Elintarvikepakkausten

Teksti: Juha-Matti Katajajuuri ja Frans Silvenius Kuvitus: Mostphotos

ympäristövaikutusten jäljillä

Elintarvikepakkauksen tehtävä on suojata tuotetta logistiikkaketjussa, kaupassa ja kotitalouksissa: tarkoitus on suojata tuote niin, että tuote saadaan syödyksi ja ruokahävikki eliminoitua. Näin vältetään tarpeettoman ruoan tuottamisen ympäristövaikutukset. Tämä on tärkein vaatimus pakkaukselle ympäristön, talouden, kuluttajan ja koko yhteiskunnan näkökulmista.

Päivittäiset ruokahankinnat ja ruoanvalmistus aiheuttavat noin neljänneksen hiilijalanjäljestämme. Tarpeeton ruokahävikki kasvattaa tätä ympäristövaikutusta. Pakkauksien ja pakkausmateriaalien ekologisuuden ja ympäristösuorituskyvyn tärkein kriteeri on siis tuotehävikin estäminen.

Pakkausten osuus ruokatuotteiden ympäristövaikutuksista on tyypillisesti joitain prosentteja. Poikkeuksen muodostavat tuotteet, joiden ympäristökuormitus on vähäinen, kuten juomista vesi, limonadit ja olut sekä esimerkiksi avomaavihannekset ja hedelmät. Näiden tuotteiden pakkauksen suhteellinen osuus ympäristövaikutuksista nousee helposti suuremmaksi. Kaikkien pakkausten ja koko pakkausjärjestelmän ympäristövaikutuksia on pystyttävä pienentämään, koska pakkausten päivittäisen kautta ja volyymien myötä pakkauksilla on myös melko iso merkitys globaalisti ympäristövaikutusten kannalta.

Pakkaukset ovat saaneet suuren roolin niin kansainvälisessä kuin kansallisessa ympäristökeskustelussa. Keskustelu juontaa 1990-luvulle, jolloin oltiin valmistelemassa EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiiviä. Viime vuosina keskustelu muoveista ja pakkauksista on jälleen yltynyt. Taustalla ovat erityisesti meriin päätyneet roskat ja valtavat muovijätelautat. Keskustelu on johtanut myös toimiin: esimerkkeinä EU:n komission muovistrategia ja kertakäyttömuoveja koskeva direktiivi sekä EU:n kierrättämätöntä muovia koskeva muovivero, joka astuu voimaan nyt vuodenvaihteessa.

Ympäristövaikutuksia tutkitaan elinkaariarvioinnilla

Elintarvikkeiden ja elintarvikepakkausten tuotantoketjujen ja käytön ympäristövaikutuksia tutkitaan kokonaisvaltaisesti tie-

teellisellä elinkaariarviointimenetelmällä (Life Cycle Assesment, LCA). Kulutusvaiheessa olennainen asia on mahdollisen tuotehävikin eli ruokahävikin syntyminen, jonka taustalla voivat olla monet tekijät. Yksi niistä on pakkaus ja sen suojaavuus sekä pakkauskoko.

Pakkauksen täyttäessä elintarvikkeiden säilyvyyden ja suojaamisen vähimmäistason, voidaan kiinnittää huomiota muihin ominaisuuksiin, kuten vaihtoehtoisten pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen ympäristövaikutuksiin.

Käynnissä oleva Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Package-Heroes-hanke keskittyy kolmen erilaisen tuotteen ja niiden vaihtoehtoisten pakkausratkaisujen ympäristövaikutusten arviointiin. Ympäristövaikutusten laskennassa otetaan huomioon pakkausketjujen kaikki vaiheet raaka-aineiden hankinnasta, perusmateriaalien valmistusketjut, erilaisten kalvojen, rasioiden ja yhdistelmämateriaalien valmistus ja lopullisten pakkausaihioiden valmistus, pakkaaminen, kuljetukset, pakkausten valmistus, energiantuotantoketjut, kuluttajavaihe, pakkausten uudelleenkäyttö, sekä myös käytön jälkeinen vaihe eli pakkausjätteiden keruu ja eri pakkausjätemateriaalien hyödyntäminen ja mahdollisesti roskaantuminen ja ruokahävikin aiheutuminen. Tuloksia on saatavilla vuodesta 2022 lähtien.

Tiedepohjaista tietoa, ei mielikuvia

Pakkauksia koskeva julkinen ympäristökeskustelu perustuu usein pelkkiin mielikuviin. Tutkittua tietoa eri pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutuksista ja -suorituskyvystä ei ole vielä tarpeeksi saatavilla, vaikka asiasta on linjattu hallitusohjelmaa myöten.

Tiettyjen pakkausten ja pakkausmateriaalien etuja tai haittoja tuodaan julki-

Yksi tätä kokonaisuutta aiemmin tutkineista hankkeista on Suomessa toteutettu laaja, kuusi vuotta sitten julkaistu FutupackEKO-tutkimus. Ruokahävikin osoitettiin siinä olevan ympäristövaikutuksiltaan suurempi tekijä kuin pakkausten valmistuksen, jätehuollon ja kierrätyksen. Työssä selvitettiin koko tuote–pakkaus-järjestelmän osalta kolmen erityyppisen elintarvikkeen (kokolihaleikkele, ruispalaleipä ja soijapohjainen jugurttityyppinen tuote) ja niiden pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia (ilmastovaikutus, rehevöityminen ja happamoituminen). Tulokset kaikista tapaustutkimuksista osoittivat, että kyseisten elintarviketuotteiden tuotantoketjusta syntyvät ympäristövaikutukset ovat tuote–pakkaus-järjestelmätasolla keskeisin tekijä. Hävikiksi päätyvä turhaan tuotettu ruoka aiheuttaa myös merkittävät ilmasto-, rehevöittävät ja happamoittavat vaikutukset johtuen turhan ruoan tuottamisesta. Tieteellisesti julkaistuja tuloksia on laajaan siteerattu / voidaan tiivistää seuraavasti:

Mikäli yksikin kinkkusiivu jää pakkauksesta syömättä, niin turhan kinkun tuottamisen ympäristövaikutus on samaa tasoa tai suurempi kuin koko pakkauksen tuotannon ja hyötykäytön ja jätehuollon ympäristövaikutus

Mikäli puolikaskin ruispalaleipä jää pakkauksesta syömättä, niin turhan leivän tuottamisen ympäristövaikutus on samaa tasoa tai suurempi kuin koko pakkauksen tuotannon ja hyötykäytön ja jätehuollon ympäristövaikutus.

onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/pts.2032

Package-Heroes-hankkeessa tutkimme ja kehitämme ympäristöystävällisiä, kuluttajalle hyväksyttäviä ja kaupallisesti kannattavia elintarvikepakkausratkaisuja. Viisivuotinen hanke käynnistyi vuoden 2019 alussa. Sankarijoukoissa ovat mukana Luonnonvarakeskus, LUT-yliopisto, VTT ja Åbo Akademi.

www.packageheroes.fi

sessa ympäristökeskustelussa ja viestinnässä esille suppeasti yleensä vain yhden ympäristövaikutuksen, esimerkiksi hiilijalanjäljen tai roskaantumisen tai mikromuovien näkökulmasta. Joskus katsantaan otetaan vain se, ovatko raaka-aineet fossiilisia tai uusiutuvia, tai miten ja missä laajuudessa materiaalit saadaan kierrätettyä vai ovatko materiaalit esimerkiksi biohajoavia. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä, mutta vain osatekijöitä määritettäessä pakkausten ympäristöjalanjälkeä ja -suorituskykyä kokonaisvaltaisesti. Package-Heroes tarkastelee kokonaisuutta ja elinkaarisia ympäristövaikutuksia tieteellisesti ja laaja-alaisesti pitäen mielessä sen, että kaikilla elinkaaren vaiheella on merkitystä lopputuloksen kannalta.

Tietoa kaipaavat kuluttajat, brändit ja päättäjät

Vertailukelpoista tietoa elintarvikepakkausten ja pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutuksista on siis saatavilla hyvin huonosti, jos ollenkaan. Kuluttajalla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta tehdä ympäristön kannalta kestäviä pakkausvalintoja, koska valintatilanteessa pakkausten ympäristövaikutusten vertailu luotettavasti on mahdotonta kuluttajille. Jotkut elintarvikepakkausten ympäristöväittämät saattavat ennemminkin hämmentää kuluttajaa. Moni kuluttaja ajattelee, että pelkkä bio-alkuliite pakkausmateriaalissa tai se, että pakkausmateriaalin kerrotaan olevan (teollisesti) kompostoituva olisi automaattisesti kestävämpi ratkaisu. Tästä kaikesta on seurannut pakkauksiin ja pakkausmateriaaleihin liittyvää tunteiden, vaatimusten, markkinoinnin ja mielipiteiden ohjaamaa ympäristöviestintää. Myös brändit, kauppa ja julkiset päättäjät ovat vailla todellista tiedepohjaista tietopohjaa eri pakkausratkaisujen ja –Esimerkiksi brändit ja kaupan keskusliikkeet ovat olleet pakotettuja tekemään strategisia vastuullisuuteen kytkeytyviä pakkaus- ja muovilinjauksiaan, vailla tiedepohjaista tietoa vaihtoehtoisten pakkausratkaisujen ja -materiaalien ympäristösuorituskyvystä eri sovelluskohteissa.

Samaan aikaan kuluttajat kuitenkin pitävät pakkauksia tyypillisesti keskeisinä ruokaan liittyvinä ympäristöongelmina ja ovat entistä valmiimpia tekemään vastuullisempia ostopäätösvalintoja myös pakkausten osalta.

Metodologiset haasteet sisällytettävä laskentoihin

Elinkaariarviointikaan ei suppeasti tulkittuna riitä pakkausten kokonaisvaltaisen ympäristösuorituskyvyn arviointiin ja vertailuun. Laajennetussa elinkaariarvioinnissa pakkausratkaisujen ympäristösuorituskyvyn määrittämisessä tuotteiden käyttövaihe ja pakkausten tuotteita suojaava vaikutus tulee saada systemaattisesti paremmin ja tasapainoisesti esille. Pakkausten ympäristövaikutusten ja -suorituskyvyn määräytymisen kannalta suojaavuus ja mahdollinen ruokahävikin aiheutuminen sekä pakkausmateriaalien hyödyntäminen uusiomateriaaleimateriaalien ympäristösuorituskyvystä.

Packaging Sustainability SCORE tavoittelee luotettavaa ja tieteeseen perustuvaa työkalua ja mittaria, jolla elintarvikkeiden pakkausten ympäristövaikutukset ja -suorituskyky voidaan pisteyttää ja viestiä kuluttajille.

www.luke.fi/asiantuntijapalvelut/packaging-sustainability-score/

na ja energiana vaikuttavat merkittävästi lopputuloksiin. Myös pakkausten roskaamispotentiaali tulisi ottaa huomioon. Näiden seikkojen huomioimiseen tähtää Package-Heroes-hankkeemme tiettyjen case-tuotteiden laskentojen kautta.

Lisäksi Luonnonvarakeskus on kumppaniensa kanssa tehnyt aloitteen ns. SCORE-LCA-menetelmän ja -mittarin kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Tällä työkalulla ja mittarilla voisimme jatkossa aidosti vertailla vaihtoehtoisten pakkausratkaisujen ympäristösuorituskykyä, jossa yhdistyvät sekä tekninen että ympäristösuorituskyky. Arviointi tulee suorittaa pakkausvaatimukset tiukasti mukana pitäen, eli arvioinnin eri ratkaisujen välillä on oltava aina tuoteryhmäkohtainen.

Erilaiset tuotteet edellyttävät toisistaan poikkeavia erilaisia suojaavuus- ja säilyvyysominaisuuksia. Emme voi nojautua ajatukseen, että jollain yksinkertaistetuilla kriteereillä voitaisiin osoittaa jonkin tietyn materiaalin olevan yleisesti ympäristömyönteisin vaihtoehto yli kaikkien elintarvikeryhmien. Kuluttajan kannalta nykytiedon valossa on tärkeintä se, että käytetyt pakkaukset toimitetaan käytön jälkeen asianmukaisen jätehuollon ja hyödyntämisen piiriin.

Opaskierrätyskelpoisen muovipakkauksen suunnitteluun Opaskierrätyskelpoisen muovipakkauksen suunnitteluun Opaskierrätyskelpoisen muovipakkauksen suunnitteluun

Suomen Uusiomuovi Oy:n tietopaketti ”Opas kierrätyskelpoisen muovipakkaksen suunnitteluun” on tehty helpottamaan pakkaussuunnittelua käytännön kierrätyksen näkökulmasta. Kierrätystä on lisättävä monestakin syystä. Mukaan toteutukseen tarvitaan koko pakkausten arvoketju valmistuksesta hyötykäyttöön ja kuluttajista yrityksiin. Olemme toimineet yli 20 vuotta muovipakkausten virallisena tuottajayhteisönä. Yli 2500 tuottajayritystä on siirtänyt muovipakkausten tuottajavastuunsa hoidettavaksemme. Tarjoamme kustannustehokasta ja asiantuntevaa palvelua kiertotalouden ytimessä.

Ota yhteyttä Peter Rasmussen, kehitysjohtaja 050 434 5827, peter.rasmussen@uusiomuovi.fi Katja Laitinen, kierrätysvalmentaja 050 407 3959, katja.laitinen@uusiomuovi.fi

Tilaa opas ja seuraa ajankohtaista tietoa muovipakkausten suunnittelusta osoitteessa www.uusiomuovi.fi/packdesign