På Malmen eller på Bro Gatan i Joensuu?

Teksti: Theo Silnicki Kettunen • Kuva: Silje Bergum Kinsten/norden.org

FM Théo Silnicki Kettunen on tutkinut opinnäytetyössään Joensuun vanhaa kadunnimistöä. Kaupungin perustamisesta 1848 ainakin vuoteen 1917 saakka kadunnimistö oli myös ruotsinkielistä, vaikka kaupungin asukkaat olivat suurelta osin suomenkielisiä.

Vuonna 1848 Venäjän keisari myönsi Joensuulle kaupunkioikeudet ja allekirjoitti maanmittari Claes Wilhelm Gyldénin laatiman asemakaavaehdotuksen, jonka kadunnimistö muistuttaa monelta osin tämänhetkisen ruutukaavan kadunnimistöä (Gyldén: 1848.) Asemakaavan ruotsinkielisyys on kuitenkin asia, jota harvoin tuodaan esille. Tämä ei sikäli ole ihmeellistä, sillä olihan virkakieli tuolloin ruotsi, joten miksipä asemakaava ei olisi ollut ruotsinkielinen. Väestö oli kuitenkin suurimmaksi osaksi suomenkielistä, esimerkiksi vuonna 1880 kaupungin asukkaista 98.7% oli suomenkielisiä, joten varsinaista hyötyä ruotsinkielisestä asemakaavasta tuskin oli kaupunkilaisille (Ahonen 1985).

Kaupungin kattava historiantutkimus mainitsee vanhan ruotsinkielisen nimistön, muttei tutki asiaa tarkemmin. Tutkimuksesta (Ahonen 1985) selviää kuitenkin, että kadunnimistö oli sekä suomen- että ruotsinkielistä vuoteen 1910 asti. Vuosina 1910–1916 esiintyi lisäksi myös venäjänkielinen rinnakkaiskadunnimistö. Kadunnimistö ei kuitenkaan ollut erityisen suosittua kansalaisten keskuudessa. Kaupunki kasvoi hitaasti, ja kadunnimistö muodostui kehittyvien katujen varsille viiveellä. Esimerkiksi vuonna 1878 Joensuussa oli vain 11 katua. Vuonna 1900 katujen määrä oli jo 21. On siis syytä olettaa, että useilla näistä kaduista oli myös ruotsinkielinen kadunnimikilpi suomenkielisen kilven rinnalla.

Joensuun ruotsinkielinen kadunnimistö oli nuorta ja todennäköisesti käännetty suomenkielisestä nimistöstä. Suurin osa niistä liittyi ammatteihin, ilmansuuntiin ja kaupungin sijaintiin jokeen nähden. Kadunnimi muodostuu usein kokonaan käännetyistä nimistä, joissa suomenkielinen ja ruotsinkielinen nimivariantti vastaavat merkitykseltään toisiaan.

Kokonaan käännettyjä kadunnimiä olivat: Öfrehamn Gatan (Yläsatamankatu), Niska Gatan (Niskakatu), Bro Gatan (Siltakatu), Fors Gatan (Koskikatu), Malm Gatan (Malmikatu), Fiskare Gatan (Kalastajankatu), Prest Gatan (Papinkatu), Sjömans Gatan (Merimiehenkatu), Torg Gatan (Torikatu), Strand Gatan (Rantakatu), Magasin Gatan (nykyään Louhelankatu), Köpmans Gatan (nykyään Kalevankatu), Lasarets Gatan (nykyään Sairaalakatu), Hantverkare Gatan (nykyään Sepänkatu), Skolmestare Gatan (nykyään Koulukatu), Nikolai Gatan (nykyään Kirkkokatu) ja Rådhus Gatan (nykyään Kauppakatu).

Muutama kadunnimi on käännetty vain osittain, mikä on kiinnostavaa nimistöntutkimuksen kannalta. Esimerkiksi kadunnimet Suvando Gatan (Suvantokatu) ja Niska Gatan (Niskakatu) ovat tällaisia. Näitä ei ole esiintynyt ruotsiksi, eikä näitä ehkä ole osattu kääntää kokonaan Lungvatten Gataniksi tai Nacke Gataniksi. Syytä siihen, miksi nämä ovat vain osittain käännettyjä, on vaikea esittää (Silnicki Kettunen 2019).

Muutamissa ilmansuuntaa ilmaisevissa kadunnimissä on eroa käännöksissä. Södra Linden (nykyään Eteläkatu, Westra Linden (nykyään Länsikatu) ja Norra Linden (nykyään Pohjoiskatu) sisältävät määriteosan `Lind´ (suomeksi lehmus). Tämä oli suomenkielisessä vanhassa kadunnimessä kirjoitettu määriteosalla `-Linja´, joka ei ilmaise samaa asiaa.

Ruotsin kielen kannalta mielenkiintoisin kadunnimi on Malm Gatan (Malmikatu). Katu on todennäköisesti saanut nimensä Joensuussa toimineesta sotilaiden harjoituskentästä ”Malmen”, joka esiintyy jo kuninkaallisissa kartoissa 1700-luvun lopulla. (Hougberg 1792). Artikkelissaan, Karjalan Jääkärijoukko Suomen Sodassa 1808 osa 1, professori Veijo Salonheimo (1988: 15) nimittää aluetta ”Malmiksi”. Nimi voisi toki olla peräisin Vänrikki Stoolin tarinoiden sankarista, kenraali Malmista, joka tunkeutui Karjalaan asti vuonna 1808 (Riksarkivet: 2018). Tämä tulkinta on kuitenkin epätodennäköinen. Niin tai näin, Malmikatu näyttäisi siis olevan Joensuun ainoa ruotsalaislähtöinen kadunnimi (Silnicki Kettunen 2019). Kiinnostavaa on joka tapauksessa se, että Joensuussa on ollut merkittävä ruotsinkielinen paikannimistö, joka on nykyisin jäänyt unholaan. •

Kuva: Silje Bergum Kinsten/norden.org

Lähteet:

Ahonen K, Vesajoki H, Huurre M, 1985. Joensuun kaupungin historia: 1, Joensuun kaupunki 1848-1920. Joensuu: Joensuun kaupunki. Kirjapaino Oy Maakunta Gyldén C.W, 1848. Förlslag till byggnadsplan, Joensuu stad i Libelits Socken af Kuopio län…, Heikki Rantatupa historialliset kartat. Tuottaja: www.vanhatkartat.fi, Jyväskylän julkaisuarkisto. Osoitteessa: https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/54602 28.3.2021 30.3.2021. Hougberg, Speciel CARTA öfver JOENSUU-PAJS. Joensuun Kaupunki, 1949. Joensuun Kaupunki 1848-1949 Satavuotismuisto Julkaisu, s. 36. Helsinki: Kirjapaino osakeyhtiö. Riksarkivet 2018. Carl Wilhelm Malm, svensk biografiskt lexikon (art av Alf Åberg), Osoitteessa: https://sok.riksarkivet.se/sbl/artikel/10189 30.3.2019. Salonheimo V, 1988. Karjalan Jääkärijoukko suomen sodassa 1808 osa 1. Karjalan Jääkäri 3/1988. Joensuu: PunaMusta. Ositteessa: https://asiakas.kotisivukone.com/files/pkarprperinnekilta.ota.fi/Korpisoturi/karjalanjaakari_19 88_03.pdf 30.3.2019 Silnicki Kettunen T, 2019. LIBELITS, JOENSUU OCH NYSLOTT; SVENSKSPRÅKIGA ORTNAMN I TRE ÖSTFINSKA KOMMUNER FRÅN 1600-TALET TILL NUTIDEN. Östra Finlands universitet, Filosofiska fakulteten, Svenska språket, Pro gradu-avhandling.