Partio-lehti 4 2022

SUOMEN PARTIOLAISET

FINLANDS SCOUTER RY:N JÄSENLEHTI

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Satu Salo-Jouppila

TOIMITUSKUNTA

Joosef Abokther

Emma Heimonen

Jarmo Heinonen

Jenna Hepoaho

Miriam Luotsila

Meeri Rasivirta

Lotta Sumioinen

Henri Tammi

Veera Tuominen

Lotta Yli-Hukkala-Siira

TOIMITUSSIHTEERI

Elina Kamppari

elina.kamppari@partio.fi

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA

Eeva Helle, eeva.helle@partio.fi

JULKAISIJA

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on Suomen suurin nuorisojärjestö, jonka toiminnassa on vuosittain mukana yli 65 000 jäsentä. partio.fi

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Partio-lehti / Suomen Partiolaiset Töölönkatu 55, 00250 Helsinki puh. (09) 886 51 111 partio-lehti@partio.fi partio.fi/partio-lehti

TILAUKSET JA OSOITEASIAT

Osoitteenmuutokset tehdään itse partion asiointipalveluun: asiointipalvelu.partio.fi

ILMOITUSMARKKINOINTI

TJM-Systems Oy, Sari Aarnio puh. 044 566 7194 sari.aarnio@tjm-systems.fi

PAINOPAIKKA: PunaMusta

ISSN 0556-3488 Levikki 40 451 (LT/2020)

Aikakausmedia ry:n jäsen

PARTIO PYSYY

MUKANA MUUTOKSESSA

Pidät kädessäsi viimeistä paperista Partio-lehteä. Tässä lehdessä pääsemme syventymään 50 vuotta tänä vuonna täyttäneen Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n historiaan. Suomen Partiopoikajärjestö ja Suomen Partiotyttöjärjestö yhdistyivät Suo men Partiolaisiksi yrjönpäivänä 23.4.1972. Partiotoimintaa on toki ollut Suomessa jo yli sata vuotta.

Sivulta 18 voit lukea Partio-lehdissä vuosikymmenten aikana esillä olleita aiheita. Asiantuntija-palstalla historioitsija Marko Paavilainen kertoo yhteisjärjestön alkuvaiheista. Pääsemme myös kuulemaan, millaista on ollut olla Suomen Partiolaisten puheenjohtaja 1990-luvun loppupuolella ja kahtena viime vuotena.

Näistä pienistä historiapalasista huomaa, että monet samat teemat ovat edelleen puheissamme, mutta moni asia on myös ottanut askelia eteenpäin. Maailma muuttuu koko ajan ja partion on pysyttävä perässä näissä muutoksissa. Ainoastaan tällä tavoin voimme saada jokaiselle nuorelle taidot muuttaa maailmaa.

Toivon, että Suomen Partiolaiset pysyy vahvana järjestönä seuraavat kin 50 vuotta, joten onnea ja menestystä kaikille tuleville vapaaehtoisille heidän pesteihinsä!

LINEUTRAALI PAINOTUOT

Kiitos kaikille, jotka ovat olleet tekemässä Partio-lehteä menneinä vuosikymmeniä. Erityisen iso kiitos myös lukijoillemme – ilman teitä ei olisi ollut lehteäkään. Muistathan, että partioaiheisia artikkeleita voit jatkossakin lukea Partiomediasta (partio.fi/partiomedia)!

Satu

EEVA HELLE

KOONNUT: Elina Kamppari

Uunituoreita partiokirjoja

OMA KIRJA RYHMÄNOHJAAJILLE

Upouusi Ryhmänohjaajan käsikirja johdattaa lukijansa ryhmäjohtami sen saloihin. Kirja on tarkoitettu erityisesti ryhmäohjaajakoulutukses sa (ROK-kurssi) olevalle tai sen juuri käyneelle nuorelle johtajalle, mutta palvelee toki kaikenikäisiä ohjaaja tehtävissä toimivia.

Kirja on jaettu neljään osioon, jotka ovat: johtajaksi kasvaminen, partion arvot ja päämäärä, ryhmän toiminta ja johtaminen sekä käy

tännön ohjeet viikkotoiminnan ja retkien järjestämiseen.

SUDENPENNUT JÄLJET ON UUDISTUNUT

Sudenpennun jäljet -kirjasta on tehty täysin uudistettu painos. Siinä on uusi ulkoasu ja kuvitus. Kirjasta löytyy myös keväällä 2022 tulleet uudet ja päivittyneet jälki-merkit. Kirja kattaa koko kolmivuotisen su denpentuikäkauden ja on uudistetun sudenpentuohjelman mukainen.

Tehdyt jäljet ja aktiviteetit on helppo merkitä kirjaan ja näin seura ta partiopolun etenemistä. Kirjan tehtäviä voi tehdä joko kotona tai yhdessä oman lauman kanssa kololla tai retkillä. Sudenpennun jäljet -kir jaan voi myös koota sudenpentuikä kauden parhaat retki- ja tapahtuma muistot omille sivuilleen.

Molemmat kirjat voit hankkia Scandinavian Outdoorin verkkokaupasta tai myymälästä!

OIKAISU

Lue lisää sivulta 26.

Partio-lehdessä 3/2022 kerrottiin finnjamboree Kajon kansainvälisistä vieraista. Juttuun oli eksynyt virheellisesti tieto, että Masaba Ivan Giddsin kotimaa olisi Nigeria. Hänen kotimaansa on Uganda. Toimitus pahoittelee virhettä.

KAIKKI MUKAAN!

Meitä on partiossa monia ja olemme kaikki erilaisia. Osa ryhmässä on vilkkaita, osa hiljaisempia, joku liikkuu juosten, toinen pyörätuolin avustamana. Joku tarvitsee tukea toimintaan enemmän, toinen vähemmän.

Hyödymme kaikki, kun ryhmäs sä on käytössä Kaikki mukaan -toimintamallin menetelmät. Myös ryhmässä toimiva PartioKamu voi tukea yhtä tai useampaa henkilöä. PartioKamu toteuttaa osaltaan Kaikki mukaan -toimintamallia. Toi mintamallin pienillä asioilla voimme tukea ryhmässä toimimista ja siten ehkäistä, ettei kukaan jää partiossa ulkopuoliseksi muista. Jo pienet muokkaukset esimerkiksi ryhmän ohjauksessa ovat vaikuttavia.

Lippukuntia varten on juuri julkaistu myös uusi Partiokamu-ohjeistus!

LUE LISÄÄ:

PARTIO.FI/PARTIOKAMU

PARTIO.FI/KAIKKIMUKAAN

Lue Partiokamuna toimivan Sirpa Jernin kokemuksia sivulta 39!

@tammelanmetsankavijat

Tammelan Metsänkävijöiden ja @tampereenmetsankavijat yhteinen syysleiri #TamTamYkkönen päätettiin eilen juhlallisesti, kun uudet ja ikäkaudesta toiseen siirtyvät partiolaiset antoivat par tiolupauksensa. Onnea kaikille lupauksensa antaneille! #partioscout #metsänkävijät

PARTIOSCOUT

Lisää partiokuvia löydät Instagramista tunnisteella #partioscout. Aihetunnisteella on jaettu jo yli 100 000 kuvaa! Muista tägätä myös omat partiokuvasi!

AVUSTUSTA SANOISTA TEKOIHIN - HANKKEISIIN

Sanoista tekoihin -ohjelmapainotuksen vuosi 2023 kannus taa partiolaisia tekoihin parem man maailman puolesta Agenda 2030 -tavoitteiden mukaisesti. Nämä teot on tarkoitus toteut taa omaa lippukuntaa laajem massa yhteisössä. Samalla osal listetaan ja kannustetaan partion ulkopuolisia ihmisryhmiä tekoihin paremman maailman puolesta.

Lippukunnat voivat hakea avus tusta näihin ohjelmapainotukseen liittyviin hankkeisiin.

Rahaa on mahdollista hakea 28.2.2023 saakka. Tuen on myön tänyt Waldemar von Frenckell -säätiö.

LUE LISÄÄ: PARTIO.FI/OHJELMAPAINOTUS PARTIO.FI/WALDMAR VON FRENCKELL SAATIO

Jäsenkokous valitsi puheenjohtajiston

Suomen Partiolaisten jäsenkokous on valinnut järjes tölle uudet puheenjohtajat. Järjestön puheenjohtajaksi valittiin Henri Backman (kuvassa toinen vasemmalta) Hämeen Partiopiiristä ja varapuheenjohtajiksi Eero Kivistö (oik.) Lounais-Suomen Partiopiiristä ja Jens Back (vas.) Finlands Svenska Scouterista. Partioneuvoston puheenjohtajana jatkaa toisella kaudella Henna Heikkilä (kuvassa toinen oikealta) Hämeen Partiopiiristä.

Puheenjohtajaksi valittu Henri Backman on Tampe reen Kotkat -lippukunnasta. Tehtävässä vuoden 2023 alusta aloittava Backman haluaa edistää koko partion hyvinvointia sekä kasvua.

”Suomen Partiolaisten puheenjohtajan tehtävässä minua motivoi halu, ilo ja tahto jakaa osaamistani ja kokemustani paremman partion puolesta, lippukuntien

ja partiolaisten tueksi”, Backman toteaa.

Hän on liittynyt itse aikuisena partioon ja toiminut aktiivi sesti erilaisissa partiotehtävissä noin 10 vuoden ajan. Viimei set vuodet Backman on johtanut Hämeen Partiopiiriä, ensin varapuheenjohtajana ja vuoden puheenjohtajana.

JORGE ROMUALDO

Jens Back (vas.), Henri Backman, Henna Heikkilä ja Eero Kivistö.

TEKSTI: Miriam Luotsila KUVAT: Meeri Rasivirta

Miksi partiossa ei taputeta?

PARTIOLAINEN VASTAA

Miksi

Tarkkoja tietoja asiasta ei löytynyt, mutta runsaasti hyviä arvauksia. ”Huutamalla kiittäminen” on ainakin pitkä perinne partiossa. Moni sanoo tämän perinteen tai käytännön olevan juuri niitä ”juttuja” mikä tekee partiolaisesta partiolaisen. Jotkut kokevat huudot maanlähei semmiksi ja aplodit ehkä jotenkin hienosteluksi. Yksi arvaus on, että taputtamattomuus liittyisi siihen, ettei kirkossakaan taputeta ja monen lippukunnan taustajärjestönä toimii seurakunta. Kun varmaa tietoa en ainakaan itse ole löytänyt, jää asia vain hyvien arvauksien varaan. Jos sinä tiedät vastauksen tai hyvän arvauksen, ota yhteyttä lehden toimi tukseen, kuulisimme sen mielellämme!

Partiokokouksen tai partiotapahtuman lopuksi partiolaiset usein rauhoittuvat sisaruspiirin ääreen. Siinä voidaan käydä läpi päivän tapahtumia, kuunnella satu, laulaa jokin laulu tai tehdä jokin muu lippukunnalle ominainen asia. Piirissä osal listujat pitävät toistensa käsistä kiinni joko ristikkäin, niin että oikea tai vasen käsi on päällä, joskus myös sormet ristitään. Joissain lippukunnissa käsistä pidetään normaalin piirin lailla kiinni.

Sisaruspiiriin sopivia lauluja ovat esimerkiksi ilta pimenee ja Tää ystävyys ei raukene. Joissain lippukunnissa sisaruspiirin lopuksi laitetaan kiertämään eräänlainen sähkötys tai kierähde tään oman ristityn käden alta mahdollisimman nopeasti piirin päätteeksi.

Sisaruspiiri kokoaa hyvin yhteen päivän tai illan tapahtumat

ja saa kaikki rauhoittumaan ja pysähtymään het keksi. Leiri tai retkipäivän lopuksi se aloittaa rau hoittumisen kohti yötä ja nukkumaan menoa. Se on myös yksi tärkeä traditio, joka jatkuu vuodesta toiseen ja jonka voi opettaa aina uusille sudenpen nuille ja joka on usein jokaisessa lippukunnassa omanlaisensa.

MITEN OLEMME ONNISTUNEET? MIKÄ INNOSTI?

MIKÄ ÄRSYTTI?

Palautetta Partio-lehdestä pääset antamaan osoitteessa partio.fi/partio-lehti tai laittamalla sähköpostia partio-lehti@partio.fi.

partiossa tehdään sisarus-/ veljespiiri?

TÄLLÄ PALSTALLA VASTAAMME KINKKISIIN PARTIOKYSYMYKSIIIN

Tällä palstalla jaamme parhaat niksit, katsomme tulevaan tai kerromme oikeastaan mitä vain, huvin vuoksi.

Vastaukset tehtävään: lehtiä enemmän kasvissa, essussa eriväriset nauhat, taikinakul ho erivärinen, piparimuotti väärin päin, taikina erimuotoinen kaulimen alla.

SARJIS

PIIRROS Jarmo Heinonen

TEHTÄVÄ JA KUVITUS: Meeri Rasivirta

SISUPARTIOSTA VÄHEMMISTÖJEN SANAN

SAATTAJAKSI

Signmark eli Marko Vuoriheimo on 44-vuotias rap-artisti, joka haluaa tuoda kuurojen ja muiden vähemmistöjen oikeuksia näkyväksi. Partiosta hän sai mukaansa takataskullisen hyödyllisiä taitoja ja hyviä muistoja.

Rap-artisti Signmark eli Marko Vuoriheimo aloitti partion lap sena sisupartioryhmässä, joka oli Suomen ensimmäisiä partioryhmiä, joissa oli vain viittomakielisiä partiolaisia.

– Muistan talvella olleen suurleirin. Majoite piti tehdä lumihankeen ja yöt olla kipinässä. Lunta oli silloin paljon ja hangessa olevan nuotion kanssa oli ongelmia, hän muistelee.

PARTIO TOI ELÄMÄÄN PALJON Vuodet partiossa opettivat Vuoriheimolle esimerkiksi itsensä ylittämistä ja ongel man ratkaisukykyä.

– Tuolla samalla talvileirillä tehtävänä oli ratkaista koodikirjoitus ja alkuun se tuntui aivan mahdottomalta. Yhtäkkiä älysin, että pystyn ratkaisemaan teh tävän peilin avulla. Silloin ajatteli, että hei minäkin pystyin tähän, Vuoriheimo kertoo.

Neljän vuoden partiotaipaleelta jäi käteen paljon hyviä muistoja, yhteis työtaitoja sekä eväät selvitä luonnossa ja elämässä. Vuoriheimo muistelee partioaikaansa lämmöllä. Aika partiossa toi takataskuun hyödyllisiä juttuja, joita pystyy tänäkin päivänä hyödyntämään erilaisissa tilanteissa.

– Nykyään esimerkiksi ihan

TEKSTI: Lotta Sumioinen

KUVAT: Joosef Abokther

mökkiarjessakin pystyy käyttämään partiossa opit tuja taitoja. Silloin opitut solmut ovat myös edelleen muistissa ja niitä aina silloin tällöin tarvitseekin, hän summaa.

Aktiiviseksi partion jäseneksi paluuta Vuoriheimo ei pidä kovinkaan todennäköisenä. Paluun sijaan hän mielellään voisi tulla esimerkiksi esiintymään sekä pitämään puheita erilaisissa partiotapahtumissa. Tästä Vuoriheimolla onkin jo kokemusta.

– Mielelläni tällaisia kokemuksia voisin uudes taankin ottaa vastaan! Partio tuo elämään paljon hyödyllisiä taitoja ja opettaa tärkeitä asioita luon nossa liikkumisesta aina erilaisten ihmisten kanssa toimimiseen, hän tiivistää.

NORMIEN RIKKOJA

Kipinä rap-artistin uraan syttyi jo lapsuudessa. Vuoriheimo eli lyriikoiden keskellä. Niitä hän tulkitsi esimerkiksi omille sukulaisilleen. Tämän lisäksi hän on ollut aina kiinnostunut musiikin tekemisestä. Näin ollen ura musiikin parissa onkin ollut melko luonnollinen valinta.

Kuitenkin viimeinen päätös aloittaa musiikin tekeminen syntyi erään epäonnistuneen illan jälkeen. Samassa paikassa juhlimassa ollut porukka ei ollut kovin suvaitsevainen erilaisuutta kohtaan. Lopulta tilanne päätyi siihen, että Vuoriheimo joutui oman viittomakielisyyden vuoksi keskelle tappelua.

– Sen jälkeen totesin, että nyt riitti. Halusin tuoda kuurojen elämän näkyvämmäksi ja kertoa, että mekin ollaan ihan tavallisia ihmisiä, vaikka me käy tetäänkin viittomakieltä, hän kertoo.

Uran alku ei ollut helppo ja Vuoriheimo saikin osakseen paljon huonoa palautetta, aina tappouhkauksiin asti.

– Osasin tietenkin odottaa negatiivistakin palau tetta. Yllätyksenä kuitenkin tuli, kuinka muilta viit tomakielisiltä kuuroilta tuli negatiivista palautetta niinkin paljon, kaiken hyvän palautteen lisäksi, Vuo riheimo pohtii.

PARTIO TUO ELÄMÄÄN PALJON HYÖDYLLISIÄ TAITOJA.

– Oletan muilta kuuroilta tulleen kritiikin johtuvan vanhas ta opetustavasta heidän kouluajoiltaan, koska ennen ei ole kuuroille opetettu lainkaan musiikkia tai heitä ei ole otettu matkaan musiikkijuttuihin ylipäätään, summaa Vuoriheimo.

LÄPIMURTO EUROVIISUKARSINNOISSA

Vaikeista hetkistä hän on selvinnyt perheen ja ystävien tuella. Läheiset ovat aina uskoneet Vuoriheimoon ja hänen tekemäänsä työhön. Tämä on taasen kasvattanut hänen uskoa itseensä. Myös

elämänasenne ”tee mistä tykkäät” on auttanut vai keissa paikoissa.

Kansainvälisellä tasolla Vuoriheimo tuli tunnetuksi jo vuonna 2007 ulkomailla pidettyjen festivaalien myötä. Suomessa läpimurto tapahtui 2009, kun hän sijoittui toiseksi Suomen Euroviisujen karsin tojen finaalissa. Vuoriheimo kertoo sen olleen yksi hänen uransa huippuhetkistä. Yksi muista suurista saavutuksia on ollut kirja, joka kertoo Vuoriheimon tarinan siitä, miten hänestä tuli tunnettu rap-artisti.

Uran aikana Vuoriheimolla on ollut useita mieleen jääneitä kohtaamisia esimerkiksi muiden viittoma kielisten kanssa ympäri maailman. Koskettavin ja mieleenpainuvin kohtaaminen tapahtui Madridissa Emma-nimisen tytön kanssa. Emma koki tapaa misen jälkeen surkean kohtalon, jonka Vuoriheimo halusi kertoa maailmalle. Tästä tapaamisesta syntyi kappale nimeltään The Letter.

VÄHEMMISTÖJEN PUOLUSTAJA

Vuonna 2010 Vuoriheimo nimitettiin ulkoministeriön erityisedustajaksi. Nimityksen myötä hän on kier tänyt monissa paikoissa esiintymässä ja puhumassa vammaisten oikeuksista.

– Kerran olin esiintymässä YK:n päämajalla, jossa viimeisimmäksi oli esiintynyt Elton John. Se on kyllä sellainen juttu mitä ei varmaan koskaan unohda, hän pohtii.

Vuosien varrella Vuoriheimo on käynyt yhteensä 56 eri maassa esiintymässä. Tänäkin päivänä hän pyrkii edelleen pitämään ääntä samalla tavalla vä hemmistöjen puolesta, mutta toivoo, että myös muut jaksaisivat tehdä samaa.

– Pitäkää ääntä, huutakaa isosti, asiat muuttuvat vasta kun joku tekee jotain konkreettisesti, Vuori heimo kannustaa.

Tasavertaiseen kohteluun Vuoriheimon mukaan on vielä pitkä matka, vaikka eteenpäin onkin tultu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toive siitä, että viittomakielisiä ihmisiä kohdeltaisiin omana kielenä ja kulttuurina, oman historiansa kanssa, on vielä kaukainen.

– Mitään pysyvää muutosta ei saada aikaan, en nen kuin esimerkiksi laissa ruvettaisiin suosituksien sijaan puhumaan pakosta, ilman pakkoa mitään ei saada aikaiseksi, tiivistää Vuoriheimo.

KIIREINEN ARKI TANSSIN PYÖRTEISSÄ

Tänä syksynä Vuoriheimon arki on täyttynyt tans sista, kun hän on osallistunut Tanssii tähtien kanssa -ohjelman uusimmalle kaudelle. Osallistumisellaan hän tekee historiaa, sillä hän on ensimmäinen viittomakielinen kuuro kilpailija koko ohjelman historian aikana. Kokemus on ollut tähän mennessä

HALUSIN TUODA KUUROJEN ELÄMÄN NÄKYVÄMMÄKSI

JA KERTOA, ETTÄ MEKIN OLLAAN

IHAN TAVALLISIA

IHMISIÄ, VAIKKA ME KÄYTE TÄÄNKIN VIITTOMAKIELTÄ.

rankka, mutta opettavainen.

– Tämä on ihan täysipäiväistä hommaa, eikä ihan helppo juttu. En koe, että omasta kuu roudestani olisi haittaa tai hyötyä tässä. Ehkä se voisi olla etu, että joudun muita enemmän tekemään töitä ja että mulla on täysi rauha keskittyä siihen, mitä teen, kun en kuule ympä ristön hälinää. Toisaalta visuaaliset häiriöt ovat

minulle samanlaisia kuin kovat äänet kuuleville, Vuoriheimo pohtii.

Hänen mukaansa harjoittelu oli alussa erittäin haastavaa, koska hänen lähtötasonsa tanssin suhteen oli täysi nolla. – Ajan saatossa, kun perusasiat oppi, niin harjoitteleminenkin on helpottunut. Nykyään haastavinta on unohtaa edellisviikon askeleet, hän naurahtaa.

Ohjelman myötä Vuoriheimon arki on melko kiireistä. Sitä helpottaa kuitenkin lyhyet reis sut mökille viikonloppuna ennen sunnuntain live-lähetyksiä ja yhteinen aika perheen kanssa. Arki pyörii juuri nyt tiiviisti tanssitreenien ja perheen ympärillä. Pitkäksi venyneiden treenien ja tämän haastattelun jälkeen Vuoriheimo suun taakin suoraan hakemaan lapsia hoidosta, vaikka päiväunetkin olisivat kuulemma kelvanneet.

Marko Vuoriheimo eli Signmark on 44-vuotias rap-artisti.

Ollut lapsena mukana partiossa sisuryhmässä.

Käynyt 56 eri maassa esiintymässä ja ajamassa vähemmistöjen asioita.

Osallistuu Tanssii tähtien kanssa -ohjelman uusimmalle kaudelle.

Viinikan Sinisten lippukun nanjohtaja Uuno Niiranen ja Kaisa Niukkala. Lippukuntien yhdistyminen oli Niukkalan Ko-Gi-projekti.

SAMAAN SUUNTAAN

TEKSTI: Sanna Kekki KUVAT: Henri Tammi

Tämän vuoden alussa poika lippukunta Viinikan Siniset ja tyttölippukunta Viinikan Sini tytöt yhdistyivät Tampereella. Lippukunnat tekivät aiemmin yhteis työtä esimerkiksi kesäleireillä, mutta varsinaisesta yhdistymisestä alettiin keskustella muutama vuosi sitten.

Kahden lippukunnan yhdistäminen oli loistava päätös, toteaa Viinikan Sinis ten lippukunnanjohtaja Uuno Niiranen

Alun perin ajatuksena oli, että yhdis täminen säästäisi ainakin resursseja. Uumoilu osui oikeaan.

Tuntui, että teimme samoja byro kraattisia asioita kummassakin johta jistossa, vaikka elimme lähes symbioo sissa. Nyt aikaa vapautuu muille asioille, Niiranen kuvaa.

Niiranen toteaa lähes ihmetelleensä, kuinka helposti ja kannustavasti ajatuk set yhdistymisestä otettiin joka puolella vastaan. Soraääniä ei kuulunut. Niiranen myöntää pohtineensa, kuinka 70-vuo tiaan lippukunnan vanhimmat jäsenet suhtautuvat uudistukseen, mutta myös heidän mielestään suunta oli oikea.

Viestinä oli, että oli jo aikakin. Kaik ki on nyt helpompaa ja jouhevampaa, koska johtajia on enemmän. Pystymme huomioimaan paremmin eri tarpeita.

Paperillakin prosessi sujui helposti, koska yhdistymiseen tarvittiin lopulta vain muutama sääntömuutos. Seurakun taan ja muihin yhteistyökumppaneihin tämä ei vaikuttanut.

Kränää aiheutti ainoastaan pohdinta siitä, minkä väristä partiopaitaa uudessa lippukunnassa käytetään. Lopuksi kiista

ratkaistiin arpomalla. Väriksi tuli ruskea. Huutoja ja muita perinteitä mietimme vielä. Toiminta on tuoretta, joten kiirettä ei ole. Haluamme, että lopputulos on uuden lippukunnan näköinen.

KOHTI NYKYPÄIVÄÄ

Samanlaisiin ratkaisuihin kannustaa Partioneuvosto, joka linjasi viime vuon na, että uusien perustettavien lippu kuntien on oltava yhteislippukuntia eli kaikille avoimia sukupuoleen katsomat ta. Erillislippukuntien perustaminen ei ole enää nykypäivää.

Partion pitää olla mukana purka massa sukupuolittuneita rakenteita ja luomassa yhdenvertaista maailma. Su kupuoleen perustuva syrjintä kielletään tasa-arvolaissakin, korostaa Suomen Partiolaisten hallituksen aluetyöstä vas taava jäsen Anni Karsma

Linjaus ei muuta jo toimivien lippukuntien toimintaa eli jos olemassa oleva tyttölippukunta haluaa jatkaa toimin taansa tyttölippukuntana, se on mah dollista. Yhteistoimintaan kuitenkin kannustetaan

Olisi hienoa, että lippukunnissa mietittäisiin, voisiko toiminta olla kai kille avointa.

Karsma huomauttaa, että Suomessa ei ole perustettu viiteenkymmeneen vuo teen kuin yksi erillislippukunta eli yh teislippukunnat ovat olleet vakiintunut käytäntö jo pitkään. Yhteislippukuntia on 78 prosenttia kaikista lippukunnista.

Kotkalainen Merituikut aloitti toimin tansa vuonna 1927 tyttölippukuntana, mutta avasi toimintansa pojille seitse män vuotta sitten. Lippukunnassa huo mattiin, että perheet, joissa on tyttöjä ja poikia, saatiin näin pysymään parem min mukana, kun kaikki saivat toimia samassa joukossa.

Tyttölippukunta, poikalippukunta vai yhteislippukunta? Kolme toimintansa yhteislippukunnaksi muuttanutta lippukuntaa kertoo, miten muutos on sujunut.

Huutoja ja muita perinteitä mietimme vielä. Toiminta on tuoretta, joten kiirettä ei ole.

Lippukuntien yhdistyes sä täytyy miettiä myös, minkälaista huivia uusi lippukunta alkaa käyttää. Viinikan Sinisten uudessa huivin (oik.) huivimerkissä yhdistyvät aikaisempien lippukuntien huivimerkki en elementit (vas.).

Mieli kannattaa pitää avoimena. Yhdistyminen ei muuta menneitä, mutta saattaa tuoda tulevaan kaivattua virtaa

Tekeminen pysyy virkeämpänä ja elin voimaisempana. Muutos ei lopulta ollut edes kovin suuri, toteaa lippukunnanjohtaja Jonna Virtanen Merituikuista.

RIKKAAN TOIMINNAN TAE

Myös Riihimäellä kannustetaan yhteislippukuntatoimintaan. Juuri ennen koronaa sisaruslippukunnat Riihipääskyt ja Hirvivei kot yhdistyivät Riihiveikoiksi. Yhteensulautuminen oli luonnollista, jopa odotet tua, koska kesäleirit ja sudenpentutoiminta olivat jo vuosia pyörineet kimpassa. Syyt olivat pitkälti samoja kuin Viinikan Sinisillä. Näin säästimme resursseja ja voimavaroja. Yhdistyminen oli erinomainen juttu, kertoo lippukunnanjohtaja Heini Salo-Vihra Tietoon suhtauduttiin kaikkialla innos

tuneesti. Salo-Vihra muistuttaa, että lapset eivät ajattele, mitä sukupuolia ryhmissä on. Heille tärkeintä on innostava, virikkeellinen toiminta. Jos jotakuta muutos pohditutti, se oli yleensä vanhempi.

Keskusteluissa kaikki kuitenkin ymmär sivät, että tämä on tulevaisuutta ja tae sille, että voimme jatkaa korkeatasoista, rikasta toimintaa.

Salo-Vihra odottaa jo innolla ensi kesän leiriä, Riihiveikkojen ensimmäistä omaa. Leiriä ei ole päästy aiemmin järjestämään koronan vuoksi.

Siellä alkaa toden teolla hahmottua, millaista on olla Riihiveikko.

Mahdollisia yhdistymiskuvioita tai toimin tansa avaamista miettiville Viinikan Sinisten Niirasella on ehdotus. Keskusteluille ja pohdinnoille kannattaa antaa mahdollisuus. Uudet toimintamallit ja -tavat eivät poista historiaa tai aiemmin koettua hyvää.

Mieli kannattaa pitää avoimena. Yhdis tyminen ei muuta menneitä, mutta saattaa tuoda tulevaan kaivattua virtaa.

PARTIOPANEELI

Partio-lehden paneeli pureutuu ajankohtaiseen ilmiöön lehden jokaisessa numerossa.

KOONNUT Elina Kamppari KUVAT Haastateltavien oma albumi

millaisia hyviä puolia ja haasteita näet tyttö- tai poikalippukunnan toiminnassa verrattuna yhteislippukunnan toimintaan?

LOTTA ELLONEN, 23

taloudenhoitaja ja sihteeri, Taipalsaaren Taivaltajat

Omat kokemukseni nojaavat täysin yhteislippukuntatoimintaan. Hyvää on ainakin kaikkien mukaan pääsy ja yhdessä tekeminen ilman, että hallintoa on sen enempää. Haasteena voi toisaalta olla myös toiminnan pitäminen avoimena silloinkin, jos esimerkik si toinen sukupuoli pääsee korostumaan jossain ikäkaudessa.

MIKKO ”HAUTSI” HAUTALA, 44

Pestijohtaja ja akela, Tasangon Talvikit ja Lakeuden Kärpät, Seinäjoki Olen aloittanut partiourani poikalippukunnassa, jossa keskityttiin vahvasti retkei lyyn ja kisailuun. Nykyään toimin yhteislippukunnassa, joka itse asiassa oli aikanaan kotilippukuntani sisarlippukunta. Poikalippukunnassa aikoinaan jäi moni asia vähälle huomiolle, kuten huudot, leipominen ja askartelu, joka näin jälkeenpäin harmittaa. Kyllä yhteis lippukunnassa toiminta on monipuolisempaa, kun koko lippukunnan väen mielenkiinnon kohteet ohjaavat toimintaa. Tällöin joutuu välillä astumaan omalle epämukavuusalueelleen, joka rupeaa jo näin vanhempana olemaan ihan mukavaakin.

RITA PUMMILA, 15

Ryhmänohjaaja, Keurusseudun Partiolaiset ja Napapiirin Tytöt, Rovaniemi Kuulun sekä yhteis- että tyttölippukuntaan, näiden toiminnassa ei kokemukseni mu kaan ole isoja eroja. Yhteislippukunta toimii hyvin sekä isommalla että pienemmäl lä paikkakunnalla ja se on avoimempi kaikille. Toki ymmärtääkseni tyttö- tai poikalippu kunnissa myös joustetaan tässä asiassa.

NOA LAAKSONEN, 26

Kestävän kehityksen jaoston puheenjohtaja, Lounais-Suomen Partiopiiri, Kaarinan Sädetytöt

Meillä on tyttölippukunta, mutta minusta on hyvä, että nykyään kaikki perustet tavat lippukunnat ovat yhteislippukuntia. Olen miettinyt asiaa paljon ja vaikka meiltä ei käännytetä pois sukupuolen perusteella, menee paljon potentiaalista resurssia hukkaan, kun jäsenistö on pääasiassa vain yhtä sukupuolta. Asia saattaa herättää hankalia tunteita myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvien jäsenten kohdalla. Toisaalta koen, että naisvaltaiset tilat ja ympäristöt ovat yhä tarpeellisia joissakin tilanteissa.

ANNIINA NURRO, 16

Suomen Partiolaisten sometiimin jäsen, lippukunnan ohjelmajohtaja, Klapaset, Nurmijärvi Klapaset ovat yhteislippukunta 30 vuoden takaa. Tämän aikana kaikki ovat hit sautuneet yhteen, ja nyt parempaa yhteishenkeä saa hakea. Vielä muutama vuosi sitten tarpojaiässä jaoimme tytöt ja pojat erilleen, mutta jaon jälkeen monet tippuivat pois. Luovuimme tästä mallista, ja nyt tarpojista samoajiin on siirtymässä porukka, jossa lähes kaikki ovat jatkaneet partiossa. Mielestäni yhteislippukunta on rikkaus.

PARTIO - LEHDEN MATKASSA

Tyttöjen ja poikien yhteisjärjestö Suomen Partiolaiset täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja lähes saman ajan Partio on ilmestynyt SP:n julkaisemana. Tätä ennen Partio-nimistä lehteä julkaisi Suomen Partiopoikajärjestö. Ajat muuttuvat ja nyt on tullut aika sanoa hyvästit paperiselle jäsenlehdelle. Olemme koonneet tähän juttuun hauskoja muistoja vuosien varrelta.

1970

1970-luvulla lehdissä näkyi monenlaiset teemat. Vuonna 1979 lehdessä esiteltiin partioasuja monipuolista käyttöä ja 1976 pohdittiin partioihanteiden merkitys tä. Sudenpentusivuilla vuonna 1976 lapset pääsivät kertomaan, mikä on parasta partiossa. Partiotalo tiedottaa -palstalle kerrottiin 1974 mahdollisuudesta lähteä vapaaehtoistehtävin Sveitsiin ja leirille Saksaan.

KOONNUT: Sampo Syrjämäki, Eeva Helle, Elina Kamppari

1980

1980-luvulla lehden kansissa alkoi olla jo värejä, vaikka suurin osa jutuis ta olikin vielä mustavalkoisia. Kannet poikkesivat aika lailla nykyisestä tyylistä. Vuonna 1985 esiteltiin Partiotalon henkilökuntaa ja työtehtäviä, koska muuta paikkaa vastaavaan esittelyyn ei 80-luvulla ollut. Myös Suurleiri Miilun budjetti puhutti vuona 1985, sillä edellinen suurleiri Karelia oli kääntynyt tappiolliseksi. Vuonna 1984 ilmestyneeseen lehteen Jarmo ”Heinä” Heinonen piirsi osmonsoljen ohjeet. Heinän tekemän sarjakuvan löydät muuten myös tästä lehdestä!

Yhdeksänkymmentäluvulla lehdet olivat osittain värillisiä. Erilaiset kirjeenvaihto- ja mieli pidepalstat olivat suosittuja ja lehdessä 2/1994 alkoikin uusi Raide 2 -niminen lukijapalsta. Vuoden 1993 lehdessä mark kinoitiin talven sisäurheiluun trendikkäitä B-P-spirit-paitoja. 1995 järjestetylle Hollannin maailmanjamboreelle etsittiin lähtijöitä hyvissä ajoin vuonna 1993.

1990 2000

2000-luvulla lehdissä näkyvät monet sellaiset asiat, joista on tullut meille arkipäivää. Vuonna 2006 kyseltiin nimiehdotuksia viidelle uudelle ikäkaudelle. Vuonna 2000 harjoiteltiin kar tonkipakkausten kierrättämistä ja samana vuonna mietitytti myös kännyköiden käyttö leireil lä ja muissa tapahtumissa. 2008 kerrottiin, että Evolle ollaan tekemässä suurta nuorisoleirialuetta, jolla seuraava suurleiri Kilke järjestettäisiin.

Kaverikuva

JOHTAJATULET SYTTYVÄT TAAS

20102010-luvun alkupuolella Partio-lehden välissä ilmestyi muutamien vuosien Jälki-liite, joka oli tarkoitettu sudenpentu- ja seikkailijaikäisille. Varsi nainen lehti oli suunnattu vanhemmille partiolaisille. Ominaista lehdessä olivat henkilöhaastattelut, usein jostain julkisuuden hen kilöstä sekä Ilmiö-palsta, jossa käsiteltiin jotain ajankohtaista partioasiaa. Lehdessä 2/2017 aiheena oli kasvisruoka. 2018 partioartikkeleita alettiin julkaista myös verkossa Partiomediassa.

NAKKIA VAI PORKKANAA?

KASVISRUOKAPÄIVÄT TOTUTTAVAT KASVISSYÖNTIIN Joillakin leireillä ja kursseilla on ollut jo kasvisruokapäiviä. - Kasvisruoka oli siellä kyllä hyvää, muistelee Pyry. Riittääkö vain yksi kasvisruokapäivä monen päivän leirillä, vai voitaisiinko kokonaisia leirejä toteuttaa kasvisruualla?

- En ole kasvisruokaleirillä ollut, mutta sellaista olisi ihan kiva kyllä kokeilla, miettii vartionjohtaja na toimiva Emma Ojala 18, Harjusiskoista.

Emman mielestä kasvissyöntiin tulisi kannustaa

ketään.

Joka toinen päivä liharuokaa ja joka toinen kasvisruokaa voisi toimia.

ELOKUUSSA

Tule ja sytytä kipinäsi! Johtajatulilla pääset oppimaan, oivaltamaan ja ymmärtämään uutta johtamisesta. Samalla pääset nauttimaan ja virkistymään yhdessä uusien ja vanhojen ystävien kanssa. Tapahtuma antaa sinulle elämyksiä, joita vain metsä voi tarjota. Johtajatulille jokainen voi tulla omista lähtökohdistaan omaa itseään varten.

Viikonloppuna on luvassa monipuolista seminaariohjelmaa, kuten maailmanluokan puhujia sekä mielenkiintoisia työpajoja ja vertaisverstaita. Uusia kokemuksia saat myös elämysohjelmista, joissa pääset vaihtamaan ajatuksia saunan lämmössä, tanssimaan metsädiskossa tai nauttimaan kupin kuumaa nuotion ääressä.

Johtajatulet on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille, joita kiinnostaa itsensä kehittäminen ja johtaminen. Tapahtumaan voi osallistua niin partiolaiset kuin henkilöt, joilla ei ole aiempaa kokemusta partiosta. Innosta siis kaikki kaverit mukaan! Ilmoittautuminen alkaa maaliskuussa, pysy kuulolla.

johtajatulet.fi

Johtajatulet Hämeenlinnan Evolla 25.-27.8.2023

Kasvissyönti yleistyy Suomessa ja maailmalla, mutta miten reagoi partio? Onko ruokavalio jokaisen oma valinta vai tulisiko partion aktiivisesti kannustaa kasvissyöntiin?

TEKSTI Josefiina Lilja KUVA Heikki Heinonen

ILMIÖ

YHDESSÄ TEKEMINEN ON OLLUT TÄRKEÄÄ AINA

Neljännesvuosisata on pitkä aika. Partiossa monet asiat ovat silti pysyneet samana, mutta myös kehitystä on tapahtunut. Partio-lehti haastatteli Suomen Partiolaisten 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Matti ”Totti” Toivosta ja Siiri Somerkeroa.

Matti ”Totti” Toivonen toimi Suo men Partiolaisten puheenjohtajana 1990-luvun lopulla. Siiri Somer kero on Suomen Partiolaisten nykyinen puheenjohtaja, jonka pesti päättyy tämän vuoden lopussa.

– Suomen Partiolaiset näyttää minusta edelleen elinvoimaiselta. Partiossa on edelleen samoja teemoja kuin 1990-luvulla, Toivonen toteaa.

Toivosesta luontosuhde on edelleen oleellinen asia partiossa. Myös tekemällä

oppiminen ja vertaisjohtaminen ovat hänen mielestään vahvasti mukana toiminnassa. – Itse liityin partioon vuonna 2001. Myös omasta mielestäni vertaisjohtaminen on pysynyt vahvana partiossa ja myös se, että nuoret ovat toimijoita, Somerkero jatkaa. Somerkerosta on hyvä, että aikuisen tuen rooli tunnistetaan nykyään. Vaatimukset harrastuksille ovat ammattimaisempia ja jot ta kasvaneet vaatimukset voidaan toteuttaa, tarvitaan aikuisia.

TEKSTI: Satu Salo-Jouppila KUVAT: Joosef Abokther

ORGANISAATIOUUDISTUKSIA

Somerkero kertoo koronan värittäneen voimak kaasti hänen puheenjohtajakauttansa.

– Näimme hallituksen kanssa ensimmäistä kertaa vasta kahdeksan kuukauden jälkeen. Arki on ollut paljon muuta kuin live-kohtaamisia, hän kuvailee.

Somerkero on kuitenkin iloinen, että vuoden takaiset Johtajatulet ja finnjamboree Kajo pystyt tiin järjestämään pandemian keskellä.

Toivosen kaudelle osui finnjamboree Loisto vuonna 1996. Silloin käynnistettiin myös orga nisaatiomuutos, jossa hallituksen puheenjohta jasta tuli SP:n puheenjohtaja. Toivonen ja hänen edeltäjänsä olivat toimineen partioneuvoston puheenjohtajana.

– Heräsimme kauteni aikana siihen, että jäsenmäärä oli laskussa. Toimintaa lähdettiin kehittämään ja sama kehitys on onneksi jatkunut edelleen, hän kertoo.

– Vuoden 2022 alussa partiossa aloitti uusi hen kilöstöorganisaatio eli lähes kaikkien suomen kielisten partiopiirien työntekijät ovat nyt saman työnantajan alla. Näin pystymme kohdistamaan työntekijöiden panosta entistä paremmin lippu kuntien tukemiseen, Somerkero iloitsee.

PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄ MYÖS HAASTAA

Somerkero nostaa pestissään haastavaksi asiaksi sen, että tässä ajassa on paljon partion ulkopuoli sia aiheita ja teemoja, jotka herättävät vastakkai sia mielipiteitä.

– Keskusteluympäristö yhteiskunnassa on todella erilainen ja asiat polarisoituvat helposti. Partion

hyvää, yhteistä parasta ja partion tulevaisuutta ajat televana se ei ole helppoa, Somerkero kertoo.

Toivosella oli aikanaan ajankäytön vuoksi huono omatunto, koska lapset olivat pieniä.

– Onneksi minulla ei ollut kahdeksantuntisia työpäiviä ja pystyin tekemään kotitöitä, kun pala sin partiomenojen jälkeen illalla kotiin, hän sanoo. – Parasta puheenjohtajana toimiessa oli se, että partioneuvoston jäsenillä oli intoa etsiä ja löytää yhteinen sävel. Kaikki hakivat suomalaisen par tion parasta, Toivonen jatkaa.

– Minustakin parasta on ollut, että meillä on yhteisen partion tekemisen meininki. Tämä pesti on ollut paikka nähdä tosi kauas partiokonteks tissa, Somerkero toteaa.

PARTION TULEVAISUUS VAATII YHTEISKUNNAN MUUTOKSISSA MUKANA PYSYMISTÄ

Sekä Toivonen että Somerkero näkevät partion tärkeänä ja isona nuorisojärjestönä myös tulevai suudessa.

– Meidän täytyy koko ajan pysyä yhteiskunnan muutoksissa mukana. Kuitenkin kyse on lasten ja nuorten toiminnan järjestämisestä, jotta he saavat apuja elämäänsä, Toivonen kuvailee.

– Harrastustoiminta tulee siirtymään yhä enemmän koulupäivien yhteyteen ja perinteiseen järjestötoimintaan osallistuminen muuttuu. Ai kuiset haluavat harrastaa myös itse, eivätkä vain mahdollistaa harrastusta toisille. Se tulee vaati maan meiltä tarkkuutta, jotta pysymme mukana kehityksessä, Somerkero sanoo.

SIIRI SOMERKERO

SP:n puheenjohtajana johtanut hallitusta vuosina 2021–2022. Työskentelee liiketoiminnan kehittämisen parissa. Aikoo seuraavaksi vetää lippukunnan Lapin vaelluksen ja olla käytettävissä seuraavalle hallitukselle, jotta siirtymä on sujuva.

MATTI ”TOTTI” TOIVONEN

SP:n puheenjohtajana johti partioneuvostoa vuosina 1995–1998. Tehnyt uransa koulumaailmassa. Tällä hetkellä aika kuluu rintamamiestaloa remontoidessa.

TRANGIA

SYNONYYMI RETKIKEITTIMELLE

–

Trangia on varmasti tuttu lähes jokaiselle partiolaiselle. Vuosikymmeniä vanha retkikeitin malli on saavuttanut jalansijan retkikeittimien standardina monikäyttöisyytensä ja kestävyytensä ansiosta. Yksinkertaiselta tuntuvaa laitetta hankkiessa mallien määrää saattaa kuitenkin yllättää.

Varaosia hank kimalla trangian saa helposti juuri omaan käyttöön sopivaksi esimer kiksi yhdistämällä settiin alumiini sen ja pinnoitetun kattilan.

TEKSTI JA KUVAT: Henri Tammi

Tarttumaton pinnoite vauri oituu helposti metallisia sekoitusvälineitä käyttäessä, joten muovilusikka on hyvä muistaa ottaa mukaan.

Trangian idea perustuu retkikeittimeen, jon ka osat pakkautuvat kompaktisti sisäkkäin. Perusosia ovat kattilat, kantena toimiva paistinpannu, sprii- tai kaasupoltin, kahva, runko sekä tuulisuoja. Lisäksi saatavilla on myös kattiloiden sisälle pakkautuva kahvipannu. Trangian mukana saa siis kaiken tarvittavan monipuolisesti toimivaan retkikeittiöön. Keittimen valttikorteihin kuuluva modulaari suus pidentää myös sen käyttöikää huomattavasti. Jokaista osaa on saatavilla myös erikseen ostettuna, jolloin rikkoutuneet osat voi helposti vaihtaa uusiin. Täten myös kattiloiden ja pannun pinnoitetyyppiä on mahdollista vaihtaa ostamatta kokonaan uutta keitintä. Vakiintuneen mallin ansiosta jopa vuosi kymmeniä vanhat osat sopivat uusien osien kanssa yhteen. Laajan osavalikoiman takia Trangian suurin heikkous onkin sen paino.

LISÄVARUSTEISSA JA PINNOITTEISSA ON EROJA

Trangian malleja selatessa numerosarjat vilistä vät helposti silmissä ja epätoivokin saattaa iskeä. Sopivan mallin etsiminen kannattaakin aloittaa valitsemalla koko, joita on kaksi erilaista: 25-sarja ja 27-sarja. 25-sarja on monille tuttu perusmalli, joka riittää ruokaa valmistettaessa 3–4 henkilölle. Pienempi 27-sarja riittää 1–2 henkilölle. Jos et ret keile pääsääntöisesti yksin, on 25-sarja varmempi valinta.

Mallinumerossa sarjan jälkeen oleva numero 1-6 kertoo varustetason. Numeron kasvaessa pakettiin kuuluu myös kahvipannu ja osat vaihtuvat tarttu mattomaan pinnoitteeseen. Viimeisenä mallimer kinnässä on kirjainyhdistelmä, joka kertoo katti

loiden ja paistinpannun materiaalin. Yleisimmät vaihtoehdot ovat UL ja HA. UL tarkoittaa perinteistä alumiinia ja HA kova-anodisoitua alumiinia, joka kestää naarmuuntumista paremmin, tehden puh distamisesta helpompaa. Hyvä perusvaihtoehto on 25–3 UL, johon sisältyy alumiiniset kattilat sekä tarttumattomalla pinnoitteella oleva paistinpannu.

VAIHTOEHTOINA

SPRII JA KAASUPOLTIN

Trangian standardipolttimena oleva spriipoltin on edullinen ja yksinkertainen. Se käyttää polt toaineena etanolia kuten Marinolia tai Sinolia. Spriipolttimen yksinkertaisuuden kanssa kilpai lee ominaisuuksiltaan monipuolinen kaasupoltin. Spriin vaihtuessa kaasuun, helpottuu polttoaineen käsittely sekä tehon säätö. Heikkoutenaan kaasu kestää huomattavasti huonommin kylmää ja kaasu sekoitusten käyttölämpötiloissakin on eroja.

Kaasupolttimen voi hankkia joko setin mukana tai erikseen ostettuna. Spriitä käyttäessä tulee polttimessa oleva polttoaine polttaa loppuun ennen trangian pakkaamista. Älä siis kaada kerralla pol tinta täyteen, mikäli tarve on lyhyemmälle käytölle. Varmista aina, että poltin on sammunut ennen polttoaineen lisäämistä. Trangian oma polttoaine pullo helpottaa polttoaineen kaatamista ja turvallis ta käsittelyä.

Reissuun lähtiessä herääkin kysymys tarvittavas ta polttoaineen määrästä. Tähän vaikuttaa paljon muun muassa sää ja valmistettavat ruuat. Vähiten polttoainetta kuluu ruuissa, joihin lisätään vain kei tetty vesi, kun taas haudutettavat ruoat kuluttavat enemmän. Myös mahdollisesti keitettävän tai sula tettavan juomaveden tarve on hyvä huomioida.

Trangian kahvoista on usein käytetty hyvinkin vaihtelevia nimityksiä, joita on PartioWikiinkin listat tuna lähes 130.

Partiolaisten adventtikalenterin 70-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä äänestyksessä suosituimmaksi adventtikalenteriksi nousi vuoden 2003 kalenteri, jonka on kuvittanut Anita Polkutie

Ulla von Wendt kuvitti partiolaisten ensimmäi sen adventtikalenterin vuonna 1947. Hän ku vitti kalentereita myös useasti tämän jälkeen.

75 VUOTTA MUKANA

JOULUN ODOTUKSESSA

Suomalaiset partiotytöt toivat adventtikalenteriperinteen Suomeen vuonna 1947. Nyt adventtikalenteri on partion varainhankinnan kivijalka ja arvokas jouluperinne kymmenille tuhansille suomalaisille.

Suomen Partiotyttöjen johtaja Tessi Fazer innostui Ruotsissa näkemästään adventtikalenterista 1940-luvulla. Tuolloin syntyi ajatus, että Suomessakin voitaisiin tehdä oma kalenteri, jolla kerättäisiin varoja partiotoi mintaan. Fazer pyysi ystäväänsä Ulla von Wendtiä tekemään kuvituksen kalenteriin. Näin syntyi ensimmäinen Suomessa myyty adventtikalenteri vuonna 1947.

– Ensimmäinen kalenteri ei kuitenkaan ollut menestys. Se oli väritön, eivätkä suomalaiset ymmärtäneet avautuvien luukkujen ideaa, Suomen Partiolaisten varainhankinnan asiantuntija Iina Leppäaho kertoo.

Kalenterien julkaisua kuitenkin jatkettiin ja myynti alkoi menestyä vuonna 1949. Suomen Partiotyttöjärjestö ja Suomen Partiopoikajärjestö yhdistyivät vuonna 1972 Suomen Partiolaiset – Fin lands Scouter ry:ksi ja seuraavasta vuodesta lähtien kalenteria tehtiin ja myytiin yhteisvoimin.

– Nykyisin kalentereita myydään vuosittain noin 300 000 kappaletta. Tämä tekee huikeat 3 miljoo naa euroa partion tukemiseksi, Leppäaho hehkuttaa.

JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA

Alusta lähtien ajatuksena on ollut, että ensim mäinen luukku avataan ensimmäisenä advent tina. Myös tiettyjen luukkujen kuva-aiheet ovat

KOONNUT: Eeva Helle ja Elina Kamppari

Vaikka tetyt asiat ovat pysy neet kalenterissa samoina sen 75-vuotisen historian ajan, on kalenterin kanssa eletty myös ajassa. Vuonna 2015 adventtikalentereita alettiiin myydä myös verkkokaupassa ja 2020 alettiin julkaista kalenteriin liittyvää jatkokertomusta verkossa. Kuvan kalenteri on kuvittanut Anna-Maija Usma vuonna 1968.

Partiomuseosta Turusta löytyy lähes kaikki adventtikalenterit ja myös ensimmäisten kalentereiden alkuperäisiä piirroksia.

Virpi Pekkala kuvitti partiolais ten adventtikalenterit vuosina 1989–1991 ja 1999–2000. Pekkala on toiminut lasten kirjojen kuvittajana ja on erikoistunut kortteihin ja joulutervehdyksiin.

vakiintuneet kalenterissa. Adventtikynttilät, Lucia-neito, Suomen lippu ja Jeesus-lapsi kuu luvat edelleen partiolaisten adventtikalenterin vakioaiheisiin.

– Vuoteen 1980 asti kalenterin taustamateriaali oli ohutta voipaperin tapaista ma teriaalia, josta valo paistoi läpi, kun luukku oli avattu. Kalenterit neuvottiinkin kiinnittämään ikkunaan. 1960-luvun alussa adventtikalen tereista muutamat olivat pystyyn koottavia, Leppäaho kertoo.

Lippukuntia ohjeistettiin ad venttikalentereiden tilaamisesta Partio-lehdessä vuonna 1974.

Vuonna 1991 alettiin adventtikalenterin taka na julkaista lyhyt joulusatu. Joulusatuperinne oli joitakin vuosia katkolla, kunnes vuonna 2020 tarina muuttui pidemmäksi jatkokerto mukseksi ja siitä alettiin julkaista verkkosivuil la ja podcast-palveluissa uusi osa jokaisena ad venttisunnuntaina. Vuodesta 2000 kalenteriin on kuulunut pakkaus pakettikortteja. Vuonna 2019 kortit vaihdettiin tarroiksi.

Lähde: Visa Liippola, Partiomuseon vuosikirja

2017

Adventtikalenterien kuvittajina on toiminut monia tunnettuja taiteilijoita ja kuvittajia. Suomalai nen lastenkirjailija ja kuvittaja Camilla Mickwitz (1937-1989) kuvitti kalenterit vuosina 1982 ja 1983. Edelleen Pikku Kakkosessa pyörivä Varokaa heikkoja jäitä -varoitus on myös Mickwitzin animoima.

KAJON VIITOITTAMANA KOHTI KESTÄVÄMPIÄ SUURTAPAHTUMIA

Finnjamboree Kajo tavoitteli aiempia suurtapahtumia painokkaammin vastuullisuutta. Mutta mitä vastuullisuus tarkoitti 13 500 henkilön suurleirille? Entä mitä opimme vastuullisuudesta Kajolla?

Vastuullisuus kirjattiin koko Kajon tavoitteisiin. Niiden pohjalta kaikki leiriorganisaation osa-alueet ja ryhmät konkretisoivat vastuullisuuden omaan toimintaansa. Osa-alueiden sisällä mie tittiin, miten voidaan luoda uusia tapoja tehdä suurtapahtumia kestävästi. Lisäksi pohdittiin, miten leiristä tulisi mahdollisimman saavutettava ja miten osallistujia ja tekijöitä voidaan kasvattaa vas tuullisiin valintoihin.

Henna Salminen toimi Kajolla vastuullisuuden ra portointimestarina. Hänen mukaansa erilaisia vastuul lisuutta edistäneitä toimia voisi luetella todella paljon.

– Esimerkiksi ohjelmalaaksot suunniteltiin kestävän kehityksen pohjalta, tarvikkeita lainattiin tai vuok rattiin ja ruokailun ilmastovaikutuksia pienennettiin tarjoamalla myös kasvisruokaa. Lisäksi leirilippukun tia ohjeistettiin kestävään osallistumiseen. Leirillä tehtiin myös kohtaamistyötä, huolehdittiin henkisestä turvallisuudesta ja opetettiin leiriläisille paljon uutta saavutettavuudesta, Salminen kertoo.

Kestävä kehitys näkyi osallistujille etenkin ohjelmalaaksojen sisällöissä. Niissä opittiin muun muassa uhanalaisista lajeista, sähkön tuottamisesta eri tavoin, ilmastonmuutoksesta sekä rakentavasta keskustelusta.

VASTUULLISUUS NÄKYI MYÖS KUMPPANEIDEN VALINNASSA

Myös leirin kumppanit tukivat vastuullisuuden edistä mistä. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat kestävän tapah tuman tukemiseksi hankitut materiaalit, joita voidaan hyödyntää myös tulevissa tapahtumissa. Konkreettisia esimerkkejä tästä ovat Uponorin lahjoittamat putket ja harmaaveden suodatusjärjestelmät sekä UPMltä saatu suuri määrä puutavaraa, jota hyödynnettiin esimerkik si saunarakenteissa ja kojuissa.

Sisällöllisesti taas WWF tuki leirin muonituksen suun nittelussa ja auttoi toteuttamaan tulevaisuuden ruokaan tutustuttaneen ohjelmapisteen. Telia puolestaan jakoi tie toa medialukutaidon tärkeydestä ja Scandinavian Outdoor oli mahdollistamassa Tutustujien leirin toteutumista.

Alueen omistajana Metsähallitus puolestaan tarjosi Kajolle muun muassa vihreästi tuotettua sähköä, ja Ilmattaren avustuksella tapahtuman sähkönkulutus ta saadaan kompensoitua ostamalla päästöoikeuksia kansainvälisestä päästöpörssistä, Salminen listaa esi merkkejä. Lisäksi monet yritykset ja järjestöt tukivat lahjoituksillaan stipendirahastoa, jotta mahdollisim man moni lapsi ja nuori pääsisi osallistumaan leirille.

Kajolla myös kehitettiin välineitä tulevien tapahtu mien vastuullisuustyön tueksi. Vastuullisten ja partion arvoja kuvastavien kumppanuuksien solmimisen tueksi luotiin vastuullisuuden arvioinnin liikennevalopalvelu. Eettisellä ohjeistuksella puolestaan varmistet tiin toiminnan eettinen ja tasavertainen pohja.

TULEVILLE TAPAHTUMILLE Vastuullisuudesta Kajolla vastannut päällikkö Paavo Tertsunen korostaa kestävän tapahtumajärjestämisen tarkoittavan muutakin kuin rajoittamista ja kieltoja.

TIETOA JA YMMÄRRYSTÄ

– Partiossa on tehty paljon hyvää vastuullisuustyötä kutsumatta sitä sillä nimellä. Esimerkiksi lainaaminen ja vuokraaminen ovat tuttuja käytäntöjä, jotka koros tavat elinkaarista ajattelua. Ei siis riitä, että hankintoja tehdään yhtä leiriä varten, vaan on mietittävä, olisiko muualla loppuun käytetty tavara tai materiaali vielä leirin tarpeisiin käyttökelpoinen, Tertsunen tarkentaa. Tertsunen huomauttaa myös, että vielä ei ole valmista.

– Kestävämpien tapahtumien järjestämiseen on tärkeää panostaa myös jatkossa. On tärkeää ymmär tää, millaisia valintoja teemme ja tunnistaa, missä on parantamisen varaa, hän painottaa.

TÄRKEÄÄ TIETOA SEURAAVILLE TAPAHTUMILLE

Kajolla tehty vastuullisuuden tiedonkeruu nostikin esiin kehittämiskohteita, jotka on tärkeää huomioida pitkäjänteisessä vastuullisuustyössä. Leiristä tehtiin myös hiilijalanjälkilaskenta, jonka perusteella tiede tään paremmin, mihin keskittymällä partiotapahtumia voidaan jatkossa järjestää entistä ilmastoystävällisemmin.

– Vastuullisuus ei ole helppo nakki – hyvin harvat toiminnot koko yhteiskunnassa onnistuvat olemaan täydellisesti ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä. Toivomme, että Kajolta koottu tieto auttaa pala palalta vastuullisempien tapahtumien tekemisessä. Kajon vastuullisuusraportin pohjalta voidaan nyt muodostaa aiempaa systemaattisempia vastuullisuustavoitteita, Salminen korostaa.

Kokonaiskuva Kajon vastuullisuudesta esitellään vastuullisuusraportissa, jonka löydät osoitteesta partio.fi/kajonvastuullisuus.

VIHREITÄ ARVOJA KOKO MAANOSAAN

Senegalilainen Abdou Touré koordinoi valtavaksi kasvanutta ympäristöhanketta. Hankkeeseen on vaikuttanut vahvasti Tourén kokemukset Suomesta ja suomalaisesta partiotoiminnasta.

Vuonna 2009 käynnistettiin Senegalin ja Suomen partiolaisten kolme vuotta kestä nyt kumppanuushanke Woomal. Hank keen tarkoituksena oli tarjota lippukun nille välineitä kansainvälisyyskasvatukseen, edistää kestävää kehitystä Senegalissa sekä kerätä varoja Senegalissa toteutettuun yhteistyöhön.

Yksi hankkeeseen osallistuneista oli senegalilai nen Abdou Touré. Hän on aktiivinen partiolainen ja Partioliikkeen Maailmanjärjestön humanitaari nen konsultti. Touré aloitti vuonna 2019 hankkeen tunnisteella #QuartierVertChallenge. Hankkeen tarkoituksena on kasvattaa kansalaisten tietoutta ympäristönsuojelusta.

– On tärkeää voida kasvaa ja kehittyä puhtaassa ympäristössä elääkseen paremmin, hän painottaa.

Hanke sai alkunsa Tourén huomattua, ettei hä nen kotikaupungissaan ollut puita ja teillä oli pal jon roskaa. Hän aloitti puhdistamaan teitä roskista ja istuttamaan puita ja muita kasveja. Seuraavaksi Touré alkoi kuvaamaan toimintaansa ja julkai semaan kuvia teoistaan sosiaalisessa mediassa hashtagilla #QuartierVertChallenge.

KOULUTUSMALLI

AUTTAA HANKKEESSA

Kokemukset Suomesta ja partiotoiminnasta Suo messa ovat olleet merkittäviä Tourén #Quartier VertChallenge-hankkeelle. Suomessa Touré tutustui partiotoiminnan monimuotoisuuteen, yliopiston metsätieteiden tiedekuntaan sekä ympäristönhoitoon. – Hyödynnän hankkeessa pohjoismaista koulutusmallia, johon olen tutustunut lisää myös Woomal-hankkeen jälkeen, Touré kertoo.

Yhteydet Suomeen ja suomalaisiin eivät nimittäin jääneet Woomal-hankkeeseen, vaan senegalilaisia ja suomalaisia vapaaehtoisia on kulkenut maiden välillä hankkeen jälkeenkin.

MALLIA SENEGALIN RAUHANKULTTUURISTA

Alun perin Touré lähti partiotoimintaan mukaan, sillä hän halusi viettää aikaa ystäviensä kanssa ja pukeutua partioasuihin. Hänen mukaansa Sene galin partiotoiminnalle omaleimaista on rauhan ja yhdessä elämisen symbioosi.

–Senegalin rauhankulttuuri on kaunista, maail man pitäisi ottaa siitä oppia, Touré toteaa.

POHJOISMAINEN

TEKSTI: Lotta Yli-Hukkala-Siira

KUVAT: #QUARTIERVERTCHALLENGE

Senegalilaisen partiotoiminnan eri laisuus verrattuna Suomeen on, että partiotoiminta tapahtuu lähinnä kou luissa. Kouluissa toimiminen on tärkeä osa senegalilaista partiota, sillä partion tarkoituksena on myös tukea Senegalin valtion koulutuspolitiikkaa.

– Omissa mielikuvissani suomalaiset partiolaiset viettävät paljon aikaa metsis sä, mutta Senegalissa retkeilyyn sopivia metsiä ei ole yhtä paljon, hän huomauttaa.

Touré mainitsee myös, että hänen käsi tyksensä mukaan Suomen partiotoimintaa tukee suurempi hallinnollinen koneisto, jossa on jopa työntekijöitä, toisin kuin Senegalissa. Senegalilainen partio pyörii hänen mukaansa täysin vapaaehtoisten voimin.

HANKE KASVAA KASVAMISTAAN

Tourén hankkeen toiminta on laajentunut ja levinnyt, ja nyt hän kertoo saaneensa

yhteydenottoja eri maista hankkeen tiimoilta. Yhteyttä ottaneet partiolaiset haluavat osallistua hankkeeseen ja ottaa siihen osaa omissa maissaan. – #QuartierVertChallenge on partion kautta levinnyt ympäri maanosaa, vii meisimpänä hanke levisi Madagaskariin lokakuussa 2022, Touré kertoo.

Tänä vuonna Unesco Green Citizens nimesi Tourén aloittaman hankkeen yhdeksi innovatiivisimmista, yhteisöön vaikuttavista ympäristöprojekteista. Nyt hanke on laajentunut roskien keräämi sestä ja puiden istuttamisesta niin paljon, että hankkeeseen kuuluu jätehuoltoa, kaupunkien ja maaseudun metsitystä, ympäristökasvatusta kouluissa sekä viljelyä.

– Hankkeni on saanut aikaan vähittäi sen ekologisen muutoksen eri puolilla mannerta, hän iloitsee.

Abdou Tourén mukaan Senegalin partiotoiminnalle ominaista on rauhan ja yhdessä elämisen symbioosi.

5 VINKKIÄ SÄÄN ENNUSTAMISEEN

Oletko ikinä miettinyt, miten säätä pystyy myös itse ennustamaan?

Säätä voi tarkastella uutisista tai esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sovelluksesta. Säät kuitenkin vaihtuvat nopeasti. Lapissa sää saattaa vaihtua puolessa kin tunnissa arvaamattomaan suun taan ja avonaisessa tunturissa vaeltaja voi nopeastikin joutua ongelmiin. Vanhan kansan tiedoista ja taidois ta on hyötyä. Muurahaispesästä näkee, jos muurahaiset alkavat kantaa ha vunneulasia suuaukkojen peitteeksi. Tämä enteilee sadetta.

Järven pintaa viistävät pääsky set kertovat sateen tulosta, sillä hyttyset painuvat alas matalapaineen alla. Korkealla liihot tavat pääskyset taasen kertovat hyttysten kirmaavan korkeuk sissa ja lämmintä säätä luvaten.

Aamurusko on saanut kansanomaisen lausah duksen: ”Aamurusko päivän tuska ja iltarusko päivän kirkastaa”, josta on myös karkeampisanaisia muotoja. Aamulla rusottava taivaanranta usein pirskottaa vettä päälle. Iltarusko taas tuo seuraavalle päivälle aurinkoa.

Pilven muodot paljastavat ehkä kaikkein eniten sään muutoksista. Pilvi on tiivistynyttä vettä. Lämpö nostaa ilmaa ylöspäin ja vähitellen se saavuttaa kastepisteen, eli alkaa muodostua pilviä. Mitä korkeammalle pilvi nousee, sitä harmillisemmaksi sää muuttuu. Kauniit kumpupilvet eli cumuluspilvet näkyvät kauniilla säällä ja auringon helottaessa. Siinä vaiheessa, kun pilvi on kiivennyt todella korkealle ja sen muoto alkaa muistuttaa alasinta, sadetta on kohta luvassa. Tai ainakin kurjistuvaa säätä.

Aurinko tai lähinnä sen lämpö saa tuulen liikkeelle. Toisekseen maapallo pyörii ja pohjoisella pallonpuo liskolla, kuten Suomessa, tuulet liikkuvat lounaasta koilliseen. Tuulet usein puhaltavat leiripaikoilla samasta suunnasta. Kannattaakin kysyä vanhoilta leirikonkareilta, mistä tuuli tavallisimmin puhkuu. Joskus kannattaa viritellä leirinuotio vanhalle paikalle, sillä jokin vanha tieto on ohjannut sen sijoittamista.

Tällä palstalla vaihtuva asiantuntija kertoo ajankohtaisesta partioon liittyvästä aiheesta.

50 VUOTTA YHTEISTÄ PARTIOHISTORIAA

Partiotoimintaa johdettiin 1960-luvulla kahden valtakunnallisen organisaation avulla: tytöillä oli Suomen Partiotyttöjärjestö (SPTJ) ja pojilla Partiopoikajärjestönsä (SPJ). Kummallekin järjestölle oli kehittynyt tapansa toteuttaa partiota. Tytöillä ja pojilla oli erilaiset partio-ohjelmat, koulutusjärjestelmät, ansiomerkit, oppaat ja niin edelleen.

Sukupuolen mukaan eriytetty partio herätti arvostelua. Peruskoululaki hyväksyttiin 1968, ja sen myötä viimeiset poika- ja tyttökoulut olivat häviämässä. Miksi par tiossa tytöt ja pojat toimivat yhä erillään? Tätä ihmeteltiin lehdistössä. Kaksi partiojärjestöä oli myös kallis ratkaisu, sillä se poiki päällekkäistä toimintaa. Kummallakin järjestöllä oli esimer kiksi keskustoimisto työntekijöineen, piiriorga nisaatio ja jäsenlehdet. Järjestöjen lähentyminen alkoikin pyrkimyksestä löytää toimintoja, joita voitaisiin tehdä yhteisvoimin.

Vuonna 1969 järjestöt perustivat suunnitte lutoimikunnan, jonka kokouksissa ryhdyttiin pian puhumaan yhteistyön sijaa yhteisjärjestöstä. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter perus tettiin 23.4.1972. Sen ensimmäiseksi puheen johtajaksi valittiin aiemmin SPTJ:n ylijohtajana toiminut Kata Jouhki. Hän luonnehti, että yh teisjärjestö syntyi oikeastaan takaperoisesti, sillä ensin pystytettiin organisaatio ja vasta seuraa vassa vaiheessa ryhdyttiin pohtimaan, miten sen sisällä partiota harrastettaisiin.

1970-luvun puolivälissä esiteltiin molemmil le sukupuolille sopiva sininen asustemallisto ja yhteiskasvatuksen mahdollistavat uudet ikä kausiohjelmat. Partiolaki muutettiin partioi hanteiksi ja partiolupaus sai uuden sanamuodon. Kaikkia partion uusi ilme ei miellyttänyt vaan osa partiojohtajista ryhtyi vastustamaan sitä ja organisoimaan kilpailevaa tapaa partioida. SP:n puheenjohtajan paikasta käytiin järjestön

vuosikokouksissa uudistuksia kannattavien ja partioperinteiden vaalijoiden välistä ankaraa kilpailua. Riidat saivat sellaiset mittasuhteet, että tiedotusvälineissä, television ajankohtaisohjelmia ja iltapäivälehtiä myöten arvuuteltiin, jättäisikö osa partioväestä yhteisjärjestön vai hajoaisiko se. SP:n 1970-luvusta ei muodostunut lopulta pelkkää riitelyä yhteisjärjestön suunnasta vaan saatiin myös paljon aikaiseksi ja onnistuttiin: jäsenmäärä kääntyi kasvuun, rakennettiin uusi yhteispiiriverkosto, yhteislippukunnat syntyivät ja uudistettiin johtajakoulutus. Viimeistään on nistunut ensimmäinen suurleiri, Karelia vuonna 1979, osoitti sen, että yhdistyminen oli ollut kaikista kiistoista huolimatta oikea ratkaisu.

Marko Paavilainen

Kirjoittaja on partiolainen ja historioitsija, joka on kirjoittanut esimerkiksi Aina Valmiina – Partioliike Suomessa 1910–2010 -teoksen

JÄSEN INFO

ASIOINTI PALVELUSSA HOIDAT JÄSENYYTTÄ

Asiointipalvelu on helppo tapa hoitaa jäsenasioita. Siellä pääset päivittämään yhteystietoja, löydät lippukunnan yhteystiedot sekä ilmoittautumislinkit tapahtumiin. Asiointipalveluun kirjaudutaan PartioID:lla eli samoilla tunnuksilla kuin Kuksaan.

ASIOINTI.PARTIO.FI

HENKILÖKOHTAI

NEN PARTIOID

PartioID on henkilökohtainen kirjautumistunnus, joka luodaan käyttämällä jäsen- tai huoltajanu meroa sekä sähköpostiosoitetta. Yksi sähköpostiosoite voi olla vain yhden henkilön tunnisteena. Jos et saa PartioID:ta toimimaan, pyydä apua lippukunnasta.

PartioID:lla jäsenet ja huoltajat voivat kirjautua asiointipalveluun. Lisäksi jäsenet pystyvät kirjautu maan sillä partio-ohjelmasovellus Kompassiin, partiorekisteri Kuksaan, Jemma-intraan ja PartioMoodleen.

PARTIO.FI/PARTIOID

PARTIO OHJELMA SOVELLUS KOMPASSI

Kompassi on selaimella käytettävä kännykkäsovellus, jota käytetään partio-ohjelman aktiviteettien ja aktiviteettikokonaisuuksien merkitse miseen ja partio-ohjelmassa etenemi sen seuraamiseen. Partiolainen voi kirjautua Kompassiin omalla PartioID:lla. Huoltaja ei näe huolletta viensa tietoja Kompassissa.

KOMPASSI.PARTIO.FI

HANNA HÄMÄLÄINEN

LUPAAN PARHAANI MUKAAN

Lupauksenanto on tärkeä tilaisuus partiolaisen elämässä. Selvitimme eri lippukunnista, milloin, missä ja miten lupaus annetaan.

MILLOIN LUPAUS ANNETAAN?

Tietyistä ajankohdista ehdottomasti suosituim maksi nousi itsenäisyyspäivä 6.12, jolloin lupauksenannon lisäksi lippukunnissa järjestetään esimerkiksi puurojuhla, messu tai soihtukulkue.

MISSÄ LUPAUS ANNETAAN?

Paikoista esiin nousivat useassa vastauksessa kirkko. Kuitenkin mainittiin, että mikäli ei halua antaa lupausta kirkossa, voi sen antaa myös muulloin.

Monissa lippukunnissa lupaus annetaan lippukunnan tai ikäkauden retkellä tai leirillä. Mainintoja saivat myös Lupausseikkailu-tapah tuma, koko lippukunnan yhteinen pikkujoulu seikkailu ja lippukunnan syksyn aloitustapahtuma metsässä.

MILLAISIA TAPOJA LUPAUKSENANTOON LIITTYY?

Useammassa lippukunnassa lupauksenantajat kul kevat kulkueena lupauksenantoon. Monissa lippu kunnissa on myös tapana, että sudenpennut saavat lippukunnan huivin lupauksenannon yhteydessä. Kaksi vastaajaa kertoi, että lippukunnissa käytössä on lupausköysi. Toinen näistä vastaajista kertoi, että käsi asetetaan köydelle ja toinen partioterveh dykseen ja toinen puolestaan, että käytössä oleva lupausköysi ei ole koskaan osunut maahan.

Joissain lippukunnissa lupauksentotilaisuus on yhteinen lähilippukuntien kanssa. Yksi vastaaja kertoi, että tilaisuudessa lupauksenantajat kutsu taan nimeltä eteen.

Eräässä lippukunnassa lupauksenantoon heräte tään retkellä keskellä yötä.

Vastaukset on kerätty partion Instagramissa julkaistusta kyselystä.

KOONNUT: Elina Kamppari KUVA: Emma Heimonen

Ota partion kanavat seurantaan, niin pysyt kärryillä, mitä kaikkea on meneillään ja mikä voisi olla vaikka sinun seuraava askeleesi partiopolulla!

SEURAA PARTIOTA SOMESSA

Fiiliksiä, tietoa, uusia taitoja – näistä on partion some-kanavat tehty! Etsi partio omassa suosikkikanavassasi ja aloita seuraaminen.

@partioscout

@partioscout

Suomen Partiolaiset

Partio

@partiolaiset

Suomen Partiolaiset

PARTIOASIAA SUORAAN SÄHKÖPOSTIIN

Muista myös partiopiirisi ja lippukuntasi omat kanavat!

PARTION VERKKOSIVUT TÄYNNÄ ASIAA

Partio.fistä löydät ajankohtaiset uutiset partioon liittyen ja paljon tietoa partion mahdollisuuksista juuri sinulle.

Partiomediassa voit jatkossakin lukea partiosta kirjoitettuja juttuja erilaisista henkilöistä, partioarjesta ja ilmiöistä.

Vapaaehtoisena lippukunnassa? Tutustu Parempi lippukunta -blogiin ja partio-ohjelma.fi -sivustoon!

LIPPUKUNTATOIMIJAT HUOMIO!

PARTIOPOSTI-UUTISKIRJE saapuu noin kerran kuukaudessa kaikkien tänä vuonna 15 vuotta täyttäneiden partiolaisten sähkö posteihin. Kirje on täynnä kaikista ajankohtaisinta tietoa partiosta.

Lisäksi lippukuntien johtokolmikko ja muut aktiivijohtajat saavat Johtolanka-uutiskirjeen, jossa on vinkkejä lippukunnan arkeen joka kuukausi.

Lippukunnan merkittävissä pesteissä olevat pääsevät Partion Office365 -maailmaan. Seuraathan Teamsissa Suomen Partiolaiset -tiimissä ajankohtaisia uutisia. Osallistu halutessasi myös keskusteluun!

PARTIOKAMU APUNA JA TUKENA PARTIOTOIMINNASSA

Sirpa Jern Kalevan Suuntatytöistä on toiminut PartioKamun pestissä vuoden 2020 alusta lähtien. PartioKamu toimii kaverina tukea tarvitsevalle partiolaiselle, helpottaa henkilön toimintaan osallistumista ja mahdollistaa asioita, jotka eivät välttämättä muuten onnistuisi. Jern vastaa väittämiimme.

PARTIOKAMUN TOIMINTA ON TARKOIN MÄÄRITELTYÄ

Ei ole. Partiokamu voi toimia monella eri tavalla ja eri tilanteissa. Tarpeen ja tilanteen mukaan katsotaan, mitä kulloinkin kamulta tarvitaan.

PARTIOKAMUN TULEE OLLA SAMAN IKÄINEN KUIN TUKEA TARVITSEVAT HENKILÖT

Ei tarvitse. On myös määritetty, että Partiokamu on samoajaikäinen tai sitä vanhempi.

PARTIOKAMULLA VOI OLLA USEITA TUETTAVIA HENKILÖITÄ SAMAAN AIKAAN

ON USEIN VASTUUSSA KOKO RYHMÄN TOIMINNASTA

PARTIOKAMU

Ei ole. Kamun tehtävänä on toimia tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa. Kamu helpottaa ja joskus jopa mahdollistaa näiden partiolaisten osallistumista toimintaan. Kamu helpottaa myös ryhmänjohtajan hommaa. Ryhmänjohtaja voi paremmin keskittyä ohjel man vetämiseen koko ryhmälle, kun Kamu on auttamassa tuen tarpeessa olevaa.

Kyllä se on mahdollista. PartioKamu voi toi mia yksilö- tai ryhmäkamuna. Riippuu tuen tarpeesta ja Kamusta itsestään, kuinka monta henkilöä hän haluaa kerralla ottaa vastuulleen.

PARTIOKAMULLE ON TARJOLLA MYÖS VERTAISTUKEA JA KOULUTUSTA Kyllä. Vertaistukea saa muilta PartioKamuilta ja perusteilla on yhteinen paikka keskustelulle. Lisäksi ainakin Hämeen Partiopiirillä on Partiokamu-koulutusta tarjolla.

Sirpa Jern ryhtyi Partiokamun pestiin, jotta voi olla tarpeen mukaan apuna ja tukena johtajakavereilleen.

Sarjakuva on julkaistu alunperin ruotsiksi Finlands Svenska Scouterin jäsenlehti Scoutpostenissa.

VASTUUNKANTOA, ITSENSÄ KEHITTÄMISTÄ JA ELÄMÄN TOTUUDEN ETSIMISTÄ

Sitoudumme noudattamaan partioihanteita partiolupauksessa. Ihanteiden määrä kas vaa joka ikäkaudessa.

Samoajat ja vaeltajien yhteinen ihanne on Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen. Ai noastaan vaeltajien ihanteita ovat Kehittää itseään ihmisenä ja Etsiä elämän totuutta. Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen -ihanteella tarkoitetaan, että partiolainen tuntee vas tuuta yhteisöistään ja yhteiskunnasta, eikä epäröi tarttua toimeen yhteisen hyvän puolesta. Ihanteeseen sisältyy ajatus siitä. että partiolainen osaa toimia osana erilaisia ryhmiä ja johtaa niitä. Oleellista tässä ihanteessa on, että partiolainen toimii aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä omista lähtökohdistaan käsin.

Kehittää itseään ihmisenä -ihanne tarkoittaa, että partiolainen kehittää tiedollisia ja taidollisia ominaisuuksiaan nousujohteisesti. Partiolainen vahvistaa itsetuntemustaan op pimalla tunnistamaan ja kehittämään vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Ihanteessa halutaan nosta esiin myös arvot. Partiossa saa taitoja omien arvojensa tunnistamiseen ja partiolainen ymmärtää arvojen merkityksen ja vaikutuksen toiminnassaan.

Etsiä elämän totuutta -ihanteessa partiolainen rakentaa omaa uskoaan tai muuta katso mustaan. Partiolaisella on myönteinen suhtautuminen eri uskontoihin ja muihin katsomuk siin sekä hengellisyyteen. Hän hyväksyy, että on olemassa jotakin ihmistä suurempaa. Par tiolainen suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen, rakentaa käsitystään oikeasta ja väärästä sekä toimii oikeudenmukaisesti.

Partio-leh dissä 1/2022 ja 2/2022 käsittelim me muut partioihan teet ja niiden merkitykset.

KUVA: Eeva Helle

Ryhdy sijaisperheeksi!

Turvallisista ja luotettavista sijaisperheistä on huutava pula! Onko sinulla mahdollisuus tarjota koti, jossa riittää lämpöä ja huolenpitoa niitä tarvitsevalle lapselle?

Turvallista arkea sijaisperheessä

Sijaisperhe tarjoaa perhehoitoa lapselle, joka tarvitsee kodin ulkopuolista hoivaa ja huolenpitoa omien biologisten vanhempien sijasta. Sijaisperheeseen sijoitettu lapsi tulee yhtä lailla osaksi perheen arkea kuin muutkin perheenjäsenet.

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää! p. 040 192 9124

tai tutustu toimintaamme lisää osoitteessa familar.fi/perhehoitopalvelut

“Sydäntä lämmittää tieto siitä, että olemme päässeet luomaan lapselle turvallisen kodin ja tulevaisuuden.”

- Sijaisperheen äiti