Kotkamills kaipaa kilpailijaa

Vaikka maailma murehtii merten muovilauttoja ja EU kieltää kertakäyttömuoveja, on dispersiopäällystetyn Isla-kuppikartongin matka markkinoille ollut pitkä. Nyt kahvibrändi Lavazza on ilmoittanut ottaneensa käyttöön kotkalaisen kuppikartongin juoma-automaattiensa kupeissa ja pari muutakin isoa sopimusta odottaa julkistusta. – Iso ilonaihe on sen sijaan ollut onnistunut koneen käynnistäminen motivoituneen henkilökunnan aikaansaamana, Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen kertoo.

Kotkamillsistä tulee mieleen sarjakuvan pienen gallialaiskylän väki, joka yksin taistelee roomalaisia vastaan. Roomalaisilla eli maailman muilla kuppikartongin valmistajilla on erilainen tekniikka pinnoittaa kartonkia, kun taas Kotkamillsin Isla-innovaation pinnoite saadaan aikaiseksi vesipohjaisella dispersiolla. Näin tuloksena on täysin kierrätyskelpoinen ja väärään paikkaan eli luontoon joutuessaan biohajoava kuppikartonki.

Islan kaltaiselle kuppikartongille on nyt tilausta. Oliko sattumaa, että Islaa alettiin kehittää ja se saatiin markkinoille, kun brändinomistajat ja yritykset tekevät EU-direktiivin ja merien roskaantumisen takia suunnitelmia muovista luopumiseen, Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen?

– Jo seitsemisen vuotta sitten eräs eläköitynyt kuppikartongin tekijä vihjasi markkinoille tulleista päällystysaineista, jotka eivät sisällä muovia. Olisiko ajatusta päällystää kartonkia sillä?

Markku Hämäläinen oli tuolloin töissä Saksassa hienopaperitehtaassa, jonne piti miettiä uusia tuotteita, koska hienopaperi on laskusuhdanteessa.

– Eikä se ikinä enää sieltä nouse ja ajateltiin, että tässä olisi ideaa. Koeajot tehtaalla onnistuivat, mutta omistaja ei halunnut lähteä siihen. Tuumasin kuitenkin, että tämä on niin hyvä juttu, että aloin itse viedä sitä yksin eteenpäin.

Hämäläinen jatkoi tuotteen koeajoja eri paikoissa ja etsi rahoitusta, kunnes reilu viisi vuotta sitten tapasi Kotkamillsin nykyisen omistajan, MB Rahastojen edustajat. Loppu on historiaa.

– Muovihypetys ei ollut vielä tuolloin nykyisessä mittakaavassa, se oli tuloillaan, mutta ei ollut läheskään tällaista kaaosta. Aavistimme, että muovista aletaan puhua, mutta emme ajatelleet, että asia tulee syliin tällä voimalla. Oli myös tuuria, että ajoituk- semme osui nappiin.

Hämäläisen mukaan MB Rahastot ei ole tehnyt yhtään miinusmerkkistä sijoitusta 30 vuoden toiminta-aikanaan. Tämä lupaa hyvää myös Kotkamillsille.

– Omistaja on kuitenkin ymmärtänyt selvästi, että prosessi vaatii oman aikansa, joten kärsivällisyyttä ja tukea on riittänyt. Jos olisi ollut lyhytpinnaisempi taustavoima, niin en tiedä miten olisi käynyt.

Vuoden 2020 Kotkamillsin liikevaihdon Hämäläinen arvioi olevan noin 400 miljoonan luokkaa. – 500 miljoonan raja menee rikki, jos ei ensi vuonna, niin seuraavana, Markku Hämäläinen ennustaa.

Ison kapasiteetin kartonkikone Kun iso kone käynnistetään nollasta liikkeelle, kestää jonkin aikaa saada kone täyteen. Nyt se on toiminut 3,5 vuotta. – Ensi vuonna alkaa olla lähellä maksimia, tänä vuonna kone käy koko vuoden, mutta nopeudessa on potentiaalia. 2021 voisi olla jo täyden kapasiteetin vuosi, jolloin kapasiteetti on 400 tuhatta tonnia tämäntyyppistä kartonkia. Tähän saakka suurin kuppikartonkikone maailmalla on tuottanut 200 tuhatta tonnia vuodessa.

Kotkan tehtaan valikoituminen ostokohteeksi ei ollut sattumaa – tehdas on Markku Hämäläiselle tuttu jo opiskeluaikojen vuoropäällikön hommista. Myös diplomityön hän teki tehtaalle vuonna 1986 – Kotka on hänen kotipaikkakuntansa. Hän myös jäi tehtaan hommiin valmistumisen jälkeen muutamaksi vuodeksi, kunnes siirtyi Anjalan-tehtaalle naapurikuntaan. Siltä ajalta on myös Pyhtäälle rakennettu kotitalo, jonne Hämäläisen oli helppo palata Englannissa, Ranskassa ja Saksassa vietettyjen työvuosien jälkeen. Konetta alettiin rakentaa siis Kotkaan.

Kun tekniikka oli mietitty huolella juurta jaksaen, lopputuloksesta tuli hyvä. – Kone on toiminut loistavasti, se lähti käyntiin nappia painamalla, siinä ei ollut ongelmia.

Sen sijaan tuotteen saaminen markkinoille on Hämäläisen mukaan ollut työtä ja tuskaa. Koska kartonkikuppimarkkinalla menee tällä hetkellä hyvin, kupintekokoneet pyörivät täysillä, ja se hidastaa uuden materiaalin testausta.

– Vaikka asiakkaat ovat ottaneet rullat testaukseen, on saattanut tulla usean kuukauden viive ennen kuin ne on saatu tehtyä kupeiksi. Ja eiväthän ensimmäiset koeajot koskaan mene hyvin, tuote onnistuu pikkuhiljaa tekemällä.

Hämäläisen mukaan on havaittavissa, että kupintekijäporras ei pidä kotkalaisista, koska tehdas on toistaiseksi ainoa teollisen mittakaavan toimittaja dispersiopäällystetylle kuppikartongille. Olisi eduksi, jos toimittajia olisi useampia. Asiakkailla olisi enemmän neuvotteluvaraa hinnoissa.

– Kun tarjoajia on monta, kupinvalmistaja voi suunnilleen sanella kartongin hinnan. Meidän tilanteemme on toinen.

Barrieeri-kemikaalien käyttömäärät ovat vielä pienet, joten niiden kilohinta on Hämäläisen mukaan ”hirvittävä”.

– Raaka-ainetoimittajien kanssa on laskettu, että kun käyttömäärät nousevat parin vuoden kuluttua, päällysteiden hinnat tulevat putoamaan. Nyt on menossa ylimenovaihe, jolloin pitäisi hyväksyä, että joutuu vähän enemmän maksamaan.

Kuluttajalle kahvikupin hintaero näkyy vain vähän eli Kotkamillsin kupille tulee sentin verran enemmän hintaa.

– Kupintekijöiden pitäisi vain luottaa, että he pystyvät siirtämään hinnan lopputuotteen hintaan. Kahvin juojalle sentin hintaero ei tunnu missään.

Kotkalaiset toivovatkin, että Islan kaltainen tuote saisi toisenkin toimittajan eli he toivo

vat itselleen kilpailijaa. Sellaista ei ole kuitenkaan näköpiirissä.

– Tämä ei ole mitään rakettitiedettä. Olemme edellä tuotteen kehitystyössä, mutta tiedämme, että erinäiset firmat ovat tehneet koeajoja, mutta päätöstä tuotantomittakaavaisen koneen valmistamisesta ei kukaan muu ole vielä tehnyt.

Paitsi hintaneuvotteluja varten, isot loppukäyttäjät haluavat useamman kuin yhden materiaalintoimittajan tuotantohäiriöiden – kuten vaikkapa lakon tai tulipalon – varalle. Toimittajia voisi mieluiten olla vaikka kolme, jotta ei missään olosuhteissa jouduta tilanteeseen, jossa materiaali on lopussa.

Jos kilpailijaa ei ala kuulua, ryhdytään itse toimeen.

– Me olemme näyttäneet konetta kaikille, kilpailijatkin ovat käyneet sitä katsomassa. Rohkaisemme muitakin rakentamaan samanlaisia. Meidän strategiassamme on kuitenkin seuraavana steppinä, että rakennamme itse toisen koneen.

Investoinnista on jo Afryn eli entisen Pöyryn tekemä laskelma eli suunnitelma, mihin kone tulisi ja kustannusarvio. Suomeen konetta ei kaavailla, vaan se sijoittuisi ”markkinoiden keskelle”.

– Menee muutama vuosi, että saamme nykyisen koneen kapasiteetin jos nyt ei ihan täyteen, niin nopeaan kasvuun, että toinenkin kone saadaan täyteen.

Tuloksellista lobbausta Kun SUP-direktiiviä alettiin pari vuotta sitten sorvaamaan, kotkalaiset eivät Hämäläisen mukaan ymmärtäneet EU:n kantaa muoviasioihin.

– Emme myöskään heti ymmärtäneet, että kantaan voi vaikuttaa lobbaamalla, jota kansainväliset suuret yritykset olivatkin ahkerasti tehneet. Heidän viestinsä oli, että korvaavaa tuotetta ei ole. Kartonki on aina päällystettävä muovilla, eikä sille ole vaihtoehtoa. Pikkuinen muovivapaa firma oli heikoilla suurten kansainvälisten jättien keskellä.

– Sattumalta eräs meppi soitti, ja kertoi kuullensa, että Kotkassa olisi tämmöinen tuote. Rynnistimme Brysseliin, saimme viime hetkellä jalan oven väliin ja tiedon kumottua. Kotkalainen lobbari Hämäläinen sai kumottua myös väitteen, että dataa Euroopan kuppikartongin nykykulutuksesta ei ole, ja ilman dataa ei voi tehdä vähennystavoitteitakaan. Hämäläinen osti raportin ja jakoi sen tiedon pohjaksi.

Lavazza-sopimus tieanavaajana Vaikka markkinoille pääsyssä alku on ollut vaikeaa, on Islan ympärillä nyt myönteinen pöhinä. Tammikuussa julkistettu sopimus kahvivalmistaja Lavazzan kanssa osoitti tuotteen edut. Tunnetun brändin hyväksyntä osoittaa materiaalin toimivuuden etenkin pienemmille potentiaalisille asiakkaille, joilla ei ole resursseja tehdä valtavaa testausohjelmaa.

– Saimme heti sopimuksen julkistuspäivänä yhteydenottoja asiakkailta, jotka halusivat koerullia. Lisäksi meillä on muutama vielä Lavazzaakin isompi diili tekeillä, joiden julkistusta voi odotella lähiviikkoina. Mutta kun maine alkaa Lavazzan kautta kiirimään, uskomme, että tämä alkaa nyt menemään. Kiinnostus on ainakin ollut tosi kovaa.

Porukka on täysillä mukana Koneen starttaaminen sujui hyvin siksikin, että koko Kotkamillsin työntekijäporukka on halunnut, että se lähtee toimimaan.

– Onneksi porukalla ei ollut kartongintekokokemusta. Koneen tekniikka on viimeistä huutoa, niin hyvää teknologiaa ja laatua kuin vain rahalla saa. Se tarkoittaa sitä, että konetta pitää ajaa toisella tavalla kuin on tehty viimeiset 100 vuotta. Perinteiset kartongintekijät ovat kaikkien konservatiivien äitejä. Luuloja on järkevilläkin ihmisillä, Hämäläinen kärjistää.

Koska kotkalaiset työntekijät eivät olleet tehneet kartonkia aikaisemmin, joutuivat he itse miettimään parasta tapaa päällystää ja miten päällystysyksikköä pitäisi ajaa.

– Konetoimittajamme Valmetin porukka hämmästeli, miten voi olla mahdollista, että pari kuukautta koneen startin jälkeen meidän kaverit alkoivat neuvoa konetoimittajaa, nauraa Markku Hämäläinen. – On ollut todella ilo nähdä, kuinka kotkalaiset oppivat uutta tuosta vain tosi nopeasti ja haluavat tehdä töitä.

Koska Kotkamillsillä ei otettu kiky-sopimusta koskaan käyttöön, ei tehdas myöskään ollut tammi–helmikuisen paperiteollisuuden lakon piirissä.

– Koneet pyörivät täysillä motivoituneiden kaverien pyörittäminä. Motivoitunut työntekijä synnyttää ylimääräiset pari prosenttia tehoa koneeseen ja ne loppuprosentit ovat ne, joista raha tulee. Vaikka tehtäisiin tuhat kikytuntia, ei silti saataisi samoja lisätuottoja, jotka motivoitunut työntekijä saa aikaiseksi. Kotkan tehtaan porukka on ollut todella myönteistä, toimitusjohtaja kehuu.

Kun Hämäläinen tuli Kotkamillsin toimitusjohtajaksi, oli tehtaalla vielä monta tuttua 1980-luvulta. – Edelleenkin on muutama, vaikka viiden vuoden aikana 70 henkeä on jäänyt eläkkeelle ja saman verran on lähivuosina jäämässä. Tilalle on palkattu parisensataa henkeä uutta porukkaa. Nettolisäys on yli 100, joka on aika paljon 500 hengen porukassa.

Urheiluseurojen kautta tunnettuutta – Olen kiertänyt viime vuodet paljon maailmalla, konferensseissa ja messuilla hakemassa julkisuutta innovaatiollemme. Suomessa sitä on saatukin, mutta maailmalla on vielä tekemistä tunnettuuden kanssa.

Julkisuutta maailmalla haetaan muun muassa kotkalaistaustaisen jalkapalloilijan Teemu Pukin Norwich City FC -joukkueen kanssa tehdyn sopimuksen myötä. Britannian Premier-liiga, jossa Norwich pelaa, on ohjeistanut liigan seurat ottamaan toiminnassaan ympäristöystävällisyys- ja kierrätettävyysasiat huomioon. Sopimuksen mu

kaan Norwich infoaa liigassa eteenpäin kierrätettävien kuppien projektistaan. – Norwichin kanssa päästiin sopimukseen, kun pystyimme käyttämään referenssinä sopimustamme kouvolalaisen KooKoo-jääkiekkojoukkueen kanssa. Peleissä juodaan yleensä olutta muovituopeista, ja me kohdistamme markkinointiamme juuri vaihtoehdoksi muovikuppien käyttäjille.

Maailmalla käytettävistä kertakäyttökupeista vain kolmannes on kartonkia, ja loput muovia, eli niiden markkina on paljon suurempi. Isla-kupeista voi juoda kahvin lisäksi jopa viskiä ja vodkaa, ja miedot alkoholit kestävät Isla-kupissa yhtä kauan kuin kahvikin. 40-prosenttiset alkoholijuomat kestävät kupissa tunnin verran, ennen kuin pohja alkaa kostua.

Tavoitteena Pohjois-Amerikka Seuraava askel on Pohjois-Amerikan valloitus ja amerikkalaisiin urheilukilpailuihin pääseminen. – Pohjois-Amerikka on strateginen painopistealueemme lähivuosina. Myyntiponnistelut suunnataan sinne.

Kun Euroopan kuppikartonkikulutus on vähän yli 200 tuhatta tonnia vuodessa, Pohjois-Amerikassa se on noin kuusinkertainen eli 1,2 miljoonaa tonnia. – Olemme aloittaneet New Yorkin osavaltiosta, jossa esimerkiksi sairaalat, koulut ja vankilat käyttävät toiminnassaan pelkästään kertakäyttöastioita. New Yorkissa olemme saaneet paljon apua Business Finlandilta, Suomen New Yorkin konsulaatista ja YK:n edustustosta, kiittelee Hämäläinen. Aegle ja Absorbex kannattavia Mutta on Kotkamillsillä toinenkin pakkausmateriaali: taivekartonkia valmistetaan Aegle-brändin alla. Se on tuotteena kannattava ja tärkeä osa tuotevalikoimaa. – Aegle tulee olemaan tulevaisuudessakin iso osa tuoterepertuaariamme. Arviolta näiden kahden osuudet ovat 50/50 tulevaisuudessa. Aegle on saavuttanut hyvän alun, kun taas kuppikartonki vaatii edelleen kehitysresursseja, muun muassa koeajoja.

Koska brändien pakkausten, kuten muro- ja myslipakkausten on aina näytettävä samalta maasta, materiaalista tai konvertterista huolimatta, on Aeglen tavoitteena olla mahdollisimman tarkasti kilpailijatuotteita vastaava.

– Aeglen markkina-alueena on Eurooppa, joka on meidän kokoisellemme firmalle riittävä. Kymmenen prosenttia tuotteesta menee Suomeen. Aeglen kanssa meillä ei ole resursseja lähteä Pohjois-Amerikkaan. Siellä pitäisi olla varastoja, arkituskapasiteettia ja käyttöpääomaa. Kuppikartongissa tilanne on eri, sitä voidaan konttitoimituksina toimittaa sitä mukaa kuin on tarvetta.

Kotkamillsillä on toinenkin kannattava tuote, Absorbex-tuotenimellä sahanpurusellusta valmistettava laminaattipaperi, jonka raaka-aineena voidaan käyttää osittain myös kierrätyskuitua. – Sen business on ollut hyvä jo pitkän aikaa. Vaikka olemme pieni firma, rahat ovat kannattavien tuotteiden avulla riittäneet isoihin kehityspanoksiin.

3KYSYMYSTÄ

Markku Hämäläinen

Mikä on suosikkipakkauksesi? Jykevästä kartongista valmistettu ison konjakkipullon pakkauskotelo, jossa on oikein hyvä painojälki.

Mistä pakkauksesta et luovu? Nessupakkauksesta en luovu. Se menee niin näppärästi taskuun, ja vaikka se on muovia, se on pakkauksena erittäin käyttökelpoinen.

Miten kierrätät? Lajittelen pakkaukset erittäin aktiivisesti. Panttipullot viedään erikseen, muovit, paperit ja kartongit erotellaan. Kompostia ei ole, mutta mökillä on. Töissäkin meillä kaikki laittavat käytetyt kupit niille valmistettuihin säiliöihin, jotka täytyttyään pulpperoidaan kierrätyskuitulinjallamme laminaattipaperin raaka-aineeksi. Keräämme Kotkan alueelta kaikki säiliöt omalle tehtaallemme.

We create success through packaging.

Teksti: Aino Laine Kuvat: Johanna Nikunen

Mainettaan parempi

– uusi elämä leipäpussille

Leipäpussin voi käyttää uudelleen monella tavalla. Primääritarkoituksen jälkeen pakkaus on helppo ottaa uusiokäyttöön; ravistelet vain leivänmurut pois pussista ja saat käyttökelpoisen pussukan esimerkiksi kodin pikkutavaroille. Muovisen leipäpussin uudelleen käyttäminen on myös ympäristöteko, sillä se puolittaa pakkauksen hiilijalanjäljen. Vaasan Oy:n teettämässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin kuluttajien asenteita leipäpakkauksia kohtaan. – Selvisi, että kuluttajat ovat kiinnostuneita paitsi tuotteiden, myös pakkausten ympäristövaikutuksista, sanoo Erik Mansner Vaasanin emoyhtiö Lantmännenilta.

Kuluttajien kasvanut muovikriittisyys on viime vuosina saanut yritykset tarkastelemaan omia materiaalivalintojaan ja toisaalta tuomaan esiin yhä enemmän pakkauksen positiivisia vaikutuksia. Erityisesti elintarvikealalla pakkausmateriaalivalinnoille on asetettu paitsi lainsäädännöllisiä vaatimuksia, myös taloudellisia ja ekologisia perusteita: jos tuotteesta osakin menee hävikkiin, sen tuotannosta aiheutuneet ympäristövaikutukset ja käytetyt resurssit menevät hukkaan. Toimiva ja turvallinen pakkaus on tunnetusti avainasemassa hävikinvastaisessa taistossa.

Asenteissa tapahtunut muutos Vaasan Oy teetti viime vuoden lopulla kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin kuluttajien asenteita leipäpakkauksia ja niiden kierrättämistä kohtaan. Tutkimukseen osallistui 1000 vastaajaa, ja samanlainen tutkimus teetettiin myös vuotta aiemmin. Saadut vastaukset osoittavat, että kuluttajien asenteet leipäpakkauksia kohtaan ovat muuttuneet lyhyessä ajassa suopeampaan suuntaan. Muovista leipäpussia ei enää nähdäkään yksiselitteisen huonona valintana vertailtaessa esimerkiksi paperiseen vaihtoehtoon.

Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan 51 prosenttia vastaajista uskoi paperisen leipäpussin olevan ympäristöystävällisempi kuin muovipussi, ja 43 prosenttia piti muovipussia haitallisena ympäristölle. Samassa tutkimuksessa selvisi, että 49 prosenttia vastaajista toivoi muovisen leipäpussin olevan kierrätettävä.

Vuotta myöhemmin teetetyssä tutkimuksessa oli kuitenkin jo nähtävissä, että suhtautuminen muoviseen leipäpussiin oli muuttunut ymmärtäväisemmäksi. Paperisen ja muovisen leipäpussin vastakkainasettelussa muovinen vaihtoehto ei enää ollutkaan vastaajien mielestä niin huono kuin vuotta aiemmin, sillä nyt enää 35 prosenttia vastaajista arvotti paperipussin selkeästi ympäristöystävällisemmäksi. Selkeä harppaus tuloksissa oli myös muovin ympäristövaikutusten arvioinnissa, koska vuoden 2019 tuloksissa enää 29 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että muovipussi on haitaksi ympäristölle. Myös leipäpakkauksen kierrätettävyys oli noussut useamman vastaajan kriteereissä tärkeämmäksi kuin aiemmin.

– Kuluttajat ovat valveutuneita ja kiinnostuneita niin tuotteiden kuin pakkaustenkin ympäristövaikutuksista, mikä on pelkästään hyvä asia, sanoo Erik Mansner, joka vastaa Vaasan Oy:n omistavan Lantmännen Unibaken muovipakkaushankinnoista.

Mieluummin uudelleen käyttöön kuin jätteeksi Kyselytutkimusten välillä, noin vuosi sitten, Vaasan järjesti kampanjan, jolla kuluttajia pyrittiin muistuttamaan pakkauksen tärkeydestä ruokahävikin vastustajana. Muovikeskustelu jylläsi vielä erityisesti merimuovin ja aiheeseen liittyvän kuvituksen ympärillä, joten muovisten leipäpussien puolesta puhuminen ei välttämättä ollut aivan itsestään selvä valinta.

– Halusimme kuitenkin nostaa tärkeän aiheen puheeksi, jotta ihmiset pysähtyisivät miettimään, mitä kaikkea muuta keskustelu pitää sisällään kuin muovin roskaavuuden. Halusimme muistuttaa, että ruokahävikki on ilmastolle suurempi ongelma kuin pakkaus, jonka vaikutus tuotteen kokonaisympäristövaikutuksista on vain parin prosentin luokkaa, Erik Mansner summaa.

Kampanjassa lähdettiin nostamaan esiin leipäpussin monikäyttöisyyttä. Sen sijaan, että pakkaus nähtäisiin varsinaisen käytön jälkeen automaattisesti jätteenä, nyt pussin uudelleenkäytön hyödyt tuotiin esiin. Tavallisesti pakkausten uudelleenkäyttö on mielletty erityisesti vanhojen ikäpolvien tavaksi, mutta Vaasanin teettämässä tutkimuksessa selvisi, että varsinkin parikymppiset nuoret aikuiset ovat omaksuneet leipäpussin käyttötavaraksi. Käyttökohteita on monia aina kodin pientavaroiden säilytyksestä reissupyykkipussiin. Leipäpussi voi myös kilpailla kevään taimikasvatusalustan tehtävästä maitotölkkien kanssa.

– Kuluttajat alkavat nähdä myös pakkauksen hyvät puolet ja ymmärtävät, että uudelleenkäytettynä leipäpussin hiilijalanjälki pienenee, Mansner kertoo.

Tutkimustuloksia vertailemalla on helppo huomata myös lajittelutottumusten muuttuneen lyhyessä ajassa. Vuonna 2018 kolmasosa (32 %) vastaajista ilmoitti lajittelevansa leipäpussin käytön jälkeen sekajätteisiin, ja noin neljäsosa (27 %) kertoi vievänsä sen muovinkeräykseen. Vuoden kuluessa tapahtunut suunnanmuutos on ollut merkittävä: seuraavassa kyselytutkimuksessa enää 19 prosenttia vastaajista lajitteli leipäpussin sekajätteisiin, kun taas muovinkeräyksen valitsi jo 44 prosenttia vastaajista.

Kohti ympäristöystävällistä pakkaamista Vaasan on ollut mukana luomassa emoyhtiö Lantmännen Unibaken ympäristötavoiteohjelmaa, joka pyrkii kohti kestävää kehitystä kaikilla tuotannon osa-alueilla, niin alkutuotannossa kuin pakkaamisessa ja kuljetuksissa. Tavoitteisiin päästäkseen Lantmännen Unibake on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä, taistelemaan ruokahävikkiä vastaan, tarjoamaan kuluttajille terveel

lisempiä vaihtoehtoja ja vähentämään muovin käyttöä pakkauksissaan. Taustalla vaikuttavat paitsi oman tuotannon kehittämisvaatimukset, myös regulaatiosta juontuvat tavoitteet.

– Oman tuotannon ja käytettävien pakkausten tulee ensin olla kestävällä pohjalla, jotta voimme lähteä tekemään muutoksia koko tuotantoalan käytäntöihin. On kutenkin selvää, että kaikilla elintarvikealan toimijoilla on yhteinen tavoite kestävämmän tulevaisuuden puolesta, Erik Mansner listaa.

Tärkeimmäksi kestävän kehityksen näkökulmaksi Lantmännen Unibaken pakkausstrategiassa nousee pakkauksen vaikutus tuotteen kokonaishiilijalanjälkeen eli sen suojaava vaikutus. Tuotteen pysyminen myynti- ja käyttökelpoisena vähentää hävikkiä, ja siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Kun tuote on suojattu ja tuoteturvallisuus varmistettu, pyritään valitsemaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisia pakkausmateriaaleja, jotka toimivat niin tuotannossa kuin kuljetuksissakin.

Ympäristöystävällisiä ja kierrätettäviä pakkausmateriaaleja käytetään Lantmännen Unibakella ja Vaasanilla mahdollisimVaasan Oy:n on vuodesta 2015 lähtien omistanut Lantmännen Unibake, joka puolestaan on osa Lantmännen Groupia. Kyseessä on maatalousosuuskunta, jonka omistaa noin 20 000 ruotsalaista maanviljelijää. Lantmännen Group: • liikevaihto noin 4 miljardia euroa/vuosi • 10 000 työntekijää yli 20 maassa • toimittaa maanviljelijöille muun muassa siemeniä sekä rehua ja tarjoaa erilaisia palveluja esimerkiksi riskienhallintaan • jalostaa maanviljelijöiden tuottamasta viljasta tuotteita elintarvikealalle ja teollisuuteen, muun muassa leipomoille sekä polttoaineiden kehitykseen ja tuotantoon

man paljon, ja uusien vaihtoehtojen käytettävyyttä testataan jatkuvasti. Vuoteen 2022 mennessä Unibaken tavoitteena on, että tuotannossa käytetään sataprosenttisesti kierrätettäviä pakkausmateriaaleja. Samalla muovin määrää pyritään vähentämään kymmenellä prosentilla käyttämällä aiempaa ohuempaa materiaalia ja pienentämällä pakkausten kokoa

mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi monomateriaalien käyttöä pyritään lisäämään. – Tilanne Unibakessa on tällä hetkellä hyvä ja tavoitteisiin pääseminen todennäköistä, sillä käyttämistämme pakkausmateriaaleista yli 95 prosenttia on jo nyt kierrätettäviä ja valmistettu monomateriaaleista, Mansner kertoo.