Ympyrähullut kavereineen – Huittisten Pohjola-Norden ry

Teksti ja kuvat: Tarja Eklöf

Huittinen on mukava pikkukaupunki Satakunnassa. Turusta ja Tampereelta, Raumalta ja Porista tänne ajelee noin tunnissa ja Helsingistäkin kahdessa ja puolessa. Huittisissa on kymmenisentuhatta asukasta ja laajalti viehättävää maalaismaisemaa, mutta myös vilkasta liike-elämää. Huittisissa on paljon kivijalkaliikkeitä, joista löytyy kaikkea mitä tarvita saattaa, ja hämmästyttävän runsaasti julkisia taideteoksia kulkijoita ilahduttamassa. Aivan keskustassa kahden pääkadun, Risto Rytin kadun ja Lauttakylänkadun, risteyskohdassa näkee yhdellä silmäyksellä useita taideteoksia.

Keskustan liikenneympyrä

Nykyisin Lauttakylänkadun alkupäätä hallitsee vuonna 2012 valmistunut liikenneympyrä, joka korvasi aiemman hankalan t-risteyksen. Vanha risteys muistetaan paikkakunnalla vieläkin miljoonaristeyksenä. Nimensä miljoonaristeys sai siitä, että sen tuntumassa oli useita pankkeja. Liikenneympyrä helpottaa kovasti liikenteen sujuvuutta. Enää ei tarvitse ruuhka-aikaan odotella risteävän kadun tulijoita. Autot sujahtelevat sutjakasti sopiviin väleihin liikenneympyrän liikenteen sekaan ja poistuvat sieltä vikkelästi omiin suuntiinsa.

Ympyrähullut

Liikenneympyrän keskustassa komeilee taideteos, jonka muodostavat kivetyksestä nousevat kuusi erikokoista valaisinpylvästä ja kaksi pronssista mieshahmoa. Vanhempi mies seisoo selkä suorana ja katselee ympyrän keskellä valopylväässä sinnittelevän nuoremman miehen suuntaan. Kilpailun tuloksena kuvanveistäjäkaksikko Heli Ryhäsen ja Matti Kalkamon teokselle valikoitui nimeksi Ympyrähullut. Taideteos paljastettiin 28.9.2012 Huittisten kauppiastapahtuman, Hullun Yön, yhteydessä asiaan kuuluvin juhlallisuuksin ja ohjelmineen.

Jo samana vuonna teos valittiin Vuoden ympäristötaideteokseksi. Palkinnon myönsi Ympäristötaiteen säätiö, joka on antanut vuosittain vastaavan palkinnon vuodesta 1994 lähtien pysyvälle tai tilapäiselle teokselle.

Ympyrähullut

Ympäristötaiteen säätiön perusteluina valinnalle oli teoksen erityinen ja herkkä moniulotteisuus sekä sen suhde ympäristöönsä. Liikenneympyrän todettiin olevan suomalaisen kaupunkitilan eristetty saari. Siihen sijoitettuna teos on mittasuhteiltaan luonteva. Se on taiteellisesti tasokas ja ammattimainen ja asettuu osaksi ympäristöään luontevalla tavalla. Ympyrähullut-teoksessa olosuhteet ja taide muodostavat kokonaisuuden, joka on tasapainoinen ja paikkaan sopiva. Humoristinen taideteos on saanut yllin kyllin huomiota osakseen heti alusta lähtien.

Doris, Boris ja Suprealistinen kaupunki

Mitä kaikkea nuo Ympyrähullujen mieshahmot lienevätkään vajaan kymmenvuotisen elonsa aikana jo nähneet paikaltaan. Nuoremmalla hahmolla on hyvä näkymä Risto Rytin kadun ja Pennintien risteyksen tuntumaan Kauppakeskus Doriksen parkkipaikalle. Katse kiinnittyy sen reunalla reippaasti askeltavaan naishahmoon, jonka muodot ovat syntyneet lasikuidusta ja lujitemuovista. Tämä kuvanveistäjä Heli Ryhäsen Matkalla-taideteos tunnetaan Huittisissa lempinimellä Doris. Teos on yksi Katugalleria Huittinen -projektin myötä kaupunkiin katujen ja kauppamatkojen varrelle, puistoihin ja julkisiin tiloihin tulleista taideteoksista. Ensi visiittinsä taideteos teki Huittisiin projektin yhteydessä vuonna 1996. Silloin sen sijoituspaikka oli keskellä

Lauttakylänkatua liikenteenjakajassa torin kohdalla. Sittemmin teos päätyi Osuuspankki Satakunnan kokoelmaan ja niinpä Doris jatkaa juoksuaan nykyisellä paikallaan määrätietoisesti ja ylväänä Paavo Nurmen askelin. Onpa hän joskus saanut kutreilleen ylioppilaslakin ja kukkaseppeleenkin.

Matkalla

Doriksella on mielenkiintoista katseltavaa. Pennintien toisella puolella olevan liiketalon päädyssä kiiltelee kivilaatta. Graniittinen laatta on osa Leonhard Lapinin teosta Suprealistinen kaupunki II. Lapin on ainoa elossa oleva oman ismin luonut taiteilija ja Huittinen ainoa suomalainen suprealistinen kaupunki. Lapinin suprealismi Huittisissa on suomalaisista kivistä hiotut laatat. Hänen teoksensa tuli tänne Katugallerian myötä vuonna 1998. Laatoilla hän merkitsi alun perin 13 rakennusta kaupungin ydinkeskustassa tai aivan sen tuntumassa ja suurin osa niistä on edelleen paikoillaan.

Suoraan Doriksen edessä liiketalon pihalla häämöttää puhelinkoppi. Sen sisällä seisoo jämäkästi muhkea, tukeva mieshahmo. Senkin materiaalina on lujitemuovi ja lasikuitu. Taideteos on Heli Ryhäsen ja Matti Kalkamon Esteitä. Huittislaisittain teos tunnetaan Boriksena. Teos on vuodelta 1997 ja alun perin se on tehty Puhelu-näyttelyyn Tampereen nykytaiteen museoon. Huittisiin taideteos päätyi Huittisten Puhelin -yhtiön hankintana yrityksen täyttäessä 105 vuotta. Nykyisin teos on kaupungin omistuksessa. Teos kuvasi aikansa henkeä ja sitä, kuinka oli mahdollista jäädä historian jalkoihin ja tekniikan vangiksi. Taiteilijat ovat todenneet, että teos synnytettiin pohtimaan julkisen ja yksityisen suhdetta, mutta sitten siitä tuli Doriksen mies. Lasinen puhelinkioski on läpinäkyvänä hyvin julkinen tila. Sen sisällä kuitenkin hoidettiin puhelimessa yksityisiä asioita. Tänä päivänä puhelinkopit ovat historiaa, samoin puhelujen yksityisyys. Nykyisenä matkapuhelinten aikakautena kuka tahansa saattaa päästä osalliseksi toisten kuulumisista, halusipa tai ei.

Avignon

Boriksen vieressä on toinenkin hahmo. Liiketalon oven syvennyksessä lymyilee kookas metallinen kasvokuva Avignon. Taideteos on Katugallerian puuhamiehen Hannu Aaltosen työ vuodelta 2008. Vaikutteita taiteilijan työhön on antanut afrikkalainen taide. Värikäs naamio muistuttaa vanhan afrikkalaisen taiteen arvokkaasta annista eurooppalaiselle nykytaiteelle. Tämä teos puolestaan katselee Risto Rytin kadun toiselle puolelle, kaarevan talon suuntaan. Talon toisessa päässä on myös yksi Leonhard Lapinin Suprealistinen kaupunki II -teoksen graniittilaatoista. Aurinkoisena päivänä laatan pintaan syntyy heijastuksia naapurirakennuksista.

Avignon

Pankkiaukio

Ympyrähullujen vanhemmalla mieshahmolla on hyvä näkyväisyys kaarevan talon päätyyn Pankkiaukiolle. Aukio on viehättävä penkkeineen ja mukulakivetyksineen. Kesäisin sitä koristavat kauniit kukat. Aukiolla on ajoittain erilaisia tapahtumia ja myyjäisiä. Silloin alue täyttyy iloisista ihmisistä ja puheensorinasta.

Suihkukaivo ja yölokero

Vielä Ympyrähullujen nuorempi hahmo taitaa kurkistaa Lauttakylänkadun yli vanhan Säästöpankin talon pihaan. Aikoinaan sen kiiltelevän spektroliittiseinän edessä solisi suihkukaivo altaineen ohikulkevia ilahduttamassa. Taisipa joku vikkelä lapsonenkin joskus käväistä kastautumassa altaassa. Seinällä suuri kello mittasi ajan kulumista. Pankki avautui talossa vuonna 1960 ja oli valmistuessaan varsin moderni. Yksi tuon ajan erikoisuus oli pankin seinässä ollut yölokero. Sen luukku avautui ulos. Lokeron avaimen haltija saattoi pankin sulkeuduttua mihin vuorokauden aikaan tahansa avata luukun ja pudottaa siitä rahansa tai arvoesineensä kirjekuoressa tai paketissa, joka sitten päätyi talteen pankin holviin. Nykyisin tilat pitävät sisällään toisenlaista toimintaa.

Ympyrähullujen kaverukset jatkavat omaa hiljaista eloaan. Samoin lähistöllä olevat muut taideteokset. Liikenne soljuu liikenneympyrässä. Mutta elämä kaupungissa jatkuu vilkkaana. Huittinen toivottaa makailijat ja muut kävijät lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan kaupunkiin, sen nähtävyyksiin, kulttuurikohteisiin, kauppaliikkeisiin, ruokapaikkoihin ja tietysti huittislaisiin. •

Esteitä