Partio-lehti 5-6/2011 by Suomen Partiolaiset / Partio-lehti

+6 52011

Huik Jouluruokaa retkikeittimell채 Miksi partiossa pariudutaan? Partio-lehti uudistuu, mutta miten?

ea t upl a num e ro

VOITTAMATON V ST M

3.0323.3CN SwissTool/ Suomen Puolustusvoimat

MAKERS OF THE ORIGINAL SWISS ARMY KNIFE

MAAHANTUOJA: Mastermark Brands Oy, Ravurinkatu 11, 20380 TURKU, (02) 276 0250, www.mastermarkbrands.fi

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n jäsenlehti Toimitussihteeri, Elina Eskola elina.eskola@partio.fi (09) 8865 1111

Pä ä k i r j o it u s

Taittaja, Tuomas Sauliala tuomas.sauliala@iki.fi

Toimituskunta Päätoimittaja Jaana Ketola

jaana.ketola@partio.fi

Toimittajat Hanna Alakulppi Niina Lahtela Eija-Leena Laiho Miriam Luotsila Laura Malmiharju Säde Palmu Gretta Sammalniemi Mikko Vesa Hanna Vilkman Annika Öhman Maija Örnmark

hanna.alakulppi@partio.fi niina.lahtela@partio.fi eija-leena.laiho@partio.fi miriam.luotsila@gmail.com laura.malmiharju@hotmail.com sade.palmu@kolumbus.fi gretta.sammalniemi@partio.fi mikko.t.vesa@helsinki.fi hanna.vilkman@gmail.com annika.ohman@partio.fi maija.ornmark@partio.fi

Kuvittajat Annu Martelius Jyrki Vainio

annumartelius@gmail.com jyrkivainio@hotmail.com

Kuvatoimittaja Minna Helle

minna.helle@partio.fi

Kuvaajat Teemu Heikkilä Markus Ketola Sami Lahtivesi Joonas Lehtonen Otso Nuotio Lasse Roiha Ilmari Seppä

teemu.heikkila@partio.fi markus.ketola@partio.fi sami.lahtivesi@partio.fi joonas.lehtonen@partio.fi otso.nuotio@partio.fi lasse.roiha@partio.fi iseppa@hotmail.com

Negatiivisuuden kehä vie mennessään Negatiivisuuden nujertavan voiman huomasin taas, kun otin etäisyyttä suomalaiseen partiotoimintaan ja katselin sitä aina Pariisista asti. Keskusjärjestön rajut säästötoimet eivät jättäneet tätäkään julkaisua huomiotta ja tästä syystä käsissäsi on vuoden viimeisistä lehdistä tehty tuplanumero. Vielä rajummin säästötoimet koskivat keskusjärjestön henkilöstöä, ja negatiivisuus nappasi ainakin minut tiukkaan otteeseen. Piti matkustaa kauas nähdäkseen lähelle. The Academy 2011 keräsi eurooppalaisia partiovaikuttajia Pariisiin viideksi päiväksi jakamaan maidensa kokemuksia ja käytäntöjä. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen Partiolaiset on jäsenmääräisesti iso järjestö ja kehityksessä olemme huippuluokkaa. Ehkä asiat meillä Suomessa eivät olekaan ihan huonosti. Ehkä tunnelin päässä sittenkin on valoa, jos vain jaksamme sitkeästi mennä valoa kohti. Valopilkkuna tunnelin päässä tuikkii myös uusi lehti, joka kolahtaa luukustasi ensi kerralla. Salaisuuden verhoa uuden lehden osalta raotamme tässä lehdessä, joten lue lisää sisäsivuilta. Palasin Pariisista positiivisin mielin laukku täynnä ranskalaisia pikkuleipiä ja hilloja. Niitä on kiva kääriä läheisten joulupaketteihin. Toivotaan, että ensi vuonna on vähemmän turbulenssia kuin mitä kuluneeseen vuoteen on mahtunut. Siirretään katse kohti tunnelin päässä häämöttävää valoa ja uuden vuoden mukanaan tuomia seikkailuja! Yhdessä käännämme vaikeudet voitoksi. Lämmintä ja rauhallista joulua sinulle ja läheisillesi toivottaen

Oikoluku Sini Palosaari

Julkaisija

www.partio.fi

Toimituksen yhteystiedot

Partio-lehti / Suomen Partiolaiset Töölönkatu 55, 00250 Helsinki Puh. (09) 8865 1111, faksi (09) 8865 1199 partio-lehti@partio.fi, www.partio.fi/partio-lehti

Tilaukset ja osoiteasiat

Jäsenrekisteri puh. (09) 8865 1130 tai rekisteri@partio.fi

Ilmoitusmarkkinointi

TJM-Systems Oy, Kristiina Ahti-Kasurinen puh. (09) 849 2770, 045 7730 1255 kristiina.ahti-kasurinen@tjm-systems.fi

San

Puu

ton

Jaana

Painopaikka ISSN: 0556-3488 Levikki: 43 596 kpl (LT 2010)

Ilmestymisaikataulu 2012

1/2012 24.2. (16.1.) 2/2012 25.5. (16.4..)

3/2012 14.9. (13.8.) 4/2012 14.12. (5.11.)

Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä suluissa. Partion toimitus ei vastaa sille tilaamatta lähetetyistä jutuista tai kuvituksista. Suomessa on 60 000 partiolaista. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on Suomen suurin nuorten vapaaehtoisjärjestö. Suomen Aikakauslehtien Liiton jäsen 441 612 Painotuote

PEFC/02-31-162

SFS-ISO 14001

Kannen kuva: Riina Seppälä ja Kirsti Salmi Järvenpään Metsänkävijöistä ottivat haasteen vastaan ja testasivat, miten jouluruokien valmistaminen onnistuu retkioloissa. Kuvassa valmistuu imelletty perunalaatikko. Kuva: Markus Ketola

Tä ssä n u m e rossa Martti Koskela

14 REPORTAASI:

Vaeltajat valtakunnan valtiaina Himoksella

artelius

Annu M

24 Miksi partiossa pariudutaan?

Tuomas Milonoff / Gimmeyawallet Productions OY

20 Superkesä 2012!

en. Ja miten Ensi kesänä järjestetään viisi piirileiriä ympäri Suom Madventures-kaksikko Riku ja Tunna liittyvät aiheeseen? 4

Samoajakisa Knaki: sukellus turkulaisuuden syvimpään olemukseen

Lasse Roiha

Markus Keto la

Järvenpään M etsänkävijät valmistivat p erinteiset jouluruoat r etkikeittime llä, mitenköhän tässä kävikää n?

37 Tarvitseeko metsässä

näyttää ja tuoksua hyvältä? Varustenurkka auttaa!

Teemu Heikkilä

65 E MUUT JUTUT 6-8 KUKA: Eric Osborn Ugandasta 18 Roverwayn poluilla 27 Erävaelluksen SM-kisat olivat kolmen yön taidonnäyte 33 KOLUMNI: Partio tuli kaupunkiin – jääkö se sinne? 34 TESTAA, millainen kisailija olet 40 Partioretki lisämausteilla 46 Meripartiotoiminta alkuun uuden veneen voimin 50 Monikulttuurisuutta Kajaanissa 51 Koloiltana vierailulle Senegaliin 53 Mukava harrastus ei rasita 54 Kevon kanjoni räjäyttää tajunnan 56 Jamboreella Reinin kainalossa 59 Myrskypojat hankkivat uuden jollan 66 TAKAIKKUNA:Venla Monter

ala

auli

as S

m Tuo

ns upo i vuo ase uusi nna p nte Par os ella tio tilaa me -leh tiko tsä ti, jo sta än, s kol ka su i kola olle unt hta a ja k aa VAKIOT aup unk 3 Pääkirjoitus iin. 10 Lyhyesti 13 Maailmalla: Argentiina 44 TSEKKAA 48 Sudenpentusivu 49 Seikkailijasivu 58 Partioilmiöt 58 Muistokirjoitus 61 Närhivartio 62 Pienet partiopalat 67 Sisaruspiiri 5

Teksti Säde Palmu

Ku k a?

Ugandalainen Eric lähtee Roverwaylle odottavin mielin 28 -vuotias Eric Os born Obua t yös kentelee kotima a ssa an Ugandassa Eli sab e th Rehnin al ai s u u dessa . Eric tutu stu i suomal ai siin partiol ai s iin ma ailmanjamboreell a Ruots i ssa , ja s eu r a avaks i hän aikoo l ähte ä Roverway-

Ericin oma arkisto

tapahtu ma an Suomeen .

Päällimmäiseksi jäi kokemus siitä, kuinka kaikki olivat samalla tavalla partiolaisia riippumatta maasta tai ihonväristä.

Oli maailmanjamboreen viimeinen kokonainen päivä Etelä-Ruotsissa, ja leirin ruokalassa istui afrikkalainen partiolainen. Hänen paidassaan luki ”Uganda”, ja hän näytti olevan omissa ajatuksissaan. Aloimme jutella. Pian olimme ystävystyneet, ja lyhythihainen Uganda-paita oli vaihtunut Väiskiin. Mies oli Eric Osborn Obua. Hän on kotoisin Ugandasta itäisestä Keski-Afrikasta. Ammatiltaan Eric on psykologi, ja hän auttaa sodan traumoista kärsiviä. Hän tuli jamboreelle noin parinkymmenen hengen porukassa, joka sai huomiota osan heistä taitettua lähes koko pitkän matkan polkupyörillä. Eric itse tuli kuitenkin lentäen.

Eric kotimaisemissa.

Ericin oma arkisto

Eric BadenPowellin haudalla.

Säteen oma arkisto.

Suomeen noin 6600 km.

Säde Palmu

Jutun kirjoittanut Säde ja Eric tutustuivat viime kes änä maailmanjamboreella Ruotsissa.

– Olen erittäin iloinen ihminen, ja haluaisin aina nähdä muidenkin ihmisten hymyilevän.

Työtä paremman yhteiskunnan puolesta Partio on Ericille tärkeä osa elämää. Kuusivuotiaana hän oli erään nuoren partiota harrastaneen lapsen hautajaisissa, missä kuuli ensimmäistä kertaa partiosta. – Silloin lupasin itselleni ryhtyä partiolaiseksi, jotta voisin auttaa muita ihmisiä. Partiouransa aikana hän on ehtinyt toimia ensin apulaisryhmänjohtajana, sitten ryhmänjohtajana, lippukunnanjohtajana sekä erilaisissa

piirinsä tehtävissä. Nykyään Eric osallistuukin 54-jäsenisen lippukuntansa kanssa moniin elinympäristöä kehittäviin projekteihin, kuten projektiin nimeltä WASH, joka tulee sanoista water, sanitation and hygiene programme. Tänä vuonna lippukunta on tehnyt muun muassa hivin ja aidsin vastaista työtä. Ugandalaisessa partiossa maailmanparannus onkin paljon korostuneemmassa osassa kuin Suomessa. Partiolippukunnilla on aktiivinen rooli paikallisissa yhteisöissään. Unicef rahoittaa puhelimia, joiden avulla partiolaiset voivat raportoida maan hallitukselle, jos yhteisöä kohtaa jokin ongelma, kuten puhtaan veden

Suomalaisille partiolaisille Eric muotoili seuraavanlaisen viestin:

Partiosisareni ja -veljeni, jambo! Suomi on minulle uusi maa, mut ta arvostan sitä jo nyt, koska olen tavannut maa stanne hienoja ihmisiä, joilta olen oppinut uutta. Odotan kovasti vierailuani Suomes sa ja nöyrä toiveeni on, että tekin joskus vierailisitte kotimaassani Ugandassa. Se on paik ka, jossa jokainen ihminen haluaisi olla, luon nonvaroiltaan rikas ja sen maisemat ovat erittäin kauniit.

Ericin oma arkisto

Eric ja englanninkieli nen partiolupaus.

Ericin oma arkisto

Eric lippukuntineen Ugandan kansallisella partioleirillä.

puute. Puhelimet sijaitsevat satelliittitoimistoissa ympäri maata. Partiolaisia on Ugandassa yhteensä 130 000, ja toiminta on monipuolista. Partiossa kehitetään fyysistä aktiivisuutta, opetellaan partiotaitoja, opetellaan terveellistä ruokavaliota, harrastetaan kirjallisuutta, kasvetaan kansalaisiksi, parannetaan maahanmuuttajien integraatiota, tiedotetaan huumeiden ja alkoholin haitoista sekä autetaan eri tavoin apua tarvitsevia.

Odotan oppivani paljon, koska vaeltajana oleminen on tutkimista ja asioiden selvittämistä.

Skandinaviassa on turhan kylmä Jamboree Ruotsissa oli Ericin mielestä hyvä kokemus, josta jäi paljon uusia taitoja ja kokemuksia kotiin vietäviksi. – Päällimmäiseksi jäi kokemus siitä, kuinka kaikki olivat samalla tavalla partiolaisia riippumatta maasta tai ihonväristä.

Skandinavia oli Ericin mielestä kaunis mutta aivan liian kylmä paikka. Kaikki oli organisoitu hyvin tarkasti verrattuna vaeltajatapahtumaan, johon hän oli osallistunut viime vuonna Keniassa.

Ericin ensi vuoden suunnitelmiin kuuluu Suomessa järjestettävä Roverway-tapahtuma, jota hän odottaa jo innolla. – Odotan oppivani paljon, koska vaeltajana oleminen on tutkimista ja asioiden selvittämistä. Ericin tiedot Suomesta ovat vähäiset, mutta hänen kokemuksensa suomalaisista leirillä oli hyvä. – Suomalaisten kanssa on hyvä olla. Ericillä on toinenkin linkki Suomeen. Hän on nimittäin töissä yrityksessä, jonka johtaja on suomalainen: entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Elisabeth Rehn. Eric on innokas oppimaan lisää Suomesta ja suomalaisesta partiosta. Hän toivookin voivansa ensi kesän jälkeen viedä kotiin uusia ideoita siitä, mitä partio voi olla.

Avoinna 24h TASOISSA LUONNON KANSSA Scandinavian Outdoor Store

Ostamalla meiltä - tuet partiotyötä! Tässä ilmoituksessa on vain pieni otos verkkokauppamme valikoimasta. Sen sisältö elää ja laajenee talven uutuuksien myötä. Hyödynnä viimeisimmät uutuudet, tarjoukset ja ideat suoraan verkosta www.ScandinavianOutdoorStore.com

239,-

129,-

99,-

68,-

159,-

199,-

Halti Devold Halle ja Whiff Active -paita

Sorel Caribou

Atlas 830 ja Elektra 827

Jack Wolfskin Haglöfs Atmosphere Slumber 3S

Untuvatakki joka pakkautuu tarvittaessa pieneen tilaan. Untuvatäyte 850 fp.

Legendaarinen erittäin lämmin talvijalkine. Saatavana juniorikoossa Yoot Pac TP -mallia.

Lumikengissä uudentyylinen side-/joustojärjestelmä. Tarkat tiedot verkkokaupastamme.

Käytännölliset untuvahousut talviretkeilyyn.

Thermolite ja merinovilla siirtää tehokkaasti kosteutta iholta. Alusasusarjaan saatavana myös juniorikokoja.

50,Arva Ovo Mini

389,Arva Link -lumivyörypiippari

695,Canada Goose Expedition

39,90 Deuter Altus Gaiter

149,Icebug Speed BUGrip

noa Olemme ai isom n te is la io part pa Suotama kaup emme Tu . sa es m partiovuosittain doilla työtä sa euroilla. tuhansilla laisille Partio me tarjoamam n ukse jäsenalenn ista saat kaik e. älöistämm m yy m

80,199,Kari Traa Isbjörn of Sweden SP Smala Roundneck Winter Parka

169,Merrell Natalya

550,189,Haglöfs Osprey Goga Winter Nordic Aether 70

229,Marmot Teton Lady Reg

209,Altai Skis Hok

399,Joutsen Zina

14,90 Lundhags Jäänaskalit

49,Fjällräven Kånken

269,Haglöfs P2 Verte

249,Halti Marble

69,Fjällräven Duck

44,90 Tunturisusi Makuualusta

169,Exped

32,Buff Hoodie

109,Hestra Army Leather 3-ﬁnger

alk. 27,The North Face Pipot

34,90 Petzl Tikka 2

36,90 Thermos FBB 500

yttää Muista nä rttisi! Downmat 7 LW ko n se jä

349,Haglöfs Belay Down Hoodie

Käytä hyväksesi koko valikoima verkossa:

www.ScandinavianOutdoorStore.com

Kuitumakuupussi pakkasöihin. Ext. -30C.

Meiltä kaikki partiomerkit, -kirjat ja asut suoraan kotiin!

JÄSENETU

-10%

Rekisteröitymällä SP:n jäsenkortissasi olevalla jäsennumerolla verkko-kauppaamme saat myös partioalennuksen ostoistasi. (Ei koske partiotuotteita, eikä toimituskuluja.)

Turku - Raisio - Salo - Pori

9 Forum - Tammisto

Lyhyesti

Koo n n u t: E li n a Es ko l a

Partiopoukama kutsuu luokseen Pauli Korhonen

Porvoon saaristossa sijaitsevaan Partiopoukamaan kaivataan talkoolaisia.

Partiopoukama on Suomen Partiolaisten Porvoon saaristossa meren rannalla sijaitseva leiri- ja retkeilyalue. Tänäkin päivänä Partiopoukaman hoitokunta sekä lukuisat ahkerat kädet jatkavat arvokasta talkootyötä. Hoitokunta järjestää Partiopoukamassa

noin viikon mittaisia talkooleirejä paikkojen kunnostamiseksi. Teemme myös lyhyempiä viikonlopputalkoita kolmesti vuodessa. Haemme nyt joukkoomme innokkaita talkoolaisia. Odotamme innokkuutta ja ahkeruutta. Tarjoamme mahdollisuuden päästä nautti-

Luontoon.fi – luontoretken alkuun verkossa Luontoon.fi-verkkosivusto on luonnossa liikkujan todellinen tietolähde. Metsähallituksen luontopalvelut on tarjonnut sen maksutta jo seitsemän vuoden ajan. Yli 200 retkikohdetta odottaa löytäjäänsä Luontoon.fi-sivuilla. Luontoon.fi uudistui kesällä 2011. Uudistuksessa parannettiin muun muassa ajankohtaisten asioiden näkyvyyttä. Myös hakutoimintoja on viilattu: Uusi hakutapa on retkikohteen sanahaku, jolla löydät retkikohteen ketterästi.

Suosittuihin retkikohteen hakutoimintoihin pääsee jo etusivulta. Lisäksi hyvistä retkikohteista voi vinkata esimerkiksi Facebookissa Kerro kaverille -toiminnolla. Luontoon.fi-sivuston uusi osa yhteisö.luontoon.fi tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden jakaa omia retkikuvia ja -kokemuksia muiden retkeilijöiden kanssa. Kokeile ja innostu!

maan luonnosta, saunomisesta sekä vaikkapa kalastuksesta ja sienestyksestä. Tämä on loistava mahdollisuus kenelle tahansa partiolaiselle tai partion tukijalle. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Hans Gyllingiin: hans.gylling@luukku.com, p. 0400 211 115.

Lyhyesti

Ko-Gille 2012! Partiojohtajajatkokoulutus, eli KolmiapilaGillwell on kuin tehty sinulle, vaeltajaiän ohittaneelle, partiojohtajaperuskoulutuksen käyneelle partiojohtajalle, joka haluat kehittää itseäsi ja syventää osaamistasi.

Ko-Gin jälkeen osaat:

Intoa ja tukea lippukunnan talviretkeilyyn Syksyllä ilmestyi tämän vuoden ohjelmapainotukseen ”Suuntaa retkelle, suuntaa kisaan” liittyvä opasvihkonen Lippukunnan talviretkikurssi – Opas järjestämiseen. Opas on kohdennettu nimenomaan lippukunnille ja siellä tarpoja-, samoaja- ja vaeltajaikäisille. Sisältö ei siis korvaa tai kilpaile piirien erätaitokurssien kanssa, vaan tukee lippukuntien omaa retkeilyoppimista ja toimintaa erityisesti talvella, oman koulutuksellisen talviretkiharjoituksen muodossa. Opasvihko on ladattavissa ohjelmapainotuksen sivuilta. www.partio.fi/ohjelmapainotus2011

Arvioida omaa toimintasi partiojohtajana Johtaa partiotoimintaa omassa toimintaympäristössäsi Kehittää partiotoiminnan laatua Ohjata aikuisia partiolaisia Selittää partion roolin kasvatusjärjestönä Soveltaa partion päämäärää ja arvopohjaa toiminnassasi.

Tiedot ajan tasalle Tiesithän, että nykyään voit myös itse päivittää omat tietosi ajan tasalle jäsenrekisteriohjelma Polkuun? Pääset myös tarkastelemaan muita jäsenrekisteriin merkittyjä tietoja, kuten koulutus- ja pestihistoriaa sekä saamiasi ansiomerkkejä. Myös jäsenmaksun tiedot näkyvät palvelusta. Käy siis kurkkaamassa osoitteessa www.partio.fi/jasen.

Ko-Git 2012 107: leiri 9.-17.6. Evolla 108: leiri 30.6.-8.7. Evolla (kaksikielinen) 109: johdanto 30.3.-1.4. ja leiri 10.-15.7. Evolla 110: johdanto 30.3.-1.4. ja vaellus 7.-12.8. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.partio.fi/kogi

Tervetuloa Jatuli-kilpailuun 19.5.2012! Lapin Partiolaiset ry toivottaa Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n (SP:n) tarpojaikäiset tervetulleeksi kilpailemaan partiotaitojen suomenmestaruuksista Keminmaan Kallinkankaalle 19.5.2012. SÄÄNNÖT Kilpailussa noudatetaan SP:n 1.8.2009 voimaan tulleita partiotaitokilpailujen sääntöjä. Piirien kiintiöiden laskennassa käytetään vuoden 2011 piirijakoa. Kilpailussa noudatetaan SP:n turvallisuusohjeita. OSANOTTO-OIKEUS Piirit voivat ilmoittaa kilpailuun kiintiönsä verran vartioita. SP:n kilpailuryhmän päätöksestä vartioita voidaan ottaa myös tasauspaikoille. Kilpailijoiden tulee olla SP:n vuoden 2012 jäsenmaksun maksaneita.Vartion jäsen kuuluu siihen lippukuntaan ja piiriin, johon hänet on SP:n jäsenrekisterissä merkitty, ellei kyseinen piiri vahvista hänelle muuta lippukuntaa. Kilpailuvartion jäsen voi kilpailla vain yhden lippukunnan nimissä yhden kalenterivuoden aikana. SARJAJAKO Tyttövartiot kilpailevat oranssissa sarjassa, poika- ja sekavartiot vihreässä. Kilpailussa ratkotaan myös sääntöjen mukainen piirien välinen mestaruus. Kilpailuvartion jäsenten iät lasketaan kilpailuvuoden kuluessa täytetyin vuosin, eli ikä saadaan vähentämällä syntymävuosi kilpailuvuodesta. Oranssin ja vihreän sarjan kilpailu on päiväkilpailu. SM-kisan yhteydessä käydään myös erillinen kilpailu Lapin piirin mestaruudesta. Oranssi ja vihreä sarja: Kilpailuvartiona on lippukunnan jäsenistä koottu vartio, jossa on viisi 12-15-vuotiasta jäsentä. Kilpailuvartion jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 70 vuotta. Kilpailureitin enimmäispituus on oranssissa ja vihreässä sarjassa 9 km. ILMOITTAUTUMINEN Vartiot ilmoittautuvat omaan piiriinsä. Piirit ilmoittavat kaikki vartionsa kootusti viimeistään 3.5.2012 (postileima) piiriohjeen mukaisesti. Piiriohje postitetaan piireihin viikolla 17, ja se julkaistaan samaan aikaan myös kilpailun www-sivuilla. Ennakko-ohje on luettavissa ja tulostettavissa vartion käyttöön kilpailun www-sivuilla viimeistään 28.4.2012 ja toimitetaan kilpailuvartioille viikon 19 aikana. Mahdolliset muutokset ilmoitetaan sähköpostitse vartionjohtajille sekä kisan wwwsivuilla, sekä tarvittaessa kilpailupaikalla jaettavassa ohjeessa. VUODEN 2011 MESTARIT Oranssi sarja: Uljas, Littoisten Pirtapiiat, L-SP Vihreä sarja: Ilwes, Tampereen Kotkat, Häme

Ilmoittautumisessa on sitovasti ilmoitettava: vartion nimi, lippukunta, sarja ja äidinkieli; vartionjohtajan nimi, osoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite; vartion mahdolliset erityisruokavaliot sekä ruokailujen tarve; majoitustarve kilpailua edeltävänä yönä. Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista 11.5.2012 (postileima) saakka. Jälki-ilmoittautuneilta peritään kaksinkertainen osanottomaksu. OSANOTTOMAKSU Osanottomaksu on 65 euroa. Partiopiirit maksavat kilpailuvartioidensa osanottomaksut ilmoittautumisen yhteydessä Lapin Partiolaiset ry:n tilille piiriohjeen mukaan. Mikäli vartio peruu osallistumisensa, maksua ei palauteta, mutta piiri voi ilmoittaa toisen vartion samaan sarjaan peruuttaneen tilalle. Osanottomaksu sisältää kilpailumateriaalin, peseytymismahdollisuuden, mahdolliset kuljetukset kilpailun aikana, yhden lämpimän aterian maaliintulon jälkeen sekä lattiamajoituksen sitä tarvitseville. Ilta- ja aamupalat on varattava erikseen ja niiden hinta on iltapala 2,50 € / kpl ja aamupala 3 € / kpl. HUOLTAJAT Huoltajat ovat tervetulleita seuraamaan kilpailua. Kilpailukeskuksesta voi lunastaa huoltajapassin (20 euroa), joka sisältää lattiamajoituksen, ruokailut (1 iltapala, 1 aamupala, 1 lämmin ateria), kartan, käsiohjelman, infotilaisuuden sekä mahdollisuuden kilpailun seuraamiseen. Huoltajapassit on varattava ilmoittautumisen yhteydessä. LISÄTIETOJA Kilpailun johtaja Anne-Mari Pirinen, 040 9623549 anne-mari.pirinen@iki.fi tai sarjapäällikkö Paula Päivinen, 040 7548642 ppaivinen@gmail.com www.lappi.partio.fi/jatuli TEHTÄVÄLUETTELO Kätevyys

Kävelyvälineet Vaaka

Tieto ja taito Keräilijä Käytöstavat Arviointi Kivi ja metalli Tuli ja kiisseli Meän kieli Ruiskumölkky

15 29

Ensiapu

Suunnistus

Yllätys

Anafylaksia Avh Määränpää Suunta Rogain

Jätit laudalta Meteli Jatulin tarha

Yht. 80 pistettä

MAAILMALLA

Petra Ilvosen arkisto

Petran (vas.) mukaan lumentulo saa koko Argentiinan sekaisin.

Nimi: P etr a Ilv one n Lippuk unt a , p ii r i: Tuus Ikä: 17 par tio, U ude n Sijainti: m a an P Clucell ar tiopii a s , A rg ri Mit ä te e n tiina kee: O n vaiht ar ge n t o - oppil iinalais aana ja e n nuo Mikä in elää no r e n eläm nosti lä rmaalia ä ä , t ai hte m ä ä m a ah a a inakin n: Halu n ja ku y rit t ää . t u lt tustu a tuuriin S ä ä : Au t äysin ja oppia rinkoin uu t e e n e spanjan en ja lä Maisem mmin kieli. at : Pelt oa silm änk ant a m at t o miin

Argentiinalaista arkea Olen vuoden vaihto-oppilaana argentiinalaisessa pikkukylässä. Viimeisen neljän kuukauden aikana olen tutustunut moniin mahtaviin ihmisiin, ihmetellyt outoja tapoja ja todistanut hulluutta, joka lumisateesta täällä seuraa. Partiolaisiin en täällä kuitenkaan pääse tutustumaan, koska lähin lippukunta on liian kaukana. Arkisin kello seitsemän aamulla seison koulupuku päällä koulun pihalla ja katson, kun Argentiinan lippua hinataan lipputankoon. Koulupukuumme kuuluu pitkät housut säällä kuin säällä. Puoleenpäivään asti yritän pysyä kärryillä opetuksesta isäntäperheen siskon ja kavereiden avulla, ja sen jälkeen lähdetäänkin jo kotiin. Lounasta syödään koko perheen voimin. Lounaan jälkeen on siesta ja nukutaan muutama tunti. Myöhemmin iltapäivällä ja illalla kokoonnutaan kavereiden kanssa opiskelemaan tai vaan istuskelemaan ja juttelemaan. Yleensä juomme samalla matea, joka on perinteinen argentiinalainen ja eteläamerikkalainen juoma, jossa on yrttejä ja kuumaa vettä. Matea juodaan metallisella pillillä, ja yksi mate kiertää aina koko porukan läpi. Kesällä juodaan kuuman ilman takia enemmän tereretä, jossa kuuma vesi on korvattu kylmällä mehulla ja jääpaloilla. Argentiinalaiset, tai ainakin nuoret täällä, elävät viikonloppuja varten. Perjantaisin ja lauantaisin lähdetään kavereiden kanssa ulos, katsotaan leffoja tai kokoonnutaan syömään ja päivittämään kavereiden tiedot uusimmista juoruista, joita yleensä riittää.

r EPORTAA S I

Kalliolta

laskeutu

minen o

li uusi ko

Teksti Anni Ylinen

kemus m o

nelle.

kulpp

a Ala

Hann i

Vaeltajat valtakunnan valtiaina Eloku u n viimei senä viikonloppu na järjeste t tiin valtaku nnallinen Vaeltajavaltakunta Jäm sän Himoks ell a . Mitä siell ä s it ten oike asta an tehtiin? Lu e s eu r a avasta , niin tiedät!

Klo 10.15

Klo 12.00

Matka kohti Himosta ja Vaeltajavaltakuntaa alkaa. Facebookin kyytipörssistä saatu kyyti tuli tarpeeseen, eipähän tarvitse stressata juna-aikatauluista. Maijun varmassa kyydissä pääsee perille asti, ja matka taittuu hyvin jutellessa partiosta ja muustakin. Reilun tunnin ajomatkan jälkeen ilmoittaudumme sisälle Valtakuntaan. Missään ei näy kuitenkaan ketään. Kun saamme nimilappumme, selviää, että mökkimme muut asukkaat ovat jo paikalla. Niinpä, mökin! Majoitus Valtakunnassa tapahtuu lomamökeissä. Luksusta.

Ruoka seisovasta pöydästä. Harvemmin sitä saa possunniskaa sinappikastikkeessa lounaaksi partiotapahtumassa. Ruokailun lomassa selviää myös, mihin aktiviteetteihin kukin pääsee. Petyn, kun en pääse aktiviteetteihin, jotka alun perin valitsin. Ilmoittautuessani valitsin mönkijäajelua ja partion arvokeskustelua, mutta sain paintball- eli värikuulapelin ja itsepuolustusta. Ensipettymyksen jälkeen jännittää ja vähän pelottaakin, että mitähän tästä oikein tulee...

akulppi

Hanna Al

lppi Hanna Alaku

laamaan imerkiksi pe toi päästä es tai ta ol lli ka n Päivällä saat laskeutumaa a, ta so la uu värik stusta. aan itsepuolu harjoittelem

Martti Koskela

Klo 13.00

Klo 14.00

Klo 16.00

Päämääränä Jämsän Paintball. Voin melkein haistaa testosteronin tuoksun. Pukeudumme maastokuvioisiin haalareihin, ja meitä opetetaan käyttämään paintball-aseita turvallisesti. Nyt on monta uutta asiaa muistettavana. Onneksi en kuitenkaan ole ainoa ummikko; harva meistä on kokeillut paintball-peliä aikaisemmin. Nyt jo jännittää yhtä jos toista.

SIKASIISTIÄ! Osuin pelissä jo kolmeen vastustajaan! Mahtava peli. En olisi koskaan valinnut tätä itse, mutta onneksi kävikin näin hyvin. Ehditäänkö vielä yksi erä? Hikisinä ja uupuneina matka jatkuu paintball-pelin jälkeen kohti seuraavaa aktiviteettia, itsepuolustusta. Näen jo mielessäni heitot olan yli ja nyrkkien heilunnan. Toivottavasti yllätyn tästä yhtä positiivisesti kuin paintballista.

Eihän tämä ole ollenkaan kamalaa, vaan aika hauskaa ja hyödyllistäkin. Kuuden maissa saavun mökillemme viimeisenä, rähjäisenä ja väsyneenä. Iloinen yllätys on, että pöydässä odottavat iltapalatarvikkeet ja saunakin on jo lämpiämässä. Kaikki muut mökin asukkaat ovat olleet laskeutumassa kalliolta. Sitäkin olisi ollut kiva kokeilla.

Martti Koskela

Vaeltajavaltakunnan illan kruunasivat juhlallinen illallinen ja bileet.

Mahtava peli. En olisi koskaan valinnut tätä itse, mutta onneksi kävi näin hyvin. Klo 19.00 Valmistautuminen illan juhliin on käynnissä! Saunanraikkaat ja sievät tytöt sekä hyväntuoksuiset ja komeat pojat täyttävät Himoksen lomamökit. Valtakunta on pullollaan prinsessoja ja prinssejä. Nyt on juhlan tuntua ilmassa. Kahdeksalta alkaa illallinen ravintola Liiterissä. Kokit ovat pistäneet parastaan: illallinen alkaa sienikeitolla ja jatkuu buffetin antimilla. Ja mitä herkkuja sieltä löytyykään: on kalaa, riistakäristystä, salaatteja ja vaikka mitä. Kyllä tämä ooppaheijan voittaa. Myöhemmin dj ja livebändi saapuvat paikalle ja bileet voivat alkaa! Sivukorvalla kuulen, kuinka ravintolan henkilökunta ihmettelee, osaavatko partiolaisetkin tosiaan juhlia näin railakkaasti. Ja voi, kyllä partiolainen osaa. Loppuilta jääköön verhon peittoon.

Klo 9.00 Lipunnosto on hotellin takapihalla. Roverway Representatives esittäytyy ja demoaa meille ensi kesän Roverwayta kansainvälisin voimin. Aamu jatkuu paneelikeskusteluilla. Ensimmäisessä keskustelussa me vaeltajat saamme antaa palautetta vaeltajaohjelmasta suoraan sen tekijöille. Aihe herättää paljon keskustelua. Toiseen paneelikeskusteluun paikalle saapuvat kansanedustaja, ex-ammattilaisjääkiekkoilija Sinuhe Wallinheimo ja beatboxaaja Rudirok. Molem-

mat herrat puhuvat vaikuttamisen voimasta ja siitä, kuinka vaikuttaa voi niin monella tavalla.

Klo 12.30 Tapahtumarikkaan vuorokauden jälkeen on aika siivota mökit, palauttaa avaimet ja kääntää nokka kohti kotia ja uusia seikkailuja!

Jan Hendrik Buchmann

Rove rwayn p olu i ll a

Teksti Hanna Vilkman

Enä ä on reilut puoli

Roverwayn polku on paitsi aivan konkreettinen polku, myös henkinen polku omaan itseen.

vuot ta aik a a Roverwayn aloitu stapahtu mapäivä än! Siihen mennessä Roverwaylle osalli stujat on jae t tu heimoihin . Hel s ingi ssä , Tampereell a ja Rovaniemell ä järjeste t tävi stä aloitu stapahtu mi sta alk a a polku kohti unohtu mat tomia el ämyksiä , yhtei siä kokem u ksia ja tie tenkin Evon leiriä . Tu le m u k a an!

Ville Salo

Polun varrella Roverwaylle osallistuvat pääsevät saunomaan ja uimaan .

Ville Salo

Polun varrelta löytyy m Aloitustapahtumasta se tosiaan alkaa, yhteinen polku oman heimon kanssa. Eri vartioista koottujen heimojen jäseniin on tutustuttu etukäteen, mutta monet tapaavat kasvotusten ensimmäisen kerran aloitustapahtumassa. Sieltä kukin heimo siirtyy oman polkunsa tapahtumapaikalle ja seikkailu voi alkaa heimonjohtajan johdolla. Polkuja on kymmeniä ympäri Suomea, ja niiden aiheet ovat luonto, taide ja kulttuuri sekä yhteiskunta ja haaste. Polut on jaettu kolmeen eri vaikeusasteeseen, yhden tähden poluilla saatetaan nukkua sisätiloissakin eikä polun aikana kävellä pitkiä matkoja, kun taas kolmen tähden polulla kuljetaan rinkka selässä päivittäin ja osallistujilta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa.

Kaupunkiseikkailua Turussa vai keskiyön aurinkoa Hailuodossa? Kaikista poluista löytyy lisätietoa Roverwayn nettisivuilta, joiden avulla jokainen vartio voi toivoa tietylle polulle osallistumista. Mutta annetaanpa kahden heimonjohtajan kertoa omista poluistaan. Toinen poluista kulkee sekä Turun kaupungissa että sen kauniissa saaristossa Daniela Södermanin johdolla. Toinen poluista vie Perämeren suurimpaan saareen, Hailuotoon. Heimonjohtajana on Sami Parkkinen. Danielan johtama polku on nimeltään Discover the Amazing Archipelago, ja sillä on kaksi aihetta: luonto ja yhteiskunta. Tällä kahden tähden polulla on monenlaista toimintaa Amazing Race -tyylisesti. Ohjelmassa on muun muassa kiipeilyä Turun Flow Parkissa, geokätköilyä, retkeilyä ja tietenkin saunomista sekä kokkailua. – Heimonjohtajana odotan aivan innoissani, että pääsen kokemaan kaikkea hauskaa teidän ja ulkomaalaisten ystäviemme kanssa! Tulee olemaan ihanaa oppia uutta toisista kulttuureista, Daniela kertoo odotuksistaan ja jatkaa: – International Evening onkin se, mitä odotan polun aikana kaikkein eniten.

eli Löytöretki itseen

Roverwayn aikana eri maista tulevat partiolaiset opettavat toisilleen uusia partiolauluja.

inä

Roverwayn polkujen var rella heimolaisilla on use in edessään tilanteita, jois pohtia omaa itseään, elä sa määnsä ja olemistaan. – Päivän päätteeksi ja usein keskenkin päivän heimon yhteisissä pienis hetkissä jaetaan keskus sä tellen päivän kokemuks ia ja tuntoja uusien par vien kanssa. Heimonjo tioystähtajat ohjaavat näitä het kiä, kertoo Roverwayn kasvatuspäällikkö Inkeri polkujen Huiskala. Tiivis yhdessäolo uusien ystävien kanssa sekä po lun olosuhteet opettava jokaiselle uusia asioita t myös omasta itsestä, om an vartion ja heimon tue Roverwayn polku on siis lla. paitsi aivan konkreettine n polku, jota pitkin kul myös henkinen polku jetaan, omaan itseen. Vuonna 2012 Suomen Partiolaisten ohjelmapa inotus on nimeltään Lö retki itseen. Ohjelmapa ytöinotus näkyy tietenkin myös Roverwaylla sek mainituissa yhteisissä kes ä edellä kusteluhetkissä että Evo n leirillä, jossa kokonain ohjelmalaakso toteuteta en an Hyvä elämä -teeman ympärille.

Roverway lähestyy ilmoittaudu tänään! Kansainvälinen suurtapahtuma Suomessa 16–22-vuotiaille samoajille ja vaeltajille. 20.-28.7.2012

490 €

Ilmoittautuminen päättyy 29. joulukuuta

www.partio.fi/roverway Sami vie heimonsa ihailemaan keskiyön aurinkoa Hailuodon Marjaniemeen. Polku on nimeltään Discover the Gulf of Bothnia, ja sen varrelta löytyy mm. suopotkupalloa, erilaisia retkiympäristöjä metsistä rannoille sekä tietenkin suomalaisia perinteitä. Yhden tähden polun aiheina ovat luonto sekä taide ja kulttuuri. – Tarjolla on siis uusia ystäviä, partiokivaa, tekemistä ja ikimuistoisia hetkiä kansainvälisellä Discover the Gulf of Bothnia -polulla. Be there or be a squirrel! Jokaisen polun aikana heimot suorittavat palvelutehtävän, joka Hailuodossa on luonto-

polun puhdistaminen. Vartiot suunnittelevat myös RoverMomentum-projektin, jonka he suorittavat kotimaissaan syksyn 2012 aikana. Roverway jatkuu siis pitkään leirin jälkeenkin.

Kaikki polut vievät Evolle Neljän päivän jälkeen on matkapäivä, jolloin kaikki heimot siirtyvät poluiltaan Evon nuorisoleirikeskukseen nelipäiväiselle leirille. Evolla on luvassa erilaisia aktiviteetteja ja kansainvälistä menoa sekä tietenkin upea päättäjäisjuhla. Jos et siis ole vielä ilmoittautunut Roverwaylle, tee se nyt. Vielä ehdit!

En s i kesänä järjeste tä än vii si piirileiriä eri puolell a Suome a . Ny t leirikohtee t ovat valtakunnalli s essa en sies it telyssä . Su urimmalle osa a leirejä ovat terve tu lleita myös ei partiol ai se t. Kysyimme samoajaik äi sen ei - partiol ai sen Ant ti Öhmanin ajatu ksia tu le vi sta leirei stä .

O i j o s pa kerr an sinne piirileirille k äy d ä v o i s

a Skarp

Johann

Ensi kesän piirileirit keräävät yli 10 000 partiolaista samaan aikaan leireilemään ympäri Suomen.

Pä äk au pu nk i s

Päästä sisäinen leiriarkkitehti valloilleen Havulla Tältä leiriltä ei mahtipontista leiriarkkitehtuuria puutu, sillä kaikenlaiseen rakenteluun kannustetaan. Päästä sisäinen arkkitehtisi valloilleen osallistumalla esimerkiksi savuportin suunnitteluun. Koko leirin yhteisten ohjelmien lisäksi jokaiselle ikäkaudelle on omaa ohjelmaa. Seikkailijat tutustuvat teatterin keinoihin draamatyöpajassa. Tarpojat haastavat itsensä yön yli kestävällä haikilla Koillismaan jylhissä maisemissa. Matkan varrella on tarkoitus pitää hauskaa ja nauttia yhdessäolosta, ja lopulta päädytään vanhan puunuittoperinteen äärelle. Samoajat ovat osa-aikatyössä pesteissä, mutta pääsevät myös tutustumaan ohjelmalaaksojen tarjontaan. Vaeltajat työskentelevät pesteissään, ja heillä on mahdollisuus tavata muita piirin vaeltajia ikäkauden tapaamisessa. Leirin aikana partioperinteet tulevat tutuiksi, ja onpa leirillä mahdollisuus tavata partiojulkkiksista suurimmat, B-P ja Pyhä Yrjö. Spesiaalia: Koko leirin yhteinen roolipeli, jossa jokaisella sudenpennusta aikuiseen on oma roolinsa. Antin kommentti: Samoajille pestissä työskentely on hyvää harjoittelua työelämää varten, mutta oma ohjelma tarjoaa heille mahdollisuuden myös hauskanpitoon leirillä.

U u den ma an Par tio piir i

Huimalla kisaillaan, mutta ei vaelleta

kiHuima on leiri ilman haikkia. Haikin sijaan ja sissa orans ut ilpail saillaan suuret partiotaitok Susa. sarjas isessa puna ja ssä sinise sekä vihreässä n denpennut ja seikkailijatkin pääsevät näyttämää itus tarko on ien Kaikk taitonsa omissa kisoissaan. kisata hyvässä hengessä ja hauskaa pitäen. sa Sudenpennuille on paljon ohjelmaa omas tukarvoi on a mass ohjel savussa. Seikkailijoiden vät selliselta kuulostava Sepeli, ja tarpojat kiertä a ohjelmalaaksoissa. Samoajien on mahdollist jo sä bileis raksa ia tanss ja suorittaa raksalilja ät ennen leirin alkua. Vaeltajat ja aikuiset tekev ilassa kahv ässä pestejään rentoutuen välillä pime ja osallistuen Tule ja tee -aktiviteetteihin. Huima tarjoaa osallistujilleen myös moni ä myöt jektin kulttuurisuutta. SCOUTTI-pro leirille tulee useita kymmeniä maahanmuuttaja t tuova e leirill elmaa tunn listä ainvä Kans ta. vierai sa tulos on joita , myös ulkomaalaiset partiolaiset monista eri maista. valSpesiaalia: Ruokalaakso, jossa jokainen un Men a. aikan leirin n kerra an ateri a mista on Tässä ista. haastavuus riippuu omista taido ! kyvyt kokin ät piilev tilaisuus näyttää leirilAntin kommentti: Monikulttuurisuus in muih tua tutus hyvä on sillä a, hieno lä on . uloja kkolu enna kulttuureihin, ettei muodostu ovat kisat joten tä, hyväs aina Pieni mittelö on kiva juttu.

Jär vi - s uo me n Pa rt io l ai s e t

Kulttuuripläjäyk siä Suunta 12°:lla Leirillä tarjoillaan kulttuurielä myksiä, sillä yhteisissä ohjelmissa on luvassa muun mua ssa musiikkia ja teatteria. Ikäkausien ohjelma tapa htuu ohjelmalaaksoissa, joita on neljä: kädentaito-, tied e-, liike- ja vesilaakso. Laaksoissa on monipuolista ohje lmaa, joissa painotetaan peruspartiotaitoja, ja ohje lmassa on myös järvi- ja meripartiotoimintaa. Ohjelmalaa ksojen lisäksi on oheisohjelmaa, kuten lodjausta. Vae ltajat ja aikuiset toimivat leirin aikana pesteissä, mutta heillekin on omaa ohjelmaa, esimerkiksi iltaisin he voiv at nauttia johtajakahvilan teemailtojen tunnelmasta. Leirillä pääsee nauttimaan myö s kansainvälisestä meiningistä, sillä leirille odoteta an ulkomaisia vieraita. Lippukunnat ovat voineet kuts ua ystävyyslippukuntansa leirille tutustumaan suomal aiseen partiotoimintaan. Spesiaalia: Hieno pitkä hiek karanta, jota hyödynnetään myös ohjelmalaaksoissa. Antin kommentti: Ohjelmalaa ksoissa voi oppia uusia taitoja. Hyvä, että ulkomaalais ia on kutsuttu leirille, jotta he saavat tietää, millaista suomalainen partio on.

Antti Öhman löysi kaikista viidestä leiristä paljon kiinnostavia asioita.

Saraste K ilk keen jalanjäljillä

änä sarasngaillaan tulevana kes Kilkkeen maisemissa bo ja Syvi my eet Kajo, Humu, Hä teita. Salaperäiset sarast ä ohsiss tei yh n nii ana leiriläisille näyttäytyvät leirin aik akin. ass jelm aoh taj joh in oissa ku jelmissa, ohjelmalaaks ileet assa huikeat Saraste-b Sudenpennuille on luv ät täv let vii jat po tar Seikkailijat ja vierailupäivän iltana. ämää. ael lilj aan lem kei ko ät myös ninjaradalla ja pääsev assa sekä ovat leirillä johtaja-asem jat lta vae ja at oaj Sam kausienikä aan jot mutta heille tar tärkeissä leiripesteissä, mppia po vat saa et uis Aik palat. sa ohjelmasta parhaat sa. assa pomppulinnas leirin aikana ikärajattom isen voi nelmaan virittäytym un e-t ast Oikeaan Sar ttamaan on asteen odotusta helpo aloittaa jo keväällä. Sar see yhdessä pää johon lippukunta luotu Saraste-kätköily, kuluessa. osallistumaan kevään kulkee vaikiseudun henki, joka Spesiaalia: Pääkaupun tsään. vatta rinkassa Evon me elenkiintoiasteet kuulostavat mi Antin kommentti: Sar luotetaan iin lta. Hyvä, että samoaj silta ja arvoituksellisi tuutehtäviä. ja heille annetaan vas

rt io pii ri Ky me nl a ak so n Pa

Ruis 2012 koeponnistaa uuden leirialueen

ensimmäinen iso leiRuis 2012 tulee olemaan leirialueella Ruisella uud in ritapahtuma piir rakennettu jo kevääslehdossa. Leirialuetta on ana. aik en tä asti useiden talkoid ohjelman mukaitiopar oaa tarj Ruis 2012 le mielenkiintoista ja sesti jokaiselle ikäkaudel jelmapisteiden suunOh . monipuolista puuhaa n käytetään Kymppinitteluun ja toteuttamisee ua tapaa, jossa leirille leirillä toimivaksi havaitt saavat vastuulleen sot osallistuvat lippukunna en. vitun ohjelman valmistamis haikki sekä isot ös my ltyy sisä aan jelm Oh iltanuotio ja et, jais ava yhteiset tapahtumat: eilujuhlan tuntuun päättäjäiset. Suuren urh eisissä leiriolympialaipäästään koko leirin yht sissa. perinteinen metsäSpesiaalia: Ruis 2012 on ileiri, joka järjestetään leiri ja ensimmäinen piir piirin leirialueella. kuulla, että jokaiselle Antin kommentti: Kiva on mielenkiintoista alle piiri leirille osallistuv aa. Hyvä, että lippuja monipuolista ohjelm ta ohjelman valmiskunnille annetaan vastuu tamisesta.

Annika Öhman

Pohjanma an Partiol ai s e t

l ai s e t eu du n Pa rt io

Koo n n u t: A n n i k a Ö h m a n

Piiri Kenelle?

Havu

Huima 2012

Pohjanmaan Partiolaiset

Uudenmaan Partiopiiri

Kaikille ikäkausille, myös ei-partiolaisille

30.7.–5.8.2012 1.8.–5.8.2012 (sudenpennut)

30.7.–7.8.2012 4.-7.8.2012 (sudenpennut ja seikkailijat)

Missä?

Taivalkoski

Loppi

Mitä maksaa?

135 € 75 € (sudenpennut)

145 € 90 € (sudenpennut ja seikkailijat)

Milloin?

2 Ilmoittautumisaika 1.–28.2.201

Nettisivut

www.havu2012.fi

Facebook

Havu

Saraste 2012

Suunta 12°

Ruis 2012

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset Kaikille ikäkausille, myös ei-partiolaisille 30.7.–7.8.2012 3.-7.8.2012 (sudenpennut)

Järvi-Suomen Partiolaiset Kaikille ikäkausille, myös ei-partiolaisille

Kymenlaakson Partiopiiri

25.7.–1.8.2012 28.7.–1.8.2012 (sudenpennut ja seikkailijat)

Hämeenlinna

Puumala

130 € 95 € (sudenpennut)

160 € 110 € (sudenpennut ja seikkailijat)

29.2.2012 asti

2.1.–31.3.2012

29.2.2012 asti

www.huima2012.fi Huima 2012

www.saraste2012.fi Saraste 2012

www.suunta12.fi Suunta 12

Kaikille ikäkausille 30.7.–6.8.2012 3.–6.8.2012 (sudenpennut)

Saaramaa 120–160 € (riippuen ilmoittautumisajankohdasta) 70 € (sudenpennut) Kolmiportainen systeemi, jossa ilmoittautuminen päättyy 15.3., 15.5. tai 15.7. Ei ole vielä Ei ole vielä

Jaakko Pirttikoski

Jokaisen piirileirin ohjelmaan kuulu vat ikimuistoiset iso t yhteiset ohjelmat.

Tuomas Turpeinen

Suunta 12°-leirillä päästään nauttimaan Puumalan Pistohiekan upeista rantamaisemista.

Tuomas Milonoff / Gimmeyawallet Productions OY

n un

Rik

Uudenmaan Partiopiirin Huima-leirin suojelijat Riku Rantalan ja Tuomas ”Tunna” Milonoffin tuntevat taatusti kaikki.

Riku ja Tunna ottivat Huiman haasteen vastaan Uudenmaan Partiopiirin Huima-leiri sai nimensä mukaisesti huimat suojelijat, kun Madventuresista tutut maailmanmatkaajat Riku Rantala ja Tuomas ”Tunna” Milonoff ottivat heille esitetyn haasteen vastaan. – Lähetimme Rikulle ja Tunnalle alkusyksystä kirjeen, jossa haastoimme heidät viettämään yön teltassa partioleirillä. Halusimme poliitikkojen sijaan leirille suojelijat, jotka nuoretkin tuntevat, kertoo leirinjohtaja Mikko Roininen. Riku ja Tunna innostuivat ajatuksesta ja lähtivät mielellään mukaan leiriprojektiin. Parival-

jakosta Rikulla on myös partiotaustaa, ja hän on osallistunut muun muassa vuonna 1996 Hangossa järjestetylle finnjamboree Loistolle. – Riku, Tunna ja Madventures edustavat sellaista ennakkoluulotonta ja avointa asennetta, jota me Huimalla sekä Uudellamaalla olemme nostaneet esiin myös esimerkiksi monikulttuurisuustyön kautta. Partio on kansainvälinen liike ja nyt jos koskaan meidän pitää rakentaa yhdessä ystävyyttä yli rajojen, Mikko sanoo. J a n n e H ao n pe r ä

Nimek käitä suojeli joita myös muilla leireillä

Järvi-Suomen Partiolais ten Suunta 12° -piiril eirin suojelijaksi on lupaut unut Minna Kauppi. Hä n on suunnistuksen monin kertainen maailmanm est ari ja vuoden urheilija 20 10. Suunnistustaito on yksi partiolaisten tärkeimm istä taidoista, ja näitä tai toja päästään harjoittelem aan muun muassa Mi nn an suunnistuskoulun my ötä. Pääkaupunkiseudun Par tiolaisten Saraste 2012 -piirileirin suojelijana on puolestaan Metsä hallituksen pääjohtaja Jyrki Kang as. – Hyvä yhteistyö Me tsähallituksen kanssa mahdollistaa sen, että 4 000 leiriläisen suurle irin valmistelu ja toteutus on mukavaa ja mutka ton ta. Yhteistyö partiolaisten ja Metsähallituksen kan ssa mahdollistaa myös leir in hinnan pitämisen ko htuullisena, jolloin kaikilla on aidosti mahdollisuus osa llistua partiotoiminaan, piirin toiminnanjohtaja Tapa ni Tulkki kertoo. Pohjanmaan Partiolais ten Havu ja Kymenla akson Partiopiirin Ruis 12 eivät ole vielä julk ista ne et leiriensä suojelijoita. E li n a Es ko l a

Teksti: Annika Öhman

Partiopariutumisen salat at . u t ta v h u p et suhte Pa rt i o l a an ustel k s e k ä ja N i i s tä ä ä r e ss n e i n i o k a hv i s to j e n u ot s i t ys l e n e t us ko ko . Mik ä l e i ss ä ä v n e sa a ko h t i oikein a ss i? pa rt i o a miks a an j m u t pa r i u

Partiossa on alkanut moni seurustelusuhde. Osa suhteista on kukoistanut aikansa ja sittemmin päättynyt, mutta osa suhteista on jatkunut koko loppuelämän. Yhteisen partioharrastuksen myötä suhteen molemmat osapuolet ymmärtävät toisen viikonloppuretket ja sunnuntaiset kokoustamiset. Lisäksi molemmilla on partion vaikutuksesta melko samanlainen arvomaailma, mikä antaa suhteelle hyvän pohjan.

Partiohurmaamisen ABC Partiossa potentiaaliseen morsian- tai sulhaskandidaattiin ei tehdä vaikutusta sivistyssanoilla vaan ennemminkin mahdollisimman pitkällä partiolyhenteiden luettelolla. Pohjaan

palamattoman kaurapuuron tarjoileminen aamupalaksi antaa yhtä hyvän vakuutuksen kokkaustaidoista kuin kolmen ruokalajin illallinen. Huolta ei tarvitse kantaa omakotitalonrakennustaidottomuudesta, sillä olennaisempaa on osata pystyttää teltta mahdollisimman nopeasti ja vedenpitävästi. Ulkonäkökysymyksiinkään ei tarvitse kiinnittää paljon huomiota, sillä metsäoloissa tuulipuvun muodikkuus nousee aivan eri luokkaan kuin kaupunkiympäristössä.

Partioparin muodostustavat Partioparit muodostuvat pääsääntöisesti kolmella eri tavalla: yhteislippukunnissa, sisaruslippukuntien yhteistoiminnassa tai leireillä.

Tuomas Sauliala

Neljäs vaihtoehto partiopariutumiselle on etsiä seurustelukumppani muualta ja vähitellen saada hänet mukaan partiotoimintaan. Yhteislippukunnissa ilmapiiri on usein varsin toverillinen, mikä saattaa estää partioparien muodostumisen, muttei kuitenkaan tee sitä

mahdottomaksi. Sisaruslippukuntien väliset suhteet ovat jo yhdistystasolla monesti viharakkaussuhteita. Tyttölippukunnat eivät aina haluaisi järjestää veljeslippukuntansa kanssa eräextreme-retkiä, ja poikien mielestä tyttöjen partiointi on pelkkää kiiltokuvien vaihtelemis-

Ensimmäinen partiopari muodostui jo aivan partioliikkeen alkutaipaleella, olivathan B-P ja Lady Olave molemmat partiolaisia.

liu Marte Annu

ta. Kun yhteisymmärrykseen toiminnan laadusta vihdoin päästään, on ympäristö parinmuodostukseen oivallinen. Yleisimmin partioparin muodostuminen tapahtuu leiriolosuhteissa. On kuitenkin huomattava, että leiriheilastelusta on tullut eräänlainen klisee, mikä painostanee leiriheilan etsintään. Leirielämä on yleensä varsin hektistä ja intensiivistä, ja leirillä tutustuu uusiin ihmisiin nopeasti. Nämä seikat selittänevät sen, miksi leireillä syntyy paljon partiopareja. Leiriolosuhteissa tuore pariskunta pääsee myös heti kokeilemaan yhteisen arjen pyörittämistä, sillä leirillä kaikki askareet teltan siivouksesta ruoanlaittoon tehdään yhteistuumin. Leirillä alkaneen

suhteen kompastuskiveksi koituu usein leirin päättyminen, vaikka muun muassa sosiaalinen media tarjoaakin suhteen ylläpitämiseen nykyään hyvät välineet.

Parista useampilukuiseksi Partiojohtaja.fi-lehti on tehnyt Partionavigaattori-videon, jonka lopussa todetaan hupaisasti, että partiopolun päämäärä on partioperheen perustaminen. Partioperheessä molemmat vanhemmat ovat partiolaisia ja lapsetkin pääsevät totuttelemaan partiolaiselämään jo varsin varhaisessa iässä. Monet partioperheiden lapset saavat ensi kosketuksensa partioon joko lippukunnan retkellä tai suuremman leirin perheleirillä rattaissa väiski päässä istuen.

Platonisen partioystävyyden olemassaolo Partiojohtaja.fi on esittänyt lukijoilleen myös kysymyksen, montako partioparia vastaaja tuntee. Näyttää siltä, että valtaosa vastaajista tuntee ainakin yhden parin ja moni useammankin. Kun omista partiotutuista löytyy monta partioparia, herää kysymys, onko platonista partioystävyyttä edes olemassa? Mielestäni on. Usein sangen pienissä partioympyröissä liikkuu huhuja mahdollisista partiosuhteista enemmän kuin työpaikoilla. Tästäkin huolimatta partiossa on paikka myös sukupuolten väliselle ystävyydelle. Totuus on myös se, että ensimmäinen partiopari muodostui jo aivan partioliikkeen alkutaipaleella, olivathan B-P ja Lady Olave molemmat partiolaisia.

Liity Trekki-faniksi.

Teksti: Jouni Laaksonen

Joel Ahola

Kolmen yön taidonnäyte Er ävaellu ksen s uomenmestaru u s kilpailut ja partiotaitokilpailut

m u i stut tavat toi s ia an , m ut ta ne myös eroavat toi s i sta an vars in paljon . Tämän vuoden er ävaellu s ki sat järjeste t tiin Hämeen järviyl ängöll ä syysku u ssa . Erävaelluksen SM-kisoissa korostuu kaksi asiaa. Ei riitä, että osaa kaiken, jos ei selviä maaliin. Eikä riitä, että on kuntoihme, jos ei osaa mitään. Ensinnäkin on oltava riittävän hyvässä fyysisessä kunnossa ja osattava suunnistaa, ja toiseksi on osattava pitää omista jaloistaan ja muusta voinnistaan niin hyvä huoli, Kilpailureitti esitteli Hämeen järviylängön kauneimpia kohteita, kuten kuvan Kyynäränharjun Liesjärven kansallispuistossa.

Päätimme kuitenkin jättää preppauksen tekemättä, sillä halusimme vain lähteä kisaamaan ja jättää opiskelut kouluun.

onen.

Laaks

Jouni

että selviytyy maaliin. Tämän vuoden kisassa keskeyttäneitä oli 22 % joukkueista, mikä on sattumoisin täsmälleen koko 42 vuoden keskiarvon mukainen lukema. Sinänsä urakka ei ole mahdoton kenellekään normaalikuntoiselle. Tänä vuonna haastetta lisäsivät torstain ja lauantain rankat sateet. Kilpailijoiden jalkineet olivat märät kisan ensi sekunneista lähtien, eivätkä ne ehtineet kuivua koko kisan aikana. Yksi tärkeä osa valmistautumista onkin jalkahuolto. Ovathan omat kisakengät sellaiset, että ne eivät hierrä monen päivän märkämarssinkaan jälkeen? Ehkäistäkö rakkoja vaseliinilla, vedenpitävillä sukilla, urheiluteipillä vai keinoiholla? Mutta maaliin pääseminen ei vielä takaa minkäänlaista sijoitusta, vaan sijat ratkotaan tehtävärasteilla. Jos haluaa menestyä, täytyy olla hyvät tiedot kaikissa neljässä tehtävien osaalueessa. Partiotaitokisoissa julkaistaan etukäteen tehtäväluettelo, mutta erävaelluskisoissa ei. Näin opiskelua ei voi rajata kovin tehokkaasti. Toki kilpailualue, kisan nimi sekä tehtäväpäällikön ja muiden avainhenkilöiden ammatit ja osaamisalueet antavat aina hieman vinkkejä siitä, mistä aihepiireistä voisi tehtäviä tulla. Tietty fyysinen rasitus ja haastavuus kuuluvat erävaelluksen SM-kilpailujen luonteeseen.

Partiolaiset Ville Kukko ja Henri Pussinen maalissa.

Kisaparini totesi pari vuotta sitten maaliin tullessamme osuvasti: ”Ei tätä tunnetta missään muualla koe.” Kisa oli ollut rankka eikä mennyt meidän osaltamme tuloksellisesti kovin hyvin, mutta silti maalissa oli vahva itsensä voittamisen tunne.

Peruspartiolaiset ensimmäistä kertaa erävaelluksen SM-kilpailuissa Tämän vuoden kilpailun johtaja Niko Blomberg, joka on myös partiolainen, muistelee kisaa onnistuneena. – Pääsin seuraamaan monen ison rastin toi-

mintaa. Mieleen jäivät esimerkiksi puunkaato, jousiammunta ja molemmat tulentekotaitoja mittaavat tehtävät. Toisaalta mieleen jäi järjestelyorganisaatiomme toiminta: kaikilla avainpaikoilla oli erittäin kokeneita kilpailijoita ja omia kavereitani, joihin saatoin luottaa sataprosenttisesti. Myös kaikki muut talkoolaiset olivat loistavia ja asiaan sitoutuneita, Niko kiteyttää. Entä miltä kilpailu vaikutti ensimmäistä kertaa osallistuneesta kilpailijasta? 17-vuotias Ville Kukko on ahkera partiolainen. Hän osallistui tänä syksynä ensimäistä kertaa erävaelluksen SM-kisoihin kaverinsa Henri Pussisen

Ville Kukko.

Henri ja Ville tulentekorastilla.Tehtävän aluksi piti valita, ottaako polttopuukseen tuoreen, eilen kaadetun mäntyklapin, polttopuukuivan, mutta 30 sekunniksi veteen upotetun halon vai täysin kuivan polttopuun. A:ssa oli tarjolla eniten pisteitä, mutta myös suuri riski jäädä kokonaan pisteittä.Ville ja Henri valitsivat tehtäväpäällikön näkemyksen mukaan järkevimmän vaihtoehdon eli B:n ja onnistuivat keittämään veden säädetyssä ajassa.

Joel Ahola

Lähtötehtävässä kukin partio sai koivuhalon, nahanpalan ja kirveen, jonka varsi oli katkaistu. Kirveelle piti tehdä uusi varsi sekä teränsuojus. Samalla hetkellä, kun kilpailu alkoi, alkoi rankkasade.

Erävaelluk sen SM -k ilpailut Matka:

x 30 km + lisärastit ma -- Avoin sarja 100 km 70 nit aa ter -- Nuoret, naiset, ve % + lisärastit max 30 lisärasteja ei , -- Retkisarja 70 km

Tehtävät:

Erä-SM

Joel Ahola

ja -taidot – Erävaellustiedot s ja -suojelu mu nte – Luonnontu palvelu tus las – Ensiapu ja pe – Suunnistus Partiotaitokisat

Vartion/Partion koko

2 (retkisarja 2–4)

3–5

Kesto

4 päivää

2 päivää

Fyysinen rasitus

suuri

pienempi

Kädentaidot

pienempi rooli

suurempi rooli

kanssa. Pojat antoivat partiolleen nimen PePa, joka tulee sanoista peruspartiolaiset. – Erä-SM on paljon rankempi kisa kuin PTkisa. Kilpailu kestää kolmen yön yli ja matkaa kertyy nuorten sarjassakin toista sataa kilometriä, jos kiertää kaikki lisärastit, Ville pohtii. – Huolimatta siitä, että olimme ensikertalaisia, saimme mukaan oikeat varusteet ja ruokaakin oli sopivasti. Jos olisimme halunneet taistella tosissaan voitosta, meidän olisi pitänyt opiskella kilpailuja varten. Päätimme kuitenkin jättää preppauksen tekemättä, sillä halusimme vain lähteä kisaamaan ja jättää opiskelut kouluun.

Tunnelmaa ensimmäisen illan yöleirissä.

Ensi syksynä kilpailu järjestetään Lapin mahtavissa maisemissa. Villeltä ne jäänevät väliin. – Ensi vuonna syksyn kirjoitukset lienevät esteenä, mutta sen verran jäi kisahammasta kolottamaan, että lähdetään joskus uudestaan! Kirjoittaja on retkeilyyn erikoistunut vapaa toimittaja ja tietokirjailija sekä syksyn 2011 erävaelluksen SM-kilpailujen tehtäväpäällikkö.

Tulokset ja lisätietoja :

-- www.suom enlatu.fi/erasm -- www.erasm .fi

Teksti Salla Kukko Kuvat: Lasse Roiha

Sukellus

turkulaisuuden syvimpään olemukseen Hei rakas päiväkirja!

Tänä än olin Turu ssa ystävieni Antsan , Aten , Alinan ja Lelen k an ssa . Osalli stu imme Knaki - nimi s een partiotaitokilpailu un .

Aleksi ”Lele” Niemelä, Salla Kukko ja Alina Jokela tehtäväkäskyn kimpussa Tuomiokirkolla.

Lähdimme kisaan perjantaina koulun jälkeen Hämeenlinnasta junalla. Matkalla puhuimme kaikenlaista kisa-asiaa, ja Turkuun päästyämme paikalliset huivikaulat opastivat meidät partiokololle, jossa meidän oli määrä yöpyä.

Kisa alkaa Lauantaina ilmoittautumisten, alkupuheiden ynnä muiden jälkeen lähdimme vauhdilla liikkeelle, sillä tehtävänämme oli suunnistaa valokuvien avulla ympäri keskustaa ja nopeudesta luvattiin pisteitä. Kävellessämme erään kuvan osoittamaan paikkaan katsahdin taakseni ja huomasin kauhean asian. Pahin vastuksemme KaTu Survival Team, eli lyhyemmin KaTu, oli seurannut meitä koko ajan ja yritti nyt esittää viatonta naamaa. Meidän Kumiankkojen viikonlopun ainoa tavoite oli päihittää Helinä, Kekä, Sampsa ja Ira – tuon tavoitteen aioimme saavuttaa. Kuvarata ohjasi meidät rastille, jossa piti tutkia tuomiokirkkoa ja vastata kysymyksiin. Lähdimme kohti Turun kauppahallia, josta oli määrä ostaa tarvikkeet ruokarastia varten ja valmistaa hampurilaisia. Ruokarastilla tapasimme jälleen KaTu Survival Teamin, joka oli ehtinyt paikalle ennen meitä. Olimme hieman järkyttyneitä, sillä olimme hetki sitten reilusti edellä. Onneksi ajalla ei ollut enää väliä. Kumiankat kuitenkin lähtivät ennen KaTua, sillä olimme nopeita tekemään ruokaa. Hyvästelimme vastustajamme ja suuntasimme kohti seuraavia tehtäviä.

Kumiankkojen prinsessana Eräällä rastilla tehtävänämme oli esittää valitsemamme laululeikki Turun linnalle menevässä bussissa. Ideana oli kai piristää turkulaisia, mutta eivät he lähteneet mukaan leikkiimme. Vedimme ”Vauva-hai”-leikin kuitenkin fiiliksellä ja ainakin itsellämme oli oikein hauskaa. Turun linnalla meidän piti valmistaa jätesäkeistä keskiaikainen puku prinssille tai prinsessalle. Itse sain luvan olla Kumiankkojen prinsessa, joten päälleni alettiin teipata muovia. Puku oli oikein tyylikäs. Päädyimme lopulta satamaan, jossa Antsan ja Lelen oli määrä meloa Aurajoessa. Tietenkin juuri heidän meloessaan alkoi sataa kaatamalla,

Lele (vas.) ja Antti ”Antsa”Vaahtera hieromassa kauppaa jauhelihasta.

Erään rastin tehtävänä oli juosta maila kädessä ja huutaa samalla turkulaisten jääkiekkoilijoiden nimiä. Kauppahallissa valuutaksi kelpasivat kisan jakamat kupongit.

ja pojat olivat aivan märkiä tullessaan takaisin. Vedimme sadetakit niskaan ja kävelimme reippaasti Kakolan vankilalle, josta meidän piti leikisti paeta. Meistä tulisi varmaan hyviä rosvoja, sillä selvisimme rastista täysin pistein. Ainakin sen jälkeen, kun olimme sopivasti lahjoneet ja jutelleet mukavia rastimiehen kanssa… Pääsimme myös näyttelemään, kun tehtävänä oli kehittää Turku-aiheinen näytelmä Samppalinnan teatterilla. Täytyy myöntää, että iltaohjelmaan päässeet päivän parhaat näytelmät olivat huimia. KaTu Survival Teamia ei ollut

näkynyt pitkään aikaan, ja meitä alkoi vähän huolestuttaa. Alkuvaiheessa kun olimme tottuneet näkemään vastustajaamme joka käänteessä. No, hälläväliä, sillä me Kumiankat lähdimme kohti päivän viimeistä rastia. Loppuillan ja yön vietimme koululla, jonne kaikki mukavat tutut kerääntyivät pikkuhiljaa. Jossain vaiheessa vanha ystävämme KaTukin saapui paikalle.

Ja voiton vei… Sunnuntain ohjelmaan kuului muun muassa ruotsinkielistä sananselitystä, kolmiottelua ja

melonnassa Antsa ja Lele joutuivat ksi. ise lem ste ka n uro sadeku var tion kohtalona sen elli ed in Parempi se ku . en oke ollut pulahdus Auraj

verryttelyjumpan vetämistä. Erään rastin tehtävänä oli juosta ympäri luistelurataa maila kädessä ja huutaa samalla turkulaisten jääkiekkoilijoiden nimiä. Koko juttu piti kuvata videolle ja näyttää rastimiehille maalissa. Viimeisenä tehtävänä ompelimme itsellemme hienot ”(k)nakit” jotka saimme kiinnittää partiohuiveihimme. Maalissa järjestäjät pitivät puheen ja julkaisivat lopulta kolme parasta joukkuetta. Kumiankkoja ei jostain syystä mainittu näiden

Louhen Tyttöjen Mirva Matikka nauttimassa syntymäpäivähampurilaistaan Knakin ruokarastilla. Nam nam!

Ruokarastilla sai kerrankin valmistaa herkkuruokaa eli hampurilaisia.

joukossa, joten menimme KaTun kanssa anelemaan, että järjestäjät kertoisivat, kummat meistä olivat lopulta olleet parempia. Jännittyneinä kuuntelimme, kun järjestäjät mainitsivat ensin Kumiankkojen tulleen kuudensiksi ja viimein saimme huokaista onnellisina, kun KaTu Survival Team oli tullut seitsemänneksi. Kilpailu oli mahtava ja viikonlopun tavoite kävi toteen. Rakkain terveisin, Salla PS. Itse asiassa Survival Teamin jäsenet ovat hyviä ystäviämme aikaisemmista partiotapahtumista. PPS. Knaki oli turkulaisten samoajien ikätovereilleen järjestämä kaupunkikilpailu, joka järjestettiin Turussa 10.–11.9.2011.

Ko lu m n i

Hanna Alakulppi

Tähtireportteriksi

Partiolehteen?

Vuonna 2012 ilmestyy uudenuutukainen Partio-lehti – oletko sinä mukana tekemässä kaikkien aikojen partiojulkaisua? Etsimme nuoria, idearikkaita toimittajia loistavaan porukkaamme.

Partio tuli kaupunkiin – jääkö se sinne? Partion alkukoti on luonnossa. Meillä Suomessa se tarkoittaa metsää tai merta. Aistittavissa on kuitenkin ilmiö, jossa metsässä suunnistamisen sijaan valitaan suunnistuksen kaupunkiversio eikä retkelle lähdetä kännykän kuuluvuusalueen ulkopuolelle. Olemme ikään kuin muuttamassa pois kotoa, vaihtamassa metsämökkiä kaupunkikaksioon. Voimakkaan kaupungistumisen syitä lienee ainakin se, että partiointi kaupunkiolosuhteissa koetaan nyt uudeksi ja ihmeelliseksi ja sen ajatellaan kuuluvan aikaamme. Kyse on oikeastaan jonkinlaisesta trendistä, eikä siitä, ettemme haluaisi toimia luonnossa kuten ennenkin. Kaupungissa hetken oltuamme tulemme kyllästymään betonisiin asfaltilla verhoiltuihin kaupunkinäkymiin ja todennäköisesti löydämme takaisin metsään ja merelle. Tahdomme palata vaihteleviin luonnonmaisemiin joko kosteaan havumetsään tai raikkaaseen saaristoon. Emme kuitenkaan pääse kokonaan pois kaupungista, vaikka ”pääsisimmekin kotiin”. Muodostamamme sidokset ympäröivään urbaaniin maailmaan ovat niin vahvat, että emme pysty irrottautumaan. Hyviä luontosuhteita on kaupunkielämän keskellä muistettava vaalia. On hienoa, että on mahdollisuus toimia kahdessa eri ympäristössä, mutta emme saa unohtaa, mistä olemme lähteneet.

Annik a Öhman

Edellytämme kokemusta lehtikirjoittamisesta (esim. lippukunta- tai piirilehden toimittamisesta) sekä mahdollisuutta sitoutua pestiin vähintään vuoden ajaksi. Lähetä vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrot itsestäsi ja kokemuksestasi lehden teossa 31.12. mennessä Partio-lehden päätoimittajalle Jaana Ketolalle osoitteeseen jaana.ketola@partio.fi. Jaanalta voi kysellä myös lisätietoja puhelimitse numerosta 040 8348447. 33

Testaa, millainen kisailija olet! Onko partioki soi ssa k äyminen s in u lle h u pai sa a yhdessäoloa? Onko menest ys vain mahdolli sta bon u sta ja Annu

omien taitojen testa ami sta ,

Mar telius

jonk a toivot johtavan tu loksiin? Vai l ähenteleekö ki sataktiikk a s i jo ammat ti u rheilua?

1. Piirilehdessä on kisakutsu. Mitä teet sen luettuasi? A) Ryhdyt kasaamaan itsellesi kisavartiota. B) Merkkaat viimeisen ilmoittautumispäivän muistiin. C) Käännät sivua, sillä osallistumisesi kisaan on selvää. 2. Kisavartiolle tarvitaan nimi. Millaisen nimen vartiosi valitsee? A) Jonkin hauskan, joka naurattaa jokaista rastihenkilöä. B) Etunimien ensimmäisistä kirjaimista muodostettu yhdistelmä on hyvä. C) Samalla nimellä on kisattu jo vuosia, eikä sitä sovi vaihtaa. 3. Kisavartion kokouksessa tulkitaan tehtäväluetteloa. Kuinka se sujuu? A) Arvaat muutaman, mutta suurin osa mystisistä nimistä jää arvoitukseksi. B) Mietit kaikki mahdolliset anagrammit ja sanaleikit ja keksit noin puolet. C) Olet selvittänyt niin monet tehtäväluettelot, ettei nimien ratkominen tuota päänvaivaa.

4. Miten valmistaudut kisoihin? A) Käyt kaupassa ostamassa maistuvat eväät. B) Kertaat ensiapua ja partiohistoriaa. C) Tarvittaessa opettelet savannin eläimistöä ja sotilasarvoja. 5. Millaisessa asustuksessa lähdet kisaamaan? A) Mukavasti hupparissa. B) Kuorivaatteissa säässä kuin säässä. C) Trikoot ja tekninen paita niiden olla pitää.

6. Vartiosi saapuu rastille, ja huomaat sen olevan pistesuunnistus. Mitä ajattelet? A) ”Jos saamme heikosti pisteitä, niin sanotaan, että menimme maisemareittiä.” B) ”Ei ole vahvuutemme, mutta aina tästä on selvitty.” C) ”Kompassi käteen ja kellot käyntiin!” 7. Millä rastilla osaamisesi pääsee parhaiten esiin? A) Tuuria ja veikkausta vaativat yllätysrastit ovat alaasi. B) Ruokarasti on bravuurisi. C) Mitä haastavampi puutyö, sen parempi.

Eniten A -

vastauk sia

Rento ska

bailija

kivaa. Olet issa tule olla so ki een tä et , asi on kosti menn Kisafilosofi hottaja: hei ko n e ge ill o en h yhteis heität ilm vartionne äspaussia ja ev t a ta ik o d ea n eh s tavoit rastin jälkee ei haittaa, jo a u n . Si ti a. es u aa jutt u totaalis pari hausk epäonnistu ö nty u ki u al p p s tai jo kisoista umpeutuu on letkeä ja ki in n em ei h m yö , että e voi m Pääasia on uistoja, joill m a ja tt o u sk m , au sia h arhaasi tona on uu kuitenkin p tät kisoissa ri Y a. ra au min n stressiä. estymisestä et ota men

auk sia:

Eniten B -vast

Taitopelaaja

si. pii kisamotokse la, ei tuurilla, so ol id ta ja la ol aa Tied partiollisen os näyttää kaiken ikka Kisoissa haluat n menestyä, va vartionne voiva sa ki ot et sk U itu si. mise . Niistä ko ne at heikkoutensa om on e a nn oj lla ait io st vart taan peru enetykset kuita em st pi et la, til llis as do ar mah vussa ja ruok lla, kuten ensia ttestaavilla rastei . Haluaisit kehi es si pääsevät iin ito ta t aa lla rh te pa aja t joilla rten voisi uraavia kisoja va se ja n na te aja fis sa aa ki tyä istusta tai gr alaa pistesuunn nk ha i as av na . tree silmällä pitäen intaa puutyötä piirrosten tulk

kojen iseksi. Kumiank ilu tekee nälkä -kisassa 11 20 i ag Kn Kaupunkiseikka e tera himoitse ah kösvaraus. Va yk ” a sa oll nt a ”A ita Antti arvostelijoilla ta ta ut m , sta ai hampuril

Eniten C-vastuksia:

Olympiatason partiokisaaja

”Kun kisoihin lähdetään, niin siellä sitten kisataan” voisi olla ajattelumallisi. Tunnet kisa vartionne taktiikan ja tiedät omat vahvuutesi. Hallitse t vaativat ja fyysiset lajit, etkä välttämättä liiemmin pidä arvailutehtävistä. Olet ollut mukana jos jonkinlaisiss a kisoissa ja osaksi juuri kokemuksen ansiosta olet men estyksekäs kisoissa kävijä. Jokaisista kisoista havitte let uutta kunniakirjaa kolon seinällä olevan rivin jatk eeksi. Jos tarjoutuisi mahdollisuus osallistua partiot aitojen EM-kilpailuihin, haluaisit vartiollesi ehdottomas ti liput kisakoneeseen.

Lasse Roiha

8. Viimeisenä ennen maalia on taitoratatyyppinen kiritaival. Millaiset ovat voimavarasi? A) Raahaudut radan läpi viimeisillä voimillasi. B) Selviydyt radasta hieman hengästyneenä. C) Menet ketterästi yli, ali ja ympäri, ja suoriudut radasta nopeasti. 9. Tuloslistasta on juuri julkistettu lopullinen versio. Vartiosi on sijoittunut kolmen kärkeen. Mitkä ovat ensimmäiset mietteesi? A) Oho, enpäs olisi uskonut!” B) ”Suorituksemme oli kieltämättä tasaisen hyvä.” C) ”Tavoite saavutettu.”

10. Piirikisoissa menestyttyänne vartiosi aikoo osallistua SM-kisoihin. Miten on, ilmoittaudutteko? A) Ei. Jäätte nauttimaan saavutetusta menestyksestä. B) Kyllä. Luulette, ettette välttämättä menesty, mutta osallistutte kokeilumielessä. C) Kyllä. Sitähän tässä on koko ajan haettu, ja tämähän oli vasta verryttelyä. Annik a Öhman

Va ru s t e n u r k k a

Teksti: Hanna Alakulppi Kuvat: Teemu Heikkilä

Hehkeänä Hehkeänä metsässä metsässä Olimme hiihtänee t tunnin partiok äm pällemme . K aikki olivat hiestä märkiä . Ku n lopu lta pä ä simme si sälle , er ä s ryhmästämme kysyi: ” Voi s ko joku l ait ta a valot pä älle , e t tä löydän pyyhkeen ja hi u stenku iva ajan tä ältä rink asta ja pä äsen s u ihku u n? ” Tu liko sin u ll a pak at tua ihan oike anl ai s e t hygieniavaru stee t m u k a an?

Henkilökohtaiset hygieniavarusteet pitäisi ainakin retki- tai leirikirjeen mukaan pakata mukaan kaikkialle. Mutta mitä ne oikeastaan ovat? Hammasharja on aina hyvä olla mukana, ja naamaa ei tarvitse kuivata paidan helmaan, jos mukana on myös pieni pyyhe. Koska kukaan ei halua kantaa mukanaan ylimääräistä, kannattaa etsiä matkakokoisia pulloja saippuaa ja sham-

poota varten. Pesuaineiden puuttumiselle ei käy tekosyyksi se, ettei laukkuun mahtunut. Mikäli pieniä pulloja ei ole saatavilla, pakkaa rinkkaan edes palasaippua. Reissuun voi ottaa myös yhteiset pesuaineet koko porukalle.

Ei suihkua tai saunaa? Peseytyminen ilman suihkua tai saunaa luo aina

Pihistä

Panosta

Vauvan kosteuspyyhkeet

Yksittäispakatut kosteuspyyhkeet

Matkakokoiset pullot, jotka voi täyttää itse shampoolla tai saippualla, tai palasaippua

Valmiiksi matkakokoiset shampoot ja saippuat

Hammasharja kylppäristä

Matkakokoinen hammasharja, jossa on samassa myös hammastahna

Vieraspyyhe

Matkakokoinen mikrokuitupyyhe

omat haasteensa. Mutta älä huolehdi siitä turhan paljon, sillä silloin kukaan muukaan ei ole päässyt suihkuun. Suihkullekin on kuitenkin vaihtoehtoja. Kesällä peseytyminen ei tuota hirmusuuria vaikeuksia, onhan Suomi tuhansien järvien maa. Hankkiudu veden ääreen, ota mukaasi sanko ja kauha (tai vaikka ruokalautanen) ja upea luonnonmukainen suihku on sinun! Talvella tai silloin, kun vesialueita ei ole lähettyvillä, peseytymisen voi suorittaa kosteuspyyhkeillä.

Ylellisyyttä keskellä korpea Jos rinkassa on ylimääräistä tilaa, kaupoista löytyy vaikka minkälaista purkkia ja putelia, joilla saat leirillä hieman ylellisyyttä. Hiukset saa näyttämään puhtaammilta kuivashampoolla, ja

Ilman savetteja en lähtisi leirille, sillä ikinä ei voi tietää, mitä tapahtuu. Pohjanmaalainen leirikonkari

Hammasharjaa ei kannata unohtaa kotiin, mutta hammastahnan voi hyvin ottaa kimpassa kaverin kanssa.

Partakoneen tarpeellisuutta metsäolosuhteissa kannattaa miettiä.

Kukin pakkaa retkelle mukaan tärkeäksi katsomansa tavarat. Kannattaa kuitenkin muistaa, että usein sama henkilö myös kantaa nämä tavarat.

vedenkestävä ripsiväri kestää metsässäkin. Kannattaa kuitenkin huomioida, että hajusteet ja hien haju yhdessä voivat tyrmätä kaverisi vielä pahemmin kuin pelkkä hien haju.

vahingossa, paljastaa eräs gallupiin vastannut. Kaikkien vastanneiden keskuudessa kotiin jäävien tavaroiden lista on muutenkin pitkä.

Siltä löytyvät muun muassa kynsiviila, hajuvesi, hiusharja, meikit, partavaahto, pyyhe ja vartalovoide.

Konkareiden vinkit Entä kun varustelistalla eivät ole vain henkilökohtaiset hygieniavarusteet, vaan sinne rinkkaan pitäisi mahtua myös kaikki muu kumisaappaista haarukkaan? – Nykyään en lähde leirille ilman kynsiharjaa. Sillä saa pois pinttyneimmänkin lian, kertoo lappilainen leirikonkari. Pikagallupin mukaan hygieniavarusteista useimmin mukana ovat hammasharja ja hyvänä kakkosena sinnittelevät kosteuspyyhkeet. – Hammasharja jää yleensä kotiin, mutta

Partiolaiselle oiva joululahja: pussukka, johon on kerätty erilaisia leirillä tarvittavia hygieniatarvikkeita. Kokenut retkeilijä

Asiantuntijan TOP 5 -vinkit leiriä varten: 1. Puhdistusliinat Ehdoton MUST HAVE! Ota mukaan sekä kasvoille että intiimialueelle tarkoitettuja puhdistusliinoja. Jos suihkuun ei pääse, liinoi lla pystyy pitämään hygieniasta huolta ja saamaan itselleen raikkaan olon nopeasti.

2. Hiukset Ennen metsään lähtöä kannattaa pestä hiuks et. Pitkät hiukset kannattaa kiinnittää esimerkiksi ranskalaisille leteille. Hiukset pysyvät pidempään puhtaina, kun niihin ei jatkuvasti koske. Lyhyille ja helposti rasvo ittuville hiuksille suosittelen kuivashampoota, jolla voi pelastaa leirin viimeiset päivät.

3. Meikki Älä käytä meikkiä! Meikin puhdistus on mets ässä vaikeaa, ja mikään ei ole mauttomampaa kuin levinneet meikit leirillä. Kann attaa antaa luonnollisen kauneuden hehkua!

4. Bepanthen-voide Ihana tuote! Käy haavojen ja ruhjeiden hoito on, mutta myös ohut sipaisu huuliin silloin tällöin pitää huulet terveinä ja antaa kauniin kiillon. Suosittelen!

5. Vesi Jos sattuu olemaan niin hyvä tuuri, että leirilt ä löytyy kaivo, luonnonpuro tai muu vastaava, niin nopea kasvojen huuhtelu jääky lmällä vedellä raikastaa olon sekä antaa kauniin punan poskille. Asiantuntijana estenomiopiskelija Iida Aarnio Nuotiotytöistä.

Cincin Blingbling

gisKoivula Maahisista Helsin Janika Saarinen ja Suvi . issa elm unn en talvella glittert tä järjestivät ryhmänsä retk nen Hä . een min Mikko Jalo ryh Retkelle osallistui myös maan ling oli huippu ja nimeno ngb Bli cin mukaansa Cin i. en retk kyseisten tyttöjen näköin ä ”spa”, vaikka oli talvi, eik – Muistan, että siellä oli kko Mi , köä säh ksevaa vettä tai meidän kämpällä ole juo muistelee. an lähteen” lumihangen kes Tytöt olivat taikoneet ”kuum asta pad nan a-altaasta, johon sau kelle kumisesta lasten uim aisia vyn ohella saattoi saada eril Kyl tä. vet kaadettiin kuumaa teen Läh ta. leis iuta rah mm. kau hoitoja, jotka oli tehty itse etty pist joka oli varmuuden vuoksi vieressä oli musiikkisoitin, an, ettei se kastuisi. suureen ja kaikuvaan kattila lui e soi niin kovaa, että se kuu Fac er Pok – Lady Gagan kko. joka paikkaan, kertoo Mi herätenkin se, kun retkeläiset kui oli essä retk tä lein Vil nasana n mu nasrahkaa Älä pure tettiin yöllä tekemään ana ta -biisin soidessa taustalla.

Par tioretki lisämausteilla M o n i ss a li pp u k u n n i ss a o n ta pa n a pi tä ä le ir ej ä , jo i ss a o hj el m a pa r t io m a i si n e a k t iv it ee t t ei n ee n k ie t o u t u u jo n k in a ih ee y m pä r il le . n T ee m a v o i t u ll a ta it o m er k i stä v u o d en a ja , sta ta i pe r in t ei stä . V ä li a lk u pe r ä st ll ä id e a n ä ei o le se lv il l ä ed es se n k ek si jä .

Otso Nuotio

Janika Saarinen ja Suvi Koivula antavat kaikkensa retkijärjestelyihin – ja aina teeman mukaisesti.

Koo n n u t: S ä d e Pa lm u

Hurjaa halloweenmenoa

Suvi, Janika ja villit ideat

Veera Hatakka

Suvi Koivula ja Janika Saarinen ovat todellinen tehopari retkiä suunniteltaessa. – Idea retkeen voi lähteä oikeastaan mistä vaan, selittää Janika.Yleensä me vaan chillataan jossain, puhutaan ensin tunti kuulumisia ja nähdään sitten vaikka joku lei ja keksitään järjestää Havaiji-retki. Suville ja Janikalle partion parhaisiin puoliin kuuluvat sen monipuolisuus ja mahdollisuus toteuttaa hulluja ideoita niin, että kaikki ovat innoissaan mukana. – Mä en tiedä muuta harrastusta, jossa voisi ilmaista itseään niin monipuolisesti, Suvi toteaa. Cincin Blingbling on vain yksi esimerkki Suvin ja Janikan järjestämistä retkistä. Muistamisen arvoinen oli jouluretki Pömppis, jonka nimi tuli siitä, että retkellä syötiin erityisen hyvin. Ohjelmassa oli kaikkea jouluista, kuten muovisen joulukuusen koristelua.Ystävykset kertovat ottavansa retkelle aina rekvisiittaa mukaan. Perinteeksi on muodostunut ripustaa discopallo kattoon roikkumaan.

Tuuspartio järjestää joka vuo si halloweenaiheisen retken, jonka teema vaihtuu hieman joka vuosi. Tänä vuonna aiheena ovat zom biet. – Perinne on niin vanha, ette n edes tiedä, milloin retki on järjestetty ensimmäistä kertaa, Joonas Lehtonen nauraa. Parhaiten hänelle ovat jääneet mieleen monenlaiset yöherät ykset, kuten hälytys etsimään mystisesti kadonnutta johtajaa. Johtaja n olivat tietenkin kaapanneet erinäköiset karma isevat halloweenolennot. Ret kellä järjestetään perinteisesti myös kummitusd isko, mikäli retkipaikka sen sallii.

Supermiehet Tuuspartion hall

oweendiskossa.

Vuodenajat sekaisin Sveitsissä Sveitsiläisellä Astrid Wiederkehrilla on monia hyviä muistoja teemaretkistä. Hänen lippukuntansa Wildmannli (suom. Villi-ihmiset) on järjestänyt retkiä esimerkiksi kääntämällä vuodenajat päälaelleen. – Talvisiin kesämeininkeihin kuului uinti uimahallissa, ja kesäretkellä leikittiin lumisotaa vuoristossa, Astrid kertoo. Viimeksi järjestettiin retki nimeltä Wiki ja vahvat partiolaiset. Siinä viikinki Wiki ja muut viikingit haaksirikkoutuivat partioretken lähistölle ja tarvitsivat partiolaisten apua. – Retken aikana muun muassa rakennettiin viikingeille vene, jolla he saattoivat jatkaa matkaansa. Sitä ennen oli suunnistusta, jossa jokaiselta rastilta löytyi veneen rakennustarvikkeita. Astridin lippukunnan retkillä on tärkeää olla aina asiaan kuuluvat vaatteet päällä. Siksi tälläkään kertaa ei viikinkityylistä tingitty.”Sveitsiläiset maanviljelijät” -teemaista kesäleiriä varten kaikki johtajat olivat hankkineet käsiinsä perinteiset sveitsiläiset alppivaatteet.

Suvi Koivula

Tyttöjen järjestämällä Pömppis-retkellä oltiin joulutunnelmissa.

Haukkuva Koira ja Laulava Susi inkkaritunnelmissa Kyypartio Kyyjärveltä teki yhtenä kesänä intiaaniaiheisen retken vanhaan kyläkouluun Aho-Vastingin kylään. Retki sai nimekseen Ahon Apassit. Idea retkeen lähti vanhan ohjelman mukaisesta Intiaani-suoritusmerkistä. – Retkellä ammuttiin jousipyssyillä, ratsastettiin itse tehdyillä keppihevosilla, käveltiin puujaloilla, askarreltiin intiaanipäähineet ja huovutettiin intiaanikoruja, Eeva-Liisa Hakola muistelee. Isommat partiolaiset saivat myös kokeilla värikuulaammuntaa, joka oli ollut pitkäaikainen toive lippukunnassa. Erityisen hyvä tunnelma oli aloitusseremoniassa, jossa juotiin mustaherukkamehua ja jokainen sai polttaa rauhanpiippua. Seremoniassa kaikille annettiin intiaaninimi, joita retkeläiset olivat innokkaita keksimään. Pian kyläkoulun pihalla kirmasi hurjissa sotamaalauksissaan muiden muassa Haukkuva Koira ja Laulava Susi.

Astirdin oma arkisto

Astrid Wiederkehrin sveitsiläinen lippukunta on leikkinyt lumisotaa kesäleirillään.

Joulu maistuu myös metsässä Moni pähk äilee jou lunajan kiireiden k an ssa , ku n pitäi s i tehdä sitä ja tätä ja s it ten on viel ä ne jou lu ruoat. Testiryhmä Järven pä än Me tsänk ävijöi stä kokeili , ku ink a vaike a a jou lu ruoan valmi staminen on kotikeit tiön s ijasta re tkikeit timell ä me tsässä .

Näin se tehdään. Suvi Tuominen opastamassa Tuukka Pihlajaa porkkanankuorinnan saloihin.

Markus Ketola

Kinkkujen ja laatikoiden teon lomassa oli aikaa pohtia, miltä ruoan tekeminen metsässä vaikuttaa. – No, helppoa kuin heinänteko, sanoi puuroa keittävä Riina Seppälä. – Helppoa kuin joulukuusen haku, tokaisi perunalaatikkoa valmistava Kirsti Salmi. Mukaan taiteiltiin myös rosolli. Kun perunat haettiin pois imeltymästä, huomattiin,

Aloitimme kokeilun kuorimalla perunat. Tämä sujuikin yhteistuumin hyvin nopeasti. Kuorimisen jälkeen perunat jätettiin pehmenemään retkikeittimen syövereihin. Odotteluajan tes tiryhmä pelasi otsalamppujalkapalloa. Palattuamme peleistä perunat olivat jo valmiita. Perunat survottiin ja vietiin imeltymään jauhojen kanssa yön ajaksi.

Kinkkua kokiksessa Seuraavana päivänä kuorimme porkkanat. Kinkku valmistettiin retkikeittimen kattilassa. Englantilaisen neuvon innoittamana se keitettiin Coca-Colassa.

Helppoa kuin joulukuusen haku.

Retkikeittimellä tehty kinkku: + Hyvää + Yllättävän samankaltaista - Aavistuksen kuivempaa Retkikeittimellä tehty porkkanala atikko: + Ei mitään eroa +Kuiva pehmeys koostumuksessa - Vähän kuivempi Retkikeittimellä tehty perunalaat ikkko + Aromikkaampi + Perunoissa hyvä koostumus

Iloa ja tuskaa Vertailun vuoksi ruoista tehtiin myös uuniversiot, mutta retkikeitinkokkailullakin oli faninsa. – Mielenkiintoista, ja siinä oli itse tekemisen vaiva. Ei mitään kaupparuokaa, Riina pohtii. – Koet joulun ilon, Kirsti toteaa. – Tai tuskan, Riina naurahtaa. Testaajien mielestä jouluruoista jäivät vielä puuttumaan piparit ja joulutortut, retkikeittimellä valmistetut tietenkin. M a r ku s K e to l a

Markus Ketola

Ja lopuksi on aika selvittää, miten retkikeittimellä valmistettu jouluruok a pärjäsi keittiössä valmistetulle.

että yhden kattilan sisältö oli palanut. No, siinä oli verotus eilisillan peleistä.

Jouluruokien valmistus on aikaa vievää puuhaa, joten keittimen polttonestettä kannattaa varata riittävästi.

Perunoiden kypsymistä odottamassa Riina Seppälä ja Kirsti Salmi. Markus Ketola

Joulupöydän antimet.

Markus Ketola

Ts e k k a a

Lastenkirjaklassikot viehättävät edelleen Pide t yn ruotsal ai sen l astenkirjailijan Astrid Lindgrenin kirjoja on lu e t tu l ap sille jo 1960 - lu vu lta l ähtien , jolloin hänen en simmäi s e t teoks en sa ilmest yivät. Kaikki muistavat lapsuudestaan ainakin yhden Astrid Lindgrenin kirjottaman sadun. Vaikka kertomukset onkin suunnattu lapsille, huomaa niistä vanhempana lukijana erilaisia asioita kuin lapsena. Niiden teemoja havainnoi ja tulkitsee eri tavalla, mikä tuo tuttuunkin satuun paljon uutta sisältöä.

Saariston lapset on oivallista talvilukemista lievittämään kesän kaipuuta. Saaristolaiselämä näyttää parhaat puolensa, kun Melkersonien perhe suuntaa kesävieraaksi Tukholman saaristoon Saltkråkanin saarelle. Perheen pojat ystävystyvät nopeasti saaren muiden lasten kanssa, ja heidän isosiskonsa Malin tapaa kauppareissulla sattumalta tulevan miehensä. Kuten arvata saattaa, saarella sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Veljeni Leijonamieltä voisi sanoa hieman poikkeukselliseksi lastenkirjaksi, sillä sen keskiössä ovat kuolema ja sen jälkeinen elämä. Aivan tarinan alussa veljekset kuolevat meidän maailmassamme, mutta päätyvät toiseen, erikoiseen maailmaan nimeltä Nangijala. Varsinkin fantasiakirjallisuuden ystävälle Veljeni Leijonamieli on lukemisen arvoinen lastenkirja. Annik a Öhman

Tuore Trivial Pursuit ilahdutti ajankohtaisuudellaan Trivial Pursuit Master Ikä: 16+ Pelaajamäärä: 2– Trivial Pursuit on viime vuosina tuonut mieleen pelin, jonka kysymykset (ja ehkä ne vastauksetkin) puolet suomalaisista osaa ulkoa. Myös kysymysten ajankohtaisuudessa on ollut toivomisen varaa. Nyt huutoon on vastattu. Trivial Pursuit Master on nykysukupolven Trivial, jossa on 3 000 uutta kysymystä viidessä tutussa kategoriassa. Kokonaisuudessaan peli on tuttu ja turvallinen, vaikka pieniä viilauksia onkin tehty. Pienet kolmiot, joita kerätään pelinappulaan,

WSOY

ovat toisesta päästä hieman nappulaa korkeampia. Näin niiden paikalleen laitto on aiempaa helpompaa. Hi ll a nd Kilpailuviettiäni hivelee Kn ow lto myös se, että nF inl an d O kolmiokysymyky sestä toiseen ei pääse yhdellä heitolla, vaikka heittäisikin kuutosen, kuten joissain versioissa on ollut. Uudessa Trivialissa on mukana myös ajastinkello, johon testiryhmämme ei ihastunut.Vastausaikaa on hyvä rajata jollain tapaa, mutta tässä kohdin vaikkapa tiimalasi toimisi

PUKINKONTTIIN

paremmin. Ajastin pitää nimittäin hermoja raastavaa pimputusta, joka vielä kiihtyy loppua kohden. Samanaikainen ajatustyö osoittautui hyvin hankalaksi. Pientä miinusta tulee myös pelilaudan epäselvistä väreistä kolmiokysymyksissä. Kysymysten joukossa on nyt ensimmäistä kertaa myös ”kuvakysymyksiä”, jotka ovat sinänsä hauska idea.Valitettavasti minikokoisten kuvien tulkinta oli ajoittain hyvin haastavaa. Pienistä kauneusvirheistä huolimatta Masterversio on odotettu ja tervetullut peli. Tärkeintähän tässä pelissä ovat riittävän monipuoliset ja ajankohtaiset kysymykset.Vai osaisitko sinä vastata, kenen kanssa Ruotsin kruununprinsessa Victoria avioitui kesällä 2010? E li n a Es ko l a

Tätä suo sitte len

elu

vost r a a ff e L

Kaunista katseltavaa

Iris Ohjaaja: Ulrika Bengts Pääosissa: Agnes Koski nen, Tobias Zilliacus, Ma ria Salomaa, Magnus Krepper Kesto: 1 t 24 min Ikäraja: K 7

Säde Palm un arkisto

Iris on koko perheen elo kuva, joka kertoo nimens ä mukaisesti Iris-tytöstä. Iris on vuonna 1890 kah dek sanvuotias ja elänyt kok o elämänsä Tukholmassa hie nostoelämää taiteilijaä tämän taiteilijapiirien ym itinsä ja päröimänä. Isää hänellä ei enä ä ole. Kun Iris joutuu äid Pariisin-matkan ajaksi in köyhien sukulaisten ho iviin Ahvenanmaalle, on ymmällään.Yksinkertain hän alu ksi aivan en elämä saaristossa on kaukana Iriksen tutust tä: Iris ei ole koskaan nuk a ym pär istö skunut puisessa mökissä, syönyt aamulla puuroa nuotiolla tai edes leikkin , lämmitellyt yt muiden lasten kanssa . Hän on pikkuvanha hie tottunut seurustelema nohelma ja an vain aikuisten kanssa . Silti Iris kohtaa uuden elämänsä rohkeasti, vai kkakin omalla erikoisel Ajatukset kuolemasta la tavallaan. askarruttavat Iristä, jok a näkee toistuvasti unt saaresta. Onneksi saarist a Ku oleman on väki ottaa Iriksen alk ukankeudesta huolimatt sen lämpimästi vastaan. a melkoiEno opettaa Iristä pur jehtimaan ja huolehtim ja hienoisten hankaluuk aan itse stään, sien kautta Iris oppii kyl än lapsilta, mitä ovat leik ystävyys. Silti tarvitaan kim ine n ja monta kokemusta lem mikkipossuista karkuretk kuin Iris löytää oman pai een , enn en kkansa, eivätkä painajaise tkaan vaivaa enää. Vaikka elokuva onkin saa nut kritiikkiä teatraalis uudesta, on se lempeä hektisille ja epäesteettisi vaihtoehto lle tietokoneanimaatioil le. Iristä on luonnehdittu kaiseksi, mutta tässä tap vanhanaiauksessa se on kohteli aisuus. Päähenkilön ja vereidensa luonnonlähei hänen ikätonen ja yksinkertainen lap suus on kaunista katsel pätee myös visuaalisesti. tavaa, mikä Filmin voisi melkein mis sä kohtaa vain pysäyttää tulokseksi Suomen kul ja saada takauden maalaukselta näyttävän kuvan. Elokuv sopii hyvin herkkiin kuv an musiikki iin ja tunnelmiin, mutta sitä on arvosteltu kliseis musiikki tarjoaisikaan eksi.Vaikkei mitään uutta, on äänima ailm assa eräs harvinaisuus. nimittäin ensimmäinen Iris on pitkä suomalainen ruo tsinkielinen koko perhee n elokuva.

YLE Kuvapalvelu / Anne Hämäläinen

S ä de Pa lm u

Meripartiotoiminnan käynnistäminen vaatii pitkäjänteisyyttä Viime ke vä änä U u denma an Partiopiirin S i u ntion Kos kik ar at - lippu kunnasta tu li meripartiolippu kunta , kun er ä s paikk aku ntal ainen l ahjoit ti yhdi st ykselle yhdeksänme tri sen Golden S hamrock - purje veneen .

Vaikka vene on jo talviteloilla, riittää puuhaa myös syksyllä. Lippukunnan sudenpennut rakentavat tikkaita veneeseen.

Teksti: Mikko Vesa Kuvat: Lasse Roiha

Siuntion Koskikarat on ollut meripartiolippukunta aiemminkin, mutta keväisen venelahjoituksen myötä lippukunnassa alkoi jälleen erikoistuminen meripartiotoimintaan. Lippukunnan venevastaavaksi nimitetty Mikko Malmgren, 34, kertoo, että nyt aloitettu purjehduskausi kului ennen kaikkea johtajiston meripartiotaitojen päivittämisessä. Johtajien tietojen ja taitojen kehittäminen veneenkäsittelyyn ja merenkulun teoriaan liittyvissä asioissa on välttämätöntä, jotta seuraavien vuosien aikana lippukuntaan saadaan koulutettua uusia innokkaita kippareita.

arkisto. skikarojen Siuntion Ko

nen S/Y Wir ta

– Meripartiotoiminnan käynnistäminen ei onnistu sormia napsauttamalla, vaan vaatii toimia pitkällä aikavälillä, Mikko toteaa.

alli: 1977 -- Vuosim 9,05 m -- Pituus: 3,05 m -- Leveys: 1,80 m -- Syväys: 4m korkeus: 1 n -- Masto 200 kg -- Paino: 3 ujitemuovi ateriaali: L m -- Runko an satama ma: Pikkal -- Kotisata

Meripartiossa on vetovoimaa Siuntion Koskikaroissa valmistautuminen tulevien meripartiolaisten kouluttamiseen aloitettiin jo keväällä, kun Mikko ja hänen nuorempi johtajaystävänsä osallistuivat veneenohjaajakurssille. Johtajien kouluttamisen ja ve. tositoimissa neeseen tutustumisen lisäksi lippukunnassa on Wir tanen meripartiotoiminnan alkutaipaleella keskitytty purjehdus- ja veneenhuoltotaitoisten ihmisten etsimiseen. Kiinnostusta on riitSiuntion Koskikarat ry on aktiivinen ja voimaktänyt. Osa lippukunnan kaasti kasvava lippukunta Siuntiossa, Länsi-Uujäsenten vanhemmista on dellamaalla.Vuonna 1989 perustettu lippukunta lähtenyt innokkaasti meon yksi Siuntion suurimmista lapsille ja nuorille ripartiotoiminnan taustaharrastustoimintaa tarjoavista yhdistyksistä, ja tukijoiksi. Myös johtajien sen toiminnassa on mukana noin 100 suomenkaveripiiristä on löytynyt ja ruotsinkielistä jäsentä. Lippukunnan kolo, apuvoimia. Åvalla, on vanha kunnantalo Siuntion kirkon– Erään sudenpennun kylällä. isä, joka työskentelee tek- Veikko ja Jaakko naulauspuuhissa. J o h a n n a K a n e rva nillisessä korkeakoulussa, osoittautui suureksi avuksi veneen moottorin syyshuoltotöissä. Hän oli itse sen, että lippukunnan nuoret ja veneilystä kiindä mitä milloinkin käsketään, Mikko kuvailee. erittäin aktiivinen ja ehdotti meille, että voisi nostuneet jäsenet voisivat saada kipparinpaperit Seuraavan purjehduskauden tavoitteeksi ottaa osia huollettavakseen, Mikko kiittelee. parhaimmillaan jo 18 vuoden ikäisinä. Mikko kertoo sen, että kaikki lippukunnan jäLippukunnanjohtaja Johanna Kanerva – Purjehdusten järjestäminen itsenäisesti senet pääsisivät tutustumaan veneilyyn. Ja jos puolestaan kertoo, että Siuntion Koskikarojen vaatii ainakin kolmen vuoden koulutusputken, kaikki menee nappiin, voidaan Siuntion Koskitoiminnalle riittää kysyntää, eivätkä kaikki hajos aikaisempaa veneilykokemusta ei ole, Mikkarojen vene nähdä myös kotivesiä kauempana. lukkaat tahdo edes mahtua olemassa oleviin ryhko muistuttaa. miin. Muun laadukkaan toiminnan lisäksi uusia Löytyypä Siuntion Koskikarojen jäsenistöstä Kolmen vuoden koulutusputki jäseniä voi houkutella meripartiotoiminta. kiinnostusta purjehtimista kohtaan tai ei, kouVaikka tämän vuoden kokemusten perusteella lutusta ainakin on tarjolla ympärivuotisesti. Vemeripartiotoiminnan tulevaisuus Siuntion Kosneilyvastaavana toimimisen ohella akelan peskikaroissa näyttää hyvältä, pitää lippukunnan Päivä merellä huipensi tiä lippukunnassa hoitava Mikko kertoo, että venevastaava vielä jalat maassa. Meripartiotoipurjehduskauden talvikuukausina lippukunnan ryhmät tekevät minnan vakiinnuttaminen luontevaksi osaksi Ensimmäisen purjehduskauden huipentumaksi kokouksissa meripartiotoimintaan liittyviä tai lippukunnan toimintaa vaatii useiden vuosien Mikko katsoo lippukunnan tarpojille tarkoiläheisesti sitä sivuavia aktiviteetteja. kovaa työtä. Keskeistä on nuorten partiolaisten tetun syksyisen päiväpurjehduksen, joka tehEsimerkiksi Mikon oman lauman marraspitkäjänteinen kouluttaminen. tiin mitä parhaimmissa purjehdusolosuhteissa kuun ohjelmaan kuului tikapuiden nikkaroin– Seuraavat vuodet ovat lippukunnan meriPorkkalan edustalla. ti veneelle – ilman niitä kun talveksi pukkien partiotoiminnan kannalta haastavia, mutta jos – Kaikki sujui hyvin, koska oli riittävästi päälle nostettuun veneeseen olisi ollut vaikea nuoret innostuvat veneilystä, on vaivannäkö aikuisia ja motivoituneita tarpojia. 12-vuotiaat kiivetä. sen arvoista, Mikko arvelee. ovat siitä kiitollinen ikäryhmä, että tarvittaessa Pitkän aikavälin tavoitteeksi Mikko kertoo he osaavat istua rauhallisesti paikoillaan ja teh-

Siuntion Koskikarat

Partiotaival alkoi suurin odotuksin Virol ahtel ai s en lippu kunnan R ajan Reippaiden k aks i su den pentua Pau l a R ajajärvi ja Pee tu Nihtil ä aloit tivat partiour an sa hyvill ä mielin .

Petri Rajajärvi

Niina Lahtela

Peetu Nihtilälle partiokokoontuminen oli toinen koko partiouran aikana. Ohjelmassa oli nimilapun askartelua.

aa tulevalta Paula Rajajärvi odott lippukunnan leiriä. an om lta de vuo partio

Paula on 6-vuotias, juuri partioharrastuksen aloittanut sudenpentu. – Tähän asti olemme leikkineet esimerkiksi laululeikkejä. Toisella kerralla teemme nahkasta nimilapun partiohuiviin. Kivointa on ollut leikkiminen, Paula kommentoi. Hän tuntee lähes kaikki lauman jäsenet jo etukäteen. – Olemme käyneet samoissa harrastuksissa, kuten ratsastuksessa ja liikuntakerhossa.

Partio on tuntunut Paulasta mukavalta, ja hän odottaa jo kovasti lippukunnan leiriä. 7-vuotias Peetu oli toista kertaa mukana kokouksessa. Odotukset tulevasta partiourasta ovat hyvät. – Toivon, että oppisin soutamaan. Lisäksi odotan leirejä tai retkiä. Myös uusia kavereita on jo löytynyt. N i i n a L a hte l a

Uudet seikkailijat perustaitojen äärellä Lou hen Ty t töjen u u nituore s eikk ailijavartio Ke tu nleivät teki eril ai sia s eikk ailijoiden aktivitee t teja en simmäi s ell ä re tkell ä än Par ai sill a . Kaikki aktiviteetit kuuluivat Tervetuloa-vaiheen jälkeen tulevaan Pohjoisen ilmansuuntaan ja olivat luonteeltaan peruspartiotaitoja. Viikonlopun aikana tutustuttiin kirveen, sahan ja puukon käyttöön, yövyttiin laavussa, tutustuttiin erilaisiin nuotioihin ja sytytettiin nuotio useampaankin kertaan, valmistettiin maittavaa retkiruokaa retkikeittimellä ja huolehdittiin

samalla keitinten kunnosta. Lisäksi jokainen nosti ja laski vuorollaan lipun. Retkellä etsittiin myös metsässä sijaitsevia rasteja kartan avulla.

Viikonloppu huipentui lupauksenantoon Vaikka aktiviteetteja oli paljon, ei niiden suorittamisessa tullut lainkaan kiire, koska kaikkea tuli harjoiteltua kuin itsestään osana retkeä. Kommelluksiltakaan ei vältytty. Suunnistukseen tarkoitettu kartta ei ollutkaan kyseisestä alueesta, joten edes rastimiehet eivät tainneet löytää rastejaan, puhumattakaan suunnistavista seikkailijoista. Eräs rastimies oli myös epävarma siitä, mikä naru seikkailijoiden olisi pitänyt onnistua nuotiolla katkaisemaan, joten lopputuloksena oli mielikuvitusnaru. Retken lopuksi kaikki seikkailijat saivat ensin osoittaa taitonsa eri

aktiviteeteissa heidän vanhempiensa toimiessa yleisönä. Tämän jälkeen seikkailijat antoivat juhlallisesti lupauksen. Oli aika kirjata aktiviteetit aktiviteettikortteihin ja pujottaa huiveihin itse tehdyt seikkailija-osmonsolmut.

Ketunleivät-joukkueen tekemät aktiviteetit (Pohjoinenilmansuunnasta) - kirves - puukko - retkikeitin - retkiruokaa - saha - nuotio - siniristilippu - sytyke - yö laavussa

M i r i a m Lu ot s i l a

otsila

m Lu

Miria

Lupausta antamassa koko poppoo. Vartionjohtajat Petra Haapasaari ja Sara Ketovuori sekä seikkailijat Kaarina Valve, Adriana Sillari, Rosariina Lastunen ja Milla Salonen.

Silja Pietikäinen

M on i ku lt tu u r i s u u s on osa partioar k e a K a j a an i ssa Mitä hyvää monikulttuurisessa partiossa on? Se, että tutustuu erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin. Meidän ryhmässä on ollut esimerkiksi venäläinen teemapäivä.

15 -vuotia an Elina

Vartiossanne on sekä suomea että venäjää kotikielenään puhuvia nuoria. Millaista se on? Ei ole mitään ihmeellistä eroa. Suomalainen ja venäläinen kulttuuri ovat tosi samanlaisia, ruoat ehkä eroavat vähän toisistaan.

iloi sta pu heen sorina a

Miten houkuttelisit vasta Suomeen muuttaneen ikäisesi tytön mukaan partioon? Sanoisin hänelle, että kannattaa tulla, sillä siellä tutustuu uusiin ihmisiin, on tosi mukavaa ja pääsee leireille. Itse asiassa houkuttelin jo kolme kaveriani mukaan partioon, ja he ainakin ovat tykänneet! Meillä on tulossa vuoden alussa yhteinen leiri venäläisten kanssa, ja sitä me odotetaan innolla. Siellä puhutaan sekaisin suomea, venäjää ja englantia. Onko teidän ryhmässä ollut kiusaamista tai muita ongelmia vartiolaisten erilaisten taustojen vuoksi? Ei ole ollut mitään ongelmia. Kaikki ryhmäläiset on kavereita keskenään – ei silloin kiusata.

Partio ja monikulttuurisuus Partion tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuus harrastaa partiota huolimatta siitä, mitä kieltä puhuu äidinkielenään tai missä päin maailmaa on syntynyt. Partiossa tärkeintä on mielekäs tekeminen yhdessä ja uuden oppiminen, ei se, onko sattunut syntymään Keuruulla vai Mogadishussa. Monikulttuurisuus partiossa tarkoittaa monia asioita, esimerkiksi tutustumista maailman eri kulttuureihin ja tapoihin sekä mahdollisuutta oppia lisää myös suomalaisesta kulttuurista. Se tarkoittaa myös sitä, että partiotoiminnassa jokainen saa olla mukana omana itsenään. Monikulttuurisuuden työkalupakki valmistuu keväällä 2012. Se on kaikille partiolaisille tarkoitettu tietopaketti monikulttuurisesta partiotoiminnasta. Työkalupakki tuotetaan osana Suomen Partiolaisten AVAUS-monikulttuurisuushanketta, jota rahoittaa Euroopan unioni. Lisää tietoa partion monikulttuurisesta toiminnasta löytyy osoitteesta www.partio.fi/monikulttuurisuus.

Millaisia odotuksia sinulla on tuleville partiovuosille? Odotan sitä, että pääsen vetämään pienten ryhmää ja että saan edelleen nähdä kavereita. Tietysti odotan myös ensi vuoden ulkomaanreissua sekä ensi kesän piirileiriä Suuntaa. S i lj a Pi e ti k ä i n e n j a E m i li a F r a nt s i

Lue lisää Kajaanin Eränkävijöiden monikulttuurisesta toiminnasta Partiojohtaja.fi-lehden marraskuun numerosta.

Kajaanilainen Elina Ursin on houkutellut mukaan partioon jo kolme kaveriaan.

Ursinin vartion kokou ksi ssa ku u lu u venäjäks i ja s uomeksi . Elinan lippu kunnassa K aja anin Er änk ävijöi ssä moniku lt tu uri su u s on luonnollinen osa lippu kunnan toiminta a .

Lähde vierailulle Senegaliin koloillassa Lippu ku ntapostin m u k ana teidänkin lippu ku nta anne on ilmest yny t Woomalroolipeli . Partio - lehti pä ät ti selvit tä ä , mi stä peli ssä on kyse ja miten sitä pel ata an . Pelin ideana on saada vastaus mahdollisimman moneen Senegalia koskevaan kysymykseen. Tässä muutamia tapoja siihen, miten pelin voi käytännössä pelata.

Pieni ryhmä:

lla

Vir

Maanviljely on Senegalin tärkein elinkeino.

s pienellä Peli toimii myö se paikoista ryhmällä.Valit rtiokeskus, esimerkiksi pa terveyskeskus. mikroluotot ja een ryhmään Jokaiseen pien hin vain 2–3 ry tarvitsee tällö uim s yö m pi lä mäläistä. Katso ta as om se valit ta kortteja ja aat.Voit jättää rh pa i äs st le mie ja kysymyksen jonkin roolin e rooleille ei pois, jos kaikill riitä esittäjää.

Pieni ja keskikokoinen ryhmä:

Ryhmiin jakaminen onnistuu esimerkiksi näin: Kirjoita paperilapuille paikka ja rooli. Jokainen saa ottaa yhden lapun ja sen jälkeen tehtävänä on etsiä omaan paikkaan kuuluvat. Tämän jälkeen anna jokaiselle pienryhmä lle paikka, jossa he voivat rauhassa tutustua omiin rooleihinsa. Jokainen ryhmä saa myös korttipakan, josta löytyy seuraavat kortit: tausta, roolit ja kysymykset . Ryhmillä on aikaa tutustua oman paikkansa tieto ihin ja harjoitella tilannetta. Kun kaikki ryhmät ovat valmiita, kokoonnu taan yhteen ja pelinjohtaja jakaa kaikille kysym yslaput ja kynät. Siirtykää kaikki ensimmäiseen paikk aan, esimerkiksi partiokeskukseen, ja katsokaa, mitä siellä tapahtuu. Muut ryhmäläiset yrittävät selvittää partiokeskus-ryhmäläisiltä vastaukset kysym yksiin. Isolle ryhmälle soveltuvat ohjeet löydät roolip elin mukana tulevasta peliohjeet-kortista. Anna jokais elle vartiolle jokin paikka tai sekoita ryhmät täysin.

Keskikokoinen ryhmä:

Pelinjohtajan tehtävät enne n

peliä:

– Tutustu peliin huolellisesti.

– Valitse ryhmien lukumäärän mukainen m äärä korteissa mainittuja paikk oja ja kirjoita paikkojen kysym ykset paperille. Kopioi kysymys papereita joko yksi ryhmälle tai joka iselle pelaajalle oma. – Valmistele lav asteita tai hank i lavastemateriaa leja ja rekvisiitt aa . Jos pelin valmistele miseen on enem m än aikaa ryhmän ka nssa, anna ryhm än tehdä lavasteet itse. Huolehdi pe lipaikalle myös ky niä.

Jaa pelaajat 3–5 hengen ryhmiin sen mukaan, montako paikkaa tahdot käyttää ja paljonko ryhmäläisiä on. Mitä use sitä t, ota kan pai amman kauemmin peli kestää.

Vinkki!

Kokeile peliä myös ulkona , esimerkiksi leirillä. Mer kitkää paikat kartta an ja yhdist äkää peli esimerkiksi suunnistukse en!

Aktiviteetit Seikkailijat: Vieraalla maalla Tarpojat: Luovuus – Ilmaisu sekä Kansainvälisyys ja vieraat kulttuurit Samoajat: Auttava käsi Vaeltajat: Luovuus ja Kansainvälisyys Te k s ti : H a n n a A l a ku l p pi

LU K U V

DE LU K U K AU UODEK SI •

K SI K S I • K E SÄ

Alus- ja välivaatteet

KO TIN A

KOAKAOILMA M

lämmintä pehmeää luomuvillaa Meiltä myös villasukat, lapaset, kaulurit, päähineet ja pohjalliset.

HAKUAIK A ON K ÄY NNISSÄ! Tilaa ilmainen hakupaketti www.yfu.ﬁ 30 kohdemaata • Opit kieliä • Kansainvälistyt • Luot arvokkaan kontaktiverkoston • Saat ystäviä • Tutustut kulttuureihin • Koet uudenlaista perhe-elämää • Kehität itseäsi

Tilaa ilmainen tuotekuvasto: 03-871 460 • www.ruskovilla.fi

S UOMEN YOUTH F OR U NDERSTANDING RY

www.yfu.ﬁ

Niina Lahtela

Mukava harrastus ei rasita kanssa, ja tämä on kaikin puolin kivaa. Tulee tehtyä muutakin kuin istuttua kotona. Täällä voi opettaa lapsille asioita, joita on itsekin oppinut.

EU:n vapa aehtoi stoiminnan teemavuosi alk a a oll a loppu s uor all a . K ävimme j utut tama ssa tarpojavartiota ve täviä samoajapoikia Haminassa . 17-vuotiaat Joni Lindfors ja Tuomas Lindroos vetävät Ankan pojat -nimistä vartiota. Ryhmässä on 12-vuotiaita poikia ja muutama 14-vuotias. Tuomaksen mielestä ryhmän pitäminen on ollut hauskaa ja tasaisen mukavaa. – Tässä pääsee puuhaamaan nuorten

Kivoja ja kasvattavia kokemuksia

Jonista vartion vetäminen on tietyllä tavalla verrattavissa vapaaehtoistyöhön. Joni aikoo jatkaa ryhmän vetämistä kunnes menee armeijaan. – Aloitimme vartion kanssa syksyllä. Aloittaminen oli helppoa, ja ryhmän edeltävä vetäjä oli mukana ensimmäisillä kerroilla. Tulin avoimin mielin mukaan ja olen oppi-

nut hyvin. Minulla on aiempaakin kokemusta nuorten kanssa toimimisesta. Olen ollut leireillä teini-ikäisten lasten kanssa ja lisäksi olen ollut seurakunnan isoskoulutuksessa. Tuomas ei myönnä, että hän olisi ollut koskaan väsynyt partioon. – Olen jättänyt muita hommia syrjään partion takia. Tämä on lähinnä harrastus, en pidä tätä pakotteena, hän sanoo. Tuomas kertoo, että saa partiosta mielenkiintoisia kokemuksia ja nuorten kanssa toimiminen kasvattaa. Hän on myös miettinyt nuorisotyötä eräänä ammattivaihtoehtona. N i i n a L a hte l a

Ankan pojat -vartio on kokoontunut syksyn aikana noin kymmenen kertaa ja mukavaa on ollut.

Ke von k an jon i r ä j äy t tä ä ta j u n n an Miljoonien vuos ien tak ai sessa ma anjäri st yksessä synt yneen k anjonin seinät k aikuvat vaeltajien iloi sesta pu heen sorinasta ja k ätke vät s i sä än sä ku lkijoiden hiljai se t a atokse t. Tämä mai s emakokem u s on todell a ku u ma a k ama a .

Kevon rotkolaakso pysäyttää kulkijan komeudellaan.

Vanamo Jokitalo pistää poronlihaa poskeen Akukammilla.

Teksti: Aino Juslén Kuvat: Aino Juslén

Huipentuisiko teidän vuotenne ensi kesänä vaellukseen? Samoajavartion kurkistaessa Taivas kattona – sammal mattona -taskuun tulee eteen hauska tehtävä suunnitella, valmistaa ja toteuttaa oma erävaellus kaukana kololta. Selviytymistarppo johdattaa tarpojat samalle polulle vartionjohtajan tai luotsin kanssa. Seikkailijoiden kolmanteen vuoteen puolestaan kuuluu vaellus väli-ilmansuuntana.

matkoja helppokulkuisia hiekkapohjaisia polkuja. Itse kanjonissa kivikkoiset polut vaativat enemmän keskittymistä ja jyrkät nousut ja sadat portaat tuovat kunnon ponnistelua reitille. Kaukoretkimerkki Karhunhampaan suorittamiseen reitti sopii ihanteellisesti, tosin kaikenlaiseen näytteenottoon tarvitaan luvat erikseen.

Pienille porukoille

Luonnonpuistot ovat tarkimmin varjeltuja luontoaarteitamme. Sen vuoksi Kevo ei sovellu suurille vaellusjoukoille vaan toimii parKevon reitti on ihanteellinen vaelluskohde, jos haiten vaelluskaksikolle tai vartion kokoiselle ei halua suunnistuksen kannalta vaativaa maasjoukolle. Kevon reitti on reilun 60 kilomettoa. Koska luonnonpuistossa voi kulkea ainorin mittainen. Nuoremmille ikäryhmillekään astaan merkittyjä polkuja, seuraillaan karttaa kanjoni ei kuitenkaan jää tavoittamattomaksi. enemmän mielenkiinnosta. Koska laskeuduEdestakainen vaellus pohjoisen aloituspisteeltä taan jälleen rotkoon tai ylitetään vesistö? Kevon palkitsee, sillä koko komeus avautuu yllättävän ja etenkin Kuivin reitin eteläpäässä on pitkiä lähellä Utsjoelle johtavan tien linja-autopysäkkiä. Reitin vara. Fiellun putous on reitin kohokoht ren leiriytymispaikat ovat erin-

Helppo suunnistaa, vaativa kulkea

omaisesti huollettuja, ja niitä on kohtuullisin välimatkoin. Luonnonpuistossa yövytään vain merkityillä paikoilla.

Sieltä tarinaa on monta, joki rotkoon vie… Lapin vaellusten ehdotonta antia ovat jokien ylitykset. Kylmä vesi kipristelee jalkoja, ja pieni jännitys pystyssä pysymisestä väreilee ilmassa. Kevolla kahlaamoille on asennettu vaijereita ylityksen tueksi, mikä takaakin melko turvallisen tuntumanoton. Tulvat saattavat nostaa vedenpinnan niin korkealle, että ylitys ei onnistu. Siitä saa kuitenkin tiedon etukäteen Metsähallituksen palvelupisteistä. Ehdoton ohjelmanumero vaelluksella on luontobingo. Etukäteen tehtyihin ruudukoihin kuuluvat ainakin tunturisopuli, riekko, väinönputki ja kuukkeli. Kuka saa ensimmäisenä rivin täyteen? Onnekkaimmat voivat nähdä Harry Potterin pöllön – tunturipöllön.

Tuo ma s

lial

Kevon luonnonpuiston pinta-ala on 712 km². Se on perustettu 1956 ja laajennettu 1982.

Tänä vuonna Ylä-Lapissa vilisi tunturisopuleita.

Jamboreella Reinin kainalossa

Viiden tähden jokil aivari steily, pull amössöleipä ä , ultimate a , hartauksia ja vaikut tava haikki – näi stä oli ESG - jamboree teht y. liikaa väkeä, minkä vuoksi jonottaa täytyi ainoastaan pullamössöleipää, jota meille tarjoiltiin liikaakin. Pienellä leirillä oli myös helppo löytää ystävänsä yhä uudestaan.

”Flash mob” herätti kiinnostusta Leirin ohjelmarunko oli kummallinen, mutta toimiva. Päivään kuului pääohjelma, ateriat, aamunavaus ja iltaohjelma. Päivän pääohjelma

Reinin varrella haikin välietappia juhlivat Sara Rissanen (vas.), Jonna Sippola, Saara Vilkkilä ja Miina Aaltonen.

Saana Pöyhönen.

Tämänkesäinen leiri oli kolmas ESG-jamboree, ja se järjestettiin yhtä aikaa oikean maailmanjamboreen kanssa. Moni hinnan vuoksi Ruotsin jamboreen väliin jättänyt pääsi Saksassa haistelemaan kansainvälisiä tuulia. ESGjamboreella oli mukana noin 300 partiolaisia Norjasta, Unkarista, Sveitsistä, Saksasta ja tietysti Suomesta. Nuorimmat osallistujat olivat ensimmäisen vuoden tarpojia. Leirillä ei ollut

Hilla

Hilla Ruuska

ka Ruus

ESG-jamboree pyöri Reinin jokilaakson maisemissa, joita ihasteltiin sekä sammakko- että lintuperspektiivistä.

Sini Huotari ja Senja Skyttä taivaltavat Reinin varressa kulkenutta haikkireittiä.

valittiin ilmoitustaulun listalta. Yhtenä päivänä oli tarjolla jagger-peliä, jossa huidottiin pehmustetuilla miekoilla, ultimatea, baseballia, jalkapalloa ja monia muita lajeja. Toisena päivänä jokainen maa oli järjestänyt pari työpajaa, joissa puuhailtiin kaikkea mahdollista suklaatäytteisistä tikkupullista katapulttivesisotaan ja lipunryöstöön. Koko leiri sekoitettiin päiväohjelmien ajaksi, mikä tarkoitti paljon uusia kavereita ympäri Eurooppaa. Leiriin kuului päiväretki Reiniä pitkin viiden tähden jokilaivalla läheiseen Koblenz-nimiseen kaupunkiin. Matka kesti parisen tuntia suuntaansa, joten aikaa riitti jäätelön syöntiin ja kauniiden maisemien katseluun. Koblenzin kaupunkisuunnistuksen jälkeen kaikki leiriläiset kerääntyivät Rein- ja Moseljokien risteykseen tekemään ”flash mobin”, eli kaikki leiriläiset jähmettyivät minuutiksi paikalleen äänimerkin

FAKTA

ESG -jamboree

ESG eli European Scout and Jungschar Group on Eu roopan NMKY:n (Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys ) partiolaisten ohjel maryhmä. ESG-toimintaan voivat osall istua kaikki NMKYja NNKY-taustaise t lippukunnat, joita on Suomessa noin 12. Lippukunnat osallistuvat ESG:n kansainväliseen toimintaan, jonka ru ngon muodostavat vuotuiset nuorten johtajien koulutuk set ja yli 16-vuotiai den seminaarit.

kuultuaan. Ohikulkijoilla oli ihmettelemistä, ja koko tapahtuma videoitiin. Paluumatkalla Loreleyhin jokilaivan kannella järjestettiin kisa, johon kuului singstar-laulua, catwalk-kävelyä ja hula-hulavanteen pyöritystä. Boatpartyssa pompittiin niin paljon, että laivan alakerran ikkunat tärisivät ja valot välkkyivät. Meininki oli mahtava. Saavuttuamme perille meitä odotti kävelymatka pimeässä takaisin leiriin. Pelkästään kävelymatkasta ja jyrkistä portaista Reinin kukkuloille voisi kirjoittaa oman juttunsa.

Matkalla Reinin vartta pitkin Selvimmin mieleen painui haikki, joka oli leirin puolivälissä. Haikilla oli kolme reittivaihtoehtoa: edistynyt, keskitaso ja helppo. Valitsimme keskitason ystäväni ja kolmen muun suomalaisen kanssa. Haikkiryhmiin sekoitettiin partiolaisia kaikista maista, ja niin tuli tutustuttua hyvin muiden maiden ihmisiin. Matka taittui pääosin nopeasti ja helposti, mutta välillä pystysuorat metsärinteet olivat pelkkää tuskaa. Ryhmämme kolmelle norjalaistytölle ilkeät nousut olivat liikaa, ja he pääsivät molempina haikkipäivinä loppumatkan autolla. Paluumatkalla ryhmän pienuus oli eduksi ja pääsimme syömään schnitzeliä kylän ravintolaan. Matkalla juteltiin paljon suomalaisen ja keskieurooppalaisen partiotoiminnan eroista. Seuralaistemme ilmeet olivat näkemisen arvoisia kertoessamme heille leiriruoistamme: lihapullista, puurosta, makaronilaatikosta, ooppaheijasta ja muista. He kertoivat käyneensä Helsingissä ja ihmettelivät kirkkojen vähäistä lukumäärää. Kaikki olivat kotoisin katolisista maista, joissa kirkkoja on jokaisen nurkan takana. Tajusimme uskonnon roolin leirillä myös lukuisten hartauksien myötä, joita meidän näkökulmastamme oli paljon.

”Tää ystävyys ei raukene” Leirin viimeisenä päivänä kokoonnuttiin päättäjäisiin laulamaan. Lämpötila rakennuksessa nousi liian korkeaksi, joten monet menivät ulos viileään yöilmaan juttelemaan ja nauttimaan viimeisistä hetkistä uusien tuttavuuksien kanssa. Illan päätteeksi kaikki kerääntyivät ulkona suureen piiriin laulamaan suomalaisten johdolla Tää ystävyys ei raukene kukin äidinkielellään. Se oli mieleenpainuva kokemus. Lauantaina oli aika pakata tavarat ja lähteä kotia kohti. Lähdön hetkellä oli haikea fiilis, koska monia uusia kavereita emme enää näe. H i ll a Ru u s k a , V i v i S ä i l ä k i v i j a S e n j a S k y t tä

Esko Lauri 16.7.1922–12.5.2011 Rehtori, Lapin Samoilijat ry:n kunniajäsen Esko Johannes ”Nuija” Lauri kuoli 12.5.2011 kotonaan Suomen Turussa. Hän oli 88-vuotias, syntynyt 16.7.1922 Kauhavalla. Nuijan nimi liittyy lähtemättömästi partiopoikalippukunta Lapin Samoilijoiden historiaan. Hän liittyi 1933 perustettuun lippukuntaan Lapin Kansan arkisto kohta sen perustamisen mien muiden veteraanien kanssa jälkeen. Toiminta oli vilNuija kantoi huolta lippukunkasta, mutta sodat keskeyttansa tulevaisuudesta ja ryhtyi tivät toiminnan ajoittain. toimiin: perustettiin koulutusNuija toimi lippukunvartio, ja lippukunnan Käyrätamme johtajana vuosina mön kämppä huolehdittiin asi1946–1951, jota aikaa lipalliseen kuntoon vartion retkiä pukunnan historiikissa kuvarten. Lisäksi aloitettiin reipas vataan reippaan retkeily- ja retkeily. Tuosta koulutusvartieräpartiotoiminnan ajaksi. osta tuli myöhemmin useampia Toiminta oli muutenkin vilkasta, eikä muitakaan lippukunnanjohtajia sekä partiojohtajia, jotka partiotaitoja unohdettu. Tuona aikana jäsenmää- vielä vuonna 2011 ovat lippukunnan jäseniä ja rä yli kaksinkertaistui 32 pojasta 65 poikaan. yhtä uskollisia Lapin Samoilijoille kuin Nuija. Opiskelujensa vuoksi Nuija joutui luopumaan Nuijalla oli legendaariset kädentaidot, lippukunnanjohtajan toimestaan syksyllä 1951. joiden jälkiä saadaan vieläkin ihastella KäyNuijan eron jälkeen toiminta lamaantui lähes ko- rämössä Nuijan tekemässä saunassa ja kolon konaan kahdeksi vuodeksi. penkeissä. Nuija ehti toimia myös partiolippukunta NaVuonna 1992 oli perustettu lippukunnan papiirin Tyttöjen vanhempainneuvoston puheen- ”pelastusprojektin” seurauksena Samoilijain johtajana – jo ennen omien tyttäriensä partiou- veteraanikilta, joka lippukunnan kasvateilraa. Seuraava tehtävä partioveteraania odotti 30 ta kokoamillaan jäsenmaksuilla mahdolvuotta myöhemmin, kun Lapin Samoilijat ry:n listi osaltaan kämpän ja kolon ylläpidon ja toiminta oli uudelleen lamassa. Yhdessä muuta- kunnostuksen partiotoiminnan tarpeisiin.

Ilmailupartiotoiminnaksi muuttuneen Lapin Samoilijat ry:n toiminnan vastapainoksi veteraanit halusivat perinteistä, retkeilyyn ja ulkoilmaelämään keskittyvää partiotoimintaa. Nuija oli Samoilijain veteraanikillan ensimmäisen johtokunnan puheenjohtaja. Kilta hoiti mm. lippukunnan taloudellisen tilanteen kuntoon ja pojat Suomen Partiolaisten jäseneksi sekä huolehti lippukunnan eduista taloyhtiössä, jossa kolomme vieläkin sijaitsee. Kun koulutusvartiosta oli kasvanut vartionjohtajia ja lippukunnan hallituksen jäseniä, pääsivät partioveteraanit siirtymään sivuun ja antamaan tilaa nuoremmille. Nuija kutsuttiin lippukunnan kunniajäseneksi. Vuonna 1996 Nuija muutti puolisonsa Irjan kotiseudulle Turkuun, lähemmäs lapsiaan ja lapsenlapsiaan, mutta yhteydenpito lippukuntaan säilyi. Hän piti lippukunnan 70-vuotisjuhlassa 2003 juhlapuheen. Ajatuksissaan, teoissaan ja sydämessään Nuija oli varmasti loppuun asti partiolainen – ja Lapin Samoilija. V i lle - Pe k k a J o k e l a li p p u ku n n a n j o hta j a L a pi n S a m o i li j at

Pa rti o i l m i ö itä

Tulentekovälineet a

Markus Ketol

sten perusvarustukTulentekovälineet kuuluvat partiolai tulitikku. Tulitikun päässä seen. Tavallisin tulentekoväline on mkloraatista, rikistä ja oleva syttyvä aines koostuu kaliu pinnassa on fosforia ja lasinsiruista. Tulitikkuaskin raapaisu lasijauhetta. tulitikkujen sijaan Joskus retkivarustuksesta saattaa piikivi ja iskurauta, joita löytyä tulukset. Tuluksiin kuuluu aikaiseksi kipinä. Kipinällä yhteen lyömällä pyritään saamaan sytytetään varsinainen tuli. sytytetään kuivattua taulaa, jolla ovat vahingossa Jos perinteiset tulentekovälineet ärä partiolainen tehdä unohtuneet tai kadonneet, voi näpp inta perustuu kovan itselleen tuliporan. Tuliporan toim uuteen, jonka avulla kuivat hankauksen synnyttämään kuum eihin. Tuliporan voi tehdä sytykkeet pyritään saamaan liekk kuka tahansa – lähes missä tahansa.

M i k ko V e s a

Meripartiolippu kunta Myrs kypojat sai heinäku un alu ssa joll ak alu stoon sa k aivatun tu lokk a an , kun u u s i RS Vi sion sa apu i R au malle . U ut ta tu lok asta oli odote t tu, sill ä Myrs kypoikien Scout 430 - l aivu e on

Myrskypoikien viisi scoutia saivat sähäkän pikkusiskon

vuos ien kovan k äy tön seur au ks ena

Odotuksen jännitystä lisäsi vielä se, että Suomen Partiolaisten jollaprojektin etenemistä oli seurattu Myrskypojissa aktiivisesti. SP:n valittua uudeksi meripartiojollaksi RS Visionin alkoi välittömästi intensiivinen keskustelu sen sopivuudesta lippukunnan käyttöön. Myrskypojat päättivät kuitenkin asettaa kurssin SP:n tuulien mukaan.

suor a an sanoen ku lun ut loppu un .

Heti vesille Uuden jollan saapuessa lippukunnan slipille oli kuhina kiihkeimmillään. Vielä muoveihin pakattu tulokas odotti ensirikaustaan. Innokkaimmat kokeneempaa polvea edustavat myrskypojat päättivätkin laittaa jollan heti purjehduskuntoon ja lähteä kokeilemaan tulokasta. Sain välittömästi tuon koepurjehduksen jälkeen innostuneen puhelinsoiton, kuinka komea peli uusi jolla on! Seuraavana päivänä oli tietenkin myös minun pakko päästä kokeilemaan uutta peliä, ja komeaahan meno oli. Jolla saatiin Raumalle vasta loppukesästä koulujen kesälomien jälkeen, joten käyttö jäi vielä yksittäisiin koepurjehduksiin. Tilanne tullaan korjaamaan heti keväällä vesien taas lämmetessä.

Eero Ä

mmälä

Toimiva koulutusvene Myös Turun Partio-Sissit innnostuivat ja hankkivat neljä RS Vision -jollaa. Heillä Vision-kesä oli ollut hyvin aktiivinen, ja uusia jollia oli käytetty myös osana lippukuntaleiriä sekä venekuntien kokouksia. RS Vision on osoittautunut Partio-Sissien mielestä tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella hyväksi koulutusveneeksi partiolaisten käyttöön. RS Visionin todellinen koetinkivi taitaa olla vasta edessä, kun sitä päästään kokeilemaan Satahangalla kesällä 2013. Meripartioryhmän nykyinen puheenjohtaja Christian Sandholm haastoi meripartiolippukunnat kasvattamaan RS Vision -laumaa taas ensi kesänä. Tähän on vain todettava, ettei jollapurjehdus ole pelkästään meripartiolaisille suotu nautinto, vaan myös oivaa toimintaa maapartiolaisille! L au r i Ä m m ä l ä

Mikäli haluat lukea lisää RS Visionista, vieraile Meripartioryhmän sivuilla (www.partio.fi/meripartio), lue Christian Sandholmin juttu Sissien kokemuksista tai Eva Aitasalon juttu heidän projektistaan (www. lounaissuomenpartiopiiri.fi/toiminta/viestintä/repolainen/nettilehti).

Vauhdinhurmaa Raumanmerellä.

Tunnelmallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2012! RS Jollat kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille meripartiolaisille

Hyvää Joulua ja Jollamaisen Hyvää Uutta Vuotta 2012! ”KuvaSSa Joulutontut lapin SimonJäRvellä.”

www.helsinginseurakunnat.

www.kouvolanseurakunnat.fi

PIENIÄ PARTIOPALOJA

”Saimme antaa pienille vastasyntyneille niiden ensimmäisen adventtikalenterin ikinä” Ilmari Seppä

Partion uore t vier ailivat marr a s ku u ssa l asten ja n uorten sair a aloi ssa ja hoito - osastoill a tuoma ssa hyvä ä mieltä ja l ahjoit tama ssa partion advent tik alentereita . Tont tu k äyntejä on sovit tu ru n sa an viikon ajalle 14 paikk aku nnalle ympäri Suomen .

Piparien koristelua ja lahjatoiveita Neljä partiotonttua Hämeestä vei piparintuoksuisen tervehdyksen Tampereen keskussairaalan lapsille. Leikkihuoneeseen kerääntyneet lapset saivat koristella possut, tähdet ja kuuset auttavaisten tonttujen opastuksella. – Olen jo kirjoittanut joulupukille. Toivon vihaista tipua, ennätysmäärän pipareita koristellut Tapio, 6, jutusteli ja pursotti sokerikuorrutetta kymmenennen piparinsa päälle. Tontut lahjoittivat sairaalalle myös satoja adventtikalente-

Meeri Vääräsen ojentama kalenteri sai pienen potilaan sekä vanhemmat iloiselle tuulelle Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastolla.

reita jaettavaksi pikkupotilaille. – Oli mahtavaa nähdä, kuinka iloisia ja innoissaan lapset olivat. Itsellekin tulee hyvä mieli! partiolainen Pilvi Paarlahti kertoi tunnelmistaan. Uudenmaan Partiopiiri lahjoitti kalentereita kehitysvammaisten lasten ja nuorten osastolle Pikkurinteeseen, Rinnekotiin. Adventtikalenterit olivat Pikkurinteeseen enemmän kuin tervetulleita. Lapsille luettiin kalenterista löytyvä joulutarina, minkä jälkeen lapset pääsivät tunnustelemaan ja ihastelemaan partiolaisten adventtikalenteria.

Adventtikalenterit myös kaikkein pienimmille Kymenlaakson Partiopiirin nuoret vierailivat keskiviikkoiltana Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastolla. Kalentereiden lahjoi-

Petra Valkonen

Pohjanmaan Partiolaisten nuoret lahjoittivat kalentereita Oulun yliopistollisen sairaalan pitkäaikaissairaille lapsille ja nuorille. Pääkaupunkiseudun Partiolaisten nuoret vierailivat SOS-Lapsikylässä Helsingissä. Molemmissa kohteissa partiolaiset askartelivat lasten ja nuorten kanssa myös heijastimia. – Joulu on lapsille erityistä aikaa, ja siihen valmistautumisessa adventtikalenterilla on merkittävä rooli, erityisesti pienempien lasten elämässä. Se auttaa jaksamaan joulun odotusaikaa. Toki omat kalenterit on lapsille aina hankittu, mutta partion kalenterit tuovat joulun käsin kosketeltavan lähelle, kylänjohtaja Sointu Möller SOSLapsikylästä sanoo.

Takana kalentereita lahjoittaneet Juuso ja Sannamari. Edessä Pikkurinteen asukkaat Joel ja Hilma.

tuksen lisäksi partiolaiset jakoivat illan aikana joulumieltä myös joulurapin muodossa, jonka Karhulan Kanttarellien tytöt olivat itse sanoittaneet. – Jaoimme kalentereita isossa huoneessa, jossa oli kolme pienen pientä vauvaa vanhempineen. Hoitaja kehotti viemään kalenterin myös viereiseen huoneeseen.

Siellä olevalla vauvalla oli minun nyrkkiäni pienempi pää, mutta kun hän kääntää päätä, niin hän näkee joulun meidän kalenterista, totesi Lyyti Kankanen. – Saimme antaa pienille vastasyntyneille niiden ensimmäisen adventtikalenterin ikinä, totesi Nea Laakkonen iloisena. Koo n n u t: E li n a Es ko l a

PIENIÄ PARTIOPALOJA Joonas Lehtonen

Tohtori Arajärvi oli mielissään saadessaan kalenterin ja muisteli, että partiolaisten adventtikalenteri oli olemassa jo hänen lapsuudessaan.

Partiolaiset veivät joulutervehdyksen Mäntyniemeen Sanna Yliniva ja Andreas Johansson vierailivat perjantaina Mäntyniemessä ja veivät partiolaisten adventtikalenterin tohtori Pentti Arajärvelle. Arajärvi kertoi, että tänäkin vuonna Mäntyniemessä vietetään joulua perinteisesti. Nuoria kiinnosti kovasti, onko Joulupukki

tulossa vieraisille. – Pukki ei ole enää muutamaan vuoteen käynyt, kun lapsenlapsetkin ovat viettäneet joulua omissa kodeissaan, Arajärvi kertoi. Vierailulla keskusteltiin myös partiosta nyt ja ennen. Arajärven omina aktiivipartioaikoina Helsingin Kotkat -lippukunnassa ret-

kiä tehtiin kesät talvet. – Useimmiten lähdimme laavujen kanssa metsään, mutta pidemmillä talvileireillä yövyimme joskus myös puolijoukkueteltassa tai lumikuopissa. Tohtori Arajärvellä ja tasavallan presidentti Tarja Halosella on meneillään viimeinen vuosi Män-

tyniemen asukkaina. – Onhan tässä ollut tällaiset pitkät jäähyväiset. Moni asia tapahtuu viimeistä kertaa, niin kuin nyt tämä adventtikalenterin luovutus. Mutta onhan 12 vuotta myös pitkä aika, Arajärvi pohti. E li n a Es ko l a

Samposille uusi kämppä talkootyöllä Minna Sorvala

Partiokämpän vihkiäisissä juhlaväki pääsi tekemään kädentaitoja kämpän hyväksi.

Partiolippukunta Samposet Kempeleestä sai alkusyksyn aurinkoisena päivänä todistaa hartaasti odotettua päivää. Uusi retkikämppä Tyrnävällä oli saatu käyttövalmiiksi, vanha kämppä oli kunnostettu ja uusi huussi ja liiteri olivat myös nousseet pihapiiriin. Hankkeen toteutti Kempeleen partiolippukuntien kannatusyh-

distys. Hanke paransi samalla lippukunnan retkeilymahdollisuuksia olennaisesti. Talkootyötä tekivät niin partiolaiset sudenpennuista aikuisiin kuin partiolaisten vanhemmatkin. Hanke toteutettiin EU-hankkeena, ja siihen saatiin Leaderrahoitusta. M i n n a So rva l a

PIENIÄ PARTIOPALOJA Hannu Keränen

Kansas-ryhmä

Votomaraton-kilpailun voittaneen Kansas-ryhmän näkemys aiheesta ”Hike of the Living Death”.

Järvisuomalaisten tarpojatapahtumassa oli karmiva meno.

Zombit ja mielikuvitus valloillaan Järvi-Suomessa Lähes 300 järvisuomalaista partiolaista kokoontui Kuopioon lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Luovuus kukki viikonlopun ohjelmatapahtumissa.

Marianna Mattila

Zombit, prinsessat ja noidat valloittivat kadut tarpojien Hike of the Living Death -tapahtumassa. Ohjelmassa oli halloweenteemainen kaupunkisuunnistus ja

iltabileet. – Hauskin oli rasti, jossa piti tunnistaa eläinten pääkalloja ja luurankoja, mikkeliläisen Ekin Partion tarpojat Helmi Kirjalai-

nen, Aapeli Möller ja Arttu Asikainen sanovat. – Pisteitä sai tiedon lisäksi mielikuvituksesta, ryhmä kertoo. Samaan aikaan samoajat ja vaeltajat kilpailivat 24 tunnin valokuvakilpailussa Votomaratonissa. Kisassa annetaan joka tunti uusi valokuva-aihe, josta joukkueet ottavat mahdollisimman hyvän ja oivaltavan kuvan. Aiheina tänä vuonna olivat muun muassa ”klik” ja ”karkki vai kepponen”. K a ro li i n a Ti k k a

Kilpailun satoa on nähtävillä netissä osoitteessa www.jarvisuomi.partio.fi.

Senegal omin silmin nähtynä Joukko partiolaisia lähti kahdeksi viikoksi leirille Senegaliin. Reissun ensimmäinen etappi oli Rufisquen partiokeskus pääkaupunki Dakarin eteläpuolella. Ensimmäisinä päivinä teimme tuttavuutta senegalilaisten partiolaisten kanssa, totuttauduimme syömään oikealla kädellä ja opettelimme wolofinkielisiä sanoja ja lauluja. Seuraavat päivät vietimme eukalyptuspuiden katveessa partiolaisten leirialueella Mborossa. Leirin ohjelmassa oli muun muassa paitojen värjäystä kolapähkinöillä, apinanleipäpuumehun valmistusta ja leiriolympialaiset. Vierailimme myös vapaaehtoistyöntekijä Susanna Rytkösen työ-

paikalla Woomal-keskuksessa. Oli mielenkiintoista nähdä erilaisia kehitysyhteistyöhankkeita omin silmin ja kuulla Susannan kertovan, miten homma toimii käytännössä. Mborosta teimme muutaman päivän reissun Toubaan ja Fimelaan. Fimelassa tutustuimme suomalaisten leirimatkalaisten vuonna 2009 istuttamiin mangroveviljelmiin, istutimme puita parin koulun ja kulttuurikeskuksen pihaan ja osallistuimme kylän naisten organisoimaan perinteiseen sererheimon illanviettoon. Leirin loppuvaiheessa jokainen pääsi vielä viettämään iltapäivää senegalilaisessa perheessä. M a r i a n n a M at ti l a

Uusi upea lehti suuntaa

asenteella metsään, kololle ja kaupunkiin Partio - lehti on su uren m u lli stu ks en edessä . En s i vuoden alu sta alk aen postil a atikkoos i kol ahta a u u den u utu k ainen lehti . Tärkein mi ss iomme on tehdä lehte ä n uorille .

Uusi Partio-lehti puhuu siitä, mistä partiolaisetkin.

Uudistunut Partio-lehti on ajanmukainen ja se kertoo lukijalleen erilaisista teemoista mielenkiintoisista näkökulmista Partio-lehden toimittaja

Partio-lehden toimittaja

Par tio Nuor ten oma

nu m e r oa

36 sivua kertaa na 2012 neljä uissa Ilmestyy vuon nkilöhaastattel he a ni persoo ilmalta aa m -- Kiinnostavia siä rvei partiolaisten te -- Suomalaisten tapahtuu ja sieltä, missä iopähkinöihin -- Reportaase kohtaisiin part an aj n aa t ut ud ssa pure ffat ja nettisivu -- Kolumni, jo mmat kirjat, le isi to iin nk le ie lstalla m -- Tsekkaa-pa iä testejä varusteita lis ie -- Leikkim in peruspertin in hifistelyä ku ni a ss ka ur en -- Varust -- Sarjakuva hiljentymistä ä pohdintaa ja -- Sisaruspiiriss lle n asioiden ääre elämän suurie itä partion sankarit – ilmiö -- Partioarjen en takana id ni sankareita , muotiin, maailmasta ja i liikenteeseen ks ki er im es la al lst ista -- Ympäristöpa teen pureutum puhtaaseen ve lähiruokaan ja n! aa haastetaan muk – myös lukijat a, lippukunnan tt au kk ra iri le : suur -- Ihmissuhteita mista aa av hdesolmujen tehotiimejä, su ihin te et ite ohjelman aktiv -- Uusia tuulia ruokavinkkejä tuvaa sisältöä! -- Reseptejä ja meroittain vaih nu , ää äv tt lä yl n -- Lisäksi paljo

aulia

as S

Tuom

Lasten oma

Jälk i

16 sivua Ilmestyy vuon na 2012 neljä kertaa varsinai lehden välissä sen -- Esittelyssä uutuuskirja ta i -leffa -- Kaverikuvas sa partiokave rukset -- Minireport aasi, jossa suke lletaan vaikka sudenp entukisoihin -- Jännittävä ta rina -- Uusi upea sarjakuva -- Puuhanurkk nu a, joka houkut telee m e r oa kaivamaan ky nän esiin -- Kaikkea muu ta kivaa ja jänn ää!

2 1 20

Ta k a i k ku n a

M e di a l ä h e t ti l ä s sa i ku t s u n Sau di - A r a b i a n pr i n ss i n lu o Venla Monter osallistui Suomen Partiolaisten historian ensimmäiselle Young Spokespeople -medialähettiläskurssille. Kaksi vuotta myöhemmin hän on päässyt televisioon, radioon ja tapaamaan Saudi-Arabian prinssiä. Moi Venla, mitä kuuluu? Mitäs tässä, tulevat kirjoitukset parin päivän päästä jänskättää. Kohta pitäisi aloittaa Huiman eli Uudenmaan Partiopiirin ensi kesän piirileirin videoblogin suunnittelu yhdessä toisen medialähettilään Otto Malkakorven kanssa. Kävit SP:n järjestämän medialähettiläskoulutuksen. Mitä opit siellä? Koulutuksessa meille kerrottiin partion brändistä ja harjoittelimme radio- ja televisioesiintymistä. Lisäksi pidimme hauskaa uusien kavereiden kanssa ja söimme hyvää ruokaa. Koulutuksessa oli mahtavaa!

? Mikä ihmeen YSP

oinnin le on partiomarkkin Young Spokespeop isuus oll nuorilla on mahd metodi, jonka avulla ana ide nän ytimeen.YSPin päästä partioviestin at aav lähettiläitä, jotka os on kouluttaa media sa ns isten medioiden ka kommunikoida erila a aikaatteluissa kuin vaikk – niin televisiohaast elujen att ajien kanssa. Haast kausilehtien toimitt ästä pä t dialähettiläät voiva antamisen lisäksi me inoim ot esittelemään parti erilaisille messuille iin ur su i sekä VIP-vastaaviks taa ja -tapahtumia partiotapahtumiin. ja se hitetty Britanniassa, YSP-metodi on ke uolav juh partion 100-vuotis lanseerattiin siellä ri vuotta sitten. den kynnyksellä pa www.partio.fi/ysp

Mikä on mieleenpainuvin kokemus? Jamboreella pääsin osallistumaan leirinjohtajani Miikan kanssa simuloituun YK:n kokoukseen, jossa pääsin juttelemaan Saudi-Arabian prinssille yhdessä WOSMin johtajan kanssa. Partion maailmanjärjestön johtaja otti minusta, Miikasta sekä prinssistä ryhmäkuvan. Tuli aika huikea fiilis. Kuulemma jos Miikan kanssa halutaan milloin vain vierailulle Saudi-Arabiaan ja soitamme lentokentältä prinssille, niin kyydit ja ylläpito ovat taatut.

Kenelle suosittelet koulutusta? Ekstroverteille partiolaisille, jotka haluavat ja joilla on intoa muuttaa partion brändiä. Tehtävänämme on saada ihmiset uskomaan, että partiolaiset eivät ole pelkästään solmuja tekeviä sudareita tai vanhoja, kaikki erämaat kiertäneitä ukonrotjakkeita. Koulutus on varmasti kannattava, ja medialähettilästoiminnan kautta pääsee tekemään kaikkea kivaa ja ei-niin-jokapäiväistä. Onko sinulla tulevaisuuden suunnitelmia? Siviilielämässä tavoitteena on saada lukio suoritettua pois alta ja ryhtyä etsimään jatkoopiskelupaikkaa. Haaveenani on poliitikon ammatti, johon tämä medialähettilästoiminta on varmasti antanut taitoja. Partioelämässä olen ajatellut jatkaa medialähettilästoimintaa ja suorittaa erilaisia nakkeja sekä rekrytoida uusia ”yspejä”. J oo n a s Le hto n e n

Medialähettiläskoulutus on avannut Venlalle lukemattomia ovia.

Joonas Lehtonen

FAKTA

Mitä kaikkea olet saanut kokea medialähettiläänä? Ennen Kilkettä pääsin YleX:ään puhumaan partiosta. Lisäksi olen ollut muun muassa Maria! -talkshow’n studioyleisönä sekä kierrellyt kouluja Scoutti-projektin parissa. Pääsin myös Ylen aamu-tv:hen ennen lähtöä jamboreelle. Se oli kivaa, kun pääsi ensimmäistä kertaa meikattavaksi. Jamboreella meillä oli myös kansainvälinen medialähettilästapaaminen.

Elämäsi tähdet Joulukuussa talvi on pimeimmillään. Mutta onko kuitenkaan niin pimeää? Auringonvalo on toki suurimman osan ajasta piilossa, mutta onneksi valoa löytyy muualtakin. Tekstiviesteissä ja sähköposteissa kiertää toisinaan viesti, jossa ystäviä verrataan tähtiin, jotka valaisevat elämää, vaikka heitä ei aina näekään. Ja niinhän se on: vaikkapa juuri tekstiviesti, sähköposti, Facebook-viesti tai puhelu ystävältä tuo talvisen tähdenpilkahduksen juuri niihin hetkiin, jolloin villasukkaan on tullut reikä, lapaset ovat pakkaspäivänä unohtuneet kotiin ja reppu on täynnä läksyjä. Puhumattakaan vaikka partioilloista, joissa porukalla puuhataan kaikkea kivaa; niissähän on kokonainen tähtitaivas paikalla. Sen jälkeen riittää taas virtaa arkisempiinkin juttuihin, vaikkapa niiden villasukkien paikkaamiseen. Mistä muualta saat talveen valoa? Mitkä muut asiat tuovat juuri sinulle virtaa? Mitkä ovat mahtavia juttuja talvessa? Minusta yksi talven parhaita juttuja ovat kipakat pakkaspäivät, viettipä niitä sitten villasukat jalassa teemukin kanssa kynttilänvalossa ikkunan läpi, toppapuvussa mäkeä laskien tai vaikkapa kävelyllä merenjäällä ystävien kanssa. Talvi on myös harrastusten aikaa, partioiltojen, tanssituntien, futistreenien ja kaiken kivan yhdessä tekemisen aikaa. Kaikki nuo asiat ovat niitä jokaisen oman elämän tähtiä, joiden valossa on hyvä vaeltaa. Piirrä oma tähtitaivaasi ja kirjoita jokaiseen tähteen ystäviesi nimiä, harrastuksiasi, jotain muita kivoja ja tärkeitä asioita, ajatuksia, joista tulet iloiseksi – ihan mitä vain. Jos joskus on tylsää tai ikävää, kurkkaa omaa tähtitaivastasi, ja olen aivan varma, että hymyilet! H a n n a V i lk m a n

Ilmari Seppä

N Y L I E K T Y E L I R RETKE N I T T E K I A T P T O E T K E A I P T O T TIE N I I T T N N I I O T K T N I N K O K PPU N I UK Reppu on mainio lahja kenelle tahansa! Seikkailijan ja ja tarpojan tarpojan taitokirja taitokirja Reppu Reppu on on Seikkailijan kattava tietopaketti tietopaketti eräerä- ja ja retkeilytaidoista retkeilytaidoista sekä sekä kattava muista partiolaiselle partiolaiselle hyödyllisistä hyödyllisistä asioista. asioista. muista Reppu on on hyödyksi hyödyksi niin niin seikkailijalle, seikkailijalle, tarpojalle, tarpojalle, Reppu partiojohtajalle kuin kuin kenelle kenelle tahansa tahansa partiojohtajalle luonnossaliikkujallekin.Värikäs Värikäs kirja kirja sisältää sisältää luonnossaliikkujallekin. runsaasti tietoa tietoa sekä sekä havainnollisia havainnollisia valokuvia valokuvia ja ja runsaasti piirroksia. piirroksia.

16 € (suositushinta) (suositushinta)