Pressin 1/2011

MCI MCI PRESSIN LEHTI SINULLE, JOKA HALUAT TAVOITTAA JÄSENESI JA ASIAKKAASI

1/2011

PRINTIN KUOLEMA? Esillä visuaalisten ratkaisujen kirjoa Verkkolehtien kehityssuunta

Painoimme jokainen tähän lehteen oman jälkemme.

2

MCI PRESSIN KESÄ 2011

PÄÄKIRJOITUS

Lisäsikö kiinnostusta?

A

siakaslehden, siinä missä koko markkinointiviestinnänkin, olennaisena tehtävänä on lisätä yhteisön kiinnostavuutta sidosryhmänsä parissa. Edellinen Pressin onnistui tehtävässään hyvin. Yli 57 prosenttia lukijoista koki lehden lisänneen kiinnostusta MCI Pres- näköisiä julkaisuja entistä nopeammalla toimintatavalla. siin. Pressinin lukema ei ole Ei liene sattumaa, että asiakaslehtialan merkittävimmät poikkeavan korkea tekemis- toimijat perustettiin juuri tuolloin. Näin myös MCI Press sämme lehdissä, päinvastoin. oy, joka aluksi toimi eri nimellä. Sivulla 62 pääset lukeHyvin tehty asiakaslehti on- maan nimikommelluksistamme lähes 25-vuotisen taipakin lyömätön kiinnostuksen leemme aikana. lisääjä. Jos kiinnostuit lisäParhaillaan on käynnissä toimialan seuraava suuri murmään kiinnostustasi, käännä ros sähköisten ratkaisujen tullessa osaksi lehden teon sivulle 32. arkea. Murros ei pelkästään muuta jakelukanavia vaan Asiakaslehtitoimialan myös koko lehden tuotantotavan. Tämä antaa yksittäiedellinen suuri murros oli sille ihmisille mahdollisuuden tehdä lehtiä ja jakaa niitä 80-luvun puolivälissä. Page- onnistuneesti verkon avulla. Sivulta 16 voi lukea, mitä Maker ja QuarkXPress -jul- mieltä aikakauslehtijournalismin professori Maija Töyry kaisuohjelmistojen käyttö on printin tulevaisuudesta. Sähköisillä ratkaisuilla hänet yhdessä Macintoshien kans- haastaa verkkomediaratkaisujen suosikkialustaksi noussa edesauttoi uutta ja jous- seen Drupalin asiantuntija Joonas Kiminki sivulla 42. tavampaa lehdentekotapaa.

Jotta viesti saataisiin mahdollisimman hyvin perille, se Reprokamerat ja taittopöy- on olennaista tarjota lukijalle hänen käyttämässään juldät jäivät sivuun ja pienehkö- kaisukanavassa. Pressin ilmestyy neljän julkaisukanavan kin toimitus pystyi luomaan kautta: painettuna lehtenä, verkkojulkaisuna (osoitteessa mielenkiintoisia ja näyttävän mcipress.fi), uutiskirjeenä (muista tilata!) ja sosiaalisessa mediassa sekä Facebookissa (liity MCI Press faniksi!) että Twitterissä (seuraa MCI Presssiä!). Näin pysyt mahdollisimman hyvin perillä asiakaslehtialasta!

Arjen keskellä asioita tulee tehtyä vanhalla totutulla tavalla. Me etsimme yli 20 vuoden kokemuksella ja innovatiivisella otteella jokaiselle toimijalle ja kohderyhmälle sopivimpia ratkaisuja. Jos kaipaat julkaisusi toteutukseen uusia ideoita ja luotettavaa kumppania, käänny meidän puoleemme!

Jyrki Lehto jyrki.lehto@mcipress.fi

MCI PRESSIN KESÄ 2011

3

MCI Press oy:n asiakaslehti 1/2011 Julkaisija: MCI Press oy, Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki, puh. (09) 2525 0250, faksi (09) 2525 0251, www.mcipress.fi Päätoimittaja: Jyrki Lehto jyrki.lehto@mcipress.fi Toimitusneuvosto: Leena Elomaa, Heidi Hänninen, Mia Lehto, Javier Mansilla, Tiina Parikka, Riikka Sippola, Susanna Tuononen, Pirjo Tykkä ja Nico Öfverström Painatus: Libris Oy Helsinki Painos: 3 500 kpl Paperit: Sisäsivut: MultiArt Silk 130 g/m2, kansi: MultiArt Silk 200 g/m2 Myynti: Papyrus Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.mcipress.fi/osoitteenmuutos, puh. (09) 2525 0250 ISSNtunnus: 1799-1102 Tarjouspyynnöt: mia.lehto@mcipress.fi Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen lupaa.

Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta MCI Pressin kantaa.

Pysy matkassa! Seuraa MCI Pressiä Facebookissa ja Twitterissä tai tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

Muista myös varmistaa seuraavan lehden perilletulo tarkistamalla osoitetietosi tai vinkkaa lehtialasta kiinnostuneesta kollegastasi, niin lisäämme hänetkin postituslistalle. www.mcipress.fi/osoitteenmuutos

4

MCI PRESSIN KESÄ 2011

SISÄLTÖ

8 Poimintoja meiltä ja mediasta Useat tutkimukset puhuvat asiakas-,­ammattija järjestölehtien puolesta. Lyhyesti-osiosta löytyy tutkimustuloksia, jotka osoittavat näiden lehtien tärkeän roolin ja myös kertovat, miten ja millä keinoilla näitä lehtiä on viime vuonna kehitetty MCI Pressissä.

16

Printti elää ja voi hyvin

P

u t et

Aikakauslehtijournalismin professori Maija Töyry pohtii painetun lehden tulevaisuuden roolia.

Jäsenistön tavoittamiseen tarvitaan erilaisia ­keinoja ja monipuolista viestintä­ kanavien hyödyntämistä.

16

Ai n

e i T Lh öjä

Menikö perille?

yh aa teis

22

raken t

MCI PRESSIN KEVÄT 2011

Sähköiset kanavat tuovat LEHDENTEON PROSESSIN LÄHEMMÄS LUKIJAA. Aikakauslehtijournalismin professori Maija Töyry toivoo painettujen lehtien kehittyvän myös entistä PERSOONALLISEMMIKSI ja yksilöidymmiksi tuotteiksi.

MCI PRESSIN KEVÄT 2011

MCI PRESSIN KESÄ 2011

17

5

SISÄLTÖ

Kaiken karvaisia kolumneja

28

Millaiseen kolumniin sinä tarttuisit?

Kolumnit muistuttavat yhä enemmän muita artikkeleita ulkoasultaan. Perinteinen kolumnitaitto voi niiden rinnalla näyttää melko tylsältäkin.

30

MCI PRESSIN kevät 2011

32

Kiinnostuitko?

Lehti on aina muistutus julkaisijan olemassaolosta.

Tavoitellaanko sillä suoraan lisämyyntiä, halutaanko yhdistää jäseniä tai asiakkaita vai onko se imagonrakentamisen väline?

34 Ihan kiva

Parhaita paloja vuoden 2010 varrelta. Onnistunut taitto syntyy hyvistä kuvista tai kuvituksesta ja kuvien ja tekstin, etenkin otsikoiden yhteispelistä.

6

Vastaa ja voita!

MCI PRESSIN KESÄ 2011

Anna palautetta ja voita iPad

62

Omasta näkökulmasta Kukin meistä katsoo asiaa siitä omasta näkökulmastaan, mutta jonkun on katsottava kokonaisuutta.

41

SISÄLTÖ

42

46

txt pliis!

Ketterä verkkoversio Verkkolehti on kustannustehokas, joustava, yksilöllinen ja rajaton. Verkkolehden kehitys­ tarina on vasta alussa.

52

Galleria: Tylsät toimistokuvat – vai jotain ihan muuta? Kuva, vaikka kuinka hienokin, voi olla kenestä ­tahansa, jos ympäristö ei kerro mitään henkilön työnkuvasta.

61 Tekijänoikeuskiista Kuvia ja tekstejä suojelee tekijänoikeuslaki. Mistä tilaaja oikeastaan maksaa?

MCI:n tarina Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Yritykselläkin, tosin vain yksi kerrallaan.

62 MCI PRESSIN KESÄ 2011

7

LYHYESTI

Punainen ELINVOIMAA

Esteettisesti punainen liitetään kauneuteen ja naisellisuuteen. Esimerkiksi Venäjän federaation pääkaupungissa, Moskovassa sijaitseva punainen tori on alun perin Venäjän keisarikunnan aikana tarkoittanut kaunista toria, koska kauneus on yhdistetty kalpean vastakohtana terveyteen ja elinvoimaisuuteen.

PYHÄ HENKI JA MARTTYYRIT

Kristillisessä symboliikassa punainen on yksi liturgisista väreistä. Tässä yhteydessä se symboloi muun muassa Pyhää Henkeä, tulta ja verta. Väri liittyy helluntaihin ja marttyyrien muistopäiviin.

INTOHIMOA JA AGGRESSIOITA

VALLANKUMOUKSEN VÄRI

Punainen lippu on peräisin Ranskan suuren vallankumouksen ajoilta 1791, jolloin Pariisin pormestari Bailly käytti sitä varoituksena kolmatta säätyä edustaville porvarillisille mielenosoittajille siitä, että kansalliskaarti voi hajottaa mielenosoituksen väkivalloin.

Mielenosoittajat ottivat punaisia varoituslippuja omaan käyttöönsä osoittaakseen, että valta kuuluukin kansalle.

Punainen väri liitetään yleensä voimaan, rakkauteen, intohimoon ja aggressioon.

Erityisesti länsimaisessa symboliikassa punainen on synnin väri, minkä takia puhutaan punaisten lyhtyjen kaduista, kun viitataan prostituutioon keskittyviin kaupunginosiin. Samasta syystä punaista mekkoa pidetään erityisen epäsopivana esimerkiksi häämekoksi tai nuoren tytön debytanttimekoksi.

Kuitenkin esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Japanissa punainen on ilon väri, ja häämekot ovat nimenomaan punaisia. Kiinassa punainen on myös hyvän onnen symboli.

HÄRKÄ ON VÄRISOKEA

Vanhan uskomuksen mukaan härkä menettäisi malttinsa nähdessään jotakin punaista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä härkä hyökkää kaiken liikkuvan perään ja on värisokea.

HUOMIO! VAARA!

Hätäraketin väri on punainen, minkä vuoksi punaisia raketteja ei saa ampua muussa kuin hätätarkoituksessa.

Liikenteenohjauksessa punainen on kiellon tai pysähtymisen merkki.

8

MCI PRESSIN KESÄ 2011

LYHYESTI

MCI Pressin lehdet tulevat luetuiksi TUTKITUSTI yksittäinen lukija lukee lehden

koosta ja aihealueesta riippumatta kolmanneksen lehden sisällöstä. MCI Pressin lehdistä yksi lukija luki viime vuonna keskimäärin lähes 37 prosenttia.

Esimerkiksi uutisosiot ovat usein enemmänkin silmäiltyä aineistoa. Lehdistä luettiin ja silmäiltiin viime vuonna keskimäärin yli kaksi kolmasosaa, mikä oli nelisen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tiedot perustuvat 55 lehden tutkimustuloksiin vuodelta 2010. Lisää viestinnän vaikuttavuuden mittauksesta voi lukea sivulta 32. l

Uusi Summa miellytti TALOUSHALLINTOLIITON

lehtiperheen pienin ei ole kuitenkaan vaatimattomin. Liiton jäsentilitoimistojen asiakkaille eli pk-yrittäjille suunnattu Summa on kovasti lukijoidensa mieleen. Vuoden ensimmäisessä numerossa näkynyt ulkoasu-uudistus otettiin vas-

taan erittäin positiivisesti. Lukijakyselyn mukaan lehden ulkoasu sai peräti arvosanan 4,3 (asteikolla 1–5).

Muutenkin 8-sivuinen Summa on löytänyt kohderyhmänsä hyvin. Jopa 84 prosenttia lukijoista ilmoittaa säilyttävänsä lehteä yli kuukauden ajan.

Lukijat pitävät lehteä myös erittäin hyödyllisenä, asiantuntevana ja luotettavana (jokaisen mielikuvan keskiarvo 4,2).

Yksittäinen lukija luki vuoden ensimmäisestä Summasta yli puolet ja juttuja pidettiin myös sisällöllisesti laadukkaina (ka. 4,1).l

Asiakaslehdestä luksuskokemuksia VERKKO tarjoaa paljon bulk-

kia, printistä saadaan luksuskokemuksia. Näin kiteytettiin internetin ja asiakaslehtien ero asiakaslehtibisneksen peruskartoituksessa.

Asiakaslehdissä arvostetaan laatua, korkeatasoisia kuvia ja kosketeltavaa paperista lehteä. Asiakaslehteä kuvailtiin toimivaksi käyttöliittymäksi ja

markkinointiviestinnän tehokkaimmaksi keinoksi tavoittaa asiakkaat. Asiakaslehtien määrän uskotaan vielä kasvavan.

Asiakaslehdet antavat nopeatempoiselle verkolle vastapainoa. Tulevaisuudessa asiakaslehtien verkkopalvelut tulevat laajentumaan, mutta verkon ja lehden roolit eriytyvät. Netissä välitetään tek-

nistä tietoa ja tiedostoja, kun taas lehdessä analysoidaan asioita.

Aikakausmedian tilaaman tutkimuksen Asiakaslehtibisnes Suomessa 2010 toteutti Rian Oy. Ensimmäistä kertaa tehtyyn tutkimukseen haastateltiin sekä asiakaslehtialan yrityksiä että yrityksiä, joilla on oma asiakaslehti. l

MCI PRESSIN KESÄ 2011

9

LYHYESTI

Asiakas- ja ilmaisjakelulehdet luetuimpia PAINETTUJEN lehtien luki-

jamäärät ovat viime vuonna pysyneet keskimäärin ennallaan. Myös nuoret viihtyvät edelleen printtimedian parissa. Kansallisessa Mediatutkimuksessa mukana olleet lehdet tavoittavat 99 prosenttia suomalaisista.

Vuoden 2010 aikana tutkituista 188 lehdestä suomalaiset lukevat keskimäärin kymmentä lehteä. Niistä kaksi on sanomalehteä ja kahdeksan aikakauslehteä.

Nuoretkin lukevat keskimäärin kahta sanomalehteä ja seitsemää aikakauslehteä.

Printti on siis edelleen vahva media myös nuorison keskuudessa. Nyt julkistet-

tavat luvut eivät sisällä lainkaan lehtien lukemista internetissä.

Suomalaisista lähes kaikki lukevat painettuja sanomalehtiä ja aikakauslehtiä.

KMT:ssä tutkitut lehdet tavoittavat suomalaisista 99 prosenttia ja alle 18-vuotiais­ takin peräti 97 prosenttia.

Lehtien lukeminen on Suomessa edelleen voimissaan.

Suurimmat KMT:ssä mitatuista aikakauslehdistä ovat asiakas- tai ilmaisjakelulehtiä.

Kansallinen Mediatutkimus on lehtikustantajien, ­Aikakausmedian ja Sanomalehtien Liiton, Kärkimedia Oy:n ja Markkinointiviestin-

nän Toimistojen Liiton yhdessä päättämä tutkimuskokonaisuus, jonka on toteuttanut TNS Gallup Oy. Tutkimuksen aineisto koskee sanomalehtiä

ja niiden liitteitä sekä erikoisja aikakauslehtiä. Yhteensä mukana on 188 lehteä. Tulokset perustuvat noin 24 000 haastatteluun. l

Tietoa äänestyspäätöksen tueksi AMMATTI- ja järjestölehdillä

on myös poliittista merkitystä. Ne tavoittavat reilusti yli puolet äänestäjistä ja kertovat ehdokkaiden ja puolueiden näkemyksistä juuri itseä kiinnostavien aihepiirien osalta.

Kun suomalaiset kaipaavat tietoa tulevien eduskuntavaalien ehdokkaista, he kääntyvät valtamedioiden lisäksi myös oman alansa lehtien puoleen. Aikakauslehtien joukossa erityisesti ammattija järjestölehdillä on merkittävä rooli vaalitiedon välittäjänä. ­A ikakausmedian teettämän tutkimuksen mukaan joka viides ammatti- ja järjestölehtiä lukeva ja äänestämään aiko-

10

MCI PRESSIN KESÄ 2011

va ammentaa tietoa äänestyspäätöksensä tueksi juuri näistä lehdistä.

Ammatti- ja järjestölehdet käsittelevät vaalitietoa samalla tavalla kuin muitakin aiheita: ne menevät päivän julkisuutta syvemmälle ja keskittyvät

ennen kaikkea niihin asioihin, jotka kiinnostavat lukijoita.

Aikakausmedian teettämään tutkimukseen vastasi yli tuhat 18–74-vuotiasta suomalaista. Tiedot kerättiin webkyselynä. Tutkimuksen toteutti Sales Questor Oy. l

Ammatti- ja järjestölehdet menevät päivän julkisuutta syvemmälle.

LYHYESTI

“Rolle” ottaa kantaa TEKissä TEEKKARIHAHMO Rolle on yksi uudistuneen TEK-lehden visu-

aalisista tehokeinoista. Piirretty maskotti kommentoi joka numerossa parissa ajankohtaisessa jutussa.

Rolle tuo lehden muutoin tyylikkääseen ja professionaaliseen ilmeeseen pehmeyttä ja ripauksen teekkarihuumoriakin. Rolle nähdään seikkailemassa myös muissa TEKin tuotteissa.

TEK-lehti uudistettiin ripeällä aikataululla vuoden vaihteessa. Paitsi asiantuntijuutta, uuteen ilmeeseen haluttiin lisää ilmavuutta ja rytmiä, joka tuo lehden jo ennestään pidetyn sisällön esiin houkuttelevammin.

Lukijat kommentoivat uutta lehteä: “Kiitos aivan uudenlaisesta lehdestä”, “Olipa raikas ja helppolukuinen lehti, hyvä juttu!”, “Kiitos mukavista lukukokemuksista”, “Aika sopivan monipuolinen tämä numero ainakin oli. Ihan pelkkää järjestöasioi­t a sisältävää lehteä en varmaan avaisikaan, koska itsellä ei ole mitään ajankohtaista ko. aihealueeseen liittyvää meneillään.

Varsinaiset tekniikan lehdet ovat sitten erikseen, joten ihan mitään syvälle tekniikkaan menevää ei tässä tarvitsekaan olla.

Henkilötarinat ovat tähän varsin sopivaa sisältöä järjestöasioiden vastapainoksi”. l

339

miljoonaa kappaletta aikakauslehtiä jaettiin postitse vuonna 2010.

Olipa raikas ja helppolukuinen lehti, hyvä juttu!

Lehdet saavat lukijan täyden huomion MEDIAKULUTUKSEN tarkas-

telussa on viime aikoina puhuttu paljon myös medioiden päällekkäiskäytöstä. Lehtiä luet­taessa voi televisio olla auki taustalla tai radiota kuunnellaan tietokonesurffailun lomassa. Päällekkäiskäytöllä on myös yhteys sanoman perillemenoon. Mitä keskittyneemmin ihminen jotain mediaa kuluttaa, sitä paremmin hän omaksuu esimerkiksi lukemansa tekstin tai mainoksen.

Kansallisessa Mediatutkimuksessa on seurattu tätä ilmiötä jo pitkään. Tulokset osoittavat, että sanomalehdet ovat media, johon keskitytään ylivoimaisesti parhaiten. Kaiken kaik-

kiaan 42 prosenttia suomalaisista sanoo, että sanomalehteä lukiessaan he eivät kiinnitä huomiota juuri mihinkään muuhun.

Suomalaiset arvioivat myös aikakauslehtien lukemisen keskittyneemmäksi kuin muiden päämedioiden seuraamisen.

Yhteensä 29 prosenttia on sitä mieltä, etteivät he lukiessaan aikakauslehtiäkään kiinnitä huomiota juuri muuhun.

Tällaisten keskittyneiden aikakauslehtilukijoiden määrä on 12–17-vuotiaiden keskuudessa jopa 40 prosenttia. Luvut ovat erittäin korkeita ja vahvistavat omalta osaltaan sitä, että lukeminen on asia, jota ei voi tehdä ”siinä sivussa”. l

MCI PRESSIN KESÄ 2011

11

LYHYESTI

Issuu valikoitunut näköislehtien julkaisukanavaksi

NÄKÖISLEHTIEN laadussa ja toimintanopeu­

dessa on monien palveluntarjoajien osalta vielä toivomisen varaa. MCI Press on päätynyt käyttämään ja suosittelemaan kansainvälistä issuu.comia.

– Issuu on paras näkemäni tapa lukea näköisjulkaisuja. Näkymää voi muokata sen mu-

kaan, onko käytössä pöytäkone, läppäri tai lukulaite. Kaverille tai yhteistyökumppanille on mahdollista lähettää vaikka linkki yksittäiseen näköislehden juttuun. Tämä on merkittävä parannus entiseen tapaamme jakaa sisältöjä, Tekniikan Akateemisten Liiton verkkotiedottaja Jussi Nousiainen kiittelee. TEK-lehti siirtyi käyttämään issuu.comia tänä keväänä.

Issuussa on myös monia lisäominaisuuksia, joita julkaisija voi hyödyntää omien tarpeidensa mukaan. Julkaisun voi esimerkiksi lisätä omille kotisivuilleen niin, että se aukeaa­ omassa ikkunassaan tai sitten sen voi sisällyttää suoraan nettisivuilleen. Lukijoille voi myös antaa mahdollisuuden tallentaa lehden issuusta omalle koneelleen.

Issuu on myös kansainvälinen yhteisö, jonka kautta lehdelleen voi saada lisää lukijoita.

Halutessaan voi antaa kommentoida lehteä issuussa. Julkaisija voi myös seurata lehden lukijamääriä viimeisen puolen vuoden ajalta.

21% iPadia käyttävistä miehistä ottaa iPadin mukaan kylpyhuoneeseen.

Oikaisu nopeasti verkossa SÄHKÖISEN MEDIAN hektinen tahti näkyy myös journalistin ohjeissa. Vuoden vaihteessa voimaan astuneet päivitetyt ohjeet edellyttävät painetussa lehdessä olleen virheen korjaamista heti lehden toimituksellisilla verkkosivuilla, vaikka painettu lehti ilmestyisi esimerkiksi kerran viikossa tai kerran kuussa. ­Oikaisu pitää kuitenkin tehdä myös julkaisussa, jossa virhe on ollut.

O h j e u u d i s tu s p a r a n t a a myös haastateltavan oikeuksia ja asemaa – hänelle on aina kerrottava, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi

12

MCI PRESSIN KESÄ 2011

vai taustaaineistoksi.

Myös yleisön asema paranee.

Journalisti voi edelleen antaa lähteelleen suojan, mutta ”jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu”.

Jokelan ja Kauhajoen koulujen ampumavälikohtaukset

ovat vaikuttaneet tapaturmien­ uutisointiin. Onnettomuuden uhreista sekä sairaus- ja kuolemantapauksista uutisoitaessa on vaadittu jo tähänkin saakka hienotunteisuutta. Nyt vaatimus ulotetaan myös tietojen hankintaan eli haastatteluihin ja kuvaamiseen. l

Painetussa lehdessä ollut virhe tulee korjata välittömästi lehden toimituksellisilla verkkosivuilla ja painetun lehden seuraavassa numerossa.

LYHYESTI

Muisti parani lukijalähtöisemmäksi 2010. Lehti uusittiin kannesta kanteen niin rakenteellisesti, sisällöllisesti kuin ulkoasunkin osalta.

Monet hyvät aiheet kätkeytyivät aiemmin järjestölähtöiseen tekstimassaan. Ulkoasua kevennettiin ilmavammaksi ja juttuja palasteltiin pieniin osiin, joihin lukijan on helppo tarttua.

Aiheet tulevat edelleen pitkälti kentän, eli paikallisten muistijärjestöjen toiminnasta ja vinkeistä.

Lukijoiden ensireaktiot osoittivat, että uudistus oli tarpeellinen ja onnistunut. “Hyvät, selkeäsanaiset artikkelit, huumoria unohtamatta. Oikein hyvälle mielelle tulin.” “Koko lehti täynnä asiaa.

Kiitos!” “Uusi ulkoasu on raikas, lukemaan houkuttava, ajassa oleva. Suoraan sanottuna se houkutti jatkamaan jäsenyyttä, aioin sen lopettaa, koska Alzheimeria sairastava äitini kuoli keväällä.” l

MCI

MUISTILIITON JÄSENLEHTI Muisti siirtyi MCI Pressille kesällä

välitä innostu huolehdi muista.

Muistiliiton julkaisu

• 24.vuosikerta

• 1/2011

Puolueet

VAALITENTISSÄ

Kenellä on oikeus

kOSkEA?

Otsikko

otsikko

Otsikko

otsikko

Anna

Otsikko aikaa kosketus

aivoillesi

Drupal 7 helpottanut verkkolehtien luomista sisällönhallintajärjestelmästä Drupalista on tullut uusi versio markkinoille. MCI Pressin web-ohjelmoija Javier Man­ silla kiittelee uutta versiota entistä tehokkaammaksi.

– Drupalin sisään on rakennettu lisää osia, jotka tehostavat työtä esimerkiksi uusien verkkosivujen suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi jokaiselle sisältötyypille voidaan nyt VERKKOJULKAISUJEN

määritellä oma visuaalinen teema. Toki tämä oli mahdollista aikaisemminkin, mutta eri moduulit piti tuoda järjestelmään ulkoa, kun nyt ne on rakennettu Drupalin sisään, Mansilla havainnollistaa.

Verkkolehdistä voidaan siis entistä helpommin tehdä entistä yksilöllisempiä, kun eri moduulien räätälöinti on nyt nopeaa ja yksinkertaisempaa. l­

Zapf Dingbats ZAPF DINGBATS on yksi yleisimmistä dingbat-kirjasin-

Entistä helpommin, entistä yksilöllisempää.

lajeista. Sen on luonut saksalainen kirjainmuotoilija Her­ man Zapf vuonna 1978. Vuotta aiemmin Zapf oli kehittänyt noin 1 000 hahmotelmaa merkeistä ja symboleista.

Kirjasintyypin lisensoinut International Typeface Corporation (ITC) valitsi ehdotuksista 360 symbolin, ornamentin ja typografisen elementin osajoukon, jotka perustuvat alkuperäisiin malleihin.

Fontti sai alkuun laajan levityksen, kun ITC:n Zapf Dingbatsista tuli yksi 35:stä Applen LaserWriterin fonteista.l

MCI PRESSIN KESÄ 2011

13

LYHYESTI

MEIDÄN LEHTI

Keskustelun herättäjä Lehti on netin kanssa Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKSin merkittävin yhteysvälineemme sidosryhmiin. Kohdejoukkona ovat erityisesti kaikki Suomen kaupunkien ja kuntien valtuutetut, kuntajohtajat ja muu virkahenkilöjohto, kansanedustajat ja ministerit, valtion hallinnon ja keskusjärjestöjen johtajat ja keskeiset asiantuntijat sekä yliopistot ja kuntatutkijat.

Tavoitteenamme on nostaa poleemisesti keskusteluun ennen muuta kuntakentän keskeisiä asioita. Yritämme etsiä valtavirrasta poikkeavia näkökulmia. Tätä helpottaa se, että säätiömme on täysin itsenäinen emmekä ole riippuvaisia valtion tai järjestöjen linjauksista. Lehdessä haluamme nostaa esille myös rahoittamiemme tutkimusten ydinsanomat.

Lehden sisältöä pyritään kehittämään kaiken aikaa. Joka numeron jälkeen tuumaamme mahdollisia viilauksia. Niitäkin on hieman tehty. Toisaalta yleisilmettä ei kannata vuosittain vaihtaa.­ Lehti ja verkko ovat tiiviisti naimisissa keskenään. Meidän kohdejoukossamme lehti on pidetyin käyttöliittymä. Tutkitusti sitä myös säilytetään. Lehti on luettavissa myös verkkoversiona. Nostamme lehdestä äläyksiä myös KAKSin verkkosivuille ja Facebookiin. Verkossa nostamme asioita esille lehden ilmestymisten välillä.

ANTTI MYKKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA ASIAMIES

Tavoitteenamme on nostaa poleemisesti keskusteluun ennen muuta kuntakentän keskeisiä asioita.

14

MCI PRESSIN KESÄ 2011

LYHYESTI

Työ&taito päivitettiin laajemman lukijakunnan myötä AMMATTILLISEN koulutuk-

sen tarjoajat yhdistyivät yhdeksi järjestöksi vuoden vaihteesta. Ammattiosaamisen Kehittämisyhdistys AMKE jatkaa aiemmin aikuiskoulutuksen yritysasiakkaille suunnatun lehden julkaisemista laajentaen samalla lukijakuntaansa.

Uudet tuulet puhalsivat myös läpi lehden. Pitkän mietinnän jälkeen ennen PRO

Koulutus lääkitsee hoiva-alan työvoimapulaa

AmmAtillisen koulutuksen yritysAsiAkAslehti 1/2011

Pulaa osaavista tekijöistä?

TeksTi: Terhi Kivikoski-Hannula kuvaT: AJ Savolainen

Väestön ikääntymisen ja suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä hoiva-alalla riittää töitä. Tekijöitä löytyy koulutuksen kautta.

Katso paikkakuntasi kouluttajat Henkilö: Mikko Simolinna Tutustu koneiden eliittiin 4

Työ&taito

forum -nimellä julkaistusta lehdestä tuli Työ&taito. Rakenteeseen tehtiin pieniä viilauksia, mutta ulkoasu muutettiin

Työ&taito

5

kokonaan uuteen uskoon.

Asiakas kiittää uudistettua lehteä raikkaaksi, positiiviseksi ja huomiota herättäväksi. l

VTT Impulssi sai lukijoiltaan loistavaa palautetta VTT:N JULKAISEMA VTT Im-

pulssi -lehti sai viime vuonna tehdyssä lukijatutkimuksessa erinomaiset tulokset. Edelliseen, keväällä 2008 tehtyyn lukijatutkimukseen verrattuna lehti muistetaan, säilytetään ja annetaan eteenpäin luettavaksi lähes kaksi kertaa aiempaa todennäköisemmin.

Tutkimuksen mukaan: • 83 prosenttia vastaajista muis­ti saaneensa lehden tuoreimman numeron (2008: 42 %).

• 82 prosenttia vastaajista muisti saaneensa myös lehden aiempia numeroita (51 %).­­ • 20 prosenttia lukijoista säilyttää lehden ja 43 prosenttia antaa sen luettavaksi muille (13 %, 22 %).

• 78 prosenttia lukijoista pitää lehteä itselleen tai oman

työn kannalta erittäin tai melko tärkeänä (61 %). Vain 22 prosenttia kokee lehden melko tai täysin hyödyttömäksi (36 %).

• Kouluar vosana-asteikolla lehti sai kokonaisarvosanaksi 8,01 (7,7).

Tulokset pärjäävät erinomaisesti vertailussa IROResearchin­

tutkimien b-to-b-asiakaslehtien sekä tekniikka- ja teknologialehtien keskiarvoihin. Esimerkiksi 78 prosenttia Impulssin lukijoista pitää lehteä hyödyllisenä, kun vastaava keskimääräinen luku b-to-b-lehtien kohdalla on 61 prosenttia ja tekniikka- ja teknologialehtien kohdalla 56 prosenttia.

Tutkimustoimisto IROResearch Oy haastatteli VTT:n toimeksiannosta puhelimitse 151 satunnaisotannalla valittua lukijaa. He edustivat kaikkia lehden pääkohderyhmiä eli asiakkaita ja potentiaalisia asiakkaita, median edustajia sekä muita sidosryhmiä.

Cocomms Oy on tehnyt VTT Impulssia yhteistyössä VTT:n kanssa vuodesta 2009 lähtien. MCI Press vastaa lehden visuaalisesta suunnittelusta ja taitosta. l

1/3

briteistä tekee ostoksia kännykällä.

MCI PRESSIN KESÄ 2011

15

yh aa teis

raken t

e hT

öjä Teksti: TIINA PARIKKA

16

MCI PRESSIN KEVÄT 2011

Ai n

u t ne

T

i

t

Sähköiset kanavat tuovat LEHDENTEON PROSESSIN LÄHEMMÄS LUKIJAA. Aikakauslehtijournalismin professori Maija Töyry toivoo painettujen lehtien kehittyvän myös entistä PERSOONALLISEMMIKSI ja yksilöidymmiksi tuotteiksi.

MCI PRESSIN KESÄ 2011

17

V

uosien spekuloinnin jälkeen painettu lehti on vihdoin vapautettu kuolemantuomiosta.

Paperinen lehti elää ja säilyttää paikkansa sähköisten kanavien rinnalla.

– Lukijat ovat toki muuttuneet paljon.

Muutoksen kahtena moottorina voidaan pitää ensinnäkin digitalisoitumisen vauhdittamaa murrosta 1980-luvulta lähtien ja toisaalta painettujen tuotteiden mahdollisuuksien lisääntymistä, aikakausjournalismin professori Maija Töyry (*1) sanoo.

Painettu lehti on konkreettinen tavara, joka kolahtaa postiluukusta tai ilmestyy työpöydälle. Töyryn mukaan yksi painetun lehden merkittävä etu on se, että sähköisessä mediassa ei samalla tavoin voida rakentaa yleisöjä.

– Heterogeenisiä ryhmiä on vaikea tavoittaa verkossa. Minusta hyvä esimerkki on Aalto-yliopiston opiskelijoiden lehti Aino. Eri kanavavaihtoehdoista opiskelijat päätyivät toteuttamaan painetun aikakauslehden, jonka kautta kolmen yliopiston

Maija Töyry, VTT

– Suomen ensimmäinen aikakauslehtijournalismin professori – Työskentelee Aalto-yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa ja vastaa Aikakauslehden suunnittelu -sivuainekokonaisuudesta – Tehnyt pikän toimittajauran aikakauslehdissä freelancer-toimittajana – Naistoimittajat ry valitsi Töyryn vuoden Kellokkaaksi vuonna 2006. Perusteena valinnalle oli Töyryn ansiokas työ aikakauslehtijournalismin koulutuksen eteen 2000-luvulla – Sai vuonna 2007 Aikakauslehtien Liiton J. V. Snellman -palkinnon osoituksena ansiokkaasta työstä aikakauslehdistön aseman ja arvostuksen puolesta – Palkittiin aikakausjournalismin kehittämistyöstä myös vuonna 2008 Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton Salli-palkinnolla.

18

MCI PRESSIN KESÄ 2011

toteutettiin kolmella eri kansivaihtoehdolla lukijaryhmän mukaan. Myös pääkirjoituksia oli kaksi: jo olemassa oleville asiakkaille ja yhteistyökumppaneille omansa ja muille lukijoille omansa.

1/2010 MCI pressIn lehtI

sInulle, joka haluat

tavoIttaa jäsenesI

MCI PRE

SSIN

LEHTI

SINULL

E, JOK

A HAL

UAT TAV

OITTAA

JÄSENE

SI JA

ASIAKK

AASI 1/2010

VAIK U VIES TTAVAN TIN AINE NÄN KSET

MC I

*3

PRESSIN 1/2010

Lehtien muodossa trendinä on vakiokoko A4:stä (210x297mm) hieman madallettu ja levennetty versio. Leveämpi lehtikoko on kuitenkin kustannuskysymys.

Painokoneissa käytetään tavallisimmin A1-kokoa, jolle mahtuu kahdeksan A4-arkkia.

Jos lehden koko on tätä leveämpi, paperi- ja painotyökustannukset kasvavat. Samoin käy, jos lehti on korkeampi kuin A4 (297mm). Jos lehti on matalampi, kustannukset eivät lisäännyt, sen sijaan kapeampi lehti vaatii painossa käsityötä ja siksi vaikuttaa painotyön kustannuksiin.

MCI

Omat erityispiirteet esiin Maija Töyry toivoisi, että verkon myötä painetuissa lehdissä opittaisiin hyödyntämään enemmän niiden erityismahdollisuuksia verkon ominaisuuksien matkimisen lisäksi. Ensin uusien kanavien on kuitenkin löydettävä oma, selkeä roolinsa.

– Ensimmäiset elokuvatkin olivat teatteriesitysten kuvauksia. Kunhan sähköisissä medioissa on löydetty omat, niille ominaiset ratkaisut, painettu lehti vanhana tuotteena voi lähteä

Leveä ja matala A4

kehittymään omaan suuntaansa.

Töyryn mielestä painetun lehden materiaalin antamia mahdollisuuksia voisi hyödyntää paljon enemmän.

– Paperivalinnoilla, lehden koolla (*2), muodolla, kolmiulotteisuudella ja muilla formaalin rikkovilla tekijöillä päästäisiin paljon yksilöllisempiin tuotteisiin. Painetussa lehdessähän nyt voi olla vaikka reikä keskellä!

Lehtikohtaisen erottuvuuden lisäksi painetusta lehdestä voidaan tehdä myös personoituja kappaleita. Nykytekniikan avulla se ei edes ole kustannuksena ylivoimainen.

– Jokaiselle lukijalle voidaan halutessa räätälöidä oma lehti. Käytännössä tätä on hyödynnetty esimerkiksi tilattavissa lehdissä niin, että tilaajille lähetetyissä lehdissä ja irtomyyntiin menevissä lehdissä on käytetty eri kantta (*3), Töyry havainnollistaa.

MCI

muodostaman Aallon opiskelijat tavoitetaan, Töyry kertoo.

Toki uudet kanavat tulevat vaikuttamaan myös painettuun lehteen. Jo nyt painetuissa lehdissä pyritään visuaalisin keinoin hyödyntämään verkolle ominaista päällekkäisyyttä. Tätä tekniikkaa on hyödynnetty myös tässä jutussa.

Leipätekstistä on nostettu sanoja, joiden ympärille on rakennettu laajennettua taustatietoa.

– Verkko on tuonut lehtityöhön myös läpinäkyvyyttä. Itse työ ja sen vaiheet tuodaan avoimesti esille. Miten tämä juttu syntyi? Töyry sanoo.

MCI

pr

essIn

leht

I sIn

ulle

, jo

ka

ha

luat

tavo

Itt aa

as

Iakk

aa

oon Helposti verkk n leHti mielikuvie rakentajana paperi kertoo sta julkaisijan arvoi press

in_ka

pressin_kannet.indd

nnet.

indd

1

sI

YH t me eisö dia ll n m isen at le ka H ssa ra ti m ke nt ielik aja uv pap na ien ju eri k lk ais erto ija o na rv ois ta

3.6.2010 13:00:33

3

7.6.2

010

pre

ssi

n_k

ann

1

13:29

:27

et.i

ndd

1/20

4

MCI PRESSIN KEVÄT 2011

va rm is v ill iest ta em isi en o

per

19 3.6

.20

10

13:

00:

35

Hän toivoo, että kilpailun kiristyminen herättäisi lehdentekijät pohtimaan yksilöllisempiä ratkaisuja ja muutenkin pakottaisi miettimään lehtien merkitystä tarkemmin.

– Suomessa on tyypillisesti pohdittu lehtiä sisältölähtöisesti lehden tavoitteiden sijasta.

Laatu vaatii suunnitelmallisuutta

MCI Press SEURAA tuottamiensa lehtien tavoitteiden toteutumista numerokohtaisella vaikuttavuustutkimuksella.

Vuonna 2010 esimerkiksi lehdillä tavoitellut mielikuvat toteutuivat melko hyvin (asteikolla 1–5 keskiarvo 3,54). Yleisin tavoiteltu mielikuva on asiantunteva, ja sellaisena lehtiä myös pidetään (ka. 3,9). Lisää tutkimuksesta sivulla 32.

– Lehtiä pitäisi pohtia enemmän toimintakonseptina. Toimituksen toiminnassa ja tehtävänjaossa ei useinkaan mietitä, ketä varten työtä tehdään, Töyry harmittelee.

Tässä monet yleisaikakauslehdet saisivat hänen mielestään ottaa mallia asiakaslehdistä, joissa tavoitteet ja lukijakunnat on tarkasti määritelty.

– Tavoitteiden toteuttaminen (*4) asiakaslehdissä on hyvin vaikeaa.

– Konseptointi on vielä sellaista hiljaista tietoa, jota ei ole yleisesti tunnustettu osaksi lehdentekijöiden ammattitaitoa. Tämän tiedon levittämisessä ja tuomisessa käytäntöihin yliopistolla on tärkeä rooli, Töyry sanoo.

Toimintakonsepteista ollaan hänen mukaansa siirtymässä palvelukonsepteihin, joissa lukijoita tarkastellaan yhteisönä tai yleisönä, jonka huomiota tavoitellaan.

– Sähköiset välineet ovat laajentaneet lehtibrandia. Nyt pitää miettiä entistä tarkemmin, missä ja miten yleisöä tavoitellaan? Viestintäpaletti rakentuu kysymysten ympärille: Mikä tehtävä, mikä yleisö, mikä kanava? Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole, vaan jokaisen organisaation tulee miettiä prioriteettejään.

Suoralta kädeltä ei kuitenkaan kannata sännätä

kaikkiin uusiin tomintamahdollisuuksiin ja hylätä vanhoja.

– Vanhojen tuotteiden tai välineiden lakkauttamisessa kannattaa muistaa, että yleisö ei siirry automaattisesti esimerkiksi paperisesta lehdestä verkkoon.

Sisältöjen konseptoinnissa Töyryä ärsyttää lehtien samankaltaisuus.

– Juttutyyppejä mietitään todella vähän.

Jos nyt päätetään tehdä vaikka henkilöjuttu, sehän voi käsittää ihan mitä tahansa.

Pitää tehdä paljon tarkempi käsikirjoitus, Töyry vaatii.

Laadukkaan lehden toteuttaminen vaatii taakseen ammattitaitoista väkeä ja uusia innovaatioita.

– Pitää mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle eikä vain ratkaista asioita niin kuin muillakin on tapana tehdä.

Oikeastaan Maija Töyry ei ymmärrä median tulevaisuudesta vouhkaamista. Tutkitusti ihmiset käyttävät median kuluttamiseen vuosi vuodelta enemmän ­aikaa ja rahaa.

– Tietenkin välineitä on koko ajan enemmän. Menestyminen vaatii erottumista massasta.

Lehtien lukeminen on entistä enemmän selaamista ja vähemmän pysähtymistä. Visuaalisuuden merkitys siis korostuu.

– Toimitus ja kuvat valmistuivat pitkään eri putkissa. Sitten taittajaparka yritti saada niistä kokoon edes jonkinlaisen kokonaisuuden (*5), Töyry harmittelee.

Sivuilla 34–39 on esitelty onnistuneita taittokokonaisuuksia. Juttujen avausaukeamilla näkee, miten otsikko ja kuvat muodostavat ehyen kokonaisuuden.

20

MCI PRESSIN KESÄ 2011

– Kaikki lähtee lukijoiden ymmärtämisestä. Tämä vaatii kuitenkin mielikuvitusta ja oivaltamista, koska lukijoilta ei voi kysyä, mitä he haluaisivat. He eivät osaa kuvitella sellaista, mitä eivät ole jo saaneet.

Tarinat eivät sovi verkkoon Toimitustyö on aina perustunut tarinoiden kertomiseen. Ennen lennätintä (*6) ei uutista juttutyyppinä tunnettu lainkaan, oli pelkkiä tarinoita.

– Pelkistäen ihmisellä on kaksi perustarvetta, joiden ympärille lehtien rakentaminen perustuu. Toinen on tarve oman identiteetin säilyttämisestä ja toinen tarve silti kuulua ryhmään. Lehtien tarkoituksena on välittää ihmiselle viestiä identiteettisyyden hyväksynnästä ja samanaikaisesti suoltaa tietoa, millaisena olet hyväksytty tiettyyn ryhmään, Töyry selittää.

Ihmisten kautta kertominen on tehokkaampaa myös siksi, että kertomukset jäävät paremmin mieleen kuin yksittäinen asia uutistulvassa.

– Tällaisia stooreja kukaan ei kuitenkaan lue verkosta. Kun tablettitietokoneet (*7) yleistyvät, tähän saattaa tulla muutos, koska ne ovat lukuominaisuuk-

Voita iPad Luettuasi tämän lehden voit antaa lehdestä palautetta ja voittaa itsellesi iPadin.

Tarkemmat osallistumisohjeet löydät sivulta 62.

siltaan miellyttäviä välineitä, Töyry arvelee.

– Tablettitietokoneiden lehtien ansaintalogiikka on kuitenkin vielä niin vaiheessa, että on vaikea sanoa, miten ne tulevat vaikuttamaan aikakausjournalismiin.

Ammatti- ja järjestölehtien oma maailma Maija Töyry ei muutenkaan lähtisi juurikaan ennustamaan aikakauslehtimaailman tulevaisuutta.

– Skenaarioita on valtavasti. Kuka tahansa voi lähteä spekuloimaan sitä, mihin mikäkin kehityssuunta johtaa.

Tekstiviesteistäkin sanottiin aikoinaan, että ne kelpaavat vain hätäviestien lähettämiseen, Töyry muistelee.

Aikakauslehtien kehityssuuntaa johtaa kuitenkin angloamerikkalainen kulttuuri. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Ammatti- ja järjestölehtien osalta tilanne voi olla toinen.

– Ne elävät vahvemmin omaa elämäänsä ja kehittyvät omien trendiensä mukaan. Sähköiset välineet tulevat varmaan tappamaan ainakin huonommat lehdet, mutta hyvät järjestölehdet ovat jäsenilleen tärkeitä ja tulevat säilyttämään paikkansa.

Maija Töyry ei kuitenkaan usko lehtien määrän vähenemiseen.

– Entistä enemmän eri ryhmät ryhtyvät tekemään omia lehtiään. Kustannukset ovat melko vähäiset ja tekniikka niin kehittynyttä, että periaatteessa kuka tahansa voi tehdä lehden. Julkaistaanko se verkossa ja painettuna ja kuinka pitkä elinkaari sillä on, se on sitten toinen kysymys.

Lennätin Ensimmäisen kaupallista liikennettä välittäneen sähköisen lennättimen rakensivat William Fothergill Cooke ja sir Charles Wheatstone. Heidän laitteensa otettiin käyttöön Lontoossa 1838. Cooken ja Wheatstonen lennätin käytti useaa johdinta, joilla ohjattiin viiden mittarineulan liikkeitä.

Ensimmäisen käytännöllisen lennätinjärjestelmän rakensivat Yhdysvalloissa Samuel Morse ja Alfred Vail. New Yorkin ja Baltimoren välinen lennätinlinja otettiin käyttöön 24. toukokuuta 1844. Tälle lennättimelle riitti yksi johdinyhteys, sillä eri merkit koodattiin sähköttämällä erilaisia pulssijonoja eli Morsen aakkosia.

Lennätin oli ensimmäinen viestintäväline, jolla pystyttiin luomaan lähes välittömät kansain- ja mannertenväliset yhteydet. Lennättimen ansiosta sanomalehdet pystyivät kertomaan maailman tapahtumista tuoreeltaan.­ Sodankäynnissä lennätin vaikutti ensimmäisen kerran Krimin sodassa. Sähköisillä viestivälineillä on ollut merkitystä lähes kaikissa sen jälkeisissä sodissa.

MCI PRESSIN KESÄ 2011

21

Informaatiotulvassa jäsenten tavoittaminen ja oman viestin välittäminen on järjestöille yhä haastavampi tehtävä. Lakimiesliitossa jäsenviestinnän keulakuvana toimii laadukas jäsenlehti Lakimiesuutiset. Lehtibrändin alla julkaistaan painetun lehden lisäksi verkkoversiota ja uutiskirjeitä.

YKSI VÄYLÄ EI RIITÄ

jäsenten tavoittamiseen

22

MCI PRESSIN KESÄ 2011

Teksti: TIINA PARIKKA Kuvat: MATTI IMMONEN

Toimituspäällikkö Juha Mikkonen tähyilee, tavoittiko viesti jäsenet.

Toiminnanjohtaja Jorma Tilander tarkkailee tyytyväisenä tilannetta taustalla.

MCI PRESSIN KESÄ 2011

23

Sama viesti kauniimmin puettuna Lehtibrändi kaikkine osa-alueineen on merkittävä osa Lakimiesliiton jäsentiedotusta. Viime vuonna toteutetun jäsenkyselyn mukaan tiedotus on jäsenistön mielestä liiton toiseksi tärkein tehtävä työmarkkinaedunvalvonnan jälkeen. Kysely osoitti, että se on myös onnistunut Lakimiesliitossa ylivoimaisesti parhaiten.

– Lehden tehtävä on tottakai kertoa liiton ajankohtaisista asiois­ ta. Lehden viestintä on kuitenkin pehmeämpää ja neutraalimpaa kuin liiton muu tiedottaminen, joka on kovaa edunvalvonta-asiaa­, viestintäpäällikkö Juhana Harju kuvailee.

– Sama viesti kauniimmassa paketissa, toiminnanjohtaja Jorma Tilander naurahtaa.

Harjun tehtävä on valvoa sitä, että lehdessä julkaistut artikkelit tukevat liiton sanomaa.

– Lehdessä haluamme kuitenkin herättää enemmän yhteiskunnallista keskustelua ja käsitellä asioita nimenomaan journalistisista lähtökohdista. Lehti voi esimerkiksi kertoa edunvalvonta-asioiden taustoja ja ajankohtainen uutisointi tämän hetken tilanteista tiedotetaan sitten jäsenistölle toista kautta, Harju selittää ja ottaa esimerkiksi järjestövalmiuden.

– Lehdessä oli ennakoiva juttu järjestövalmiuden merkityksestä ja taustoista. Myöhemmin tilanteesta lähetettiin jäsenistölle lyhyitä tiedotteita.

24

MCI PRESSIN KESÄ 2011

K

orkeatasoinen, juridisesta näkökulmasta asioita tarkasteleva aikakauslehti, Lakimiesliiton viestintäpäällikkö Juhana Harju kuvailee Lakimiesuutisia.

Myös lehden päätoimittaja, liiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander on tyytyväinen painettuun lehteen.

– Lehti on niin hyvässä kuosissa, ettei se tarvitse suurta remonttia, Tilander kiittelee.

Kiitokset laadukkaasta lehdestä ja jatkuvasta kehitystyöstä menevät lehden työrukkaselle, toimituspäällikkö Juha Mikkoselle. Mikkonen on tehnyt työtä Lakimiesuutisten eteen jo 28 vuoden ajan.

– Lehteä on kehitetty ja uudistettu vähän kerrassaan, Mikkonen sanoo.

Sisäinen tarve sähköistyä Vuonna 2004 lehden pitkäaikaisen päätoimittajan jäädessä eläkkeelle yhteistyökumppaniksi lehden tekoon valittiin MCI Press. Samalla lehdelle rakennettiin omat verkkosivut.

– Tarve verkkolehdelle ei niinkään tullut ulkoa, vaan meillä oli sisäinen tarve järkevöittää toimintaa, Tilander kertoo.

Tämä tarve tarkoitti ennen kaikkea sähköisen arkiston luomista. Vanhojen artikkelien perään kysellään jatkuvasti ja välillä kovallakin kiireellä. Etsintätyö jäi kokonaan pois, kun jäsenet pääsevät itse lukemaan vanhoja artikkeleja verkosta.

– Toki me olimme nähneet verkkolehdistä myös malleja ja halusimme seurata aikaammekin, Mikkonen myöntää.

Oli matkassa hitunen edelläkävijyydenkin tavoittelua, sillä jo vuotta myöhemmin kokeiltiin mobiilipalvelua verkon käytön aktivoimiseksi. Kokeilu kesti noin vuoden ajan, mutta ei oikein ottanut tulta alleen.

– Silloin ei vielä ollut mobiilin aika, jos se on oikein nytkään, Tilander toteaa.

Uutiskirje tuo lisää huomioarvoa Vaikka verkkolehti syntyi lähinnä arkistointitarpeesta, toki lukijatkin on haluttu

aktivoida hyödyntämään verkkoa entistä tehokkaammin. Viime syksystä lähtien lukijoita on ohjattu verkkoon uutiskirjeen avulla.

– Uutiskirje julkaistaan runsas viikko ennen lehden ilmestymistä. Siinä vinkataan pariin lehden merkittävimpään juttuun, joihin pääsee verkossa tutustumaan jo etukäteen, Juha Mikkonen selittää.

Uutiskirje on tilattava lisäetu jäsenille.

Viiden ensimmäisen numeron jälkeen tilaajia on 586.

– Minusta se on ihan hyvä luku, mutta tietenkin niitä saisi olla 5 860, uutiskirjeen suunnitteluun aktiivisesti osallistunut Lakimiesliiton oikeuspoliittinen asiamies Mikko Salo toteaa.

– Olemme itse sitä mieltä, että uutiskirje palvelee hyvin tarkoitustaan. Nyt pitää vain tehdä työtä sen eteen, että jäsenistökin löytää sen, Tilander pohtii.

– Kirjeeseen on jo kyselty ilmoituspaikkoja, mikä osoittaa, että se on herättänyt kiinnostusta. Haluamme kuitenkin pitää tuotteen ”puhtaana”, jotta se ei ilmoitusten takia herätä närkästystä, Mikkonen kertoo.­

Verkon oma elämä Verkkolehden luomisprosessista on jo yli kuusi vuotta. Mitään erityisen ongelmallisia kohtia toteutusvaiheesta ei ole jäänyt mieleen.

– Minusta se syntyi aika nopeasti ja MCI Pressin tekijöiltä tuli meille hyvinkin valmiit ehdotukset, Mikkonen muistelee.

– Lähinnä tekijänoikeudelliset kysymykset ja julkaisuoikeuksista aiheutuvat lisäkustannukset arveluttivat. Sopimusoikeudellisesti verkkojulkaisut ovat ihan oma maailmansa, Tilander sanoo.

Verkossa on julkaistu lehden artikkelit painetun lehden julkaisurytmin mukaan.

Mediatietoja ja joitakin yksittäisiä artikkeleita lukuun ottamatta sivujen sisältö on avoin vain liiton jäsenille. Tämä linjaus oli selvä alusta asti.

– Lakimiesuutiset on jäsenlehti, Tilander perustelee.

Nyt verkolle halutaan kehittää oma, painetusta lehdestä poikkeava elämä.

– Mihinkään jatkuvasti päivittyvään sivustoon emme ole siirtymässä, siihen meillä

Sosiaalista mediaa pohdittu Kuten muutkin organisaatiot, myös Lakimiesliitto painii kysymyksen kanssa: mennäkö sosiaaliseen mediaan?

Jos, niin mihin ja millä tavoin?

Viestintäpäällikkö Juhana Harju suhtautuu varauksellisesti ryntäykseen sosiaaliseen mediaan.

– Esimerkiksi Facebookiin ei kannata mennä vain siksi, että nyt mekin olemme siellä. Pitää löytyä resursseja toimia sosiaalisessa mediassa.

Olen nähnyt onnistuneita esimerkkejä, mutta silloin sosiaalisen kanavan ylläpitoon on valjastettu ainakin puolipäiväisesti yksi viestinnän ihminen.

Verkossa tullaan yhä enemmän julkaisemaan painetussa lehdessä olleiden juttujen taustoja.

Viestintäpäällikkö Juhana Harju valvoo lehden ja muun viestinnän yhdenmukaista linjaa.

MCI PRESSIN KESÄ 2011

25

Uutiskirje ja juttujen vieminen verkkoon ovat vain uusia kanavia.

ei ole resursseja, Juhana Harju selittää.

Lähinnä verkossa tullaan yhä enemmän julkaisemaan painetussa lehdessä olleiden juttujen taustatietoja.

– Olen opastanut kirjoittajia pysymään entistä tiukemmin annetuissa merkkimäärissä. Jos aiheesta on enemmän kerrottavaa, juttua voidaan jatkaa verkossa. Samalla painettu lehti ja verkko linkittyvät entistä tiiviimmin toisiinsa, Juha Mikkonen tuumaa.

Toinen verkon elävyyttä lisäävä teki-

jä on tapahtumat, jotka eivät uutisoinnin kannalta sovi painetun lehden ilmestymisrytmiin.

– Lehdentekoprosessi on sen verran pitkä, että ainakin meidän kahdeksan numeron ilmestymistiheydellä väliin jää väkisin niin sanottuja mustia aukkoja, Harju toteaa.

– Näitä aukkoja paikkaamaan tarvitaan verkkoa, jossa tapahtumista voidaan kertoa ajankohtaisesti.

Esimerkkinä Harju mainitsee liiton vaalipaneelin.

Nappia painamalla Uutiskirjeen toteutus on hyvin ­automatisoitu. Uutiskirjeen voi tilata lehden verkkosivuilla olevasta linkistä. Sähköpostiosoitteensa antanut tilaaja saa postilaatikkoonsa vielä varmistusviestin, jolla hän vahvistaa tilauksen.

Tilaajan osoite rekisteröityy suoraan uutiskirjejärjestelmään. Kun kirjeen sisältö on lähetysvalmis, kirjeet lähtevät jälleen yhdellä napinpainalluksella tilaajien sähköpostilaatikoihin.

Auli Lehtonen seuraa päivittäistä uutisvirtaa ja poimii sieltä juttuaiheita lehteen.

26

MCI PRESSIN KESÄ 2011

– Maaliskuun lopussa olevasta paneelista ei ehditä kirjoittaa kolmosnumeroon, joka ilmestyy vasta pari viikkoa vaalien jälkeen. Kakkosnumero taas on jo ilmestynyt ennen paneelia.

Jotta lukijat myös löytävät verkkoon tehdyt jutut, tarvitaan omia uutiskirjeitä myös näille painetun lehden numeroiden välissä ilmestyville jutuille.

– Uutiskirje Extra on juuri lanseerattu lehtiperheen jäsen, Mikko Salo selittää.

Oikeuspoliittinen asiamies Mikko Salo tuli aktiivisesti mukaan uutiskirjeen kehittämisprosessiin.

Sama työ, uudet kanavat Koska verkkoon ei ole tavoiteltukaan mitään jatkuvaa päivitystä, se ei ole vaatinut Lakimiesliiton työntekijöiltä lisäresursseja.

– Kun varsinainen toteutus on ulkoistettu, jutut ilmestyvät verkkoon sovitusti ilman sen kummempaa lisätyötä. Uutiskirjeessä esiin nostettavat jutut valitaan painetun lehden vedospalaverin yhteydessä, se nyt vie ehkä muutaman minuutin, Tilander toteaa.

Myöskään lisäjuttuja ja Uutiskirje Extran toteutusta ei koeta työllistäväksi tekijäksi.

– Kyse on aiheista, joista joka tapauksessa viestittäisiin jollakin tapaa. Uutiskirje ja juttujen vieminen verkkolehteen ovat vain uusia kanavia, hän jatkaa.

Jäljelle jää siis lähinnä uusien toteutustapojen suunnittelu.

– Seuraava kehittämiskohde on verkkolehti ja sen aktivoiminen. Sivuston toiminnallisuutta on vuosien varrella kehitetty edelleen. Rakenteeseen tai ulkoasuun ei ehkä nytkään ole tarvetta suuremmin puuttua, enemmänkin kyse on verkon aktivoimisesta, Tilander visioi.

Lakimiesliitossa kukaan ei keskity työssään pelkästään lehdentekoon.

– Siksi tarvitsemme toteutukseen ulkoista apua. Täydellinen avaimet käteen -palvelu ei kuitenkaan sovi meille. Onneksi koko henkilökuntamme on hyvin orientoitunut lehden tekoon ja liiton asioita koskevat jutut syntyvät meillä sisäisesti ilman kovistelua, lehtityöstä vastuuta kantava Mikkonen kiittelee.

MCI PRESSIN KESÄ 2011

27

28

MCI PRESSIN KESÄ 2011

Luetko

KOLUMNEJA? Kolumnit jakavat lukijoita kahteen koulukuntaan: toiset lukevat ne lehdestä kuin lehdestä aina, toiset eivät koskaan. Visuaalisesti kolumnit ovat valitettavan usein melko tylsiä ja raskaita. Otsikko ja kirjoittaja ratkaisevat, tarttuuko lukija juttuun.

MCI PRESSIN KESÄ 2011

29

Kolme yhden hinnalla. BBC Focus -lehden kolumnisteista on koottu kolmen rypäs yhdelle aukeamalle. Yksinään perinteisimmän kolumnin mallia noudattaa eniten oikeanpuoleisella sivulla Henry Geen kaksipalstainen kolumni, jonka taitto on rikottu syvätyllä kuvalla jutun keskellä. Kaikissa kolumneissa kirjoittaja on nostettu aihetta voimakkaammin esiin.

Yhdenlainen kolumni tämäkin. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tässä ei ole haluttu nostaa kirjoittajaa mitenkään esiin, vaan kyse on tekstistä itsestään. Toivottavasti se vie mennessään koko tukkoisen sivun läpi – jatkoa ei nimittäin ole luvassa.

Tämä voisi olla hyvinkin klassinen malli melko napakasta kolumnista, ellei juttu jatkuisi seuraavalla sivulla – mikä on kyllä jo vähän liikaa!

Kakkossivun tekstipainotteisuus saa lukijan huokaisemaan raskaasti. Sisällöltä vaaditaan tähän mennessä aika paljon, jotta lukemista viitsisi jatkaa.

By James Parker – eikä sitten kirjoittajasta sen enempää. Ulkoasullisesti juttu muistuttaa jo kovasti tavallista artikkelia tai naistenlehdistä tuttua jatkokertomusnovellia. The Atlantic on kuitenkin jotain ihan muuta eikä piirroskuva oikeastaan lainkaan istu lehden muuhun ilmeeseen.

30

MCI PRESSIN KESÄ2011

Kuin mikä tahansa juttu. Kolumnit eivät enää aina erotu visuaalisesti juurikaan muista artikkeleista. Tämäkin voisi olla minkä tahansa lyhyemmän jutun taitto. The digital man -vinjetti oikeassa yläreunassa erottaa artikkelin vakiopalstaksi lehdessä.

Kolumnit eivät enää aina erotu visuaalisesti juurikaan muista artikkeleista.

Myös arvostelut lasketaan kolumniperheen jäseniksi.

Niissähän kriitikot kirjoittavat oman näkemyksensä lukemastaan kirjasta, kuulemastaan laulukappaleesta tai näkemästään elokuvasta tai – kuten tässä – teatterinäytöksestä. Tässä kritiikille on todella jätetty tilaa ja kuvitus tekee jutusta jo tarinamaisen. Onko kirjoitus jo niin pitkä ja yksityiskohtainen, ettei näytöstä tarvitse käydä katsomassakaan?

Samoista palikoista monta eri ratkaisua. Tässähän on kaikki se, mitä kolumnin prototyypissä voi kuvitella olevan. Kuitenkaan tämä ei ole ihan perinteisen näköinen.

Pelkkä palstaleveydellä leikkiminen ja kolumnistin kuvan sijoittaminen jutun keskelle tuovat ilmeeseen elävyyttä.

Aika paljon elementtejä. Tämä taitto ei ainakaan ole tylsä ja tasapaksu. Leipätekstiä on rikottu jos jonkinmoisilla typografisilla kikoilla jopa väliotsikoilla, jotka kolumneissa ovat harvinaisempia.

Scientific American -lehdessä ei haluta revitellä.

Perinteinen, rauhallinen ja tekstivoittoinen tyyli sopii tieteelliseen julkaisuun. Piirroskuvat kirjoittajista ovat hauska yksityiskohta, joka keventää muuten melko jäykkää ilmettä.

Vä h ä n t e k s t i ä , isot kuvat ja paljon ilmaa. Tämä suuntaus näkyy myös kolumneissa. Kirjoittajien harmiksi – tai helpotukseksi – merkkimäärä vähenee, kun sivuille halutaan jättää tyhjää tilaa keveyden luomiseksi ja tuoda isoja kuvia värittämään tekstiä.

PALAA EDELLISIIN VERKOSSA Edellisessä numerossa tarkasteltiin lehden sisällysluetteloita. Jos artikkeli jäi lukematta tai edellinen numero saamatta, voit käydä tutustumassa erilaisiin sisällysluetteloihin MCI Pressin verkkosivuilla www.mcipress.fi -> klinikka

MCI PRESSIN KESÄ 2011

31

TAVOITELLUT MIELIKUVAT Edellisessä numerossa kerrottiin, millaisia mielikuvia lehdellä pyritään lukijoille julkaisijasta luomaan, mitkä tekijät mielikuvien syntyyn vaikuttavat ja miksi lehden vaikutuksia on tärkeää mitata. Artikkeli on luettavissa verkkolehden sivuilla osoitteessa www.mcipress.fi.

aa t t o d e i t , a a t t u t s i Ä mu Ä T S I D H Y JA

HOTO

KP ISTOC Kuvat: RIKKA

A IINA P

T Teksti:

Asiakas-, ammatti- ja järjestölehdet toimivat organisaation imagonrakentajina. Hyödylliseksi koettu lehti säilytetään lukijan hyllyssä pitkään ja se lisää myös monien lukijoiden kiinnostusta organisaatiota kohtaan. Kiinnostuksen lisääminen on helpompaa yritys- kuin järjestölehdissä.

32

MCI PRESSIN KESÄ 2011

V

altiotieteiden tohtori ja viestinnän dosentti Elisa Juholin on kiteyttänyt hyvin asiakaslehden merkityksen yhteisön markkinointiviestinnän välineenä: ”Vastaanottajan pöydälle tai postilaatikkoon tuleva lehti on aina muistutus yhteisön olemassaolosta”.

Asiakaslehti on viestinnän välineenä sekoitus tiedottamista ja markkinointiviestintää. Sen tehtävänä voi olla sidosryhmien informoiminen, tuotteiden markkinointi tai yhteisön profilointi – usein jopa näitä kaikkia, mutta eri lehdissä erilaisin painotuksin.

Imagoa rakentavana journalistisena julkaisuna asiakaslehden tulee tarjota lukijalleen lisäarvoa ja kiinnostavaa tietoa, jonka

MENEEKÖ VIESTISI PERILLE? Lähetä oma lehtesi MCI Pressin viestinnän vaikuttavuuden mittaukseen. Tutkimus valottaa lukijoiden näkemyksiä lehden parissa vietetystä ajasta, lehden säilytettävyydestä, suosituimmista aiheista ja artikkelien tasosta. Tutkimus mittaa myös, kuinka hyvin tavoitellut mielikuvat organisaatiosta välittyvät lehden kautta lukijoille, kuinka hyödyllisenä lukijat lehteä pitävät ja lisääkö lehti heidän kiinnostustaan julkaisijatahoa kohtaan.

lukija kokee hyödylliseksi samalla, kun se viestii yrityksen tärkeinä pitämistä asioista. Hyvä asiakaslehti aktivoi lukijaa etsimään lisätietoja, ottamaan yhteyttä tai antamaan palautetta yritykselle tai ostamaan tuotteen ilman, että lukija kokee lehden mainokseksi.

Moniin muihin markkinointiviestinnän keinoihin verrattuna asiakaslehden vahvuuksia ovat journalistinen ote, mahdollisuus taustoittaa tapahtumia ja uutisia sekä mahdollisuus luoda kokonaiskatsauksia.

Lehti voi tarjota tietoa, jota ei ole yleisesti saatavilla.

Hyvä lehti on informatiivinen, se luetaan ja sitä säilytetään pitempään.

Lehtien parissa kulutetaan aikaa MCI Pressin tuottamien lehtien parissa viihdytään keskimäärin hieman yli puoli tuntia. Tämä on noin viisi minuuttia kauemmin kuin asiakaslehtien parissa yleensä vietetty aika. Tutkimusten mukaan ammatti- ja järjestölehtien sekä asiakaslehtien parissa viihdytään keskimäärin 26 minuuttia.

Samaan tulokseen ovat päätyneet sekä kansainvälinen

asiakaslehtien liitto APA tutkimuksessaan vuonna 2005 (Advantage Study), Aikakauslehtien Liitto ammatti- ja järjestölehdille teettämässään tutkimuksessa samana vuonna sekä Itellan asiakaslehdistä teettämä tutkimus vuonna 2009.

MCI Pressin viestinnän vaikuttavuus -mittauksen mukaan vuonna 2010 kukin lukija luki yhden numeron sisällöstä runsaan kolmanneksen (noin 37 prosenttia). Lähes samanlainen osuus lehden sisällöstä selailtiin, eli yhden lukijan huomio kiinnittyi yli kahteen kolmasosaan lehden sisällöstä (68 prosenttia).

Lehti lisää kiinnostusta Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista säilyttää lehteä yli kuukauden ajan. Myös tämä tulos on Itellan parin vuoden takaiseen tulokseen verrattuna hyvä. Itellan asiakaslehtitutkimuksen mukaan 40 prosenttia lukijoista säilyttää lehteä jonkin aikaa.

Lehtiä pidetään myös hyödyllisinä. Lehtien hyö-

dyllisyys sai tutkimustuloksissa keskiarvon 3,6 (asteikko 1–5).

Asiakaslehdet lisäävät julkaisijaa kohtaan tunnettua vetovoimaa, hyväksyntää ja tietoisuutta (APA Advantage Study 2009).

Vetovoimaa tuntee puolet asiakaslehden lukijoista, hyväksyntää peräti 95 prosenttia ja tietoisuutta lähes kaikki (99 %).

Vaikeinta kiinnostuksen lisääminen näyttäisi olevan järjestöjen jäsenlehdissä, joissa keskimäärin kolmannes koki lehden lisäävän kiinnostusta jäsenjärjestöään kohtaan.

Sen sijaan organisaatioiden ammattilehdissä ja yritysten asiakaslehdissä yli puolet kokevat julkaisun lisäävän kiinnostusta organisaation toimintaan.

Tulokset käyvät ilmi MCI Pressin viestinnän vaikuttavuuden mittauksen tuloksista vuodelta 2010.

KLIKKAA

”Mittaa lehtesi” -banneria osoitteessa mcipress.fi.

Vastaamalla kysymyksiin saat käyttöösi lukijatutkimusilmoituksen lehteesi ja verkkotunnukset tulosten lukemiseen.

MCI Press mittaa asiakas- ja jäsenlehtien vaikuttavuutta numerokohtaisella tutkimuksella. Kyselyssä kartoitetaan lukijoiden profiili, sisällön kiinnostavuus ja lehden luomat mielikuvat. Tässä tutkimuksessa ovat mukana vuoden 2010 tulokset yhteensä 55 lehden osalta. Vastaajia oli kaiken kaikkiaan 2 235.

Tutkimuksen mittaristona on käytetty asteikkoa 1–5.

P.S. Muista käydä vastaamassa Pressinin lukijakyselyyn! Katso vastausohjeet sivulta 62.

MCI PRESSIN KESÄ 2011

33

Sen seitsemää sorttia Visuaalisin keinoin voidaan ilmaista asioita lukemattomin eri tavoin. Useamman sivun jutuissa tärkeintä on aloitus. Tässä muutamia esimerkkejä meidän ratkaisuistamme.

iStockphoto

työ e lämä 21

20 t y ö e l ä m ä

TehTävänä ilmasTonmuuToksen hillinTä Diplomi-insinöörit Jukka Uosukainen, Anna Kumpulainen ja Tommi Tynjälä ovat ilmastotöissä. Uosukainen neuvottelee kansainvälisistä ilmastosopimuksista, Kumpulainen laskee hiilijalanjälkiä ja Tynjälä selvittelee kehitysmaiden energiahankkeiden puhtautta. Kaikkien tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä.

Teksti ja kuvat Kirsti Levander

TEK – tekniikan akateemiset 1/2010

50 EVLI 2/2009

TEK – tekniikan akateemiset 1/2010

Beds should have sheets made of natural materials like cotton, and mattresses of the Goldilocks kind – not too hard or too soft, but just right!

Sweet dreams Mikä kuva otsikkoon sopisi? Vai mikä otsikko kuvaan? Kuvan ja otsikon tulee puhua samaa kiel­ tä. Teksti voidaan myös istuttaa kuvaan asettelun ja typografisin keinoin – Texasin tapaan, unen omaisesti, kiinalaisin koukeroin tai painokkaasti.

34

MCI PRESSIN KESÄ 2011

are made of this Getting a good night’s sleep is vital for conference participants and other travellers.

Meet in Finland finds out what accommodation providers and sleepers themselves can do to help. text FRAN WEAVER photos ISTOCKPHOTO

10

meetinfinland 3/2010

O

ne of the most important things a hotel can do for its guests is to ensure that they sleep well. We spend almost a third of our lives sleeping, and medical scientists are increasingly seeking ways to help people

sleep better.

“It’s very important for our normal daytime performance to get sufficient good quality sleep,” says Dr Markku Partinen, a sleep researcher from Helsinki Sleep Clinic. “Building up a sleep deficit particularly affects our concentration and decision-making skills, as it hinders activity in the frontal lobe of the brain. This can result in serious problems, including traffic and occupational accidents.”

Sleep deficit is also associated with a variety of illnesses from depression to cardiovascular conditions – though it can be hard to separate causes from effects in these linkages. “About 5 to 10 percent of adults suffer from chronic insomnia, but each day as many as a third of the population may suffer from some sort of transient sleep disorder,” explains Partinen.

Setting the scene for sleep Our sleep requirements are very individual. Some people can function well with less than six hours of sleep, but others need more than nine. Experts have plenty of tips to help sleepers and accommodation providers create the right conditions for a good night’s sleep. “This is something hotels and conference centres should really think meetinfinland 3/2010

11

TeksTi Ani Kellomäki k u v aT A b l e s t o c k j a i S t o c k p h o t o

EVLI 2/2009 51

SMISTA OIKEUSJOURNALI

a tullut hovikelpoist

Kiina on nousemassa uudeksi voimakeskukseksi maailmassa.

Itä-Aasian jättiläinen on hämmentävä yhdistelmä rauhanomaista, konfutselaista kulttuuria ja ihmisoikeussopimuksia halveksuvaa, raharikasta ydinasevaltiota.

Miten suhtautua Kiinaan?

ck, 123rf Kuvat Thinksto Teksti Jari Jokinen

S

ja Jarkko Sipilä ovat ehkä Suomen tunnetuimpia rikos- ja oikeustoimittajia.

Molemmat työskentelevät tv-uutisissa: Susanna Nellosella osella ja Jarkko MTV3:lla. Vielä 1980-luvulla rikokset komeilivat lähinnä iltapäivälehtien lööpeissä eikä niin kutsuttu arvovaltainen media niihin juuri puuttunut.

– Televisio panosti rikos- ja oikeusjuttuihin vuonna 1996. Yleisradio palkkasi Pekka Lehtisen Lehtisen, Nelonen Jaakko Lähteenmaan ja minä siirryin Hesarista Maikkarille. Toki televisio oli seurannut sitä ennenkin isoja tapahtumia, mutta uutistoimitus oli hoitanut ne muiden töiden ohella, taustoittaa Sipilä.

– Tuomiovallan käyttöä ei seurattu siihen aikaan esimerkiksi Ylessä juuri lainkaan, jatkaa Reinboth.

Molempien oikeustoimittajuuden korkeakouluna on toiminut Helsingin Sanomat ja he ovat oikeastaan ajautuneet tehtäviinsä. Kesätoimittaja Reinboth tuurasi STT:ssä lomalla olleita vakituisia oikeustoimittajia, Sipilä puolestaan meni 1991 Sanomien toimittajakoulusta suoraan USANNA REINBOTH

TEKSTI Sini Koskimies KuVaT iStockphoto, Heikki Tuuli

VIISI VÄITETTÄ

KIINASTA N

e vievät meidän työpaikat! Saksasta meni teräsjalostamoita, Kemijärveltä kännykkälaturitehdas. Ne sijoittavat ja ostavat meidät! Kiinalla on maailman suurimmat ulkomaanvaluuttavarannot, ja kiinalaiset omistavat yli neljänneksen Yhdysvaltain valtion velkakirjoista. Tai miten olisi kauhukuvien sijasta sankaritarina: Kiina tulee ja pelastaa meidät finanssikriisin suosta, jenkit ovat rähmällään!

Yleistykset ärsyttävät Ulkopoliittisen instituutin tutkijoita Matti Nojosta ja Jyrki Kalliota. Pitkän linjan Kiina-asiantuntijat painottavat, että maassa on käynnissä useita päällekkäisiä prosesseja, jotka repivät sitä eri suuntiin. Kiina on tällä hetkellä tienristeyksessä. Mihin suuntaan Itä-Aasian suuri lohikäärme lähtee? Annetaan asiantuntijoille viisi väitettä perusteltaviksi tai kumottaviksi.

Väite: maailmantalous on Yhdysvaltain ja Kiinan käsissä Kansainväliset voimasuhteet ovat muuttumassa. Itä-Aasian ja erityisesti Kiinan nousua talousmahdiksi povataan Yhdysvaltojen heikentyessä finanssikriisin kourissa. Washingtonissa ollaan nykyään riippuvaisia siitä, mitä Pekingissä sanotaan. Ovatko maailmantaloutta koskevat päätökset täysin kahden suuren, siis Kiinan ja Yhdysvaltojen käsissä?

– Eivät ole. Käsitys on harhaa, sanoo Matti Nojonen. – Maat eivät ole lainkaan vertailukelpoisia. Nojonen muistuttaa, että Yhdysvallat on kaikilla mittareilla mitattuna supervalta, kun 10

neisiin ilmestyminen olohuo tai Jarkko Sipilän Susanna Reinbothin ei ole kohdallaan. i siitä, että nyt kaikki on yleensä merkk et tuomionsa. llä tai he ovat saane Konnat ovat liikkee

11

Harri Nykäsen virkavapaan tuuraajaksi.

– Sillä tiellä ollaan eikä ole hetkeäkään kaduttanut. Hesarin aikana tein pieniä pyrähdyksiä tutkivassa ryhmässä, Sunnuntaitoimituksessa ja politiikassakin, mutta kun vakanssi oikeuspuolella aukesi, halusin ja pääsin sinne uudelleen, toteaa Reinboth.

– Harrilta jäi isot saappaat täytettäviksi ja työ tuntui mielenkiintoiselta. Toimittajat sanovat aina, etteivät tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Me puhuimme, ettei tiedä, mitä seuraava yö tuo, hymähtää Sipilä.

Juuret Reportteri-baarissa

Jarkko Sipilä ja Susanna Reinboth ovat esillä myös sen vuoksi, että he ovat vuonna 1986 perustetun Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Yhdistyksessä on noin 80 jäsentä, joista puolet työskentelee pääkaupunkiseudun medioissa.

– Pohjat rakennettiin Mikkelin panttivankioikeudenkäynnin aikoihin. Yleensä menimme Mikkeliin torstaina illalla, perjantaina oli oikeudenkäynti ja lauantaina tultiin kotiin, kertoo alusta asti mukana ollut Reinboth.

– Istuimme usein torstaisin Cumuluksen Reportteri-baarissa ja siellä syntyi ajatus yhdistyksestä. Lopulta se perustettiin kuitenkin Helsingissä, emmekä ole tainneet sen jälkeen Cumuluksessa kokoontua, toteaa Reinboth.

Oikeustoimittajat toimii käytännössä kolmella sektorilla. Se järjestää jäsentilaisuuksia, joihin kutsutaan esimerkiksi oikeusministeri tai -kansleri kertomaan ajankohtaisista asioista. Lisäksi yhdistys antaa lausuntoja lähinnä julkisuutta sivuavista lakiehdotuksista ja tekee tarvittaessa kanteluja, mikäli viranomaiset eivät ole noudattaneet vaikkapa julkisuuspykäliä.

Viimeksi Oikeustoimittajat ry teki eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun kuvauskiellosta korkeimman oikeuden aulatiloissa. KKO kielsi kuvaamisen aulassa, kun se käsitteli potilaan rintojen imemisestä syytetyn lääkärin juttua. Yhdistyksen mielestä kielto ei perustunut lakiin.

Sähköpostia poliisilta

Oikeustoimittajien työ on muuttunut reilun kahdenkymmenen vuoden aikana

tietotekniikan ja internetin myötä. Takavuosina piti eri oikeusasteisiin mennä paikan päälle lukemaan diaarioita tai oikeuden päätöksiä. Poliisikierroksia soitettiin monta kertaa päivässä tiedon keräämiseksi. Toimintatapa työllisti sekä toimituksia että poliisia.

Nykyisin diaariot saa pyytäessä sähköpostilla ja poliisi tiedottaa aktiivisesti.

– Viranomaisten tuottaman tiedon määrä on kymmenkertaistunut. Pelkästään poliisilta tulee 50–100 sähköpostia päivässä. Aikaisemmin ainoastaan oikeusministeriöllä oli oma tiedottaja ja tiedotteita tuli harvoin, nykyisin tiedottamiseen on panostettu, toteaa Sipilä ja myöntää, että toisaalta sen myötä on tullut myös ongelmia. Osa tiedottajista on tullut liike-elämän palveluksesta ja he kokevat työnsä brändin rakentamisena.

– Tämän vuoksi myös Oikeustoimittajat yhdistyksenä välillä muistuttaa, mikä viranomaistiedottamisen tehtävä on.

Julkisuudessa esitetään usein väitteitä, että poliisi vuotaa salassa pidettäviä tietoja medialle. Oikeustoimittajat ry teki lokakuussa 2009 jäsenistölleen asiasta sähköpostikyselyn, ja yli 55 prosenttia vastaajis-

LakimiesUutiset 8/2010 40

41 LakimiesUutiset 8/2010

MCI PRESSIN KESÄ 2011

35

VTT ON MUKANA

YDINENERGIAN RENEssANssIssA Vaikka Suomessa ei ole ydinvoimalaitosten pääkomponentteja valmistavia yrityksiä, osaamisemme on monella osa-alueella maailman huippua. Suomi ja VTT ovatkin tiiviisti mukana keskeisissä ydinenergiaa koskevissa sekä kotimaisissa että kansainvälisissä hankkeissa ja yhteistyöverkostoissa.

Teksti Maija-Liisa Ihanus Kuvat iSockphoto, Susa Junnola

10

VTT IMPULSSI

VTT IMPULSSI

11

INNOVAATIOISTA VAIN HARVAT JALOSTUVAT MENESTYSTARINOIKSI T E K S T I E r j a A i k a v u o r i J A M i k a K u l j u K U V AT i S t o c k p h o t o

Suomi on keksintöjen luvattu maa, ja listattu useampaan kertaan maailman innovatiivisimpien joukkoon. Pelkällä innovaatiolla ei kuitenkaan menestystarinoita kirjoiteta, vaan yritys tarvitsee taaksensa tukun muitakin rakennusaineksia. Tosiasia on, että vain pienestä joukosta innovaatioita kasvaa uusia yrityksiä.

Vaalivoitolla EI VAIKUTUSTA politiikkaan?

T

eknillisen korkeakoulun pääomasijoitustoiminnan professori, tekniikan tohtori Markku Maula allekirjoittaa väitteen siitä, että suomalaiset ja suomalaisyritykset ovat kansainvälisesti verrattuna innovatiivisia. Suomessa on hänen mukaansa paljon mahdollisuuksia uuden menestyvän innovatiivisen liiketoiminnan rakentamiseen.

– Innovatiivisina yrityksinä voidaan pitää niitä, jotka hyödyntävät tietoa ja osaamista kaupallisesti uudella tavalla, Maula kertoo.

Kansainvälinen finanssikriisi on tukahduttanut monen yrityksen rahoitushanat. Maulan mukaan yritysten täytyisi nähdä matalasuhdanne myös mahdollisuutena, jota pitäisi osata hyödyntää tehokkaammin.

Suurikaan vaalivoitto ei ole Suomessa heilauttanut yhteiskunnallista kehitystä. Enemmän siihen ovat vaikuttaneet poliittisessa järjestelmässämme tapahtuneet muutokset, Neuvostoliiton romahtaminen ja Euroopan unioni, Valtiotieteilijä-lehden haastattelemat asiantuntijat taustoittavat.

Teksti: Jari Jokinen Kuvitus: Susanna Tuononen

30

Valtiotieteilijä 1-2011

1-2011 Valtiotieteilijä

31 18 EVLI 2/2009

36

MCI PRESSIN KESÄ 2011

EVLI 2/2009 19

KEY TERMS emerging markets, competitiveness, India, Brazil KEY PERSONS R.A. Mashelkar, Erkki KM Leppävuori KEY MESSAGE Technology is helping Asian countries to close the economic gap between themselves and western countries.

VTT CONTACT erkki.leppavuori@vtt.fi MORE INFORMATION www.vtt.fi

watch the tiger leap!

Asia’s economic growth is changing the world order.

India’s rise is expected to be unprecedented.

Text Joanna Sinclair Photos MCI Press, iStockphoto

48

VTT IMPULSE

VTT IMPULSE

49

Ihminen, muttei henkilö. Vaikka juttu olisikin ihmisläheinen, aina tietyn henkilön persoo­ na ei ole tärkeä. Kuvituskuvilla on kuitenkin oma naivistinen leimansa, joskus juttu on parempi kuvittaa muuten kuin ihmiskuvin.

Esimerkiksi tekniikka on esineellistä...

Piip-piip, minä täällä!

Siellä ovat jo melkein kaikki. Siis sosiaalisessa mediassa, verkon yhteisöpalveluissa. Luultavasti sinäkin?

Teksti: Tiina Parikka Kuvat: IStockPhoto

Teksti: Hanna Rusila Kuvat Istockphoto

Oikeanlaista

Muistatko vielä ajan, kun kukaan ei touhottanut Facebookista, YouTubesta, Wikipediasta tai edes Koulukaverit.comista? Ei siitä monta vuotta ole.

Sosiaaliset verkkopalvelut nousivat suomalaisten huulille 2000luvun puolimaissa. Teinit aloittivat jo aiemmin, mutta buumi verkkoyhteisöistä tuli meillä vasta vuoden 2007 lopulla.

– Facebook löi läpi valtavalla vauhdilla, samoin YouTube hiukan ennen. Vanhemmat sovellukset MySpace tai Friendster eivät saaneet Suomessa suurta suosiota, erikoistutkija Asta Bäck VTT:n verkkomediatiimistä muistelee.

30

Valtiotieteilijä 3-2009

oikeasta suunnasta

Kehityksen tahti on nyt sellainen, että supersuositulle Facebookille povataan jo loppua. Uusinta villitystä eli mikroblogipalvelu Twitteriäkin on veikattu tähdenlennoksi.

Tutkijat kuitenkin uskovat, että sosiaalinen media ilmiönä on tullut jäädäkseen – aivan kuten puhelin tai televisio aikanaan.

Työpisteen valaistuksen tulee olla riittävä. Se, mikä on riittävää, on kuitenkin hyvin yksilöllistä.

Tarkkuutta vaativat työt ja työntekijän ikä lisäävät valon tarvetta.

Yleisten suositusten mukaan työtilan valaistus tulisi olla 500 luk-

sia. Suosituksen täyttävät jo normaalit loisteputkivalaisimet katossa.

– Tärkeintä on, että valo on häikäisemätöntä. Epäsuora valo on suoraa parempi, mutta usein myös kalliimpi vaihtoehto, Jouni Lehtelä Työterveyslaitokselta sanoo.

Myös ikkunasta tuleva päivänvalo voi häikäistä häiritsevästi, mikä kannattaa ottaa huomioon kalusteiden sijoittelussa ja verhovalinnoissa.

Tyypillinen ongelma työpaikoilla on heijastavat pinnat kuten valkoiset työpöydät. Vastavuoroisesti työpiste on voitu sijoittaa periaatteessa hyvin valaistun työhuoneen varjoisaan nurkkaan. Etenkin tilajärjestelyjä muutettaessa valaistus jää usein huomioimatta.

– Ihanteellista olisi, jos valaistus voitaisiin suunnitella henkilö-

Hitaat suomalaiset Kaikki alkoi oikeastaan 1990-luvun taitteen keskustelupalstoista.

Tietoverkkojen ystävät ottivat omakseen esimerkiksi Elisa-keskustelutaulun ja Duuni.netin.

3-2009 Valtiotieteilijä

kohtaisesti. Tässä kohdevalot olisivat hyvä ratkaisu. Tasaisen yleisvalaistuksen lisäksi työntekijät voisivat niin kokiessaan saada omaan pisteeseensä lisävaloa.

– Silmän kannalta tasainen valo on paras. Tämä tarkoittaisi kontrastien välttämistä työtiloissa, eli pintojen tulisi olla mieluiten tasaisen vaaleita, Lehtelä kumoaa sisustustrendejä.

Muutenkin hän suosittaa melko neutraalia työympäristöä ilman kirkkaita kohteita. Jopa ikkunanäkymän tulisi olla ennemmin neutraali.

– Metsä ei ole koskaan kirkas, Lehtelä vinkkaa.

Iän myötä valaistuksen merkitys kasvaa. Tämä näkyy käänteisesti myös ylivalaistussa ympäristössä. sillä iäkkäät silmät ovat alttiimpia häikäistymiselle. Esimerkkinä Lehtelä käyttää näyttöpäätteitä, jotka jo itsessään ovat valon lähteitä.

– Mitä enemmän valoa kohdistuu näyttöpäätettä vastaan, sitä huonommin värit välittyvät. Pienten yksityiskohtien erottaminen vaikeutuu ja työ hidastuu.

Huono valaistus lisää myös virheiden määrää. Häiritsevä häikäisy voi myös olla kiusallista ja sitä kautta vähentää työtyytyväisyyttä.

Valaistuksen vaikutusta on tutkittu 1920-luvulta lähtien. Koska tuottavuuteen vaikuttavat useat tekijät, valaistuksen osuutta yksilön tai koko henkilöstön työsuoritukseen on vaikea osoittaa tieteellisin menetelmin. Vaikka muut tekijät ohjaavat työsuoritusta enemmän kuin valaistuksen määrä tai laatu, on kuitenkin ilmeistä, että puutteellinen valaistus heikentää hyvän työsuoriutumisen edellytyksiä.

Valaistus vaikuttaa etenkin näkötehokkuuteen, ympäristötyytyväisyyteen, vireystilaan ja viihtyvyyteen.

31 24

Valtiotieteilijä 5-2008

5-2008 Valtiotieteilijä

MCI PRESSIN KESÄ 2011

25

37

Sara finds picking mushrooms and berries and rambling in the forests a pleasant pursuit.

text TIMO NYKÄNEN photos VALTTERI KANTANEN

Naturalness is now the big thing in cuisine.

According to celebrity chef Sara la Fountain, Finland could do even more to promote its clean natural ingredients internationally.

PASSION for food A

Chihuahua by the name of Amélie escorts us to the spacious kitchen of her owner, culinary entrepreneur Sara la Fountain. Sara’s apartment is situated in the heart of Helsinki, home also to an impressive array of leading restaurants. Helsinki has developed into a major culinary capital in recent years, just as Finland in general has rapidly made it onto the world map of restaurants.

“These days there are many really high-quality establishments in the city. Helsinki has internationalised

at a fast pace, and foreign trends have also influenced local cuisine. Finns are now willing to experiment with traditional dishes by adding a little ‘twist’ to them, including ethnic influences,” says Sara, who bases her own style on classic home cooking with a difference.

Sara’s own favourite restaurants in Helsinki include Farang among ethnic establishments, Savoy among fine dining restaurants, and also Seahourse, a legendary local establishment. Elsewhere in Finland, Sara has been especially impressed by Sky Ounasvaara, which offers breathtaking views over the fells of Lapland.

meetinfinland 4/2010

10

meetinfinland 4/2010

Kun videoneuvottelut yleistyvät

11

...ja joskus taas juuri se ihminen omalla per­ soonallaan on koko jutun juju. Pukumiehiä kuvissa parjataan, mutta vahvat naiset ovat aina tervetulleita.

Pelkkä tekniikka

ei riitä T e k s T i : A n t t i J . L a g u s k u v a T: i S t o c k p h o t o

Johtaja palkkasi alaisen videoneuvottelussa tapaamatta tätä muuten etukäteen. Kansainvälisen yrityksen matkakustannukset vähenivät 80 prosenttia videoneuvottelujen käytön myötä. Islannin tulivuoren tuhkapilven Yhdysvaltoihin eristämä johtaja piti toiminnan käynnissä videoneuvotteluiden avulla. ideoneuvottelut ovat tehneet tuloaan yrityksiin jo parikymmentä vuotta. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että lupausvaiheesta siirryttäisiin oikeaan käyttöön – myös yritysten välillä. Videoneuvottelu on hyvä apuväline hajautetun työn johtamisessa, mutta sen tehokas käyttö vaatii kurinalaista johtamista. Jotta päästään paljon puhuttuihin säästöihin matkakuluissa, yritysten pitää ottaa käyttöön tiukka matka- ja kokouspolitiikka.

Matkustamisen hohto karisee jossain vaiheessa. Ainainen jonottaminen lentokenttien turvatarkastuksiin, lentojen myöhästyminen, siirtymät lentokentille

ja hotelliyöpymiset kypsyttävät matkustajan.

Virtuaalitiimejä tutkinut Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun BITtutkimuskeskuksen (Business Innovation Technology) tutkija Marko Hakonen pitää enemmän termistä hajautettu työ kuin virtuaalityö. Jälkimmäistä hän arvostelee siitä, että se kuulostaa siltä kuin töitä ei tehtäisikään.

Väitöskirjassaan Hakonen tutki sosiaalisen identifikaation eli yhteenkuuluvuuden tunteen syntyä ja seurauksia hajautetuissa työryhmissä. Yhteenkuuluvuuden tunne on erityisen tärkeä, kun ryhmän jäsenet ovat monessa paikassa

SuorINTA TIeTÄ mArkkINoIlle Valmis tuote halutaan yleensä markkinoille mahdollisimman nopeasti.

Markkinakelpoisuuden varmistamiseen voi varautua jo tuotekehitysvaiheessa.

Suorempi tie säästää myös kustannuksia.

Teksti Milka Lahnalammi-Vesivalo Kuvat iStockphoto, Antonin Halas

18 EVLI 2/2010 70

38

MCI PRESSIN KESÄ 2011

VTT IMPULSSI

VTT IMPULSSI

71

Johtajuuden monet kasvot TeksTi T iina Parikka kUVA Susanna Kekkonen

Enemmän kommunikointia, ennakointia ja vastuunjakoa.

Johdon konsulttina työskentelevän Eija Seppäsen mielestä johtajat ovat turhan yksinäisiä.

a ja Viisautt löytyy t yt ä kyvykky akin kuin muualt ä johdosta. t ylimmäs

Kari Neilimo o n “lempiäijäni”.

n kuin i e s u n o a i Strateg nen puhelin. rikkinäi

aantuma on lisännyt vastakkainasettelua johdon ja työntekijöiden välillä.

Ennakoiva johtaminen säästää monilta kipeiltä asioilta ja antaa reagointimahdollisuuksia. Näin vältytään äkkijarrutuksilta, joita tämänkin taantuman aikana on nähty monissa yrityksissä, yritysjohdon konsultti Eija Seppänen Fountain Parkista toteaa.

Vastakkainasettelua voidaan Seppäsen mukaan lieventää, jos organisaatio otetaan mukaan strategiatyöhön.

Hän käyttää esimerkkinä yt-neuvottelujen synnyttämiä ulosmarsseja.

– Organisaation tulevaisuus mietityttää kaikkia tehtävätasosta riippumatta. Viisautta ja kyvykkyyttä strategiseen pohdintaan löytyy muualtakin kuin ylimmästä johdosta.

– Osallistuminen helpottaa oman työn ymmärtämistä; mikä rooli ja mikä tehtävä itsellä on strategian toteuttamisessa. Kun henkilöstö ymmärtää yrityksen tavoitteita ja strategiaa, on esimerkiksi yt-neuvottelut helpompi hyväksyä, Seppänen perustelee.

Strategia kaikkien työkaluksi – Strategia on usein kuin rikkinäinen puhelin, jonka viestin merkitys muuttuu matkalla.

Seppäsen vertaus saa tukea Minna Mustosen syksyllä hyväksytystä väitöstutkimuksesta Strategiaviestinnän vastaanottokäytännöt – henkilöstö strategiaviestinnän yleisönä. Mustosen tutkimuksen mukaan ei riitä, että johto tiedottaa yhtenäisesti henkilöstölle strategian tavoitteista ja faktoista, vaan johdon tulee huomioida viestinnän tyylissä ja sisällössä työntekijän toimenkuva, osaaminen ja

työympäristö. Perinteinen tapa käsittää työntekijät passiivisina vastaanottajina, joiden tehtävä on ymmärtää strategiaviestintä oikein – siis johdon määrittelemällä tavalla – ei ole tehokas.

Viestintä on työntekijälle merkityksellistä silloin, kun hän pystyy hyödyntämään saamaansa tietoa omassa työssään tai kokee sisällön henkilökohtaisesti kiinnostavaksi.

Kun viestintä koetaan itselle merkityksellisenä, käytetään sen sisäistämiseen myös enemmän aikaa. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että strategiaviestinnässä tulisi käyttää markkinoinnillisia keinoja, joilla voidaan vaikuttaa positiivisesti henkilöstön asenteisiin.

Myös Mustonen kehottaa ottamaan henkilöstön mukaan strategiakeskusteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

– Strategian vieminen käytäntöön on pitkä prosessi.

Perinteiseen ylhäältä käsin johtamisen malliin tottuneessa työyhteisössä vie oman aikansa jo se, että työntekijät oppivat osallistumaan keskusteluun, Seppänen kertoo.

Työssään Seppänen toteuttaa esimerkiksi juuri tällaisia osallistavia strategiakeskusteluja verkkopohjaisten järjestelmien avulla. Lisäksi hän on Helsingin kauppakorkeakoulun jatko-opiskelijana tutkinut vuoropuhelun vaikuttavuutta.

Johdolta yhdessä ajattelu vaatii kuitenkin rohkeutta.

Moni esimies tulee epävarmaksi, jos hänen ylitseen käydään strategisia pohdintoja.

– Kerran käynnistetystä prosessista ei voi perääntyä eikä lupauksia pettää. Ei riitä, että työntekijöiltä vain kysytään mielipiteitä ja näkemyksiä. On myös löydyttävä hyvät perustelut, miksi johto päätyy sellaisiin ratkaisuihin kuin päätyy – etenkin, jos päätökset poikkeavat selvästi työntekijöiden esittämistä näkemyksistä, Seppänen muistuttaa.

EVLI 1/2010 37

Sijoitusautossa yhdistyvät arvo, tekniikka ja estetiikka

S

ijoitusautoja harrastavat muun muassa yritysjohtajat ja ammattiurheilijat, mutta myös tavalliset palkansaajat. Joku on mieltynyt vain yhteen merkkiin, joku taas keskittyy esimerkiksi urheilu- tai avoautoihin. Jollain keräilijällä on vain yksi autoharvinaisuus, jonkun kokoelmissa on kymmeniä, jopa toista sataa autoa.

Harrastajan innostus saattaa auton

30 EVLI 2/2009

Auto ei ole koskaan hyvä sijoitus. Oikein – ja väärin: Mitä harvinaisempi ja hyväkuntoisempi auto on, sitä parempi se on myös keräily- ja sijoituskohteena. Harvinaisissa autoissa kiehtoo tekniikan lisäksi auton tarina, tekijöiden käsityötaito ja muotoilun estetiikka.

Köyhyys lisääntyy Suomessa

T e k s T i J a r m o S e p p ä l ä k U V AT A b l e s t o c k

mahdollisen arvonnousun lisäksi kohdistua esimerkiksi auton tekniikkaan, sen suunnittelijoiden aikaansa edellä olleisiin innovointeihin, muotoiluun ja tyylikkääseen sisustukseen. Keräilyauto on luksusta, joka liikkuu omistajansa mukana.

Sijoitusauton hankkija voi Suomessa nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa hankkia millaisen auton tahansa, mistä päin maailmaa tahansa mität-

tömin veroin. Vastaavasti myös auton myynti muutaman vuoden omistamisen jälkeen ulkomaille onnistuu helposti, ja sijoitukselle saa näin myös tuottoa.

Edullista tai kallista Sijoitus- ja keräilyautoja kunnostavan ja välittävän Triangle Motor Co:n toimitusjohtaja Risto Paunonen kertoo, että monia sijoitus- ja keräilyautomal-

leja on valmistettu paljon, usein satoja tuhansia kappaleita. Tällaisen auton hinta on melko maltillinen, eikä erityistä arvonnousuakaan ole odotettavissa. Vaikkapa 1960- ja 1970-lukujen Ford Mustang on halpa ylläpitää ja osia on saatavissa hyvin, joten tavallisen ihmisen harrastusauton arvo on 10 000–50 000 euroa.

– Toinen ääripää on sitten vain muutaman kappaleen huippumallit,

Auton kunto ratkaisee hinnan

Köyhyys syö

YleiseT TAloUssUhdAnTeeT VAikUTTAVAT sijoitusautojen hintoihin ta-

pauskohtaisesti. Harvinaisuudet pitävät kuitenkin yleensä hintatasonsa.

Erittäin halutuista harvinaisuuksista, kuten Duesenbergit, Bugatit ja jotkut Ferrari-mallit, maksetaan jopa seitsennumeroisia euroja. Tällainen auto voi olla alkuperäiskunnossa tai kunnostettu.

Jos auto on entistämiskelpoinen tai uutta vastaava, sen hinta on yleensä kahdeksan- tai kymmenkertainen huonoon versioon verrattuna. Ruoste tai ei-alkuperäiset osat laskevat hintaa, muun muassa vaihdettu moottori merkitsee noin 20 prosenttia halvempaa hintaa alkuperäiseen verrattuna.

mahdollisuuksia

EVLI 2/2009 31

Köyhyysrajan alapuolella elää Suomessa runsaat 700 000 henkeä.

Lisäksi köyhyysrajan tuntumassa on joukko kansalaisia, joiden tulot juuri ja juuri ylittävät rajan. Köyhyystutkijat ennustavat, että köyhyys lisääntyy lähitulevaisuudessa.

Usein suositaan yhtä isoa kuvaa aloitus­ aukeamalla, mutta voihan sen ratkaista toi­ sinkin. Myös tekstimassan osuus vaihtelee, joskus pelkkä otsikko riittää, toisinaan sen kaveriksi laitetaan ingressi tai sitten tekstiä voi olla jo enemmänkin.

na 1987 lapsiköyhyysaste oli Suomessa kuusi prosenttia, kun vuonna 2004 oli jo saavutettu kymmenen prosentin rajan.

– Lapsiköyhyys liittyy köyhyyden sukupolviseen periytymiseen ja yhtälaisten mahdollisuuksien kaventumiseen, Kansaneläkelaitoksen tutkimusosaston osastopäällikkö Olli Kangas toteaa.

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna suomalaisten köyhyysluvut ovat erittäin matalia, kun rajana käytetään 40 prosentin köyhyysrajaa eli köyhiksi lasketaan ne, joiden tulot jäävät alle 40 prosenttia koko väestön keskitulosta. Tällä kriteerillä laskettuna köyhiä on noin kolme prosenttia suomalaisista.

Jos köyhyysraja nostetaan yleisesti käytettyyn 60 prosenttiin, köyhien määrä kasvaa jo 13 prosenttiin väestöstä. Viimeisimmän tilaston mukaan köyhyysrajan alapuolella elääkin runsaat 700 000 suomalaista. Tämän lisäksi köyhyysrajan tuntumassa on joukko kansalaisia, joiden tulot juuri ja juuri ylittävät rajan.

28

Valtiotieteilijä 5-2009

– Myös nämä ihmiset kärsivät pienituloisuudesta. Pienituloisuuden ja tuloilla selviämisen ongelma koskeekin huomattavasti suurempaa joukkoa kuin edellä mainittu 700 000 hengen ryhmä, Kangas laskee.

Kun maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksesta työttömyys on vielä kasvanut nopeasti, voidaan Kankaan mukaan odottaa, että toimeentulotukea saavien määrä kasvaa yhtä suureksi kuin 1990-luvun laman yhteydessä; pahimpana vuonna 1996 toimeentulotukea sai kaikkiaan 610 000 suomalaista.

– Tämä merkitsee köyhien määrän lisääntymistä. Veikkaukseni on, että köyhyysrajan alapuolella elää pian 720 000–750 000 suomalaista, minkä lisäksi toimeentulovaikeuksien kanssa kamppailevia on vielä tätäkin enemmän.

Teksti: Heidi Gedik Kuvat: iStockphoto

Köyhyys ja erityisesti lapsiköyhyys lisääntyy Suomessa. Vuon-

Perusturva jälkijunassa Erikoistutkija Pasi Moisio Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta uskoo, että köyhyyden kasvaminen 1990-luvun puolivälin jälkeen se5-2009 Valtiotieteilijä

29

MCI PRESSIN KESÄ 2011

39

Luontoa säästäen Libriksessä saat käyttöösi omissa painotuotteissasi laajalti tunnettuja ympäristömerkkejä, jotka kertovat myös sinun vastuullisista valinnoistasi.

Teet kestäviä hankintoja, sillä Libriksen toimintatapa täyttää vaativammatkin vastuullisen hankinnan kriteerit.

Saat kumppaniksesi energiatehokkaan painotalon, joka on alansa edelläkävijä.

Voit valita ympäristöystävälliset painomateriaalit jo suunnitteluvaiheessa. Libris tarjoaa useita sertifioituja painomateriaaleja, käyttää kasviöljypohjaisia painovärejä ja tarjoaa laajan valikoiman ympäristöystävällisiä erikoisefektejä.

Ja muistathan; käytön jälkeen painotuote kannattaa toimittaa kierrätyksen kautta uusio- tai energiakäyttöön, jotta arvokkaat raakaaineet voidaan hyödyntää edelleen.

ISO 9001

SERTIFIOITU ORGANISAATIO

Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijä

40

MCI PRESSIN KESÄ 2011

Libris Oy Kontulantie 12 • 00940 Helsinki Puhelin (09) 478 330 • Fax (09) 478 333 33 info@libris.fi • www.libris.fi

Täytyy tehdä KOMPROMISSI

Haluatk o lukea sarjakuv an saun assa?

50 ensim mäistä lukijakyse lyyn vasta nnutta (s. 62) saa lahjana tä män sarjakuva n laudelii nana.

MCI PRESSIN KESÄ 2011

41

Läpinäkyvyyttä ja osallistamista

Verkossa Verkkolehden yhteisön hallitsemiseksi löytyy monia keinoja. Yhteisön kokoamisessa sosiaalisen median verkostot, etenkin Facebook, ovat merkittävässä roolissa. Toisaalta tarvitaan välineitä yhteisön jäsenten tunnistamiseksi ja tuotetun aineiston koordinoimiseksi. Personoitavuus, nopeus ja edullisuus puhuvat verkkolehden puolesta.

erkossa jakelu on äärimmäisen kustannustehokasta, koska jokaista lehteä ei tarvitse painaa erikseen. Jakelukustannukset ylipäätään ovat murto-osa paperiversioiden vastaavista.

Jakelukanavia on lukemattomia: muut mediat, uutissivusto ampparit.com, Google, Facebook ja Twitter, jolla tosin ei

42

MCI PRESSIN KESÄ 2011

Suomessa ole vielä merkittävää asemaa yhteisöllisenä mediana.

Kiinnostava juttu pikkulehdestä voi saavuttaa 100 000 lukijaa sosiaalisen median avulla. Printissä lukijakunta on tyypillisesti huomattavasti vakaampi sekä hyvässä että pahassa.

Selkeästi tärkein kaikille verkkolehdille yhteinen asia

Dashboard: https://skitch.com/joonaskiminki/ri5i5/chartbeat-uusisuomi.fi

Reaaliaikainen kävijäseuranta, kuten Chartbeat.

Näyttää JavaScript-snippetin avustamana sivustojesi reaaliaikaisen kävijämäärän ja liikenteen lähteet.

Voidaan myös rakentaa toimitukseen näyttötaulu (Big board), joka näyttää reaaliaikaisesti, mitä saitilla luetaan.

Lisäksi löytyy iPhone-aplikaatio, joka lähettää push-ilmoituksia hälytyksistä.

on Facebook, koska siellä on valtava käyttäjämassa ja isoimmat verkkomediat saavat sieltä kuusinumeroisia käyntilukuja joka viikko. Facebookissa ehkä kolme olennaisinta juttua ovat 1) Facebook-suosittelunapin (tykkää/ suosittele) hyvä näkyvyys artikkeleissa 2) muiden tekemien Facebooksuositusten näyttäminen; esimerkiksi HS.fi:ssä hyvin näkyvästi etusivun

yläosassa ja 3) Open Graph -metatietojen käyttäminen artikkeleissa, jotta Facebook osaa näyttää jaetut artikkelit parhaalla mahdollisella tavalla.

Yhteisöllistä tuottamista Nousevana juttuna tällä hetkellä on palveluiden kehittämisen läpinäkyvyys ja käyttäjien osallistaminen sivuston kehittämiseen, mistä HS.fi Dev Face-

Läpinäkyvyyttä Helsingin Sanomat on onnistunut aktivoimaan käyttäjät mukaan palvelujen tuottamiseen.

HS.fi Devillä on yli tuhat kävijää.

book-ryhmä yli tuhannella jäsenellään on hienoimpia esimerkkejä.

Käyttäjät voivat myös osallistua itse sisällön tuottamiseen. Keskustelut, lukijoiden kuvat, lukijan uutiset ja blogit ovat erinomaisia juttuvinkkien lähteitä ja niitä käytetään menestyksekkäästi sekä paikallisella, että valtakunnallisella tasolla (mm. omakaupunki.fi, Uuden Suomen Puheenvuoro-palvelu).

MCI PRESSIN KESÄ 2011

43

Paraskin juttu jää helposti piiloon verkon syövereihin, jos se on otsikoitu nuivasti.

Jotta käyttäjät saadaan tuottamaan sisältöä sivustolle, tarvitaan usein rekisteröinti.

Tässä Facebook (tai Google, Twitter Yahoo) on jälleen hyvä apu. Miksi muistaa sadan verkkosivun tunnuksia kun vaihtoehtona on käyttää Facebook-kirjautumista? Parasta tietysti on, ettei pyörää tarvitse keksiä itse, vaan useisiin julkaisujärjestelmiin löytyy valmiita Facebook-integraatioita. Parhaimmillaan sivustolle voidaan tätä kautta tuoda myös Facebookin yhteisöllisyyttä, eli voit nähdä, ketkä Facebookkaverisi ovat rekisteröityneet samalle sivustolle ja/tai mitä he ovat sivustolla tehneet.

Otsikolla otsikoihin Verkossa voi tietää – kivuliaan­ kin tarkasti – mitä sisältöjä lukijat todella lukevat, millä laitteilla ja milloin. Tämä on johtanut osaltaan lehtien ja etenkin otsikoinnin viihteellistymiseen ja esimerkiksi kulttuurisisällöillä on haasteita löytää lukijoita verkosta.

Tärkeimmät erot verkon artikkelilla ja printin artikkelilla ovatkin artikkelin pituus, otsikointi ja linkkien käyttö. Kaikki ovat sinänsä yksinkertaisia asioita, mutta meinaavat monesti unohtua julkaisijoilta.

Verkossa käyttäytyminen on tyypillisesti hiukan kärsi-

44

MCI PRESSIN KESÄ 2011

mättömämpää kuin printissä, joten pitkät useiden tuhansien­ merkkien artikkelit jäävät usein lukematta kokonaan.

Ratkaisu tähän voi olla yksinkertaisesti jakaa juttu vaikkapa kolmeen eri osaan ja julkaista osat erikseen.

Koska verkossa lehtiä ei selata kannesta kanteen, jutut tulee ”myydä” otsikoinnilla.

Otsikot myös leviävät helposti eri päätelaitteisiin ja esimerkiksi Amppareihin. Paraskin juttu jää helposti piiloon verkon syövereihin, jos se on otsikoitu kuivasti.

Verkkolehdessä ei ole alkua eikä loppua, sitä ei voi lukea kannesta kanteen, mikä tuomat haasteensakin, mutta antaa myös materiaalille rajattomat mahdollisuudet. Lehden palstatila ei ole verkossa millään tavalla rajoitettu. Dataa mahtuu nettiin käytännössä rajattomasti (vrt. printtilehden vieraskynä- tai mielipidepalstat).

sekä sisällön että mainonnan voi kohdentaa eri käyttäjille huomattavasti helpommin ja kustannustehokkaammin.

Verkossa tieto liikkuu toimitukselta käyttäjälle, käyttäjältä käyttäjälle sekä käyttäjältä toimitukselle. Jos artikkelissa on virhe tai se ei miellytä lukijaa, palaute on välitön. Jos verkkolehdessä ei ole kommentointia uutisen yhteydessä, palaute syntyy sosiaaliseen mediaan, se vaikkapa tweetataan.

Lehden tai palvelun ympärille voi verkossa kasvattaa yhteisöjä, joissa käyttäjät ovat tekemisissä paitsi toimituksen, myös toistensa kanssa. Printissä tätä edustavat lähinnä mielipide- ja tekstiviestipalstat. Hieno esimerkki tällaisesta on Uuden Suomen Puheenvuoro-palvelu, jossa lähes pelkästään käyttäjien luomaa sisältöä luettiin viime viikolla 900 000 sivulatauksen verran (Lähde: TNS Metrix).

Ketterästi personoiden

Joonas Kiminki, 30 Uuden Suomen kehitysjohtaja, vastuualueena palvelujen tekninen toteutus ja konseptointi. Osakkaana Drupal-julkaisujärjestelmään ja projektinhallintaan erikoistuneessa yrityksessä Mearrassa. Erikoistumisalana medialan verkkopalvelujen kehittäminen.

Kehittäminen on huomattavasti helpompaa verkossa kuin printissä. Verkkolehdet eivät tarvitse massiivisia ulkoasuuudistusprojekteja, vaan kehitys voi olla ketterää ja interatiivista. Uusia ominaisuuksia voi julkaista vaikka joka viikko.

Maailmalla on toki nähty kokeiluja personoiduista printtilehdistäkin, mutta verkossa

Personoidut sosiaaliset lehdet, kuten Flipboard: http://flipboard.com

Laskusuhdanteessa näyttävät olevan Flash-pohjaiset ratkaisut, koska ne eivät monesti joko ole tuettuja mobiililaitteissa tai ne toimivat hitaasti.

Nousussa puolestaan ovat de facto -standardit Javascript- tai AJAX-työkalut, kuten jQuery ja laajempina frameworkeina esimerkiksi Cappuccino (http://cappuccino.org/). Ja HTML5:ttä tietysti odotellaan innolla.

Edistynyt spämmikommenttien esto, kuten Mollom (http://www.mollom.com).

Mollom analysoi koneellisesti käyttäjän lähettämän kommentin ja vasta jos se epäilee sitä spämmiksi, kirjoittajan pitää ratkaista sanahaaste (captcha).

Löytyy tuki kaikille yleisimmille julkaisualustoille.

MCI PRESSIN KESÄ 2011

45

Teksti: Inka Mellais

mo! ilm txt xxx

treffit seiskalta kellon alla?? asap. sit syömään jnki. please en pysty vastaa. kokous ---> tomi

Moi Tomi, miitti kellon alla 1900 sounds good!!:) Ja mulle maistuis esmeks taikku ruoka -jos ok ni varaan sielt! Slurps!:P c u soon! x Inka

Tutkin aikaansaannostani kriittisesti. Pitäisikö sittenkin laittaa vain yksi huutomerkki? Poistan toisen huutomerkin, tuijotan kännykän ruutua vielä hetken ja lähetän viestin. Minun on pakko vielä palata lähetettyjen viestien kansioon tarkistamaan, että viestini varmasti meni perille – ja oikealle henkilölle.

Kulutan huomattavan osan elämästäni tekstailuun. Ei riitä, että saan helposti ja nopeasti tiedon kulkemaan. Tahdon, että tekstarini myös näyttävät hyviltä ja ilmentävät omaa persoonallisuuttani. Tekstailusta ja tekstarikielellä leikittelystä on tullut minulle elämäntapa.

Valtaosa ihmisistä luultavasti tekstailee ajan säästämiseksi, onhan tekstari alunperin luotu juuri nopeaa ja kätevää tiedonsiirtoa varten. En kuitenkaan ole ainoa, jota tekstaamisen monet mahdollisuudet kiehtovat. Tekstailua on perinteisesti pidetty teinien erikoisalana, mutta yhä useampi aikuinenkin

46

MCI PRESSIN KESÄ 2011

c u!

See you! c ya!

See you around! tnx!

Thanks! i<3u2 I love you too omg oh myz god hun honey

Kuka tahansa voi opetella tekstarikielen. Näillä vinkeillä pääset alkuun.

:) =) :-) iloinen, onnellinen :( =( :-( surullinen, pahoillaan :)) hyvin iloinen :(( hyvin surullinen :D nauraa :P näyttää kieltä :’( itkeä >:( vihainen :S ymmällä, suu solmussa, vaikeuksia %) silmät ristissä, valvonut ympäri vuorokauden Lähde: Airteg.com – Ilmainen hymiösanakirja

Tunnista hymiöt. Hymiöllä voi keventää esimerkiksi kollegalle lähetettyä tekstiviestiä tai sähköpostiviestiä. Älä takerru kirjakieleen.

Tuskinpa kukaan kyseenalaistaa kieliopin tuntemustasi, vaikka jättäisit viestistäsi pois pilkut ja isot alkukirjaimet.

Opettele ulkoa yleisimmät merkit ja lyhenteet ja käytä niitä rohkeasti. Esimerkiksi nuolimerkki –> on kätevä tapa ilmaista, minne olet menossa tai mitä olet aikeissa tehdä.

Jos tahdot ymmärtää teini-ikäistä lastasi tai veljentytärtäsi, tutustu englanninkieliseen lyhennekieleen.

Lyhenne LoL (usein myös lol) tarkoittaa siis laughing out loud.

Ota huomioon, kenelle viestin lähetät. Vaikka osaisit hienoimmatkin merkkiyhdistelmät, niistä ei ole iloa jos vastaanottaja luulee kirjoitustasi hepreaksi.

kts! kiitos! txt tekstata & että, ja esmeks esimerkiksi Yst. Ystävällisesti,

ystävällisin terveisin xxx lämpimin terveisin, suudelmia, suudelmin jnki jonnekin jku joku jtn jotain ––> olla menossa jonnekin,

olla kohta tekemässä jotain 1900 1950

klo 19.00 klo 19.50

MCI PRESSIN KESÄ 2011

47

tahtoo päästä helpommalla kommunikoinnissa. Syyskuussa 2010 Taloussanomat kirjoitti, että noin 72 prosenttia aikuisista kännykänkäyttäjistä lähettää tekstiviestejä puhelimillaan. Se on jo lähellä teini-ikäisten 87 prosenttia.

Tekstaamisen yleistymisen myötä myös tekstiviestikielen suosio on kasvanut. Valmiit viestipohjat kuuluvat historiaan.

Nykypäivän nuori, trendikäs tekstaaja tuntee niin suomenkuin englanninkielisetkin lyhenteet, hymiöt ja merkkien lisämerkitykset ja hallitsee sen myötä paitsi nopean viestittelyn, myös kielellä kikkailun.

Halusimme kokeilla, miten juttu syntyy sosiaalisessa mediassa. Kuten esimerkkimmekin osoittavat, jutut lähtivätkin elämään ihan omaa elämäänsä. Niinpä teimme juttujen ympärille tekstin siitä, mistä yritimme puhua, tekstarikielestä.

:-)

LOL häv2admit &oon chilille allerginen :DDD sorry hani mut mietix&varaax jostai muualt pöydän??:S Kaik muu kyl käy, Ipromise! puss. tomi

:-D :-x 48

MCI PRESSIN KESÄ 2011

Tekstari kirjoitetaan yleensä puhekielellä. Tekstiviestikielen ominaispiirteitä ovat muun muassa lyhennetyt sanat (Mo!), englanninkieliset sanat (Txt please!), tavugrammit eli kirjainten ja numeroiden käyttö niiden äännearvon mukaan (love u 4ever), slangi (Treffit seiskalta?), onomatopoeettiset sanat (Slurps!) ja hymiöt (:P). Näistä piirteistä huolimatta tekstiviestikieli on, kuten puhekielikin, helposti käyttäjänsä mukaan muokkautuvaa. Tekstiviestikielen ”personoinnista” on tullut suosittua. Ehkä juuri tästä syystä myös murteet ovat saaneet sijaa sosiaalisessa mediassa. Suomen kieltä tutkinut Niina Engblom toteaa tutkielmassaan Lyhentämisen keinot tekstiviesteissä, että puhutun kielen keinoja käytetään tekstiviesteissä ahkerasti. Engblomin mukaan varsinkin äänteiden kato, pikapuhemuodot ja omistusliitteettömyys säästävät tekstiviesteissä merkkejä. Ne perustuvat suurelta osin murteisiin.

Laajalevikkiset murrepiirteet ovat nykyään yleispuhekieltä, jota viestijät käyttävät asuinpaikasta riippumatta.

Facebookin tilapäivityksiä selatessa murresanojen kirjo on laaja. Kuka tahansa saattaa puhetapaan katsomatta kirjoittaa esimerkiksi ”Mie lähen tästä kauppaan.” Mutta on niitäkin, jotka kirjoittavat kaikki päivityksensä nimenomaan synnyinpaikkakunnalla oppimallaan murteella, ehkä erottuakseen paremmin.

Netin keskustelupalstoilla tekstareita koskeva polemiikki käy kuumana. Yleinen puheenaihe on se, mitä käy kirjakielelle jos puhe- ja lyhennekieli valtaavat kirjoituksen tekstiviestien sekä Facebookin ja Twitterin kaltaisten nettiyhteisöjen kautta.

Useimmat keskustelijoista uskovat, että välimerkkien käyttötavat tulevat muuttumaan ja suomesta tulee vähitellen kuin käännettyä englantia. Myös yhdyssanavirheiden uskotaan lisääntyvän ja itse sanojen lyhenevän.

:-s

molox 22.2.2011 13:19 vastaus nimimerkille: Ankara Karhu

➠ > Nykyisin tarvitaan CV, sosiaalisia > taitoja, kilpailumentaliteettiä, suosituksia, > haastatteluja, itsensä markkinointia, aktiivisuutta, > turhanpäiväistä jargonia (esim sanan ”vaikea” > korvaaminen ”haastava”), positiivista mielenlaatua ja > uskoa unelmahöttöön.

Sosiaalisessa mediassa keskustelu elää ja muuttuu matkan varrella. Aloitimme aiheesta keskustelun Kauppalehden keskustelupalstalla. Suppeasta kielitaidosta päädyttiin sivuamaan maahanmuuttajapolittiikkaa.

Tämä on niille kakkosluokan köyhille kansalaisille.

Paras A-ryhmä kävelee duuniin salaisella kädenpuristuksella ja selkääntaputtelulla.

(Keskustelu: Kommunikointitaidot)

Pappa rekommenderar.

Huonot kommunikaatiotaidot este työnsaannille Kielikukkanen

22.2.2011 10:20

tuorekurkku 22.2.2011 17:18 Ankara Karhu Vaikka olisi suppea sanavarasto, osaa kommunikoida.

Et taida ymmärtää yhtään mitään, mitä kommunikointitaidoilla tarkoitetaan?

Britannian hallituksen neuvonantajan Jean Grossin mukaan brittinuorten sanavarastoon kuuluu nykyään vain 800 sanaa.

Hänen mukaansa niin sanottu teinikieli on syntynyt, kun nuoret hoitavat kommunikoinnin yhä enemmän tekstiviestein ja sosiaalisen media, kuten facebookin, välityksellä. Grossin mielestä tämä saattaa johtaa siihen, etteivät nuoret tule saamaan töitä, koska heillä on äärimmäisiä puutteita kommunikoinnissa.

Jos aikoinaan juoppoörähtelijä, on nykyisin huono kommunikoija. Niin hän kommunikoi silloin kun oli tarvetta, ja tieto työnprosessia kulki.

Huono kommunikoija pimittää tietoa mitä tarvitaan, että ryhmässä voidaan tehdä duunia. Ei se tarkoita sitä, mitä se toimiston tyttöjen meiningissä tarkoitta. Tyttöjä voi sitten olla johtajatkin.

Tuskin tilanne suomalaisnuorten osalta eroaa paljonkaan brittinuorista. Mutta jos tämä on tulevaisuuden suunta, kuka meillä teke työt? Vai kutistuuko suomenkieli vähitellen 800 sanaan?

Schnellman 28.2.2011 17:56 tuorekurkku

ruutana 57- 22.2.2011 10:53 vastaus nimimerkille: Kielikukkanen

Jännittävää on myös se, miten sosiaalisista taidoista ja niiden tärkeydestä yleensä meuhkaavat ne jotka ovat itse sosiaalisesti/ muiden kunnioittamisen suhteen lapsen tasolla.

joskus tuntuu omakin kana varasto heikolta meinaan ”fk joo” hp.. ok o no kanat ja sanat onko niillä eroa. vaan sentään Populismi ja popolisti on tullunna viime aikona hyvinnii tutuksi.

Mietin myös miten monessa työssä oikeasti pitäisi olla käytökseltään todella sulava jeesjees-mies. En siis tarkoita tavanomaista sosiaalista taitoa (muiden huomioiminen, perusystävällisyys) vaan tällaista nykypäivän lipevyyttä. Tulee lähinnä myyntityöt mieleen.

Vaan missäpä niitä monia sanoja, kun ei ole työssä ei raha ei ystäviä joten kaveri on pelkkä netti. siellä ei välliin montakaan sanno sanota.

Machinist 1.3.2011 5:10 vastaus nimimerkille: Krono

Krono 22.2.2011 11:38 vastaus nimimerkille: Kielikukkanen

> Parempi koirakin oppii parisataa sanaa. Onnea vain > työhönottohaastatteluun!

Parempi koirakin oppii parisataa sanaa. Onnea vain työhönottohaastatteluun!

Ankara Karhu 22.2.2011 11:49 vastaus nimimerkille: Kielikukkanen

Ensin mamut uhkasi vieda kaikki tyopaikat, ja nyt koirat... > Parempi koirakin oppii parisataa sanaa. Onnea vain > työhönottohaastatteluun!

”Huonot kommunikointitaidot este työnsaannille?”

Ensin mamut uhkasi vieda kaikki tyopaikat, ja nyt koirat...

Ehdottomasti. Enkä tarkoita tässä pelkästään kapeaa sana*varastoa, vaan koko palveluyhteiskunnan mielettömyyttä.

Ennen juoppo duunarinretku pystyi sopimaan työpaikastaan muutamalla murahduksella ja kirosanalla. Nykyisin tarvitaan CV, sosiaalisia taitoja, kilpailumentaliteettiä, suosituksia, haastatteluja, itsensä markkinointia, aktiivisuutta, turhanpäiväistä jargonia (esim sanan ”vaikea” korvaaminen ”haastava”), positiivista mielenlaatua ja uskoa unelmahöttöön.

Adam 1.3.2011 5:23 vastaus nimimerkille: Machinist

Ei tule toimimaan.

Minä olen mamu, ja niin on myös machinist.

➠ MCI PRESSIN KESÄ 2011

49

:(((Voi beib älä sure mennää vaik mäkkii hei kuhan vaa saan nähä sut! B) luv u!Inka Yksinkertaisempaa tekstiviestikielen nostattamasta väittelystä ei tee sekään, että tutkimustulokset tekstiviestikielen käytön vaikutuksesta kirjallisiin taitoihin ovat ristiriitaisia. Nettilehti Digitoday uutisoi brittitutkimuksesta, jonka mukaan tekstiviestien lyhennekieltä käyttävät nuoret ovat ikätovereitaan parempia lukijoita ja heillä on myös laajempi sanavarasto. Kyseisen tutkimuksen perusteella siis kielenhuoltajat ja huolestuneet kansalaiset voivat huokaista helpotuksesta. Tiede-lehden haastatteleman kielitutkijan Liisa Lumilan näkemys asiasta on kuitenkin synkempi. Lumilan mukaan tekstareiden lähettäjät ovat yhä nuorempia, ja tulevaisuudessa tekstarikieli saattaa muokata oikeinkirjoitusta opettelevan lapsen kieltä.

Keskustelu yleisillä palstoilla, joilla kuka tahansa voi räksyttää nimimerkin takaa, kehittyy valitettavan usein vain kirjoittajien keskinäiseen mollaamiseen ja epäolennaisten yksityiskohtien vatvomiseen. Älyllinen keskustelu näyttää toisinaan olevan keskustelupalstoilla mahdotonta.

(Keskustelu: Tekstarikieli kunniaan)

Ok tänks!Tsekkaan vaa reitti oppaasta dösän ja lähen tulee, cu hun! <3:t Tämän päivän viestittelykieli suosii tunnetilojen ja tunteiden ilmaisua merkein ja hymiöin. Pettymystään on helpompi ilmaista viestin loppuun lisätyllä surullisella hymiöllä eli myrtsiöllä :( kuin kertomalla se sanoin: ”pahoitin mieleni siitä, mitä sanoit”. Samoin rakastamisen kaltaisten voimakkaiden tunteiden ilmaisemisesta on tullut merkkisymbolien ja lyhenteiden käytön myötä helpompaa. <3 korvaa lauseen ”Olet rakas minulle.” sekä ”luvya!” lauseen ”Rakastan sinua!”.

Siinä on kuitenkin eroa, tekstaako toiselle rehellisen rakkaudentunnustuksen vai tiivistääkö tunteensa sydämenmuotoiseen merkkiyhdistelmään.

Tekstarikieli kunniaan

Textari

50

MCI PRESSIN KESÄ 2011

15:24

Brittitutkimus osoittaa, että tekstiviestien lyhennekieltä käyttävät nuoret ovat ikätovereitaan parempia lukijoita ja heillä on myös laajempi sanavarasto.

Hah, mites nyt suut pannaan?

Parjattu tekstarikieli ei siis tuhoakaan rakasta äidinkieltämme, vaan päin vastoin auttaa ehkä pitämään sitä yllä.

smstxt

Tulevaisuudessa nuorten työnsaanti saattaa olla hankalaa, jos heidän kommunikointitaitonsa perustuu tekstiviesteistä ja Facebookista opittuun ”teinikieleen”.

Britanniassa huoli nuorten kommunikointitavoista on yltänyt hallitukseen asti. Britannian hallituksen neuvonantaja Jean Grossin mukaan brittiteinien aktiiviseen sanavarastoon kuuluu nykyään vain keskimäärin 800 sanaa.

Niin kutsuttu teinikieli on saanut alkunsa tekstiviestien ja sosiaalisen median, kuten Facebookin ja Twitterin, käytön yleistymisestä nuorten keskinäisessä kommunikoinnissa. Teinikieli on pelkistettyä ja suppeaa.

Grossin mukaan tämä saattaa johtaa siihen, että nuoret eivät saa tulevaisuudessa töitä, koska heillä on äärimmäisiä puutteita kommunikaatiossa.

Lähde: MTV3

21.2.2011

21.2.2011

18:12

QI? Linkki,tos! J4me.

kysytty

22.2.2011

10:52

Linkki: http://www.itviikko.fi/ihmiset-jaura/2009/02/25/tekstiviestikieli-parantaa-nuorenkielitaitoa/20095210/7

niinkö?

21.2.2011

britit tutkivat siis äidinkieltämme?

21:41

ymmärrät kai

22.2.2011

10:53

22.2.2011

19:13

Taitaapa muuttaa...

Englanninkieli on aivan erilainen kieli kuin suomi.

En muutenkaan tuulettelisi asian tiimoilta.

Suomessa lapset lukevat yhä vähemmän.

Tämä näkyy kirjoitustaidossakin. Myöskään läheskään kaikki alakoulun opettajat eivät kirjoituta oppilaitaan tarpeeksi. Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla.

Yhä useampien lasten kirjoitelmissa näkyvät sarjakuvamaisuus ja lyhytjänteisyys. Erityisesti poikien kirjallinen ilmaisu on heikkoa ja lauseet lyhyitä.

Vanhemmille sanoisin: lukekaa lapsillenne, kun he ovat pieniä. Uskomatonta kyllä, yhä edelleenkin vastaan tulee lapsia, joille ei ole pienenä luettu juuri mitään.

Im Gegenteil

23.2.2011

texstis

3.3.2011

21:43

siis,kenest tää olis mukamas jollai tavoi lasta vaurioittavaa.

Kylhä ne tietää mist nää sanat tulee vai meinaatteko et ne o jollai tavoi aivo vammasia ku eivät kirjota jotai vanhaa suomee.

E auta ku gubbejen vaan ny tottuu siihe et kieli muuttuu.

sssssssss

4.3.2011

00:17

saattaa pitää kieltä yllä ja uudistaa sitä, mutta kielioppisääntöjä se ei ainakaan opeta. :D Pilkuista viis, mutta olis kiva, jos edes yhdyssanat menis oikein..

äikkä on pop

Tekstarikieltä alkavat käyttää ne, joilla kieli on hyvin hallinnassa. Heidän päässään ja peukaloissaan syntyy käyttökelpoisia, näppäriä ja ymmärrettäviä lyhenteitä ja muita tekstarikielelle tyypillisiä ilmauksia.

Näinhän sen asian kaiken järjen mukaan täytyykin olla.

2.3.2011

08:03

17:16

Päinvastoin Enpä viitsinyt tuota linkkiä lukea, mutta luulen kyllä, että asia saattaa loppujen lopuksi ollakin päinvastoin.

kielet erilaisia

3.3.2011

Jos äidinkielenä pidetään hymiöiden ja lyhennettyjen sanojen osaamisena,niin sitten tekstarikieli kehittää.

Tutkivat tietenkin brittilapsia, mutta eihän se muuta itse asiaa.

Ammattikasvattaja

niinpä niin.

4.3.2011

08:21

No siis ainakii sun textist näkee, et koulun äikäntunnit ois ollu ihan paikallaan. Tai et jos kysytää, nii laitetaa perää kysymysmerkki!

Sinustakin kasvaa toivottavasti joskus aikuinen.

Joudut hoitamaan asioitasi, hakemaan työpaikkaa, täyttämään lomakkeita. Silloin et tuollaisella kielitaidolla taida aina tulla edes ymmärretyksi.

22:55

Jos 88(!) äidinkielenään englantia puhuvan lapsen englannin kielen kehittymistä tutkitaan, ei tutkimustuloksista voi tehdä minkäänlaisia suoria päätelmiä suomen kieleen. Sitä en sitten tiedä, olisiko tulos sama suomen kielellä tutkittaessa. Epäilen, vaan mistäpä sitä tietää.

MCI PRESSIN KESÄ 2011

51

Tylsiä toimistokuvia – vai ihan jotain muuta? Toimistoympäristön sijaan haastateltava henkilö voidaan kuvata toiminnallisessa ympäristössä työnsä ääressä.

52

MCI PRESSIN KESÄ 2011

Vasemman sivun kuva on osa kymmenen kuvan sarjaa. Lähtökohtana oli huumori ja erilaisuus. Lisäksi kuvien tuli heijastella henkilön työnkuvaa tai harrastuksia. Kuvassa oleva henkilö on paljon tekemisissä yritysten ajoneuvo- ja ikkunateippausten kanssa. Kuva: OlliPekka Latvala www.mainoskuva.fi Ylimmässä kuvassa henkilöt on kuvattu katuharjan lävitse. He edustavat lakai­ sukoneiden ja -laitteiden harjoja myyvää Sajakorpi Oy:tä. Kuva: Rami Marja­ mäki Strutsinkasvattaja ilman strutseja on vain yksi ihminen muiden joukossa.

Merja Ojalan kesällä 2004 ottama kuva on kuvattu aika kaukaa, koska vierailla ei ole asiaa strutsien aitaukseen.

MCI PRESSIN KESÄ 2011

53

54

MCI PRESSIN KESÄ 2011

Valokuvaaja Kaisu Jouppi kuvasi Pol Rogerin vientijohtajan Laurent d´Harcourtin heinäkuussa 2009 pilkkopimeässä kellarissa 35 metriä maanpinnan ­alapuolella, kellarikäytävää seitsemän kilometriä ja sen uumenissa kahdeksan miljoonaa pulloa. Ainoana valonlähteenä kuvassa oleva hehkulamppu.

Prahassa taidevalokuvaajaksi opiskellut Antonin Halas on kuvannut paljon ”ihminen ja teknologia” -aihetta muun muassa VTT:llä, kuten oikeanpuoleisessa kuvassa, joka on otettu VTT Micronovan puhdastilalaboratoriossa. Kuvaaminen puhdastiloissa on hauskaa, sillä kuvaaja pukeutuu samanlaisiin asuihin kuin tiloissa työskentelevät. Tapaa, jolla kuva on tehty, voisi sanoa ”ohjatuksi dokumentarismiksi”, koska kuvaaja ohjasi kuvattavat haluttuun asentoon. Ollaan siis mainoskuvan ja dokumentin välimuodossa.

Vuonna 2010 niin ikään VTT:lle otettu kuva laboratoriohuoneesta, jonka valaistuksena on sallittu ainoastaan keltainen valo. Digitaalinen kuvaeditointi on parhaimmillaan silloin, kun se ei edes käy kuvasta katsojalle ilmi. Kuva: Antonin Halas

MCI PRESSIN KESÄ 2011

55

Tamperelainen valokuvaaja Rami Marjamäki kuvasi levynkansisuunnittelija Kari Lahtisen tämän työhuoneella maaliskuussa 2009 (vasemmalla ylhäällä). Kirjailija Tuija Välipakan (oikealla alhaalla) hän k­ uvasi samana keväänä Tampereella kahvila Runossa. Molemmat kuvat on valaistu käsisalamalla (Kari Lahtinen kahdella) vallitsevaa valoa hyödyntäen. www.prokuvat.fi Kunnanpamput kokoustamassa kylpylässä.

Kokous­huoneen sijasta heidät vietiin aurinkoisena kevätpäivänä 2008 ulos ja kylpylän pyörät napattiin kuvaan rekvisiitaksi hetken mielijohteesta. Kuvausaikaa oli noin kymmenen minuuttia. Kuva: Merja Ojala

56

MCI PRESSIN KESÄ 2011

Tässä kuvassa on Duudsonien ”Jarppi” syksyltä 2009 (Betssonnilla). Koska videon valaistusta oli kunnioitettava, tässä on käytetty vain Lastolite-heijastinpinnan kultaista puolta alavartalolle hienon ”ruletti” -meikkauksen esiinsaa­ miseksi. Kuva: Antonin Halas www.studiohalas.com

MCI PRESSIN KESÄ 2011

57

Vuonna 2006 VTT:lle otettu kuva, jossa aiheena oli biotekniikan elintarviketutkimus ja tekniikan tohtori Emilia Nordlund, palkittiin Suomen Mainosvalokuvaajat ry:n vuosikilpailussa vuonna 2008 sarjassa Asiakaslähtöiset – yksittäiset kuvat toisella palkinnolla. Tavanomaisen laboratorioympäristön sijasta kuva otettiin lihavarastolla. Kuva: Antonin Halas Tutkija ja kirjailija Maarit Alasuutarin uuden kirjan julkistamisesta tehtyyn juttuun haettiin kuvitus kirjan aiheesta eli lapsen varhaiskasvatuksesta.

58

MCI PRESSIN KESÄ 2011

”Viimeistely Vanhojentansseihin”, helmikuu 2011.

Kuva-asetelma diagonaalissa ja ikkunaraamien geometriset kuviot taustalla antavat vauhdikkaan vaikutelman. Keltaisen sumutinpullon ja mustan värikontrasti vetää katsojan huo­ mion. Kuva: Antonin Halas Vallitsevissa oloissa. Kuvan mies osallistui hummerinpyyntiin Ruotsin länsirannikolla aamutuimaan. Meri viskoi venettä ja laidan yli tuli omakotitalon kokoisia aaltoja. Kuva: ­Kaisu Jouppi www.kaisujouppi.com

Katso aiemmin julkaistuja kuvia verkosta www.mcipress.fi -> galleria

MCI PRESSIN KESÄ 2011

59

MultiArt - visuaaliseen viestintään Kun visuaalisuus on tärkeintä painotyössäsi, valintasi on

häikäiseviä kohteita, joissa visuaalinen vaikutelma on oleellisinta

MultiArt. Se on erittäin valkoinen, päällystetty hiokkeeton

ja missä MultiArtin ominaisuudet todella tulevat esille. MultiArt

paperi, jolla on erityisen sileä pinta. MultiArtilla saat esiin

on jalokivi papereiden keskuudessa, kun haluat varmistaa, että

kuvistasi luonnolliset värit, erittäin tarkat yksityiskohdat ja

tarkimmatkin valokuvasi näyttävät upeilta. Olipa sitten kyseessä

vahvan kontrastin. Laitoimme äskettäin MultiArtin koetukselle

kuvateos, kalenteri tai korkeatasoinen esite.

Antwerpenissä, timanttien kaupungissa. Valitsimme valoa

Lue lisää MultiArtista kotisivuiltamme www.papyrus.com.

supporting you

KOLUMNI

Metsämurmelipäivä – pari riviä tekijänoikeuksista

KELLO 9 TOIMISTOLLA on ensimmäinen asia­

KUN LUOVUTETAAN OIKEUKSIA vaikkapa

kas. Freelancetoimittaja, joka on kirjoittanut artikkelin, myynyt sen eräälle lehdelle omasta mielestään kertaluontoista julkaisua varten printtiin. Nyt kuitenkin lehden kustantaja on julkaissut samaisen artikkelin myös toisen lehtensä verkkoversiossa ja vieläpä muokannut sitä jonkin verran, ilman toimittajan lupaa! Mitään ei ole sovittu paperilla. Kerron asiakkaalle, miltä asia näyttää oikeudellisesti ja mitä on mahdollista tehdä. Päädymme ensi vaiheessa lähettämään kirjeen kustantajalle. Vastapuoli ei tule pitämään kirjeen sävystä, mutta se ei ole varsinaisesti minun ongelmani, koska kustantaja ei ole toimistomme asiakas.

valokuvaan tai artikkeliin, luovutetaan yleensä rajatut oikeudet aineistoon ja määritellään ne.

Missä mediassa voidaan julkaista, miten monta kertaa, onko ajallisia tai muita käyttörajoituksia, saadaanko muunnella ja luovuttaa edelleen, muut ehdot? Tällöin puhutaan juridisin termein osittaisesta tekijänoikeudenluovutuksesta, joka on luonteeltaan käyttöoikeus. Tilaustöissä voi kuitenkin tulla kyseeseen myös malli, jossa tekijä luovuttaa tilaajalle kaikki taloudelliset tekijänoikeudet työhönsä.

SEURAAVA ASIAKAS saapuu klo 11. Yritys, jo-

ka on tilannut valokuvat yrityksensä kotisivuille. Kun yritys on ryhtynyt käyttämään samoja valokuvia myös muussa mainonnassaan, valokuvaaja on puhelimitse ilmoittanut, että haluaa tästä lisäkorvauksen! Käymme läpi tilausta edeltäneen sähköpostivaihdon ja kerron asiakkaalle, miltä asia näyttää oikeudellisesti, mitä on tehtävissä. Päädymme lähettämään kirjeen valokuvaajalle, eikä hän tule pitämään kirjeen sävystä.

Sekään ei ole suoranaisesti minun ongelmani.

TYYPILLISESTI TEKIJÄNOIKEUKSISTA syn-

tyvät riidat johtuvat siitä, ettei luovutettujen oikeuksien laajuudesta ole sovittu riittävällä tarkkuudella tai pahimmillaan edes kirjallisesti.

Kun näin ei ole tehty, on hyvin todennäköistä, että tekijällä ja luovutuksensaajalla on hyvinkin poikkeavat näkemykset siitä, mitä itse asiassa on ostettu ja luovutettu. Toimeksiantovaiheessa on saattanut olla liian kiire ryhtyä työhön tai sitten ei ole haluttu ryhtyä vääntämään asiasta, joka on tuntunut epämiellyttävältä. Joskus tilaajalle saattaa myöhemmin syntyä tarve käyttää aineistoa laajemmin kuin alun perin oli ajatus.

LUOVUTETTUJEN OIKEUKSIEN laajuus määrit-

telee myös oikeuksista maksettavan korvauksen suuruuden. Tilaustyöstä neuvoteltaessa toimittaja tai kuvaaja saattaa hyvinkin mielellään myydä tilaajalle kaikki työhön syntyvät luovutuskelpoiset tekijänoikeudet. Mikäli jatkokäytölle on todennäköistä tarvetta, oikeuksien hankinta samassa yhteydessä lienee tilaajalle edullisempaa kuin jälkikäteen.

Kun kyse on tekijänoikeudenluovutuksesta, kannattaa aina tehdä kirjallinen sopimus – älä oleta mitään. Tilaaja joutuu viime kädessä aina näyttämään toteen väittämiensä oikeuksien laajuuden. Tekijänoikeudenluovutuksia koskevia sopimuksia tulkitaan epäselvissä tilanteissa tekijän eduksi.

VAROITUKSISTA HUOLIMATTA joku kuitenkin voi jättää kirjallisen sopimuksen tekemättä tai huolellisemmallekin saattaa tekijänoikeuksista joskus syntyä erimielisyyttä. Niinpä on syytä hankkia oikeusturvavakuutus, joka kattaa myös immateriaalioikeudelliset riidat: kaikessa vakuuttamisinnossaan vakuutusyhtiöt ovat rajanneet nämä säännönmukaisesti pois tavanomaisista vakuutuksista.

OLLI POUTTU

Kirjoittaja on tekijänoikeuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin erikoistunut asianajaja, joka työskentelee Asianajotoimisto Susiluoto Oy:ssä.

MCI PRESSIN KESÄ 2011

61

MCI:N TARINA

www.viestintaetoimistomediaconsultitmcint.fi

E

nsimmäinen kiintolevyn lisävarusteena sisältävä Macintosh II oli juuri tullut markkinoille, kun MCI Press oy:n perustamispaperit vuonna 1987 jätettiin kaupparekisteriin. Nimi tosin oli Suomen Opiskelijamediat ky, jonka kaupparekisteri tyrmäsi suoraan liian yleisluontoisena. Tämä oli itse asiassa onni, koska nimi olisi pian jäänyt sisällöltään vanhaksi. Nimi vaihdettiin MediaConsultit Jyrki Lehto Ky:ksi. Tuolloin ainakaan kaupparekisteri ei ollut vielä kuullut mediakonsulteista ja nimi hyväksyttiin. Koo vaihdettiin Ceeksi siitä yksinkertaisesta syystä, että lyhennelmä MC näytti paljon paremmalta kuin MK, markka-aikaa kun elettiin.

NIMI TOIMI HYVIN ja liiketoiminta kasvoi. 2000-luvulle

tultaessa kommandiittiyhtiö yhtiömuotona ei enää palvellut parhaalla mahdollisella tavalla ja edessä oli muutos osakeyhtiöksi. Yhtiömuodon muutoksen yhteydessä kaupparekisteri ei hyväksynyt enää silloista nimeä. Pääministerin puoliso oli tullut puhuneeksi iltapäivälehdessä mediakonsulteista ja nimestämme oli tullut yleisnimi. Edessä oli uuden nimen etsintä. Samaan aikaan olimme liittyneet Viestintätoimistojen Liittoon ja halusimme korostaa toimialaa nimessämme. Muutimme nimemme Viestintätoimisto MediaConsultit Oy:ksi ja lähetimme tyytyväisinä hakemuksen. Ei mennyt läpi. Nimen molemmat osat olivat yleisnimiä, eivätkä riittäneet yhdessäkään nimeksi. Meillä oli ollut alustavia kansainvälistymishankkeita ja käytimme niissä englanninkielistä nimeä MediaConsultants International. Päätimme ottaa sen lyhennyksen – MCI – nimemme perään. Ei riittänyt. Jollain

yrityksellä oli kuulemma sama lyhenne jossain nimessään.

Kun sitten kiireessä lisäsimme vielä kirjaimet nt MCI:n loppuun, nimi meni vihdoin läpi!

SÄHKÖPOSTIT JA VERKKO-OSOITTEET löivät itsensä vii-

meistään 2000-luvun alussa läpi, mutta .fi domainin sai vain yrityksen virallisella nimellä. Domain-osoitteemme www. viestintatoimistomediaconsultitmcint.fi ei ollut kaikista valovoimaisimpia ja edessä oli uudelleen nimen vaihto. Graafikkomme oli hiljattain tyylitellyt avautuvan lehden kirjaimista MCI (joku näkee merkissä myös perhosen, toinen lepakon...).

Uutta ilmettä ei raaskittu heti hajottaa, joten silloisen ilmeen tuli toimia myös uuden nimen kanssa. Kun toimintaamme liittyvät niin lehdistö (press) kuin painaminenkin (press), oli vihdoin löytynyt lyhyt yksinkertainen nimi, jolle sai myös helpon domainin: MCI Press oy.

TOSIN TUOHONKIN NIMEEN liittyy vielä kompa. Tuohon

aikaan kaupparekisteri suositteli osakeyhtiön kirjoittamista kielioppisääntöjen mukaisesti pienellä eli oy. Innokkaina oikolukijoina otimme tuon muodon käyttöön. Valitettavasti tuo suositus ei iskenyt laajalti tulta ja suurin osa yrityksistä käyttää muotoa Oy. Kun saamme asiakkaalta lehden korjatun vedoksen takaisin, saattaakin olla, että asiakas on korjannut lehdessään vain yhden asian: meidän nimen oy:n Oy:ksi...

P.S. Nimellämme on myös syvällisempiä merkityksiä. Katso viime numeron jutusta ”Mikä MCI..? tai verkkojulkaisusta www.mcipress.fi, mitä ne ovat!

Vastaa ja voita iPad! Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan.

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/pressin 2. Kirjoita numerosarja 882 3. Klikkaa lähetä-painiketta

Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen iPad

62

MCI PRESSIN KESÄ 2011

iPadin arvontaan osallistuvat kaikki 1.1.-31.7.2011 MCI Pressin tuottamien lehtien kyselyyn osallistuneet vastaajat.

Arvonta suoritetaan 1.8.2011. Voittajalle ilmoitetaan palkinnosta sähköpostitse tai kirjeitse.

a aajaa sa t s a v ä t s mäi tin!

50 ensim hauskan pefle jana lukijalah

Tavoittelet asiakasta tai jäsentä

Viestintäpaletin rattaat pyörivät 24/7

Printtilehti

Verkkomedia

Sisällöntuotanto

Uutiskirje Tabletit Mittaus

Sosiaalinen media

Valitse haluamasi palvelut tai ota vaikka kaikki!

Mikä on sinulle toimivin ratkaisu?

ta Muista tila je uutiskir !

ss.fi

www.mcipre

Kysy lisää tai lähetä tarjouspyyntö:

Mia Lehto kehitysjohtaja 0400 666 605 mia.lehto@mcipress.fi

MCI PRESSIN KESÄ 2011

63

V A IN

LU E T T U

V I E S T I

V A I K U T T A A.

Autamme sinua menestymään jäsenesi tai asiakkaasi tavoittamisessa tehokkaasti.

Ota jo tänään yhteyttä mia.lehto@mcipress.fi tai jyrki.lehto@mcipress.fi, niin mietitään yhdessä paras ratkaisu jäsen- tai asiakasviestintääsi.

MCI Press oy M I K O N K A T U 1 8 B, H E L S I N K I mcipress.fi • (09) 2525 0250