Svenska i Joensuu? - Kyllä vain!

Teksti: Jaana Kolu sekä Melina Bister, Elna Hänninen ja Satu Pirhonen

Ruotsin kielen ja Pohjoismaiden asiantuntijoita valmistuu myös Itä-Suomen yliopistosta! Ruotsia on opiskeltu Itä-Suomen yliopistossa ja Joensuun yliopistoa edeltävässä korkeakoulussa yhteensä yli 50 vuotta.

Joensuun korkeakoulussa ruotsia alettiin opettaa jo 1.8.1970 ja ruotsin kielen apulaisprofessuuri perustettiin 1.9.1974. Tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistossa opiskelee 93 opiskelijaa pääaineenaan ruotsia. Sivuaineopiskelijoita on 160. Kahden viimeisen vuoden aikana (2019–2020) meiltä on valmistunut ennätysmäärä maistereita eli peräti 27! Ruotsin kielen opiskelu Itä-Suomen yliopistossa on hyvässä nosteessa ja toivomme, että myönteinen kehitys jatkuu!

Opiskelijat saavat sujuvan suullisen ja kirjallisen kielitaidon lisäksi myös monia työelämässä tarvittavia taitoja, kuten vuorovaikutus-, viestintä- ja digitaitoja sekä projekti- ja ongelmanratkaisutaitoja. Opinnoissa voidaan suuntautua aineenopettajiksi ja kieliasiantuntijoiksi sekä opiskella myös kääntämistä. Sivuaineita voi valita varsin vapaasti oman kiinnostuksen mukaan ja näin rakentaa itselleen yksilöllinen tutkinto.

Ruotsin kielen opintoihin sisältyy vähintään kuuden viikon kieliharjoittelu, jonka opiskelija voi tehdä Ruotsissa, muissa Pohjoismaissa tai ruotsinkielisellä alueella Suomessa. Jotkut opiskelijat suorittavat kieliharjoittelun sekä osan ruotsin opinnoistaan vaihto-ohjelmien avulla esimerkiksi Uppsalan tai Göteborgin yliopistossa. Kieliharjoittelun voi suorittaa myös tekemällä kesätöitä Ahvenanmaalla tai Ruotsissa sekä suorittamalla Nordkurs-kielikurssin kesällä, esimerkiksi Göteborgissa. Opiskelijat ovat kokeneet kieliharjoittelun erittäin tärkeäksi osaksi opintojaan sekä kielitaidon että kulttuurin tuntemuksen kannalta.

Opintojen entistä selkeämmät työelämäyhteydet huomioidaan mm. Itä-Suomen yliopistossa 2019 alkaneessa HUMUS-hankkeessa (Humanistit uudistuvassa työelämässä) jonka tavoitteena on saada Itä-Suomen yritysten tarpeet kuuluviin. Hanke auttaa paikallisia yrityksiä myös tunnistamaan liiketoiminnastaan kohtia, joihin humanistinen osaaminen tuo lisäarvoa ja ratkaisuja. Ruotsin opetusohjelmaan on esimerkiksi tulossa työelämän projektikurssi, jossa projektit voivat olla toimeksiantoja paikallisilta itäsuomalaisilta yrityksiltä. Opiskelijat voivat tehdä myös maisterin tutkintoon kuuluvan pro gradu -tutkielmansa työelämälähtöisesti. Toivomme myös lisää yhteistyöavauksia paikallisilta yrityksiltä!

Tällä hetkellä ruotsin oppiaineessa toimii viisi opettajaa ja amanuenssi, mutta suunnittelemme ja toteutamme monia opetusjaksoja yhteistyössä yli oppiainerajojen esimerkiksi käännöstieteen ja työelämälähtöisten kurssien yhteydessä.

Kuva: Melina Bister

Yliopisto-opettaja Satu Pirhonen: ”Toimin ruotsin kielen ns. syntyperäisenä opettajana. Olen syntynyt Ruotsissa, ja kävin siellä täysin ruotsinkielisen koulun. Filosofian maisterin tutkintoni olen suorittanut ruotsinkielisessä yliopistossa Åbo Akademissa. Olen suorittanut pedagogisia opintojani myös Turun yliopistossa. Olen saanut Nordkurs-stipendin opintoihini Islannin yliopistossa, Färsaarten yliopistossa ja Grönlannin yliopistossa. Minulla on lisäksi korkeakoulututkinto toiselta alalta. Olen työskennellyt suuressa kansainvälisessä öljy- ja energiayhtiössä ennen tuloani Itä-Suomen yliopistoon.”

Yliopisto-opettaja Elina Ikonen: ”Olen kotoisin Kajaanista, mutta olen opiskellut ja suorittanut maisterin tutkintoni täällä Joensuussa. Opetan mm. kielioppia ja kielihistoriaa.”

Yliopisto-opettaja Elna Hänninen: ”Olen meidän opetiimin paljasjalkainen joensuulainen, aloittanut yliopistolla työskentelyn silloisessa Joensuun yliopistossa vuonna 2009. Nyt vastaan mm. suullisen viestinnän ja ääntämisen opintojaksoista. Skåne on erityisen lähellä sydäntäni ja sinne palaan kerta toisensa jälkeen, jos et ole siellä vielä vieraillut, niin suosittelen”

Apulaisprofessori Jaana Kolu: ”Olen kotoisin Pohjois-Suomesta Keminmaalta ja työskennellyt myös Lapin yliopistossa sekä Jyväskylän yliopistossa, jossa väittelin myös tohtoriksi 2017. Olen tutkinut muun muassa ruotsinsuomalaisten ja Torniojokilaakson kaksikielisisten nuorten kieleilyä eli ruotsin ja suomen kielen käyttöä samassa keskustelussa sekä kaksikielisten puhujien kielellistä identiteettiä. Teen tutkimus- ja opetusyhteistyötä myös Tukholman, Uppsalan ja Linköpingin yliopistojen kollegoiden kanssa.”

Yliopistonlehtori Melina Bister: ”Olen työskennellyt Itä-Suomen yliopistossa syksystä 2017 ja viihtynyt mainiosti. Aiemmin opiskelin ja työskentelin Helsingin yliopistossa. Voisi kuvitella, että ruotsin kieli on varsin eksoottinen kieli pohjoiskarjalaisille, mutta esimerkiksi Joensuun kaupungin alkuaikoihin ruotsin kieli kuului luonnollisena osana. Tutkimukseni kohteena onkin nuoren Joensuun ruotsinkielisten asukkaiden kielellinen ja paikallinen identiteetti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, eli aikana, jolloin nationalistinen suomenkielisyyden korostaminen oli syntyvälle kansakunnallemme tärkeää. Tutkin mm. pormestarinna Fanny Nystenin (18521943) kirjeenvaihtoa perheensä kanssa.

Kuva: Elna Hänninen

Ruotsin opiskelijoiden ainejärjestön Godiksen toiminta on erittäin vilkasta. Godiksen puheenjohtaja Sara Veramo ja varapuheenjohtaja Tytti Segerman kertovat:

Tärkeä osa Godiksen toimintaa on erilaisten vapaa-ajan aktiviteettien järjestäminen yksin ja yhdessä toisten ainejärjestöjen kanssa. Niiden parissa on hyvä tuulettaa aivoja opiskeluiden ohessa. Vuosittain godislaiset pääsevät tapaamaan muiden yliopistojen pohjoismaisten kielten ja ruotsin kielen opiskelijoita, eli nordisteja, Nordistiristeilyllä ja Nordistipäivillä. Tapahtumiin on aina mukava mennä, sillä nordistien kesken vallitsee hyvä yhteishenki.

Kuva: Satu Piipponen

Jag heter Suvi Hakkarainen och jag har studerat svenska vid Östra Finlands universitet i nästan fem år nu. Jag är alltså i slutskedet av mina studier och hoppas att bli färdig med studierna inom den närmaste framtiden. Jag fick precis färdigt min pro gradu-avhandling, där jag undersökte svensklärarnas och abiturienternas erfarenheter och åsikter om det nya digitala studentprovet. Jag fick intressanta resultat om ett outforskat tema, vilket jag är glad över.

Svenskstudierna vid universitetet har varit jättegivande och mycket intressanta. Jag har fått lära mig bl.a. hur det svenska språket har utformats genom tiderna, vad de olika grammatiska strukturerna bygger på och hurdana särdrag det finns i svenskan. Det har även funnits intresseväckande valfria kurser att välja emellan, såsom en kurs där vi undersökte äkta gamla svenskspråkiga brev från 1800- och 1900-talet. Dessa kurser har hjälpt mig att fördjupa mitt kunnande. Jag har också börjat tänka på svenska, eftersom allt sker på svenska i studierna. På det sättet har språket även blivit en del av min identitet.

En av de mest minnesrika erfarenheterna har säkert varit språkpraktiken, som jag genomförde på Åland under sommaren 2018. Där fick jag verkligen pröva mina språkkunskaper i det verkliga livet och jag lärde mig mera om språket, och livet överhuvudtaget, än någonsin på skolbänken. Det absolut bästa med studierna har alltså varit mångsidigheten, och förstås härliga studiekamrater och lärare. Det finns en stark samhörighetskänsla mellan studerandena, och det har gett mig uppmuntran till att försvara det ofta förtalade svenska språket.

Jag studerar på ämneslärarlinjen och fick göra min sista lärarpraktik vid Språkcentret på Östra Finlands universitet. Det var en betydande erfarenhet för mig, för det hjälpte mig att förstå hurdant arbete jag skulle vilja göra i framtiden. Tack vare svenskstudierna förstår jag det svenska språket mera djupgående, så att det nu är möjligt för mig som lärare att förklara t.ex. grammatik för eleverna så att de förstår varför någon struktur är som den är. Och det är ju fantastiskt! •