AS I A O TÄLLÄI
N AKKI LAN LU KI O N TI E D O TE LE H TI J ou l u ku u 2 0 1 3 Ta m m i ku u 2 0 1 4
Joulukuun tervehdys Lukukausi alkaa olla lopuillaan. Tänään on juhlittu uusia ylioppilaita ja tanssittu 70-vuotiaan yhteiskoulun ja 50-vuotiaan lukion kunniaksi. Näistä iloisista tapahtumista voitte lukea lisää tästä lehdestä. Lisäksi olen koonnut lehteen joululukemiseksenne muun muassa uuden terveydenhoitajan mietteitä sekä erään entisen opiskelijan kuulumisia. Tehdyistä ressuista on tietenkin myös asiaa. Näiden mukavien tapahtuminen merkeissä haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää itsenäisyyspäivää sekä rauhallista joulunaikaa! Hanna-Leena
H yv ä ä j o u l u a j a o n n e l l i s ta u u tta v u o tta !
Murokulho= mopoautosta käytetty halventava nimike. Harjavalta = siivoojien kapina. Randela = nimi, joka kirjoitetaan aina väärin. Maitolaatikko= mopoautosta käytettävä nimitys. Nakkila = nakkikioskilla etuileva ninja. Kutvana = pitkähiuksinen venäläinen akateemisen tutkinnon omaava valelääkäri. Piffi = tähdistöjen merkitystä kuvaava ilmaisu. Allu = hemaiseva ranskalainen nainen, joka pahoinpitelee viattomia. Kulovava = Perinteinen intialainen viettelevä napatanssi, joka aiheuttaa sydänvaivoja vanhoille miehille. Rauma = Sauna, jossa pidetään vaatteita sekä kesällä että talvella. Puuteri = Pieni ihminen, joka ryömii auton moottorissa ja pesee ikkunat. Puolukka= pipo, josta näkyy vain nenä. Koppa= sulkeutunut mieshenkilö. Viineri= huivi, jota ranskalaiset käyttävät. Katti= läpiveto autossa. Kirppu= tulessa kärventynyt käsikarva. Korkki= henkilö, joka jätetään aina ulkopuolelle. Aivastus= kun joku temppuilee skeittilaudalla ja kaatuu.
Nakkila= ihminen, jonka kolesteroliarvo on korkealla. Sanni= voima, joka tulee kynästä. Tablet= hiveltävän miellyttävä esine. Sammutin= opettaja, jonka tunneilla on pitkästyttävää. Jouluilo= tunne, joka ilmenee, kun on juuri herännyt ja on heti joutunut aloittamaan jonkin vaikean askareen. Tonttu= pieni ja ruma koirarotu. Joulujuhla= voikukkien kukkiminen tammikuussa. Puuro= matelijoiden jäänteistä keitetty myrkkyseos.
Joko osaat nämä uudet sanat ja merkitykset? Lähde: Junioreiden äidinkielen kurssilla kokoama uusi sanakirja.
E N TI N E N O P I S KE LI J AM M E M AAI LM ALLA
1 . Kuka olet ja miten historiasi liittyy Nakkilan lukioon? 2. Missä asut ja mitä teet nykyisin? Mikä sinusta tule isona? 3. Oliko muutto ulkomaille helppo päätös? 4. Onko sinulla aiempia opintoja? 5. Mikä siellä on paremmin kuin Suomessa, entä huonommin (opiskeluasioissa tai vain yleensä)? 6. Mitä teet vapaa-ajallasi? 7. Tuletko jouluksi kotiin? 8. Millaisia terveisiä lähetät Nakkilan lukion nykyisille opiskelijoille? 1 . Olen Riku Jokela, 24-vuotias Nakkilasta kotoisin oleva nuori mies. Olen käynyt kouluni Nakkilassa lukioon saakka ja ylioppilaaksi valmistuin vuonna 2008. 2. Asun tällä hetkellä Prestonissa Englannissa ja opiskelen maisteriksi yliopistossa nimeltä University of Central Lancashire. Koulutusohjelmani on MSc Sports Marketing and Business Management, eli pähkinänkuoressa opiskelen urheilumarkkinointia ja urheilubisnestä. Voitaneen sanoa, että elän tällä hetkellä unelmaani, koska urheilu on ollut aina tärkeässä osassa elämässäni, ja nyt pystyn toivottavasti tulevaisuudessa yhdistämään tämän intohimon työksi. Unelmatyöpaikka "isona" olisi varmaan olla urheiluseuran toimitusjohtaja. 3. Ulkomaille muutto oli loppujen lopuksi erittäin helppo päätös itselleni. Olen opiskellut korkeakoulutasolla täysin englanniksi, joka on käytännössä nykyään äidinkieleni, joten Englantiin lähteminen voidaan jopa laskea luonnolliseksi askeleeksi. Lisäksi olen ollut aiemmin puoli vuotta Erasmus-vaihto-opiskelijana Kyproksella vuosina 2011 -201 2 . Se madalsi rimaa huomattavasti Englannin muuton suhteen. 4. Nakkilan lukion jälkeen olen suorittanut englanninkielisen ammattikorkeakoulututkinnon Bachelor of Business Administration in International Business Vaasan Ammattikorkeakoulussa. Lisäksi olen siis ollut vaihdossa puolen vuoden ajan European University Cypruksessa Nikosiassa Kyproksella. 5. Kun verrataan Suomea ja Englantia, monia mielenkiintoisia eroavaisuuksia on löydettävissä. Suurin ero on tietysti small talk -kulttuuri, joka on täällä elintärkeässä roolissa. Kysymykset, kuten "how are you, mate?" ja "are you alright, mate?", ovat sellaisia, joita kohtaa useasti päivässä ja niihin vastataan sitten aina "I am fine, thanks" tai "I am alright, thanks". Lisäksi tietyt fraasit, kuten "please, thank you, excuse me, sorry, cheers(tattis)" ovat sellaisia, joita on "pakko" käyttää, jollei halua olla epäkohtelias. Itse koen viihtyväni Englannissa paremmin kuin Suomessa juuri small talk-kulttuurin vuoksi, koska olen itse sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut persoona ja tykkään tutustua uusiin ihmisiin, mikä on täällä erittäin helppoa. Opiskelu täällä on huomattavasti itsenäisempää, mikä sopii mielestäni itselleni paremmin. Minulla on esimerkiksi vain 1 2 - 1 3 tuntia viikossa luentoja, mutta tärkeässä roolissa on oma perehtyminen ja tutkimustyö aiheisiin liittyen. Muutama asia on taas Suomessa selkeästi paremmin. Isoin asia on mielestäni ruokakulttuuri, joka on Suomessa merkittävästi paremmalla mallilla mm. ilmaisten/puoli-ilmaisten terveellisten kouluruokailuiden osalta. Englannissa pikaruoka- ja takeaway-kulttuuri elää erittäin vahvana ja yliopistollakin tarjottava lounas on yleisesti esimerkiksi hampurilaisateria. Asuntojen taso on myös huomattavasti heikompi Englannissa muun muassa yksinkertaisten ikkunoiden vuoksi. Itse onneksi asun melko uudessa talossa, jossa ei esiinny perienglantilaista vetoisuutta. 6. Suomen opiskelija-arkeen verrattuna minulla on täällä huomattavasti enemmän vapaa-aikaa. Vietän aika paljon vapaa-aikaa yliopistolla, sillä kurssin luonne on erittäinen intensiivinen. Maisteriopinnot Suomessahan kestävät yleisesti vähintään n.2 vuotta, kun täällä varsinaiset maisteriopinnot kurssien muodossa suoritetaan aikavälillä syyskuu-toukokuu. Yliopistoelämän ulkopuolella pyrin harrastamaan säännöllistä liikuntaa 3 - 4 kertaa viikossa, mikä onnistuukin hyvin yliopiston omassa, lähes naapurissani sjaitsevassa uudessa urheilukeskuksessa. Lisäksi vietän vapaa-aikaa erilaisissa yliopiston societyissa, jotka ovat erinomainen tapa sosiaalistua ja tavata ihmisiä, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita. 7. Tulen jouluna kotiin melkein kuukaudeksi, ja mikäs sen parempi päivä lentää Suomeen kuin 1 3. joulukuuta, joka sattuu olemaan perjantai. 8. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, niihin pitää vain tarttua kiinni. Unelmissa on mieletön määrä energiaa. Lisäksi kielitaidon merkitys on elintärkeä nykypäivänä, kielitaidon avulla on mahdollista avata lukuisia ovia maailmassa. Omasta kokemuksestani voin tämän sanoa, sillä olen opiskellut viimeiset 5 vuotta englanniksi ja työskennellyt aiemmin 3kk Pietarsaaressa, jolloin työkielenäni oli ruotsi.
” P U H E LAH J AT P LU S S AA” - Nakkilan lukion YH1 kurssilaiset seuraamassa kunnanvaltuuston kokousta maanantaina 11 .11 .201 3 Nakkilan kunnanvaltuusto päätti maanantaisessa kokouksessaan muun muassa kunnantuloveroprosentista ensi vuodelle. Päätöksen mukaan tuloveroprosentti säilyy samana kuin tänä vuonna eli 20.25 prosentissa.
Mielestäni keskustelua oli lian vähän ja asiat selvitettiin turhan nopeasti.
Hyvin nopeasti etenevää. Läheskään kaikilla valtuutetuilla ei ollut mielipiteitä esitettyihin asioihin.
Valtuustossa käsitellyt asiat hoidettiin erittäin nopeasti eli ne oli valmisteltu ja käsitelty hyvin jo ennen valtuuston hyväksyntää. Eli itse valtuuston työskentelystä jäi yllättävän suppea vaikutelma.
Työskentely oli asiallista, mutta päätöksenteko oli liian yksimielistä eli mielipiteitä ei esitetty tarpeeksi. Asiat oltiin kuitenkin päätetty suurin piirtein etukäteen.
Kaavamaista, selkeää ja ripeää.
VALM I S TE LTU , S O P U I S A, N O P E A J A TE H O KAS – VAI LLA KE S KU S TE LU A
Valtuustosalin lehteri täyttyi Tehokasta ja yksinkertaista. Nakkilan lukion yhteiskuntaopin opiskelijoista. Ennen valtuustokokouksen alkua kunnanjohtaja Kalevi Viren kertoi opiskelijoille, miten sekä Asiat oli suurimmaksi osaksi päätetty jo etukäteen, joten ”suurempaa” Muutama ottaa vain kantaa, loput vain virkamiehet keskustelua ei syntynyt. Kuitenkin istuvat ja vaikuttavat poissaolevilta. Ei että luottamushenkilöt valtuuskokouksen seuraaminen oli ihan tästä hyvä kuva osallistuvat mielenkiintoinen kokemus. jäänyt. valtuustossa päätettävien asioiden valmisteluun. Lisäksi opiskelijat olivat jo oppitunneilla perehtyneet kunnalliseen päätöksentekoon AS I AN TU N TE M U S TA VAATI VA, ja kuntalaisten M I E LE N KI I N TO I N E N – TAI S I TTE N E I vaikuttamiskeinoihin. Lehterillä opiskelijoille Heidän pitää miettiä paljon hankalia konkretisoitui asioita, monesta eri näkökulmasta eli Aika vaikea, tarvitsee olla hyvin perillä valtuustokunta ylimpänä valtuustossa työskentely vaikuttaa asioista, jotta valtuustossa pärjää. päättävänä elimenä. melko haastavalta.
Opiskelijoiden oppimispäiväkirjan viimeinen kysymys valtuustokokouksen seurannasta kuului: ”Millainen vaikutelma sinulle jäi valtuuston työskentelystä?” Vaikutelmat voi jaotella seuraaviin pääteemoihin, joita valaisevat opiskelijoiden vastauksista poimitut suorat lainaukset. Kokosi Kirsti Häivälä, YH1 kurssin ope
Asioihin pitää perehtyä ja omat mielipiteet tulee osata perustella. Puhelahjat plussaa.
Ihan hyvä. Oli ihan mielenkiintoista käydä kokouksessa.
A B IT S T U D IA M E S S U IL L A 3 .1 2 .2 0 1 3
Tiistaiaamuna kello seitsemän ryhmämme nousi Kirsi Ilomäen johdolla bussiin ja otti suunnakseen Helsingin messukeskuksen. Olimme menossa Studia-messuille, Suomen suurimpaan ura- ja opiskelutapahtumaan, jossa saisimme tutustua moniin erilaisiin jatko-opintomahdollisuuksiin. Tehtävänä oli tutustua eritoten itseään kiinnostaviin opiskelupaikkoihin ja ottaa selvää niihin liittyvistä asioista. Messujen jälkeen saisimme vielä pari tuntia vapaa-aikaa Helsingin keskustassa. Messukeskuksessa tunnelma oli todella tiivis, opiskelijoita oli saapunut eri puolilta Suomea ja kojuja oli joka puolella. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen seasta löytyi myös poliittisten puolueiden, matkapuhelinliittymien sekä työ- ja elinkeinotoimiston edustajia. Poliisit olivat tuoneet poliisiauton näytille ja puolustusvoimat mainostivat itseään näyttävillä mainostauluilla. Tiedotelehtiä ja oppaita sai käteensä vinon pinon, ja makeisia sekä arpajaislapukkeita jaettiin joka suunnasta. Esittelijät ansaitsevat suuren hatunnoston, sillä he todella osasivat asiansa ja paneutuivat innolla työhönsä messukeskuksessa. Saimme todella paljon uutta tietoa eri opiskelupaikoista sekä niihin liittyvistä ammateista, ja esittelijät vastasivat mielellään jokaiseen kysymykseen. Uskon, että monille muillekin jäi hyvä mieli näistä messuista. Nyt tietää taas vähän paremmin, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä! Mira Kuvat: Mira Abit vierailivat Helsingin messukeskuksessa Studia-messuilla 3.1 2.. Messuilla opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua mahdollisiin tuleviin jatko-opiskelupaikkoihin sekä kysyä niistä lisätietoja tai kokemuksia oppilaitoksen oppilailta tai muuten vain asiantuntevilta henkilöiltä. Erilaisia oppilaitosten telttoja täynnä olevassa messukeskuksessa vieraili paljon myös muiden lukioiden oppilaita, esimerkiksi Harjavallan lukion abiturientit olivat tutustumassa jatkoopiskelupaikkoihin. Oppilaitoksia, jotka olivat teltoissa tai erilaisissa pisteissä esittelemässä toimintaansa, olivat esimerkiksi Aaltoyliopisto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto sekä Vaasan yliopisto. Mukaan matkalta tarttui iso pino erilaisten oppilaitosten esitteitä sekä paljon uutta tietoa oppilaitoksista. Jotkut saattoivat myös vihdoin löytää itseään kiinnostavan alan, joten aivan hukkaan reissu ei mennyt. Atte
TE RVE YD E N H O I TAJ A S U VI H I LJ AN E N
1. Kuka olet? Suvi Hiljanen, Nakkilan yhteiskoulun ja lukion sekä Kirkonseudun koulun terveydenhoitaja. Kolmen alle kouluikäisen lapsen onnellinen äiti Harjavallasta. 2. Oletko tykännyt olla terkkana yhteiskoululla ja lukiolla? Kyllä. Reilun kolmen ja puolen vuoden tauon jälkeen työnteko maistuu mansikalle. 3. Mikä työssäsi on parasta, entä ärsyttävintä? Parasta on tavata iloisia ja reippaita sekä isompia että pienempiä oppilaita. Tunne siitä, että voi olla jollekin avuksi, on mukavaa. Myös se, että yhteistyö eri tahojen kanssa sujuu, on hienoa. Ärsyttävintä työssäni on se, kun joku jättää tulematta tarkastukseen eikä vaivaudu ilmoittamaan siitä etukäteen. Joskus on myös kovin kiireistä, eikä silloin jää aikaa tehdä tiettyjä juttuja niin hyvin kuin haluaisi. 4. Miksi sinusta tuli juuri terveydenhoitaja? Lukiessani lähihoitajaksi heräsi kiinnostus terveydenhoitotyötä kohtaan. Ja sitten heti valmistuttuani hain ja pääsin opiskelemaan terveydenhoitajaksi. Työ lasten parissa on ollut tietyllä tapaa haaveena aina. 5. Miten aiot viettää joulua? Joulun vietän perinteisesti perheen ja lähisuvun eli omien rakkaitteni kanssa. Viime vuosina on ollut perinteenä, että kaikki kokoontuvat meille aattoaamuna puurolle ja siitä se joulunvietto sitten alkaa. Joulu on ehdottomasti vuoden paras juhla ja odotan sitä aina innolla! 6. Mitä terveisiä lähettäisit lukiolaisille/heidän kotiväelleen/lukion henkilökunnalle? Toivon kaikille lukiolaisille menestystä opinnoissa. Silti ei saa unohtaa hoitaa terveyttään, jaksamistaan ja ihmissuhteitaan! Kunnon irtiotto aherruksesta on aina välillä tarpeen. Muistakaa liikkua ja ulkoilla riittävästi sekä syödä terveellisesti, jotta jaksatte sitten taas opiskella. Ja kaikille tietenkin ihanaa joulun odotusta ja rentouttavaa joululomaa, kunhan sinne saakka päästään!
COMENIUS-REISSULLA RA NSKA SSA JA VÄ HÄ N SA KSA SSA KIN Yhdistä teksti ja kuva. 1 . Kuva: Metz: Porte Serpenoise ja Henna ja Sanni 2. Kuva: Metz: Katedraali 3. Kuva: Metz: Museo 4. Kuva: Brysseli: Hotel Mozart 5. Kuva: Brysseli: Pissapoika
Kuvat ja teksti: Henna, Veronika, Joona ja Sanni.
Ennen juhlaa rehtori testasi mikrofonia, lakitettavat odottivat kärsimättömästi juhlan alkua ja hallitus kävi viemässä tervehdyksensä sankarihaudalle.
Juhlan juonsivat hallituksen pj. Janne ja vpj. Fanni. Runoja esittivät niin ikään hallituksen jäsenet Marjaana ja Emilia. Laulusta vastasivat abit Emilia ja Tarleena. Juhlan aloittivat juniorit Sanni ja Henna-Riina, jotka soittivat poikkihuilulla kappaleen Lintu. Koko juhlan säestykset pianolla soitti ansiokkaasti Pasi Nieminen.
Ylioppilasjuhlassa laitetaan perinteisesti eteenpäin myös veteraanien vapauden viesti. Hallituksen edellinen puheenjohtajana ojentaa viestin uudelle puheenjohtajalle veteraanien läsnäollessa.
YLIOPPILASJUHLAN OHJELMA Lintu Säv. C.Audry, D. White ja E. Demarsan Henna-Riina Heino ja Sanni Pälsi, poikkihuilu Pasi Nieminen, piano Sananlaskujen kirja 3: 1 3–1 8. Marjaana Kujamäki, lausunta ”Sinä olet elämäsi keväässä” (Tellervo Liulia) Emilia Mäkelä, lausunta Vapauden viestin vaihto Neito ja ylioppilas Säv. Sami Hurmerinta San. Heikki Salo Emilia Saarinen ja Tarleena Vestu, laulu Pasi Nieminen, piano Puhe rehtori Pasi Rantala Todistusten jako ja ylioppilaiden lakitus Gaudeamus igitur Pasi Nieminen, säestys
Lakkiaisten jälkeen oli vuorossa perinteiset tanssiaiset. Kakkukahvit, jotka yläkoulun oppilaskunta tarjosi, nautittiin väliajalla. Molempien koulujen synttäreiden kunniaksi paikalla oli myös eläköityneitä opettajia. Kuinka monta heistä tunnistat?
TÄLLÄI S E O . . . Ke s k i v i i k k o n a 1 1 . 1 2 . U u si n ta - j a korotu sku u l u ste l u kl o 8 O p e tta j i e n TYKY kl o 1 4 . Tykyyn osa l l i stu va t op e tta j a t p ä ä ttä vä t tu n ti n sa kl o 1 4. Torsta i n a 1 2 . 1 2 . J ou l u a te ri a P U H V I Ko k e m ä e l l ä . Torsta i n a 1 9 . 1 2 . E U a rj e ssa -ku tsu vi e ra sti l a i su u s H e l si n g i ssä N a kki l a n l u ki o s t a ka ks i o p i s ke l i j a a + o p e t t a j a o n ku t s u t t u H e l s i n g i s s ä j ä rj e ste ttä vä ä n E U a rj e ssa -p ä ä tösti l a i su u te e n . J ou l u j u h l a p e rj a n ta i n a 2 0 . 1 2 . kl o 2 3 . J ou l u l om a 2 2 . 1 2 . 2 01 3 - 6. 1 . 2 01 4 R a u h a l l i s t a J o u l u a j a j o u l u l o m a a ka i ki l l e ! Lisätietoa: http://www.peda.net/veraja/nakkila/lukio