4 minute read
Käyttötapa tutuksi pakkauksella
from Pakkaus 2/2020
by Pakkaus
Käyttötapa tutuksi pakkauksilla
Vaikka kauppoihin on tullut jo paljon uudenlaisia kasvipohjaisia tuotteita, niin kehitys on vasta alussa. Verso Foodilla ja Fazerilla pakkaukset rakentavat tuotteiden brändiä, kertovat niiden käyttömahdollisuuksista ja auttavat tuomaan ne osaksi kuluttajien arkea.
Advertisement
Härkis-pakkauksen muodosta ja koosta tulee mieleen jauhelihapakkaus. Myös ikkunasta näkyvät Härkis-murut johdattavat ajatukset samaan suuntaan.
Verso Food Oy:n markkinointijohtaja Annika Boström-Kumlin huomauttaa, että kokonaisuus on tietenkin tarkkaan harkittu.
– Pakkaus kertoo asiakkaalle, mistä on kysymys, mitä tuotteella voidaan tehdä. Eli härkistä voidaan käyttää jauhelihan tapaan.
Keskeisenä ideana on häivyttää kasvipohjaisiin tuotteisiin liittyvää ”outoutta” ja madaltaa tuotteen käyttökynnystä.
– Härkäpavuistakin olisi tietenkin voinut muotoilla vaikka minkälaisia koukeroita, mutta paras on olomuoto, joka vie mielen jauhelihan käyttötilanteisiin.
Olennainen osa pakkausta on myös sen tumma kääre ja Härkis-logo. Ne auttavat pakkausta erottumaan muista ja luovat osaltaan tunnettuutta ja brändiä.
Härkis on ollut markkinoilla vasta kolme vuotta, mutta se on saavuttanut jo vankan aseman.
– Kuluttajatutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista tuntee Härkiksen, se on huikea saavutus.
Juureva ja autenttinen Verso Food toi viime syksynä markkinoille myös uuden tuotteen: Beanit-härkäpapusuikaleet.
Beanit-pakkausten tunnusväri on ruskea. Tässäkin on syynsä.
Annika Boström-Kumlin kertoo, että Verso Food teki etukäteen tutkimustyötä ja selvitti, mikä voisi haitata tuotteen menestystä.
– Tällöin kävi ilmi, että jotkut kokivat, että tämän kaltaiset tuotteet olisivat pitkälle teollisesti prosessoituja eineksiä. Beanitissa on kuitenkin vain kolme eri raaka-ainetta eikä lisäaineita.
– Ruskea väri pakkauksessa viestii osaltaan juuri tuotteen juurevuudesta ja autenttisuudesta.
Sekä Härkis- että Beanit-pakkauksissa käytetään muovia.
– Siitä tulee jonkin verran palautetta kuluttajilta. Tutkimme toki jatkuvasti muitakin materiaalivaihtoehtoja, mutta pitää muistaa, että muovilla on valtavasti hyviä puolia. Muovi suojaa hyvin tuotetta ja vähentää ruokahävikkiä. Olennaista on, että muovi kierrätetään.
Pientä hienosäätöä ja maailmalle Pian myös Härkis muuttaa Beanit-brändin alle – ja Beanit-tuoteperhe lähtee valloittamaan maailmaa. Tällöin pakkausmaailmaan on tulossa pientä hienosäätöä.
– Ulkomailla Härkis ei ole paras mahdollinen nimi. Otamme käyttöön Apple iPhone -tyylisen ratkaisun a’la Beanit Härkis.
Beanit-härkäpapusuikaleita ja -härkäpapumurua on jo tarjolla Brittein saarilla. Boström-Kumlin luottaa vahvasti tuotteen mahdollisuuksiin myös muualla.
– Meillä on hieno tuote, jonka raaka-aine erottuu muista. Euroopassa hieman samankaltaisissa tuotteissa raaka-ainepohjana käytetään yleensä soijaa, vehnää tai hernettä.
Verso Food saa lisävoimia maailmalle menoon myös siitä, että sen omistaa nykyään suuri norjalainen Kavli-säätiö. Brittein saarilla Kavlin paikallinen myyntiorganisaatio huolehti tuotteet Sainsbury’s -kauppaketjun valikoimiin.
– Toimimme kuitenkin aivan itsenäisenä yrityksenä Kavlin yhteydessä, Boström-Kumlin huomauttaa.
Koko kansan jutuksi Härkis kuten muutkaan kasvipohjaiset tuotteet eivät ole vielä Suomessa koko kansan juttu. Tätä kohti ollaan kuitenkin menossa.
– Me haluamme johtaa kehitystä ja auttaa osaltamme ”normalisoimaan” näitä tuotteita.
– Kasvispohjaiset tuotteet auttavat pienentämään ruuantuotannon hiilijalanjälkeä. Ideanamme kuitenkin on, että kuluttajan ei tarvitse tehdä isoa päätöstä, että onko hän kasvis- vai lihansyöjä. Tarjoamme hänen valittavakseen uuden superhyvän vaihtoehdon, joka ei ole mikään lihankorvike, vaan oma tuotteensa, josta voi tehdä myös uudenlaisia ruokia. Boström-Kumlin huomauttaa, että uusien kasvipohjaisten tuotteiden suosio kasvaa myös, kun niille kehitetään kotikeittiöissä uusia reseptejä.
Olemmekin ehkä tällä hetkellä vielä aivan alkuvaiheessa, tilanteessa, jota voisi kuvailla fraasilla ”we have seen nothing yet”.
– Pakkauksilla on näiden uudenlaisten tuotteiden tutuksi tekemisessä valtavan suuri merkitys, Boström-Kumlin korostaa.
Valokuva kertoo sisällöstä Kasvipohjaiset – ennen kaikkea kaurapohjaiset tuotteet – ovat haastaneet lihan lisäksi myös maitotuotteet.
Fazer on mukana markkinoilla Fazer Yosa- ja Aito-tuotemerkeillään. Aito pitää sisällään laajan kirjon kaurasta valmistettuja juomia, juotavia ja lusikoitavia välipaloja sekä ruuanlaittotuotteita; Fazer Yosa tunnetaan erityisesti lusikoitavista, fermentoiduista kauragurteistaan.
Fazerin non dairy -puolen markkinoinnista vastaava brändi- ja kategoriajohtaja Susanna Kallio kertoo, että myös heillä pakkaukset ovat markkinoinnissa aivan keskeisessä roolissa. Fazerillakin pakkausten avulla tehdään uusia tuotteita kuluttajille tutuksi ja kerrotaan niiden käyttömahdollisuuksista.
– Pakkaukset noudattelevat muodoltaan ja tyyliltään paljolti vastaavien maitotuotteiden pakkauksia, tämä viestii tietenkin siitä, että niitä voidaan käyttää samaan tapaan kuin vastaavia maitotuotteita.
– Osassa pakkauksista on lisäksi valokuva itse tuotteesta kertomassa konkreettisesti, mitä pakkauksen sisällä on.
Keino pienentää hiilijalanjälkeä Kallio kertoo, että Fazer Yosa- ja Aito-pakkausten teksteissä kerrotaan asioista, joilla tuotteet erottautuvat. Näitä ovat kasvipohjaisuuden lisäksi esimerkiksi gluteenittomuus ja kotimaisuus. Keskeisiin viesteihin kuuluu tietenkin myös tuotteiden ympäristöystävällisyys. Tätä viestiä tuotiin taannoin esille myös huomiota herättäneessä eläinmaailman rakastavaisia esitelleessä ulkomainoskampanjassa.
– Luonnon säilyminen edellyttää vastuullisia valintoja. Haluamme auttaa kuluttajaa löytämään keinoja pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Yksi tällainen keino on kokeilla kasvipohjaisia tuotteita, Kallio muotoilee.
Integraatiovaihe käynnissä Kaslink tuli Fazerin talliin viime vuoden elokuussa. Kallio kuvailee, että tämä on tarjonnut pakkausmaailmaankin puolin ja toisin lisää mahdollisuuksia.
Maitopohjaisia tuotteita korvaavien kauratuotteiden pakkaukset muistuttavat myös materiaaleiltaan vastaavien maitotuotteiden pakkauksia – päämateriaaleina ovat kartonki ja muovi.
Yhdistymisellä muskeleita markkinointiin Myös kahden toimijan, Fazerin ja Kaslinkin, yhdistyminen tuo lisää muskeleita niin kotimaan kuin ulkomaankin markkinoille.
Fazer vie nykyään kauratuotteitaan jo esimerkiksi Pohjoismaihin ja Saksaan; avaus on tehty myös Kiinan markkinoilla. – Suomessa markkina kasvaa jatkuvasti. Teettämämme tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista on jo kokeillut kaurapohjaisia tuotteita. Tavoitteenamme on tehdä niiden käytöstä säännöllistä.
Jälleen kerran: we have seen nothing yet. Vaan joko kenties voimme alkaa hyvästelemään maitoa?
– No ihan sellaista ei ole vielä näköpiirissä. Mutta kauratuotteet tulevat kyllä syömään suuren osan maitohyllyn tilasta, Susanna Kallio uskoo.