12 minute read
Pääkirjoitus
from Maanomistaja 2/2022
Määrätietoista työtä, askel askeleelta
Työ pitkäjänteisen, nykyaikaisen ja laadukkaan edunvalvonnan puolesta on edistynyt hitaasti mutta varmasti strategiatyöryhmän aloitettua marraskuussa 2020.
Advertisement
Uuden puheenjohtajan Reijo Karhisen johdolla selkeytimme strategiaamme. Reijon kyky haastaa ja kyseenalaistaa nykyisiä käytäntöjä teki keskustelustamme selkeää, ja saimme luotua toimintaympäristön ja tulevaisuudenkuvan vuoteen 2030. Lisäksi muotoilimme perusajatuksemme ja missiomme sanoiksi.
Täsmensimme painopisteitämme ja selkeytimme päämääriämme. Asetimme myös lyhyen tähtäimen tavoitteita. Kaikki tämä on selkeästi esitettynä kotisivuillamme. Prosessi oli tulevaisuuden kannalta merkittävä.
Yksi lyhyen aikavälin tavoitteista oli vahvistaa henkilöresursseja. Oli hyvin onnekasta, että löysimme niin ansioituneen ja pätevän henkilön kuin Kimmo Collanderin osa-aikaiseksi toiminnanjohtajaksi.
Kimmon kanssa voimme onnistua! Saamme juuri tarvitsemaamme nostetta viedäksemme maaliin kunnianhimoisen tavoitteemme palkata kokoaikainen toiminnanjohtaja vuoden 2023 aikana.
Jatkuvan edunvalvontatyön lisäksi Kimmo tulee työskentelemään johtokunnan kanssa resurssien kartuttamiseksi.
Keskiössä on myös uusien jäsenten rekrytointi. Tässä myös sinun panoksesi on tärkeä. Jäsenenä saat yhdistykseltä tukea toimintamme esittelyyn, jotta saamme uusia jäseniä.
Jäseniä ovat itseoikeutetusti kaikki, joilla on tavoitteena pitkäaikainen kiinteistönomistaminen. Edunvalvontamme on oltava hyödyllistä maanomistajalle, omistuksen koosta, tuotantosuuntauksesta tai sijainnista riippumatta.
Yhteiskunnallisen keskustelun ajankohtaiset aiheet vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti maanomistajuuteen.
Esimerkiksi hiilensidonta, puurakentaminen, biologinen monimuotoisuus, uusiutuva energia, elintarviketurva ja kestävät luonnonvarat ovat suoraan sidoksissa maanomistajuuteen.
Näin ollen on suorastaan itsestään selvää, että yhdistyksellämme tulee olla vahva yhteiskunnallinen asema ja meidän on oltava mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Uskon, että voimme myös tulevaisuudessa olla ylpeitä maanomistajuudestamme. Mutta tämä ei tapahdu itsestään, vaan meidän on esittäydyttävä oikein.
Ja meidän on kerrottava enemmän yhdistyksestämme ja siitä, kuinka paljon tuomme lisäarvoa yhteiskunnalle.
Älä epäröi ottaa yhteyttä, jos haluat aineistoa esitelläksesi yhdistystämme paikallisesti!
Parhain maanomistajaterveisin!
Sebastian Sohlberg varapuheenjohtaja PÄÄKIRJOITUS LEDARE
Målmedvetet arbete steg för steg
Sedan uppstarten av strategiarbetsgruppen i november 2020 har arbetet för att hitta en långsiktig, modern och kvalitativ intressebevakning framskridit sakta men säkert.
Med ledning av nya ordförande Reijo Karhinen fick vi förtydliga vår strategi. Tack vare Reijos förmåga att ifrågasätta och utmana kutymen fick vi ett tydligare språk. Vi diskuterade fram en verksamhetsmiljö och framtidsbild 2030 samt lade ord för vår grundtanke och mission. Vi förtydligade våra tyngdpunkter och klargjorde våra målsättningar. Vi lade även upp kortsiktiga målsättningar. Allt detta finns tydligt presenterat på vår hemsida för den som vill läsa mer. Men processen var viktig för vad som ännu komma skall.
Ett av de kortsiktiga målen var att stärka personresurserna. Att vi hittade en såpass välmeriterad och kompetent person som Kimmo Collander till vår deltidstjänst som verksamhetsledare var ren tur. Men tur skall man ha för att lyckas! Vi känner att vi med Kimmo kan lyckas! Vi får precis den boost vi behöver för att kunna ro iland den ambitiösa målsättningen om en heltidsanställd verksamhetsledare under 2023! Utöver den kontinuerliga intressebevakningen skall Kimmo även jobba med att förkovra resurserna tillsammans med styrelsen. Stor fokus skall även läggas på medlemsrekryteringen. Här kommer även din insats att bli viktig. Du som medlem skall få stöd av föreningen för att kunna presentera vår verksamhet och vinna nya medlemmar.
Alla som har ett långsiktigt ägande som mål med sin fastighet är givna medlemmar. Markägare skall ha nytta av vår intressebevakning, oavsett storlek, produktionsinriktning eller geografiskt läge.
Markägandet berörs direkt eller indirekt av de mest aktuella ämnen som även nu diskuteras i vårt samhälle. Tänk på att kolbindning, byggande i trä, biologisk mångfald, klimatförändring, förnybar energi, livsmedelsförsörjning, hållbara naturresurser och mera, är direkt knutna till markägandet. Med detta sagt är det ganska självklart att vårt förbund bör få en stark position i samhällets beslutsfattande korridorer, men likväl i samhällsdebatten.
Jag tror att vi kommer att kunna vara stolta över vårt markägarskap också i framtiden. Men det sker inte av sig själv, vi behöver framställa oss rätt. Berätta mer om oss och hur mycket vi tillför samhället.
Tveka inte att kontakta oss om ni vill få material för att presentera förbundet lokalt!
Med bästa markägarhälsning!
Sebastian Sohlberg viceordförande
AJANKOHTAISTA
Ojitusten kunnostukset lähtevät liikkeelle yleensä siitä, kun vesi makaa ojissa ja pelloilla.
SUOJELTU METSÄPINTA-ALA
Sisältää suojelualueluokat 1A, 1B, 1C, 2A ja 2B
13 prosenttia
metsäpinta-alasta suojeltu
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen metsien suojelutilaston mukaan Suomen suojeltujen metsien pintaala on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana yhteensä 57 000 hehtaaria.
Suojeltujen metsien osuus Suomen metsäalasta oli vuoden 2022 alussa edelleen 13 prosenttia.
Pääosa Suomen suojelluista metsistä on täysin metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolella. Nämä metsät sijaitsevat luonnonsuojelulain nojalla perustetuilla luonnonsuojelualueilla, suojeluohjelmissa luonnonsuojelualueiksi varatuilla alueilla ja erämaa-alueilla.
Apua ojitusten
KUNNOSTAMISEEN
Loppukesän rankat sateet paljastivat peltojen vesitalouden haasteita eri puolilla Suomea. Ilmastonmuutoksen seurauksena rankkasateiden ennustetaan edelleen lisääntyvän.
Ojitusten kunnostukseen löytyy nyt apua ELY-keskusten tuottamasta Ojitusyhteisöt-karttapalvelusta.
Yksittäinen maanomistaja tai kunnostusta suunnitteleva yhteisö pystyy etsimään karttapalvelusta kohdan, johon kunnostusta suunnitellaan ja sitä kautta löytämään tiedon mahdollisesta aikaisemmasta yhteisöstä.
Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat ovat nousseet kiivaasti eli 32 %.
Hintojen nousu on roimasti suurempi kuin yleinen inflaatio, joka oli vajaat 7 % vuoden 2022 toisella neljänneksellä.
Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan maatalouden tuotantotarvikkeet ja palvelut maksoivat 41 % ja investoinnit 10 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Lannoitteet maksoivat yli tuplasti, energia 53 % ja rehut lähes 44 % enemmän.
160
140
120
100
80 Tuotantotarvikkeet ja palvelut Investoinnit Tuotantovälineiden ostohintaindeksi
Lähde: Tilastokeskus
Maailmantilanne heijastuu METSÄSEKTORIIN
Inflaation kiihtyminen, korkojen nousu, energiakriisi, taantuman uhka, Ukrainan sodan mahdollinen laajeneminen ja yleinen luottamuksen heikkeneminen vaikuttavat metsäteollisuustuotteiden kysyntään, tuotantoon ja vientiin.
Vaikutukset välittyvät kotimaan hakkuumääriin ja kantohintoihin. Vaikutuksilla on kuitenkin selkeitä toimialakohtaisia eroja, selviää Luonnonvarakeskuksen metsäsektorin suhdannekatsauksesta.
Luke arvioi, että vuonna 2023 metsäteollisuustuotteiden kysyntä ja hinnat alenevat, mutta kasvava jalostuskapasiteetin määrä ja kiristyvä kilpailu puusta nostavat kuitupuun hintoja 2–6 prosenttia.
Mänty- ja kuusitukkien keskimääräiset kantohinnat puolestaan laskevat 2–4 prosenttia sahatavaran alenevien hintojen perässä.
Ongelmia pellettien saatavuudessa?
Venäjän tuonnin päättyminen koskettaa myös Suomen pellettimarkkinoita, sillä tuontimääriä ei pystytä nopeasti korvaamaan kotimaista tuotantoa lisäämällä.
Tämä saattaa nostaa hintoja ja aiheuttaa ongelmia pellettien saatavuudessa lämmityskaudella 2022–2023, Luonnonvarakeskus arvioi. YKSITYISMETSIEN KESKIMÄÄRÄISET NIMELLISET KANTOHINNAT 2021–2023e
Puutavaralaji 2021 €/m3 2022e €/m3 2022e/ 2021 % 2023e €/m3 2023e/ 2022e %
Mäntytukki 62,0 66,7 8 65,6 -2 Kuusitukki 66,1 70,4 7 67,6 -4 Koivutukki 45,0 47,6 6 48,5 2 Mäntykuitu 18,4 19,2 4 20,0 4 Kuusikuitu 20,7 21,4 3 21,8 2 Koivukuitu 17,7 19,2 8 20,3 6
Lähde: Luke
KUNNIAKIRJOJA jaettiin sukutiloille
Farmari maatalousnäyttelyssä jaettiin yhteensä 23 sukutilakunniakirjaa. Näistä sukutiloista vanhin on Ala-Pesolan tila Savonlinnan alueelta. Tila on ollut suvulla ainakin vuodesta 1541.
Kunniakirjat myöntää ProAgria Keskusten Liitto julkisena tunnustuksena sukujen pitkäjänteisestä työstä maaseudun ja suomalaisen maatalouden hyväksi. – Sukutilakunniakirja kertoo tilan historian. Siitä näkee kaikki tilaa hallinneet omistajat, ja nykypolvi voi liittää itsensä lenkiksi tähän sukupolvien ketjuun, luonnehti markkinointi- ja viestintäjohtaja Suvi Anttila ProAgria Keskusten Liitosta.
Antibioottinen kuminaöljy PALKITTIIN
Maatalousalan innovaatiopalkinto Agri-INNO 2022 on myönnetty Nordic Carawaylle, jonka innovaatio on antibioottinen kuminaöljy jolla voidaan merkittävässä määrin korvata antibiootteja ja parantaa tuotantoeläinten terveyttä.
Valintaraati kuvasi tuotetta erittäin innovatiiviseksi ja arvioi, että sillä on hyvät globaalit kaupallistamisen mahdollisuudet.
Palkinto jaettiin MaatalousKonemessuilla 13.10. Helsingin Messukeskuksessa.
AJANKOHTAISTA
Asiointiapuri auttaa lainhuudossa
Kun kiinteistösi odottaa lainhuutoa, voit nopeuttaa käsittelyä Maanmittaushallituksen sähköisen asiointiapurin avulla jo ennen kaupantekoa.
Apuri auttaa löytämään parhaimman tavan omistuksen rekisteröintiin ja ohjaa liittämään tarvittavat asiakirjat hakemukseen.
Palvelua käyttäessäsi omistuksen rekisteröinti eli lainhuuto tulee kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen automaattisesti vireille. Palvelu löytyy täältä https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/asiointiapuri/rekisteroi-omistusoikeus
Maarakennusalan kustannukset nousseet selvästi
Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 18,1 % vuoden 2021 heinäkuusta vuoden 2022 heinäkuuhun.
Kustannusten vuosimuutos vaihteli päällysteiden 34,6 %:sta betonirakenteiden 12,7 %:iin.
Suurimmat kustannusnousut olivat oman kaluston kustannuksissa (30,0 %) ja materiaalikustannuksissa (24,0 %).
Eniten kokonaisindeksin nousuun vaikutti moottoripolttoöljyn, bitumin ja ostettujen kuljetuspalveluiden kallistuminen.
Viljasato kohtuullisen hyvä
Suomen viljasato oli tänä vuonna arvioiden mukaan 3,6 miljardia kiloa. Kahden heikon vuoden jälkeen paluu keskinkertaiseen satoon on huojentava.
Ohraa, kauraa ja vehnää saatiin huomattavasti edellisvuotta enemmän, sen sijaan ruissato jäi keskimääräistä pienemmäksi.
Hernesato on ennätyksellisen suuri.
Arviot varmistuvat loppuvuodesta, kun maatiloilta on saatu lopulliset satotiedot.
Kuva: Roosa Niemelä
Pellon vuokrahinnat KOKO MAASSA
Luke-taloustohtorin Maa- ja puutarhatalous -palvelu julkaisee tietoja peltojen vuokrahinnoista koko maassa.
Aineisto löytyy netistä osoitteesta https://portal.mtt.fi/portal/page/ portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/pellon_ vuokrahinnat/ PELLON VUOKRAT HEHTAARIA KOHTI
2010 2015 2020
Tiloja edustettuna 38 400 34 200 30 800 Käytössä oleva maatalousmaa 54,4 61,3 69,9
Eläinyksiköt Uusimaa
25,8 28,2 24,6 190 240 260 Varsinais-Suomi 290 360 390 Satakunta Kanta-Häme 300 290 310 270 300 310
Pirkanmaa 190 220 270
Päijät-Häme
180 240 240 Kymenlaakso 220 210 260 Etelä-Karjala 130 130 160 Etelä-Savo 120 110 120 Pohjois-Savo 150 190 180 Pohjois-Karjala 160 130 140 Keski-Suomi 120 130 120 Etelä-Pohjanmaa 250 280 300 Pohjanmaa 250 260 320 Keski-Pohjanmaa 170 190 190 Pohjois-Pohjanmaa 120 150 190 Kainuu 60 80 70
Lappi Kaikki tilat 40 80 60 200 220 240
BIOTALOUS TYÖLLISTÄÄ
Biotalous muodosti 17 prosenttia Suomen kansantalouden tuotoksesta ja 12 prosenttia arvonlisäyksestä vuonna 2021, Luonnonvarakeskus kertoo.
Metsäsektorin osuus kasvoi 35 prosenttiin koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä.
Maatalous jatkoi biotalouden suurimpana työllistäjänä 64 700 henkilöllään, vaikka työllisten määrä on laskenut tasaisesti.
Vaihtoehtoja KUUSELLE TARVITAAN
Kasvupaikka-alue, jolla kuusta nykyisin viljellään, sekä männylle, rauduskoivulle ja raportissa käsitellyille keskeisille puulajeille sopivat kasvupaikka-alueet.
Kuusi on suosituin Suomessa viljeltävistä puulajeista, mutta sen viljelyn riskit kasvavat ilmaston lämmetessä.
Kuusen laajamittainen viljely on ongelma erityisesti karuilla kasvupaikoilla, joissa se on altis muun muassa kuivuuden lisääntymiselle sekä siitä aiheutuville seuraustuhoille, erityisesti kirjanpainajalle.
Nopein keino vähentää kuusen osuutta metsänviljelyssä on nostaa männyn ja rauduskoivun viljelyn määrää.
Tuoreessa Luonnonvarakeskuksen synteesiraportissa arvioidaan myös muiden, vähemmälle huomiolle jääneiden puulajien lisäämisen mahdollisuuksia ja riskejä.
Tarkastelussa on mukana 25 puulajia, joista seitsemällä – tervalepällä, hieskoivulla, tammella, siperianlehtikuusella, douglaskuusella, hybridihaavalla ja kontortamännyllä – arvioidaan olevan pääpuulajien jälkeen parhaat mahdollisuudet nykyistä laajamittaisempaan viljelyyn.
Metsätilakauppojen määrässä laskua, HINNAT JATKOIVAT NOUSUA
Tämän vuoden yhdeksänä ensimmäisenä kuukautena tehtiin noin 3 250 pelkästään metsää sisältävää yli 2 hehtaarin tilakauppaa. Se on 14 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.
Kauppojen määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2019.
Eniten kauppoja tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla, noin 460 kappaletta, laskua viime vuodesta 10 %. − Metsähehtaari on maksanut tänä vuonna keskimäärin noin 3 600 euroa. Nousua on 14 % viime vuoden keskihintaan nähden. Kalleinta metsä on ollut Uudellamaalla, noin 6 700 euroa hehtaarilta, kertoo johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.
Myös peltokauppa väheni, mutta keskihinnassa oli pientä nousua. − Mediaanihinta oli noin 9 000 euroa/ha. Keskihinta nousi 5 % suhteessa viime vuoden hintaan.
PELTOJEN
KIINTEISTÖRAKENNE
uudistumassa
Kestävän ruuantuotannon perustan eli peltojen on oltava tuottokyvyltään ja viljelykelpoisuudeltaan riittävän tehokkaita ja kestäviä. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä on valmistellut peltojen kiinteistörakenteen kehittämisohjelmaa, jolla vauhditetaan kehitystä. Projektin loppuraportti julkaistaan vielä tämän vuoden puolella.
Teksti: Seppo Iisalo Kuva: Shutterstock
Työryhmä on selvittänyt peltolohkojen koon merkitystä viljelyn tehokkuuteen. Mikä on tilanne tällä hetkellä Suomessa, projektipäällikkö Hannu Tölli. – Peltolohkojen keskikoko on Suomessa noin 3,5 hehtaaria. Esimerkiksi lähimpien kilpailijamaiden Ruotsin ja Viron keskimääräinen lohkokoko on 10 ja 6 hehtaaria. – Tällä vuosituhannella konekaluston teho on lähes tuplaantunut, mutta peltolohkojen keskikoko on kasvanut vain noin 5 prosenttia. Tämä on ongelma varsinkin tuotantoaan tehostavilla ja laajentavilla tiloilla.
Miten peltojen kiinteistörakennetta tulee kehittää? – Suomen peltojen tilusrakenteen pitäisi olla sellainen, että se mahdollistaa tehokkaan ja kannattavan ruuan ja rehun tuottamisen. Peltolohkojen koko ei saa olla siinä pullonkaula, kuten se usein nyt on. – Suomi on maantieteellisesti monimuotoinen maa myös maataloustuotannon näkökannalta. Siellä missä se on mahdollista, pitäisi lohkokoon kaksin- tai kolminkertaistua, jotta nykyaikaista teknologiaa ja konekaluston tehoa voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti.
”ISOLOHKO ON VOIMAA”
Maa- ja metsätalousministeriön peltojen kiinteistörakenteen kehittämisohjelman nimi ”ISOLOHKO ON VOIMAA” tulee konemiehiltä, jotka tietävät mitä isolohko tarkoittaa amerikkalaisissa autoissa.
Ne ovat auton moottoreita, joiden tilavuus on yli 450 kuutiotuumaa, eli yli 7 litraa. Sitä pienempiä auton moottoreita kutsutaan pikkulohkoisiksi.
Myös ISO pelto LOHKO ON VOIMAA! Mitä vaikutuksia tilusrakenteen muutoksesta olisi maatalouden kustannusten kannalta? – Sitä on selvitetty useissa tutkimuksissa. Jo ennen energiakriisiä huonon tilusrakenteen on arvioitu tuottavan Suomen maataloudelle noin 170–230 miljoonan euron kustannukset.
Mitä ehdotuksia työryhmä loppuraporttiin sisältyy? – Siinä on esitetty tarkemmin keinoja tilusrakenteen parantamiseen. Huono tilusrakenne on historian tulos ja siihen ovat vaikuttaneet monet tapahtumat. Tilusrakenteen korjaaminen ei tapahdu hetkessä vaan vielä on tehtävä paljon työtä tulosten saavuttamiseksi.
SUOMEN PELTOJEN TILUSRAKENNE ON MAANTIETEELLISISTÄ JA HISTORIALLISISTA SYISTÄ HUONO. LOHKOJEN KESKIKOKO ON PIENI JA NE SIJAITSEVAT USEIN HAJALLAAN JA ETÄÄLLÄ TILAKESKUKSISTA.
Kumppanina
metsän kasvun varmistaja
Metsäomaisuuden hoitaminen on edellytys sille, että metsänomistaja menestyy metsätaloudessa ja saa metsästään parhaan kasvutuoton. Siinä tarvitaan myös kumppanuutta.
Teksti: Paula Huvinen Kuvat: UPM Metsänomistajan pitkäjänteinen yhteistyö UPM:n kanssa näkyy paitsi monipuolisina kumppanietuina myös metsän hyvänä kasvutuottona.
UPM Metsän metsänhoidon tuotepäällikkö Ella Kaivola kertoo, että kumppanuusasiakas saa kokonaisratkaisun suunnitelmallisesta metsäomaisuuden hoitamisesta yksittäisten metsänhoitotoimien sijasta. – Näin metsästä saa parhaan kasvutuoton. Hoidettu metsä tuottaa enemmän arvokasta tukkipuuta ja myyntituloa kuin hoitamatta jäänyt metsä, Kaivola sanoo.
Vastuullinen, luonnon monimuotoisuuden huomioiva metsänhoito takaa tuottavan metsän tulevillekin sukupolville. – UPM Kasvu -kumppani voi hankkia metsälleen FSC®-sertifioinnin (FSC C109750), joka on merkki laadukkaasta ja kestävästä metsänhoidosta.
Metsäasiakasvastaava tukee metsän hoidossa Jokaiselle UPM Kasvu -kumppanille on nimetty oma metsäasiakasvastaava, joka kuuntelee metsänomistajan tavoitteita ja tukee häntä metsäomaisuuden hoidossa.
Metsäasiakasvastaa huolehtii siitä, että hakkuualueille tarvittavat metsänuudistamistyöt suunnitellaan puukaupan yhteydessä ja että taimikonhoitotyöt tehdään
heti, kun muu haittaava kasvusto alkaa heikentää taimikon kasvuedellytyksiä.
Jotta metsän suunnitelmallinen hoitaminen onnistuu, metsäasiakasvastaavalla tulee olla ajantasainen tieto metsänomistajan metsävarallisuudesta. – Metsäasiakasvastaava avaa, mitä metsälle kannattaisi tehdä ja miksi. Suunnitelmat tarkentuvat metsäkäynnillä, johon metsänomistaja voi halutessaan osallistua, Kaivola kertoo.
Kumppanille koostetaan metsäomaisuuden hoitosuunnitelma, jota voi tarkastella sähköisesti UPM Metsä -verkkopalvelussa.
Metsäomaisuuden hoitosuunnitelma on kooste seuraavista ajankohtaisista hakkuista ja metsänhoitotöistä, joilla tavoitellaan metsäomaisuuden arvon kasvattamista.
Hyvin hoidettu metsä sitoo hiilidioksidia Erityisen tärkeää on se, että metsän alkuvaiheen työt, kuten viljely, taimikonhoidot ja ensiharvennukset tehdään huolella ja ajallaan. – Hyvin hoidettu metsä sitoo tehokkaasti hiilidioksidia. Metsänhoitotoimista huolehtimalla metsä voi hyvin, eikä sinne jää hoitorästejä aiheuttamaan tuottotappioita ja lisäkustannuksia. Suunnitelaskennalla ajoitetut ensiharvennukset ja harvennukset takaavat arvokasvun parhaan kehityksen”, Kaivola sanoo.
JALOSTETTU VILJELYMATERIAALI NOPEUTTAA KASVUA
Metsän uudistamisesta sovitaan aina puukaupan yhteydessä, ja metsälle suotuisten hakkuuehdotusten ajankohdat ajoitetaan vuosittain puustotietojen perusteella.
Taimikonhoitoehdotukset ovat osa metsän vuosittaista toiminnan suunnittelua. Näin varmistetaan, etteivät hoitamattomat taimikot aiheuta kasvutappioita tai myöhästyneet työt ylimääräisiä kustannuksia.
Taimikon varhaisperkauksella ja toisella taimikonharvennuksella turvataan uudistamisinvestoinnin tuotto sekä mahdollistetaan ensiharvennuksen kannattavuus.
Taimikonhoidon vaikutus metsän tuleviin tuottoihin on merkittävä, sillä taimikonhoito vaikuttaa suoraan tulevan puuston järeyskasvuun. – Tukkipuun osuus taimikkona hoidetussa kuusikossa voi olla jopa kolmanneksen korkeampi kuin taimikkona hoitamattomassa metsässä. Tämä voi tarkoittaa jopa 50 prosenttia suurempia hakkuutuloja hoidetusta metsästä verrattuna hoitamattomaan. Jos taimikonhoitotyö myöhästyy, taimikonhoidon kustannukset nousevat ja taimien elinvoimaisuus heikkenee, UPM Metsän metsänhoidon tuotepäällikkö Ella Kaivola kertoo.
Uusi metsä kasvuun
Metsäasiakasvastaava tekee metsäkuviolle sopivan ratkaisuehdotuksen metsänuudistamismenetelmästä ja puulajista aina uudistushakkuita sisältävien puukauppojen yhteydessä. – Käytämme metsänviljelyssä kotimaisia, korkeimman jalostusasteen taimia ja siemeniä. Jalostettu viljelymateriaali nopeuttaa kasvua, parantaa laatua ja tuo 10–25 prosentin lisäyksen keskituotokseen. Hakatun metsän tilalle kasvaa uusi metsä, joka sitoo hiiltä edelleen, Kaivola kertoo.
