tomp a n

L e mpi n i m i : R i i k k i s Ikä: 20 Hi u s te n v ä r i : Ru s k e a S i l m i e n v ä r i : Vi h re ä Su o s i k k i a s i a : Mu s i i k i n ku u nt e l u j a s oi tt a m i n e n In h o k k i a s i a : Mä r ät s u k at

Ha r r a s tu k s e t : Mu s i i k k i , v a l o ku v au s , p e l i t L e mpi o p pi a i n e k o u l u s s a : Mu s i i k k i Is on a s i nu s t a tu l e e : Ty ö tön I h a n i n mu i s to : D i s n e y l a n d i s s a v i e r a i l u Su u r i n r aj oi tte e s i : L a i s ku u s Ke n e t h a l u a i s i t t av at a : Tom i L a ht i n e n :

riiko 49

sudoku

Median ja taiteen opinnot:

Mediajournalismi Valokuvaus Kuvataide Visual Design

Lukuvuosi tĂ¤ynnĂ¤ onnistumisia! Paasikivi-Opisto I paasikiviopisto.fi

Exit