Kolumni: Kai Tornikoski

KOLUMNI

Pakkaustuotannon arvoketjuissa piilee rahaa investointeihin

Lueskelin pöydälle kertyneitä alan julkaisuja ja silmiini sattui edelleen ajankohtainen juttu digitalisaatiosta Kehittyvä Elintarvike -lehdessä 3/2019. Meneillään on monia yritys- ja tutkimusyhteistyöhankkeita, joiden tavoitteena on edistää suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukykyä suhteessa ulkomaista kilpailua vastaan.

Jutussa tuodaan esiin digitaalisaation mahdollisuuksia ja haasteita. Mahdollisuuksia ei oikein osata konkretisoida ja yhtenä haasteena mainittiinkin liiketoiminallisien hyötyjen vaikea ennakoitavuus. Yrityksillä ei ole useinkaan resursseja laajamittaisiin kokeiluihin ja pk-yrityksillä tilanne on vielä vaikeampi. Sanotaan. että aika on rahaa, mutta olisiko investointien suunnittelussa maltti ja erityisesti tieto valttia?

Taustastani johtuen tarkastelen asiaa kuluttajapakkausten näkökulmasta. Suomessa on toteutettu arvoketjujen yhteistyöllä hienoja personoituja ja digitalisaatiota hyödyntäviä pakkauksia jo hyvän aikaa. Pakkausten suunnittelussa ja tuotannon prosesseissa olisi vielä tekemistä.

Kuluttaja rulettaa. Yli 70 prosenttia ostopäätöksistä tehdään kaupan hyllyillä. Tästä syystä kansainväliset kuluttajatuotteiden valmistajat siirtävät panostuksia myynninedistämisestä pakkauksiin. Nielsenin tilastojen mukaan yli 85 prosenttia juomateollisuuden kuluttajatuotteiden lanseerauksista epäonnistuu muun muassa aikatauluihin liittyvistä haasteista sekä puutteellisesta tuotetutkimuksesta ja pakkaussuunnittelusta johtuen. Toisaalta tutkimusten mukaan hyvin suunniteltu ja kilpailutilanteeseen optimoitu pakkaus voi lisätä tuotteen myyntiä yli kymmenen prosenttia.

Miten pakkaukset ja digitalisaatio linkittyvät toisiinsa?

Kun pakkausdesign tutkitaan laadullisin menetelmin kuluttajilla, saadaan pakkausten kehittämiseen ratkaisevaa kohderyhmätietoa tuotteen myyntipotentiaalia ajatellen. Laadullinen testaaminen tuottaa parhaimmillaan numeerista tietoa, joka tallennetaan tietokantoihin. Data-analytiikan avulla syntyy ymmärrystä siitä, miten pakkaus pitää kaupan kilpailutilanteeseen suunnitella, jotta se myy tuotteen.

Pakkausten suunnitteluprosessi, tutkimus ja tuotannon seuranta voidaan viedä digitaaliselle alustalle. Alustat tuottavat reaaliaikaista tietoa projekteista ja dataa läpimenoista. Data-analytiikan avulla syntyy ymmärrys siitä, missä ovat suunnittelun ja tuotannon pullonkaulat. Hyödyntämällä dataa ja oikein kohdennettua reaaliaikaista viestintää, saadaan kriittinen tieto tehostamaan tuotannon suunnittelua niin elintarviketehtaissa kuin pakkaustuotannossa.

Kotimainen pakkausteollisuus ja sen arvoketjut ovat tuottaneet viime aikoina hienoja innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja brändinomistajille. Nyt olisi hyvä aika lähteä jalostamaan pakkausten arvoketjussa syntyvästä datasta liiketoiminnallista arvoa, jolla vahvistetaan suomalaisten Kai Tornikoski Toimitusjohtaja Flexolahti Oy tuotteiden kilpailukykyä kauppojen hyllyillä. Myös vientimarkkinoilla.

Lopuksi kysymys brändiomistajan johdolle. Onko pakkauksen merkitys suhteessa tuotteen menestykseen selvillä? Olisiko mahdoton ajatus investoida esimerkiksi laadukkaaseen pakkaussuunnitteluun ja kuluttajalähtöiseen pakkaustutkimukseen jos investointi kasvattaisi tuotteesi myyntipotentiaalia kymmenen prosenttia? Investoidut rahat takaisin muutamassa kuukaudessa sen sijaan, että kuluttaja on kaupan hyllyllä pihalla ja tuotteeseen tehdyt panostukset menevät

hukkaan.