Joulukuu 2013
LYYDIA
Nakkilan lukion oppilaskunnan julkaisu Viestint채kasvatus
COMENIUS-MATKA RANSKAAN TERVETULOA, JUNIORIT!
Young Rebel or Young Citizen COMENIUS-PROJECT 2013-2015 FRANCE-ITALY-TURKEY-POLAND-GERMANY-FINLAND Comenius-project Senior High School of Nakkila has a Comenius-project with schools from France, Italy, Turkey, Poland and Germany.
Projektia varten valmistettu banneri, jonka taustalla näkyy Essenin kaupunki.
Comenius ja Nakkilan lukio Nakkilan lukio onnistui saamaan Comenius-projektin yhdessä saksalaisen, ranskalaisen, puolalaisen, turkkilaisen ja italialaisen lukion kanssa. Projekti käynnistyi syyskuussa ja ensimmäinen kokoontuminen oli marraskuun alussa. Projektin teemana on Young rebel or young citizen - what is your choice? Nuori kapinallinen vai nuori kansalainen - mikä on valintasi? Tarkoituksena on tutustua vanhempien ja isovanhempien nuorisokulttuuriin keräämälla haastatteluiden, valokuvien ja vanhojen esineiden avulla tietoa siitä, mitä he tekivät ollessaan teiniiässä. Ensimmäiseen kokoontumiseen ryhmäläiset haastattelivat isovanhempiaan suomeksi ja käänsivät ne englanniksi, joka on sovittu projektin yhteiseksi kieleksi. Projekti kestää kaksi lukuvuotta. Seuraava kokoontuminen on Italiassa hiihtolomaa edeltävällä viikolla. Kokoontumisten välillä ryhmäläiset tekevät heille annettuja tehtäviä, joita viimeistellään kokoontumisissa tai järjestellään niihin liittyviä näyttelyitä. Maailma on todella paljon muuttunut toisen maailmansodan jälkeen, joten on mielenkiintoista seurata, millaisen tutkielman ryhmät saavat aikaan.
Tätä Lyydia-lehteä ovat olleet tekemässä: Oskari Henttinen, Emma Hirvikoski, Emma Knihti, Tiina Kuisma, Nea Lindroos, Miina Lähteenmäki, Niko Lähteenmäki, Annika Merikivi, Veera Minkkinen, Amanda Niemi, Karoliina Niittumäki, Mira Parkkali, Maria Perkkola, Ella Plaami, Satu-Lotta Rannisto, Eeva-Liisa Rantanen, Petri Rekola, Jesse Ruohola, Mikko Svärd, Emila Vettenranta, Emilia Mäkelä, Neea Plaami, Henna Sinkko, Kaisa Kartastenpää, Jenni Nieminen. Opettaja Juha Kopio.
IdeaDrillkilpailun voitto Lokakuun lopussa järjestettiin Vuojoen Kartanossa Eurajoella satakuntalaisille toisen asteen opiskelijoille IdeaDrillkilpailu. Tarkoituksena oli innovoida kolmen hengen joukkueissa ratkaisuja meri- ja metalliteollisuuteen tuleviin haasteisiin. Yhteistyökumppaneina toimi tunnettuja satakuntalaisia yrityksiä, kuten Boliden, Prizztech ja Raumaster. Kilpailuun osallistuneista kahdestatoista joukkueesta voittajaksi selviytyi Nakkilan lukion kolmikko, johon kuuluivat seniorit Ida-Maria Palmu ja Satu-Lotta Rannisto sekä juniori Joona Voittoisa Nakkilan lukion joukkue vasemmalta Ida-Maria Palmu, Joona Loula. Nakkilan joukkueen voittoisa idea oli yrityksille ja 14-20-vuotiaille nuorille suunnattu nettisivusto, jonne voi luoda oman profiilin ja tutustua erilaisten yritysten toimintaan ja työtarjontaan esimerkiksi kuvien ja videoiden avulla. Sivusto parantaisi yritysten näkyvyyttä nuorten keskuudessa ja mahdollistaisi tiiviin yhteistoiminnan. Ajatus CooPtyönimellä kulkeneesta sivusta lähti, kun Ida-Maria Palmu mainitsi LinkedInnettipalvelun. Pitkä päivä oli vaivan arvoinen, sillä palkinnot olivat loistavia. Kolmannelle sijalle yltänyt Vapaapudotus Säkylästä sai SAMK:in kellot ja toiseksi sijoittuneet Pequt Eurajoen lukiosta saivat elokuvalippupaketin ja rannekellot. Ensimmäiseksi sijoittunut Nakkilan lukion joukkue sai palkinnoksi Satakunnan ammattikorkeakoulun logolla varustetut rannekellot sekä tandemlaskuvarjohypyn. Satu-Lotta Rannistoa hyppy ei pelota vielä, mutta keväisen hypyn aikaan jännitys voi iskeä. "Voitto tuntui ihan mahtavalta!" SatuLotta Rannisto iloitsi. "Me kaikki panostimme kovasti, ja päivä oli pitkä mutta sen arvoinen."
Loula, Satu-Lotta Rannisto. IdeaDrill, a competition about new, fresh ideas for developing steel industry A team of three senior high students won the competition with an idea of site for young students. They can get information about different companies and job opportunities with photos and videos.
Mrs. Kasanko got retired A teacher of French and English, Mrs. Kasanko, retired on October 30, 2013. She has been as a teacher in Nakkila since 1989. Ranskan- ja englanninopettaja Marika Kasanko jäi eläkkeelle 30.10.2013. Hän oli opettajana Nakkilan lukiossa yhtäjaksoisesti vuodesta 1989. Opettaja Kasanko esittelee aamujensa vähyyttä ennen syyslomaa.
TuhkimoXD Äidinkielen kurssilla harjoiteltiin esiintymistä valmistamalla näytelmä TuhkimoXD. Opiskelijat olivat itse kehitelleet näytelmän opettaja HannaLeena Korhosen johtamana. Kuin yhteisestä päätöksestä kohdeyleisöksi valikoitui yhteiskoulu ja lukio. Satu-Lotta Rannisto ja Eeva-Liisa Rantanen tekivät käsikirjoituksen, jota sitten kehiteltiin näytelmäharjoitusten edetessä. Hauskana ideana oli esittää näytelmä kolmeen kertaan, mutta eri tavoin. “Tyytymätön” ohjaaja Hanna-Leena Korhonen sanoi, että esitys oli huono, jonka jälkeen se esitettiin hidastetusti. Taaskaan ohjaaja Korhonen ei ollut tyytyväinen, joten se vedettiin vielä nopeutetusti. Raikuvista suosionosoituksista saattoi päätellä, että se upposi yleisöön.
Cinderella 11th graders performed their version on Cinderella play for junior high and senior high students.
Yleisö nautti näkemästään koulun juhlasalissa.
Hiking at Joutsijärvi 10th graders had an annual trip to lake Joutsijärvi with Mr. Pasi Rantala and Mrs. Anne Laato.
Aino-Kaisa Raitasen versio mustamakkarasta.
Juniorit Joutsijärvellä Keskiviikkona 28. elokuuta lukiomme junnut lähtivät taas perinteiselle vaellusretkelle Joutsijärven rantaan. Bussi starttasi koululta vähän ennen yhdeksää ja bussimatkalla saimme rehtorilta haasteen, kymmenen euroa ensimmäiselle herkkutatin tuojalle, mutta jos sieni on väärä, täytyy maksaa euro. Reilu diili, ainakin jos tietää sienistä. Onneksi Google kuvahaku on keksitty. Kun olimme perillä Silokallion leirikeskuksen pihassa, jakauduimme viiden ryhmiin ja
Rehtori Pasi Rantala ja lehtori Anne Laato Joutsijärvellä.
lähdimme vuorotellen metsään apunamme alueen kartta. Matka sujui sieniä bongaillen ja (melkein) eksyenkin. Noin neljä kilometriä myöhemmin saavuimme ensimmäiselle pysäkille, laavulle. Siellä söimme eväät, banaanin, tripin, voileivän ja itse poltetut makkarat sekä pelasimme erilaisia pelejä monia naurattaneesta Marja-Liisasta lihava poni peliin. Matkanteko jatkui toiselle laavulle, jossa pidimme pienen juomatauon. Hetken aikaa maisemia ihailtuamme jatkoimme matkaa takaisin leirikeskukselle. Kun pääsimme perille, bussi odottikin jo meitä. Lähdimme takaisin koululle väsyneinä. Bussimatka takaisin meni nopeasti, pian olimmekin jo koululla ja pääsimme kotiin.
Comeniuskokoontuminen Ranskassa Ensimmäinen Comenius-kokoontuminen oli Ranskan Thionvillessa, joka on aivan Luxemburgin, Saksan ja Belgian rajan tuntumassa. Koska Thionvillessa ei ole lentokenttää, lensimme ensin Saksaan, siiten Brysseliin, josta menimme junalla Luxemburgin kautta Ranskan puolelle. Thionvillen monipuolisen ohjelmaan kuului mm, että kävimme päiväretkellä Metzissä, jossa tutustuimme kaupunkiin ja sen historialliseen museoon sekä kävimme keilaamassa. Vietettyämme viikon Thionvillessa poikkesimme myös Brysseliin, Euroopan pääkaupunkiin, tutustumaan sen nähtävyyksiin.
Suomalaisten ryhmä Thionvillessa isäntiensä seurassa.
Julius Caesar valloitti Metzin 51 eKr. ja Hunni Attila ryösti sen 451 jKr.. Kaikki kulttuurit ovat jättäneet jälkensä Metziin ja sieltä on löytynyt runsaasti historiallista esineistöä.
Metz sijaitsee Mosel- ja Seille-jokien yhtymäkohdassa. Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta ovat 200.000 vuoden takaa. Metzin historiallinen museo on rakennettu roomalaisajan raunioiden päälle, jotka ovat nähtävissä museon pohjakerroksessa.
Brysselin maskotti Manneken Pis eli paikallisella murteella Menneke Pis.
Ranskalaiset “isäntämme” Clémence ja Charlotte.
Metz kuului Saksaan 1871-1918. Brysselin kuuluisa katettu ostoskatu. First Comenius meeting took place in Thionville, France Mr. Pasi Rantala and four senior high students travelled to France for the first meeting of the Comenius project. The theme is Young Rebel or Young Citizen. Students interview their grandparents and parents about their youth and compare it to the present time.
St. Etiennen tuomiokirkko Metzissä. Kreikkalaista pikaruokaa Brysselin tapaan.
Lukion Comenius-ryhmä yhteiskuvassa vas. edestä, Miikka Niemi, Joona Loula, Tomi Kurri, Aino-Elina Knihti, Miika Tarkkanen, Juuso Nurmi, Oskari Hakulinen, Emilia Viljanen, Juho Rannikko, Henna-Riina Heino, Irene Kansikas, Tuuliina Viinamäki, Ida Rajamäki, Sanni Pälsi, Emma Saarteinen, Sara Weman, Eveliina Koivumäki, Johanna Aikala, Henna Sinkko ja Veronika Westergård.
You 'ate Swedish? Ensimmäinen Comenius-ryhmä eli junioriopiskelijat Sanni Pälsi, Joona Loula, Veronika Westergård ja Henna Sinkko lähtivät Nakkilan linja-autoseisakkeelta, valtatien varresta maanantaina aamuyöllä 4.11. suuntana Thionville Ranskassa. Ryhmän johtajana toimi rehtori Pasi Rantala. Matka taittui hitaasti, isomman osan aikaa nukuimme linja-autossa kohti HelsinkiVantaan lentoasemaa, koneessa kohti Saksaa tai junassa kohti Ranskaa. Kaikkiaan matkaan kului 15 tuntia, kun otetaan huomioon myös pysähdykset. Päästyämme perille törmäsimme saksalaisten ryhmään ja kävelimme yhdessä kohti tulevien tapahtumien näyttämöä eli Thionvillen koulua. Koululla tapasimme perheet, joissa asuimme viikon ajan. Koska olemme enemmän tai vähemmän pidättyväisiä suomalaisia, meitä suorastaan järkytti ranskalaisten jatkuvat poskisuudelmat. Positiivista oli paikallisten sosiaalisuus. Ensimmäiset päivät olivat uuteen kulttuuriin totuttelua. Keräsimme rohkeutta puhua englantia, joka sitten sujuikin kuin "öljytty sika jäisellä tiellä". Pidimme esitelmiä kotimaastamme ja lauloimme jopa Maamme-laulun. Opiskelimme vähän ranskaa ja teimme ryhmätöitä, jotka liittyivät projektin teemaan, isovanhempien nuorisokulttuuriin. Ensimmäisenä päivänä pelasimme tutustumisleikkejä. Kouluruoka oli elämys. Annos oli runsas, mutta hinta-laatu -suhde oli huono ja siitä joutui maksamaan 5€. Ruokalassa joutui vielä taistelemaan, että pääsi istumaan. Meille oli järjestetty erilaisia tapahtumia, jotka kaikki olivat hienoja. Paras oli varmaan laser-peli, jossa ammuttiin toisia laser-aseilla ja yritettiin suojautua muiden laukauksilta. Matka oli onnistunut, kielimuuri murtui nopeasti, kun englanninkieltä oli pakko käyttää lähes koko ajan. Aloimme jopa ajattelemaan englanniksi. Meillä oli erinomaiset perheet, joihin oli helppo tutustua ja saimme uskoaksemme heistä elinikäiset ystävät. Ranskalaisten isäntien aksentti aiheutti epäselvyyttä, varsinkin h-alkuisten sanojen kohdalla. Kuten otsikkokin kertoo, eräs ranskalainen kysyi meiltä noin. Paluumatkalla poikkesimme vielä Brysseliin, joka oli hieno paikka. Veronika Westergård, Henna Sinkko, Joona Loula, Sanni Pälsi.
Tervetuloa, juniorit! Syyskuussa oli taas vuosittaisen junnujumpan aika. Aamulla tutorit hakivat pahaaaavistamattomat juniorit luokistaan. Aiemmin junioreille oli nimittäin kerrottu, ettei tänä vuonna järjestettäisi junnujumppaa resurssipulan takia. Tutorit uhreineen suuntasivat juhlasaliin, missä tapahtuma aloitettiin stailaamaalla junnut jätesäkeillä ja vaipoilla. Jätesäkkien selkiin kirjoitettiin junnujen numerot, joilla heitä kutsuttiin koko päivän ajan.
Tutor Emilia antaa ohjeita junnuille.
Junnut kuuntelevat tarkasti pian alkavan leikin sääntöjä.
Hampaattomat eläimet. Tutorit siivoavat juniorien jälkiä. Juniorit ovat kovia roskaamaan tänä vuonna.
Alkuvalmisteluiden jälkeen muun muassa laulettiin opettajille, heilauteltiin omenoita ja pelattiin tukkihumalaa. Päivän kohokohta oli kävelykierros ulkona, jolloin juniorit lauloivat Elefanttimarssia välitunnilla oleville oppilaille. Juniori Marjaana Kujamäen mielestä junnujumppa oli ytimekkäästi sanottuna “parasta”.
Juniorit kääntävät mattoa ryhmänä.
“32 pientä junnua marssi näin, aurinkoista tietä eteenpäin...” Welcome party for 10th graders New senior high students had a welcome party in September. It was arranged by tutor students.
Juniorit joutuivat esittämään opettajista riimittämänsä laulun kyseiselle opettajalle tämän oppitunnilla.
Abien 100 aamua jäljellä!
Mira Parkkali ja Leena Pohjonen somisteiden kimpussa. Mira Parkkali ja “aamukamman” numero yksi.
Ylh. Fanni Suomi, Nina Soininen ja Seva Ruoho jonglöörasivat palloilla. Oik. Satu-Lotta Rannisto, Eliina Hakala, Iida-Maria Palmu ja Rasmus Sallinen muodostivat seniorien ryhmän, joka tässä kääntää takkia.
Päivä alkoi 100-aiheisella aamunavauksella. Mistä ihmeestä abit olivatkaan löytäneet niin monta päivään liittyvää laulua? Sen jälkeen oli koontuminen Puttosessa toisen tunnin alkaessa. Juniorit ja seniorit olivat pääosassa erialaisissa kilpailuissa, kuten jonglööraus, tietovisa abeista, hulahulavanteen pyörittäminen sekä sekamehujuoman nauttiminen. Muut palasivat luokkiin, abit lähtivät pelleilemään - olihan sirkus heillä teemana.
12th graders 100 days left Students of the graduating class arranged a party when they had 100 days left of school. Younger students had competitions e.g. making songs, hula hoop and quiz about 12th graders.
Oskari Hakulinen osoittautui todella notkealiikkeiseksi esitellessään liikehdintäänsä hulahula-vanteen kanssa.
Terra Cotta Army from China Students of 10th grade visited the exhibition of one of the eight wonders of the World, the Terra Cotta Army of the Chinese emperor, Qin Shi Huangdin some 200 B.C. at the Vapriikki Museum of Tampere.
Yhteisopiskelija Tomi Koskinen ikuistaa terrakotta-sotilasta kännykkäkamerallaan.
Terrakottaarmeija
Yllä: Jokainen sotilas on tehty pienetkin yksityiskohdat huomioiden ja jokaisen kasvonpiirteet poikkeavat toisista.
K
Museokeskus Vapriikissa, Tampereella on ainutlaatuinen näyttely Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shi Huangdin hautaa vartioineista savisotilaista. Noin 8.000 sotilaan armeijasta on Tampereelle saatu useita kymmenia sekä heidän varusteitaan ja muutakin esineistöä. Kuvataiteen KU1-kurssi teki matkan näyttelyyn syyskuussa.
iinan ensimmäinen keisari, Qin Shi Huangdi, oli maailman yksi mahtavimmista hallitsijoista kautta aikojen. Hänen hallituskautensa kesti vain 11 vuotta, mutta tuona aikana hän loi valtakunnan, jonka perustalta kehittyi Kiina sellaiseksi, kuin se on
Armeija on koottu taistelumuodostelmaan ja siihen kuuluu sotilaita kaikista sotilasarvoista. Tässä on kenraali.
nykyään. Qin Shi Huangdi ehti rakennuttaa terrakotta-armeijan, joka löydettiin sattumalta vuonna 1974. Eräs maanviljelijä oli kaivamassa kaivoa, kun hänen lapionsa osui terrakottasotilaan päähän. Kaivaukset aloitettiin pian ja ensimmäisen kerran yleisö pääsi tutustumaan
poltetusta savesta tehtyihin sotilaisiin 1979. Armeijan tarkoituksena oli suojella hallitsijaa tuonpuoleisessa. Ensin luultiin, että jokaisella sotilaalla oli ollut esikuvansa oikeassa elämässä, mutta todellisuudessa oli kymmenen erilaista päämallia, kaksi haarniskatyyppiä, kahdeksan
ylävartaloa, kahdenlaisia sääriä, neljänlaisia saappaita, kolmenlaisia kenkiä ja kahdenlaisia jalkoja. Sotilaat tehtiin yksilöllisen näköisiksi kittaamalla märkää savea patsaiden kasvoille ja muotoilemalla kullekin yksilölle nenä, korvat ja kulmakarvat.
Kuvat ylh. Kiinalaiset tutkijat tutustuvat neljän hevosen vetämään vaunuihin. Keisarillinen vaunu, jossa aurinkovarjo. Pienoismalli esittää sotialiden valmistusta. Hevosetkin on tehty jokainen erinäköiseksi. Vanhaan aikaan ei tehty eroa vasemman ja oikean jalan kengän välillä. Tosin ajanoloon kengät muotoutuivat jalan mukaan.
Keisarin kuoltua syttyi sisällissota, joka lopulta johti Han-dynastian perustamiseen vuonna 206 eKr.. Qin- ja Handynastiat hallitsivat Kiinaa reilut 400 vuotta, 221 eKr.-220 jKr.. Han-kauden keisarit rakennuttivat uudenlaisia hautamonumentteja. Niiden monet eksootiset hauta-antimet kertovat yhteyksistä KeskiAasian ja nykyisen Iranin alueen kulttuureihin ja aina Roomaan asti. Han-kaudella luotiin uusi poliittinen ja yhteiskunnallinen järjestys. Han-dynastian aikaa pidetään yhtenä Kiinan kultakausista, jolloin tieteet ja taiteet kukoistivat ja valtakunta kasvoi, vaurastui ja vahvistui. Han-dynastian hallitsijat pitivät yhtenä Qinvaltakunnan nopean romahduksen syynä valtavaa hautakompleksia ja tuhlailevaisuutta. Han-kauden keisarit ottivat siitä kuitenkin mallia rakennuttaessaan omia hautakumpujaan pääkaupunki Changʼanin ympäristöön. Haudat tosin täytettiin pienoismallisotilailla luonnollisenkokoisten sijaan. Han-kauden hautojen pienoissotilailla on lukuisia etnisiä piirteitä. Armeijan monikulttuurisuus korosti keisarin mahtia ja valtaa. Han-kauden sotilaat olivat aluperin vaatetettuja, mutta aika on tuhonnut kankaat. Joukossa on ollut myös ratsastavia naissotureita, joiden asema armeijassa on edelleen arvoitus.
Kuvat ylhäältä: Vitriinissä sotilaita armeijasta, jonka kokoa voi päätellä taustaseinän valokuvista. Museokaupasta voi ostaa luonnollisen kokoisia terrakottasoturien jäljennöksiä vaikka puutarhaa somistamaan. Hautaan oli laitettu myös monenlaista muuta tarve-esinettä ja jopa kotieläimiä, kuten koira.
Lähteet: Vapriikki, Museum of the First Emperorʼs Terracotta Army.
Kutsunnat
Matti Unkuri toi veteraanien tervehdyksen.
Olimme seuraamassa nakkilalaisten nuorille tarkoitettua armeijan kutsuntatilaisuutta. Kutsunnat ovat Suomen Puolustusvoimien järjestämä tapahtuma, jonka tarkoitus on määrätä asevelvollisen palveluspaikka ja kertoa Puolustusvoimien toiminnasta ja ylipäätään olosta armeijassa tuleville alokkaille. Tilaisuus oli tarkoitettu vuonna 2013 18 vuotta täyttäneille nuorille sekä niille, jotka on määrätty uudelleen tarkastettaviksi aiemmissa kutsunnoissa. Kutsunnoissa kerrotaan nuorille heidän mahdollisuuksistaan päästä eri varuskuntiin, kuten esimerkiksi Säkylään ja Niinisaloon, palveluksen kestosta ja vaatimuksista.
Roope Lehtinen valmiina miesten kouluun.
T
ilaisuuden alkua odotti noin 30-40 nuorta ja tunnelma oli vähän jännittynyt. Puheenjohtaja Mikko Jokinen aloitti pitämällä puheen armeijasta ja siihen liittyvistä lakisäädöksistä. Seuraavaksi puheenvuoron sai sotaveteraani Matti Unkuri. Hän kertoi muun muassa oloista sota-aikana 1940-luvulla ja miten esimerkiksi varustus ja ruokahuolto on muuttunut nykypäivään tultaessa. Nuoriso kuunteli sotaveteraania tarkoin ja mielenkiinnolla.
Roni Aaltonen pääsi haluamaansa paikkaan, Säkylän varuskuntaan kesällä 2015.
Drafting All 18 years old men and women of Nakkila participated in drafting. Finnish Army officers told about the service and a veteran about the WWII. Draftees received further information about battalions and brigades they will have their service.
Nico Kyynäräinen valmiina palvelukseen.
Seuraavana oli vuorossa Nakkilan kunnan edustaja, Harri Aalto, joka kertoi omista kokemuksistaan armeija-aikanaan ja kannusti uusia alokkaita tulevaan koitokseen. Puheenvuorojen jälkeen tulevat alokkaat saivat pitää kymmenen minuutin tauon. Tauon jälkeen nuoriso palasi takaisin saliin, jossa yliluutnantti Mikko Majava aloitti perusteellisen esityksen kaikista Suomen varuskunnista ja niiden joukko-osastoista. Yliluutnantti kertoi kaikkea yleishyödyllistä tietoa armeijan toiminnasta ja painotti nuorisoa ottamaan yhteyttä paikalliseen Kelaan ennen palveluksen aloittamista, jotta nuoret saisivat vähän pesämunaa tulevaisuuden varalle. Ainakin tunnin perusteellisen esittelyn jälkeen aloitettiin varsinaiset kutsunnat. Tulevat alokkaat lähtivät aakkosjärjestyksessä lääkärin vastaanotolle ja sen jälkeen nuoriso jonotti
juhlasaliin, jossa annettiin määräys tulevasta palveluspaikasta. Suurin osa poistui salista hyvillä mielin, sillä he pääsivät haluamaansa paikkaan – tai ainakin toisen vaihtoehdon paikkaan. Salista poistuttuaan nuoret menivät käytävälle yhteen pisteeseen, jonka nimi oli ”Aikalisä”. Siellä nuorilta kysyttiin mahdollisista ongelmista elämässä ja millä mielin he lähtevät armeijaan. Tämä yhdistys on Porissa omassa toimipisteessään, johon nuoret voivat tulla kertomaan mistä tahansa ongelmista ja toimipisteessä pyritään auttamaan jokaista. Ruokailemassa sai käydä koulun ruokalassa itselle sopivana aikana. ”Aikalisä”–pisteen jälkeen nuoriso sai lähteä kotiin. Viimeisetkin nuoret saivat asiansa päätökseen noin kello 14. Päivän mittaan teimme useita haastatteluja tulevista alokkaista. Olemme tähän valinneet muutaman haastateltavan kuvineen ja vastauksineen. Ensimmäiseksi haastattelimme Nakkilan lukion Roni Aaltosta. Roni pääsi Säkylän varuskuntaan heinäkuussa 2015. Ronille valinta oli mieleinen ja Ronin mielestä on hienoa päästä puolustamaan isänmaata tarpeen vaatiessa. Armeijan jälkeen Roni on suunnitellut tekevänsä töitä tai sitten hän suuntaa jatko-opiskeluihin. Toinen haastateltava oli myös Nakkilan lukion opiskelija Niko-Petteri Mikola. Niko-Petteri pääsi Niinisalon varuskuntaan tammikuussa 2015. ”Nitrolle” valinta oli ihan mieleinen. Hän on todella jännittynyt ja samalla iloinen, kun armeija alkaa. Armeijan jälkeen hän suuntaa todennäköisesti Pub Maailmanloppuun Nakkilan kulmille ja sitä kautta jatko-opiskelemaan. Seuraava haastateltava oli suoraan naapurikunnasta, nimittäin Ulvilan lukion opiskelija Roope Lehtinen. Roopen kohtaloksi tulee lähteä ruotsinkieliseen varuskuntaan Dragsvikiin heinäkuussa 2016. Roopelle valinta oli erittäin mieleinen. Armeijaan meno innostaa häntä kovasti. Armeijan jälkeen hän aikaa mennä ravintolaan ja sitten on tähtäimessä joku jatko-opiskelupaikka. Seuraava haastateltava oli Nico Kyynäräinen Ulvilan ammattikoulusta. Nico pääsi Niinisalon varuskuntaan tammikuussa 2015. Nicolle paikka oli ihan mieleinen, eikä palveluspaikalla ollut juuri väliä. Armeijan jälkeen Nico on suunnitellut suuntaavansa työelämään.