Pakkaus testaa: Pikaruokapakkaukset

Pikainen pala purtavaksi

Pikaruuat puhuttavat. Ostimme mukaan otettaviksi muutaman ison pikaruokaketjun tyypillisimmän aterian ja tutkimme, millaisiin pakkauksiin ateria on pakattu. Kuitumateriaalista valmistetut pakkaukset hallitsivat – vain Subwayn tuotteet pakattiin muovikassiin. Muilla ketjuilla muovia käytettiin kartonkipakkausten pinnoitteiden lisäksi ainoastaan juomien kansissa ja muutamissa pilleissä.

Tuotteen säilyttäminen on pakkauksen perustehtävistä tärkein ja kaikki pakkaukset täyttivät tämän tehtävän hyvin – vaikka muutama hampurilainen olikin hieman liikkunut pakkauksessaan kuljetuksessa ja siten syömisestä tuli hieman sotkuinen kokemus. Lämpimäksi tarkoitetut ruuat luonnollisesti vähän myös jäähtyivät kuljetuksen aikana, mutta kaikkien ketjujen ruuat säilyivät silti syömäkelpoisina pakkauksissaan oikein hyvin.

Myös aterioihin usein kuuluvat ranskanperunat tuottavat haastetta pakkauksiin. Niiden rasva tuli parinkin ketjun pakkauksista läpi kuljetuksen aikana eli samalla ne olisivat tahranneet vaatteet tai autonpenkin.

Hesburger Hesburgerissa kestävää kehitystä on selkeästi mietitty ja edistetty. Myymälässä on erikseen ilmoitettu, minkä aterioiden hiilijalanjälki on hyvitetty. Se on hyvitetty myös testissä mukana olleessa kerroshampurilaisateriassa. Ketjun nettisivujen mukaan käytettäviä pakkausmateriaaleja kehitetään jatkuvasti ympäristöystävällisemmiksi, muun muassa pakkausten käyttöä on vähennetty ja käytössä olevia materiaaleja ohennettu ja näin on saatu säästettyä

merkittäviä määriä pakkausjätettä. Pakkaussuunnittelun lisäksi yrityksessä pyritään toimintatapoihin, joissa pakkausmateriaalia käytetään mahdollisimman vähän – esimerkiksi juomiin ei automaattisesti anneta pilliä ja kantta.

Ostettaessa kysyttiin, kulkeutuuko juoma kädessä eikä erikseen tarjottu myöskään paperista kassia. Juomamukissa mainitaan isolla tekstillä, että muki on valmistettu Suomessa. Muovikansia oli laitettu kaksi ja valkoinen kartonkipilli ajoi asiansa, vaikka pehmenikin juodessa hiukan.

Hampurilainen ja ranskalaiset pakattiin paperipussiin, jossa ilmoitetaan isolla: Olen kierrätyspaperia. Ranskalaisannos oli paperipussissa, joka on kääritty moneen serviettiin. Hampurilainen on paperikääreessä, ja burgerin ympärillä on pahvinen vyö, jotka molemmat ovat yrityksen nettisivujen mukaan pinnoittamattomia. Koska salaattia ja kastiketta oli runsaasti, jäi iso osa näistä paperikääreeseen kuljetuksen ja syömisen aikana.

Ranskalaisten pussissa on kierrätysmerkki sekä Pakkauskierrätys RINKI Oy:n edeltäjäyhteisön PYR:n logo!

Fafa’s Mukaan otetiin pitaleipäateria, johon kuuluu täytetty pita valinnan mukaan, ranskalaiset ja juoma. Ateria pakattiin ruskeaan paperikassiin sen kummempia kyselemättä. Mukaan otettavaksi juomaksi tarjottiin alumiinitölkkiä, mutta testiin haluttiin ravintolan oma sitruunajuoma, jonka ainoaksi pakkausvaihtoehdoksi jäi ilmeisesti kahvikupiksi tarkoitettu pahvimuki kansineen. Pilliä ei ollut. Mukissa on sanoma ruotsin kieltä ymmärtäville: Jag är inte som alla andra. Tekstissä selviää, että kartonkikupin sisäpinnan muovikalvo on valmistettu uusiutuvasta raaka-aineesta, maissitärkkelyksestä.

Kassista paljastuu mietityn oloiset, tyylikkäät kartonkirasiat, joiden painatuksissa on paljon yk

Fafa’s-pitaleipärasiassa on repäisynauha, jonka avulla pakkauksen saa siististi auki.

sityiskohtia. Pakkauksissa on selvästi haettu ekologista olemusta, mutta lähemmässä tarkastelussa huomaa, että rasioiden ruskea pinta on saatu aikaan painoväreillä. Biodegredable, kertoo pakkauspainatus.

Rasiat ovat nerokkaasti suunniteltu, ne avautuvat helposti ja ja todennäköisesti ne on myös helppo koota ravintolassa. Rasiat ovat myös annoksen kokoiset, ranskalaisille on pienempi ja pitaleivälle isompi pakkaus. Pitarasiassa on repäisynauha, joka avaa pakkauksen puolivälin tienoilta, jolloin rasiasta muodostuu pitaleivän teline. Pitaleipä oli laatikon sisällä vielä kääritty paperikääreeseen.

Mukaan tuleva dippikastike pakattu oli pakattu pieneen kannelliseen muovikippoon.

Subway Ateria, johon kuuluu Subiksi kutsuttu täytetty patonki, sipsipussi ja juoma, pakattiin kyselemättä ohueen muovikassiin. Mukaan otettavan ateriaan kuuluvan juoman sai puolen litran PET-panttipullossa. Vaihtoehtona olisi ollut hanavirvoitusjuoma pahvimukissa, johon tulee mukaan muovikansi ja -pilli.

Täytetty patonki pakattiin paperiseen kääreeseen, ja ateriaan kuuluvat sipsit normaaliin sipsipussiin. Tiukkaan patongin ympärille kääritty paperi täyttää tehtävänsä hyvin ja tuote on helppo syödä siitä kokonaan. Testatuista pikaruoka-aterioista Subwayn ateriasta syntyi kaikkein vähiten pakkausjätettä.

Burger King Ateria pakattiin paperipussiin, jossa kerrotaan, että se on valmistettu 100-prosenttisesti kierrätetystä materiaalista. Whopper-kerroshampurilainen on paperikääreessä, ja ranskalaiset paperipussissa. Netistä löytyvän tiedon mukaan kääreet ovat biohajoavia, ja yrityksellä on käynnissä ohjelma, jossa pyritään löytämään ekologisia pakkausvaihtoehtoja. Muovipillit ja -kannet ovat erikseen tarjolla kassatiskillä, eivät itsepalveluperiaatteella toimivan juoma-automaatin luona – seikka, joka varmasti vähentää niiden käyttöä.

Taco Bell Ateria pakattiin ruskeaan paperikassiin, jonka sisälle laitettiin paperipussiin pakatut nachot ja kaksi eri kokoista tortillaa tiukoissa paperikääreissä. Muovinen pilli, joka oli pakattu paperiin, annettiin kannen kanssa mukaan kysymättä. Pakkaukset on painettu 1-väripainatuksella, ja kassissa oli kehotus lajitella pakkaukset käytön jälkeen sopiviin jäteastioihin.

McDonald´s Rasva tuli läpi aterian paperipussista, jossa ilmoitettiin sen olevan 40 prosenttisesti kierrätysmateriaalia. Hampurilainen oli rasiassa, jossa merkintä, että 72 % sen materiaalista on kierrätettyä. Big Mac oli liikkunut kuljetuksen aikana rasiassa, mutta oli silti syötävissä. Myös ranskikset ovat kartonkipakkauksessa, jossa ilmoituksen mukaan on sama määrä kierrätysmateriaalia.

Kassalla kysyttiin, haluaako asiakas pillin tai juoma-alustan ateriaansa. Ketsuppi tuli mukaan erillisessä annospakkauksessa. Testaaja ihmetteli, miksi niiden repäisyperforointi on vaikea saada toimimaan.

Tarvitsetko kätevää postituspakkausta nettikauppaasi? Tai nopeasti suljettavaa ja helposti avattavaa pakkauslaatikkoa? Kenties tarvitset tehokkaan ratkaisun pakkausprosessiisi tuotteen suojaamiseen, laatikon suljentaan, vanteitukseen, lavan käärintään tms.? Oli tarpeesi sitten pieni tai suuri, Antalis tarjoa optimaalisen ratkaisun! Kysy lisää ja tule tapaamaan meitä PacTec-messuosastollemme 3A18!

ANTALIS OY Tahkotie 2, 01530 Vantaa Puh. 0201 800 255 Pakkaaminen Puh. 0201 800 200 Paperit Puh. 0201 800 254 Suurkuva www.antalis.fi | asiakaspalvelu@antalis.com

OLEMME MUKANA

Vuosikymmenen

trendinä biopohjaisuus

Koko 2010-luku käytiin keskustelua elintarvikepakkauksen oikeasta materiaalivalinnasta. Vuosikymmenen alussa pyrittiin löytämään biopohjaisia muoveja. Kehitystä motivoi yhteiskunnan herääminen hiilidioksidin määrään ilmakehässä ja siitä johtuva ilmastohuoli.

Vuosikymmenen keskivaiheilla pyrittiin löytämään uusia biopohjaisia muoveja ruokaketjun ulkopuolelta – metsästä. Tämä johti pinnoitettujen paperi- ja kartonkijalosteiden ”uuteen tulemiseen” jopa tuoteryhmiin, jossa niitä ei aikaisemmin ole käytetty, esimerkiksi lihajalosteisiin ja eineksiin.

Muoviin kohdistuva globaali julkinen keskustelu ja mediahuomio nostivat ympäristöystävällisyyden pakkauksista käytävän keskustelun kärkeen 2010-luvun puolivälin jälkeen. Muovikriisi johti nopeasti muun muassa muovistrategian lanseeraamiseen ja kertakäyttömuovin kieltoihin EU:ssa. Suomessa alettiin laatia muovitiekarttaa, joka päätyi osaksi Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin hallitusohjelmia. Muovin vastaisuus on osaltaan johtanut kuitupakkaamisen ja paperijalosteiden uuteen tulemiseen. Keskustelu mikromuoveista voimistui myös muovikriisin myötä, mutta vielä emme täysin ymmärrä ilmiön todellista merkitystä.

Vuosikymmenen aikana havahduttiin kuitenkin myös siihen, että pakkausten vaikutus ympäristöön ja ilmastoon on materiaalivalintaa laajempi: pakkaus tarjoaa sisällölleen suojan, joka vähentää mm. ruokahävikkiä. 2010-luvun lopulla julkiseen keskusteluun nousi myös pakkauksissa käytettävää muovia puolustavia puheenvuoroja.

Biopohjaisten materiaalien lisäksi biohajoavia pakkausmateriaaleja on kehitetty koko vuosikymmenen ajan ympäristö- ja ilmastohuolen innoittamana. Kierrätyksen ja ympäristövaikutusten ristiriitaiset vaatimukset eivät ole johtaneet biohajoavien materiaalien laajempaan käyttöönottoon. Vuosikymmenen lopulla poliittinen painopiste kääntyi biohajoavuudesta kierrätyksen edistämiseen, ja kierrätys otti paikkansa EU:n materiaalipolitiikan ytimessä.

Eräänlaisena positiivisena 2010-luvun läpimurtona voidaan pitää sitä, että kierrätettyä materiaalia voidaan nyt joissain tapauksissa hyödyntää ruokapakkauksissa. Yleisesti kuluttajakierrätys ei ole mahdollista, mutta esimerkiksi pullopolyesterin kohdalla hyväksyminen on tapahtunut, varmasti johtuen suljetusta materiaalikierrosta takaisin samaan tuotteeseen.

Varsinainen elintarvikepakkauskehitys on jatkunut ohentamisen ja keventämisen linjalla. Uusiakin innovaatiota on vuosikymmenen aikana saatu, kuten digipainetut yksilöidyt pakkaukset, parannettu käytettävyys (esim. avaus ja suljenta) sekä lisää sensoreita ja älypakkauksia.

Pakkaussuunnittelu on merkittävä osa pakkausten innovaatioita. Suunnittelussa korostuvat käytettävyys ja toimivuus. Uudet tekniset ratkaisut vievät pakkauksien mahdollisuudet uudelle tasolle, mutta samalla täytyy säilyttää ratkaisujen järkiperäisyys. Monimutkaiset ratkaisut lisäävät kustannuksia ja voivat heikentää kierrätettävyyttä.

Yhteiskunta muuttuu ja pakkaus sen mukana. Seuraavaksi odotamme, mitä tapahtuu pakkaukselle palveluna. Yleistyvätkö uudelleenkäytettävät pakkaukset ja syntyykö niiden ympärille aivan uusia liiketoimintamalleja? Nähtäväksi jää, miten lisääntyy esimerkiksi valmiin ruuan ulosmyynti ja nettikauppa.

Muuttaako yhteiskunnan rakenne jälleen kerran pakkaamisen tarvetta ja ratkaisuja? Maailma on auki 24/7 ja kaupungistuminen jatkuu. Uudet kuluttajasukupolvet arvostavat kestävämpiä ratkaisuja. Varmuudella ainakin kierrätyksen ratkaisut kehittyvät sääntelyn kautta. Mutta mitä tapahtuu tuotevalikoimalle ja sen laajuudelle?

Ali Harlin Package-Heroes-hankkeen johtaja VTT www.packageheroes.fi