FinnArc 2 (FIN)

Suomalaisen arkkitehtuurin vuosikirja 2024

FINNARC 2

FINNARC 2

Suomalainen arkkitehtuuri

Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän kirjan osaa ei saa kopioida tai lähettää missään muodossa tai millään tavalla, sähköisesti tai mekaanisesti, mukaan lukien valokopiointi, tallennus tai minkään tiedon tallennusjärjestelmän avulla, ilman julkaisijan PhotoCom Oy:n lupaa.

Julkaisija: PhotoCom Oy / A-Press Digital www.a-press.fi www.finnarc.fi

Toimittaja: Inkeri Ala-Peijari

Tekstit: Riitta Niskanen

Ulkoasu: Mikko Ala-Peijari

Copyright © PhotoCom Oy 2024

Esipuhe

FinnArc 2 -kirja on toinen osa suomalaisen nykyarkkitehtuurin sarjassamme. Ensimmäinen FinnArc-kirja julkaistiin lokakuussa 2021 ja oli saatavilla digitaalisessa muodossa Business Finlandin Dubai Expo -sivustolla toukokuuhun 2022 asti. Teos sai runsaasti positiivista palautetta erinomaisesta toteutuksestaan.

Nyt FinnArc 2 -kirja on luettavissa puolen vuoden ajan Finnairin reittikoneiden wifi-verkossa, tarjoten lukijoille ympäri maailmaa mahdollisuuden tutustua suomalaiseen arkkitehtuuriin. Kuten edellisessäkin kirjassa, esittelemme tässä teoksessa erilaisten suomalaisten arkkitehtitoimistojen toteutuneita suunnitelmia heidän itsensä kertomina tarinoina.

Teos sisältää myös katsauksen puuarkkitehtuurin tulevaisuuteen, jossa tarkastellaan puun merkitystä rakentamisessa ja arkkitehtuurisuunnittelussa erityisesti luonnonmukaisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Ympäristöystävällinen puumateriaali voi olla myös taloudellisesti merkittävää ja ekologisesti kannattavaa, kun se logistisesti hankitaan lähialueelta. Useat vaikuttajat kertovat kirjassa näkemyksiään aiheista.

Kirjan tekijöille oli yllätys kuinka viimeaikaiset ja monet maatamme kohdanneet haasteet ja erityisesti rakennusalan syvä ahdinko heijastuivat arkkitehtien toimeksiantoihin. Monet arkkitehtitoimistot ovat yhdistyneet suuremmiksi yksiköiksi, ja jotkut pienet ovat myös lopettaneet toimintansa. Tästä huolimatta usko suomalaisen arkkitehtuurin menestykseen ja kasvuun on vahva ja sen tulevaisuus on entistä mielenkiintoisempi. Rakennusalan nousu on edessäpäin ehkä jo vuoden kuluttua, jolloin uudet luovat haasteet ja ideat pääsevät jälleen lentoon ja voimme odottaa entistä mielenkiitoisimpia ja upeampia töitä suomalaisten arkkitehtien käsistä.

FinnArc-kirjasarjaa julkaistaan vuosittain ajankohtaisista aiheista, jatkaen suomalaisten arkkitehtitoimistojen tarinoiden ja suunnittelukohteiden esittelyä heidän uusimmista töistään.

sisällys

Puu on tulevaisuuden materiaali

Teräsbetonirakentamisella karhunpalvelus ilmastotavoitteille

Suomella metsäbiotalouden kehittämisessä suuret globaalit mahdollisuudet

Puu tulee rakentamisen valtavirtaan -sijoittajien kiinnostus herännyt

Vähähiilisen puurakentamisen edistäminen hallitusohjelmaan

Arkkitehdit

Hotel Maria, Avarc Arkkitehdit, © Mikko Ala-Peijari

Puu on tulevaisuuden materiaali

– puutuotteille tarina ja brändi

Metsä tuottaa tulevaisuuden materiaalia, sanoo itävaltalainen liiketoiminnan brändeihin ja trendeihin erikoistunut Harald Kluh. –Kun ihmisten ekologisten arvojen ja tiedon merkitys kasvaa, kuluttajille on tarjottava uusiutuvia ja hyvinvointia lisääviä tuotteita. Uusille puutuotteille on luotava lisäarvoa tuova tarina ja brändi. –Lapsillemme pitää kertoa, mikä yhteys on esimerkiksi kodin rakentamisen ja huonekalujen materiaaleilla ilmastomuutokseen. Tämän vuosisadan kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä korostavat kodit tehdään uusiutuvasta, hiiltä sitovasta puusta, jota voidaan vielä käyttää uudelleen. Tämä on metsäteollisuudelle suuri tulevaisuuden mahdollisuus, mihin pitää tarttua. –Tulevaisuuden kaupunki on metsän jatke. Olen nähnyt arkkitehdin piirtämiä visioita kaupunkirakentamisesta, missä elävät puut on tuotu osaksi rakentamista ja kaupunkikuvaa. Puun käyttö antaa arkkitehtuurille uusia upeita mahdollisuuksia. Arkkitehtuuri ja maisema voivat olla yhtä. Puurakentaminen tarjoaa mahdollisuuden elää nykyistä paremmin luonnon yhteydessä. Puu materiaalina sopii Kluhin mielestä asuntorakentamisen lisäksi julkiseen rakentamiseen kuten kouluihin ja päiväkoteihin. –Puu tarjoaa hyvän sisäilman ja tunnelman lisäksi kaunista arkkitehtuuria ja suunnittelua. Kun iso osa hiilipäästöistä tulee betonirakentamisesta, minun mielessäni suuri odotusarvo kohdistuu puuarkkitehtuuriin ja sen tarjoamiin puurakentamisen uusiin ratkaisuihin.

–Puurakentaminen vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, se vähentää hiilipäästöjä ja korvaa betonin. Puurakentaminen näkyy yhdyskuntarakenteessa, mihin se tuo arkkitehtuurin estetiikkaa, kestävyyttä ja hyvinvointiarvoja.

Puu puhuttelee tunnetasolla kuluttajaa

Kluhin mielestä kuluttajaa ei kiinnosta teollinen vanha yritys ja sen tekninen tuote, vaan tunne ja materiaali. –Rakentamisessa puun brändiin liittyy paljon hyviä asioita, kuten sen uusiutuvuus, esteettisyys ja kierrätettävyys. Uusi tutkimus osoittaa puurakennuksen tarjoavan paljon metsän kaltaisia hyviä terveysvaikutuksia. Näistä muodostuu puun brändi, mikä puhuttelee tunnetasolla kuluttajaa. –Kun ihmiset ymmärtävät, että he viihtyvät ja voivat hyvin puurakennuksissa, on se sitten koti tai konserttisali, tästä hyvinvoinnista tulee tehdä brändi ja rakentaa enemmän puusta. Ydintä on ihmisten oma kokemus ja mitä kaikkea materiaalista voidaan tehdä. Pakkauksia ja paperia käytetään kuin vettä, ajattelematta mistä ne tulevat.

Kun ihmisten ekologisten arvojen ja tiedon merkitys kasvaa, kuluttajille on tarjottava Kluhin mukaan uusiutuvia, hyvinvointia lisääviä tuotteita.

–Tarvitaan uudenlaista kestävyyden ajattelua, ja ymmärryksen lisäämistä, miten paljon erilaisia mahdollisuuksia puun käyttö eri tuotteissa lisää.

© Mikko Ala-Peijari

Finnlog Hetena, AOR Arkkitehdit

Taidemuseo Chappe, JKMM Arkkitehdit. Chappen mustat, kuusiverhoillut julkisivut leikittelevät suomalaisen puuarkkitehtuurin perinteellä. Julkisivujen yksityiskohdat korostavat käsityöosaamista ja sen roolia nykyaikaisessa arkkitehtuurissa.

© Tuomas Uusheimo

Puuala tarvitsee yhteistyötä brändinomistajien kanssa

Kluh muistuttaa, että puu tarjoaa hyviä tarinoita asumisen lisäksi esimerkiksi pakkauksiin, tekstiileihin ja kosmetiikkaan. –Kyse on brändeistä. Kaikki tuntevat isot polttoaineita myyvät globaalit öljy-yhtiöt, mutta harva tuntee puuyhtiöitä. Siksi perinteisten metsäyhtiöiden tulee löytää kuluttajamarkkinat yhteistyöllä brändien omistajien kautta. –Kun puhumme puupohjaisista tekstiileistä tai kosmetiikasta, täytyy tehdä diilejä brändinomistajien kanssa. Ne ovat vaikka muotitalot Pariisissa, jossa ei sinänsä tiedetä puumateriaalista tai metsästä mitään, mutta joka luo puulle lisäarvoa tuovan tarinan ja brändin. Muoti luodaan ja myydään mielikuvilla ja tuotemerkeillä. –Tuotebrändien omistajat luovat materiaalille ja tuotteelle tunteisiin vetoavan tarinan, jolla kohdataan kuluttaja. Metsäala kokonaisuudessaan on nähtävä uudenlaisista näkökulmista ja linkitettävä tuotekehittelyssä yrityksiä yhteistyöhön.

Kluhin mukaan esimerkiksi puupohjaisen tekstiilikuidun kehittämisen parissa työskentelee monia yrityksiä, joiden kehitystyö auttaa meitä pääsemään eroon muovikuitupohjaisista tekstiileistä. –Sama koskee vaikkapa autoteollisuutta, missä voimme puupohjaisella hiilikuidulla korvata terästä. Huonekaluteollisuus tarjoaa mahdollisuuden asua ja työskennellä tyylikkäässä ja modernissa ympäristössä. Puu on tämän vuosisadan materiaali, jolla on edessään iso buumi. –Rohkaisen poliitikkoja ja yrityksiä käyttämään resursseja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotyöhön. Tarvitaan tieteiden ja eri alojen tutkimuksen välistä yhteistyötä erityisesti nuorten suunnittelijoiden kanssa.

Harald Kluh, harald.klueh@grass.eu

Teräsbetonirakentamisella

karhunpalvelus ilmastotavoitteille

Aalto yliopiston kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnilan mielestä puurakentamisen mahdollisuuksia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ei ole hyödynnetty tarpeeksi. –Uuteen hallitusohjelmaan tulisi saada kirjaus puurakentamisen merkittävästä lisäämisestä ja sen ilmastohyödyistä. Puurakentaminen tulee saada vihreän rahoituksen piiriin, koska se korvaa teräsbetonirakentamista, vähentää rakentamisen päästöjä ja pitkäkestoiset puutuotteet varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan. Kun kaupungeissa on pyritty yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen perinteisellä rakentamisella, se on johtanut Junnilan mukaan karhunpalvelukseen ilmastotavoitteille. - Tutkimukset osoittavat, että puurakentamisella voidaan vähentää uudisrakentamisen ilmastokuormaa sekä kasvattaa merkittävästi kaupunkiympäristöjen hiilivarastoa. –Vaikka pientalovaltaista yhdyskuntarakennetta on pidetty ilmastotavoitteiden kannalta haitallisena, se onkin vähäpäästöisempää kuin teräsbetonivaltainen kerrostalotuotanto. Tutkimuksemme osoittavat, että puurakentamisella voidaan kompensoida merkittävä osa teräsbetonirakentamisen aiheuttamista elinkaaripäästöistä. Ilmastopolitiikassa energian ohella betoni- ja terästeollisuuden päästöjen alentaminen on välttämätöntä, jos globaaleihin ilmastotavoitteisiin halutaan päästä.

Esimerkiksi keskimääräisen suomalaisen puuomakotitalon puurakenteissa on tallessa noin 30 tonnia hiilidioksidia. Se vastaa keski-

vertoautoilijan yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä. Puurakentamisen osuus kerrostalorakentamisessa on Suomessa kolme prosenttia.

–Keski-Euroopan maiden lisäksi Ruotsissa puurakentaminen kasvaa vahvasti urbaaniympäristöissä. Suomessa rakennusteollisuus haluaa välttää riskejä, kun teräsbetonirakentamisessa on sulavalinjainen perustuotanto, jota ei haluta lähteä muuttamaan. Isojen rakennusyhtiöiden varovaisuutta selittävät myös osaajien puute, muutosvastarinta ja pilottikohteista syntynyt käsitys puurakentamisen kalleudesta.

Junnila huomauttaa, että monissa puurakentamisen valtamaissa on onnistuttu tuottamaan kilpailukykyisiä puurakentamisen tuotteita ja ratkaisuja.

–Myös puutuoteteollisuuden on katsottava peiliin ja kysyttävä, mihin hiipui 1990-luvulla alkanut innostus puurakentamisen kehittämiseen. Kun markkina alkoi kehittyä, loppui kiinnostus teollisen puurakentamisen järjestelmien ja tuotantoketjun parantamiseen. Näyttää siltä, että valmiiden sahatavaratonnien vienti ulkomaille on ollut kiinnostavampaa kuin puurakentamisen osaamistuotteen kehittäminen kotimaassa. –Uuteen hallitusohjelmaan tulisi saada kirjaus puurakentamisen kasvattamisen ilmastohyödyistä. Puurakentamista lisäämällä voidaan taata myös metsien hiilinielujen säilyminen. Meillä voi olla suojelumetsiä hiilivarastoina ja talouskäytössä olevia metsiä, jotka toimivat hiilinieluina ja varastoina, kun niitä käytetään pitkäkestoisiin puutuotteisiin kuten puurakentamiseen.

Linnanfältti, Arco Architecture Company, © Wellu Hämäläinen

Uusi kaupunkirakentamisen konsepti

Junnila muistuttaa, että puutuoteteollisuuden haasteena on löytää alan osaajia sekä poistaa kerrostalotuotannon pullonkaulat kehittämällä tuotannon teknologista varmuutta ja valmiutta teollisen rakentamisen tarpeisiin. –Kun ympäristöministeriön tavoitteena on kasvattaa puurakentamisen osuutta 45 prosenttiin, se vaatii puukerrostalotuotannon rinnalle uuden tiiviin ja matalan kaupunkirakentamisen konseptin kehittämisen, mihin meillä on osaamista ja toimivia tuotantoketjuja. Jos tämmöisen kaksikerroksinen tiivis town house alue kiinnostaa yksityisomistajaa ja asukkaita, se herättää myös aluekehittäjät ja sijoittajat.

–Vaikka puurakentamisen lisäämistä on tavoiteltu jo vuosia, vuonna 2019 puurakenteisten kerrostalojen markkinaosuus oli vain kolme prosenttia. Puukerrostalorakentaminen voi olla rakennusyhtiöille kannattavaa myös taloudellisesti, kun viimeisen 20 vuoden aikana myydyistä puukerrostalohuoneistoista sai Helsingissä keskimäärin 8,85 prosenttia korkeamman hinnan kuin muista materiaaleista tehdyistä. Kuluttajamarkkinat ovat ekologisten arvojen kasvaessa Junnilan mukaan yhä merkittävämmässä roolissa puurakentamisen kasvun suhteen. –Ihmisten täytyy haluta puuasumista ja firmojen nähdä siinä bisnesmahdollisuus. Toisaalta markkinoita hämmentää se, että samaan aikaan hallitukselta on tullut viestiä halusta kasvattaa puurakentamista,

Tikkurilan kirkko, OOPEAA, © Mikko Ala-Peijari

ja toisaalta vaadittu metsän käytön vähentämistä. Metsän käytön kannalta puun riittävyys ei ole ongelma, kun kohdistamme nykyistä suuremman osan puunkäytöstä kotimaan puurakentamiseen. –Tutkimme matalan ja tiiviin kaupungin konseptia, jolla pystytään tuottamaan tiivistä kaupunkirakennetta, mutta samalla tukemaan puurakentamisteknologioiden kilpailukykyä nykyisellä teollisuusrakenteella.

Vihreä rahoitus vauhdittamaan puurakentamista

Puurakentaminen tulisi Junnilan mukaan nähdä asumisen markkinoilla laadukkaana ja haluttavana tuotteena. –Keski-Euroopassa ihmetellään, miksi laadukkaan puurakentamisen tulisi olla halvempaa kuin perinteisen teräsbetonirakentamisen bulkkituotannon. Tämä kannattaisi kiinteistökehittäjien ottaa huomioon, koska maksuvalmiutta meilläkin on jo nähtävissä. –Nyt kun asuntomarkkinat ovat murroksessa, kannattaisi kiinteistösijoittajien tarttua sijoituksia hakevaan vihreään rahaa. Kun rakentamisen perusrahoituksessa pelätään vihreää riskiä, markkinoiden edullisempi vihreä raha tarjoaa kiinteistösijoittamiseen tuottavia mahdollisuuksia. Uskonkin, että ammattimaiset kiinteistösijoittajat alkavat etsiä vihreän rahan kohteita, koska lainan hinta määrittelee sijoitusten tuottoa. Suomella tulee olla rohkeutta sijoittaa puurakentaminen yksiselitteisesti vihreän rahoituksen kriteerien piiriin. –Kun sijoittajat hakevat ympäristösertifikaatin ja EU:n taksonomian määrittelemiä kohteita, puurakentaminen täytyy saada korkeimpaan luokkaan. Elinkaarilaskelmat osoittavat kiistatta, että puurakentaminen täyttää helposti hiilikädenjäljen laskennan kriteerit. –EU: n vihreän rahan 500 miljardin potista meidän tulisi tavoitella asukaslukua suurempaa osuutta, koska meillä on kestävää metsäteollisuutta ja teknologista osaamista se käyttöön. Jos Ruotsi on päässyt puukerrostalorakentamisessa markkinavetoisesti jo 15 prosentin osuuteen, tällä vihreän rahan instrumentilla meidän pitää pystyä parempaan. Keskeistä on saada muutos aikaan markkinoilla vihreän sijoittamisen kautta.

Kumpulan lukio, AFKS Arkkitehdit, © Hannu Rytky

Pakilan Halkosuontien puukoulu, Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen, AFKS Arkkitehdit. Koulu on rakennettu CLT-runkoisena. © Mikko Ala-Peijari

Junnilan mukaan tavaraviennin sijaan pitäisi alkaa puhua osaamisviennistä. –Me voimme rakentaa Suomeen uusia hyvillä sijainneilla olevia puukaupunginosia, joihin me saamme vihreää rahaa ilman, että joudumme kuljettamaan tavaraa maailmalle. Kauppapolitiikassa pitäisi alkaa puhua vaihtotasepolitiikasta, jossa voisimme olla puurakentamisen ansiosta vihreän rahan Luxemburg.

Hiilikompensaatiomalli rakentamiseen

Junnila muistuttaa, että kun vihreän rakentamisen sertifikaatteja tulisi kehittää niin, että ne huomioisivat paremmin puurakentamisen ilmastohyödyt. –Puun käytön lisäämisellä saadaan alennettua myös hiilijalanjälkeä rakentamisen aikaisia päästöjen pienentämisellä ja lisättyä hiilivarastoa laajamittaisessa teollisessa rakentamisessa. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen tarvitaan myös merkittäviä muiden rakennusmateriaalien päästövähennyksiä. –Puuvaltaisessa rakentamisessa saadaan noin 25 prosenttia pienempi hiilijalanjälki, mitä voidaan kasvattaa jopa 50 prosenttiin ja yli sen kriittisen pisteen, jossa hiilikädenjälki ylittää hiilijalanjäljen. Paras tulos saavutetaan, kun rakentamisvaiheessa puulla voidaan alentaa materiaalien päästöjä ja käyttövaiheessa käyttää uusiutuvaa energiaa. Kun kunnilla ja kaupungeilla on Junnilan mukaan aidosti halua uudistaa rakentamista vähäpäästöisempään suuntaan, tulisi uudistaa myös kaavoituskäytäntöjä. –Vaikka kaavoittajalla on valtaa maankäytön suunnittelun suhteen, he kokevat voivansa vaikuttaa varsinaisen rakentamiseen riittämättömästi. Rakentamisessa todellinen valta on rakennuslupaviranomaisilla, rakentajilla ja kehittäjillä eli investoijilla. –Kaavoittajalle voitaisiin luoda uusi työkalu, hiilikompensaatiomalli, ohjaamaan rakentamista. Sen ideana on se, että rakentamiseen tarkoitetun uuden alueen kaavoituksessa määritellään sen alueen teoreettinen metsäkäytössä oleva hiilivarasto. Kun aluetta ryhdytään rakentamaan, rakentamisessa tulisi luoda teknologian keinoin samansuuruinen hiilivarasto kompensaatioksi alueelle.

Seppo Junnila, professori, Aalto-yliopisto, seppo.junnila@aalto.fi

Suomella metsäbiotalouden

kehittämisessä suuret globaalit mahdollisuudet

Biotalouden kehitys on maailmanlaajuisesti edennyt uuteen vaiheeseen, sanoo World BioEconomy Forumin perustaja toimitusjohtaja Jukka Kantola. –Nyt perustetaan uusia biojalostamohankkeita ja yritykset hyödyntävät biomassaa innovatiivisilla sovelluksilla.

–Suomi on uusien tuotteiden kehitystyössä kärkipäässä maailmalla, mutta edellytykset on turvattava. Nyt on panostettava tuotteiden kaupallistamiseen ja niiden saamiseen markkinoille.

Suomi on Kantolan mukaan biotalousstrategioiden toteuttamisessa edelläkävijä. –Esimerkiksi puupohjaisen tekstiilien kehitystyössä ollaan Suomessa pidemmällä kuin muualla Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Myös ligniinin ja sen kehitystyöhön liittyvissä sovelluksissa kuten myös biopohjaisten akkumateriaalien tehtävässä kehittämisessä on suuri odotusarvo.

Biotalouden kumppanuuksia

Yhdysvaltoihin

Laajan kokemuksen biotalouden kehitystyöstä omaava Kantola järjesti Washingtonissa tilaisuuden, jossa haettiin kansainvälisiä kumppanuuksia toimialalle. –Suomella ja monella osavaltiolla Yhdysvalloissa on paljon yhteistä rajapintaa biotalouden alalla ja kahdenkeskisiä aiesopimuksia usean osavaltion kanssa. –Esimerkiksi Mainen ja Michiganin osavaltioissa on suurta kiinnostusta metsäbiotalouden kuten puurakentamisen kehittämistä kohtaan. Vaikka peltoihin, meriin ja metsään perustuvien biomassojen käyttö on Yhdysvalloissa nyt jo 400 miljoonaa tonnia, siellä

haetaan ratkaisuja, millä he voisivat hyödyntää vielä paremmin ja enenevässä määrin omia biomassojaan. Yhteistyöllä voidaan laajentaa Kantolan mukaan markkinaa. –Esimerkiksi uusiin tuotteisiin liittyvää standardisointia voidaan koordinoida siten, että ne edistävät markkinoiden kehittymistä maailmanlaajuisesti.

Biotalouden tuotteet hillitsevät ilmastomuutosta

Perinteisessä biotalouden visiossa biologisista resursseista kehitetään erilaisia tuotteita ja hyödykkeitä. –Nyt on kasvussa biotekninen näkemys, joka korostaa biotekniikan hyödyntämistä erilaisten eliöiden, kuten bakteerien, hiivojen ja sienien avulla. Tämä kehitys on erityisen voimakasta Yhdysvalloissa. Bioekologinen visio on erityisesti EU:n regulaation keskiössä, keskittyen ekosysteemipalveluiden tuottamiseen esimerkiksi maankäytön optimointiin, metsien hiilen sidontaan ja biodiversiteetin vahvistamiseen, kuvailee Kantola. Biotalouden ratkaisut palvelevat Kantolan mukaan myös ilmastomuutoksen hillintää ja vahvistaa biodiversiteettiä. –Ellei biotalouden koko potentiaalia hyödynnetä nykyistä vahvemmin kansallisissa ja EU:n politiikassa, sen mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä. Vaikka biotalouden mahdollisuudet tuottaa kestävän kehityksen tuotteita tunnetaan, ei varmisteta, että teollisuus kykenee ne kehittämään ja valmistamaan markkinoille. –Esimerkiksi metsäbiomassan määrä Euroopas-

sa on nyt 50 prosenttia suurempi kuin mitä vuonna 1990. Tämä tarjoaa työkaluja ilmastomuutoksen torjuntaan. Metsät ovat hiilinieluja, mutta sen lisäksi puusta tehdyt tuotteet korvaavat fossiilista alkuperää olevia tuotteita ja siten hillitsevät ilmastomuutosta.

EU:n tulee luoda toimivat hiilimarkkinat

Kantolan mukaan maailmassa keskitytään nyt regulatiivisiin ilmastomuutoksen hillintään tähtääviin toimiin ja niihin käytetään 900 miljardia euroa vuodessa. –Vastaavasti vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden arvo on 2 miljardia euroa, minkä kehittämisessä on potentiaalia myös biotalouden kannalta. –Hiilimarkkinoilla voidaan ohjata maan ja metsän käyttöä siten, että ne säilyvät tulevaisuudessakin nieluina ja vaikuttaa siihen, minkä verran raaka-aineita voidaan käyttää fossiilisia korvaaviin tuotteisiin. Hiilimarkkinoita voidaan kehittää myös bioperäisten tuotteiden suuntaan, jota Kantola esitti Egyptin ilmastokokouksessa. –Tämä kasvattaisi biotuotteiden kysyntää ja niiden valmistusta poistamalla markkinoilta fossiilisia.

EU:n vahvistettava rooliaan biotalouden kehittämisessä

EU:n komission ongelma biotalouden toteuttamisessa on Kantolan mukaan siinä, että se hajautuu liian monen pääosaston toimivaltaan. –Kukaan ei ota siitä vastuuta, kun kukin osasto puuhastelee –EU:n uuden komission tulisi ottaa biotalous osaksi teollisuuspolitiikkaa ja luoda edellytyksiä kehitystyölle ja ratkaisujen tuottamiselle. Tämä edellyttää selkeää vastuun ja resurssien antamista jollekin EU:n pääosastolle. Biotalouden aseman vahvistaminen EU:n politiikassa tulisi olla keskeinen Suomen hallituksen tavoite EU vaikuttamisessa. Biotalouden kehittämisessä on nähtävä koko arvoketjun merkitys raaka-aineesta lopputuotteisiin. –Vaikka meillä on meneillään metsäteollisuuden rakennemuutos, on muistettava, että vanhojakin tuotteita edelleen tarvitaan. On muistettava, että myös perinteiset tuotteet ovat biotuotteita ja pe -

rustuvat kestäviin ja uusiutuviin raaka-aineisiin. –Suomen tulee omassa toiminnassaan varmistaa, että raaka-aineen saatavuus sen kestävällä käytöllä on jatkossakin turvattu. Me voimme viedä tieto- taitoa maailmalle kuten kävi esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailun yhteydessä Yhdysvalloissa. Vaikka metsien harvennusta koskeva viesti meni julkisuuteen käännösvirheenä, siellä ryhdyttiin toden teolla harventamaan pusikoituvia metsiä ja kyettiin hillitsemään metsäpaloja, muistuttaa Kantola.

Jukka Kantola, jukka.kantola@wbef.com

Periskooppi -torni 2016, pienoismalli OOPEAA

OOPEAA:n Periskooppi -torni on puinen näköalatorni, jonka jättikokoinen periskooppi tarjoaa mahdollisuuden nauttia näkymästä järven yli joko katselemalla maisemaa maan tasolta suuren periskooppipeilin avulla tai nousemalla portaita pitkin tornin näköalatasanteelle.

Puu tulee rakentamisen valtavirtaan -sijoittajien kiinnostus

herännyt

Muutaman viime vuoden aikana ilmasto- ja materiaalien kestävyysteemat ovat nousseet markkinointityön lähtökohdiksi, sanoo Metsä Groupin Kerto® LVL: n Keski-Euroopan ja Yhdysvaltojen myyntijohtaja Laura Mattila. –Niiden myötä puutuotteille ja puurakentamiselle on tullut uudenlainen merkitys ja sen myötä mielenkiinto puutuotteita kohtaan on huimasti kasvanut. Nyt ei tarvitse enää perustella puurakentamisen kiistattomia etuja ilmaston kannalta, vaan asiakkaat tuntevat ne. –Sen lisäksi että puurakentaminen tuottaa vähemmän päästöjä perinteiseen rakentamiseen verrattuna, nyt keskustellaan puurakentamisen materiaalitehokkuudesta ja siitä mistä rakentamiseen käytettävä puu on peräisin. Erityisesti Keski-Euroopan markkinoilla tietoisuus materiaalitehokkuudesta on kasvanut. Kerto® LVL: n myynnistä vastaavan Mattilan mukaan Yhdysvalloissa tavallinen kuluttaja ei vielä mieti rakentamisen ilmasto- ja kestävyysasioita, mutta pörssilistatut isot asiakkaat vaativat tietoa puumateriaalin alkuperästä. –On mielenkiintoista nähdä, miten alan messuilla oli ennen yksinomaan metsä- ja puualan sekä rakentamisen ammattilaisia ja nyt yhä enemmän sijoittajia ja finanssimaailman edustajia. –Me voimme osoittaa, että asiakkaidemme puuelementtien valmistukseen käytettävä puu tulee kestävästi hoidetuista metsistä, käytämme jokaisen puun osan mahdollisimman tehokkaasti. Vaikka puutuotteet valmistetaan Suomessa, asiakkaan lopputuotteen valmistus on usein lähellä markkinaa, missä tunnetaan parhaiten paikalliset olosuhteet, valmistamme sinne sopivia tuotteita ja ratkaisuja.

Mattilan mukaan on tärkeää, että asiakastapaamisissa keskustellaan metsien kestävästä käytöstä ja elinvoimaisuudesta, kun kuitenkin metsien hyvinvointi on kaiken tuotannon perusta. –Asiakkaan kannalta on kiintoisaa hyödyntää puun alkuperää omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan, kun metsien perheomistajuus on hieno arvo kuluttajien silmissä. Myös puuarkkitehtuurilla on suuri merkitys puurakentamisen kiinnostuksen kasvussa.

Puurakentaminen läpimurtovaiheessa

–Me olemme puurakentamisessa läpimurtovaiheessa. Esimerkiksi Benelux maissa kestävä kehitys alkaa olla rakentamisen veturina, kun tietoisuus rakentamisen aikaisista materiaaleista, energiatehokkuudesta, rakennuksen elinkaaresta ja puun vähähiilisyydestä on kasvanut, sanoo Mattila. Monissa rakennus- ja kiinteistöalan yrityksissä on Mattilan mukaan nähty, että puurakentamisella - tai osin puutuotteita sisältävällä hybridirakentamisella - voidaan luoda edelläkävijän asema rakentamalla tehokkaammin ja paremmin. –Puurakentamisella voidaan luoda myös brändiä kuluttajalle ja asuntosijoittajille, jotka miettivät sijoituksiaan pitkällä aikajänteellä. Kun asiakkaat haluavat ympäristöystävällisiä rakennuksia ja asuntoja, rakennuttajat ja rakentajat ymmärtävät sen arvon ja haluavat olla uuden innovatiivisen rakentamisen edelläkävijöitä, sekä luoda tällä itselleen uutta liiketoimintaa. –On hyvä, että säädöksillä ohjataan vähähiiliseen

Keilaniemen Portti, Arco Architecture Company. Rakennus tulee olemaan ainutlaatuinen puurakentamisen taidonnäyte. Lähes 60 metrin harjakorkeudella siitä on tulossa yksi Euroopan korkeimmista puurakenteisista toimistorakennuksista ja korkeimmista puurakennuksista Suomessa.

rakentamiseen. Kun hiilijalanjäljen laskenta viedään yhtenäiseen suuntaan, todellinen vertailu eri materiaalien välillä ja niiden kestävyys tulee aidosti esiin. Faktapohjainen vertailu on välttämätöntä, jotta vähähiilisyyttä voidaan aidosti käyttää puurakentamisen markkinoinnissa. Sen merkitys tulee ilmastomuutoskeskustelun myötä kasvamaan, uskoo Mattila.

Periteinen rakentaminen ja puun käyttö voidaan yhdistää

Mattila tunnistaa sen, että perinteisessä betoni-terärakentamisessa mukana olevat yhtiöt eivät siitä hevin luovu ja siirry puuhun. –Me olemme aloittaneet keskustelut siitä, miten perinteinen rakentaminen ja puuraaka-aineen käyttö voidaan yhdistää. Kun tuomme puun olemassa oleviin toimintoihin ja löydämme tavat yhdistää puun käyttö nykyrakentamiseen, muutos alkaa rakennusalan sisältä päin. Uusiutuvassa hiiltä sitovassa puussa nähdään jo nyt suuri potentiaali, mikä lisää sen käyttöä. –Puurakentamisesta tulee rakentamisen valtavirtaa seuraavan viiden vuoden kuluessa. Kasvun vetureina ovat kestävyyskeskustelu, vähähiilisen rakentamisen edistäminen sekä tehokkuuden ja kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Rakentamisen elinkaariajattelu vahvistuu ja puu tarjoaa ratkaisun hiilen varastoinnin lisäksi sen uusiokäyttöön ja kierrätykseen elinkaaren päätteeksi. Mattilan mukaan tavoitteena on, että puurakentamisen komponenttien käyttöä rakentamisessa kehitetään vakiotuotteeksi tehostamalla sen tunnettuutta markkinoilla ja lisäämällä kapasiteettia. Pyrimme pienellä puumäärän käytöllä tehokkaisiin ratkaisuihin ja hyödyntämään materiaalin maksimaalisen tehokkaasti.

Laura Mattila, laura.mattila@metsagroup.com

PVähähiilisen puurakentamisen edistäminen hallitusohjelmaan

uurakentamisen myönteisiä ympäristöetuja ei ole pystytty suomessa hyödyntämään, sanoo Tampereen yliopiston rakennusopin professori, arkkitehti Markku Karjalainen. –Kun puu säilyy rakennuksissa elinkaarensa ajan hiilivarastona, puun käytön lisääminen rakentamisessa on erinomainen ilmastopolitiikan työkalu. Hallitusohjelmaan tulisikin kirjata vähähiilisen rakentamisen edistäminen osana ilmastotoimia.

Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsenenä toimivan Karjalaisen mukaan puutuoteteollisuuden ja valtiovallan tulee nostaa valmiuksiaan Baltian maiden tavoin puurakentamisen tuotteiden ja järjestelmien vientiin Ukrainan jälleenrakentamisen tarpeisiin.

Puun käyttö rakentamisessa kasvattaa metsänjalostuksen arvoa

Karjalainen muistuttaa, että Keski-Euroopassa suositaan vähähiilistä puurakentamista kaavoituksessa. –Rakennusliikkeet saavat porkkanana lisää rakennusoikeutta, kun rakentaa puusta. Meillä ei vähähiilisen ja ympäristöystävällisen rakentamisen edistämisen keinoja ole riittävästi osattu tai haluttu käyttää. –Myös Suomen metsäkeskustelu hämmentää päättäjiä ja rakennusalan toimijoita, kun metsistä ja puun käytöstä on tehty ongelma eikä ymmärretä, että se on yksi ratkaisu ilmastomuutoksen torjuntaan. Myös metsien kannalta on perusteltua lisätä puun käyttöä rakentamisessa, kun sillä voidaan kasvattaa metsänjalostuksen arvoa hakkuita lisäämättä, sanoo Karjalainen. Jos kaikki maamme 35 tuhatta uutta asuntoa vuodessa rakennettaisiin puusta, siihen tarvittaisiin puuta noin miljoona kuutiometriä. –Tämä

vastaa yhden päivän kasvua Suomen metsissä. Kun metsät kasvaa noin 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja kasvupäiviä on sata, niin puu ei Suomessa lopu rakentamisella.

–Kun nyt puun käytön osuus asuinkerrostaloissa on kuusi prosenttia, tulevaisuudessa puukerrostalorakentamisen osuuden realistinen tavoite on 20 prosenttia.

Puutuoteteollisuuden kehitettävä edelleen järjestelmiä ja osaamista

Karjalaisen mukaan myös puutuoteteollisuuden tulee katsoa peiliin. –Puuala on hukannut mahdollisuuden puurakentamisen läpimurtoon. Betonirakentamisessa on 65 vuoden etumatka ja rakentajat osaavat sen prosessin unissaan. Puurakentamisen järjestelmän standardisoinnissa pyrittiin samaan, mutta sen kehitystyö jäi puolitiehen. Sen jatkaminen ei ole myöhäistä, mutta se tulee tehdä.

–Myös osaajapula vaivaa koko puurakentamisen arvoketjua alkaen suunnittelusta ja kilpailutuksesta kustannusosaamiseen ja puurakentamisen järjestelmän sujuvaan prosessiin. Osaaminen on teollisen laajamittaisen puurakentamisen kannalta vielä kauttaaltaan liian ohutta.

Betonielementtirakentaminen on viilattu äärimmäisen kustannustehokkaaksi, mihin puu ei Karjalaisen mukaan tällä hetkellä pysty vastaamaan. –Lisäksi teräsbetonivaltainen rakennusteollisuus käyttää vääristynyttä metsäkeskustelua hyväkseen kritisoidessaan puurakentamisen kasvun tavoitteita ja toimenpiteitä.

–Kun Suomessa puurakentamista arvostellaan kalliiksi, Keski-Euroopassa kysytään aiheellisesti, eikö puurakennuksen tulekin olla

Keskustakirjasto Oodi, Arkkitehtitoimisto ALA.

© Mikko Ala-Peijari

Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus, Arkkitehtitoimisto K2S ja Arkkitehdit NRT.

© Wellu Hämäläinen

arvokkaampana kuin perinteinen teräsbetoniin perustuva bulkkirakentaminen. Puurakentamisen ympäristöarvot ovat niin suuret, että sillekin tulee laskea arvo, huomauttaa Karjalainen. Puurakentamisen kilpailukyky edellyttää Karjalaisen mukaan myös rakentamisen säädösten perkaamista ja harmonisointia puurakentamisen kannalta keskeisten maiden kuten erityisesti Baltian maiden sekä Sveitsin ja Itävallan kanssa.

–Esimerkiksi palomääräyksiä tulisi vielä tarkistaa lämmöneristemateriaalien osalta ja sallia sprinklatuissa taloissa ekologiset ja puupohjaiset lämmöneristeet. Puurakentamiselta edellytetään edelleen tuplavarmistuksia verrattuna betonirakentamiseen, vaikka sprinklauspakko tulisi ulottaa kaikkeen rakentamiseen. Palo- ja äänieristyksessä käytetyt muut materiaalit heikentävät eniten puurunkoisten rakennusten hiilijalanjälkeä.

Hiilijalanjäljen laskenta pakolliseksi rakennuslupiin

Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva Rakennuslain muutos tekee rakennusten hiilijalanjäljenlaskennan pakolliseksi rakennuslupavaiheessa. –Lakimuutos tulee vääjäämättä vaikuttamaan puun käyttöön rakentamisessa, rakennus- ja puutuotealan yritysten toimintaan sekä rakentamisen markkinaan. –Sen seurauksena kotimaisen, uusiutuvan ja ympäristöystävällisen rakennusmateriaalin eli puun käyttö tulee kasvamaan. Puutuoteteollisuuden tulee valmistautua tähän, vahvistaa osaamista ja tuoda markkinoille kilpailukykyisiä tuotteita ja järjestelmiä. Karjalaisen mukaan 65 prosenttia Suomen kunnista on kirjannut puurakentamisen lisäämisen tavoitteekseen ja ilmastopolitiikan työkaluksi. –Tämä antaa hienon mahdollisuuden puurakentamisen merkittävään kasvuun, mutta se voi myös kariutua osaajapulaan. Meillä on jo nyt useita kuntia, joissa puun käyttö tulee aina selvittää yhtenä julkisen rakentamisen vaihtoehtona.

–Julkisessa rakentamisessa on toteutettu arkkitehtonisesti hienoja puurakenteisia kouluja ja päiväkoteja, mutta läpimurto tapahtuu teollisessa kerrostalorakentamisessa. Kuntien vuokrataloyhtiöillä voisi olla tässä iso rooli, jos ne alkaisivat tuottaa tiiviiseen aluerakentamiseen matalia 2-3 kerroksia townhouse-konseptin mukaisia kustannustehokkaita puukerrostaloja.

Helsinki-vantaan lentoaseman sisäänkäyntirakennus, Arkkitehtitoimisto ALA. © Mikko Ala-Peijari

Puuarkkitehtuuri uudistaa rakentamista

2010-luvulla on Suomeen rakennettu 500 puurakenteista päiväkotia ja yli 200 puukoulua, mikä on Karjalaisen mukaan julkisessa rakentamisessa edelleen korjausrakentamisen ohella kasvava markkina. –Vaikka maailmalla on rakennettu korkeitakin puukerrostaloja, niiden merkitys on enemmänkin siinä, että ne vievät rakentamisen teknologiaa eteenpäin. Puun kilpailukyky on parhaimmillaan 2-6-kerrosta korkeiden asuinkerrostalojen rakentamisessa. –Kun meillä on kahdessa vuosikymmenessä kerrostaloasuntojen keskikoko pienentynyt lähes kolmanneksen, niin tähän tarvitaan uudenlaista tarjontaa. Arkkitehtuurin kannalta puu on monipuolinen ja rikas materiaali, mikä mahdollistaa asukkaiden kannalta esteettisesti kauniita ja toimivia asuinalueita, sanoo Karjalainen.

Arkkitehtuurin opettajana Karjalainen on havainnut, että nuoret suhtautuvat puurakentamiseen aivan eri tavoin kuin perinteisen rakentamisen parissa työskentelevät insinöörit. –He näkevät puurakentamisen ekologisen arvon ja monipuolisen arkkitehtuurin mahdollisuuden puun käytössä rakentamisessa. Puuarkkitehtuuri, puurakentamisen konseptointi ja osaaminen voisivat olla myös vientituotteita tulevaisuudessa.

–Jos ajatellaan vaikka keskustakirjasto Oodia, se on teräsbetonirunkoinen rakennus, mutta julkisivussa ja sisustuksessa edustaa valtavan hienoa puun käyttöä. Monia rakennusalan palkintoja saanut Olympiastadionin saneeraus ja Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi terminaali ovat myös hienoja maamerkkejä puun käytöstä rakentamisessa.

Karjalaisen mukaan Ukrainan tulevien vuosien jälleenrakentaminen tarjoaisi suuria mahdollisuuksia puurakentamisen viennille. –Puutuoteteollisuuden tulee kehittää vientiin soveltuvia puurakentamisen järjestelmiä ja ratkaisuja, joille tulee olemaan sodan jälkeen valtaisa tarve. Ukrainan etäisyyskään ei ole materiaalikuljetuksiin ongelma.

–Baltian maiden puutuotealan yritykset kehittävät parhaillaan valmiuksiaan Ukrainan jälleenrakentamiseen ja rakennusvientiin. Myös Suomen teollisuuden kuin valtiovallan tulee olla tässä ajoissa liikkeellä, muistuttaa Karjalainen.

Rakennusopin professori Markku Karjalainen

Tuusulan lukio ja kulttuuritalo Monio on ensimmäinen kolmikerroksinen hirsikoulu. AOR Arkkitehdit, © Anders Portman

toimistot Arkkitehti-

Pohjoisesta etelään

Kankkunen Oy

Sivula & Sivula Oy

Projektin pääsuunnittelijat:

Hannu Huttunen, Jari Lepistö, Jutta Norros ja Laura Vuoristo

J www.ark-house.com

ARK-house Arkkitehdit

ARK-house arkkitehdit Oy on tehnyt suunnittelutöitä monipuolisesti maankäytön suunnittelusta ja asemakaavan viitesuunnittelusta aina julkisten rakennusten, toimitilarakennusten ja asuinrakennusten suunnitteluun sekä sisustus- ja tilasuunnitteluun.

Asuinrakennukset ovat nykyisin merkittävä osa toimiston suunnittelutehtäviä. Töissään toimisto painottaa kestävän kehityksen vaatimuksia ja tuo keskusteluun mukaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden haasteisiin vastaavia ratkaisuja.

Valokuvat: Sami Saastamoinen ja Tuomas Uusheimo

Kirjailijakortteli, Helsinki

Suunnittelutyö sai alkunsa viiden toimiston rinnakkaistoimeksiannosta, jossa tehtävänä oli korttelin viitesuunnitelman laatiminen asemakaavan muutoksen pohjaksi. Asemakaavamuutos kortteliin laadittiin ehdotukseemme perustuen yhteistyössä Helsingin kaupungin ja rakennuttajan kanssa. Työ jatkui kaavan vahvistuttua rakennusten suunnittelulla.

Kolmesta asuinrakennuksesta muodostuva Kirjailijakortteli sijaitsee Taka-Töölön umpikortteleiden ja Meilahden avoimen korttelirakenteen rajapinnassa. Viitesuunnitelman pohjana oli huolellinen paikan analyysi. Tontti sijaitsee kolmen kadun - Töölöntullinkadun, Topeliuksenkadun ja Stenbäckinkadun - rajaamalla vyöhykkeellä, joten kokonaisratkaisu hakee suuntaviivansa näiden omille tahoilleen hakeutuvien katujen koordinaatistoista.

Suunnitelmaa työstäessä etsimme uuden tuoreen näkökulman, joka rikastaa ja täydentää kaupunkikuvaa, kuitenkin kunnioittaen olevaa ympäristöä. Asuntosuunnittelutehtäväksi hanke oli suhteellisen vapaa. Haasteena, mutta myös motivaattorina, oli mahdollisuus suunnitella täydennysrakentamista Taka-Töölön hienoon ja arvostettuun kaupunkimiljööseen. Itse tunnistamme työn vahvasti omaksemme sekä kaavallisen ajatuksen että rakennusten arkkitehtuurin osalta.

Korttelissa on 130 asuntoa sekä katutilaa elävöittäviä liiketiloja ja asuntoihin kytkeytyviä työtiloja. Kokonaisuus käsittää kolme erillistä rakennusta, jotka muodostavat omat erilliset taloyhtiönsä.

Kaksi rakennuksista, As Oy Helsingin Linna ja Waltari, sijoittuvat Töölöntullinkadun varteen, jatkaen Helsingin Aikuisopiston rakennusrintamaa ja korttelikokonaisuuden pohjoisosan solidia umpikorttelirakennetta. Kolmas, pistetalomainen rakennus As Oy Helsingin Kivi, sijoittuu korttelin sisään. Pääosin pihan alla on kaksikerroksinen pysäköintihalli, joka palvelee kaikkia taloyhtiöitä. Kirjailijateema näkyy korttelissa paitsi taloyhtiöiden nimissä, myös taiteena porraskäytävien seinillä ja pysäköintihallissa. Korttelissa ei ollut varsinaisesti erillistä taideprojektia tai taiteilijaa. Rakennusten hahmoissa ja niiden materiaali- ja värimaailmassa voidaan nähdä viittauksia 1900- luvun töölöläiseen rakentamisperinteeseen. Julkisivut ovat muurattuja vaalein sekä lämpimin murretuin sävyin. Ikkuna-aukotus on toteutettu klassisella suorakaiteen muotoisella vertikaalilla ikkunatyypillä. Uudisrakennuskolmikon kattomaailma muodostaa poimuilevan, vapaassa rytmissä etenevän poljennon, joka kytkee rakennukset veistokselliseksi kokonaisuudeksi. Konesaumatulla pellillä katetut katot varioivat perinteisiä harja- ja taitekattotyyppejä. Korttelin pihatiloja leimaavat suuret korkeuserot. Piha kiertyy kalliosydämen ympärille, joka liittyy nurmipintaisena, loivasti laskevana oleskelupintana tasaiseen pihatasoon. Kansipiha liittyy saumattomasti maanvaraisiin piha-alueisiin. Katutilaa on elävöitetty erilaisin muurauksin, arkadein ja istutuksin.

Pääsuunnittelija: Hannu Huttunen. Projektiarkkitehti kaavoitus- ja viitesuunnitteluvaiheessa: Jari Lepistö. Projektiarkkitehdit rakennussuunnitteluvaiheessa: Jutta Norros ja Laura Vuoristo.

Projektien pääsuunnittelijat:

Aki Davidsson, Jaana Tarkela, Minna Aalto ja Miia Nieminen

aDT

Helsinkiläinen vuonna 1985 perustettu Arkkitehdit Davidsson Tarkela (aDT) on suojeltujen kohteiden peruskorjauksiin ja laajennuksiin sekä vaativiin uudisrakennushankkeisiin erikoistunut toimisto.

aDT:n erityisosaamisiin kuuluu mm. myös suunnitteluprojektin hallinta, kaupunkisuunnittelu sekä kiertotalouden ja kestävän kehityksen huomioiminen läpi hankeprosessien. Arkkitehtonisen perinnön, kestävän rakennussuunnittelun ja hyvän kaupunkiympäristön välisen tasapainon tavoittelu ohjaa toimiston työskentelyä.

aDT tarjoaa monipuolisia suunnittelupalveluja sekä julkisille että yksityisille asiakkaille.

Toimistossa työskentelee arkkitehti ja sisustussuunnittelijoita, joiden tiivis asiakasyhteistyö ja verkostoitunut suunnittelutapa takaavat laajakatseisen näkökulman hankkeisiin.

aDT:n uusimmat korjausrakentamisen hank-

keet Lahden kaupungintalo sekä Suomen Kansallisteatterin Pienen Näyttämön peruskorjaus valmistuivat 2023. Uusimpia suunnittelukohteita ovat mm. Kelan pääkonttorin peruskorjaus ja Kontulan ja Tapanilan pelastusasemat.

Suojeltujen ja historiallisesti merkittävien rakennusten hankkeissa aDT:n laaja ymmärrys kohteen yhteiskunnallisesta, paikallisesta sekä tulevaisuuden merkityksestä on saanut kiitosta ja tuonut toimistolle palkintoja.

Uudisrakentamisen alueella toimisto työskentelee haastavien projektien parissa, joihin kuuluvat muun muassa museot, hotellit, näyttely- ja messurakennukset, kongressirakennukset, toimistorakennukset, pelastusasemat, koulurakennukset ja urheiluhallit.

aDT:n johtoryhmään kuuluvat osakkaat Aki Davidsson ja Jaana Tarkela sekä toimitusjohtaja Niklas Mahlberg.

J 01 Lahden kaupungintalo, sivu 50 J 02 Suomen Kansallisteatteri, sivu 52 J www.arkdt.fi

Valokuvat: Tuomas Uusheimo

Lahden kaupungintalo, Lahti

Vuonna 19212 valmistunut Lahden kaupungintalo on yksi Eliel Saarisen päätöistä Suomessa. Peruskorjauksen suunnittelun lähtökohtana oli Saarisen kansallisromanttinen arkkitehtuuri.

Toimiston kädenjälki näkyy huolellisessa restauroinnissa ja sisäpihan kattamisen innovatiivisissa ratkaisuissa. Sisäpihalle toteutettiin Kirsi Kaulasen filigraaniteos.

Kaupungintalossa säilytettiin mahdollisimman paljon suojeltua alkuperäistä arkkitehtuuria. Suunnittelu tehtiin yhteistyössä Museoviraston kanssa. Lahden kaupunki sai hankkeesta kunniamaininnan Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailussa. Lisäksi Aki Davidsson ja Jaana Tarkela saivat Lahden Apoli-palkinnon. (01)

Pääsuunnittelija oli Aki Davidsson, vastuullinen rakennussuunnittelija Jaana Tarkela, projektiarkkitehti Minna Aalto.

Suomen Kansallisteatteri, Helsinki

Kansallisteatterin rakennuskokonaisuuden uusimman osan, Heikki ja Kaija Sirenin suunnitteleman, vuonna 1954 valmistuneen Pienen Näyttämön rakennuksen peruskorjauksen ja muutostöiden suunnittelu oli erityisen vaativa tehtävä rakennuksen korkean suojelutason ja uusimman esitystekniikan yhteensovittamisen vuoksi.

Huonokuntoinen rakennus korjattiin perustuksista alkaen. Julkisivut uusittiin keraamikkojen Pekka Paikkarin ja Kati Tuominen-Niittylän toteuttamilla, alkuperäisiä vastaavilla tiililaatoilla.

Pohjakerrokseen palautettiin ravintolatila ja 3. kerroksiin toteutettiin uudet esitystilat, Taivassali ja Maalaamosali.

Suojeltujen tilojen pinnat konservoitiin ja värimaailma palautettiin alkuperäiseksi yhteistyössä Museoviraston kanssa. (02)

Pääsuunnittelija Aki Davidsson, vastuullinen rakennussuunnittelija Jaana Tarkela, projektiarkkitehti Miia Nieminen.

Projektien pääsuunnittelijat:

Petri Kontukoski, Janne Leino, Juho Koistinen ja Elina Salakari

J www.kontukoski.fi

Arkkitehdit Kontukoski

Arkkitehdit Kontukosken perusti Petri Kontukoski Tampereella vuonna 2008.

Vuonna 2022 toimiston osakkaiksi kutsuttiin arkkitehdit Janne Leino ja Juho Koistinen sekä sisustusarkkitehti Elina Salakari.

Alusta alkaen arkkitehtitoimiston tavoitteena on ollut luoda laadukasta, kestävää ja yhdenvertaista rakennettua ympäristöä, joka palvelee käyttäjiensä tarpeita mahdollisimman hyvin.

Tilojen suunnittelun ja tekemisen keskiössä ovat inhimillisyys ja ihmisyys. Kontukosken

arkkitehtuurissa korostuvat eheys, oivaltavuus sekä pohjoismaisesta selkeydestä ja kulttuurista kumpuava estetiikka.

-Toimistollamme on kokemusta monista eri rakennustyypeistä, mutta vahvimmin edustettuina ovat terveydenhuollon, urheilun ja pelastustoimen rakennukset. Tässä haluamme esitellä urheilukohteitamme, joiden kiinnostavuus kumpuaa erityisesti haastavista suunnittelutehtävistä ja kokoontumistilojen käyttäjätarpeiden moniäänisyydestä.

Valokuvat: Marko Kallio, Tuomas Uusheimo Visualisoinnit: Arkkitehdit Kontukoski Oy J 01 Ouluhalli, sivu 56 J 02 Hakametsä Sport Campus, sivu 58

Ouluhallin peruskorjaus ja laajennus, Oulu

Suunnittelutehtävänä oli luoda kupolihallille luonteva laajennus. Sen arkkitehtuurissa on hyödynnetty Ouluhallin arkkitehtuuria, jonka futuristinen ja betoninen hahmo kätkee sisäänsä innovatiivisen ja luonnonläheisen puurakennuksen. Laajennuksen virtaviivainen muoto ja julkisivujen tumma sekä osittain läpikuultava visuaalinen ilme hyödyntävät pohjoisiin olosuhteisiin sopeutuneen perhosen, kiitäjän, lentoliikkeen muotoja.

Kiilamainen laajennus kytkeytyy pohjoisreunastaan Ouluhallin betonijalustaan, muodostaen vanhan ja uuden osan väliin yhtenäisen pääaulan. Sen kaareva muoto, betonipinnat ja puurakenteet luovat näyttävät puitteet tilan moninaiselle käytölle. Rakennus sisältää runsaasti erikokoisia liikuntatiloja, joiden suunnittelussa on hyvin funktionaaliset lähtökohdat. Suorakaiteen muotoisen pohjaratkaisun ansiosta tilat ovat selväpiirteisiä, eri lajeja ja kilpailutoimintaa palvelevia. Salien tilapinnoissa on käytetty raakaa betonipintaa ja vastapainona lämpimiä puupintoja. (01)

Tuomas

Uusheimo

Tuomas

Uusheimo

Marko

Kallio

Hakametsä

Sport Campus, Tampere

Tampereen kaupunki järjesti vuonna 2020 Hakametsä Sport Campus -konsepti- ja toteutuskilpailun, jonka voitti Peab Oy:n ja YH Kodit Oy:n muodostama ryhmittymä pääsuunnittelijanaan Kontukoski.

Hakametsän alueelle muodostuu monitoimikortteli erilaisille toiminnoille, kuten liikunnalle, opetukselle, liikepaikoille ja majoitukselle sekä jääurheilun keskukselle.

Alueen sydämenä on ikoninen Hakametsän jäähalli (vuodelta 1965), jonne muutoksia tehdään rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittavana palauttavana korjauksena. Katsomon kapasiteettia pienentämällä jäähallin sisälle muodostuu muun muassa liiketiloja, uusi tapahtuma-areena, juoksurata ja muita oheisharjoittelutiloja.

Hakametsä Sport Campus -konseptin tavoitteena on tuoda kaikkien ulottuville aktiivisia ulkoliikuntamahdollisuuksia, luoden samalla viihtyisää ja houkuttelevaa kaupunki- ja katutilaa. Alueelle luodaan monipuoliset tilat ja modernit digitaaliset ratkaisut yhdistävä kokonaisuus huippu-urheilulle ja eri lajien harrastajille sekä toimintoja tukeva, kansainvälisesti merkittävä koulutus- ja tutkimuskeskus. (02)

Tilojen suunnittelun ja tekemisen keskiössä ovat inhimillisyys ja ihmisyys. Kontukosken arkkitehtuurissa korostuvat eheys, oivaltavuus sekä pohjoismaisesta selkeydestä ja kulttuurista kumpuava estetiikka.

Projektien vastuulliset suunnittelijat: Hilla Rudanko, Anssi Kannkunen, Mikko Kilpeläinen, Panu Härmävaara ja Kirsti Larja

Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen

Valokuvat: Martin Sommerschield, Hannu Rytky, Nick Tulinen

Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen perustettiin vuonna 2010, kun arkkitehdit Hilla Rudanko ja Anssi Kankkunen saivat mahdollisuuden suunnitella ammattikoulun Kambodzaan.

Tämä innosti heitä tutustumaan kouluarkkitehtuuriin, nostamaan katseen tulevaisuuteen ja seuraamaan sukupolvien kasvua.

–Rakennusten tulee kestää pitkä elinkaari ja muuntautua uusiin käyttötarkoituksiin. Oppimisrakennusten suunnittelu on opettanut meitä kunnioittamaan jokaista suunnittelutehtävää ainutlaatuisena mahdollisuutena vaikuttaa ihmisen kasvuun ja ympäristömme kestävyyteen.

J 01 Päiväkoti Soittaja, sivu 64

J 02 Pakilan koulut ja päiväkodit, sivu 65

J 03 Namika Areena, sivu 66

J 04 Hyytiälän metsäasema, sivu 68 J www.rudanko-kankkunen.com

Päiväkoti Soittaja, Helsinki

Päiväkoti Soittaja valmistui Helsingin Kannelmäkeen vuoden 2024 alussa. Pitkä ja kapea rakennusmassa jakautuu kolmeen harjaan. Valoisat kotialueet sijaitsevat talon päädyissä omien harjojensa alla. Harjat kumartavat kohti päiväkodin oppimispihaa ja kietovat alleen suojaisat terassit. Kapean kodinomaisen rungon ajatus säilyi läpi hankkeen. Soittajasta tuli käyttäjien terveyttä ja ympäristöä vaaliva Joutsenmerkki-talo. Pääsisäänkäynnin ulko- ja sisäpuolella on Kirsi Kivivirran arjen havainnoilla leikittelevä taideteos. (01)

Työryhmä: vastuuarkkitehti Kirsti Larja, Aino Hukkanen, Jaakko Torvinen (kilpailuvaihe), Kuisma Rasilainen (kilpailuvaihe), Hilla Rudanko, Anssi Kankkunen.

Pakilan koulut ja päiväkodit, Helsinki

Saimme suunnitella allianssihankkeena Helsingin Pakilaan oppimisen kokonaisuuden: Halkosuontien isojen koulun 3.-9.-luokkalaisille sekä Elontien pienten talon Eloisalle päiväkoti-ikäisille ja 1.-2.-luokkalaisille. Molemmat tontit ovat pieniä ja osa herkkää pientaloaluetta. Halkosuontien tontilla korjattiin arvokas 1950-luvun koulu osana hanketta. Jakamalla lapset pienempiin ja isompiin koululaisiin saatiin sopivan mittakaavan talot molemmille rakennuspaikoille. Kokonaisuudesta tehtiin hiilijalanjäljen tarkastelu, jonka tuloksena Halkosuontien koulu rakennettiin puurunkoisena, Elontien päiväkoti-koulu puuverhoiltuna.

Rakennukset suunniteltiin yhteistyössä AFKS Arkkitehtien kanssa. (02)

RK:n työryhmä: Panu Härmävaara, Anni Peljo, Jaakko Torvinen, Kirsti Paloheimo, Mikko Kilpeläinen, Kiira Piiroinen, Aino Hukkanen, Hanna Sunela, Hilla Rudanko, Anssi Kankkunen. AFKS:n työryhmä: Jaakko Keppo, Matti Sten, Pirita Levanto, Linda Salo, Linda Cairenius.

Namika Areena on Helsingin NMKY:n koripallon tärkein tukikohta. Samalla se palvelee kaupunginosan koulujen ja harrastusryhmien liikuntatilana. Areenan rakennuspaikka on tärkeä maamerkki Pakilaan saapuville Kehä I:n ja Pakilantien risteyskohdassa. Umbrabetoninen julkisivu syntyi suunnittelupöydällä inspiraationaan alkuperäinen nahkainen koripallo, ja se palkittiin vuoden 2023 betonijulkisivupalkinnolla. (03)

Työryhmä: Panu Härmävaara, Maija Viljanen, Olli Raila, Anni Peljo, Kirsti Paloheimo, Kuisma Rasilainen, Aino Hukkanen, Hilla Rudanko, Anssi Kankkunen.

Namika Areena, Helsinki

Hyytiälän metsäasema, Korkeakoski

Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema palvelee metsä- ja ilmastotieteiden oppimista ja tutkimusta. Vuonna 2023 valmistui suunnittelemamme uusi massiivipuinen päärakennus, joka yhdistää majoitusta, oppimis- ja kokoontumistilaa sekä puurakentamisen kansainvälisen Living lab -tutkimusalustan. Suunnittelun elinkaaritavoitteeksi saimme poikkeukselliset 150 vuotta.

Päädyimme lainaamaan 1800-luvun rakennusryhmän reseptiä: sinkityt harjakatot, pitkät suojaavat räystäät, korkea ilmava kivisokkeli ja massiivipuurakenteet. Uudisrakennusten ryhmä asettuu osaksi pienimittakaavaista pihapiiriä tuoden siihen uuden ajallisen kerroksen. (04)

Työryhmä: vastuuarkkitehti Mikko Kilpeläinen, kilpailun ja kehitysvaiheen vastuuarkkitehti Kuisma Rasilainen, Kiira Piiroinen (kilpailuvaihe), Hilla Rudanko, Anssi Kankkunen.

Projektien pääsuunnittelija:

Karla Sivula ja Pekka Sivula

J www.arkkitehditsivula.fi

Arkkitehtitoimisto

Sivula & Sivula

Arkkitehtitoimistomme perustettiin vuonna 2014 ja sijaitsemme Helsingin Punavuoressa. Työtiimiimme kuuluu 8 arkkitehtia mukaan lukien osakkaat ja toimiston perustajat Karla Sivula ja Pekka Sivula. Toimenkuvaamme kuuluvat asemakaavaluonnokset, tontinkäyttösuunnitelmat, monipuolinen asuntosuunnittelu kerrostaloalueista yksityishuviloihin, lisäksi päivä- ja palvelukotien suunnittelu ja liikerakentaminen. Lisäksi teemme korjausrakentamista kuten kiinteistökehitystä, entisöintiä sekä käyttötarkoituksen muutoksia. Suunnittelun lähtökohtiamme ovat laadukas ja kestävä arkkitehtuuri, rakennuspaikan arvot ja paikkaan sovittaminen. Painotamme ratkaisujen toiminnallisuutta, kustannustehokkuutta ja rakennettavuutta sekä kestävän kehityksen, inhimillisen kokemuksen ja esteettisen kokonaisuuden saavuttamisen tärkeyttä.

J 01 Villa Kulosaari, sivu 72 J 02 Puustellinmetsän pysäköintilaitos, sivu 76 J 03 Säterinkallion asuinalue, sivu 77

Valokuvat: Marc Goodwin, Kalle Kouhia ja Martti Järvi

SIVULA

Yksityiskoti sijaitsee Kulosaaressa meren rannalla. Olemassa oleva tiukka korttelirakenne ja tontin jyrkkä rinne ovat vaikuttaneet rakennuksen arkkitehtoniseen muotoon. Rakennuksesta avautuvat näkymät on tarkoituksella suljettu sivuille sekä taakse yksityisyyden takaamiseksi, eteläjulkisivu on avattu kokonaan valoon ja merelle päin. Rakennus on porrastettu rinteeseen, piha asettuu kahteen tasoon, sisäänkäyntipiha on kadun tasossa autotallin työntyessä rinteeseen. Tässä tasossa, osittain rinteeseen avautuen, sijaitsevat myös asunnon sauna-, uima-allas ja kuntoilutilat epäsuoralla luonnonvalolla. Autotallin ja kylpyläalueen yläpuolella on varsinainen asuinkerros suojatun piha-alueen ympärillä, tässä tasossa ovat oleskelu- ja ruokailutilat sekä kirjasto. Toisessa kerroksessa ovat rakennuksen makuuhuoneet sisäänvedetyn, yksityisen kattoterassin äärellä. Ensimmäisen ja toisen kerroksen suurten lasiseinien takaa avautuvat henkeäsalpaavat näkymät merelle, Katajanokan kasinolta aina Suomenlinnaan asti. Meren läheisyys ja rakennuksen suojaava, porrastuva muotokieli tarjoavat asukkaille miellyttävää ylellisyyttä ja rauhaa ympäri vuoden. (01)

Villa Kulosaari, Helsinki

SIVULA &

Puustellinmetsän pysäköintilaitos, Tuusula

Juuri valmistunut pysäköintilaitos sijaitsee Tuusulan Puustellinmetsässä keskellä kyläkaupunkimaista asuntoaluetta, joka toimi asuntomessujen näyttelyalueena vuonna 2020. Pysäköintilaitos viherseinineen tarjoaa suojaavaa taustaa alueen torialueelle palvellen rakenteilla olevan korttelialueen pysäköintitarpeita. Se liittää kiipeävällä muodollaan viereisen matalamman pientaloalueen toisella puolella olevaan korkeampaan kerrostaloalueeseen. Julkisivu koostuu kahdentyyppisistä erimuotoisista perforoiduista metallijulkisivupaneeleista. Taitettu muoto ottaa huomioon auton ajovalojen suunnan, estäen häikäisyn ulospäin. Torin puoleiselle sivulle istutettu viherseinä vaimentaa ääniä sekä estää näkymiä ja valojen häikäisyä sisältä ulos. Julkisivupaneelien suuntaus seuraa viettävien betonipysäköintitasojen kaltevuuksia, joita korostetaan LED-nauhavaloin illan tullen. Sisäänkäynnit on huomioitu teräksisillä katosrakenteilla, katon tukemisen kolmiomainen muoto ohjaa saapuvaa vierasta nuolenmuotoisella muotokielellään. (02)

SIVULA

Säterinkallion asuinalue, Espoo

Espoon Leppävaaraan on rakentumassa tulevina vuosina uusi asuinalue Säterinkallio uuden Raidejokeri-linjan varrelle. Alue on suunniteltu sarjaksi suojaisia asuinkorttelipihoja, joissa autot sijoitetaan kortteleiden keskelle vehreiden pihakansien alle. Katujulkisivut on suunniteltu noudattamaan yhtenäistä linjaa. Projektista vastuussa olevat arkkitehdit ovat tiiviisti yhteistyössä suunnitelleet sekä kadun että pihojen puoleiset julkisivut. Kadunpuoleinen rakennus tulee olemaan hiekan-

väristä tiiltä, korostaen pystysuuntaisia teemoja reliefimäisin tiilidetaljein ja sisäänvedetyin lasitetuin parvekkein. Pihojen puolella toistuvat tiilielementit pitsimuurauksen muodossa suojaten asuntoparvekkeita auringolta ja luoden parvekkeille yksityisyyttä. Pihojen puolella olevat rakennukset ovat muilta osin rapattuja ja jokaisella pihojen puolen pistetalolla on eri värillä korostettu 2-kerroksinen yläosa, luoden värikkäitä, toisiinsa poikkeaviin suuntiin taipuvia kattoja, jotka muodostavat eri suunnista vaihtelevia ja mielenkiintoisia pihanäkymiä. (03)

Projektin keskeiset suunnittelijat:

Miia-Liina Tommila, Yrjänä Vuojala ja Hanna-Maria Virtanen

J www.tommilaarchitects.com

Arkkitehdit Tommila

Kestävä kehitys on ollut keskeinen osa Arkkitehdit Tommilan töitä alusta alkaen, jo neljän vuosikymmenen ajan. Tässä esiteltävässä kampuksessa se ilmenee vanhojen rakennusten korjaamisena ja harkittuna muuttamisena uuteen, joustavaan käyttöön. Tänä päivänä uudistava suunnittelu, jonka perustana on luonnonmukaisten järjestelmien hyödyntäminen rakentamisessa, on toimintamme kantavia periaatteita.

Valokuvat: Anders Portman ja Tuomas Uusheimo

Luovien alojen kampus, Arabia 135, Helsinki

Metropolia Ammattikorkeakoulun luovien alojen ohjelmille ja Pop & Jazz Konservatoriolle valmistui vuonna 2021 kampus Arabian tehdaskortteliin, Arabia135:een Helsingissä. Arkkitehdit Tommila visioi alueen tulevaisuutta jo 1980-luvulla, jolloin ajatus luovasta kaupunginosasta syntyi. 1990-luvulta nykypäivään olemme suunnitelleet tehdaskorttelin eri osiin mittavia muutoksia, korjauksia ja uudisrakennuksiakin. Töistämme syntyi poikkeuksellinen perspektiivi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan jättikorttelin elinkaareen. Eri kehitysvaiheet ovat esimerkki rakennusten sopeuttamisesta uuteen käyttöön. Hankkeen taustalla on Taideteollisen korkeakoulun muutto Otaniemeen, minkä myötä korttelista vapautui tiloja laajoilta alueilta. Samoihin aikoihin Metropoliassa käynnistyi hanke, jossa siirryttiin toimimaan neljälle kootulle kampukselle. Yksi näistä saatiin sijoitettua Arabiaan. Kampushankkeen suurimpia onnistumisia onkin yhtenäisen ja toimivan kokonaisuuden synnyttäminen useassa vaiheessa.

Sokkeloisesta ja pimeästä 1940-luvun tehdasrakennuksesta on kuoriutunut rouhea ja luonteikas kampus. Matalia kerroksia avarrettiin laajoin, kerrosten välisin avauksin, jotka parantavat tilojen valoisuutta, helpottavat orientaatiota korttelissa ja tukevat myös yhteisöllisyyttä. Peruskorjauksen arkkitehtuurissa on painotettu ymmärrystä tehtaan alkuperäisistä ominaisuuksista. Betonirungon purkupinnat jätettiin näkyviin kertomaan tarinaa rakennuksen rankaan tehdyistä muutoksista.

Alkuperäisiä piirteitä on myös tuotu uudelleen esiin. Betonilattioita

on paljastettu ja tehtaan lukuisat kattolyhdyt tuovat nyt valoa uusiin pajatiloihin ja ravintolaan. Materiaalipaletti on hillitty. Opiskelijoiden oma, värikäs ja alati vaihtuva tuotanto on tiloissa pääroolissa. Arabiassa toimivat muun muassa muotoilun, konservoinnin, elokuvan ja viestinnän koulutukset sekä laajennetun todellisuuden teknologian keskus Helsinki XR Center. Metropolian ja Pop & Jazz Konservatoriolle toteutettiin yhteiskäyttöiset tilat Soiva-uudisrakennukseen. 7000 m2:n tiloissa yhdistyvät musiikkileikkikoulu, harrastajat ja ammatilliset opinnot. Soivan suunnittelun tärkeänä lähtökohtana on käyttäjien mutkaton kohtaaminen rakennuksessa. Viisi kerrosta korkea, lasikatteinen aula muodostaa rakennuksen sydämen. Korkean aulatilan läpi kulkee leveitä siltoja oleskeluryhmineen Värit ovat musiikin maailmasta. Rock’n rollin tummat sävyt yhdistyvät klassisten vaskisoittimien ja jazzin kultaan. Värit ja materiaalit kertovat arkkitehtuurin keinoin, että talo on tehty eri musiikkilajien opiskelijoille. Tiilijulkisivu istuttaa uuden rakennuksen osaksi korttelia. Ikkuna-aukotus, jonka rytmi toistuu myös sisätiloissa korkeassa aulatilassa, on johdettu keskiaikaisesta nuottikirjoituksesta. Tämä luo rakennukselle tunnistettavan persoonallisen ilmeen. Ikkunoiden kullansävyiset alumiinikehykset ja sisäänkäynnin verhous keventävät tummaa julkisivua.

Kampussuunnittelun projektijohtaja: Miia-Liina Tommila. Vaiheet 1 ja 3 sekä Arabian kirjaston uudistus: pääsuunnittelija: Yrjänä Vuojala, vastaava rakennussuunnittelija: Miia-Liina Tommila. Vaihe 2 (Soiva): pääsuunnittelija: Yrjänä Vuojala, vastaava rakennussuunnittelija: Hanna-Maria Virtanen.

Projektien pääsuunnittelija:

Heikki Viiri

Arkkitehtitoimisto

Heikki Viiri

Arkkitehtitoimisto Heikki Viiri Oy perustettiin vuonna 2009, ja on kehittynyt nykyiseen muotoonsa vuonna 2019 tapahtuneiden omistussuhteiden muutosten myötä. Toimisto työskentelee kattavasti koko arkkitehtuurin kentällä, maankäytön suunnittelusta rakennussuunnitteluun asti. Suurin osa yrityksen projekteista liittyy asuntosuunnitteluun sen eri muodoissa sekä matkailurakentamiseen. Usein työt sisältävät myös kiintokaluste- ja sisustussuunnittelun. Vaikka toimisto on kooltaan pieni, vain 2–5 henkilöä, se laajentaa toimintaansa tarpeen mukaan opiskelijatyövoimalla sekä muodostamalla projektikohtaisia työyhteen-

liittymiä. Eräs toimiston merkittävimmistä ja mielenkiintoisimmista töistä oli Jätkäsaaren atriumtalot, jotka perustuvat arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen työhön. Kilpailun järjestivät Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsingin seurakuntayhtymä ja Pohjola Rakennus Uusimaa Oy, ja kohde valmistui vuonna 2019. Toimisto on panostanut suunnittelussaan rakentamisen vähähiilisyyteen. Suurin osa toimistossa suunnitteluista pientaloista ja rivitaloista ovat puurakenteisia. Rakentamistekniikoista käytössä on paikalla rakentaminen, hirsirakentaminen ja clt-rakentaminen.

J 01 Jätkäsaaren asuinkerrostalot, sivu 88 J 02 Nova Skyland-hotelli, sivu 90 J 03 Joe Lalli Resort, sivu 92

Valokuvat: Mika Huisman, Ari Viiri, Arto Liiti

Jätkäsaaren

asuinkerrostalot, Helsinki

Kyseisen työn lähtökohtana oli suunnitella atriumkerrostaloja, jotka ovat harvinainen kerrostalotyyppi. Kohteessa kehiteltiin avoimesta, ylävalollisesta porrashuoneesta ja sitä ympäröivistä asunnoista koostuva atriumtalotypologia nykykaupunkeihin sopivaksi. Taloista suunniteltiin jykeväilmeisiä kantakaupungin kerrostaloja ajattomista materiaaleista: tiili, lasi, puu ja sinkki. Atrium-sisäpiha, eli porrashuone, on suuri, valoisa ja yhteisöllinen. Atriumtilassa toistuvat myös talon julkisivujen teemat, kuten alempien kerrosten tiiliseinät sekä ylimmän loft-kerroksen kallistettu sinkkiseinä. Maantasokerroksiin sijoitettiin Helsingin seurakuntayhtymän tiloja, kuten päiväkerho, partiotila ja toimistot, yhdistettynä Hyvän Toivon Kappeliin. Asemakaavasta poiketen kerrostalojen korkeutta nostettiin yhdellä kerroksella, mikä toi katujulkisivuun lisää korkeusvaihtelua ja korosti kappelin asemaa talojen välissä matalampana rakennusmassana. (01)

Työryhmä: pääsuunnittelija Heikki Viiri ja projektiarkkitehteina Hannu Salmi sekä Emma Blomqvist. Kilpailutyö yhdessä Eero Kontuniemen kanssa.

HEIKKI

Toimiston toinen vahvuusalue on matkailuun ja turismiin liittyvä rakentaminen, esimerkkinä Napapiirille, Joulupukin kylän alueelle sijoittuva Nova Skyland-hotelli. Kauniiseen luontoympäristöön toteutettu hotelli muodostuu 2-kerroksista mökkihuoneistoista, jotka nauhamaisena kietoutuvat pienen metsikön ympärille. Huoneistojen yläkerran makuuhuoneiden panoraamaikkunoista avautuvat näkymät pohjoisen taivaan revontulille. Alakerrassa on yhteistila, joka on mahdollista laajentaa yöpymistilaksi. Jokainen huoneisto sisältää saunan. Suunnittelussa on erityishuomiota kiinnitetty hotellin arkkitehtuuriin, detaljeihin ja skandinaaviseen sisustukseen. (02)

Työryhmä: pääsuunnittelija Heikki Viiri ja sisustussuunnittelija Tuula Ylinenpää.

Nova Skyland-hotelli, Rovaniemi

Joe Lalli Resort, Moganshan, Kiina

Toimisto on myös suunnitellut myös matkailurakentamista ulkomaille. Tärkeimmän ulkomaankohteen nimi on Joe Lalli Resort. Se sijaitsee Kiinassa, Deqingin kunnassa Guangdongin provinssissa, Moganshanin vuoristossa. Tehtävä koostui viiden erilaisen villatyypin suunnittelusta, jyrkkään vuorimaisemaan sopivien terassoituvien hotellirakennusten suunnittelusta, sekä koko alueen aluesuunnittelusta,

maisemasuunnittelusta ja rakennusten sisustussuunnittelusta. Hankkeen kokonaislaajuus oli n. 20 000 kerrosalaneliömetriä. Hanke toteutettiin yhteistyössä Geometria-arkkitehtien kanssa. Maankäytönsuunnittelusta esimerkkinä voidaan mainita Kirkkonummen keskustan aluesuunnittelu, korttelisuunnitelmien teko ja asemakaavatyö. Työ koostui kahdesta eri kaavaprojektista; Villa Hagan puiston asemakaavasta ja Tallinmäen asemakaavasta. Työt yhdessä ovat merkittävä kokonaisuus siksi, koska lähes koko Kirkkonummen keskustasta uusiutuu hankkeiden

myötä. Uusia asuin/liikekortteleita Villa Hagan puiston kaavassa muodostuu 9 kappaletta ja Tallinmäen kaavassa 2 keskuskorttelia sekä päätorin alue. (03)

Joe Lalli Resortin työryhmä: Heikki Viiri, Tuula Ylinenpää, Markus Wikar, Toni Österlund ja Sami Vikström.

Villa Hagan puiston asemakaavassa kaavanlaatijana ja pääsuunnittelijana toimii Heikki Viiri, projektiarkkitehtina Saku Kuittinen. Tallinmäen asemakaavahanke tehtiin yhteistyössä Arkkitehtipalvelun kanssa. Kaavanlaatijana ja pääsuunnittelijana toimi Heikki Viiri, projektiarkkitehtina Juhani Laaksonen.

Projektien pääsuunnittelijat:

Pet Michael, Anssi Michael ja Kim Michael

Arkkitehtitoimisto

Pet Michael

Pet Michael perusti toimiston vuonna 1988 työskenneltyään aiemmin mm. isänsä arkkitehtitoimistossa. Sittemmin perheyrityksenä toimivan yrityksen palveluksessa ja osakkaina ovat toimineet myös Petin pojat Anssi Michael ja Kim Michael. Arkkitehtitoimisto on alkuajoistaan lähtien erikoistunut asuntosuunnitteluun, aina omakotitaloista ja vapaa-ajan asunnoista suuriin kerrostalohankkeisiin. Yhtenä tavoitteena suunnittelussa on valita rakennus- ja julkisivumateriaaleja, jotka ovat pitkäikäisiä ja mahdollisimman suurelta osin kierrätettäviä, myös hiilijalanjälki huomioiden. Tavoitteena on myös luoda jokaiseen hankkeeseen jotakin uutta – kuitenkin niin, että arkkitehtitoimiston tunnistettava kädenjälki saa näkyä.

Valokuvat: Pet Michael ja Aki Loponen

Lauttasaarentie 52–54, Helsinki

Toimiston suunnittelemista kohteista kaupunkikuvallisesti näkyvimmällä paikalla on Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva kerrostalokokonaisuus, johon kuuluu 226 asuntoa, 12 liiketilaa ja iso maanalainen paikoitushalli kolmessa tasossa.

Suunnittelussa inspiraatiota toivat avoimet merinäkymät, voimakas maastonmuoto, asemakaavan mahdollistamat viherhuoneet kahteen ylimpään kerrokseen sekä kaupunkikuvallinen sijainti.

Pienipiirteisesti porrastuva suuri rakennusmassa kudottiin yhteen 1-2 -kerroksen korkuisella, yläpinnaltaan merihenkisesti aaltoilevalla luonnonkivisokkelilla. Ikkunoiden dynaaminen rytmitys voimistaa valittua teemaa.

Pääasiallisena tavoitteena oli suunnitella kaunis rakennus, joka sopii paikkaansa ja osaltaan kohottaa paikan henkeä. Rakennusmassojen osin kapea runkosyvyys mahdollisti valoisat tilat ja monipuolisen valikoiman asuntotyyppejä.

Suunnittelukohde oli sijainniltaan ja tontin ominaisuuksien kannalta erittäin haastava, mutta myös mielenkiintoinen. Suunnitteluratkaisun tavoitteena oli vahvistaa paikan identiteettiä, ottaa kantaa alueen historiaan ja toimia kaupunkikuvallisesti Lauttasaaren rakennetun alueen rajaajana yhdessä sen näkyvimmistä paikoista Länsiväylän reunamalla ja saaren pääkadun varrella. (01)

Kohteen vastuusuunnittelijat: Kim Michael ja Pet Michael.

PET MICHAEL

Omakotitalo, Lahti

Omakotitalon rakennuttajalla oli korkeat tavoitteet hankkeelle. Järven rannalle, kaupungin ytimeen, tuli luoda rakennusrungoltaan ja kokonaisratkaisultaan innovatiivinen hyvän asumisen koti.

Rakennusrunko on suunniteltu ja toteutettu kiertotalouden ja kestävän kehityksen periaatteilla. Vähähiilinen teräsrunko on kiinnitetty pulttiliitoksin, mikä mahdollistaa siirrettävyyden ja uudelleenkäytettävyyden tulevaisuudessa. Hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella korkeatasoisesta arkkitehtuurista ei kuitenkaan jouduttu tinkimään. Teräsrakenneratkaisut mahdollistivat sisällä vapaasti virtaavan osin kahden kerroksen korkuisen tilasarjan. Julkisivuja puolestaan rytmittävät monipuoliset ja juurevat materiaalivalinnat: betoni, teräs, puu ja lasi. (02)

Kohteen vastuusuunnittelijat:

Anssi Michael, Pet Michael ja Kim Michael.

PET MICHAEL

PET MICHAEL

Projektin pääsuunnittelija: Polo Sarpaneva

J www.arkkitsarpaneva.fi

Arkkitehtitoimisto Sarpaneva

Arkkitehtitoimisto Sarpaneva Oy on perustettu v. 1988. Olemme viidellä vuosikymmenellä työskennelleet yli 300 suunnittelukohteessa, jotka kattavat laajan valikoiman loma-asunnoista asuntotuotantokohteisiin ja huonekalusuunnittelusta teollisuusrakennuksiin.

Arvokohteiden saneeraukset ja konvertoinnit sekä eritoten yksityiset uudisrakennus-, kunnostus- ja entisöintikohteet muodostavat tällä hetkellä merkittävän osan työstämme.

Polo Sarpaneva valmistui arkkitehdiksi vuonna 1987 ja on työskennellyt itsenäisenä yrittäjänä seuraavasta vuodesta lähtien.

Polo työskenteli myös kymmenen vuoden ajan isänsä taiteilija Timo Sarpanevan näyttelyarkkitehtina ympäri maailman.

Valokuvat ja visualisoinnit: Arkkitehtitoimisto Sarpaneva

Suunnittelijat ylhäältä vasemmalta: Jonathan Björkman, Johan Lärka, Aarre Ollila, Tomoko Nagaya, Polo Sarpaneva.

Asoy Munkkiniemen

Kadetti, Helsinki

Arkkitehtitoimisto Sarpanevalla oli suuri kunnia työskennellä tämän Eliel Saarisen suunnitteleman rakennustaiteellisen helmen parissa ja olla saattamassa alueen maamerkki asuinkäyttöön. Ensimmäiset 100 vuotta, rakennus toimi lyhyen aikaa pensionaattina, sittemmin Kadettikouluna ja Ilmavoimien esikuntana sekä myöhemmin Tullihallituksen ja HAUS:in koulutus- ja toimistokäytössä. Suunnitteluprosessi käynnistyi ke -

sällä 2017 kaavamuutoksen suunnittelulla yhteistyössä rakennuttajan Aalto Development Oy:n kanssa. Rakennus oli jo aikaisemmassa kaavassa suojeltu, joten suojeluasiat olivat tärkeässä roolissa kaavamuutoksen ja rakentamisen aikana. Rakennuksen ja sen ympäristön suunnittelu eteni koko ajan kaavaprosessin mukana, rakennuslupa myönnettiin pian asemakaavan tultua voimaan lokakuussa 2019. Suojellun arvorakennuksen luonteen takia suunnitelmia tarkennettiin koko ajan rakennustöiden edetessä, kuten pinta- ja sisustustyövaiheissa, jolloin myös toteutettiin tulevien

asukkaiden moninaiset muutostoiveet. Suunnitteluun kuului myös lähes 3000 m2:n yhteistilat, kuten sisäpihan alla oleva autohalli, saunatilat uima-altaineen ja esim. viinikellari.

Suunnittelussa kaikkiin osa-alueisiin paneuduttiin huolella ja käytettiin asiantuntijoina eri alojen parhaita ammattilaisia. Yhteistyö eri kaupungin viranomaisten ja Museoviraston kanssa sujui hyvässä ja rakentavassa hengessä.

Asunnot, 40 kpl, ovat kaikki uniikkeja niin koon kuin ulkoasun puolesta, aina pienistä studioyksiöistä suurimpaan kaksikerroksiseen torniasuntoon.

Projektien vastuulliset suunnittelijat:

Seppo Markku ja Anneli Hellsten

H&M Arkkitehdit

1992 perustettu arkkitehtitoimisto on erikoistunut julkisten rakennusten, erityisesti oppilaitosten, liikuntatilojen ja kirjastojen, suunnitteluun. Toimiston merkittävin työ tähän mennessä on Paavolan kampus, joka on kokonaisuudessaan Lahden kaupungin kaikkien aikojen suurin rakennushanke.

-Työ oli jännittävä ja erityisen haastava kaikkine vaatimuksineen, sanovat hankkeen pääsuunnittelija Seppo Markku, arkkitehti SAFA ja projektiarkkitehti Anneli Hellsten, arkkitehti SAFA.

01 Paavolan kampus, sivu 110

02 Tiirismaan koulu, sivu 112

03 Lahden lukio Gaudia, sivu 114

Valokuvat: H&M Arkkitehdit

Paavolan kampus, Lahti

Paavolan kampusalue on osa Lahden kaupungin kulttuurikeskusta. Alue muodostuu vanhoista perusparannetuista rakennuksista ja kahdesta uudisrakennuksesta. Kampuksella toimivat Suomen suurin lukio Gaudia, IB-lukio, Tiirismaan koulu, kansalaisopisto Wellamo sekä lasten ja nuorten

Taidekoulu TAIKA. Kouluilla on painotukset musiikkiin, kuvataiteeseen, ilmaisutaitoon ja luonnontieteisiin. Rakennukset mahtuvat halkaisijaltaan 500 metrin ympyrän sisälle, jossa toimii lähes 3 000 opiskelijaa ja opettajaa. He käyttävät kaikkia tarjolla olevia tiloja yhdessä sopimallaan periaatteella. Ympyrän rajalla sijaitsevat myös kaupunginkirjasto ja kaupunginteatteri, joiden tiloihin kampuksen

toiminnat voivat ulottua. Toisaalta kirjasto ja teatteri voivat käyttää kampuksen tiloja. Lisäksi ympyrän rajalla sijaitsee Humpulan päiväkoti. Arkkitehtitoimistolta tilatun hankesuunnitelman toiminnallisissa visioissa pohdittiin mm. kampuskokonaisuuden kansainvälisyyttä ja vierailla kielillä opiskelua päiväkodista lukiooni. - Valmistunut kokonaisuus tarjoaa visiolle toiminnalliset ja tilalliset edelly-

tykset. Se avaa mahdollisuuksia, joissa ainoastaan luovuus ja sitoutumisen aste asettavat rajoja. Kokonaisuudessa on kyse upeasta mahdollisuudesta toimia pedagogisesti uudella tavalla, tilatehokkaasti ja monipuolisesti. Ratkaisussa kaikki osalliset saavat enemmän kuin kukaan olisi yksin saanut. (01)

Paavolan kampus/ Tiirismaan koulu

Alkuperäinen rakennus valmistui Arto Sipisen suunnitelmilla1987 Lahden aikuiskoulutuskeskuksen käyttöön. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Suunnittelun tavoitteena oli kunnioittaa rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria ja siihen tarvitut perusteelliset korjaukset ja muutokset tehtiin pieteetillä. Aikuisoppilaitoksen muuttaminen yhtenäiskouluksi toi tullessaan suun-

nittelullisia haasteita. Esimerkiksi tilojen akustiset ratkaisut ovat erilaiset aikuisten ja lasten äänimaailmoissa. Hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa saatiin ratkottua pedagogiset ja kaupunkikuvalliset ongelmat ja toisaalta suojeluun liittyvät rajaukset. Pääaula suunniteltiin toimimaan uuden ruokailutilan ja liikunta- ja esiintymissalin tapahtumien lämpiönä. Rakennuksen sisäpiha muutettiin alakoulun toiminnalliseen käyttöön. Uudisrakennuksen eteen ja sivulle tehtiin monipuolinen piha, liikuntaja ikäkausitoiminta-alueineen. (02)

Valmistunut kokonaisuus avaa mahdollisuuksia, joissa ainoastaan luovuus ja sitoutumisen aste asettavat rajoja.

Lahden lukio Gaudia/ Wellamo-opisto

Lukio ja kansalaisopisto saivat uudet tilat Kannaksen lukion ja Muotoiluinstituutin entisistä ja uusista tiloista. Rakennukset yhdistettiin kadun ylittävällä värikkäällä teräslasirakenteisella yhdyskäytävällä. Muotoiluinstituutin vanhin osa jouduttiin purkamaan. Tilalle tehdyn uudisrakennuksen kolmannessa kerroksessa sijaitsee muuntuvien oppimistilojen kokonaisuus, joka aukeaa kerroksen kokoiseksi, suureksi yhtenäiseksi ylioppilaskirjoitussaliksi. Normaalit oppimistilat muuttuvat

hetkessä yo-kirjoitustiloiksi ja taas takaisin normaaleiksi oppimistiloiksi.

-Tämä oli meidän innovaatiomme kirjoitusten ja lukion normaalisti käyttämien oppimistilojen toiminnalle. Yleensä yo-kirjoitukset valtaavat lukioiden liikuntasalit eikä salia voida silloin käyttää liikuntaan.

Lukio koostuu uudisosasta, perusparannetusta lukiorakennuksesta ja kahdesta perusparannetusta ”nopasta”. Niistä keskimmäisessä sijaitsevat lukion kahvio, oppimis-, hallinto- ja musiikkitilat sekä auditorio.

Kolmannessa ”nopassa” sijaitsee koko kampuksen ART-house tilat, joissa toimivat lukio, yläkoulu, Wellamo-opiston ryhmät ja lasten kuvataidekoulu Taika. Koko kampusaluetta palvelevat suuret liikunta- ja esitystilat sijaitsevat pihan toisella puolella. (03)

Projektien pääsuunnittelija:

Tarmo Mustonen

J www.ark-mustonen.fi

Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen

Aloitamme suunnittelutoimeksiantomme aina tarkalla analyysillä. Kartoitamme ja kokoamme kaikki tehtävään liittyvät lähtötiedot sekä mahdollisesti ristiriitaisetkin tavoitteet ja rajoitteet. Järjestämme ne selkeäksi ja kauniiksi, tasapainoiseksi suunnitelmaksi.

Pidämme yli kaksituhatta vuotta vanhoja rakentamisen pääperiaatteita - kestävyys, käyttökelpoisuus ja kauneus - vieläkin ajankohteisena.

Pyrimme tekemään suunnittelutyön siten, että lopputulos on samanaikaisesti sekä ajankohtainen että aikaa kestävä. Emme halua, että suunnitelma näyttää kymmenen vuoden päästä vanhanaikaiselta vaan pyrimme löytämään niitä aineksia, jotka kestävät aikaa.

Ajattomuuteen pyrimme tilanmuodostuksen ja näkymien huomioimisella, harkituilla mittasuhteilla ja mittakaavalla sekä tarkkaan pohditulla valon ja materiaalien käytöllä. Materiaalintuntu on tärkeää. Työskentelemme koko laajalla arkkitehtisuunnittelun alueella sisustussuunnittelusta mittakaavassa 1:1 laajoihin kaupunkisuunnitelmiin, mittakaavaltaan 1:10 000. Huomioimme suunnittelutehtävässä aina laajemman kontekstin, sen miten suunnitelma liittyy kokonaisuuteen, oli kysymyksessä suurimittakaavainen kaupunkisuunnitelma, rakennuksen osa tai sisustus. Toisaalta laajaa aluesuunnitelmaa tehdessä on aina hyötyä yksityiskohtien ymmärtämisestä.

Valokuvat: Tarmo Mustonen

Toimistomme laatiman korttelisuunnitelman pohjalta suunniteltu kerrostalo Uudenkaupungin Kalannin keskustassa. Talon kattomuoto ja väritys sopeutuvat kadun vastapuolelle olevaan rakennusryhmään.

Kuuden kytketyn paritalon ryhmä Liedossa toimistomme suunnittelemalla asemakaava-alueella. Rapatut talot on kytketty autokatoksilla ja niiden suojaisat pihat avautuvat talon takana olevaan metsään päin.

Kuvien ketjutalo ja kerrostalo ovat kumpikin saatu toimeksiantona laajemman suunnitelman pohjalta. Toimistomme on laatinut rakennusten ympäristön maankäyttösuunnitelmat, joihin on tehty viitesuunnitelmaluonnokset. Kumpikin rakennus noudattaa kaavan toteuttamiskelpoisuuden ja kaavan mukaisen toteuttamisen varmistamiseksi laadittuja luonnoksia. Arvostamme maastonmuotoja, puustoa sekä olemassa olevaa kasvillisuutta. Pidämme tärkeänä, että sekä kaupunkisuunnittelussa kadut ja korttelit sekä rakennussuunnittelussa rakennukset istuisivat maastoon ja kasvillisuuteen mahdollisemman pientä vauriota tehden. Kestävyyteen liittyy tarkka suunnittelu. Kaupunki- ja rakennussuunnitelmat on tehtävä tarkasti, maata tai resursseja ei saa tuhlata eikä yhdyskuntarakennetta hajauttaa. Kaiken lähtökohtana on oltava pyrkimys tuottaa asukkaalle mahdollisimman onnellinen elämä. Toimistomme on aikanaan perustettu arkkitehtikilpailumenestyksen seurauksena.

Projektien pääsuunnittelija:

Pekka Koli

J www.tilatakomo.fi

Arkkitehtitoimisto Tilatakomo

Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy on vuonna 1992 opiskelutovereiden kesken perustettu Tampereella toimiva arkkitehtitoimisto. Toimiston nykyiset osakkaat ovat Pekka Koli ja Esko Talonpoika.

Toimistollamme on toteutuneita hankkeita pääosin Etelä- ja Itä-Suomessa. Viimeaikaiset kohteemme sijaitsevat Tampereella ja sen ympäristökunnissa.

Pyrimme lähtökohtaisesti lähestymään suunnittelutehtäviämme paikan, historian ja käyttäjien näkökulmasta.

Lähestymme jokaista hankettamme uusin silmin ja toteutuneet kohteemme ovatkin varsin erilaisia arkkitehtuuriltaan.

Olemme pääasiassa julkisten rakennusten suunnittelijoita. Referenssimme kattavat kuitenkin laajan kirjon myös pientalo- sekä kerrostalokohteita. Teemme sekä uudisettä perusparannushankkeita.

Merkittävimpiä töitämme ovat Espoon Ruusutorpan koulu (2002/2004), Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikpoli (2005), Kangasalan lukio (2012), Lahden Kariston palvelukeskus (2013) ja Vatialan koulu (2020). Osa hankkeista on saanut alkunsa arkkitehtikilpailujen kautta. Viimeaikaiset ja meneillään olevat suunnitteluprojektit käsittävät pääsääntöisesti päiväkoti-, oppilaitos- ja kulttuurirakennushankkeita tarvesuunnittelusta toteutusvaiheeseen.

J 01 Kirjasto- ja kulttuuritalo Virta, sivu 122 J 02 Hippoksen päiväkoti, sivu 125

Valokuvat: Anders Portman, Vesa Voitto Sakari, Lars Salo, Pekka Koli ja Outi Aalto

Kirjasto- ja kulttuuritalo Virta, Nokian kaupunki

Rakennus käsittää kaupungin pääkirjaston, nuorisotilat, kulttuuritoimen tilat, esityssalin, pysyvän ja vaihtuvien näyttelyiden tilat sekä taidekokoelmatilan. Nokian pääkirjasto kulttuuri- ja nuorisotiloineen on vuosien varrella hakenut paikkaansa eri tonteille uudisrakennuksena ja sijoitettuna van-

hoihin rakennuksiin. Paikaksi päätyi lopulta tuttu vanhan kirjaston tontti, josta vanha kirjastorakennus purettiin. Olemme olleet mukana hankesuunnitelmien eri vaiheissa vuosien varrella, mutta lopullinen toimeksianto tuli julkisen tarjouskilpailun tuloksena. Tontista aiheutuvia suunnitteluun liittyviä haasteita oli useita, kuten tilaohjelman tilojen ja tilakokonaisuuksien mahduttaminen toiminnallisesti eri kerroksiin ahtaalle tontille sekä kirjastoauton tallin liikenne.

Rakennuksesta tavoiteltiin ulkoisesti kompaktia valkoista rakennusmassaa, jonka sisäänkäyntialueita on tehostevärein korostettu suojaisella katoksella ja ulokkeella.

Tavoitteena oli saada oma pääsisäänkäynti 2.kerrokseen lähemmäksi kirjaston pääaulaa, avautuen kutsuvasti Pirkkalaistorin suuntaan sekä toinen sisäänkäynti 1. kerrokseen nuorisotiloille, salille, kirjastolle ja huollolle. Pysäköintipaikkoja tontille ei mahtunut vaan ympäristön pysäköintipaikat toimivat myös kirjaston käyttäjille.

Aineistotiloista pyrittiin tekemään selkeät ja valoisat. Näkymien lisäksi tavoitteena myös, että toiminta näkyy kutsuvana ympäristöön lasiseinien välityksellä.

Toteutussuunnitelmat ehtivät käytännössä jo valmistua, kun hanke keskeytettiin syksyllä 2016. Kun suunnittelu lähti uudelleen käyntiin kesällä 2017, laajuutta pienennettiin, ylin kerros poistettiin, rakennus madaltui ulkovaipan pysyessä paikoillaan. Rakennuksen madaltaminen muutti rakennuksen mittasuhteita, mutta ulkoinen ilme ja toiminnalliset tilamuutokset saatiin tyydyttävästi ratkaistua. Rakennuksesta tavoiteltiin ulkoisesti kompaktia valkoista rakennusmassaa, jonka sisäänkäyntialueita on tehostevärein korostettu suojaisella katoksella ja ulokkeella. 2. kerroksen pääsisäänkäynnin yhteyteen suunniteltiin kutsuvat portaat ja kahvioterassi esteettömyyttä unohtamatta. Pääjulkisivumateriaaliksi valikoitui elinkaareltaan pitkäikäinen komposiittilevy, jonka rypistettyä paperia muistuttava pintastruktuuri antaa rakennukselle arvokkaan ja julkiselle kulttuurirakennukselle omaleimaisen ilmeen. Valkoinen puhdas paperipinta kuvastaa uuden alkua ja pinta luo mielleyhtymän kirjaston aineistomateriaaliin ja Nokian historian paperiteollisuuteen. (01)

Pääsuunnittelija, arkkitehti: Pekka Koli.

Hippoksen päiväkoti, Tampere

Hippoksen päiväkoti on toteutettu tontille, josta purettiin vanha päiväkotirakennus. Rakennus noudattaa vanhaa asemakaavaa. Päiväkodissa on tilat 120 lapselle. Keskeiset ruokasali ja liikuntasali toimivat myös iltakäyttötiloina seudun asukkaille.

Kohde on Tampereen Kaupungin rakennuttama ensimmäinen massiivipuurakenteinen julkinen rakennus. Myös toimistollemme se oli ensimmäinen massiivipuurakenteinen julkinen rakennushanke. Runkorakenteet on tehty CLT – elementeistä ja julkisivu on verhoiltu ulkopuolelta lautapaneeliverhouksella sekä komposiittilevytyksellä. Viereisen kirkkorakennukseen diagonaalisiin linjoihin yhdistyvät, kattomuodoltaan polveilevat rakennussiivet muodostavat katumelulta suojatun sylimäisen leikkipihan. Yksikerroksisena rakennus sopeutuu länsipuolen pientaloalueeseen päätteeksi rajautuen katulinjaan ja kerrostalovaltaiseen alueeseen. Kissanmaan kaupunginosassa on aiemmin sijainnut Hippoksen ravirata, josta kuvataiteilija Maria Laurikan hevosaiheiset kuviot pihan julkisivussa ovat saaneet innoitteensa. (02)

Pääsuunnittelija, arkkitehti: Pekka Koli.

Studion johtaja:

Jussi Murole

J www.bm-ark.fi

Arkkitehtuuritoimisto

B & M

Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy on vuodesta 1992 alkaen toiminut monipuolisesti arkkitehtuurin eri osa-alueilla sekä Suomessa että ulkomailla. Kunnianhimoinen ja innovatiivinen suhtautuminen toimeksiantoihin luo edellytykset kokemuksen siirtämiseksi tehtäviin ja edelleen rakennettuun ympäristöön. Kansainvälinen toiminta ja monialainen yhteistyö antavat laajan näkökulman suunnittelutehtäviin.

Toimeksiantojen kirjo vaihtelee laajan mittakaavan kaupunkisuunnitelmista aina tarkimpiin yksityiskohtiin. Suunnittelutehtävät käsittävät muun muassa kaupunginosia ja kortteleita, liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia, liikenneympäristöjä sekä julkisia ulkotiloja. Toimistomme on ollut perustamisestaan lähtien edelläkävijä 3D-mallinnuksessa ja

suunnitelmien havainnollistamisessa.

Sovellamme kestävän kehityksen ja ekotehokkaan rakentamisen periaatteita, jossa maankäytön ja rakentamisen ekologisen kestävyyden lisäksi huomioidaan myös kulttuurilliset ja sosiaaliset arvot. Jokaisen palan tulisi täydentää kokonaisuutta ja uusien taas synnyttää liitoskohtia tuleville paloille.

Olemme joskus verranneet projektejamme Tuhannen ja yhden yön tarinoihin. Jokainen tarina on erilainen, mutta tietyt teemat yhdistävät niitä kaikkia. Yhtenä teemana tai missiona niissä kaikissa on pyrkimys luoda uusia, sopivia ja kestäviä paloja suureen palapeliin. Toimiston motto on “The difference between a place and space is gravity.”

J 01 Atlas ja Hyperion, sivu 130 J 02 Siltasairaala, sivu 132

Valokuvat: Tuomas Uusheimo

Delfiini kortteli / As Oy Atlas ja Hyperion, Helsinki

Delfiinikorttelin rakennukset koostuvat matalammasta, 3-kerroksisesta jalustaosasta, sekä kahdesta korkeasta, 24- ja 33- kerroksisesta, asuinrakennuksesta. Rakennusmassojen julkisivuja jäsentävät taitokset, sisäänkäyntisyvennykset ja kävelyreitin arkadi. Väritys noudattaa asemakaavassa määriteltyä pronssinhohtoista värimaailmaa. Asuntosuunnittelussa on erityisesti huomioitu yhdistettävyys ja joustavuus. Kaikilla asunnoilla on viherhuoneet. Julkisivuissa kiinnitettiin huomiota betonipinnan kestävyyteen, huollettavuuteen, pintakäsittelyyn ja väriin, elementtijakoon sekä elementti- ja valesaumojen detaljeihin. Suuret lattiaan ulottuvat ikkunat integroitiin elementteihin. Julkisivu muodostaa rikasta väripintaa ja tekstuuria. Faceal Color pintakäsittely yhdessä graafisen betonin sekä elementti- ja valesaumojen kanssa rytmittävät julkisivua muodostaen metallille ominaista luonnetta. Kohde valmistuu syksyllä 2024. (01)

Pääsuunnittelija Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy/Jussi Murole. Rakennussuunnittelijat: Mathias Nyström, Miina Kontuniemi, Lassi Hackman, Niina Lehikoinen, Arvind Ramachandran, Jaakko West, Susanna Elmnäinen, Daniel Burneo, Blake Naumann, Heidi Peura, Barbora Takkunen, Anna Sirole, Tuomas Seppänen.

Siltasairaala, Helsinki

Siltasairaala sijoittuu Meilahden sairaala-alueelle, täydentäen alueen historiallisesti arvokasta ympäristöä ja rakennuskantaa. Uuteen sairaalaan sijoittuu muun muassa poliklinikkatiloja, päivystys- ja leikkausosastoja, tiloja tehohoidolle, kuvantamiselle, päiväsairaalalle, opetukselle ja toimistoille. Uusi rakennus koostuu Traumasairaalasta ja Syöpäkeskuksen laajennuksesta, sekä näitä yhdistävästä kaksikerroksisesta kiilamaisesta siltarakenteesta,

joka toimii molempien sairaaloiden oleskelu- ja kokoontumistilana.

Julkisivuja jäsentävät kolmiulotteiset alumiinilevyt. Julkisivujen lasipintojen silkkipainokuviosta on vastannut taiteilija Sari Palosaari. Suunnittelu on tehty yhteistyössä AW2 arkkitehdit, Brunet & Saunier ja Harris & Kjisik Arkkitehtien kanssa. (02)

Suunnittelijat: Jussi Murole, Timo Patomo, Ossi Konttinen, Arvind Ramachandran, Jaakko West, Anna Sirola, Jenni Hölttä, Katri Palojärvi, Juha Vento.

Toimiston ihmiset.

Projektien pääsuunnittelijat:

Saara Repo ja Janne Repo

Arkkityypit

Saara ja Janne Repo aloittivat yritystoimintansa vuonna 1993, voitettuaan arkkitehtiopiskelijoina Oulun yliopistoalueen suunnittelukilpailun ensimmäisen palkinnon. Seuraavana vuonna pari voitti Ylöjärven asuntomessujen järjestämän arkkitehtikilpailun ja vuonna 2003 kansainvälisen Europan 7 arkkitehtikilpailun. Arkkityypit Oy perustettiin vuonna 2004.

Yhtiön toiminta keskittyy pääasiassa asumisen ja elämisen ympäristöjen suunnitteluun. Projektien mittakaava ulottuu kaupunginosa- ja korttelisuunnittelusta asuntosuunnitteluun ja sisustussuunnitteluun. Mottona on etsiä jokaisesta tehtävästä paras potentiaali ja jalostaa se

hyvällä ja ennakkoluulottomalla suunnittelulla vielä paremmaksi yhteiseksi hyväksi.

Arkkityyppien pieni toimisto ottaa pieniä kestävän kehityksen askelia jokaisessa projektissa siten, että rakentamiseen, asumiseen ja elämiseen voi tuoda mukaan jotain, joka vie kohti päämäärää eli ihmisten tasapainoista ympäristösuhdetta.

Askelia ilmennetään arkkitehtuurin keinoin tuomalla esiin ja korostamalla jotain ominaispiirrettä. Kestävyyttä ilmentävien sisältöjen ja arkkitehtonisten piirteiden mukaan tuominen onnistuu, kun suunnittelulla on saatu aikaan kustannustehokkaita ratkaisuja.

J 01 Kuopaksen kerrostalot, sivu 136

J 02 Vinskin piha, sivu 137

J 03 As Oy Kuopion Seilori ja Veturi, sivu 139 J 04 As Oy Kuopion Kuohu, sivu 141 J www.arkkityypit.fi

Valokuvat: Arkkityypit

Kuopaksen kerrostalot, Kuopio

Kuopion opiskelija-asuntosäätiön

Kuopaksen uusissa kerrostaloissa on tuotu esille sosiaalista kestävyyttä ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä jokaisen talon sisäänkäynnin yläpuolella seisovan ”club-housen” muodossa. Taloissa on oman teeman mukaan

sisustettu, varustettu ja nimetty kaksikerroksinen CLT-rakenteinen kerhotila, joka avautuu kulmaikkunoidensa kautta talojen ympäröimälle piha-aukiolle. Tätä teemaa on varioitu eri tavoin kaikissa Arkkityyppien suunnittelemissa Kuopas-kohteissa ympäri kaupunkia. Lisäksi rakennuksien tasakatoilla tuotetaan sähköä nollaenergiatalon tarpeisiin. (01)

”Vinskin piha” (tontinluovutuskilpailun 1.palkinto), Kuopio

Kantavalta rungoltaan hybridirakenteiset ja puuelementein verhotut nelikerroksiset kerrostalot asettuvat Puistokadun bulevardimaiseen puukaupunkimiljööseen räystäskorkeuksien ja massoittelun rakeisuuden ansiosta vaivattomasti. Historiasta voi ammentaa kestäviä asioita uuden arkkitehtuurin pohjaksi. (02)

As Oy Kuopion Seilori ja As Oy Kuopion Veturi, Kuopio

As Oy Kuopion Seilori asettuu Keilankannan kanavan varren jyrkkään rinteeseen kolmikerroksisena siten, että muusta rakennusmassasta erillinen porrashuone syöttää sisääntulopihatasosta kerroksen alas ja kerroksen ylös.

As Oy Kuopion Veturi on suunniteltu valmiin asemakaavan pohjalta. Julkisivujen pikselöinnillä on aikaansaatu asemakaavassa edellytetty veistosmainen rakennusmassa. Pikselijulkisivut on toteutettu teräslamellein siten, että asuinkerrostalolle tyypillisimmät piirteet, kuten ikkunat, ovet ja parvekkeet on saatu katoamaan pikselitaustaansa. Teräslamellit kääntyvät parvekesyvennysten ja pilarittoman arkadikäytävän alakattopinnoiksi sekä lasijulkisivun takana olevan kaksikerroksisen sisääntuloaulan seinä- ja kattopinnoiksi. Veturin pikseleiden värit on poimittu naapurirakennuksista. Kulta viittaa itäpuolella olevan rakennuksen kellanruskeaan keraamiseen laatoitukseen, musta ja valkoinen länsipuolen rakennuksen metalli- ja betonipitojen väritykseen. Veturin massoittelu ja julkisivujen lamelliverhousten taitekohdat myötäilevät täysin naapurirakennusten linjoja. Uusi rakennus sovittaa itsensä paikoilleen itsetietoisena ja vanhasta erottuvana, mutta samalla nöyrästi vanhat naapurinsa huomioon ottaen. (03)

"Julkisivujen pikselöinnillä on aikaansaatu asemakaavassa edellytetty veistosmainen rakennusmassa."

As Oy Kuopion Kuohu, Kuopio

Kuopioon Mölymäelle suunniteltujen asuinkerrostalojen betonielementtijulkisivujen saumojen häivytys on tehty väribetonipintaa urittamalla. Uritusmalli (urien syvyys, leveys ja etäisyys toisistaan) ei toistu, vaan muuttuu elementistä toiseen tehden betonipinnoista käsinkosketeltavan kiinnostavia. (04)

Projektien pääsuunnittelijat:

Avarc Arkkitehdit

Valokuvat: Mikko Ala-Peijari

Aaro Virkkunen, Marko Salo ja Harri Kokkonen J 01 Hotel Maria, sivu 144 J 02 Villa Vuoranta, sivu 148

J www.avarc.net

Avarc Arkkitehdit On perustettu vuonna 1991 arkkitehti Aaro Virkkusen toimesta. Avarc toteuttaa korkealaatuista arkkitehtuuria ja tietoteknisesti tehokasta suunnittelua noin 12 arkkitehdin suunnittelutiimillä. Olemme erikoistuneet uudisrakentamiseen, vanhojen ympäristöjen kehittämiseen, suojeluun ja uusiokäyttöön. Toimintamme lähtökohtina ovat kestävä laatu, ajaton arkkitehtuuri sekä monipuolinen osaaminen eri suunnittelualoilta.

Helsingin keskustan vanhimpaan kaupunginosaan Kruunuhakaan toteutettu The Hotel Maria on neljän erillisen rakennuksen muodostama kiinteistökokonaisuus. Klassistinen rakennusryhmä on alun perin rakennettu vuonna 1885. Uudenmaan Tarkkampujapataljoonan käyttöön. The Hotel Maria on suunniteltu empirekeskustan osaksi ja Helsingin korkeatasoisimmaksi hotelliksi juhlakerroksineen, ravintola- ja baaritiloineen, sekä spa- ja saunatiloineen. Hotelli on olemukseltaan boutiquehenkinen yhteensä 117 ylellisellä huoneellaan. Uudet rakennusosat, kuten ravintolan paviljonkilaajennus, rakennuksia yhdistävät lasikäytävät toisessa kerroksessa, spa-osaston lasikatteinen atriumpiha sekä ullakon penthouse -huoneiden pelkistetyt lasipinnat, toimivat kontrastina vanhojen klassisten rakenteiden detaljeille ja arkkitehtuurille.

The Hotel Maria, Helsinki

Hotelli on suunniteltu empirekeskustan osaksi ja Helsingin korkeatasoisimmaksi hotelliksi.

Laajuudeltaan noin 13 400 neliömetrin kokonaisuus oli suunnitelmallisesti erityisen vaativa, muun muassa 150 vuoden aikana käytettyjen erilaisten muutosten, runkorakennetyyppien, yksityiskohtien, koristeiden ja käsittelytekniikoiden vuoksi. Suunnittelua tehtiin Museoviraston asiatuntijoiden kanssa yhteistyössä. Muuttuneen käyttötarkoituksen, korkeatasoisen hotellikonseptin ja nykyisten teknisten vaatimusten mukaisten ratkaisujen sovittaminen vanhoihin suojeltuihin tiloihin ja rakenteisiin teki suunnittelu- ja toteutustyöstä erityisen pitkäjännitteistä ja haastavaa. Kaikkiin tiloihin ja rakennuksiin on sovitettu räätälöityjä ratkaisuja rakennuttajan Samla Capitalille. Avarc Arkkitehdit Oy:n suunnitteluryhmä teki projektin aikana valtavan määrän suunnitelmia, tutkimuksia, piirustuksia, työmaatehtäviä ja konsultaatiota. (01)

Tiimiä johtivat arkkitehti Marko Salo pääsuunnittelijana sekä arkkitehti Aaro Virkkunen sekä Avarc Arkkitehtien suunnittelutiimi.

Alkuperäisen Vuorannan suunnitteli arkkitehtiprofessori Helmer Stenroosin 1970-luvun alussa Alkon koulutuskeskukseksi. Päärakennus muutettiin korkeatasoiseksi yksityiseksi Villa Vuoranta hoivakiinteistöksi Avarc Arkkitehtien suunnitelmien mukaan. Korjaussuunnittelussa haluttiin säilyttää suojellun kiinteistön alkuperäinen arkkitehtuuri ja keskeiset sisätilat sekä kokonaisuuden laatu- ja materiaalivalikoima. Ratkaisu toteutettiin kuitenkin niin, että vaativat sisällölliset ja tekniset vaatimukset voitiin saavuttaa kestävien periaatteiden mukaisesti. Rakennuksen oleellinen karaktääri on sen paikallavalettu, paljas betoni-

runko. Muottikuvioinen betoni, punatiiliset paikallamuuratut verhoukset sekä rungon kehystämät laajat ikkuna-aukotukset ja lasiseinät muodostavat rakennusajalle leimallisen arkkitehtuurin perusteet. Nämä ratkaisut- rakenteellisista haasteista huolimatta- haluttiin pelastaa ja korjata. Korjaus- ja laajennussuunnitelmiin oleellisesti kuuluneet muottilautapintaisten teräsbetonirakenteiden pintojen korjaukset tehtiin käsityönä tähän hankkeeseen kehitetyin metodein. Tiiliverhoukset ja ulkoseinien ja yläpohjan eristeet uusittiin alkuperäistä ulkonäköä mahdollisimman pitkälle noudattaen. Samoin ikkunat ja ovet uusittiin alkuperäistä toteutusta mukaillen. Rakennukselle tyypilliset terassirakenteet, rakenteelliset pihat ja sisä-

tilojen liittyminen ulkotiloihin pyrittiin säilyttämään hoivakotikäytön osana. Sisätilojen suuret luokkahuonemaiset kokoustilat jaettiin modulaarisen rungon ja ikkunaseinien mitoituksin huonetiloiksi ja hoiva-asunnoiksi. Laajoja aulatiloja tiivistettiin ruokailu- ja oleskelutiloiksi ja niitä avarrettiin valon lisäämiseksi uusilla lasiseinillä sisäpihoille. Monitasoisen rinneratkaisuun perustuvan rakennuksen tilojen esteettömyys ratkaistiin hoivakäyttöön mitoitetulla hissillä ja ulkotilojen poluilla. (02)

Arkkitehtisuunnitteluun toteuttivat arkkitehdit Marko Salo pääsuunnittelijana sekä Aaro Virkkunen sekä Avarc Arkkitehtien suunnittelutiimi.

Villa Vuoranta, Helsinki

Projektin pääsuunnittelijat:

Agu

Külm, Matti Anttila, Villu Scheler

J www.aw2.fi

AW2 Architects

Pariisissa vuonna 1994 perustetun AW2:n toiminta alkoi Suomessa 2003. Toimistossamme työskentelee 40 arkkitehtiä ja 15 sisustusarkkitehtiä.

Ydinosaamistamme ovat sairaalat ja muut palvelurakennukset. Sairaalahankkeiden tuntemus kotimaassa ja ulkomailla syventää tietämystämme sairaalarakentamisen nykysuuntauksista ja antaa eväitä uusille, innovatiivisille suunnitteluratkaisuille.

Lääketiede kehittyy nopeammin kuin sairaalarakentaminen. Potilaan hoito ja tilatarpeet muuttuvat. Siksi rakennuksen teknisten järjestelmien ja runkorakenteen tulee olla muuntojoustavia ja sallia tilojen muuttaminen uusiin käyttötarkoituksiin.

Suunnittelun kautta on myös minimoitava ympäristö- ja elinkaarikustannukset. Yhteistyössä erikoissuunnittelijoiden kanssa pystymme tukemaan talotekniikan ekologisten vaatimusten toteutumista.

Suunnittelun inspiraatio ja luovuus syntyvät hyvinvoivassa työyhteisössä, jonka jäsenet toimivat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Hyvää arkkitehtuuria syntyy optimismin ja tulevaisuudenuskon ilmapiirissä.

Valokuvat: Timo Arbeiter ja Arne Maasik

Tarton yliopiston sairaala

AW2 Architects Oy työskenteli yhteistyössä AS Sweco Projektin kanssa Tarton yliopiston sairaalan laajennusvaiheen III suunnittelussa. Laajennus kuuluu Maarjamõisan lääkintäkampukseen ja sisälsi uuden lastenklinikan, päivystysosaston laajennuksen, korvaklinikan, naistenklinikan, perhekeskuksen ja päiväkirurgiakeskuksen. Rakennustyöt päättyivät vuonna 2023, jolloin sairaalan kokonaispinta-ala kasvoi yli 33 000 neliömetriä. Uusi lastenklinikka, jossa on kuusi maanpäällistä ja kaksi maanalainen kerrosta, tarjoaa noin 100 vuodepaikkaa ja hoitaa Viron monimutkaisimpia lastentapauksia. Nelikerroksisessa C-rakennuksessa sijaitsevat uusi päiväkirurgiakeskus ja korvaklinikka, ja siellä hoidetaan myös kasvo- ja leukakirurgian erikoisalan potilaita. C-rakennuksessa lääkintätarvikkeet kuljetetaan kerrosten välillä pystyvarasto Kardexin avulla, mikä on ensimmäinen laatuaan Viron sairaalarakennuksissa.

Kolmannessa vaiheessa rakennettiin myös useita pienempiä rakennusosia lääkintäkampukselle, esimerkiksi uusi sisäänkäynti päivystysosastolle. Kaikissa osastoissa on opetustilat Tarton yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle.

Projektissa keskityttiin toiminnalliseen ratkaisuun. Suuren klinikkarakennuksen logistiikkaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Rakennuksessa pyrittiin huomioimaan sekä potilaiden että henkilökunnan näkökulmat. Uusien rakennusten valkoinen ja Corten-teräksen sävyinen julkisivu liittyy aikaisempiin rakennusvaiheisiin luoden yhtenäisen kokonaisuuden. Rakennuksessa käytettiin innovatiivista LED RGBW -valaistusta, joka muun muassa mahdollistaa lasten säätää ikkunoidensa valon väriä. Hopeanharmaat ja tammen sävyt luovat yhtenäisen ratkaisun aikaisempien vaiheiden kanssa. Lastenklinikan erottuva liilansininen sävy on inspiraatio kansainvälisestä ennenaikaisesti syntyneiden lasten väristä. Kolmivuotinen rakennusaika (20202023) kohtasi poikkeuksellisia vaikeuksia COVID-19-pandemian, rakennusmateriaalien saatavuuskriisin ja Ukrainan sodan vaikutusten vuoksi, mutta aikataulu saatiin silti päätökseen ajallaan ja korkealaatuisesti. Tiiviissä yhteistyössä ja avoimessa vuoropuhelussa asiakkaan kanssa saavutettiin harmoninen suunnittelu- ja arkkitehtuuriratkaisu, joka tarjoaa tehokkaan työympäristön henkilökunnalle ja parantavan ympäristön potilaille.

Projektien arkkitehdit:

Merja Kiviranta, Ida Väänänen ja Sergej von Bagh

J www.bst-ark.fi

BST-Arkkitehdit

BST-Arkkitehdit Oy on tamperelainen arkkitehtitoimisto, jossa työskentelee noin 30 suunnittelijaa. Suunnittelukohteemme ovat monipuolisesti rakentamisen eri osa-alueilta: aluesuunnittelua, asuntosuunnittelua, liiketiloja, terveydenhoitotiloja, julkisia toimitiloja, päiväkoteja ja kouluja sekä tuotantorakennuksia. Pyrimme luomaan rakennuksista käyttäjän näköisiä ja tuomaan esiin käytettävän materiaalin luontaiset mahdollisuudet. Pidämme tärkeänä, että kohteemme ovat taloudellisesti järkeviä toteuttaa sekä aikaa ja kulutusta kestäviä.

J 01 Yliopiston kirjasto Lähteen peruskorjaus, sivu 158 J 02 Toas Kauppi, sivu 160 J 03 Naistenlahden voimalaitos, sivu 162

Valokuvat: Marko Kallio ja BST Arkkitehdit

Yliopiston kirjasto Lähteen peruskorjaus, Jyväskylä

Seminaarimäen kampuksella sijaitsevan, 1974 valmistuneen kirjastorakennuksen peruskorjauksen tavoitteena oli avata rakennus ihmisten toiminnalle kirjavarastoinnin sijaan. Rakennus sai uudistuksen myötä myös uuden nimen, Lähde. Peruskorjaus suunniteltiin yhteistyössä pääsuunnittelija, arkkitehti Ari Sipisen kanssa ja ratkaisuista neuvoteltiin tiiviisti museoviraston kanssa. Lähde voitti Arkkitehtuurin Finlandia 2022 -palkinnon.

Vastasimme hankkeessa arkkitehtisuunnittelun tilasuunnittelun osuudesta ja käyttäjäyhteistyöstä. Rakennukseen sijoittui kirjastotoiminnan lisäksi runsaasti oppimistiloja, tapahtuma- ja näyttelytiloja ja henkilökunnan työtiloja.

Merkittävin muutos oli kellarikerrosten ottaminen aktiiviseen käyttöön avaamalla välipohjiin isoja aukkoja. Muutos jatkoi ylempien kerrosten tilallista rakennetta, ulottaen lasikaton luonnonvalon ja avoimuuden koko rakennukseen.

Peruskorjauksen yhtenä tavoitteena ollut tilatehokkuus mahdollistettiin lisäämällä tilojen monikäyttöisyyttä ja muunneltavuutta sekä hyödyntämällä vyöhykeajattelua. Tilat voidaan jakaa joustavasti tarpeen mukaisesti eri käyttäjäryhmille ja erilaisille aukioloajoille ja tapahtumille.

Vastasimme myös kohteen sisustussuunnittelusta. Sen lähtökohdiksi otimme alkuperäisen ilmeen kunnioittamisen, käyttäjänäkemyksen ja -kokemuksen huomioimisen sekä muunneltavuuden. (01)

Arkkitehtisuunnittelu, tilasuunnittelun vastuualue Merja Kiviranta, arkkitehti SAFA.

1974 valmistuneen kirjastorakennuksen peruskorjauksen tavoitteena oli avata rakennus ihmisten toiminnalle kirjavarastoinnin sijaan. Merkittävin muutos oli kellarikerrosten ottaminen aktiiviseen käyttöön.

Toas Kauppi, Tampere

70 opiskelija-asunnon 8-kerroksinen puukerrostalo toteutettiin CLT-tilaelementeillä. Tavoitteena oli yhdistää korkeatasoinen puuarkkitehtuuri ja toimivat tekniset ratkaisut. Ylläpidon näkökulma oli keskeisessä roolissa, samoin eri vaihtoehtojen kustannusvaikutukset. Julkisivuverhoilu korostaa rakennuksen kappalemaisuutta. Rauhallinen ikkunasommittelu luo pintaan tekstuurimaisen vaikutelman. Suorailmeinen vaakaverhous häivyttää julkisivuista elementtien vaakasaumat. Pystysaumoihin tuotiin uudenlaista detaljiikkaa ja nurkkalaudat korvattiin metallisilla hattulistoilla. Taitteisella julkisivumuodolla on mahdollistettu vaihtelevuutta asuntojen näkymiin ja luotu rakennukselle omaleimainen tunnistettava hahmo. Puukerrokset sijoittuvat ulokkeina betonisen jalustakerroksen päälle. (02)

Pääsuunnittelija ja vastaava rakennussuunnittelija Ida Väänänen, arkkitehti SAFA.

Julkisivuverhoilu korostaa rakennuksen kappalemaisuutta. Rauhallinen ikkunasommittelu luo pintaan tekstuurimaisen vaikutelman.

Naistenlahden voimalaitos, Tampere

Voimalaitos sijaitsee kaupunkikuvallisesti arvokkaan Lapinniemen kylpylän ja uuden Ranta-Tampellan asuinalueen välissä.

Visiona oli korostaa yhtä voimalaitoksen osaa ainutlaatuisella tavalla, jolloin muut osat jäävät sen varjoon. Rakennus näkyykin kauas selkeänä ja voimakkaana hahmona.

Julkisivu elää vuorokaudenajan mukaan valon ja varjon leikkinä. Tämä saavutettiin jopa kahdeksan metriä korkeiden 3D- julkisivuelementtien avulla. Valaistus korostaa iltaisin näyttävää arkkitehtuuria, kun taas päivisin kolmiulotteisuus tekee rakennuksen julkisivusta vaikuttavan luonnonvalon ja varjon keinoin. (03)

Pääsuunnittelija ja vastaava rakennussuunnittelija Sergej von Bagh, arkkitehti SAFA.

Projektien pääsuunnittelijat:

Risto Huttunen ja Santeri Lipasti

Huttunen-Lipasti Arkkitehdit

Toimistomme on syntynyt osakkaidensa

Risto Huttusen, ja Santeri Lipastin intohimosta suunnitteluun ja kasvanut taitavien työntekijöiden ansiosta toimistoksi, joka tunnetaan laadusta ja innovatiivisuudesta.

Rakkaus lajiin näkyy halussamme luoda ympäristöjä, jotka koskettavat ja joilla on käyttäjälleen merkitystä. Tämä tarkoittaa elämyksellistä ja paikasta kumpuavaa arkkitehtuuria, jolla on juuret. Oli sitten kyse kaupunki- tai kalustesuunnittelusta, luonteva liittyminen ympäristöön on meille sydämenasia.

Uskomme suunnittelussa vahvaan konseptiin ja kiteytykseen. Hyvällä arkkitehtuurilla voidaan ratkoa kompleksisia tarpeita ja toimintoja hämmästyttävän yksinkertaisesti. Kiteytettyyn lopputulokseen pääseminen motivoi

meitä suuresti. Painotamme työssämme erityisesti materiaalien ymmärtämistä ja käyttämistä niille luontaisella tavalla.

Tänä päivänä meitä on noin 25-henkinen suunnittelijatiimi ratkomassa mitä moninaisempia suunnittelutehtäviä yhteistyöllä, jonka ytimessä ovat inhimillisyys, rehellisyys ja kunnioitus ympäröivää maailmaa kohtaan. Haemme yhteistyökumppaneiksemme alansa parhaita osaajia. Mielenkiintomme kohdistuu kaikentyyppiseen ja kokoiseen rakennettuun ympäristöön. Vuosien saatossa olemme voittaneet yli kaksikymmentä arkkitehtuurikilpailua ja saaneet useita muita palkintoja sekä tunnustuksia. Nautimme ideoiden laadulla kilpailemisesta ja itsemme haastamisesta uusien tehtävien äärellä.

Valokuvat: Tuomas Uusheimo ja Marko Huttunen

Haluamme nostaa esiin suunnittelukohteistamme pari keskenään hyvinkin erilaista hanketta.

Toinen on tiivistyvässä kaupungissa yhä tyypillisempi täydennysrakennuskohde hyvin ahtaalle ja haastavalle tontille. Vanhenevan väestömme tarpeisiin paremmin vastaava asuinkerrostalo, jossa asutaan kuten normaalissa kantakaupungin talossa, mutta jossa on mahdollista saada kaikki tarvittava palvelu oman tarpeen mukaan 24/7 hoivapalveluun asti. Toinen taas on väliaikaiseen tilatarpeeseen vastaava monikäyttöinen ja siirrettävä paviljonkimainen rakennus, jossa voitiin tutkia ja kehittää pienessä mittakaavassa rakentamisen uusia ratkaisuja.

Gullkronan, Helsinki

Gullkronan on senioritalo, joka on täydennysrakennettu olevan Folkhälsanin rakennuksen, Seniorhusetin, yhteyteen poikkeuksellisen haastavalle tontille. Suunnitelma perustuu hankkeesta järjestetyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Kaupunkikuvassa rakennuksen polveilu synnyttää mielenkiintoista ja dynaamista ulkotilaa jäsentäen samalla koookkaasta rakennuksesta pienimittakaavaisemman. Rakennuksen taitteet rajaavat urbaanin sisääntulopihan ja melulta suojatun, valoisan puistopihan. Massoittelu ottaa huomioon eri lähestymissuuntien näkymät ja

reagoi niihin. Yksiaineinen murretun keltainen tiilijulkisivu ja sisäänvedetyt parvekkeet jatkavat Mannerheimintien eteläosien kantakaupunkimaista rakentamistapaa ja korostavat rakennuksen veistoksellisuutta. Rakennuksessa on yhteensä 84 asuntoa. Useimmat asunnot ulottuvat rakennusrungon läpi ja rakennuksen taitekohtien ja viistojen päätyjen persoonallisista asunnoista avautuu hienoja pitkiä näkymiä sekä ympäröiviin katutiloihin että keskuspuiston suuntaan. Kohteeseen järjestettiin erikseen taidekilpailu, jonka voitti taiteilija Ville Andersson. Hänen graafista kasviaiheista taidettaan löytyy jokaisesta porrashuoneesta seiniltä ja ovista. Taidetta tuli myös tilaajan puolelta. Heillä on hyvä kattaus tauluja ja veistoksia, joita on sijoitettu rakennuksen julkisiin tiloihin. (01)

Projektin pääsuunnittelija oli Risto Huttunen, kilpailuvaiheen projektiarkkitehtina oli Uula Kohonen ja toteutusvaiheen projektiarkkitehtina oli Gunilla Björqkvist.

Aviapolis X, Helsinki

Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa sijaitsevan tapahtumatilan Aviopolis X:n suunnittelua inspiroivat alueen ilmailuhistoria, vanhat alumiinipintaiset lentokoneet, monikäyttöinen ja muuntuva toiminta sekä sijainti juna-aseman aukiolla risteävien kulkureittien keskellä. Kokonsa puolesta pienessä hankkeessa oli mahdollista yksinkertaistaa idea simppeliksi ja arkkitehtonisesti kiteytyneeksi kokonaisuudeksi, jolla on kuitenkin kaupunkiympäristössä kokoaan suurempi merkitys. Tilan monikäyttöisyys, vahva tilallinen luonne

ja paikan ympäristöön kytkeytyminen olivat paviljongin suunnittelun keskeisiä tavoitteita. Hankkeen tilaajan Vantaan kaupungin halu edistää uusia suunnitteluratkaisuita antoi tilaisuuden kehittää ja testata uutta mm. puurakentamiseen, kiertotalouteen ja viherkattoihin liittyen. Kytkimme projektiin heti kilpailuvaiheessa idean taidejulkisivuista. Koko rakennus näyttäytyy ympäristöönsa suurena veistoksena. Taidejulkisivuteoksen nimi on Murmuration of birds / Lintujen huminaa ja sen teki taiteilija Villu Jaanisoo. (02)

Projektissa pääsuunnittelija oli Santeri Lipasti, projektiarkkitehtina oli Satoshi Ohtaki.

Projektin suunnittelijat:

Antti Lehto, Anna-Kaisa Aalto, Sami Heikkinen, Vesa Humalisto ja Hanna Mattila

J www.inaro.fi

INARO

Toimistomme perustettiin vuonna 2007, jolloin voitimme ensimmäisen arkkitehtuurikilpailun.

Tällä hetkellä INARO:lla työskentelee yhteensä 16 arkkitehtia ja maisema-arkkitehtia. Haluamme vastata rakennetun ympäristön keskeiseen haasteeseen, kestävyyteen.

INARO on lyhenne sanoista Integrated Architecture Office, mikä viittaa kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Yhdistämme maisema-, kaupunki- ja arkkitehtisuunnittelun kestäväksi kokonaisuudeksi.

Työmme on aina osa laajempaa kontekstia: kaupunki- ja luonnonympäristöä, kulttuuria sekä yhteiskuntaa. Projekteissamme materi-

aalit, tilat ja kasvillisuus luovat rakastettavia paikkoja samalla kun niissä huomioidaan materiaalien, hiilen ja veden kiertokulku.

Ajattelemme, että asukkaiden kiintymyksen ja arvostuksen eteen on tehtävä huolellista suunnittelua. Kiinnitämme erityistä huomiota arkea parantaviin suunnitteluratkaisuihin, joita ovat esimerkiksi rakennusten pohjaratkaisujen toimivuus ja joustavuus, kaupunkitilojen viihtyisyys sekä jaettujen tilojen oivaltava suunnittelu. Rakennuttajalla on tavoitteiden toteutumisessa keskeinen rooli. Yksi keskeisistä toimintaperiaatteistamme onkin kannustaa ja ohjata asiakkaitamme kestäviin ratkaisuihin.

Valokuvat: Mika Huisman ja Anna-Kaisa Aalto

Asukastalo Postivarikko, Helsinki

Postivarikko on Pohjois-Pasilaan sijoittuva asukastalo, joka perustuu voittamaamme kahden asuinkorttelin ja yhteisrakennuksen tontinluovutuskilpailuun.

Postivarikossa kiteytyy monta toimistomme keskeistä suunnitteluperiaatetta: vähähiilisyys, asukaslähtöisyys ja saumattomasti suunnitelmaan integroituva maisema-arkkitehtuuri.

Rakennus kokoaa Postipuiston alueen asuintalojen yhteistilat isoksi monikäyttöiseksi asukastilaksi. Kantavana rakenteena ovat esivalmistetut puuelementit sekä seinissä että kattorakenteessa.

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä lopputulos vaati paljon suunnittelijoiden ja tilaajan yhteistyöltä, sillä kaupunkikuvallisesti näyttävän rakennuksen taustalla oli melko tiukka rakennusbudjetti.

Postivarikko on suunniteltu asukkaiden toiveita vastaavaksi yhteistyössä alueen asunto-osakeyhtiöiden kanssa. Tällä hetkellä rakennukseen sijoittuvat liikunta- ja kuntosalit, monitoimitila, puutyöverstas ja kahvila. Ajatuksena on, että asukkaat muovaavat viiden ”boksin” sisällä tiloja vuosikymmenien aikana. Postivarikon lähiympäristön ovat suunnitelleet toimistomme maisema-arkkitehdit. Rakennusta ympäröivät pienoispuutarhat jatkavat Postivarikon teemoja luoden erilaisia paikkoja sen ympäristöön. Sadevesi tippuu vapaasti veistoksellisen vedenpoistajan kautta aukiota reunustavaan hulevesipainanteeseen. Erityisen suosion on saanut liikuntasalin ja kahvion pitkän räystään alla sijaitseva kulmaus, jossa voi nähdä ihmisiä oleskelemassa kiinteillä puudivaaneilla niin iltapäivän auringossa kuin sateisenakin päivänä.

Asukastalo avautuu kohti Rullakkotoria, jonka ulkotilat jatkuvat visuaalisesti ja toiminnallisesti rakennuksen sisään.

Projektin pääsuunnittelija:

Janne Jylkäs

J www.jylkasarkkitehdit.fi

Jylkäs Arkkitehdit

Arkkitehtitoimiston perusti Janne Jylkäs vuonna 2017 Espoossa. Toimisto on erikoistunut asuntosuunnitteluun yksityisistä uniikeista pientaloista, taloyhtiöihin ja kerrostaloihin, mutta tekee myös hanke- ja kaavakehitystä sekä liike- ja toimitilarakennuksia ja -suunnittelua. Suunnittelu pohjautuu aina rakennettavaan paikkaan ja paikan ehtoihin, mahdollisimman hyvin paikan luontoa ja arvoja noudattaen. Pyrimme maksimoimaan rakennuksen vuoropuhelun ympäröivän maiseman, luonnon tai kaupunkirakenteen kanssa asiakkaan toiveet huomioon ottaen. Tilojen toiminnallisuus, kalustettavuus ja arjen toimivuus on erittäin tärkeä osa suunnittelua. Rakennusten muotoilussa pyritään ottamaan huomioon rakennusosien suojaavuus sääolosuhteilta kuten vesisateelta ja auringon lämmöltä.

Pääosa osa suunnittelemistamme rakennuksista on puurakenteisia, mutta suunnittelemme rakennuksia kaikista runkomateriaaleista

kuten lämpöharkoista, CLT:stä ja betonista.

Pyrimme eri materiaalin käytöllä edistämään ilmastoystävällisten materiaalien käyttöä sekä tuomaan materiaalien avulla rakennuksen käyttäjille lämpöä ja miellyttävyyttä. Rakennuksen käytettävä materiaali ohjaa arkkitehtuuria ja suunnittelua. Pyrimme hyödyntämään materiaalien ominaisuudet rakennuksen suunnittelussa mahdollisimman hyvin. Pientalosuunnittelussa toimiston kädenjälki näkyy monella tavalla kokonaisuudessa. Isoin asia asiakkaan kannalta on toimiva ja käytännöllinen tilasuunnittelu. Skandinaavisella tyylillä tilojen ja ympäristön vuoropuhelu on läsnä vahvasti. Tilat avautuvat joka ilmansuuntaan luontoon ja ympäristöön. Arkkitehtuurin avulla suojataan suuria ikkunapintoja auringolta lippa aiheilla ja pohjoisen puolella lipattomuudella. Kadun suuntaan terassoinnit ja terassit suojaavat sisätiloja katseilta ja näin turvataan asuntojen yksityisyys suurista ikkunapinnoista huolimatta.

Visualisoinnit: Jylkäs Arkkitedit ja Studio Heikura

Pientalo, Espoon Kattilalaakso

Espoon Kattilalaaksoon on rakentumassa rinteeseen porrastuva, kolmeen tasoon rakentuva kivitalo. Tontin ainutlaatuinen ympäristö ja korkeuserot antavat rakennuksen sijoittelulle ja porrastamiselle ainutlaatuisen mahdollisuuden. Asiakkaan visio ja korkealaatuinen toteutustapa innoittivat rakennuksen suunnittelua. Rakennus sijoittuu rinteeseen terassimaisesti porrastuen siten, että alimmalta tasolta päästään suoraan kellarissa olevaan autotalliin. Ylimmältä kolmannelta tasolta eli toisesta asuinkerroksesta päästään taas teras-

sin kautta suoraan luontoon jossa sijaitsee hieno koskematon kallioluonto ja puistoalue. Rakennuksen spa-osasto ja tunnelmallinen takkahuone avautuu kallio luontomaisemaan joiden edessä oleva terassialue yhdistää rakennuksen saumattomasti kallioon kalliota mukaillen. Ylimmässä kerroksessa olevat olohuone, ruokailutila ja keittiö avautuvat suurten lasipintojen kautta alarinteen suuntaan avaten näkymät koko asuinalueen yli. Oleskelutiloja ympäröivät terassit jotka antavat näkösuojaa kadulle, mutta mahdollistavat asukkaiden nauttia näkymistä myös ulkotilojen kautta. Oleskelutiloja ja terasseja löytyy aina päivän kulun mukaan eri ilmansuuntiin.

Pyrimme maksimoimaan rakennuksen vuoropuhelun ympäröivän maiseman, luonnon tai kaupunkirakenteen kanssa asiakkaan toiveet huomioon ottaen.

Projektien pääsuunnittelijat:

Joona Koskelo ja Laura Sorri

J www.lukkaroinen.fi

Lukkaroinen

Arkkitehdit

Arkkitehti Pekka Lukkaroisen vuonna 1980 perustama arkkitehtitoimisto on nykyisin yli sadan ammattilaisen valtakunnallinen arkkitehtuuri- ja sisustussuunnittelun yritys. Monialaisen ja osaavan joukon ammattitaito kattaa laajasti arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin sekä maankäytön suunnittelun palvelut. Toimiston osaamiseen kuuluvat monipuoliset kohteet uudisrakentamisesta korjaus- ja muutosrakentamiseen. Tavoitteemme on toteuttaa toiminnallista, kestävää ja kaunista arkkitehtuuria, jossa estetiikka ja käytännöllisyys sulautuvat saumattomasti yhteen. Keskitymme vahvasti kestävään kehitykseen ja suunnitteluun varmistaaksemme, että luomamme ratkaisut vastaavat myös tulevien sukupolvien odotuksia.

J 01 Taidelukio Lumit, sivu 190 J 02 Pudasjärven Hyvän Olon Keskus "Pirtti", sivu 193

Valokuvat: Aukusti Heinonen ja Raimo Ahonen

Taidelukio Lumit, Kuopio

Lumit on 600 oppilaan luovien alojen erityislukio, jonka painopisteet ovat musiikki, tanssi ja ilmaisutaito. Taidelukion suunnittelutyö pohjautuu Kuopionlahden ranta-alueen arkkitehtikilpailun voittoon.

Yhdessä VSU Maisema-arkkitehtien kanssa tehdyssä kilpailuehdotuksessa taidelukion ja hotelli-kongressikeskuksen uudisrakennukset on sijoitettu musiikkikeskuksen kanssa monumentaaliseen rintamaan aktiivisen puistoaukion vierelle. Alueesta muodostuu valmistuessaan kaupunkikulttuurikeskus, jossa rakennettu ympäristö ja luonto yhdistyvät.

Suunnittelualue on kaupunkikuvallisesti erittäin tärkeä. Etelästä päin saavuttaessa se on sisääntuloportti Kuopion ydinkeskustaan. Alueen kerrokselliseen rakennuskantaan kuuluu merkittäviä julkisia rakennuksia 1800- ja 1900-luvuilta sekä asuin- ja liikekerrostaloja 1950–1980-luvuilta. Taidelukion ulkomuoto kunnioittaa perinteisiä kuopiolaisia piirteitä: rännikatuja ja järvimaisemaa. Selkeä jalustakappale avautuu puisen sisääntulon kautta viereiseen puistoaukioon. Jalustan päällä on ylin kerros. Sen lasisen julkisivun kautta oppilaat näkevät puistoon ja Kuopionlahdelle. Kulttuurirakennuksen elämän voi aistia ympäröiviltä kaduilta ja aukioilta. Sisätilan sydämenä on monisuuntainen esiintymislava, jonka tapahtumia voidaan seurata ruokailutilasta, katsomoportaasta ja liikuntasalista. Opetustilat kiertyvät kerroksittain katsomoportaan yllä olevan atriumin ympärille.

Vyöhykkeellisesti hierarkkisessa tilaratkaisussa avoimet ryhmätyöskentelyä painottavat oppimisympäristöt ovat aulan vierellä ja työrauhaa vaativat tilat kerroksen ulkoreunoilla. Katsomoportaissa näkyy kohteen sisustuksen keskeinen pari: puu ja betoni. Kovan ja rouhean betonin parina sisäpinnoissa on käytetty puuta monessa eri muodossa. Puun ja betonin lisäksi väripaletin peruselementtejä ovat puhdas valkoinen, dramaattinen musta ja metallinhohtoinen samppanjan sävy. Kirkkaampia tehostesävyjä on vain ripaus. Neutraali ja luonnonläheinen väritys jättääkin hyvin tilaa opiskelijoiden tuottamalle taiteelle. (01)

Työryhmä: Joona Koskelo, pääsuunnittelija, Petri Pettersson, projektiarkkitehti, Kati Kaukonen, vastaava sisustusarkkitehti, sekä arkkitehdit Okko Saurama, Simo Rasmussen ja sisustusarkkitehti Nina Keinänen.

Tavoitteemme on toteuttaa toiminnallista, kestävää ja kaunista arkkitehtuuria, jossa estetiikka ja käytännöllisyys sulautuvat saumattomasti yhteen.

Pudasjärven Hyvän

Olon Keskus ”Pirtti”

Hyvän Olon Keskus Pirtti on osa ainutlaatuista hirsirakentamisen kokonaisuutta Pudasjärvellä. Pirtti on paitsi palvelukeskus, myös kaupunkilaisten oma olohuone. Monitoimitaloon sijoittuvat kirjasto, nuorisotilat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä työllistämisyksikkö. Rakennuksessa on myös auditorio, kuntalaisten varattavissa olevia kokoustiloja, kahvila ja liiketilaa. Pääosin kaksikerroksisen rakennuksen massa on jaettu sakaroihin, jolloin rakennus sopii ympäristönsä mittakaavaan. Vesikaton muotoilulla rakennukselle on luotu omaleimaista ilmettä ja tuotu luonnonvaloa sisään rakennuksen keskiosiin. Julkisivuissa vuorottelevat massiiviset hirsiseinät ja suuret lasipinnat, joiden kautta rakennuksen julkisimmat toimin-

not avautuvat kutsuvasti ulospäin. Pudasjärven kaunis luonto ja sen eri vuodenajat inspiroivat sisustussuunnittelua. Hirsi- ja puupinnat ovat oleellinen elementti rakennuksessa. Niiden rinnalle on lisätty luonnosta inspiroituneet kuviot ja puulle sopivat murretut sävyt, jotka luovat lämpimän ja hyvinvointia edistävän tunnelman. Suunnittelussa on tehty tiivistä yhteistyötä käyttäjien kanssa. Kohteeseen suunniteltiin käyttäjälähtöiset, räätälöidyt kalusteet ottaen erityisesti huomioon käytännöllisyys, esteettömyys ja estetiikka. Taide on näyttävästi esillä sisäänkäynnistä läpi rakennuksen. (02)

Työryhmä: Laura Sorri, pääsuunnittelija, Diana Lavric, vastaava sisustussuunnittelija, sekä arkkitehdit Kristiina Heikura, Johanna Kalliainen, Mikko Alatarvas, Pirkko Kukkurainen, sisustusarkkitehdit Heidi Kurttio, Liina Yasin sekä avustava suunnittelija Päivi Juvonen.

Perustajaosakkaat:

Aleksi Rastas, Tuulikki Tanska, Olli Metso ja Tiina Antinoja

J www.muuan.fi

MUUAN

Tulevaisuusorientoitunut suunnittelutoimisto MUUAN suunnittelee kokonaisvaltaisia kestäviä alueita, rakennuksia, tiloja ja yhteisöjä ihmistä ymmärtäen. Toimisto työskentelee mittakaavoiltaan vaihtelevien alueiden, rakennusten ja tilojen parissa sekä tuottaa näkemystä huomisesta selvitysten ja tutkimushankkeiden kautta. Yrityksen töissä yhdistyy monialainen osaaminen kaupunkisuunnittelusta arkkitehtuuriin, strategisesta suunnittelusta aluebrändäykseen ja palvelumuotoilusta konseptisuunnitteluun.

Seuraavien vuosikymmenten aikana voimakkaasti kehittyvän Turun Aninkaisten alueen kokonaiskonsepti kokoaa, hahmottaa ja visualisoi alueen tulevaisuutta.

J 01 Alavuden kapunkikeskusta, sivu 198 J 02 Kaijonharjun päiväkoti, sivu 200 J 03 Casino Tampere, sivu 202

Valokuvat: Marc Goodwin ja Ville Vappula

Alavuden kaupunkikeskustan kehittäminen

Vuonna 2022 MUUAN laati Alavudelle strategisen kaupunkikehittämissuunnitelman. Sen tarkoituksena on vahvistaa keskusta-alueen elinvoimaa, parantaa saavutettavuutta, yhtenäistää kaupunkikuvaa sekä tuoda esiin Kirkkojärveä osana kaupunkikuvaa. Suunnitelmassa keskustakortteleita tiivistetään, parantaen samalla kävelyn ja pyöräilyn, yritystoiminnan sekä ajanvieton ja matkailun mahdollisuuksia. Keskustan läpi kulkee tulevaisuudessa Kuulanraitiksi nimetty kävely- ja pyöräilyreitti, jonka varrella on tapahtuma-aukio ja jota reunustamaan nousee uusi Palvelukortteli. Kehittämissuunnitelman ytimenä toimivaan Palvelukortteliin sijoittuvat kaupungin kulttuuri- ja virastotilat sekä sote-palvelut. Sen selkeä arkkitehtuuri ja harjakatot viittaavat alueelle ominaisten perinteisten rakennusten piirteisiin. Metsänvihreät puujulkisivut liittävät rakennuksen ympäristöönsä. Rakennuksen kivijalassa sijaitsee uusi, tapahtuma-aukiolle avautuva kirjasto. Samassa tasossa ovat kahvila, info ja aulapalvelut. Myös kulttuuritapahtumien järjestämiseen taipuva valtuustosali sekä kokouskeskus sijaitsevat kirjaston yläpuolella. Ylimpiin kerroksiin on sijoitettu kaupungin virastotoimintoja. Rakennussuunnittelu toteutettiin yhteistyössä Arkkitehtitoimisto HKP:n kanssa. (01)

Suunnitteluryhmä: Tiina Antinoja, Tuulikki Tanska, Tiina Paasonen, Oskari Lumikari, Anna Wawrzyniak, Alice Mattila, Mervi Karvinen, Venla Tiainen, Riina Rönnberg, Pekka Leskelä, Ami Oja, Kirsti Maaret Pesari. Kaupunkikeskustan kehittämissuunnitelman suunnitteluryhmä: Olli Metso, Aura Pajamo, Oskari Lumikari, Anna Wawrzyniak ja Jens Regårdh.

Erityispiirteenä on puun runsas käyttö sisä- ja ulkotiloissa sekä pohjoisen sää- ja valo-olosuhteiden huomioiminen.

Kaijonharjun päiväkoti, Oulu

Vuoden 2023 lopulla valmistunut Kaijonharjun päiväkoti on puurakenteinen, vähähiilinen ja haitta-aineeton tulevaisuuden päiväkoti. Erityispiirteenä on puun runsas käyttö sisä- ja ulkotiloissa sekä pohjoisen sää- ja valo-olosuhteiden huomioiminen. Runkomateriaalina on CLT. Kaikkien sisätilojen materiaalit täyttävät Joutsenmerkin vaatimukset. Rakennuksen keskellä sijaitsee valoisa ruokatila. Sen yhteydessä on suojaisa pihatasku, jonka katoksen alla voi leikkiä huonollakin säällä. Lasten ryhmätilat sijoittuvat parhaalle paikalle pihan puolelle. Tilojen värimaailmaksi valikoitui puupinnan lisäksi okra, punasavi, jäkälä ja rauhoittava harmaa. Luontoteema ja haitta-aineettomuus huomioidaan myös irtokalusteissa ja pihan leikkivälineissä. (02)

Suunnitteluryhmä: Tiina Antinoja, Olli Metso, Aleksi Rastas, Tuulikki Tanska, Xiaoyu Chen, Anna Wawrzyniak, Tytti Kaattari, Alice Mattila, Venla Tiainen.

Elämyssuunnittelun ja tilallisen suunnittelun yhteispeli loi täysin uudenlaisen kasinodestinaation.

Casino Tampere on muuntuva aikuisten viihtymispaikka, joka elää vahvasti Nokia Arenan tapahtumien rytmissä. Arenan tapahtumat jatkuvat näytöiltä kasinon puolelle. Arkkitehtuuriltaan kasino on moderni ja suomalainen. Valoisa ja vehreä Virta yhdistää kaikki kasinon toiminnot. Sen arkkitehtuurissa yhdistyvät puurakentaminen sekä älykkäät valo- ja digital signage -ratkaisut. Virran varrelle on suunniteltu seitsemän erilaista pelitilaa.

Suunnittelutoimisto Amerikan kanssa yhdessä suunniteltu Casino Tampere voitti World´s Best New Casinon -palkinnon vuonna 2022. (03)

Suunnitteluryhmä Tuulikki Tanska, Aleksi Rastas, Teemu Nojonen, Alice Mattila, Laura Lampo, Mervi Karvinen, Oona Airas, Tiina Antinoja, Xiaoyu Chen, Anna Wawrzyniak, Jussi Salmivuori, Oskari Lumikari, Mikko Lahti, Tytti Kaattari, Tomi Jokinen, Topi Vallarén.

Monialaisessa, kansainvälisessä tiimissämme on kaupunkisuunnittelijoita, arkkitehteja, palvelumuotoilijoita, konseptisuunnittelijoita, brändinrakentajia, sisustusarkkitehteja sekä tietomallinnuksen asiantuntijoita.

Casino Tampere

Projektien pääsuunnittelijat:

Tuomas Silvennoinen, Pekka Komulainen*, Leena Komulainen*, Pekka Mäkelä, Mariitta Helineva ja Arttu Suomalainen

*) Komulainen Arkkitehdit

J www.pesark.com

PES-Arkkitehdit

Valokuvat: Marc Goodwin, Toni Pallari ja Kari Pasila

PES-Arkkitehdit on palkittu arkkitehti- ja suunnittelutoimisto, jossa työskentelee noin 70, yli kymmentä eri kansallisuutta edustavaa suunnittelijaa. Toimiston pääpaikka on Helsingissä ja studio Kiinan Shanghaissa. Toimistomme työt ovat usein suuria julkisia kohteita ja liikenneterminaaleja. Meitä inspiroivat myös kaiken kokoiset haasteet, esimerkiksi laadukkaat yksityistalot sekä vaativat peruskorjaushankkeet. Haluamme suunnitella arkkitehtuuria, joka kannustaa ihmisten ja kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Luomme tiloja, joissa muodon ja toiminnallisuuden harmonia varmistaa kestävät, ihmislähtöiset ratkaisut tulevaisuudelle. Lisäksi sisustustiimimme toteuttaa itsenäisiä sisustusprojekteja, erityisesti toimitiloja ja niihin liittyvää työympäristösuunnittelua.

J 01 Villa Bumeran, sivu 206

J 02 Oikeustalo, sivu 208

J 03 OP:n innovaatiokeskus, sivu 210

J 04 Länsimetro, sivu 212

Villa Bumeran -hirsihuvila, Kirkkonummi

Huvilan arkkitehtoninen muoto muistuttaa bumerangin eleganttia kaarevuutta. Asuintilat yhdistyvät saumattomasti luonnolliseen ympäristöön ja luovat harmonisen yhteyden näiden kahden ulottuvuuden välille. Puurakenteinen huvila koostuu kolmesta erillisestä alueesta: pääoleskelutilasta, saunasta ja vierashuoneesta. Ne yhdistyvät kokonaisuudeksi leveän, kaarevan terassin ympärille. Materiaaleilla on luotu lämmin ja kutsuva tunnelma. Sisustus on suunniteltu yhteistyössä sisustussuunnittelija Esko Saarenojan kanssa. Huvila esiteltiin Grand Designs Finland -televisiosarjan toisella tuotantokaudella. (01)

Pääsuunnittelija: Tuomas Silvennoinen.

Rakennuksessa

yhdistyvät laadukkaat ja kestävät luonnonmateriaalit sekä oikeustalon arvokkuutta korostava suunnittelu.

Oikeustalo, Oulu

PES-Arkkitehtien ja Komulainen Arkkitehtien yhteistyönä toteutettu Oulun oikeustalo sisältää uudisrakennuksen ja vanhan rakennuksen peruskorjauksen. Saman katon alla ovat nyt tuomioistuimet, virastoja, toimistoja ja asiakaspalvelutiloja. PES-Arkkitehdit vastasi rakennuksen julkisivusuunnittelusta sekä sisustus- ja kalustesuunnittelusta. Oikeustalon tiloissa on erityistä huomiota kiinnitetty laatuun, akustiikkaan ja äänieristykseen. Tilat tukevat uusia

työtapoja ja digitalisaatiota, mukaan lukien sähköiset oikeudenkäynnit. Rakennuksessa yhdistyvät laadukkaat ja kestävät luonnonmateriaalit sekä oikeustalon arvokkuutta korostava suunnittelu. Rakennuksen ulkopuoli on verhoiltu graniitilla ja rapatulla tiilellä. Sisätiloissa on käytetty lämpimiä ja rauhoittavia puupintoja. (02)

Kohteen suunnittelijat: PES-Arkkitehdit ja Komulainen Arkkitehdit, Pekka Komulainen (pääsuunnittelija), Leena Komulainen ja Tuomas Silvennoinen.

OP Ryhmän innovaatio- ja koulutuskeskus, Helsinki

Puurakenteinen rakennus Helsingin Kuusisaaressa on inspiroiva ja luontohenkinen paikka tapahtumille, työpajoille ja koulutukselle. Tilaratkaisut, rakenteet ja hillitty, ajaton arkkitehtuuri on suunniteltu kestämään aikaa sekä teknisesti että visuaalisesti. Kaksikerroksinen rakennus sijaitsee rinteessä metsäisen tontin päässä. Kadulle se näkyy yksikerroksisena, osittain läpinäkyvänä ja maisemaan sulautuvana rakenteena. Vaikutelma on kevyt ja veistoksellinen, kuin sudenko -

rento, joka laskeutuu metsäaukiolle. Sisustus on valoisa ja avara. Ikkunat ja terassit avautuvat puutarhaan tai merelle, kun taas naapuritonttien puoleiset massiivipuuseinät tuovat yksityisyyttä. Päärakennusmateriaali on puu. Julkisivut on päällystetty kuusipaneeleilla ja -säleillä, sisätiloissa on saarnikatto ja parkettilattia. Mustat ikkunapuitteet ja viiluseinät luovat kontrastin puunsävyille. Taidetta ja designia asiakkaan kokoelmista on esillä kaikkialla. (03)

Suunnittelijat: Tuomas Silvennoinen (pääsuunnittelija), Pekka Mäkelä ja Mariitta Helineva.

Länsimetron Finnoon ja Kaitaan asemat, Espoo

Finnoon ja Kaitaan asemat sijaitsevat uusilla ja kehittyvillä alueilla, jonne ne muodostavat uudet liikenteen solmukohdat ja maamerkit. Finnoon asema viittaa läheiseen merenrantaan, ainutlaatuiseen lintukosteikkoon ja liito-oravapuistikkoon. Sisäänkäyntirakennusten metallilevyverhouksissa ja lasipinnoissa kuvastuu kosteikon kasvillisuus graafisena kuviointina. Sama toistuu sisäpuolen lasipinnoissa. Laiturihalli on epäsymmetrinen. Eteläpuolen seinän yläosan aaltoileva metalliverhous symboloi merta, rannikkoa ja lintukosteikkoa. Pohjoispuolella seinäpintaa hallitsee alumiinilevyihin leikattu Leena Nion teos ”Haavekuvia”, jonka pitsimäiset kuviot viittaavat merelliseen luontoon. Kaitaan aseman pääsisäänkäynnin ympärille rakentuu aikanaan asuinkerrostalojen korttelialue. Asemasuunnittelun teemana oli kaupunkisuunnittelun mukaisesti ”vehreät korttelipihat”. Tämä näkyy aseman ulkovaipan ja alakattopintojen verkkolevyverhouksissa, jotka symboloivat puuston lehvästöä. Sisäpuolen betonipinnat kuvastavat puuston vankkaa rungostoa. Asemalaituria kiertää Antti Tantun taideteos ”Juurtuminen”. (04)

Pääsuunnittelija: Arttu Suomalainen.

Kirjassa esiintyneet

arkkitehtuurivalokuvaajat

Aki Loponen www.pictuner.fi

Anders Portman www.kuvio.com

Aukusti Heinonen www.aukustiheinonen.com

Hannu Rytky www.hannurytkyphotography.com

Kalle Kouhia www.kallekouhia.fi

Kari Palsila www.karipalsila.fi

Marc Goodwin www.archmospheres.com

Marko Kallio www.skyfox.fi

Martin Sommerschield www.kuvio.com

Martti Järvi www.marttijarvi.com

Mika Huisman www.decopic.com

Mikko Ala-Peijari www.photocom.fi

Outi Aalto www.aaltophotography.fi

Raimo Ahonen www.raimoahonen.photodeck.com

Sami Saastamoinen www.samisaastamoinen.com

Timo Arbeiter www.artimo.ee

Toni Pallari www.tonipallari.com

Tuomas Uusheimo www.uusheimo.com

Vesa Voitto Sakari www.vesavoittosakari.com

Ville Vappula www.villevappula.com

Wellu Hämäläinen www.welluhamalainen.com

FinnArc -kirjasarjan toinen osa kertoo suomalaisten arkkitehtitoimistojen tuottamien suunnitelmien esittelystä valmiiden kohteiden kuvamateriaalin ja tarinan muodossa. Kirja sisältää kevyen läpileikkauksen suomalaisesta nykyarkkitehtuurista. Arkkitehtitoimistojen viimeaikaiset suunnittelutyöt ja heidän omat tarinansa muodostavat kirjan olennaisen sisällön. Luomme katsauksen myös puuarkkitehtuuriin, joka on nousussa oleva trendi ja jonka ekologisuus ja kestävä kehitys muodostaa mielenkiintoisen suunnitteluympäristön arkkitehtuurin näkökulmasta ja siksi olemme ottaneet myös tämän aiheen kirjan sisällössä huomioon. Alan asiantuntijat kertovat näkemyksiään puuarkkitehtuurin ja puurakentamisen tulevaisuuden merkityksestä.