Pressin 1/2012

MCI Press 25 vuotta!

MCI PRESSIN LEHTI SINULLE, JOKA HALUAT TAVOITTAA JÄSENESI JA ASIAKKAASI

Viestinnän valintoja vuonna 2015

Kuvilla haetaan tunnereaktiota

1/2012

Näin tehdään tablettilehdet

6.

14. u u t dis Uu

Crux Kirkollisten oma ammattilehti

Evli Oman tiensä tekijöille

Farmasia Yhteistyötä lääkealan asiantuntijoiden parhaaksi

Foods&Functionals The latest developments in Valio’s technologies

Kauppapolitiikka Ulkomaankaupan poliittinen aikakauslehti

Ilmailu Ilmailun erikoisaikakauslehti 10 kertaa vuodessa

Impulssi Lehti tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Muisti Välitä, innostu, huolehdi, muista

Polemiikki Uuden kuntatietouden erikoislehti

0.

5.1 u2 u t dis Uu

.

7.6 tuu s i d Uu

Impulse A magazine on science, technology and business

Gasetti Puhtaita luonnonkaasuratkaisuja

.

3.9 u1 u t dis Uu

Lakimiesuutiset Ainoa juridinen aikakauslehti

Maatilan Pirkka Tulevaisuuden maatilayrittäjän päämedia

Metsään Tietoa yli 200 000 metsänomistajalle

.8. u8 u t s di Uu

Pressin Sinulle, joka haluat tavoittaa jäsenesi ja asiakkaasi

PsyconViews Lehti henkilöstöosaamisen kehittäjille

Saldo Tilitoimistojen jäsentiedote

Summa Lehti tilitoimistojen asiakkaille

Tammenlastuja Suomen Kulttuurielämän tueksi

TEK Teknikan Akateemisten edunvalvontaa

Tesso Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti

?

Tilisanomat Yritystalouden ja laskennan ammattilehti Painettu lehti

Työ&taito Ammatillisen koulutuksen yritysasiakaslehti Verkkolehti

Ura Lehti yhteiskunta-alan korkeakoulutetuille Uutiskirje

Vakuutuskuntoutus Lehti kuntoutusalan ammattilaisille

Verso Lehti kansakuntamme puutarhureille

Åker Birka Framtidens jordbrukföretagares huvudmedia

Sinun lehtesi?

Huomispäivän monikanavainen laatujulkaisu

Sosiaalinen media

LUKIJAN ODOTUKSET YLITTÄVÄÄ, TULOKSELLISTA JA MITATTUA VIESTINTÄÄ JO 25 VUODEN AJAN

Suomen johtava asiakasmedian riippumaton suunnittelutoimisto

Ota yhteyttä: kehitysjohtaja Mia Lehto 0400 666 605 mia.lehto@mcipress.fi

PÄÄKIRJOITUS

Tavat muuttuvat, viesti säilyy samana

M

aaliskuun 11. päivä tuli 25 vuotta siitä, kun perustin MCI Pressin, tosin eri nimellä. Vaikka yrityksen rekisteröinti ei sinänsä ollut mikään mieleenpainuva tapahtuma, tällaiset virstanpylväät pysäyttävät aina miettimään, missä nyt mennään ja miten tähän on tultu.

Tulevaisuutta silmällä pitäen teetimMaailman ja sen myötä lehtimaailman ja myös meidän me viime syksynä tutkimuksen, jolla toiminnan muutoksia on kuvattu sivujen 36–37 sarjaku- kartoitimme jäsen- ja asiakasviestinnän vassa. Pieni väläys menneestä löytyy myös lehden lopus- tilaa lähitulevaisuudessa. Odotetusti ta sivulta 58. Sen enempää emme tässä lehdessäkään ha- sähköisten kanavien merkitys kasvaa, lua juuttua menneeseen, vaan suunnata katseet tulevaan. mutta ei painettu lehtikään kuolemaa tee (sivut 22–25). Monikanavaisten julkaisuperheiden suunnittelu ja kehittäminen onkin iso osa tämänhetkistä työkenttääni. Yhteen tällaiseen monikanavaiseen ratkaisuun voit tutustua sivujen 26–31 artikkelissa.

Kanavasta ja toteutustavasta riippumatta kaiken perustana on yhä laadukas sisältö. Tällä kertaa pureudumme sisällön osalta kuvien merkitykseen (s. 16– 21). Väitöskirjaa valmisteleva Hanna Weselius korostaa kuvavalinnoissa lehden konseptin roolia. Sekä julkaisijaa että lukijaa palvelevaan konseptiin mekin keskitymme uudistaessamme asiakkaidemme julkaisuja.

Muutimme hiljattain uusiin tiloihin.

Toin mukanani vanhan työpöytäni, joka on palvellut minua lähes alusta asti.

Istuessani sen ääressä huomaan, että loppupelissä perustehtävämme ei ole muuttunut, vaikka keinot ja menetelmät ovat kehittyneet. Haluamme edelleen tehdä töitä sen eteen, että asiakkaamme saisivat välitettyä haluamansa viestin tavoitellulle kohderyhmälle kiinnostavalla tavalla.

Lukijaas on kuning

Jyrki Lehto jyrki.lehto@mcipress.fi

MCI PRESSIN 1/2012

3

MCI Press Oy:n asiakaslehti 1/2012 Julkaisija: MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puh.

09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, www.mcipress.fi Päätoimittaja: Jyrki Lehto jyrki.lehto@mcipress.fi Toimitusneuvosto: Leena Elomaa, Kati Jalagin, Satu Karppinen, Taru Kinnunen, Mia Lehto, Javier Mansilla, Tiina Parikka, Maiju Ristkari, Riikka Sippola, Selja Tiilikainen ja Pirjo Tykkä Painatus: Libris Oy Helsinki Painos: 3 500 kpl Paperit: Sisäsivut: MultiArt Silk 130 g m2, kansi: MultiArt Silk 200 g/m2 Myynti: Papyrus Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.mcipress.fi/osoitteenmuutos, puh. 09 2525 0250 ISSN-tunnus: 1799-1102 Tarjouspyynnöt: mia.lehto@mcipress.fi Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen lupaa. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta MCI Pressin kantaa.

Pysy matkassa! Seuraa MCI Pressiä Facebookissa ja Twitterissä tai tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

Muista myös varmistaa seuraavan lehden perilletulo tarkistamalla osoitetietosi tai vinkkaa lehtialasta kiinnostuneesta kollegastasi, niin lisäämme hänetkin postituslistalle. www.mcipress.fi/osoitteenmuutos

4

MCI PRESSIN 1/2012

SISÄLTÖ

8

Anna palautetta ja voita MacBook Air!

Poimintoja Julkaisut uudistuvat ja muuttavat muotoaan.

MCI Press mukana muutoksessa.

58

16

Totuus kuvan takana Parhaimmillaan kuva herättää katsojassa tunnereaktion. Millaisen, sitäkin voidaan ennakoida.

22

Sisältö tulee lukijan luokse

Tulevaisuudessa lukija voi valita, mistä kanavasta sisältöä lukee.

Tutkimme asiakas- ja jäsenviestinnän tulevaisuuden suuntauksia viime syksynä.

MCI PRESSIN 1/2012

5

SISÄLTÖ

26

Parempi tavoitettavuus monella kanavalla Maatilan Pirkka uudistettiin monikanavaiseksi asiakasmediaksi.

32

Mitä lyhyempi sen parempi

Uutismaiset juttuosiot ovat monipuolistuneet.

36

Tähän on tultu MCI Pressin 25-vuotinen historia pähkinänkuoressa.

6

MCI PRESSIN 1/2012

Kannattaako tabletti?

Tablettilehtien nousu on vasta edessäpäin, mutta siihen kannattaa jo varautua.

38

SISÄLTÖ

44

Rikas, rakas kieli Asiantuntijat pitävät liian tarkkaa säännöstelyä turhana kielen kangistamisena. Elävä kieli on rikkaus.

50

Galleria: Parhaat kannet Esillä Yhdysvalloissa parhaiksi valittuja kansia. Voisimmeko ottaa sieltä mallia?

58

Saksitaiton aikaan Välähdys menneisiin tapoihin

MCI PRESSIN 1/2012

7

LYHYESTI

Keltainen

RAKKAUTTA VAIN

Muinaisille roomalaisille keltainen oli rakkauden väri, ja esimerkiksi Venuksen viitta oli keltainen. Kreikkalaisten jumalat taas verhoutuivat sahraminkeltaiseen.

Kristityssä maailmassa keltainen liitettiin rakkauden sijaan hulluuteen ja rikollisuuteen. Yksi Juudaksen tunnusmerkkejä kristillisessä kuvastossa on haaleankeltainen viitta, ja keskiajan ja renessanssin Euroopassa prostituoitujen tuli monissa paikoin pukeutua keltaiseen tai käyttää keltaista asustetta.

KELTAINEN LEHDISTÖ

Sensaatiolehdissä on värikästä kieltä ja paisuttelun makua.

Käsite ”keltainen lehdistö” syntyi Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla, kun New York World ja New York Journal kilpailivat kiihkeästi lukijakunnasta slangivoittoisella ja liioittelevalla juttutyylillä.

Journal julkaisi myös Yellow Kid -sarjakuvaa (suom. Keltainen kakara), ja New York Pressin toimittaja Erwin Wardman osoitti paheksuntansa koko uutta journalismin suuntausta kohtaan kutsumalla sitä yellow-kid-lehdistöksi. Eikä aikaakaan, kun yellowkid-journalism lyheni muotoon yellow journalism.

Pantonen tekemien tutkimusten mukaan paras väriyhdistelmä painetulla paperilla on musta teksti keltaisella taustalla – yhdistelmä muistetaan parhaiten.

Suotta eivät keltapohjaiset lööpit nosta lukijansa verenpainetta: keltaisen värin on todettu vaikuttavan kiihdyttävästi niin pulssiin, verenpaineeseen kuin hikoiluunkin. Keltainen stimuloi aivoja lähes yhtä voimakkaasti kuin punainen.

8

MCI PRESSIN 1/2012

KELTAVERISET KEISARIT

Euroopan kuninkaansaleissa valtaa pitivät siniveriset, mutta Kiinan keisarien suonissa virtaava elämänneste oli keltaista. Keltainen kuvasti menneen ajan Kiinassa ”keskusta”, voimaa, joka piti kaiken kasassa.

KIUKKUA JA KUNNIAA

Länsimaissa keltainen on liitetty sairauteen, vaaraan ja petollisuuteen. Vakavat sairaudet, kuten hepatiitti ja maksasairaudet, saavat ihmisihon usein kellertämään.

Antiikin aikana ruumiissa ajateltiin olevan neljä perusnestettä, joista yksi oli keltainen sappi. Siitä olivat lähtöisin kiukku, mustasukkaisuus ja kateus.

Kaukoidässä keltainen on arvostettu väri: Keltainen lohikäärme ennakoi Kiinassa hyvää ja Japanissa värillä on ilmaistu kunniallisuutta ja yläluokkaisuutta. Persialaisessa matossa keltainen symboloi rikkautta ja kunniaa. Ylipäätään Aasiassa keltainen liitetään usein onneen ja viisauteen.

KELTAINEN MERI

Uudella ajalla laivoilla vedettiin keltamusta lippu mastoon merkiksi karanteenista tai aluksella riehuvasta rutosta.

Nykyään keltaisella lipulla pyydetään tullausta tai maahantulotarkastusta.

Kuivalla maalla keltaista käytetään yhä edelleen tartuntavaarasta kertomiseen: keltainen kolmiotarra näyteputkessa tarkoittaa veritartuntavaaraa – muun muassa SARSepäilyt merkittiin näin.

LYHYESTI

Kahden korttelinvälin muutto MCI PRESS MUUTTI uusiin,

vastaremontoituihin tiloihin Aikataloon helmikuun puolivälissä. Muuttomatkaa kertyi kokonaista kaksi korttelinväliä, ja käyntiosoite on edelleen Mikonkadulla.

Uudet tilat tulivat tarpeeseen, sillä toimituskunta kasvoi vuodenvaihteessa ja vanha toimisto alkoi käydä ahtaaksi.

Aikatalon toimistoa hallitsevat tyylikkyys, väljyys ja raikkaat värit – eikä siellä tarvitse

murehtia takkuilevaa ilmastointia tai yhteistyöstä kieltäytyviä lämpöpattereita.

Lähtökohtana muutolle oli Rautatientori: torin haluttiin uudessakin paikassa näkyvän ikkunasta ja olevan kivenheiton päässä. Keskeisellä sijainnilla taataan helppo liikkuvuus ja tavoitettavuus.

Tulipa Helsingin keskustaan junalla tai bussilla, toimisto on kävelymatkan päässä. l

Vain

29% kokee sisällöntuotantokumppaninsa onnistuneen viestinnän mittauksessa.

Lähde: Viestinnän tila 2015

Muutoksia jäsenlehtien ALV-laskutukseen YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN yli neljä kertaa vuodessa

ilmestyvien jäsenlehtien arvonlisäverotusta koskevan lain sanamuotoa muutettiin vuodenvaihteessa. Verottaja on pyynnöstämme antanut ensimmäisen ohjauksen lain tulkintaan. Ohjauksen perusteella painatukseen rinnastettavia 0 % -verokannan mukaisen laskutuskohtelun saavia myyntejä ovat painatuksen yhteydessä laskutettavat lehden postituskulut ja tekninen valmistus. Mitä luultavimmin teknisellä valmistuksella tarkoitettaneen taittoa ja reprotöitä, joita tarvitaan, kun lehden sisällöstä valmistellaan painatuskelpoinen työ – käytännössä pdf-aineisto.

Suunnittelutyöt, kuvaukset ja verkkomediaan liittyvät työt laskutetaan 23 prosentin verokannalla.

Mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy toimitustyön ja lehtikuvituksen laskutukseen. Tekijänoikeudelliset työt laskutetaan tavallisesti ilman arvonlisäveroa. Verottajan ohjauksessa nämä kuitenkin katsottiin 23 % -verokannan mukaisiksi. Tekijänoikeudellisiksi töiksi ei lasketa editointiin ja oikolukuun liittyviä palveluita. Asiasta on pyydetty uusi ohjauspyyntö, joka ei ollut vielä toimituksen käytössä lehden painoonmenopäivänä. Kun saamme tähän lisäselvitystä, palaamme asiaan ensi tilassa. l

MCI PRESSIN 1/2012

9

LYHYESTI

Tyylikkyydestä tinkimättä EVLIN asiakaslehteä on pidetty tyylikkäänä, ilmavana ja laaduk-

kaasti toteutettuna. Joskus jopa painava sisältö on jäänyt upean kuvamaailman varjoon.

Tyylikkyydestä ja laatumielikuvasta ei haluttu tinkiä lehden uudistuessakaan. Sen sijaan rakennetta muokattiin enemmän tämän päivän lukutottumuksia palvelevaksi: sivuilta löytyy nyt paljon tarttumapintoja ja helposti luettavia osioita syvällisempien tekstien tueksi.

Lukijat saivat ensimmäisen uudistetun lehden helmikuussa ja seuraava kolahtaa postiluukuista syyskuun alussa. Muiden mukana myös Evlissä työstetään sisällön sähköistymistä. l

Kauppapolitiikkaa kunnianhimoisin tavoittein ULKOASIAINMINISTERIÖN

kauppapoliittisen osaston sidosryhmälehti Kauppapolitiikka siirtyy tämän vuoden kakkosnumerosta lähtien MCI Pressin tehtäväksi. Kesäkuun 7. päivä ilmestyvä numero

tulee ulos uudella konseptilla ja ulkoasulla.

Lehden toimitusneuvosto pitää uutta konseptia korkealaatuisena ja haasteellisena.

Tavoitteena on entistä aikakauslehtimäisempi ote, jotta

Kauppapolitiikka saisi vankemman jalansijan talousalan julkaisujen joukossa ja tavoittaisi laajemman lukijakunnan.

Lehti on myös myynnissä Akateemisessa Kirjakaupassa 7.6. alkaen. l

Asiakasmedialla valoisa tulevaisuus ASIAKASLEHTIKUSTANTAMOJA edustava kansainväli-

nen järjestö APA (Association of Publishing Agencies) on tutkinut asiakasmedia-alan tulevaisuutta. Tutkimuksessa oli mukana peräti 809 asiakasmediaa, joten se antaa varsin kattavan tuloksen Britannian tilanteesta vuonna 2015.

Käytettävien julkaisukanavien

10

MCI PRESSIN 1/2012

osalta APA:n tutkimustulokset ovat varsin saman suuntaisia sivulla 22 esiteltävän MCI Press Oy:n tutkimuksen kanssa.

APA tarkasteli tutkimuksessaan myös asiakasmediamarkkinoiden kokonaiskasvua, joka osoitti 5-vuotistaipaleella lähes 30 prosentin kasvua. Kasvu on paljolti digitaalisten kana-

vien noususuhdanteen aiheuttamaa, mutta printtikin pitää hyvin pintansa. Asiakasmedia viestintävälineenä elää vahvaa tulevaisuutta. Vielä suuremmaksi nousijaksi tutkimuksessa osoittautui asiakasmedian kustantajien kasvuprosentti – tämä osoitti samalla aikajaksolla yli 50 prosentin kasvua. Asiakasviestin-

nän muuttuessa entistä monipuolisemmaksi, ja lukijoiden vaatimusten noustessa, on ulkoistus noussut kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi.

Tutkimuksen suoritti APA:n toimeksiannosta Mintel Research Consultancy. MCI Press Oy on APA:n jäsen Aikakauslehtien liiton kautta. l

LYHYESTI

Uudistunut Maatilan Pirkka maailmalla K-MAATALOUDEN asiakaslehti Maatilan Pirkka sekä sen ruot-

sinkielinen versio Åker Birka kolahtivat tammikuun lopulla lukijoiden postilaatikkoon uudella ilmeellä.

MCI Pressille vuoden vaihteesta siirtynyt lehti on nyt aiempaa raikkaampi ja lukijalähtöisempi. Ensimmäisten lukijapalautteiden mukaan erityisesti ihmisläheiset artikkelit olivat luettuja.

Tuoreen kustantajan myötä lehti tulee uudella tapaa lähemmäs lukijaa. Tammikuusta lähtien Maatilan Pirkka toteutetaan monikanavaratkaisuna, jotta lukijakunta pääsee hyödyntämään sen sisältöä mahdollisimman monin tavoin.

Lue lisää uusista ratkaisuista Pressinin sivulta 26. l

MUISTA lukijatutkimus

s.58

Tee Franklin WORLD DESIGN CAPITAL Helsinki 2012 -orga-

nisaation Design 2012 -julkaisussa on käytetty suomalaisen fonttisuunnittelijan Tomi Haaparannan kolmea eri fonttiperhettä.

Yksi niistä on tyylikkään linjakas Tee Franklin, jonka Haaparanta suunnitteli alun perin Englannin Vogue-lehdelle vuonna 2001.

Juuri ennen fonttiperheen valmistumista lehti kuitenkin ilmoitti päätyneensä käyttämään American Typewriteriä. Tee Franklinissa on 14 leikkausta seitsemässä eri vahvuudessa. l

MCI PRESSIN 1/2012

11

LYHYESTI

Tesso MCI Pressin hoiviin TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN laitoksen (THL) ja sosi-

aali- ja terveysministeriön (STM) yhteinen sidosryhmälehti ulkoistetaan tänä vuonna.

Tarjouskilpailussa yhteistyökumppaniksi valittu MCI Press on uudistanut lehden rakenteen ja ulkoasun. Ensimmäinen uudistettu lehti ilmestyy elokuun alussa.

Moderni, merkityksellinen, kuunteleva ja luotettava ovat mielikuvia, joita julkaisijatahot lehdellä tavoittelevat. Asiantuntevat organisaatiot haluavat olla myös lähellä käytännön tekijöitä, ja siksi lehden uudistustyössä on kiinnitetty erityisesti

12

huomiota lukijalähtöisyyteen ja muuttuviin lukutottumuksiin.

Painetun lehden tukena ja hyvänä arkistona toimii syksyllä avattava uusi verkkolehti.

Aineistoa hyödynnetään myös organisaatioiden omilla verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. l

Uudet tuulet puhaltavat Ilmailussa SUOMEN ILMAILULIITON julkaisema Ilmailu halutaan saattaa 2010-luvulle lehtiuudistuksen myötä. Samalla jäsenlehteä kehitetään enemmän ilmailualan aikakauslehdeksi, joka palvelee jokaista ilmailusta kiinnostunutta.

Raikas, moderni ja innostava ovat adjektiiveja, joilla tulevaa lehteä voisi kuvailla. Syyskuussa ilmestyvä uudistettu lehti toteutetaan yhdessä MCI Pressin kanssa. l

Entistä lehtimäisempi Views

Metsään menee uusiksi

PSYCON OY:N asiakaslehti Views tuli ulos uudella ilmeellä tou-

SUOMEN METSÄKESKUKSEN

kokuun alussa. Aiemmin pitkälti case-ratkaisuihin keskittynyt lehti muuttui entistä lehtimäisemmäksi, kun asiakasratkaisujen ja sisäisen asiantuntijakirjoituksen oheen tuotiin muitakin artikkeleita. Sivumäärää hieman kasvattamalla mukaan saatiin lehden teemaa taustoittavia artikkeleja ja joitakin vähän kevyempiäkin poimintoja asiapitoisen sisällön rinnalle Kahdesti vuodessa ilmestyvän painetun lehden lisäksi verkkolehti elää painettujen versioiden välillä omaa elämäänsä lisäartikkelien myötä. Näitä artikkeleja toteutetaan pari kolme kertaa vuodessa.

Lisäksi painetun lehden aineistoa jaetaan sähköisiin kanaviin rytmitetysti. Verkkolehden lisäksi sisältöä jaetaan sosiaalisessa mediassa.

Sähköistyminen näkyy myös printtilehdessä, josta löytyy muun muassa verkossa kirjoitettujen blogien parhaita paloja. l

organisaatiouudistuksen osana koko toimintakenttää palveleva julkisten palvelujen asiakaslehti Metsään uudistuu. Nykyisin tabloid-kokoisesta lehdestä tulee aikakauslehtimäisempi ja nykyaikaisempi julkaisu, joka palvelee kaikentyyppisiä metsänomistajia.

MCI Press suunnittelee lehden rakenne- ja ulkoasuuudistuksen sekä toteuttaa ensimmäisen uudenlaisen, lokakuussa ilmestyvän numeron.

Lehden painosmäärä on yli 200 000 kappaletta ja lehti tavoittaa yli 10 hehtaaria metsää omistavat taloudet. l

MCI PRESSIN 1/2012

LYHYESTI

Luotettavuus, helppous ja laatu ratkaisevat kumppanin valinnassa ASIAKAS- JA JÄSENVIESTINNÄN sisällöntuo-

tannon ulkoistaminen tulee lisääntymään vuoteen 2015 mennessä tasaisesti etenkin sähköisiin kanaviin tuotettavan sisällön osalta.

Kumppanin valinnassa tärkeimmiksi kriteereiksi nousevat aikataulujen pitävyys, asioimisen helppous ja journalistisen ja visuaalisen työn laatu. Luotettavuuden merkitys näkyy aikataulujen lisäksi prosessin ja toiminnan nopeuden sekä yhteyshenkilön pysyvyyden korostumisessa.

Hintatason merkitys korostuu niiden tahojen osalta, jotka eivät vielä ole ulkoistaneet sisällöntuotantoaan. Toisaalta ne tahot, jotka ovat työn jo ulkoistaneet, ovat huomanneet visuaalisen laadun merkityksen paremmin kuin tahot, jotka vielä toteuttavat sisällöntuotantonsa itse.

Tiedot käyvät ilmi MCI Pressin viime syksynä teettämästä Viestinnän tila 2015 -tutkimuksesta, josta voit lukea lisää sivulta 22 alkaen. l hyvin tärkeä

tärkeä

melko tärkeä

75 %

hieman merkitystä

Kriteerien tärkeys sisällöntuotantokumppanin valinnassa: vertailussa nykyisin ulkoistaneet ja eivät vielä ulkoistaneet Ulkoistaneet

Ei-ulkoistaneet

kansainvälinen verkosto analyyttinen ja systemaattinen lähestymistapa työkalut viestinnän mittaamiseen edelläkävijyys monikanavaosaaminen työkalut sisällön ja taiton näkemiseen hintataso verkko-osaaminen prosessin toiminta ja nopeus yhteyshenkilön pysyvyys visuaalinen laatu journalistinen laatu asioimisen helppous aikataulujen pitävyys ei merkitystä

0

20

40

60

:lla lehdistä sivumäärät ovat pysyneet samoina tai kasvaneet taantumasta huolimatta.

80

100

0

20

40

60

80

100

Lähde: APA (Associations of Publishing Agencies)

Valtiotieteilijästä urkeni Ura SUOMEN VALTIOTIETEILIJÖIDEN LIITTO SVAL ry vaihtoi

Iso G GASUMIN

ASIAKASLEHTI

Gasetti siirtyy MCI Pressin toteutettavaksi. Ensimmäinen yhdessä tehty lehti ilmestyy jo juhannuksen alla. Lehdelle on suunniteltu juuri ennen yhteistyön alkamista uusi konsepti ja ulkoasu, joten toimeen on tartuttu tuorein ajatuksin. l

maaliskuussa nimensä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:ksi – ja sitä myöten Valtiotieteilijä-lehdestä tuli Ura. Nimen lisäksi myös lehden konsepti uudistui. Raikkaalla ilmeellä ja monipuolisilla aihevalinnoilla halutaan tavoittaa entistä laajemmin liiton jäsenten moninainen joukko. Yli kymmentuhatpäiseen jäsenistöön kun mahtuu hyvinkin erilais­ta osaamista ja asiantuntijuutta.

Uudessa Urassa lukijoita ovat ilahduttaneet muun muassa ihmisläheisyys, eri ilmiöiden tarkastelu sekä asiapitoiset artik­ kelit. l

MCI PRESSIN 1/2012

13

LYHYESTI

MEIDÄN LEHTI MCI P ressin

asiakkaat kertovat , miksi oma lehti on heille tärkeä .

Painettu lehti ohjaa lukijoita verkkoon LEHTI ON TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA kuluttajaviestinnässä ja

toisaalta myös yhteisessä tekemisessä tuotteita jälleenmyyvien kauppojen kanssa, koska lehti on tuotettu kaupoissa jaettavaksi. Lehden sähköiset toteutukset palvelevat kuluttajia ja jälleenmyyjiä ympäri vuoden ja lehti monimediallisena konseptina on koko vuoden tekemisessä keskeisessä roolissa.

Tavoitteena on innostaa ihmisiä puutarhaharrastuksen pariin, jakaa inspiraatioita ja ideoita ja lisätä ihmisten tietämystä Fiskarsin puutarhapuolesta ja tuotteista.

Lehden käynnistäminen on haastava prosessi pienelle organisaatiolle. Fiskars Verso toteutettiin aika nopealla tahdilla, mutta toisaalta tahtotila on ollut olemassa ja tekemiseen löytyi heti yhteinen suunta ja näkemys, mikä helpotti käynnistämistä.

Printtilehti on tärkeässä roolissa inspiraatioiden välittäjänä ja imagon rakentajana. Verkolla pystymme täydentämään konseptia ympärivuotiseksi.

Printtilehti on myös verkon ”mainos” eli sillä pystymme ohjaamaan aina uusia kuluttajia verkkoon. Verkosta löytyvät www.fiskarsverso.fi -verkkolehden lisäksi videoita YouTubesta sekä oma sivusto Facebookista ja Twitteristä.

Ensimmäisestä printtilehden numerosta saatu positiivinen palaute kannustaa jatkamaan työtä edelleen.

Printtilehti on myös verkon ”mainos”.

KUVA: AJ SAVOLAINEN

AIJA SAHA MARKETING MANAGER FISKARS GARDEN FINLAND

14

MCI PRESSIN 1/2012

Aija Saha lähti rohkeasti luomaan uutta asiakaskanavaa Fiskars Gardenille.

LYHYESTI

Mikä ihmeen Pinterest?

YHÄ USEAMMAN verkossa kävijän kuu-

lee puhuvan Pinterestistä, mutta monelle kyseisen nettipalvelun toiminta on vielä hämärän peitossa.

Verkkosivusto Pinterest on virtuaalinen korkkitaulu, jonka kuvaseinälle voi luoda omia kuvakokoelmia tai katsella muiden

taululle “kiinnittämiä” kuvia. Pinterestin käyttäjä voi kuvien selailun lisäksi tykätä kuvista ja kommentoida niitä.

Kuvat kiinnitetään korkkitaululle yleensä teemoittain, jolloin kiinnostuksen kohteet, harrastukset tai tapahtumat ovat helposti käyttäjien löydettävissä.

Pinterestin suosio on kasvanut räjähdysmäisesti muutamassa kuukaudessa.

Se on suositumpi kuin LinkedIn ja kilpailee kävijöistä ja klikkaajista samassa sarjassa Facebookin ja Twitterin kanssa. Palvelun helppokäyttöisyys, nopea kuvavirta ja tällä hetkellä ainoastaan kuviin rajattu käyttöalue erottavat Pinterestin edukseen muista vastaavanlaisista verkkosivustoista.

Yksityiskäyttäjien ohella myös yritykset ovat löytäneet tiensä Pinterestiin.

Tälle sosiaalisen median areenalle kannattaa lähteä mukaan valmiiksi mietityn, hyvän strategian siivittämänä. Sivustolla menestyy, mikäli osaa tarjota visuaalisesti kauniita kuvia sekä sisältöä, jota ei jaeta markkinointimielessä.

Virtuaaliselle korkkitaululle nastojaan ovat pistelleen myös monet tunnetut viestimet. Esimerkiksi Time, The Guardian ja Al Jazeera kiinnittelevät nastoja ahkeraan tahtiin. l www.pinterest.com

Digitaalisen median osuus sisällöntuotantomarkkinoista on jo

32% Lähde: APA (Associations of Publishing Agencies)

Toimistopäällikkö vaihtui MCI PRESSIN taloudesta ja

henkilöstöstä yli kahdeksan vuoden ajan vastannut Pirjo Tykkä on jäänyt pois työelämästä toukokuun lopussa 40 työvuoden jälkeen.

Pirjon suuriin saappaisiin astui toukokuun loppupuolella yo-merkonomi Päivi Paatsalo, joka on aiemmin vastannut laaja-alaisesti taloushallinnon tehtävistä Oy Brynolf Grönmark Ab:lla. l

Talouskysymyksiin vastaa jatkossa Päivi Paatsalo.

MCI PRESSIN 1/2012

15

16

MCI PRESSIN 1/2012

Totuus kuvan takana Kuvalla on monta retoriikkaa ja rehellisyyden tasoa.

Parhaassa tapauksessa kuva herättää lukijassa tunnereaktion. Silloin kuvakerronta muuttuu todeksi.

Teksti: HANNA OJANPÄÄ Kuvat: iStockphoto ja 123RF

M

itä tapahtuu ennen kuin henkilökuvat päätyvät lehteen sellaisina kuin ovat?

Millaisia merkityksiä niihin ja niillä rakennetaan? Entä miten säännöt ohjaavat kuvamaailmaa?

Kuvataiteilija Hanna Weselius tutkii väitöskirjassaan ”Meidän kuva – henki­ lökuvan merkitysten rakentaminen aika­ kauslehdessä”, miten henkilökuva rakennetaan ja kuinka kuvavalinnat tukevat lehden valitsemaa todellisuuskuvaa.

Konsepti-ajattelu antaa lehdille mahdollisuuden avoimesti toteuttaa sitä kuvakerrontaa, minkä se on ottanut omak-

seen. Silti lehtien kliseistä henkilökuvaa pidetään usein epäaitona. Meikki- ja vaatetiedoille sekä lavastetulle ympäristölle naureskellaan, mutta harva media uskaltaa tehdä muutakaan. Toisaalta Weselius pitää lehtien tapaa tuoda kuvat julki hyvinkin rehellisenä.

– Otetaan esimerkiksi roolimuotokuvat. Haastateltavalle keksitään rooli Hollywood-tyyliin avoautolla ajaen. Todellisuudessa kuva rakennetaan studiossa, auringonlasku taustakuvana ja tuulikone pöllyyttämässä hiuksia. Jokainen lukija tietää, että kyse on leikistä. Roolileikin tarkoituksena on tarjota lukijalle kuvaelämys, minkä ei ole tarkoituskaan olla todenmukainen.

MCI PRESSIN 1/2012

17

Hanna Weselius • Kuvataitelija, valokuvaaja • Tohtorikoulutettava Aaltoyliopistossa • Väitöskirja ”Meidän kuva – henkilökuvan merkitysten rakentaminen aikakauslehdessä” valmistuu 2013 • Toiminut lehtitaloissa valokuvaajana 1993–2004, sittemmin taiteilijan työtä ja opetustöitä yliopistoissa

Lehden teossa tekstin ja kuvamaailman yhteissuunnittelu on Weseliuksen mielestä parhaan lopputuloksen kannalta kaiken a ja o.

Sen sijaan itse valokuvastilanne on usein absurdi. Valokuvaajan ammattitaitoa mitataan jokainen kerta.

– Vaikka toimituksessa tavoitteet on keskusteltu ja kuvaaja informoitu, itse kuvaustilanne on usein kevyttä hölmöilyä.

Ihmisen kohtaamisen ja tunnelman luomisen ohella työtä sanelee aina konseptin luomat puitteet.

Kokonaisuus ratkaisee Kuvattavan ja kuvaajan suhde voi vaihdella olosuhteista, tilanteesta, odotuksista tai säännöistä johtuen. Hanna Weselius hämmentyi tästä suhteesta kuvausmatkalla Afganistanissa vuonna 2002.

18

MCI PRESSIN 1/2012

– Pakolaisleireillä ei ole tapana kysellä ihmisiltä lupaa kuviin, itse halusin toimia toisin. Mielestäni myös heillä on oikeus tulla kuvatuksi yksilöinä, kuten länsimaissa, Weselius muistelee.

Kuvat saivat paljon palautetta, mutta tärkeimpänä antina siitä jäi Weseliukselle itselleen pohdinta päälle.

Kuvattavan ja kuvaajan kohtaamiset voi Weseliuksen mukaan jakaa kolmeen tasoon.

– Ensimmäinen taso on se, kun valokuvaaja juoksee vaikkapa nyt pakolaisleirillä räpsimässä kuvia, osittain henkensä edestä. Kontaktia kuvattavaan ei ole eikä kohde pysty samaistumaan lopputulokseen. Toisessa vaiheessa kyse on pönötyshenkilökuvasta eli kuvattava ehtii asettua toivottuun moodiin. Viimeinen taso on kaikille osapuolille antoisin. Siinä kuvattava, kuvaaja ja toimittaja yhdessä miettivät, mikä on kuvan tavoite ja sanoma.

Lehden teossa tekstin ja kuvamaailman yhteissuunnittelu on Weseliuksen mieles-

Lehden Ideaalimaailmassa valokuvaajalle annetaan riittävästi aikaa ja hänet pidetään tietoisena siitä, mitä kuvista halutaan. tä parhaan lopputuloksen kannalta kaiken a ja o. Se, rakennetaanko kokonaisuus kuvan vai tekstin pohjalta, vaihtelee lehdittäin tai jopa yksittäisten juttujen sisällä.

Jos kuvan painoarvo on korkea, toimittaja on mukana kuvauksissa ja rakentaa haastattelun vasta näkemänsä jälkeen.

– Ideaalimaailmassa valokuvaajalle annetaan riittävästi aikaa ja hänet pidetään tietoisena siitä, mitä kuvista halutaan.

Valmistautumiseen vaikuttaa esimerkiksi, minkä säännösten mukaan kuvamaailma rakennetaan kyseiseen juttuun; onko kyseessä dokumentaarinen otos vai studiokuva.

Haluttuun mielikuvaan – on kyse kuvasta, tekstistä tai niiden yhdistelmästä – päästään Weseliuksen mukaan juuri konseptiajattelulla. Aikakauslehdissä ja asiakaslehdissä pätevät samat lainalaisuudet: laatu ratkaisee.

– Lukija kiinnittää yleensä ensimmäisenä huomionsa kuviin. Samalla syntyy ajatus siitä, vastaako lehden kuvamaailma lukijan odotuksia vai näyttävätkö ne muualta haalituilta. Otsikon ja kuvan symbioosin tulisi niinikään olla harmo­ niassa keskenään eikä ainakaan hämmentää ristiriitaisuudellaan.

telemään kuvia, jos kohde niin pyytäisi. Kuvia ei myöskään lähetetä kohteelle hyväksyttäväksi, toisin kuin tekstiä. Siinä mielessä kuvattava on aina suojaton.

Yleensä kuvattava lahjoitetaan kuitenkin mahdollisimman edullisessa valossa. Silloin kaikki voittavat.

Tiukkoja sääntöjä ei kuvankäsittelyn suhteen ole. Kuvan rehellisyysaste asetetaan lukijasopimuksen mukaisesti.

– Jokainen itseään kunnioittava lehti tietää omat ja lukijakuntansa rajat. Kuvan­ käsittelyssä pätee lehtikonseptin mukai-

Sopimuksen mukaan Kuvankäsittely herättää puhetta ja kritiikkiä erityisesti julkkisten äärimuokkaamisten yhteydessä: rypyt siliävät ja uumat kapenevat lehtien sivuilla.

– Itse asiassa lehdissä kuvia käsitellään huomattavasti vähemmän kuin yleisesti kuvitellaan. Valaistus ja ehostus antavat usein efektin suuremmastakin jälkikäsittelystä. Toisaalta pyynnöistä huolimatta lehti ei ole velvollinen käsit-

MCI PRESSIN 1/2012

19

Painetun lehden isoin valttikortti on se, että se voidaan samaistaa esineeksi.

set säännökset. Lukijan ymmärrystä ei saa ylittää liiallisella manipulaatiolla. Jos aikakauslehtiä katsoo sanomalehtisilmälasit päällä, kuvamaailma on pelkkää manipulaatiota.

– Sanomalehdissä pätee ”pimiösääntö”.

Kaikki, mitä aikoinaan sai kuvalle tehdä pimiössä, saa nykyään tehdä tietokoneella. Lukijan näkökulmasta olennaista on, että kuvista ei saa poistaa tai lisätä mitään, kuvilla ei saa johdatella harhaan eikä todellisuutta saa vääristää. Mutta toki sanomalehdissäkin kuvamaailma vaihtelee riippuen lehden osiosta. Aikakauslehtimäisyyttä haetaan esimerkiksi feature-jutuissa ja Hesarin sunnuntailiitteen tyyppisissä juttukokonaisuuksissa.

Vaikka sanomalehtikuvat mielletään todelliseksi, ovat nekin aina rajattu otos jostain suuremmasta kokonaisuudesta.

– Itse asiassa sanomalehtikuvat ovat usein lavastetuista tilanteista: on tiedotustilaisuutta tai järjestettyjä retkiä. Vain harvoin kuvaaja osuu paikalle silloin, kun jotain aitoa tapahtuu.

Tarkka suunnittelu pelastaa Weselius korostaa, että vaikka uudistus on aina mahdollisuus, konseptin auki repäisy ja totaalinen uudistus ovat aina myös riskejä: ehkä uusia lukijoita ei löydy tai vanhatkin katoavat, kun tuttuus ei enää kohtaa.

– Uusin trendi on ehkä siirtyminen dokumentaarisempaan suuntaan. Lehden

Kerro, kerro kuva...

Kuvissa on aina lähtökohtaisesti enemmän informaatiota – ja tulkinnan varaan – kuin tekstissä. Jo edesmenneen semiootikko Roland Barthesin mukaan kuvan merkitys on kaksitasoinen: denotaatiolla tarkoitetaan kuvan ilmeistä merkitystä (auto on auto), konnotaatio sen sijaan on kuvan toissijainen merkitys (auto onkin urheiluauto tai perheauto). Mukana jälkimmäisessä tasossa on aina kuvankatsojan kulttuuriset arvot sekä subjektiiviset kokemukset. Kuva on siis aina henkilökohtainen näkemys esitettävästä asiasta, ovat sen tavoitteet mitkä hyvänsä.

Jos kuvan yhteydessä oleva otsikko tukee ja lisää kiinnostusta, lukijan kiinnostus kasvaa myös itse tekstiä kohtaan. Kuvan tai tekstin tulkinta sen sijaan saattaa muuttua, jos tietoisesti toisella osatekijällä halutaan hämmentää kokonaisuutta. Onnistuessaan tämä on tehokas pysäyttäjä: mikä on todellinen sanoma? Myös kuvan ottajalla (tai toimituksella) on valta katsojaansa: kuvan rajaus jättää aina kertomatta jotain ulkopuolelle jäävästä todellisuudesta. Tarinan juoni saattaa muuttua päälaelleen. Kuva saattaakin olla lavastettu, yksittäinen ihminen sittenkin osa ihmisjoukkoa tai itkevä lapsi vain pahoillaan kaatuneesta jäätelöstä. Kuvien ja tekstien valinnalla voidaan synnyttää sankarimyyttejä urheilijoista, kurjuuden maksimointia köyhyydestä tai vaikkapa ohjata katsojia hyväksyvään tai arvostelevaan osaan – vaikka todellisuus olisi jotain aivan muuta.

20

MCI PRESSIN 1/2012

täytyy elää ajan hermoilla. Luonnollisuus ja downshifting ilmiöinä puhuttavat ja sitä halutaan myös nähdä.

Kansainväliset tutkimukset povaavat, että tulevaisuudessa indie-lehtien osuus kasvaa entisestään: mitä pienempi lukijakunta, sitä ylellisempää ja erikoistuneempaa myös sisältö on.

– Painetun lehden isoin valttikortti on se, että se voidaan samaistaa esineeksi. Kuvien painoarvo on tällaisessa ylellisyystuotteessa suuri. Laadukkaasti ja rohkeasti tuotettu lehti on ainutkertainen, jopa kirjaan verrattavissa oleva tuotos. Vastaavasti, jos kuviin ei panosteta, en näe mitään syytä, miksi lehteä edes pitäisi painaa. Nettilehti riittää näissä tapauksissa antamaan lukijoilleen haluamansa.

Uutta tai vanhaa, lehtikonseptin rakentamisvaiheessa Weselius kehottaa tekemään myös kuvasuunnitelman. Sitä varten tietyt perusasiat on syytä pohtia tarkasti: lukijakunta ja sen odotukset sekä omat tavoitteet. Kuvasuunnitelma tulee tehdä realistisesti resurssit huomioiden -– liian kunnianhimoisesta suunnitelmasta ei hyödy kukaan, vähiten lukija.

– Yksi tapa on kerätä paljon erilaisia kuvia ja etsiä niiden joukosta ne, mitkä miellyttävät silmää. Sen jälkeen tulee pohtia, millä resursseilla löydettyä kuvamaailmaa ryhdytään toteuttamaan. Jos resurssit ovat pienet, hyvällä graafisella suunnittelulla ja toteutuksella huonotkin kuvat saadaan näyttämään hyvältä. Kyse on kokonaisuudesta.

Katsojan päätös Kuvien tunnistettavuus ja niiden sijoittuminen osaksi suurempaa kokonaisuutta, jatkumoa, kiinnostaa Weseliusta kulttuurin tutkimuksen näkökulmasta. Englantilainen Platon on tullut maailmankuuluksi

Kahden kauppa Konseptin tehtävä on helpottaa suunnittelua antamalla julkaisulle raamit. Konseptilla valvotaan julkaisun tehtävien toteutumista – ja laatua. Hyvä konsepti ei ole kuitenkaan liian tiukasti rajattu, vaan se antaa tilaa luoville ratkaisuille.

Taustalla on karkeasti rajattuna kaksi tekijää: julkaisijan tavoitteet ja lukijan saama hyöty.

Koukut ja rytmi

Olemassaolon suuri mysteeri Harva taho toteuttaa julkaisua vain julkaisemisen ilosta. Aina lehden tarkoitus ei kuitenkaan ole julkai­ sijoilleenkaan täysin selvä. Vielä useammin tahtotila on olemassa, mutta sisältöä ei ole kuitenkaan mietitty tavoitteiden näkökulmasta. Konseptoinnin idea­na on määritellä kullekin julkaisun osiolle tehtävä, joka palvelee näitä tavoitteita.

Hyötynäkökulma Joskus tavoitteet voivat olla hyvinkin selvät, mutta unohdetaan, että lukijan kiinnostus pitää herättää joka kerta ja jokaisessa artikkelissa erikseen. Lukija ei ehkä ole sitoutunut asiaan yhtä vahvasti kuin kirjoittaja. Pitää siis miettiä, mikä julkaisijan toiminnassa on se, mistä lukija haluaa tietää. Kyse on myös pitkälti mielikuvien luomisesta, jolloin artikkeli ehkä taustoittaa tai vain sivuaa julkaisijan omia tavoitteita.

kuvaamalla merkkihenkilöitä aina samankaltaisissa olosuhteissa ja samalla tyylillä.

Suomen Kuvalehti viittasi tyylillisesti Platoniin kuvatessaan puoluejohtajia lehteen presidentinvaalikampanjan alla.

– Tyylillinen viittaus liittää kuvatun henkilön osaksi tärkeiden ihmisten jatkumoa, edellyttäen toki, että katsoja tuntee Platonin tuotannon.

Poliittisen muotokuvan historia on Suomessa pitkä. Aikakauslehdissä tavoitteena on nostaa – tai paljastaa – poliitikosta ihmisenä sellaisia luonteenpiirteitä, jotka eivät muuten näy tai joita kuvattavaan ei osata muutoin yhdistää.

Lukijalle tärkeintä on hyöty. Juttu pitää myydä jokaiselle lukijalle sillä perusteella, että hän kokee jollakin tavalla hyötyvänsä artikkelista. Konseptoinnissa mietitään lukijaprofiilia ja pyritään ennustamaan, mitä kohderyhmään kuuluvat lukijat haluaisivat tietää julkaisijan aihemaailmasta.

Kun konseptissa on löydetty vastaukset miksi ja kenelle, voidaan lähteä hiomaan kokonaiskuvaa.

Vaikka lukija toisaalta halutaan yllättää joka kerta, ­toisaalta tarvitaan sellaisia helposti löydettäviä, ­toistuvia elementtejä, jotka lukija tietää löytävänsä ja joiden takia hän ylipäätään tarttuu lehteen. Nämä koukut voivat olla vaikkapa kiinnostavia henkilöitä: samasta kohtaa lehteä löytyy aina samalla tavoin esiintuotuna joku henkilö, jonka sanoma kiinnostaa kohderyhmää.

Lehden sisällä pitää olla vaihtelua niin juttutyyppien kuin visuaalisten ratkaisujenkin välillä. Jos esimerkiksi äsken mainittuja kasvoja on joka jutun alussa, kukaan ei erotu ja lukija menettää mielenkiintonsa.

Puhutaan rytmistä, jossa erityyppisistä, eripituisista ja eri tavoin toteutetuista sisällöistä koostuu houkutteleva kokonaisuus.

Tiina Parikka MCI Press Oy, sisältöjohtaja

– Sanomalehtimaailmassa meriitiksi asti nousee, jos kuvaaja pääsee ikuistamaan, jotain sellaista, mikä ei edusta henkilön virallista statusta. Maskin takana saattaa olla väsynyt, hämmentynyt tai ärtynyt poliitikko.

Weselius korostaa, että kuvien merkitykset muodostuvat kulttuurisista jatkumoista (kuten Platon-esimerkki) ja aina osana kontekstia.

– Ne syntyvät siinä, missä kuva kohtaa omat reunaehtonsa: tekstin, graafisen suunnittelun, kuvatun henkilön, lehtikonseptin, tekijänsä ja lopulta lukijan.

Tämä näkemys on antiessentialistinen ja

korostaa kontekstin merkitystä. Aikakauslehtikonsepti on mielenkiintoinen journalistisen kuvan konteksti, koska se on olemassa jo ennen kuin kuva tehdään.

Jotkut aikakauslehtikuvat saattavat olla kontekstistaan irrotettuna suorastaan vaikeita ymmärtää. Toki kuvan totuus on aina olla näkökulma, rajaus olemassa olevasta maailmasta. Täydellistä totuutta ei kuvalla voi koskaan välittää, aina joku päättää, mihin kuva päättyy ja mitä sillä halutaan välittää. Loppu jää katsojan päätettäväksi.

MCI PRESSIN 1/2012

21

Toimitettu sisältö leviää eri kanaviin Laadukkaasti toimitettua sisältöä tarvitaan yritysten ja järjestöjen viestinnässä jatkossakin. Sisällön muoto kuitenkin mukautuu sähköisten kanavien roolin kasvaessa. Etenkin videot ja blogit valtaavat verkkokanavissa alaa.

Teksti: TIINA PARIKKA Kuvat: 123RF

22

MCI PRESSIN 1/2012

T

arve julkaista toimitettua sisältöä asiakkaille, jäsenille ja muille sidosryhmille ei ole katoa­ massa m ­ innekään. Jonkin verran sisäl­tö ehkä muuttaa muotoaan, mutta ennen kaikkea kanavat, joiden kautta sisältöä jaetaan, lisääntyvät.

MCI Press oy teetti syksyllä 2011 Focus Master Oy:llä tutkimuksen, joka selvitti asiakas- ja jäsenviestinnän kehitysnäky­ miä vuoteen 2015 mennessä. Monien tämän hetken trendien nähdään lähivuosina kasvavan voimakkaasti. Monikanavaratkaisut, sosiaalisen median hyödyntäminen ja tablettilehdet nähdään kasvavina viestinnän osa-alueina. Sen sijaan esimerkiksi uutiskirjeiden uskotaan menettävän merkitystään.

Kuolema ei uhkaa painettua lehteä Tutkimukseen vastanneista tahoista 85 prosenttia julkaisee tällä hetkellä painettua lehteä ja loputkin olivat sitä mieltä, että lehteä tulisi julkaista. Printtiä pidetään myös tärkeimpänä julkaisukanavana.

Painetun lehden osuus tulee kyllä odotetusti laskemaan lähivuosina, mutta kuole­maa se ei ole tekemässä. Vastaajista 66 pro­senttia uskoo printin säilyttävän merkityksensä julkaisukanavana jatkossakin ja yhdeksän prosenttia uskoo merkityksen jopa lisääntyvän.

Vaikka neljännes onkin sitä mieltä, että printin merkitys tulee vähenemään, ja jopa hieman suurempi osuus (28 %) on sitä mieltä, ettei julkaise printtiä enää vuonna 2015, painettu lehti ei suinkaan ole katoa­ massa. Pudotus voi tuntua murskaavalta, ennen kuin vertaa painetun lehden asemaa muihin viestinnän kanaviin. Merkityksen vähentymisestä huolimatta painettu lehti säilyttää asemansa merkittävänä sisällöntuotannon julkaisukanavana. Vain sosiaalisen median hyödyntämisen nähdään ohittavan painetun lehden aseman.

Sosiaalisen median yhteisöistä Facebookin valta-asema Suomessa on vankkumaton. Facebookin kasvu ei kuitenkaan lähivuosina tule olemaan niin voimakasta kuin Twitterillä ja LinkedInillä, joiden käytön uskotaan kaksin- tai jopa kolmikertaistuvan. Tilanne on vähän samankaltainen kuin

printtilehden asema muihin kanaviin verrattuna – tosin vielä huomattavasti ylivoimaisempi. Facebookissa uskoo olevansa kaksi kolmasosaa vastaajista (nyt 40 %), LinkedInissä 22 prosenttia (nyt 7 %) ja Twitterissä 35 prosenttia (nyt 15 %).

Samaa sisältöä eri kanavissa Sosiaaliseen mediaan, kuten myös muihin sähköisiin kanaviin viedään suurelta osin samaa sisältöä kuin printtiin on tuotettu. Viime syksynä printin sisällöstä noin 30 prosenttia siirrettiin verkkosivuille. Vuonna 2015 uskotaan jo kaiken painetun sisällön olevan saatavilla myös verkossa.

Monikanavaratkaisuja hyödyntää tällä hetkellä runsas neljännes (27 %). Käyttäjien määrän voi odottaa tuplaantuvan muutamassa vuodessa, sillä 58 prosenttia vastasi hyödyntävänsä monikanavaratkaisua vuonna 2015.

Varsinaista verkkolehteä tulee julkaisemaan noin puolet, kun nyt verkkolehti löytyy vajaalta neljännekseltä (23 %).

Loput puolet (49 %) julkaisevat täysin printtilehteä vastaavaa sähköistä versiota.

Viestinnän osa-alueiden käyttö nyt ja vuonna 2015 Sisällöntuotanto sosiaaliseen mediaan

64

43

61

Asiakaslehti painettuna Sisällön monikanavainen hyödyntäminen

27

Viestinnän tehokkuuden mittaus

57

27

53

Sisällöntuotanto uutiskirjeeseen Videosisältöä verkkoviestinnässä

52

30

Verkkkosisältöä hakukoneoptimoinnin tueksi

45

Asiakaslehti verkkosivustona

23

Asiakaslehti näköislehtenä verkossa

47

Verkkosisältöä tuote/palvelukuvausten tueksi

44

Toimialan uutisvirta kotisivuilla

33

Sisällöntuotanto mobiiliin

iPad-lehti

40

Työkalu sisällön/taiton etenemisen seurantaan

20

Yhteisöalusta viestinnän työkaluna Työkalu kieliversioiden vertailuun

12 4

50 49 49

47

43

12 3

51

43

28

Työkalu julkaisukanavien tehokkuuden seurantaan

62

46

9

Bloggaaminen verkkkosivuilla

85

58

33

Käytämme vuonna 2015 Käytämme nykyisin

28

15 20 %

40 %

60 %

80 %

MCI PRESSIN 1/2012

100 %

23

Näiden näköislehtien osalta on odotettavissa vain parin prosentin kasvua.

Kuva lähtee liikkeelle Monikanavaratkaisujen ja sosiaalisen median hyödyntämisen ohella merkitystään on räjähdysmäisesti kasvattamassa videosisältöjen tuottaminen ja julkaiseminen verkossa. Tällä hetkellä 30 prosenttia sanoo hyödyntävänsä videoita viestinnässään. Vuonna 2015 videoita uskoo käyttävänsä jo 52 prosenttia. Mikä ehkä vielä huomionarvoisempaa, yli 80 prosenttia uskoo videoiden merkityksen kasvavan. Tarpeet ja toteutusmahdollisuudet eivät videoi­ den osalta nytkään kohtaa, sillä 28 prosenttia vastaajista näkee videoiden käytön tarpeellisena jo nyt, vaikka ei itse niitä hyödynnäkään.

Myös videoiden julkaisutahti tulee kiihtymään. Vuonna 2011 videoita käyttävät tahot julkaisivat keskimäärin seitsemän videota vuodessa. Vuoteen 2015 mennessä niitä uskotaan ilmestyvän vuositasolla 22 kappaletta.

Blogit tulivat jäädäkseen Videoiden kiihdytysajoihin eivät pysty vastaamaan edes blogit, joiden määrässä on niin ikään luvassa voimakasta kasvua. Runsas neljännes (28 %) vastanneista julkaisee sivuillaan blogikirjoituk-

Tutkimukseen vastasi noin 150 henkilöä, joista 42 prosenttia työskenteli asiakas­ viestinnän parissa ja 44 prosenttia jäsen­ viestinnän parissa. Loput 14 prosenttia edustivat henkilöstöviestintää, lehtien tilaajia ja muita sidosryhmiä.

24

MCI PRESSIN 1/2012

sia, joiden päivitystiheys on tällä hetkellä noin joka toinen viikko (24 krt/v). Vuonna 2015 uusia päivityksiä odotetaan useam­min kuin kerran viikossa (60 krt/v) ja niitä julkaisee jo lähemmäs puolet vastaajatahoista (43 %).

Tabletit tulevat vähemmistön vastustuksesta huolimatta Vastustus on ehkä vähän turhan voimakas sana, mutta selkeästi tablettilehdet jakavat mielipiteitä vahvemmin kuin monet muut uudet kanavat. Neljännes vastaajista on sitä mieltä, että Suomessa vielä varsin vähäisessä määrin käytössä oleva julkaisumuoto ei tulevaisuudessakaan näyttele merkittävää osaa viestinnän välineenä. Loput 75 prosenttia kuitenkin uskoo tablettilehtien tulevaisuuteen, ja käytön yleistyminen on nähty mobiilisisältöjen tuottamisen ohella voimakkaimmin kasvavana. Jopa 40 prosenttia vastaajista uskoo julkaisevansa tablettilehteä vuonna 2015.

Useampia kirjeitä harvemmalta lähettäjältä Uutiskirjeet ovat printtilehden ja muissa lehdissä julkaistujen maksettujen artikkelien ohella ainoa viestinnän osa-alue, jonka käytön arvioidaan vähenevän. Tämä ei kuitenkaan tule näkymään sähköpostissa vähäisempänä viestinvirtana, sillä runsas puolet (53 %) tahoista, jotka julkaisevat uutiskirjeitä tulevaisuudessakin, lähet-

Mittaamisen tarve tunnistettu

tää niitä entistä tiheämpään. Nyt kirjeitä lähtee keskimäärin 11 kappaletta vuodessa, vuonna 2015 niitä on arvioitu lähetettävän vuositasolla 15 kappaletta.

Miinusmerkkisestä käyttäjäennusteesta huolimatta (nyt 62 %) uutiskirjeitä pidetään jopa neljänneksi tärkeimpänä viestinnän osa-alueena ja vain kuusi prosenttia oli sitä mieltä, että merkitys tulevaisuudessa vähenisi.

Suomeksi suomalaisille Pieni, mutta jonkin verran keskustelua herättävä kysymys on julkaistavan sisällön kieli. Tarvitaanko kieliversioita vai käytetäänkö kansainvälisyyden nimissä pelkästään englantia? Vaikka englannin kielen merkitys on kasvamassa, kielikysymys näyttelee sisällöntuotannossa vain pientä roolia.

MCI Pressin teettämä tutkimus osoittaa todeksi käsityksen, että viestinnän tehokkuutta pitäisi seurata paljon aktiivisemmin kuin nyt tehdään. Lähes puolet vastaajista tunnistaa tarpeen, vaikka vain 27 prosenttia mittaa viestintänsä tehokkuutta ja vain 12 prosentilta löytyvät työkalut tämän mittauksen suorittamiseen.

Eniten tutkitaan printtilehden luettavuutta ja yksittäisten artikkelien lukijamääriä sekä tehdään mediaseurantaa (71–75 %). Lehden luettavuus ja media­ seuranta nähdään myös tärkeimpinä seurannan kohteina, mutta samalla kalkkiviivalla ovat mielikuvien muodostuminen ja kiinnostuksen lisääntyminen.

Etenkin kiinnostuksen lisääntymisen osalta on suuria paineita lisätä seurantaa (58 % seuraa nyt, 39 % kokee tarvetta). Toisaalta myös oman median parissa käytettyä aikaa ja kontaktimää-

MCI Press mittaa numerokohtaisesti tuottamiensa printtilehtien vaikutuksia lukijakyselyn avulla. Netissä täytettävä lukijakysely seuraa muun muassa kiinnostuksen lisääntymistä, lehden hyödyllisyyttä lukijan näkökulmasta, tavoiteltujen mielikuvien toteutumista ja artikkelien luettavuutta ja laatua. Tämän lehden lukijakyselyyn löydät ohjeet sivulta 58.

Tarkentavia kysymyksiä viestinnän eri osa-alueilta: trendejä eri osa-alueiden käytöstä nyt ja vuonna 2012 Nykyisin, mediaani

Tulisi olla nykyisin, mediaani

Vuonna 2012, mediaani

30 %

-

100 %

Blogin päivitystiheys vuositasolla

24 kertaa

50 kertaa

60 kertaa

Uutiskirjeen ilmestymismäärä vuositasolla

11 kertaa

12 kertaa

15 kertaa

Viestinnällisten videoiden julkaisumäärä vuositasolla

7 kpl

10 kpl

22 kpl

Sosiaalisen median kanavat: käyttää Facebook

40 %

4%

66 %

Sosiaalisen median kanavat: käyttää LinkedIn

7%

7%

22 %

Sosiaalisen median kanavat: käyttää Twitter

15 %

11 %

35 %

Kuka tekee?

Tutkimuksen perusteella viestintään panostetaan lähitulevaisuudessa yhä enemmän. Lähes kaikkien osaalueiden käyttö tulee lisääntymään.

Tämä on huomioitu myös budjeteissa, ja toki myös työn ulkoistamisessa, mutta ulkoistamisen ja viestinnän panostusten kasvu eivät kuitenkaan kohtaa toisiaan.

Herää kysymys, kuka tai miten työt toteutetaan?

rien muutoksia viestinnän seurauksena tulisi vastaajien mielestä seurata tarkemmin , vaikka ne eivät tärkeysjärjestyksessä top neloseen yltäneetkään.

Keskimäärin asiakaslehteä tutkitaan kerran vuodessa, sosiaalista mediaa kaksi kertaa kolmessa vuodessa, verkkosivuja viisi kertaa kahdessa vuodessa ja uutiskirjeitä lähes joka ilmestymiskerta eli yhdeksän kertaa vuodessa.

Asiakaslehti: kuinka suuri osuus lehden sisällöstä siirretään verkkosivuille

MCI PRESSIN 1/2012

25

Monikanavaisuus on lehdelle rikkaus Vuorovaikutteinen lukijasuhde korostuu Maatilan Pirkan uudessa konseptissa. Painetun lehden lisäksi tehdään verkkojulkaisua ja keskustellaan asioista Facebookissa.

Teksti: HENRI ALINEN Kuvat: ISTOCKPHOTO, THINKSTOCK, 123RF

K

-maatalous-ketjuun kuuluu 86 toimipistettä, jotka vastaavat noin kolmasosasta maatalouskaupan 2,2 miljardin euron kokonaismarkkinoista. Maatilan Pirkka on ketjun neljä kertaa vuodessa ilmestyvä asiakaslehti, jonka levikki on noin 56 000 kappaletta.

Lähes joka maatilalle jaettava Maatilan Pirkka ja sen ruotsinkielinen versio Åker Birka ovat noin 30 julkaisuvuoden aikana vakiinnuttaneet asemansa lukijakuntansa monipuolisena tiedonlähteenä ja uusien tuotantomenetelmien edelläkävijänä.

Tämän vuoden alusta Maatilan Pirkkaa ja sen uusia sähköisiä julkaisuja on toimittanut MCI Press. K-maatalouden markkinointipäällikkö ja lehden toimitusneuvoston jäsen Matti Karlsson kertoo muutoksen välttämättömyydestä.

– Maatalous seuraa aktiivisesti aikaansa. Meidän oli mietittävä uusia tapoja tavoittaa lukijakuntamme perinteisten keinojen rinnalla. Valitsimme MCI Pressin, koska yrityksellä oli esittää aitoa näyttöä verkkoviestinnästä osana painetun lehden sisällöntuotantoa.

Nyt takana on kaksi numeroa uusittua Maatilan Pirkkaa. Karlssonin mukaan se näyttää hyvällä tavalla sopivan modernilta.

26

MCI PRESSIN 1/2012

ODLING

MASKINER

BOSKAP

Våmmen mår bättre med jästprodukt

MF 5400 för n krävande förhållande

Komplett växtskydd säkrar skörden

BIRKA ÅKER

VILJELY

KONEET

Punahome kauran kimpussa

KARJATALOUS

W-Maxin uudet valssit

Kinnusen Mylly kärjessä Eviran listoilla

MAATILAN

PIRKKA 4

nr 2 • mars 2012

• www.k-maatalous.fi

er!

Läs m ka.fi pirk tilan

.maa www

nro 1 • tammikuu 2012 • www.k-maatalous.fi

ää!

Lue lisirkka.fi tilanp

.maa www

uutta MF-mallia

3

I samma lastkapacitetsklass med Tuhti WS Dvagnarna

entävät Mediat täyd isiaan. kätevästi to

Vårbruket närmar sig + Forskat: Vårens nya

sorter

Aikaa huolenpitoon

KUVA: AJ SAV OLAIN EN

+ Koetila: Viljelyohjelmakokeet käynnissä

– Lehti oli hyvä myös ennen, mutta muutoksen vanhan ja uuden välillä huomaa, kun lehtiä lukee rinnakkain. Nyt verkkolehti täydentää painettua sanaa ja lisäksi esiinnymme sosiaalisessa mediassa.

MCI PRESSIN 1/2012

27

nta tai ivujen tarjo is b b e w n Omie le, riitä ihmisil t ä iv e t ti s o sähköp amaan ttuneet jak to t a v o a tk jo a. acebookiss ajatuksia F

– Lehti oli hyvä myös ennen, mutta muutoksen vanhan ja uuden välillä huomaa, kun lehtiä lukee rinnakkain. Nyt verkkolehti täydentää painettua sanaa ja lisäksi esiinnymme sosiaalisessa mediassa.

Olipa kyse vilja- tai karjatilasta, yrittäjät ovat kiinnostuneita uudesta tekniikasta ja tuotantomenetelmistä. Iso osa Maatilan Pirkan jutuista on viljelymenetelmien, laitteiden ja koneiden esittelyjä sekä käyttäjien tarinoita.

Lehden tekijän vaihtamisella etsittiin uusia näkemyksiä. Siksi valittiin ajan hetkeen sopiva ratkaisu, joka pakotti muuttumaan.

– Vanhalla konseptilla toimittaessa ei olisi välttämättä osattu löytää uuden teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja tuoreita ideoita, Karlsson toteaa.

Tuloksiakin on jo saavutettu.

– Kaupat henkilökuntineen ovat jo löytäneet Facebookin ja verkkolehden ja todenneet muutokset hyviksi. Uskomme, että lukijatkin ovat samaa mieltä muuttuneesta ilmeestä.

28

tien ilmestymisen välissä ja olla yhteydessä muihin lukijoihin, Karlsson lisää.

– Vaikka kotisivuiltakin löytyy paljon samaa tietoa kuin sosiaalisesta medias­ta, tiedon saaminen Facebookista on ilmeisesti paljon hauskempaa kuin saman informaation kaivaminen jostain netti­ sivujen syövereistä.

Verkkolehden toimitusperiaate vastaa paperista käyttöliittymää, mutta uutiset ja artikkelit tarjotaan eri kanavissa hiukan eri tahdissa. Netissä asiat pitää esittää napakammin huomioiden tietojen nopea päivitettävyys ja ihmisten halu saada nopeita vastauksia kysymyksiinsä.

Yhtenä hyvänä esimerkkinä verkkolehden hyödyllisyydestä Karlsson mainitsee K-maatalouden Hauhon koetilalla tehdyn tutkimustyön. Kun seurataan satokauden tapahtumia, suositukset parhaista työmenetelmistä, lannoitteista tai torjunta-aineista saadaan välittömästi päivitettyä verkkoon.

– Verkkolehden ja sosiaalisen median näkökulmasta on tärkeää viestittää riittävän usein, vähintään kerran viikossa jotain uutta.

Hauskempaa tietoa verkossa

Julkaisut täydentävät toisiaan

Painettua lehteä luetaan toisin kuin sähköisenä ilmestyvää julkaisua tai sosiaalisen median rennompia juttuja. Uusien julkaisukanavien käyttöönotto ei tee painettua sanaa tarpeettomaksi, vaan mediat täydentävät kätevästi toisiaan. Siinä missä lehteä luetaan kiireettömästi päivän askareiden välissä, nettiin mennään etenkin silloin, kun halutaan nopeaa tietoa tai jakaa kokemuksia muiden lukijoiden kanssa.

Omien webbisivujen tarjonta tai sähköpostit eivät riitä ihmisille, jotka ovat tottuneet jakamaan ajatuksia Facebookissa.

– Verkko antaa mahdollisuuden päivittää tietoja ja tapahtumia tuoreeltaan leh-

Maatilan Pirkan toimitusneuvostoon kuuluu kymmenkunta jäsentä, jotka osallistuvat sisällön suunnitteluun ja arvioivat lukijoilta saatua palautetta. Lehden aiheet vaihtelevat vuodenaikojen ja sesongin mukaan.

– Jutunaiheita saamme tuotevastaavilta ja lukijoilta, joita kiinnostavat kollegojen työt ja laitteet. Kun jutun idea on päätetty, toteutus siirtyy toimitukselle ja tekijöille.

Kahden ilmestyneen numeron aikana yhteistyö on alkanut sujua.

– Yhteinen sävel MCI Pressin kanssa löytyi yllättävän nopeasti, Karlsson toteaa.

MCI PRESSIN 1/2012

Verkkolehti sisältöpankkina Monikanavaisessa ratkaisussa verkkolehti toimii ikään kuin sisältöpankkina. Se ei tarkoita pelkästään painetun lehden sisällön arkistoimista, vaikka sekin rooli verkkolehdellä usein on. Verkkolehti on monesti myös muihin kanaviin vietävän sisällön sijoituspaikka, josta sisältöä jaetaan linkkeinä esimerkiksi sosiaalisen median kanaviin.

Sähköiset kanavat vaativat toki oman työpanoksensa. Aloitusprosessin jälkeen vaadittava työpanos ei kuitenkaan ole niin suuri kuin helposti kuvitellaan. Aktiivisuutta sivuille saadaan sisällön julkaisurytmin suunnittelulla.

Edes printtiin tuotettua tavaraa ei ole pakko julkaista verkossa yhtenä könttänä, vaan julkaisutahtia voidaan rytmittää suunnitelmallisesti.

Vanhalla konseptilla toimittaessa ei olisi välttämättä osattu löytää uuden teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja tuoreita ideoita, Karlsson toteaa.

KU VA :A JS AV OL AIN EN

MCI PRESSIN 1/2012

29

Netin kävijämääriä on K-maataloudessa seurattu sivujen perustamisesta alkaen.

56 000

kan levikki Maatilan Pir

30

MCI PRESSIN 1/2012

– Tietenkin on tärkeää opetella työtavat puolin ja toisin. Aineiston tuottaminen sähköisiin kanaviin on vaativa prosessi ja silloin on hyvä olla tekemisissä tähän hyvin perehtyneen tekijän kanssa.

Mutta miksi muuttaa hyvin toimivaa lehteä ja vakiintuneita toimintatapoja?

Ilmestyessään uudet kanavat ja konseptit herättivät luonnollisesti kysymyksiä ketjussa ja lukijakunnassa.

– Nyt kun on huomattu, kuinka paljon uutta virtaa monikanavaisuus on tuonut lehdentekoon, asiaa ei enää ihmetellä.

Tekijät ja lukijat ovat ottaneet muuttuneen lehtemme omakseen.

Siinä kun verkkolehti on pitkälti yksi yhteen painetun julkaisun kanssa, sosiaalisessa mediassa tuodaan esille enemmän nopeita uutisaiheita ja tapahtumia.

Koska sosiaalisen median kautta tiedetään nykyään tuttavienkin kuulumiset, sen avulla on helppo tiedottaa välitöntä huomiota edellyttävistä asioista, kuten erilaisista tapahtumista.

– Esimerkiksi messukutsut voidaan julkaista kätevästi sekä lehdessä että verkossa.

Messujen aikana voidaan päivittää tapahtumia ja tunnelmia koko ajan sosiaaliseen mediaan ja jälkeenpäin kiittää osallistujia vaikka Facebookissa.

Muista ajankohtaista asioista, joissa netti on paikallaan, Karlsson mainitsee Hauhon koetilan kasvuasteseurannan, jota tehdään touko- ja lokakuun välisenä aikana. Kun netissä voidaan seurata koetilan tapahtumia ajantasaisesti, neljästi vuodessa ilmestyvässä lehdessä luetaan sitten tuloksista kootusti jälkeenpäin.

Sähköisiä, painettua lehteä täydentäviä uutiskirjeitä on lukijoille lähetetty jo pitempään.

Personointia ja analysointivälineitä Netin kävijämääriä on K-maataloudessa seurattu sivujen perustamisesta alkaen.

Nykyään ketjun webbisivuilla tapahtuu noin 40 000 vierailua kuukaudessa. Sosiaa­ linen media ja verkkolehti ovat lupaavassa nousuvireessä.

– Uudistuksen myötä meillä on mahdollisuudet analysoida lehden kävijämää-

riä. Voimme asettaa tavoitteita ja seurata, mitkä asiat lehdessä kiinnostavat eniten ja kuinka paljon aikaa juttujen lukemiseen käytetään. Analysointivälineet antavat hyvää tietoa, jonka perusteella voimme suunnitella tulevien lehtien sisältöä yhä enemmän lukijakuntaa kiinnostaviksi.

Numerokohtainen lukijakysely antaa yksilöityä tietoa myös printin tavoitteiden toteutumisesta.

– Aikaisemmin juttujen arviointi oli perustunut lähes pelkästään toimitusneuvoston mielipiteisiin, nyt saadaan lukijoiden näkemyksiä sisällöstä. Palautetta tulee lähes sata kappaletta lehteä kohti, mikä on arvokasta tietoa siitä, millaista julkaisua asiakkaamme haluavat lukea.

Toistaiseksi vielä käyttämättömänä tehokeinona Karlsson näkee lehden personoinnin, jonka myötä Maatilan Pirkkaa voidaan toimittaa yksilöllisin sisällöin eri kohderyhmille. Esimerkiksi kansikuvan teema voisi vaihdella sen mukaan, postitetaanko aviisi viljatilalle tai karjatalouteen. Myös juttuja voidaan osittain personoida lukijakunnan mieltymysten mukaisiksi.

– Emme ole vielä hyödyntäneet personointia siitä yksinkertaisesta syystä, ettei rajan vetäminen eri kohderyhmien välillä ole aina ihan yksinkertaista. Koen tämän mahdollisuuden kuiten-

kin hyvin tärkeänä seikkana lehden sisällön kannalta.

Lehden uusi ulkonäkö on koettu virkistävänä lukijoiden keskuudessa. Karlsson pitää hyvänä sitä, että julkaisu on vi­suaalisesti raikas ja kuvien määrä lisääntynyt. Ammatillinen asiasisältö on pysynyt ennallaan.

Referenssit painoivat vaakakupissa Kokemus verkon mahdollisuuksien hyödyntämisessä ratkaisivat osaltaan yhteistyökumppanuuden. MCI Press todettiin moniin kilpailijoihin verrattuna kokoaan suuremmaksi.

– Organisaation nuorekkuus, referenssit ja aito monikanavaisuuden tunteminen painoivat ratkaisussa. On paljon asioita, joita voimme yhdessä kehittää etenkin sähköisen median osalta.

Sosiaalisen median merkitys korostuu jatkuvasti tehokkaana viestintäfoorumina. Sähköpostit koetaan nykyisin jo kovin hitaana tapana ylläpitää vuoropuhelua asiakkaisiin. Kaivataan nopeampia keskustelukanavia, kuten chattiä. Myös blogityyppinen, entistä rennompi lähestyminen kumppaneihin odottaa tulemistaan.

– Seuraava kehityskohde on blogi, jossa kerromme K-maatalouden koetilan asiois­ta, säästä, lannoituksesta, kasvinsuojelusta ja muista maatalouteen liittyvistä asioista vaikka useamman kertaa päivässä.

MCI PRESSIN 1/2012

31

LYHYESTI Lyhyesti-osio löytyy lähes lehdestä kuin lehdestä. Uutiset ei ehkä ole aikakauslehtimaailmassa enää oikea termi painetun lehden työstöaikataulun takia eikä tyylikään ole enää välttämättä uutismainen.

Trendinä on pienet yksityiskohdat ja erilaiset juttutyypit osion sisällä.

Teksti: TIINA PARIKKA

HUOM! Hauska tapa korostaa artikkelien monipuolisuutta, tässä tapauksessa kansainvälisyyttä.

32

MCI PRESSIN 1/2012

Joskus kuvan tueksi riittää pelkkä kuvateksti, ehkä vähän pidempi sellainen.

Havainnegrafiikka ei paljon selittyjä kaipaakaan.

Yksityiskohdat, kuten tässä kehityksen suuntaa havainnollistavat naamakuvat kiinnittävät myös huomion.

Isolla esiin nostetut numerot toimivat katseen kiinnittäjinä.

MCI PRESSIN 1/2012

33

Väripohja herättää aina ristiriitaisia ajatuksia.

Lyhyissä jutuissa luettavuus kuitenkin säilyy hyvänä eikä väsytä vanhempaakaan silmää. Computer arts on tehostanut mustavalkoista sivua räikeällä värillä, jonka hauskat huomiopallot kiinnittävät katseen.

Tekstien ja kuvien numerointi mahdollistaa sivun rytmityksen.

Aina yhdellä sivulla ei tarvitse olla monta juttua. Erilaiset juttutyypit pitävät lukijan mielenkiinnon hereillä.

Intelligent lifessa nostetaan kirjoittajat esiin, mikä lyhyissä jutuissa ei ole kovinkaan tavanomaista.

34

MCI PRESSIN 1/2012

Lyhet jutut voivat olla joskus vähän pidempiäkin, kunhan mukaan mahtuu katseen kiinnittäviä yksityiskohtia. Lyhyiden juttujen osiolle voi kehittää minkä tahansa osuvan nimen, se voi olla vaikka blackBook, kuten Departuresilla.

Kuka väittää, että juttu saa enemmän huomiota, mitä enemmän on tekstiä?

Tämä Wired´n rohkean sininen aukeama ei ainakaan voi jäädä huomaamatta. Tällöin tosin kyse on yleensä yksittäisestä jutusta, ei lyhyiden uutisten osiosta.

MCI PRESSIN 1/2012

35

36

MCI PRESSIN 1/2012

MCI PRESSIN 1/2012

37

Tablettijulkaisut

SÄHKÖISTÄVÄT lehtimarkkinoita Tablettitietokoneiden yleistyminen on tuonut uutta vapautta netin käyttöön. Laitteiden vanavedessä ovat saapuneet niille räätälöidyt, digitaaliset julkaisut, joiden määrä on tasaisessa kasvussa.

Teksti: ARI RYTSY Kuvat: ISTOCKPHOTO

U

uden teknologian mahdollisuudet kiehtovat yhä useampia julkaisijoita, mutta käytännön kokemus tablettilehtien tekoon on monella vielä hankkimatta. Freelance-graafikko ja kouluttaja Sampo Korkeila opastaa aluksi kartoittamaan julkaisun kohderyhmät sekä niiden tarpeet.

– Jos valtaosa asiakkaista ei halua tablettilehteä, ei sellaista kannata lähteä tekemään. Ei ainakaan parin innokkaan lukijan takia.

Jos julkaisulle on puolestaan olemassa selkeä tarve, kannattaa sitä lähteä rohkeasti toteuttamaan. Tablettilehden tekemistä puoltavia asioita ovat tarve käyttää informatiivisempaa ja rikkaampaa multimediaa, jakelun nopeus, maksujärjestelmä, kansainvälisyys sekä laajempi mahdollisuus tavoittaa uusia lukijoita. Tässä meillä suomalaisilla on edelleen petrattavaa. Esimerkiksi Virossa ja Ruotsissa tablettilehtien tekeminen on huomattavasti yleisempää.

Tablettilehtien vuorovaikutteisuuteen perehtynyt Aalto-yliopiston median laitoksen tutkija Harri Heikkilä listaa hyvän tablettijulkaisun ominaisuudet. Niissä kiteytyvät perinteisten medioiden parhaat puolet: printtimedian visuaalisuus ja typografia, sosiaalisen median jakaminen ja läsnäolo sekä multimedian liikkuva kuva, animoitu infografiikka sekä yleinen kiinnostavuuden ylläpito.

38

MCI PRESSIN 1/2012

Adoben työkaluilla rakennettu tablettilehti toimii vain niissä laitteissa, joille se on erikseen luotu.

Tablettilehden teko pitäisi olla pöydällä jo lehden sisällöntuotantovaiheessa. Tällöin toimittaja voi haastattelun yhteydessä tallentaa esimerkiksi liikkuvaa kuvaa tai ääntä, jota voidaan käyttää hyväksi tablettilehdessä.

– Tällaiset kriteerit täyttävästä lehdestä asiakkaat ovat jo valmiita maksamaan.

Aikakauslehdissä ja erikoisjulkaisuissa sosiaalisen median tärkeys on kuitenkin jonkin verran vähäisempi kuin sanomalehdissä. Niiden kohdalla lukijalla ei ole välttämättä tarvetta kommentoida päivänpolttavia aiheita, Heikkilä muistuttaa.

Sisällöntuotanto vaatii syvyyttä Printtilehden oloinen, tabletissa toimiva, HTML5-pohjainen näköisjulkaisu soveltuu kuvapainotteisille tablettilehdille, jotka eivät tarvitse interaktiivisuuden tai liikkuvan kuvan kaltaista lisäarvoa. Lukijan näkökulmasta katsottuna näköisjulkaisujen käyttömukavuus ei ole aina

paras mahdollinen, sillä niiden tekstiä ei ole optimoitu tablettilaitteelle. Tämä tarkoittaa sitä, että lukija joutuu käyttämään zoom-toimintoa varsin ahkerasti. Kun halutaan lisää ominaisuuksia, tablettilehden teko tulee haasteellisemmaksi.

– Tablettijulkaisuihin liittyy yleensä se harhaluulo, että niiden teko onnistuu maagisesti yhtä nappia painamalla. Tosiasiassa tablettilehden teko pitäisi olla pöydällä jo lehden sisällöntuotantovaiheessa. Tällöin toimittaja voi haastattelun yhteydessä tallentaa esimerkiksi liikkuvaa kuvaa tai ääntä, jota voidaan käyttää hyväksi tablettilehdessä, Korkeila muistuttaa.

Erityyppisellä aineistolla tablettilehteen saadaan enemmän kerroksellisuutta, joka

löytyy eri nappien takaa. Sisällöntuotannossa on tärkeää ymmärtää digitaalisten julkaisujen mahdollistama syvyys, joka puuttuu yhden painopinnan printtimedioi­ lta. Tämä luo oman haasteensa tablettilehden käytettävyydelle. Siinä korostuvat helppo navigointi sekä mahdollisuus lukea julkaisua sekä vaaka- että pystyrotaatiossa.

Joskus kuitenkin riittää vain toisen vaihtoehdon toteuttaminen.

– Esimerkiksi National Geographic on pitäytynyt vaakarotaatiossa, sillä se on paras asento heidän upeiden kuvien ja videoiden katselua ajatellen. Toisesta ääripäästä löytyy englantilainen tietotekniikkajulkaisu iGIZMO. Sen top secret -teeman alla julkaistun lehden sisältö muuttui

MCI PRESSIN 1/2012

39

vaaka- ja pystyrotaation välillä. Yleensä tällaiset temput houkuttelevat käyttäjiä kokeilemaan, mitä laitetta käännettäessä oikein tapahtuu, sanoo Korkeila.

Taitto-ohjelmasta suoraan verkkoon Tablettilehdistä puhuttaessa yleisin julkaisuratkaisu on Adoben Digital Publishing Suite. Kyse on ilmaisesta työkalusta, joka on vapaasti käytettävissä Adoben InDesign-taitto-ohjelman kanssa. Digital Publishing Suitessa hyödynnetään Adoben pilvipalvelua, jota pystyy testaamaan ilmaiseksi ilman erillisiä lisäkustannuksia.

Demolehti helpottaa lopullista päätöksentekoa kertaluonteisen tai säännöllisesti ilmestyvän tablettilehden tuottamisesta.

Jos hanke etenee kakkosvaiheeseen, maksaa julkaisija Adobelle Digital Publishing Suiten käytöstä. Säännöllisesti ilmestyvän tablettilehden kohdalla puhutaan noin 400–500 euron kuukausikorvauksesta.

Yksittäisesti julkaistavan tuotteen kohdalla hinta on noin 350 euroa. Hinnat ovat jatkuvasti eläneet ja näin tulee epäilemättä käymään myös jatkossa.

Sisältö taitetaan ulkoasuunsa Adoben InDesignilla, josta on suora yhteys internetissä olevaan DPS-pilveen. Ohjelman DPS lisäosaa päivitetään jatkuvasti, jopa

40

MCI PRESSIN 1/2012

kuukauden sykleissä. Käyttäjällä on siten aina viimeisimmät toiminnot käytettävissään, vaikka itse InDesign ei olisikaan aivan viimeisin versio. Tavanomaisten hyperlinkkien ja painike toimintojen lisäksi sivuilla voidaan käyttää videota, ääntä, animaatioi­ta sekä HTML5-muotoista sisältöä.

Kevyitä videoita voi muokata Photo­ shopissa, mutta vaativammat videot ja animaatiot kannattaa teettää ammattilaisilla.

Adoben uudella Edge-ohjelmalla syntyvät HTML5-muotoiset animaatiot, jollaisia aiemmin on totuttu näkemään Flashformaatissa, joka ei kuitenkaan ole tuettu mobiiliympäristössä. Adobe tarjoaa siis kattavan ja keskenään hyvin integroidun ohjelmistopaketin tablettijulkaisemiseen, Korkeila listaa.

Applen ylivoima puhuttaa InDesignilla taitettu tablettilehti tallennetaan Adoben pilvipalveluun, minkä jälkeen se on valmis julkaistavaksi. Digital Publishing Suiten kautta tuotettu ensimmäinen sovellus (app) vaatii enää tarvittavat julkaisusertifikaatit valituilta julkaisukanavilta. Näitä ovat muun muassa Applen ja Androidin digitaaliset sovellusten jakelualustat.

– Tässä vaiheessa toiminta muuttuu hieman byrokraattiseksi. Lomakkeita on täy-

tettävä jonkin verran. Siksi Adobe toivoo, että julkaisija olisi heihin yhteydessä. Sitä kautta on luvassa apua sovelluksen saamiseksi kauppapaikalle, neuvoo Korkeila.

Esimerkiksi Applen App Storeen tähtäävä sovellus joutuu tarkkaan ennakkoarviointiin, josta kaikki eivät välttämättä läpäise. Sensuurin haaviin tarttuvat ainakin väkivalta, seksi sekä ääripoliittiset mielipiteet. Kyseistä toimintatapaa ei ole nielty täysin pureskelematta. Muutamat uutispalvelut ovat kokeneet ennakkosensuurin sananvapautta rajoittavana toimintana.

– On ymmärrettävää, että Applen kasvavaa ylivaltaa markkinoilla pidetään huolestuttavana asiana. Toisaalta App Store ei ole mikään totaalinen diktatuuri, jossa on vain kauheasti rajoituksia. On hyvä muistaa, että tablettijulkaisut saavat sen kautta helposti rajat ylittävää näkyvyyttä. Muutoin olisi aika vaikea selittää, miksi amerikkalainen teknologiajulkaisu on yhtäkkiä Japanin toiseksi myydyin lehti, pohtii Heikkilä. Hän korostaa, että vaihtoehtoja on todennäköisesti odotettavissa. Suuret amerikkalaiset julkaisijat ovat ryhmittyneet uuden Next Issue Media -konseptin alle. Microsoftkin on herännyt investoimalla merkittävästi Barnes & Noblesin Nook-lukulaitteeseen ja ekosysteemiin.

Applella uuden sovelluksen hyväksymiseen menee tällä hetkellä noin 2–3 päivää. Vuonna 2011 siihen kului lähes yksi kuukausi. Prosessin kestosta ei ole annettu mitään virallista tietoa, joten julkaisijan kannattaa olla ajoissa liikkeellä ennen haluttua julkaisuajankohtaa. Kun sovellus on hyväksytty valitulle kauppapaikalle, voidaan sinne ryhtyä syöttämään sisältöä Adoben sisältöpalvelimen kautta.

Vaihtoehtoisia työkaluja luvassa Suomessa tablettilehtien tekemisessä on käytetty ahkerasti WoodWing-julkaisujärjestelmää, jonka digital magazine -työkalujen avulla on mahdollista luoda visuaalisesti rikkaita ja interaktiivisia julkaisuja. Merkkejä alan keskittymisestä on jo ilmassa, sillä viime vuoden lokakuussa WoodWing ehti ilmoittaa yhteistyöstään Adoben kanssa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että WoodWing vaihtaa omat lukijansa ja jakelujärjestelmänsä Adoben Digital Publishing Suiteen tämän vuoden loppuun mennessä. Todellisuudessa kyse ei ole mistään mullistavasta uudistuksesta, sillä jo tällä hetkellä WoodWingilla tuotetut julkaisut ovat menneet digitaalisille jakelukanaville Adoben kautta. Muutamat julkaisujärjestelmätoimittajat ovat kehittämässä vaihtoehtoisia työkaluja, mutta toistaiseksi Adobe ja

WoodWing palvelevat suurinta osaa tablettilehtien julkaisijoista. Toinen pääväylä digitaalisen julkaisun tekemiseen ovat aiemmin mainitut HTML5-pohjaiset näköisjulkaisut.

Tähän kategoriaan lukeutuvat muun muassa suomalaiset ePaper Finland ja eDocker. Niiden käyttäjät pystyvät julkaisemaan tablettilehtensä omien palvelimiensa kautta.

– HTML5-näköisjulkaisu ei ole paras vaihtoehto myytävälle tablettilehdelle, mutta se toimii esimerkiksi ilmaislehtien tai kertajulkaisujen kohdalla. Ne ovat vapaasti saatavilla verkossa, eikä niiden hallinnointi ole riippuvainen ulkopuolisesta jakelukanavasta, pohtii Korkeila.

Lisäksi on muistettava, että normaaleja verkkolehtiä pystyy tabletilla lukemaan helposti. Maksujärjestelmien ja multimediaominaisuuksien rakentaminen tabletilla toimiviin verkkosivuihin on kuitenkin haasteellisempaa.

Adobe-työkaluilla luotujen tablettilehtien julkaisussa on syytä muistaa, että Applen ja Androidin App Storet edellyttävät erillisten julkaisusertifikaattien hankkimista. Lisäksi tablettitietokoneiden erilaiset mittasuhteet vaativat pääsääntöisesti erillisten alustojen tekemistä.

– Android-laitteiden kuvasuhde on 16:9.

Kaikissa iPadissa on puolestaan 4:3 kuvasuhteen geneerinen näyttö. iPadin kol-

Luova mieli tuottaa huomattavasti enemmän ideoita kuin mitä työkalut antavat myötä.

mannen sukupolven mallissa on lisäksi kaksi kertaa suurempi kuvaresoluutio kuin vanhemmissa Applen laitteissa. Näin ollen se pystyy käsittelemään kaikki julkaisut, mutta vanhemmat mallit eivät, Korkeila listaa.

Asiantuntijoiden käyttö kasvussa Adoben työkaluilla rakennettu tablettilehti toimii vain niissä laitteissa, joille se on erikseen luotu. HTML5-pohjaisessa julkaisussa on puolestaan rakenteellisesti joustava muoto, jolloin sama tiedosto avautuu ja tarvittaessa myös dynaamisesti skaalautuu erilaisille lukulaitteille. Laitekysymys ei ole ainoa tablettijulkaisua rajoittava tekijä. Luova mieli kun tuottaa huomattavasti enemmän ideoita kuin mitä työkalut antavat myötä. Perustyö-

MCI PRESSIN 1/2012

41

kalut mahdollistavat tiettyjen painiketoimintojen luomisen, joiden avulla saadaan tuotettua kuvaa ja ääntä. Niiden määrä on kuitenkin rajoittunut noin kymmeneen eri toimintoon. Toisaalta ei voida sanoa, että jonkin tietyn ominaisuuden saaminen tablettilehteen olisi täysin mahdotonta.

– Jollain tavalla se varmasti onnistuu.

Siihen vain vaaditaan normaalia enemmän työaikaa ja asiantuntemusta, sanoo Korkeila.

Hän korostaa, että digitaalinen julkaisu ei ole enää yhden henkilön prosessi.

Mediamahdollisuuksien lisääntyminen on nostanut teknisiä osaamisvaatimuksia, mikä tarkoittaa yhä useammalle julkaisijalle ulkopuolisen ammattilaisen palkkaamista.

– Tablettilehden julkaisijan on hyvä muistaa, että kaikki lehdet eivät ole samanlaisia. Siksi käytettävää teknologiaa ei pidä lyödä lukkoon ennen kuin haluttu käyttökokemus on suunniteltu. Parhaassa tapauksessa hyvä tablettilehti voi nostaa lukemisen uudelle tasolle, kiteyttää Heikkilä.

42

MCI PRESSIN 1/2012

Havainnollinen käyttöliittymä tuo helppoutta Tietojohtamista ja informaatioverkostoja pääaineenaan opiskellut diplomiinsinööri Juhani Mykkänen perehtyi diplomityössään siihen, millaista tablettilehteä on helppo käyttää heti ensimmäisellä kokeilukerralla. Käytettävyystestien perusteella käyttäjät lähestyvät tablettijulkaisuja printistä ja verkosta mukanaan tuomien oletusten varassa.

– Tablettilehden käyttöliittymässä kannattaa hyödyntää näitä oletuksia. Silloin käyttäjä oppii navigoimaan lehteä kaikista nopeimmin.

Mykkäsen tutkimuksen mukaan hyvässä tablettilehdessä on helposti löytyvä sisällysluettelo sekä navigaation mahdollisuuksista kertovia graafisia tai tekstillisiä vihjeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi selkeät kuvakkeet. Koska käyttäjä haluaa selailla tablettilehteä, sisällysluettelon on tarjottava monipuoliset työkalut lehdessä liikkumiseen.

– Yhtenä tablettilehden haasteena on paikantajun luominen. Printtilehden sivumäärä on helppo arvioida sen paksuuden perusteella. Käyttäjä pysyy myös hyvin kärryillä, missä kohdin lehteä hän on menossa. Tablettilehdessä samat asiat on kommunikoitava käyttäjälle esimerkiksi korostamalla sisällysluettelossa sivu, jolla käyttäjä on, tai havainnollistamalla linkin klikkaamista seuraavaa siirtymää nopealla animaatiolla.

Mykkäsen havaintojen perusteella käyttäjät eivät lue tablettilehtien käyttöohjeita lainkaan. Luettavaksi tarkoitetut ohjeet on siksi pakotettava käyttäjän nähtäville ensimmäisellä näyttökerralla.

MultiArt - visuaaliseen viestintään Kun visuaalisuus on tärkeintä painotyössäsi, valintasi on

häikäiseviä kohteita, joissa visuaalinen vaikutelma on oleellisinta

MultiArt. Se on erittäin valkoinen, päällystetty hiokkeeton

ja missä MultiArtin ominaisuudet todella tulevat esille. MultiArt

paperi, jolla on erityisen sileä pinta. MultiArtilla saat esiin

on jalokivi papereiden keskuudessa, kun haluat varmistaa, että

kuvistasi luonnolliset värit, erittäin tarkat yksityiskohdat ja

tarkimmatkin valokuvasi näyttävät upeilta. Olipa sitten kyseessä

vahvan kontrastin. Laitoimme äskettäin MultiArtin koetukselle

kuvateos, kalenteri tai korkeatasoinen esite.

Antwerpenissä, timanttien kaupungissa. Valitsimme valoa

Lue lisää MultiArtista kotisivuiltamme www.papyrus.com.

supporting you

MCI PRESSIN 1/2012

43

tuovat kieleen rikkautta Koonnut: MAIJU RISTKARI Kuvitus: MCI PRESS

Kielelliset kysymykset herättävät helposti kiistaa. Monet säännöt ovat jo vanhentuneet, ja kielen elävyyttä pidetään rikkautena etenkin ammattilaisten keskuudessa.

44

MCI PRESSIN 1/2012

Kysymyksiin vastasivat

Alatko tehdä töitä vai teetkö töitä?

Vai peräti alat tekemään?

AM: Sekä itäisen murretaustani että kirjakieleen tottuneen korvani takia alan tehdä. Viime aikojen kehitys on tosin joissakin tapauksissa vaikuttanut hiukan: joskus tekemään kuulostaa luontevalta, jos on kyse hitaasta aloittelusta, ei rivakasta liikkeellelähdöstä. Itse en silti osaa tuota muotoa käyttää, ja muutenkin suosin alkaa-verbin sijasta enemmän ruvetaverbiä. Suomen kielen sanakirjojen mukaan ruveta ei ole mitenkään arkinen tai murteellinen sana, vaikka opiskelijat kertovat vuosikurssi toisensa jälkeen koulussa näin oppineensa.

HM: Tällä hetkellä en viitsisi alkaa ollenkaan, mutta luterilaisen työmoraalin sisäistäneenä länsisuomalaisena voisin kyllä alkaa tekemään. Aikoinaan, kun olin suomen kielen lautakunnan puheenjohtajana, olisin päästänyt tuon maan-muodon pannasta, mutta traditio voitti. Suomen kielen professorina siis edelleen alan kirjoittaa enkä kirjoittamaan.

JK: En itse ala tekemään, en ainakaan kirjoitetussa tekstissä, mutta kahdesta verbimuodosta koostuvat rakenteet samassa lauseessa ovat ihan selvästi sellainen kielen alue, jossa on vaihtelua. Jos ja kun tämä vaihtelu yleistyy, päätyvät yleisimmin käytössä olevat yhdistelmät yleiskieleen.

Aikojen saatossa voi käydä niinkin, että

AILA MIELIKÄINEN (AM) suomen kielen professori, Jyväskylän yliopisto

jokin ”tulokas” syrjäyttää toisen. Joskus näissä on kyse toisen kielen vaikutuksesta, joskus taustalla on suomen kielen alueellinen vaihtelu.

VE: Jos aloitan työnteon, alan tehdä työtä (tai rupean tekemään työtä). ”Alan tehdä työtä” ja ”teen työtä” tarkoittavat eri asioi­ta, joten pitää valita tilanteen mukaan.

Tekemään en ala.

Tulokset: a) Alat tehdä töitä b) Teetkö töitä c) Alat tekemään töitä

HARRI MANTILA (HM) suomen kielen professori, Oulun yliopisto JYRKI KALLIOKOSKI (JK) suomen kielen professori, Helsingin yliopisto VILLE ELORANTA (VE) artikkelitoimittaja ja lehden kielenhuoltaja Helsingin Sanomat

Virallisen kannan kertoi Kielitoimiston neuvonta­ puhelin vastausten lukumäärä

Kahden verbin muodostamat rakenteet Alkaa- ja ruveta-rakenteita tarvitaan ehdottomasti, mutta käyttö on lauseyhteydestä kiinni. Usein ilmaisurakenne on erittäin tarpeellinen. Ihan toinen juttu on keskustelu alkaa tehdä ja ruveta tekemään -rakenteista. Se on kielenhuollon ikuisuuskysymys, jonka kanssa Kielitoimistolla ei ole mitään tekemistä. 1800-luvulla päätettiin, ettei saa sanoa alkaa tekemään. Asiasta tuli itseään suurempi kysymys – sillä kyllähän lauseen merkityksen ymmärtää, oli siinä sitten tehdä tai tekemään. Monelle alkaa tehdä edustaa kuitenkin hyvää ja huoliteltua kieltä, sillä koulussa niin opetettiin.

MCI PRESSIN 1/2012

45

Asutko palvelujen vai palveluiden vieressä?

Voimmeko rakentaa yhteistyötä?

Laitatko ruuan vai ruoan?

AM: Varmaan palvelujen, ihan yksinkertaisuuden vuoksi.

AM: Miksi emme voisi, onhan konkreettisilla ilmauksilla yleensä taipumus siirtyä kuvalliseen käyttöön. Yhteistyö saattaa useinkin olla vähitellen kehittyvää, yhdessä ja aktiivisesti rakennettavaa toimintaa.

AM: Laitan ruuan ja niin teen kirjoit­ taessanikin, koska tuo muoto vastaa ääntämystä ja noudattaa suomen kielen oikeinkirjoitusperiaatteita. Kirjoitusasu ruoan on mielestäni vain harmillinen töyssy, jonka kohdalla tulee lukiessa helposti pieni hidastus.

HM: Monikon genetiivistä on Heikki Paunonen kirjoittanut väitöskirjan ja noista kolmitavuista Terho Itkonen laajan artikkelin, että jos tuo todella jotakuta kiinnostaa, niin sieltä löytyy analyysit.

Kielen käytön kannalta riemuitaan vain variaatiosta!

JK: Google kertoo: palvelujen, 41 900 000 osumaa; palveluiden, 41 000 000 osumaa.

Voiko selvimpiä lukuja kielellisestä vaihtelusta ja ilmausten tasa-arvoisuudesta olla.

VE: Asun sekä palvelujen että palveluiden vieressä. Kumpikaan ei särähdä kielikorvaani. Saatan vaihdella muotoa sen mukaan, mikä sointuu kulloiseenkin tekstiyhteyteen kauniimmin.

HM: Yhteistyö on aina mukavaa sitoutuneiden kumppanien kanssa. Sitä voi rakentaa siinä kuin rauhaa, luottamusta tai mitä vain hyvää ja yhteistä. Partisiippia mahdollisesti käytettiin tässä jo ennen finiittimuotoa, eli rakentava yhteistyö on ehkä vanhempi.

JK: Voimme toki, tämähän on kaunis metafora.

VE: Yhteistyön rakentaminen ei kuulosta pahimmalta mahdolliselta kielen runtelulta, mutta varmasti saman saisi sanotuksi luontevammin. Kuulostaa konsulttikieleltä.

Tulokset: a) palvelujen b) palveluiden c) kumpikin käy

Onko monikon tunnus i vai j?

Muodot ovat rinnakkaisia, eikä ole merkitystä, kumpaa niistä käyttää.

46

MCI PRESSIN 1/2012

JK: Tässä on murteittain vaihtelua, mutta kummatkin muodot ovat jo niin pitkään kuuluneet (huoliteltuunkin) yleiskieleen, että ihan makuasia.

VE: Itse laittaisin ruoan, koska se on ruuan-muotoa selvemmin yhteydessä sanan perusmuotoon.

Tulokset:

Tulokset: a) voi rakentaa b) ei voi rakentaa (

HM: Meillä aina. Kirjoittaakin saa kuinka vain, mutta näin vanhan liiton miehenä itse kirjoitan ruoan.

)

a) ruuan b) ruoan c) kumpikin käy

Konkreettisen verbin käyttö uudessa yhteydessä

Kotoisten sanojen kirjoitusasun ja ääntämyksen eroista

Kielitoimistolla ei ole tähän yksilöityä kantaa. Konkretia on yleensä ottaen hyvästä: se tuo ilmaisun lähelle ihmisten arkikokemuksia ja turha abstraktius karisee.

Molemmat muodot ruokasanasta ovat mahdollisia. Alun perin kirjoitusasu oli ruoan, mutta rinnalle on yleistynyt ääntämyksen mukainen ruuan.

Ruoka on tässä suhteessa vähän erityisasemassa. Esimerkiksi vuoka on vastaavanlainen sana, mutta sitä ei kyllä sovi taivuttaa vuuan-muotoon. Vain vuoan on oikein.

”Yhteistyön rakentaminen ei kuulosta pahimmalta kielen runtelulta.”

Ville Eloranta

Onko näistä kysymyksistä keskusteleminen tärkeätä vai tärkeää?

AM: Tärkeydestä en ole ihan varma, joillekin on, joillekin ei. Kiinnostavaa on kuitenkin seurata kielen muuttumista.

Tärkeätä on vaihtunut omissa teksteissäni muotoon tärkeää, puheessahan se on tärkeetä. Kauan sitten, kun menin lukioon, uusi äidinkielenopettajani otti jossain kokeessa puolen numeron virheen jokaisesta tärkeää-tyyppisestä partitiivista, ja niitä taisi olla tekstissäni peräti neljä. Murteiden keruu ja tutkimus ovat opettaneet minulle suvaitsevuutta tällaisissa kysymyksissä.

HM: Kielestä keskusteleminen on aina tärkeätä ja ajankohtaista. Ea-nominien (esim. tärkeä, nopea, hopea) partitiivin päätteen heikko- ja vahva-asteisuus on passeli myöhäisten kapakkakeskustelujen kiistakysymys. Se ta-pääte on vanhempi, ja nykyisessä yleiskielessä saadaan taas vain viehättyä variaatiosta. Puhekielessähän ongelmaa ei ole: sehän on tärkeetä, eikä kukaan voi sanoa että tärkeeä!

JK: Kielestä on aina hyvä keskustella. Se voi myös auttaa turhien normien purkamista tai sen huomaamista, että vaihtelu on kielelle ominainen ilmiö. Se synnyttää kieleen muutoksia ja toisaalta takaa sen, että puhujilla ja kirjoittajilla on käytössään monenlaisia resursseja, keinoja selviytyä erilaisista vuorovaikutustilanteista. Silloin

myös havaitsee sen, että kunkin puhujan suomen kielen keinovarasto on aina vähän erilainen kuin jonkun toisen. Yleiskielessä on toki normeja, mutta nekin muuttuvat ja niitä voi muuttaa, kun ihmisten kielenkäyttö muuttuu.

”Kunkin puhujan suomen kielen keinovarasto on aina vähän erilainen kuin jonkun toisen.”

Harri Mantila

VE: Näistä kysymyksistä keskustelu on minusta tärkeää, joskin ymmärrän, että se on monista myös tärkeätä. Partitiivin t:llinen muoto alkaa olla ea- ja eä-päätteisissä sanoissa hieman harvinaisempi kuin t:tön, mutta yhtä kaikki molemmat ovat mahdollisia.

Miten suhtautua partitiivin t:lliseen muotoon en- ja eä-päätteisissä sanoissa Kumpikin muoto on kielellisesti oikein, mutta tärkeätä on selvästi harvinaisempi ja harvinaistuu edelleen. Sillä alkaa jo olla tiettyä tyylillistä leimaa ja siten erottuu tekstistä. Vanhemmassa tekstissä käytettiin usein tärkeätä-muotoa, ja nykyisin sillä alkaa olla vanhahtava sävy. Muita samantyylisiä, vanhahtavia muotoja, kuten makkarata ja vasarata, ei enää käytetä. On kuitenkin puhujasta ja murretaustasta kiinni, sopiiko tärkeätä kielikorvaan.

Tulokset: a) tärkeätä b) tärkeää c) kumpikin käy

MCI PRESSIN 1/2012

47

Syötkö pizzaa vai pitsaa?

Lopuksi

AM: Mieluummin pitsaa, silloin harvoin kun syön sitä. Jäin kuitenkin miettimään, olenko kirjoittanut tuota sanaa koskaan.

Ehkä pari kertaa reseptivihkooni, ja silloin se on saattanut tulla vanhasta tottumuksesta zz:lla.

AM: ”Hölökyn kölökyn”, sanoo savolainen. ”Eiköhän se lie justiisa niin”, hän jatkaa.

Sanajärjestys riippuu monistakin seikoista, kuten siitä, mitä sanotaan, kuka sanoo ja miten tuo sanominen muuten määritellään ja kuvataan. Jos repliikin sisältö tai vakiintunut muoto on pääasia, sopii hyvin edellinen kaava, jota käytetään niin sanotuissa wellerismeissä (…sanoi X). Jos sanoja on tärkeämpi, mainitsisin hänet painokkuuden vuoksi ensin. Pronomini sopii luontevimmin verbin edelle, mutta pitemmässä lauseessa muuttuvat painotukset, joten sanajärjestys voisi olla käänteinenkin: …jatkaa hän mietiskelyään.

HM: Tietysti pitsaa. Kyllä meillä suomalaisilla täytyy olla sen verran itseluottamusta, että uskallamme kirjoittaa tällaiset kieleen täysin kotoutuneet lainat ihan oman kirjoitusjärjestelmämme mukaan (joka muuten on maailman kielten parhaita, ihan oikeasti).

JK: Tässäkin on vaihtelua, mutta tämä ruokalaji on kyllä kuitenkin tullut meille Italiasta. Mieluusti tämän verran käyttelisin z-kirjainta suomenkielisessäkin tekstissä.

VE: Syön pitsaa. Muoto on yleisesti käytössä myös Helsingin Sanomien uutisissa, joskaan pizza-muotoa ei ole kielletty.

Tulokset: a) pitsa b) pizza

Vieraskielisten sanojen kirjoitusasu Pizza tai pitsa, kumpikin käy. On sanakohtaista, mikä kirjoitusasu alkaa vakiintua ja mikä ei.

Esimerkiksi brändin kirjoitusasu vakiintui varsin nopeasti kotoiseen muotoon. On kuitenkin monia sanoja, jotka halutaan kirjoittaa alkuperäisasun eikä suomalaisen ääntöasun mukaan.

Siihen, mikä tuntuu liian kotoistetulta ja mikä ei, vaikuttavat ennen kaikkea mielikuvat, tunteet ja mieltymykset.

48

MCI PRESSIN 1/2012

HM: Suomen sanajärjestyksestä on puolestaan Maria Vilkuna kirjoittanut 300-­sivuisen väitöskirjan. En kuitenkaan suosittele sitä muille kuin ammattilingvisteille. Muita kehotan iloitsemaan kielestään.

JK: Ei ehkä tarvita loppukaneettia. Sanajärjestystä ei kannata näin lyhyen katkelman perusteella arvioida. Muu teksti vaikuttaa siihen, mikä on luontevaa. Suomen

kielen sanajärjestys ei ole kieliopillinen ilmiö (päinvastoin kuin esimerkiksi ruotsin, ranskan tai englannin).

VE: Sekä ”sanoo X” että ”X sanoo” ovat käypiä muotoja niissä tapauksissa, että sanoja on vaikkapa Virtanen tai Anttila.

Ohjeistus menee niin, että kun henkilö esiintyy tekstissä ensimmäistä kertaa tai häntä esitellään muutenkin kuin sukunimellä (esimerkiksi tittelillä), verbi on ensin. Myöhemmin tekstissä sanajärjestys on vapaa (paitsi pronominitapauksissa, joissa verbi on aina jälkimmäisenä – ei siis ”sanoo hän”). Olemme Helsingin Sanomissa hyvin pitkälti kuuliaisia Kielitoimiston suosituksille. Mutta jos suositukset eivät kiellä vaihtelua, ei yleensä ole tarkoituksenmukaista kuormittaa ihmisten muistia ylimääräisillä rajoituksilla.

Tulokset: a) x sanoo b) sanoo x c) ei väliä

Sanajärjestys lainauksen jälkeen Sanajärjestyksellä lainauksen jälkeen ei ole merkitystä, vaan sen voi valita tilanteen ja tekstiyhteyden mukaan. Joskus sanajärjestyksellä voi luoda painotuseroja, mutta on omista mieltymyksistä ja kielikorvasta kiinni, minkä mallin valitsee. Aikoinaan oppikirjoissa moitittiin käänteistä sanajärjestystä ja sanottiin sen olevan ruotsin kielen vaikutusta.

Tällaisesta näkemyksestä on kuitenkin luovuttu jo aikoja sitten.

Luontoa säästäen Libriksessä saat käyttöösi omissa painotuotteissasi laajalti tunnettuja ympäristömerkkejä, jotka kertovat myös sinun vastuullisista valinnoistasi.

Teet kestäviä hankintoja, sillä Libriksen toimintatapa täyttää vaativammatkin vastuullisen hankinnan kriteerit.

Saat kumppaniksesi energiatehokkaan painotalon, joka on alansa edelläkävijä.

Voit valita ympäristöystävälliset painomateriaalit jo suunnitteluvaiheessa. Libris tarjoaa useita sertifioituja painomateriaaleja, käyttää kasviöljypohjaisia painovärejä ja tarjoaa laajan valikoiman ympäristöystävällisiä erikoisefektejä.

Ja muistathan; käytön jälkeen painotuote kannattaa toimittaa kierrätyksen kautta uusio- tai energiakäyttöön, jotta arvokkaat raakaaineet voidaan hyödyntää edelleen.

ISO 9001

SERTIFIOITU ORGANISAATIO

Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijä

Libris Oy Kontulantie 12 • 00940 Helsinki Puhelin (09) 478 330 • Fax (09) 478 333 33 info@libris.fi • www.libris.fi

MCI PRESSIN 1/2012

49

GALLERI 50

MCI PRESSIN 1/2012

Kannen

voima Publication Design Annual on Yhdysvalloissa vuosittain koottu parhaiden julkaisujen kirja. Me poimimme muutamia kansia vuoden 2010 kokoelmasta n채ytteille. Ihastuksia, vihastuksia ja ideoita.

Bloomberg Businessweek on New Yorkissa sijaitsevan Bloomberg L.P.:n julkaisema, viikoittain ilmestyvä liikealan lehti.

Ensimmäinen Businessweek-lehti julkaistiin syyskuussa 1929. Lehden alkuperäisenä tarkoituksena oli tarjota tietoa ja mielipiteitä bisnesmaailman tapahtumista.

BLOOMBERG BUSINESSWEEK Lokakuu 25–31

BLOOMBERG BUSINESSWEEK Marraskuu 22–28

BLOOMBERG BUSINESSWEEK Marraskuu 29–joulukuu 5

BLOOMBERG BUSINESSWEEK Kesäkuu 7–13

BLOOMBERG BUSINESSWEEK Toukokuu 24–30

BLOOMBERG BUSINESSWEEK Marraskuu 22–28

MCI PRESSIN 1/2012

51

GALLERI 52

MCI PRESSIN 1/2012

Wired on amerikkalainen kuukausittain ilmestyvä lehti, joka raportoi uuden ja kehittyvän teknologian vaikutuksista kulttuuriin, talouteen ja politiikkaan. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi tammikuussa 1993. Wired-lehden omistaja on Condé Nast. Lehden päämaja sijaitsee San Franciscossa, Californiassa.

WIRED Marraskuu

WIRED Elokuu

WIRED Helmikuu

WIRED Joulukuu

THE BOSTON GLOBE MAGAZINE Tammikuu 31

DALLAS OBSERVER Joulukuu 23

CUT–LEUTE MACHEN KLEIDER Syyskuu

5280, DENVER’S MAGAZINE Maaliskuu

ESPN, THE MAGAZINE Lokakuu 18

ESQUIRE Maaliskuu

5280 on Denverissä, Coloradossa, ilmestyvä kaupunkilehti, jota julkaisee 5280 Publishing, Inc. Lehden nimi juontuu Denverin kaupungin korkeustasosta, joka on 1 609 metriä (5 280 jalkaa) merenpinnan yläpuolella. Daniel Brogan perusti lehden vuonna 1993.

Esquire on yhdysvaltalaisen Hearst Corporationin julkaisema miesten lehti, joka ilmestyy kerran kuussa. Arnold Gingrich perusti Esquiren vuonna 1932, ja lehden ensimmäinen numero ilmestyi lokakuussa 1933.

MCI PRESSIN 1/2012

53

GALLERI 54

Martha Stewart Living on kotitalousaiheinen naistenlehti. Lehden keulakuvana on kodinsisustus ekspertti Martha Stewart, joka esiintyy samannimisessä televisio-ohjelmassa. Lehti ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 1990. Lehden omistaa Martha Stewart Living Omnimedia.

MORE Marraskuu

MARTHA STEWART LIVING Joulukuu

INSTITUTIONAL INVESTOR Heinäkuu / elokuu

POPULAR MECHANICS Heinäkuu

INTERIOR DESIGN Elokuu

INSTITUTIONAL INVESTOR Huhtikuu

MCI PRESSIN 1/2012

La Luna de Metrópoli on espanjalaisen El mundo -sanomalehden viikkoliite.

Lehden omaperäisistä kansista vastaa Rodrigo Sanchez.

METRÓPOLI Joulukuu 24

METRÓPOLI Marraskuu 5

METRÓPOLI Marraskuu 25

METRÓPOLI Lokakuu 1

METRÓPOLI Syyskuu 3

METRÓPOLI Tammikuu 7

MCI PRESSIN 1/2012

55

GALLERI 56

MCI PRESSIN 1/2012

New York on viikoittain ilmestyvä lehti, joka keskittyy pääasiassa New Yorkin kaupungin elämään, kulttuuriin, tyyliin ja politiikkaan.

Milton Glaser ja Clay Felker perustivat New York -lehden 1968. Lehden julkaisija on New York Media, LLC.

NEW YORK Huhtikuu 19

NEW YORK Kesäkuu 28–heinäkuu 5

NEW YORK Elokuu 3–syyskuu 6

NEW YORK Elokuu 2

THE NEW YORK TIMES MAGAZINE Helmikuu 14

THE NEW YORK TIMES MAGAZINE Maaliskuu 28

TIME Kesäkuu 21

TIME Elokuu 9

WORTH Kesäkuu/heinäkuu

WORTH Elokuu/syyskuu

Time on tunnettu amerikkalainen uutislehti, joka ilmestyy kerran viikossa ja joka julkaistaan New Yorkissa.

Time on maailman suurin viikoittain ilmestyvä lehti, jonka lukijakunta on 25 miljoonaa, joista 20 miljoonaa on yhdysvaltalaisia lukijoita. Timelehden ensimmäinen numero julkaistiin maaliskuussa 1923. Lehden julkaisija on Time Inc. (Time Warner).

Worth on amerikkalainen varainhoitoon keskittyvä lehti, joka ilmestyy joka toinen kuukausi. Worth-lehti perustettiin vuonna 1992. Lehden omistaa Sandow Media.

MCI PRESSIN 1/2012

57

VÄLÄHDYS MENNEESTÄ

n ta vae n u m A

Aventium veliquo ditiunt qui vene parum exeriat

r ran u l a p Un

Ines valum sen

Vastaa ja voita MacBook Air! Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan.

aa vastaaj ä t s i ä ! imm 50 ens si pelikortit jak saa lah

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi /pressin.

2. Merkitse numerosarja 882 100.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

Arvottava palkinto on noin 1 000 euron arvoinen MacBook Air

58

MCI PRESSIN 1/2012

pta

Optas in as res vent quam volupt t et la ate bo et deli gnam r u m h a r c i o e t hic tem mn non no n no ea plam is re Sam, q n. u iand met r erum e rchilibust, fuga. quiaquissu Por m unt q eventium v at quunt u i ve n eliquo e rerum d re et m parum ex itieriat agnis.

Optas invent quam voluptate et as rest et laborum harci omnis et delignam hic tem ea plam re non non non.

Sam, quiande rchilibust, quiamet rerum fuga. Porat quunt quissum eventium veliquo ditiunt qui vene parum exeriat rerum re et magnis.

Mullu

In va lum s en

Am vulum

E

nues

ibero q vel ip uo ic mus, s imusam am estiat que equun usdan t fa isiccus.

Optas in v en tate et as res t quam vo t et la omnis lupbor e plam r t delignam um harci e non hic te non no m ea eriscia nr d sam, u olupti atusa ae iditasp p te it mo b sequia m dita que la te no int ide m c o nSam, q nectus. u iande met r rchilib er quissu um fuga. P ust, quiaorat q m eve n u unt q t ui ven ium veliquo unt e par rerum um e ditir xer sinus e et magn is seq iat ut qua uam ep suntur autasin edis cum q , explit, u omni. rem dem nis isime

Optas invent quam voluptate et as rest et laborum harci omnis et delignam hic tem ea plam re non non non.

Sam, quiande rchilibust, quiamet rerum fuga. Porat quunt quissum eventium veliquo ditiunt qui vene parum exeriat rerum re et magnis.

Saksitaiton salat

Mullu pta n ues In cus volor

In valum sen

s volo In cu o u q r ib e r o e vel u q t a ti es usam ipicim n isia d amus quunt e mus, s lup. a m vo faccus nt qu m harci e v in NNEN TIETOKONEIDEN VALTAKAUTTA, silloin Optas est et laboru m ea ic te as r kun taittotyö täytyi vielä tehdä käsin, painettavat tateInetc delignam h rae idiuest on omvnelis vnoolonrib noenro nq m, utem julkaisut taitettiin niin sanotusti saksitaittona. Latoipe ua udsoalumpam so esetiqautiaqte pmlaums r iccim ue aemcuonsds mosta toimitettiin taittajalle paperiliuskoja, joille ,esreisquia p s u id an isin taO pataqsue inintot vfaeccus. tekstit oli ladottu halutun levyisiksi palstoiksi toivotulla kirjadit v tate et actus. ent qua omnnisone s rest et lab m volupsintyypillä. Taittajan tehtäväksi jäi leikata ja liimata teippien ja or e plam r t delignam um harci linjanauhojen avulla liuskoista sivujen lay outit ja jättää kuville e non hic te m ea non no eriscia nr d niiden tarvitsema tila. sam, u olupti atusa ae iditasp pit mo tem dit bla sequia a que Saksitaittoa käytettiin jonkin verran vielä 2000-luvun puote no int ide m conSam, q nectus. lella, mutta digitaalisten julkaisuohjelmien yleistyttyä työtamet r uiande rchil er ib vasta vähitellen luovuttiin. quissu um fuga. P ust, quiaor m unt qu eventium v at quunt e i t riat r vene parum liquo ditiainven erum Optas re et exemagnis lupo v e sequa quam sinus m, et labo u tate et harci cum q t quaepedis i uissun rum v deligtu. et omnis hnon. i nam n iande qu Sam, . m fuga u r e r t m me u ia ti u n q eve ust, rchilib unt quissum e parum ven t qu i a r u o q P t Optas ditiun agnis. in veliquo erum re et m as res vent quam v r t t et la o ia lu r e ptate e ex borum et deli t ha gn non no am hic tem rci omnis n non. ea plam re Sam, met r quiande rchil erum ib u s t, quia fuga. quissu Por m unt q eventium v at quunt u i ve n eliquo e par d rerum itium e re et m xeriat agnis.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Palkinto arvotaan 31.7.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Tavoittelet asiakasta tai jäsentä

Viestintäpaletin rattaat pyörivät 24/7

Printtilehti

Verkkomedia

Sisällöntuotanto

Uutiskirje Tabletit Mittaus

Sosiaalinen media

Valitse haluamasi palvelut tai ota vaikka kaikki!

Mikä on sinulle toimivin ratkaisu?

ta Muista tila je uutiskir !

ss.fi

www.mcipre

Kysy lisää tai lähetä tarjouspyyntö:

Mia Lehto kehitysjohtaja 0400 666 605 mia.lehto@mcipress.fi

MCI PRESSIN 1/2012

59

V A I N

L U E T T U

V I E S T I

V A I K U T T A A.

Autamme sinua menestymään jäsenesi tai asiakkaasi tavoittamisessa tehokkaasti.

Ota jo tänään yhteyttä mia.lehto@mcipress.fi tai jyrki.lehto@mcipress.fi, niin mietitään yhdessä paras ratkaisu jäsen- tai asiakasviestintääsi.

MCI Press Oy M I K O N K A T U 8 A, H E L S I N K I mcipress.fi • 09 2525 0250