Yksityisteiden kunnossapito

Mallia Ikaalisista

Ikaalisten kaupunki on tehnyt tiekunnan kanssa kunnossapitosopimuksen, josta muissakin kunnissa kannattaisi ottaa mallia.

Teksti: Seppo Iisalo Kuva: Shutterstock

Sopimuksen mukaan Ikaalisten kaupunki ylläpitää kunnossapidon piirissä olevat tiet. – Kunnossapidon piirissä ovat auraus, hiekoitus, kevät- ja syysmuokkaus, soritus, pölynsidonta, rumpujen vaihdot, ojitukset ja pysyvät liikennemerkit, tekninen johtaja Satu Rask kertoo.

Tiekunta puolestaan huolehtii hallinnon järjestämisestä ja väliaikaisista liikennemerkeistä, esimerkiksi painorajoituksista, ja luovuttaa tiealueen korvauksetta kunnossapitoa varten.

Myös irtokivien poisto lanauksen ja höyläyksen jälkeen kuuluu tiekunnalle.

Vaatimukset avustettaville yksityisteille Tietä koskevien asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta, jonka tulee toimia yksityistielain mukaisesti. – Tiekunnan on huolehdittava siitä, että tiekuntaa ja yksityistietä koskevat tiedot ovat ajantasaiset maanmittauslaitoksen yksityistierekisterissä sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä.

Kunnossapitosopimuksen ehtona on se, että tien vaikutuspiirissä on vähintään kolme ympärivuotista asutusta, tie on liikenteellisesti merkittävä läpikulkutie tai tiellä on merkittävästi tiekunnan ulkopuolista liikennettä. – Lisäksi tien kunnon on oltava riittävän hyvä.

Ikaalisissa on kunnossapidettäviä yksityisteitä 250 kilometriä, yhteensä 85 kappaletta.

Niille yksityisteille, joiden kanssa ei ole kunnossapitosopimusta, kaupunki myöntää kunnossapitoavustusta.

Lisäksi kaupunki avustaa tiekuntien ylläpitämiä jääteitä ja perusparantaa yksityisteitä.

– Pääsääntöisesti hankkeille haetaan valtionavustusta. Hankkeet ovat siltojen tai suurten rumpujen uusimisia tai tien kuivatuksen ja kantavuudenparantamista, Satu Rask kertoo.

KUNNOSSAPITOAVUSTUKSEN HAUN EDELLYTYKSET

• Tien pituus vähintään 200 metriä. • Yksityistien vaikutuspiirissä on ympärivuotista asutusta. • Tien varressa harjoitetaan elinkeinotoimintaa (esim. yritys / maitotila), joka edellyttää säännöllistä raskasta liikennettä ympärivuotisesti. • Myös läpiajettaville teille voidaan harkinnan mukaan myöntää avustusta.

Lähde: Ikaalisten kaupunki

Ruotsin

Maanomistajain liitto esittäytyy

Ruotsin Maanomistajain liittoa johtaa suomalaiset sukujuuret omaava Anders Grahn, joka on alun perin kotoisin Pietarsaaresta. Hänellä on pitkä tausta lobbarina muun muassa Brysselissä ja ruotsalaisessa metsästäjäliitossa.

Teksti: Daniela Andersson Kuva: Sveriges Jordägareförbund

Sveriges Jordägareförbund, kuten liiton nimi ruotsiksi kuuluu, perustettiin vuonna 1960.

Liitto toimii viiden alueellisen maanomistajayhdistyksen kattojärjestönä. Sen toiminnan kulmakivet ovat yksityinen omistusoikeus, maa- ja metsätalouden järkevä kehitys, omistusten hallinta ja pitkäaikainen luonnosta huolehtiminen vuorovaikutuksessa maa- ja metsätalouden kanssa.

Lobbaus vahvuutena Pääsihteeri Anders Grahn on johtanut Ruotsin Maanomistajain liiton työtä jo kuusi vuotta. – Ensisijaisesti pyrimme edistämään ja vahvistamaan jäsentemme omistusoikeutta. Maanomistajat ovat yrittäjiä. Maa on yrityksen voimavara ja liiketoiminnan perusta. Omistajuus rohkaisee pitkäjänteisyyteen, ja omistusoikeus on länsimaisen markkinatalouden perusta, hän sanoo.

Liiton keskeinen vahvuus on lobbaaminen, ja Anders Grahn on lobbauksen ammattilainen. EU-tason keskustelut omistusoikeuden rajoittamisesta hän näkee uhkina. – Monet metsään liittyvät rajoitukset hankaloittavat maanomistajien työtä: esimerkiksi restaurointisuunnitelmat, vaatimukset luonnon palauttamisesta ja maaalueiden suojelemisesta, lannoittamisen ja hakkuiden rajoitukset, hän luettelee.

Yhteiskunnallinen ilmapiiri on jakautunut Toisaalta hakkuiden ja lannoittamisen rajoitukset eivät Grahnin mielestä ole ongelma silloin, kun niistä ei ole taloudellista haittaa. – Ja jos haittoja on, ne tulee korvata tuilla. Ei voi olla oikein, että maanomistaja joutuu yksin maksamaan yhteiskunnan vaatimat tiukennukset.

Grahn muistuttaa, että keskustelu omistusoikeudesta on jatkunut vuosikymmeniä, mutta nykyistä voimakkaasti polarisoitunutta keskustelua ei ole käyty aiemmin. – Ympäristöliikkeissä on suuri epäluulo metsätaloutta kohtaan. Tilanne on samankaltainen myös Suomessa. EU-komissio vaikuttaa meihin.

Grahnin mukaan Ruotsin maanomistajat suhtautuvat asioihin vastuullisesti ja sopeutuvat muutoksiin. – Yksityiset maanomistajat ovat tunnollisia ja haluavat jättää tilansa ja maan parempaan kuntoon kuin aloittaessaan. Heidän pyrkimyksensä ovat yhteiskunnalle hyödyksi monin tavoin – työpaikkojen

RUOTSIN MAANOMISTAJIEN LIITTO AJAA TALOUDELLISUUTTA LUONNONVAROJEN SUHTEEN, IHMISTEN HENKILÖKOHTAISTA VAPAUTTA, DEMOKRATIAA, SANANVAPAUTTA SEKÄ KULTTUURIEN MONINAISUUTTA JA KUKOISTUSTA.

luomisesta hiilen sitomiseen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen eri ympäristöissä. – Rakennamme luottamusta yksityiseen maanomistukseen ja osoitamme, että osaamme vaalia tätä luottamusta ja käyttää omistamaansa maata vastuullisesti – se on perustuslaillinen oikeutemme.

Ongelmia riittää, mutta silti maanomistajat eivät voi keskittyä ainoastaan niihin, Grahn sanoo. – Maanomistajien tulee osoittaa ratkaisuja esimerkiksi energiankäyttöön liittyen, biomassasta aurinkoenergiapuistoihin. Meillä on olemassa ratkaisut, jotka perustuvat maanomistamiseen ja maankäyttöön.

Yhteistyöllä tuloksia Ruotsin Maanomstajain liitto arvostaa tiivistä yhteistyötä Suomen Maanomistajain Liiton kanssa. – EU-tasolla tapahtuu todella paljon, joten kuuntelemme toisiamme. Suomi ja Ruotsi ovat metsärikkaita maita ja paine hiilinieluihin on kova. On tärkeää, että kuljemme samaan suuntaan. Yhteistyö rajojen yli on tärkeää kaikilla tasoilla.

Myös MTK:n roolin pääsihteeri näkee tärkeänä, mutta… – Vaarana on, että maatalouslobbari näkee maan tuotantomaana ja metsälobbari vain talousmetsän, eikä nähdä kokonaisvaikutuksia.

Grahn peräänkuuluttaakin Ruotsin ja Suomen Maanomistajain liitoilta yhteisiä linjanvetoja. – Miten jalostamme toimintaamme? Miten voimme parantaa ekosysteemipalveluiden tuottoa? Missä olemme kymmenen tai kahdenkyymmenen vuoden päästä? Ilmassa on paljon haasteita, joihin tarvitsemme yhteisiä vastauksia.

Suomen Maanomistajain liiton varapuheenjohtaja Sebastian Sohlberg on samaa mieltä. EU:ssa vallitsee monia väärinkäsityksiä, ja keskustelu on usein voimakkaan ideologista. – Tarvitaan lobbausta, verkostoitumista ja henkilökohtaisia kontakteja – ja tietysti myös keskinäistä luottamusta ja selkeitä toteuttamissuunnitelmia, hän sanoo.

Maanomistajat ovat keskeisessä asemassa kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. On tärkeää, että pystymme välittämään kuvan, johon ihmiset voivat samaistua, pääsihteeri Anders Grahn sanoo.

MARKEN SOM TILLGÅNG

Sveriges Jordägareförbund leds av generalsekreterare Anders Grahn. Generalsekreteraren, med rötter i Finland, kommer ursprungligen från Jakobstad. Grahn har en bred bakgrund som lobbyist från bland annat Bryssel och Svenska Jägarförbundet.

Text: Daniela Andersson Bild: Sveriges Jordägareförbund

Sveriges Jordägareförbund grundades år 1960. Förbundet är paraplyorganisation för fem regionala jordägareföreningar. Jordägareförbundets grundpelare är: den enskilda äganderätten, rationell utveckling av jord- och skogsbruket, egendomarnas förvaltning samt långsiktig kultur- och naturvård i samspel med jord- och skogsbruket.

Lobbning som styrka Arbetet leds sedan sex år av generalsekreterare Anders Grahn. – Vår främsta uppgift är att främja och stärka äganderätten för våra medlemmar. Markägarna är företagare. Marken är tillgången i företaget och grunden för affärsverksamheten. Äganderätten är en fundamental grund för den västerländska marknadsekonomin.

Det handlar om den grundlagsstadgade möjligheten att förfoga över marken. – Vi bygger upp förtroende för den enskilda markägaren samt visar att vi kan förvalta förtroendet.

Lobbning är förbundets styrka. Diskussionerna om begränsningar av äganderätten inom EU ser Grahn som en hotbild.

– Det finns en påtaglig oro. Titta bara på alla skogsfrågor och begränsningar som försvårar markägarens arbete. Ta till exempel restaureringsplanerna – man bör återsätta en massa natur, kraven att avsätta mark, hur mycket du får gödsla, hur mycket du får avverka i din skog. Det är en lång lista.

Enligt Grahn är begränsningar av gödsling eller avverkning i sig inte problem så länge begränsningarna inte har en direkt negativ ekonomisk inverkan. – De negativa effekterna måste kompenseras med bidrag. Det kan inte vara rätt att markägaren ensam måste betala för den åtstramning som krävs av samhället, säger Grahn.

Enligt Grahn är privata markägare samvetsgranna. – De vill överlämna gård och mark i bättre skick än då de började. Deras strävan kommer samhället till godo genom allt från arbetsplatser, till kolbindning och biologisk mångfald i olika miljöer.

Samarbete med Finland Sveriges jordägareförbund uppskattar ett nära samarbete med Jordägarnas Förbund i Finland.

Markägaren är avgörande för ett hållbart samhälle. Det är viktigt att vi kan förmedla en bild som folk kan relatera till, säger Anders Grahn.

– Väldigt mycket sker på EU-nivå, så vi stämmer av i frågorna. Finland och Sverige är skogsrika länder med hög press på kolsänkor. Ett utökat samarbete ger fler möjligheter.

Sveriges Jordägareförbund Sveriges påtalar en god hushållning med naturresurserna och vill visa hur markägandet i ett polariserat samhällsklimat kan lösa problem. – Vi har en unik möjlighet att visa på helhetsbilden – på samma fastighet finns jordbruk, skogsbruk och vatten där markägare producerar nyttigheter till samhället, säger Grahn.