ProAgria Itä-Suomi 3/2013

19. vuosikerta 3/2013

talous s. 4-6

maito s. 7-12

pelto ja kasvi s. 13-16 ympäristÜ ja energia s. 17-19

maa- ja kotitalousnaiset ja proagriat s. 22-27

2

Hyödynnä palveluiden Mitä tekisin metsilläni? kausialennus ProAgria Keskukset ovat organisaatioita, jotka pyrkivät tuottamaan asiantuntijapalveluja maatila- ja maaseutuyrityksille kokonaisvaltaisesti ja kattavasti. Asiantuntijapalvelujen toteuttaminen on hyvin kausiluonteista työtä. Sesongit painottuvat lähinnä alkuvuoteen. Tammi-helmikuussa tehdään kirjanpitoja, tilinpäätöksiä ja veroilmoituksia pitkää päivää, maalis-huhtikuussa asiantuntijoiden kalenterit täyttyvät viljelysuunnitelmista ja EU-tukihakemusten laadinnasta.

Voimakas töiden kausivaihtelu tekee vaikeaksi työntekijäresurssien oikean mitoituksen ja riittävien asiantuntijaresurssien varmistamisen sesonkiaikoihin. Työhuippujen tasaamiseksi ProAgria Keskukset ovat ottaneet käyttöön kausihinnoittelun. Kausihinnoittelussa asiantuntijatyön hinta on asiakkaalle merkittävästi edullisempi sesongin ulkopuolella. Hintojen porrastus voi tarkoittaa palvelun hinnassa jopa 30-40 % hintaeroa riippuen siitä, milloin palvelu on tilattu tai suoritettu. Kausihinnoiteltuja palveluja ovat mm. kirjanpitopalvelut ja viljelysuunnitelmien laadinta.

Seuraavan vuoden viljelysuunnitelman laatiminen kannattaakin aloittaa heti kasvukauden ja sadonkorjuun jälkeen, kun on vielä tuoreessa muistissa, millaiseen tulokseen eri lohkoilla päästiin keväällä ja kesällä suoritettujen viljelytoimenpiteiden johdosta. Samalla on hyvä keskustella peltojen peruskunnostustarpeista sekä suunnitella lannoitteiden, siemenien ja kasvunsuojeluaineiden hankinnat ym. toimenpiteet seuraavaa kasvukautta varten. Viljelysuunnitelma voidaan viimeistellä keväällä tukihakemusta laadittaessa. Syksyllä viljelysuunnitelmaa aloitettaessa on hyvä tarkastella kulunutta kasvukautta myös kasvintuotannon talousseurantalaskelmalla, joka osaltaan antaa eväitä tulevan vuoden suunnitteluun ja kasvintuotannon kannattavuuden parantamiseen.

Syksyn ajankohtaisia asioita maatilayrityksessä on välitilinpäätöksen laadinta. Välitilinpäätös antaa käsityksen yrityksen tuloista ja menoista sekä pohjaa tulevan toiminnan suunnitteluun. Välitilinpäätöksen laadintaan voi kytkeä kassabudjetoinnin, erityisesti jos yrityksessä on ollut tai odotettavissa ongelmia maksuvalmiudessa tiettynä aikana vuodesta. Kassatilanteen ennakointi antaa mahdollisuuden käydä hyvissä ajoin keskustelun rahoittajan kanssa tilanteen korjaamiseksi.

ProAgria Etelä-Savossa edullisin hintaporras sekä kirjanpito- että viljelysuunnittelupalvelussa päättyy 31. lokakuuta.

Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja ProAgria Etelä-Savo

Lehden julkaisija: Toimitus: ProAgria Pohjois-Karjala Päätoimittaja Eero Parviainen Länsikatu 15, PL 5 p. 040 301 2435 80101 Joensuu Toimitussihteeri Anu Pesonen Lehti ilmestyy v. 2013: p. 040 301 2436 n:o 4 viikolla 48 anu.pesonen@proagria.fi Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305 Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri

p. 040 301 2427, marko.natri@proagria.fi Etusivun kuva: Päivi Turunen

sien hakkuita, hoitoa ja käyttöä koskevat päätökset viivästyvät tai jäävät tekemättä. SamalLakimuutosten ja selonteon la syntyy taloudellista tappiota, taustalla on yksi selkeä tavoite: koska osa metsien tuotosta jää Metsätaloutta on vahvistettava saamatta. Metsiä ei myöskään ja kohdeltava elinkeinotoimin- hoideta tehokkaasti, mikä heitana, jotta metsät kasvavat hy- kentää tulevaisuudessa saatavia vinvointia suomalaisille myös tuottoja. jatkossa.

Esitin kesäkuun alussa MetMe metsänomistajat olem- säkeskuksen ja Pro Agria Pohme lakimuutosten ja selonte- jois-Karjalan järjestämässä Silon keskiössä. Puuta myymällä va2013 Metsänäyttelyssä toisaamme tuloja, joilla ostamme veen metsänomistajille. Toivoin, Eduskunta päättää lähiaikoi- palveluita ja tuotteita sekä pyö- että pysähtyisimme päättämään na useista metsänomistajalle ritämme kansantaloutta. Metsiä metsiemme käytöstä nyt ja niitärkeistä esityksistä ja tulevai- hoitamalla varmistamme, että den omistuksesta tulevaisuudessuuden linjauksista. Metsälaki- näin on jatkossakin. Omistajina sa.

Matkan päätöksentekoon voi esitys on otettu Eduskunnan kä- tekemämme päätökset vaikuttasittelyyn syyskuussa. Lain tultua vat kuljetusyrittäjien, sahojen ja aloittaa yksin tai oppaan kansvoimaan metsänomistaja voi tehtaiden työpaikkoihin. Ympä- sa. Esimerkiksi Metsäkeskuksen omien tavoitteiden mukaises- ristöstä huolehtimalla kannam- Metsään.fi-palvelu ja henkilöti päättää harvennuksista, hak- me vastuumme luonnon moni- kohtainen neuvonta tai metkuista ja niiden ajoittamisesta. muotoisuudesta ja vesistöistä. sänhoitoyhdistysten, metsäyhLaki velvoittaa jatkossakin met- Lait ja säädökset antavat reu- tiöiden, metsäpalveluyritysten sän uudistamiseen ja tärkeiden naehdot, joitten sisällä on mah- opastus auttavat metsien käytluontokohteiden säilyttämiseen. dollista harjoittaa hyvää met- töä suunniteltaessa. Omistajat saavat tietoa hakkuista, hoidosMetsänhoitoyhdistyslain muu- sänhoitoa.

Edellytykset metsätalouselin- ta, suojelusta tai omaisuuden tos poistaa toteutuessaan veronluontoisen metsänhoitomaksun. keinolle ovat hyvät. Kiinan ja myynnistä, lahjoittamisesta tai Metsänomistaja voi metsien si- Intian kaltaisten maiden kehitys perinnönjaosta päätöksenteon jainnin rajoittamatta päättää mi- kuluttaa valtavasti uusiutumat- tueksi.

Silvassa myös lupasin, että hin metsänhoitoyhdistykseen tomia luonnonvaroja. Puulle on kuuluu. Metsänhoitoyhdistys- käyttöä korvaamaan muovia, aion vuosittain tai useammin lain muutos lisää kilpailua hoi- dieseliä ja betonia. Samalla si- arvioida miten hoidan ja käytän to-, suunnittelu- ja puukauppa- dotaan ilmastonmuutosta aihe- metsiäni. Aion myös riittävän uttavia kasvihuonekaasuja tuot- ajoissa päättää myynkö, lahjoipalveluissa.

Vuoden 2014 alussa Eduskun- teisiin. Metsät ovat tärkeitä elin- tanko tai siirränkö muulla tavalta saa maan hallitukselta metsä- ympäristöjä kasveille ja eläimil- la metsieni omistuksen perillipoliittisen selonteon. Selonteko le, mutta myös virkistyskäytölle silleni. Jos lapsiani ei kiinnosta on harvinainen ja vaikutuksil- kuten ulkoilulle, marjastukselle, metsänomistus, niin myyn mettaan suuri koko metsäalalle. Se- sienestykselle ja metsästykselle. sät sellaiselle, joka ehtii ja jakNyky-yhteiskunnassa metsistä saa niitä hoitaa. lonteko tulee linjaamaan tavoitTässä kirjoituksessa toistan teet ja toimenpiteet metsäalan saatavien tulojen merkitys perkehitykselle aina vuoteen 2050. heille on pienempi ja palkka- lupaukseni. Seuraavassa SilLuonnosvaiheessa olevassa se- tulojen merkitys suurempi kuin va2017 näyttelyssä palataan lonteossa korostuvat metsäalan aikaisemmin. Metsänomistajien asiaan.

Anssi Niskanen muutosjäykkyyden vähentämi- ikä on usein korkea ja metsistä aluejohtaja, Suomen metsänen, kilpailukyvyn parantami- jo lähes kolmannes on yhtymikeskus, Julkiset palvelut nen sekä metsien käytön kestä- en tai kuolinpesien omistuksessa. Seuraus on, että usein metPohjois-Karjalan alueyksikkö vyys ja monipuolisuus.

Mihin historiaa tarvitaan?

Seiskaluokkalainen tyttäreni kysyi minulta tänään, mihin historiaa tarvitaan. Kysymys oli hänen koulutehtävänsä. Sen enempää pohtimatta vastasin, että täytyy tietää, mistä on tulossa, jotta tietäisi mihin on menossa. On tunnettava menneisyyttä, jotta voi ymmärtää tätä hetkeä ja tulevaisuutta.

Viisas ihminen hyödyntää historian tuoman opin, mutta ei sorru jälkiviisauteen. Miten helppo onkaan jälkikäteen miettiä sitä, miten olisi pitänyt elää, mitä tehdä ja miten olla. Menneiden asioiden arvosteleminen tämän päivän perusteella on turhaa. Päätökset on tehty siinä tilanteessa niin hyvin kuin mahdollista. Sanotaan, ettei mikään ole vaikeampaa kuin oman aikansa oikea arviointi.

Kun maa- ja kotitalousnaiset 80 vuotta sitten aloittivat toimintansa, maailma oli täysin erilainen kuin nyt. Muutos on ollut valtava. Maaseutuvaltaisesta yhteiskunnasta on siirrytty tietoyhteiskuntaan. Teknologian kehitys on muuttanut

jokaisen ihmisen työtä niin maaseudulla kuin kaupungissa. Välimatkat ovat lyhentyneet, koko maailma on hiiren klikkauksen päässä. Toisaalta perusasiat ovat säilyneet ennallaan, ja niiden merkitys vain korostuu, mitä enemmän maailma kehittyy. Ajasta riippumatta ihmiset syövät ruokaa elääkseen, tekevät työtä, kaipaavat turvallisuutta ja tarvitsevat lähelleen toisia ihmisiä. Toivottavasti ihmiset ovat valtavan vapauden ohella heränneet myös vastuullisuuteen. Vastuuseen itsestä, toisista ihmisistä ja ympäristöstä.

Maa- ja kotitalousnaisten juhlavuosi on hyvässä vauhdissa. Nyt on hyvä aika katsahtaa taaksepäin. Kiittää heitä, jotka ovat rakentaneet meidän historiaamme. Siitä perinnöstä on hyvä ammentaa voimaa uuteen vuosikymmeneen ja samalla luoda uutta, meidän näköistämme tulevaisuutta.

Tervetuloa juhlimaan kanssamme!

Päivi Ylönen puheenjohtaja Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

3

ProAgrian jäsenyys uudistuu Yhdessä vaikutamme maaseudun puolesta

kohdat jäsenyydelleen. Motiivina jäsenyydelle voi olla perinne – maamiesseura on itsestään ProAgria haluaa olla yhdistä- selvä osa kylää. Suoran yrittävä tekijä maaseudun puolesta jäjäsenyyden syy voi olla yktoimiville ihmisille. Neuvonta- sinkertaisesti palvelun hinnasta järjestönä asiantuntijoidemme saatava alennus. Samanlaisten toiminta tukee tätä tavoitetta. ihmisten yhdistykseen kuulumiToimimme maaseudun puolesta nen voi olla juuri se henkireikä, niin yksityisen yrittäjän toimin- joka auttaa jaksamaan, vaikka taa suunniteltaessa kuin maa- ja itse ProAgria tuntuisi vieraalta.

Yhteiseksi tavoitteeksi järjeskotitalousnaisten hiljentymispäivän järjestämisessä tai maatalo- tön johto on asettanut yhtenäisusnäyttelyn talkoita organisoita- tää ja yksinkertaistaa jäsenyyttä essa. Perusta toiminnalle syntyy sekä vahvistaa jäsenpalveluja. jäsenyyden kautta. Vaikka Pro- Jäsentietojen hallinnan helpotAgrian palvelut ovat kaikkien tamiseksi ProAgria keskukset asiakkaaksi haluavien saatavil- päättivät jo vuoden 2012 alussa la, on jäsenillä keskeinen tehtä- hankkia yhteisen valtakunnalvä, kun määritellään, millaisia lisen jäsenrekisteriohjelmiston.

Ilman yhtenäistä jäsenrekisteriä palveluja ProAgria tuottaa.

ProAgria keskusten puheen- mm. yhteydenpito tai valtakunjohtajat asettivat jo vuoden nallisten jäsenetujen antami2011 lopulla tavoitteeksi jäse- nen on vaikeaa. Jo yhdistyslaki nyysmuotojen yhtenäistämisen velvoittaa jokaisen yhdistyksen valtakunnallisesti. Yhteisessä jä- ylläpitämään rekisteriä jäsenissenyysmallissa ProAgrian jäse- tään.

Uusi jäsenrekisteri toimii vernyys perustuu henkilöjäseniin kossa, jonne päästään käyttäja yhteisöjäseniin.

Henkilöjäseniä ovat lähinnä jätunnusten avulla. Tunnukset ProAgrian palveluja käyttävät voidaan antaa jäsenyhdistyksen yrittäjät, jotka ovat suoraan Pro- jäsentietojen ylläpidosta vastaaAgria keskuksen jäseniä. Suora valle. Netin käyttö on tuttua enhenkilöjäsenyys on mahdolli- tistä useammalle myös maaseusuus myös niille, joiden asuin- dulla, ja rekisterin perustoiminalueella ei ole toimivaa jäsen- not on helppo oppia. Samalla tulee mahdolliseksi helppo yhyhdistystä.

Yhteisöjäseniä ovat perintei- teydenpito jäseniin sähköpostin set ProAgrian jäseninä toimivat välityksellä. Myös esimerkiksi maa- ja kotitalousseurat, maa- sähköiset tapahtumailmoittautumiesseurat, maa- ja kotitalous- miset tai varauskalenterit vuoknaisten yhdistykset tms. Näille rattavalle kalustolle onnistuvat. tärkeintä on oman jäsenistön Järjestelmän on kaiken kaikkiyhteistoiminnan ylläpitäminen aan tarkoitus auttaa yhdistyksen joko ammatillisten tapahtumien sihteerin työtä, kun kokousasiakirjat, toiminnan suunnittelu ja tai virkistystoiminnan avulla.

Jäsenyys ProAgriaan on hy- raportointi helpottuvat.

Usein tietojärjestelmien ravin monimuotoista ja jäsenillä voi olla hyvinkin erilaiset lähtö- kentaminen toteutuu suunnitel-

tua aikataulua hitaammin. Niin valitettavasti myös meidän jäsenrekisterimme. Uusi jäsenrekisteriohjelmisto saataneen kuitenkin syksyn aikana käyttöön. Moni ProAgria keskus on jo suunnitellut rekisterin käyttökoulutuksia yhdistysten vastuuhenkilöille.

tämme toimii yrittäjänä omalla maatilallaan tai pienyrityksessä.

ProAgrian jäsenenä voit vaikuttaa yrittäjän tarvitsemien asiantuntijapalvelujen jatkuvaan kehittämiseen.

Yhteisöllisyydellä on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Erityisesti se on tarpeen maaseudulla, missä työ on muuttunut entistä yksinäisemmäksi.

Maaseudun puolesta Seurana päivittäin ovat helposti Jäsenyydellä ProAgriaan on vain koneet, ehkä eläimet. Jäsepaljon laajempi merkitys kuin nuudistuksella ProAgria haluaa palvelujen tai jäsenetujen hyö- auttaa maaseudun perinteisen yhteisöllisyyden säilyttämistä dyntäminen.

Kuulumalla ProAgriaan tai mm. helpottamalla vastuuhensen jäsenyhdistykseen ilmai- kilöiden toimintaa ja levittämälset kannattavasi järjestön yh- lä hyviä esimerkkejä onnistuteisiä arvoja. Yhteiseksi punai- neesta toiminnasta.

Osaa jäsenyhdistyksistä hyöseksi langaksi järjestön johto on tiivistänyt teemat Maaseudun tyy ProAgrian jäsenyydespuolesta 2015 neljään tavoit- tä myös Kotiseutuliiton kautta haettavien seurantalojen korjateeseen: usavustusten muodossa. Haki1. Kehitämme jatkuvasti asian- joita avustuksille on vuosittain tuntijapalvelujamme, jotka moninkertainen määrä myönparantavat asiakkaiden kil- tömahdollisuuksiin verrattuna.

ProAgrialla on edustus seuranpailukykyä.

2. Hyödynnämme toiminnassa taloasiain neuvottelukunnassa biotalouden, ympäristövas- ja sitä kautta vaikutusmahdoltuullisen tuotannon ja yritys- lisuus avustusten jakoon. Niuktoiminnan sekä elävän maa- kuutta jaettaessa ainakin toisseutumaiseman tuomia mah- taiseksi maamiesseuratalojen ryhmään kuuluvat ProAgrian dollisuuksia maaseudulle.

3. Tuemme yrityksen johtamis- jäsenyhdistykset ovat saaneet ta ja yrittäjän/yrittäjäperheen huomattavasti helpommin avushyvinvointia sekä yhteisölli- tusta kuin ryhmään muut talot kuuluvien kylä-, tms. yhdistyssyyttä eri muodoissaan.

4. Kehitämme maaseudun ruo- ten korjaushankkeet. ka- ja palvelutuotantoa kuluttajien tarpeet huomioiden.

Uudistuksella on Lauseisiin on sovitettu paljon tärkeitä asioita, jotka mahdollistavat hyvän elämän maaseudulla. Ensimmäinen edellytys hyvälle elämälle on riittävä toimeentulo. Suuri osa jäsenistös-

Seurantalojen korjausavustusten haku alkoi Suomen Kotiseutuliitto julistaa haettavaksi vuoden 2014 seurantalojen korjausavustukset. Hakemukset on toimitettava Kotiseutuliittoon viimeistään 30.9.2013.

Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Korjausavustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Korjausavustuksella säilytetään ja parannetaan seurantalojen kulttuurihistoriallista arvoa, kuntoa ja toimivuutta.

Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa tarvittavat määrärahat valtion ensi vuoden talousarviossa. Vuonna 2013 korjausavustusta myönnettiin 197 yhdistykselle yhteensä 1,7 miljoonaa euroa.

Korjausavustuksista päättää

Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella helmi-maaliskuussa 2014.

Neuvottelukunnassa ovat edustettuna seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöt sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Museovirasto ja Kuntaliitto.

Suomen Kotiseutuliitto on etenkin paikallista kulttuuriperintöä ja kotiseututoimintaa vaaliva keskusjärjestö, jonka jäseninä on 642 kotiseutu- ja kaupunginosayhdistystä, lukuisia alueellisia kotiseutujärjestöjä, kaikki maakuntien liitot, 112 Suomen kuntaa sekä lukuisia valtakunnallisia järjestöjä.

Korjausavustusten haku ja hakuohjeet: Hakuilmoitus http://www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustusten-hakujulistus-2014 Seurantalojen korjausavustusten hakulomake ja hakuohjeet: www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset Avustusta voi hakea myös sähköisesti verkkopalveluista 1.9. alkaen www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset/sahkoinenhaku Lisätietoja: Leni Pakkala, rakennustutkija, Suomen Kotiseutuliitto puh. (09) 6126 3221, leni.pakkala@kotiseutuliitto.fi Sanna Käyhkö, hankesihteeri, Suomen Kotiseutuliitto puh. (09) 6126 3223, sanna.kayhko@kotiseutuliitto.fi www.kotiseutuliitto.fi www.seurantalot.fi

hintansa

Jäsenuudistuksen yhtenä tavoitteena on yhtenäistää myös ProAgrian jäsenistön jäsenmaksut. Järjestön johto antoi uudistusehdotuksen yhteydessä myös suosituksensa jäsenmaksuista.

Osalle jäseniä suositus merkitsisi jäsenmaksun nousua, mutta osalle se merkitsee myös hal-

vempaa jäsenmaksua.

Suosituksen mukaan yhdistysten jäsenmaksu koostuisi viiden euron perusmaksusta sekä jäsenyhdistyksen itse määrittämästä maksusta. Perusmaksu muodostaa yhdistyksen jäsenmaksun ProAgria keskukselle, jolla keskus rahoittaa jäsenpalvelunsa ja myös jäsenrekisterin ylläpidon. Yhdistys saa rekisteriohjelmiston käyttöoikeuden sekä keskuksittain vaihtelevat jäsenedut. Jäsen saa jäsenkortin, jota vastaan hän saa valtakunnalliset ja keskuskohtaiset jäsenedut.

Suoraan keskukseen kuuluvien yrittäjäjäsenten jäsenmaksuksi suositellaan 80 euroa.

Samalla jäsenmaksulla voi yrityksestä kuulua jäseneksi kaksi henkilöä. Lisäjäsenten jäsenmaksuksi suositellaan 20 euroa.

Ei-yrittäjän halutessa suorajäseneksi jäsenmaksuksi suositellaan 20 euroa. Tällaisia jäseniä on erityisesti maa- ja kotitalousnaisten jäsenenä.

Kaikki jäsenet voivat valita myös liittymisen maa- ja kotitalousnaisten jäseneksi ilman erillistä jäsenmaksua. Keskuksissa mkn-jäsenyyden valinneiden jäsenmaksuista osa kohdistetaan maa- ja kotitalousnaisten toiminnan rahoittamiseen.

Uuden jäsenrekisteriohjelmiston ominaisuuksiin kuuluu myös jäsenmaksulaskutuksen tekeminen. Jatkossa jäsenmaksut onkin tarkoitus kerätä valtakunnallisesti.

Jaakko Kivinen ProAgria Keskusten liitto

Aina on hyvä sää tehdä puukauppaa.

Stora Enson kanssa teet elämäsi vaivattomimman puukaupan ja metsänhoitopalveluilla autat metsän uuteen kasvuun. Puukauppatulojen paras paikka on 5 prosentin koron tarjoavalla Tähtitilillä®.

Kysy lisää puunostajiltamme.

Stora Enso Metsä puhelin 02046 1478 www.storaensometsa.fi

talous

4

Riittävätkö ennakkoverot? - Nyt on välitilinpäätöksen aika Välitilinpäätös rakentaa kirjanpitoaineistoa kohti tilinpäätöstä. Nyt on se hetki, kun käytössä olevan faktan voi siirtää suoraan suunnitteluun ja verovuoden toteutukseen. Etenkin tiloilla, joissa on lähiaikoina tehty investointeja tai aloitettu tilanpito, on tuo suunnittelu ensiarvoisen tärkeää - ei pelkästään verotuksen, mutta myös tilan koko talouden hallinnan takia. On olennaista tietää minkälainen maksuvalmius tarvitaan ensi vuoden pyörittämiseen ja vasta sen jälkeen voidaan suunnitella valintoja, joilla optimoidaan verotus. Välitilinpäätös ei ole siis pelkkää kuluvan vuoden verosuunnittelua. Se antaa kuvan talouden volyymistä ja tietoa siitä minkälaisessa kassatilanteessa ensi vuoteen lähdetään ja minkälaiset verovelvoitteet ovat odotettavissa.

Maataloudessa on kirjanpidon maksuperusteisuuden ansiosta mahdollisuus vaikuttaa

muutamilla menon- ja tulontasauskeinoilla verotettavaan tulokseen. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan luoda jokavuotista kierrettä tasausvarauksien tekoon tai tilinpäätösostoihin, joiden loppuvaikutus verotukseen voi pitemmällä tähtäimellä olla olematon. Myös heikon vuoden tuloksen tasaus ylöspäin olisi hyvä tehdä, vaikka pienemmät verot voivat houkutellakin juuri sillä hetkellä. Näin käy etenkin, jos koko kirjanpitoaineisto käsitellään vasta helmikuussa kirjanpitokauden päätyttyä. Silloin verosuunnitteluun jää aika sidotut kädet. Tavoitteena olisi melko tasainen verotettava tulos vuodesta toiseen, jolloin verotusaste pysyy hallinnassa.

Vielä voi vaikuttaa raportteihin Mikäli kirjauksia ei ole vielä tehty tältä vuodelta, nyt voi vielä vaikuttaa siihen haluaako kir-

janpidon raporteista tarkempaa tulo-/kustannuslaji- tai määräseurantaa. Tilikarttaa ja kirjanpidon asetuksia muokkaamalla saadaan täsmällistä tietoa vaikkapa eri rehujen osuudesta kustannuksissa. Ylimääräinen tiedon syöttötyö on pieni vaiva kirjatessa mutta suuri apu, jos kirjanpidon tietoja käytetään jatkotarkasteluun. Hyvin kirjatut viennit helpottavat tilinpäätöstyötä tekipä sen itse tai ulkopuolinen. Esimerkiksi energiaveronpalautuslomakkeen täyttäminen käy hetkessä, kun sähkön kilowatit ja polttoaineiden litrat on kirjattu mukaan.

Mikäli kirjanpitoa on tehty samalla ohjelmalla jo useamman vuoden ajan, sillä pystyy vertaamaan myös aiempien vuosien toteutunutta tilannetta valittuun ajanjaksoon. Näitä raportoinnin lisätyökaluja tulee tiloilla vähemmän hyödynnettyä, vaikka ne laajemmissa kirjanpito-ohjelmissa mukana

ovatkin. Vertailun avulla pystyy hahmottamaan tuotannon ja hintojen kehittymistä hieman pidemmällä aikajaksolla. Tällä saadaan nostettua esille yleinen kehitystrendi tai millä tulolla tai kustannuksella on todella merkitystä ja minkä hinnanmuutoksen vaikutukset ovat lopulta marginaalisia. Etenkin suuremmilla tiloilla, joissa toiminta on laaja-alaista ja vaihtelee vuosittain, on jatkuvasta seurannasta ja kirjanpidon ajantasaisuudesta suuri hyöty. Silloin tuotannon vaihtelusta johtuvaan tulojen pienenemiseen tai kulujen nousuun voi reagoida nopeasti.

Verosuunnittelu on helppoa,

kun tilan taloudellinen toiminta on muutenkin hyvin suunniteltu. Jos tilalla on budjetti, se ohjaa tietoa suoraan verosuunnittelulle ja päinvastoin. Jos valmista budjettia ei ole, tarvitaan toteutuneen alkuvuoden kirjanpitotietojen lisäksi arvio loppuvuoden tuloista ja menoista.

Huomioon otetaan myös mm. poistot, varaukset ja käyttöön otetut ja ottamattomat investointimenot. Kun arvio verotettavasta tulosta 2013 on käytössä, päästään tarkastelemaan myös sitä ennakkoverojen riittävyyttä ja tekemään tarvittavat korjaukset niiden määrään.

Varataan aikaa välitilinpäätökselle!

ProAgria tilipalvelut Ota yhteyttä: Etelä-Savo: Pekka Häkkinen p. 0400 381 432 Pohjois-Karjala: Vuokko Mähönen p. 040 301 2426 Pohjois-Savo: Kirsi Rantonen p. 0400 380 201

Kuva ScanStockPhoto

ProAgrian Tilipalvelut yrityksen talouspäällikkönä

Miten saat aikaa olennaiseen?

Pestaa meidät yrityksesi talousasiantuntijaksi.

Hoidamme yrityksesi kirjanpidon ja tilinpäätöksen, verot, palkanlaskennan ja laskutuksen, talouden suunnittelun ja budjetoinnin sekä tulosten analysoinnin ja kehittämistoimenpiteet talouden parantamiseksi.

Ota yhteyttä jo tänään! www.proagria.fi/tilipalvelut ProAgria Etelä-Savo Pekka Häkkinen, puh. 0400 381 432 Arja Seppänen, puh. 0400 256 593 Anu Linturi, puh. 040 756 3948 ProAgria Pohjois-Karjala Vuokko Mähönen, puh. 040 301 2426 Pohjois-Savo Kirsi Rantonen, puh. 040 672 0252 Antti Valta, puh. 0400 380 201 ISO 9001

SERTIFIOITU ORGANISAATIO

ProAgria – Menestyksen mahdollisuuksia

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.

ProAgria Tilipalvelut -kokonaisuuden avulla yritystoiminnan aktiivinen kehittäminen on mahdollista. ProAgrian asiantuntijoilla on talouteen liittyvää erityisosaamista maatalouden lisäksi maaseudun eri toimialoilla. Tilipalvelun tuottamien raporttien kautta saa täsmällisen käsityksen yritystoiminnan talouden tunnusluvuista sekä tuotannon kehittämismahdollisuuksista. Ulkoistetun taloushallinnon kustannus katetaan yrityksen lisääntyvillä tuotoilla tai yrittäjän lisääntyneenä vapaa-aikana.

Tilipalvelujen palvelukokonaisuus räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan kirjanpito-, asiantuntija- ja taloushallintopalveluista. ”Kauttamme hoituvat kaikki talouteen liittyvät asiat, kuten esimerkiksi työntekijöiden palkanlaskenta. Vaatimukset palkkojen maksamiseen liittyvissä asioissa ovat kasvaneet koko ajan ja työvoiman palkkaus tuo mukanaan myös muita vaatimuksia. Palkanlaskennan lisäksi viranomaisasiat ja työehtosopimusten tulkinta tulee olla hallussa. Yrittäjälle jää enemmän aikaa varsinaisen liiketoiminnan pyörittämiseen, kun palkkahallinto on ammattilaisten hoidossa,” kertoo Vuokko Mähönen ProAgria PohjoisKarjalasta.

Siirry kuukausittaiseen Ajankohtaisia asioita: alv-menettelyyn ajoissa Maksuvalmiusongelmien välttämiseksi yrittäjän tulisi pystyä ennakoimaan tulevaisuuden tulot ja menot riittävän tarkasti. Erityisesti suuret maatalouden ostot voivat rasittaa yrityksen maksuvalmiutta alv-ostojen vuoksi. Tästä syytä investointivaiheessa kannattaa harkita kuukausittaiseen arvonlisäveromenettelyyn siirtymistä.

Kuukausimenettelyyn siirtymistä on haettava erikseen verotoimistosta hyvissä ajoin, sillä siirtyminen voi tapahtua vasta hakemuksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. ”Jos aiot investoida vuoden 2014 aikana, niin hakemus tulisi jättää nyt syksyllä verotoimistoon. Kuukausimenettelystä ei voi enää vaihtaa takaisin vuosimenettelyyn, ellei toiminnassa ole tapahtunut olennaista muutosta,” muistuttaa Antti Valta ProAgria Pohjois-Savosta.

• Päivitä kirjapito ja tee välitilinpäätös.

• Tee tuote- ja tarvikeinventaario hankinnan kilpailutusta varten.

• Laadi ensi vuoden budjetti.

• Laske kasvintuotannon kannattavuus ja tuotantokustannus viime satokaudelta myyntihinnanmääritystä varten.

• Seuraa markkinoita, tee omia arvioita ja aseta tavoitteita. Kirjaa ylös päätöstesi perusteet.

ProAgrian asiantuntijoiden avulla kehität yritystoimintaasi oikeaan suuntaan taloudellisten tunnuslukujen pohjalta maksimaalisen tuloksen saavuttamiseksi.

Ota yhteyttä alueesi ProAgriaan.

Vinkki: Hakemus oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksujaksojen muuttamiseksi tehdään lomakkeella 4071. Lomake palautetaan osoitteeseen: VEROHALLINTO, PL 51, 00052 VERO

talous Sukupolvenvaihdoksen tekemisen aika on nyt!

Laki luopumistuesta on voimassa enää tämän ja ensi vuoden. Ne luopujat, jotka ovat syntyneet vuonna 1957 tai aiemmin, voivat luopua tilastaan jatkajalle vielä ensi vuonna ja saada luopumistuen maksuun 56 vuoden iässä. Vuosina 1958 ja 1959 syntyneiden luopujien pitää jättää luopumistukihakemus tänä vuonna, ensi vuonna se on myöhäistä. Viljelijän puoliso tai yhtymän nuorempi osakas voi olla syntynyt 1960-luvun alussa, jolloin hänen eläkkeensä myönnetään uinuvana.

Uinuvan puolison tai yhtymän osakkaan eläkkeenmaksu alkaa sitten, kun hän on täyttänyt 56 vuotta. Luopumistukimahdollisuutta käytettäessä lopullinen tilakauppa täytyy tehdä vuoden kuluessa eläkepäätöksen päivämäärästä, mutta kuitenkin viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Nuoremman puolison tai yhtymän osakkaan täytyy olla täyttänyt 51 vuotta, kun lopullista kauppakirjaa allekirAktiivinen SPV-tilahanke järjestää Maatilan sukupolvenvaihdoskoulutuspäivän Iisalmessa Luma-keskus Majakassa keskiviikkona 2.10. ja Vuorelan Kunnonpaikassa torstaina 3.10. Tilaisuuksiin voi ilmoittautua www.laari.info -sivustolla tai puhelimitse 044 785 66 53 / Johanna Maier.

Maa- ja metsätilan lakipäivä-koulutuksessa marraskuussa on tarjolla tarpeellista tietoa sekä luopujille että jatkajille. Koulutukset järjestetään Iisalmessa ja Kuopion seudulla. Koulutuksessa käydään läpi mm. avioehto, edunvalvontavaltuutus, testamentit ja vakuudet.

Koulutuspaikat, ohjelmat ja ilmoittautuminen löytyvät Laarista. Aktiivinen SPV-tila-hanke järjestää lakikoulutukset yhdessä Suomen Metsäkeskuksen kanssa.

joitetaan vuoden 2014 aikana.

Luopumistuen saantia kannattaa hyödyntää, jos maatilalla on jatkaja, jolla on halu jatkaa ja kehittää tilaa. Luopumistuen myöntäminen vanhemmille tarkoittaa samalla viljelysitoumusta jatkajalla niin kauan, kun eläköityneet viljelijät ovat täyttäneet 65 vuotta, aina kuitenkin vähintään viisi vuotta.

Maatilalta edellyte-tään elinkelpoisuutta, joka tarkoittaa vähintään 15 000 euron tulosta viitenä luovutusvuoden jälkeisenä vuonna. Mela vaatii jatkajalta myös maatalousalan koulutusta vähintään 30 opintopisteen verran. Koulutus on yleensä helpompi hankkia ennen tilanpidon aloittamista, koska etenkin kotieläintilalta koulutukseen lähteminen vaatii järjestelyjä.

Aloittava viljelijä voi hakea nuoren viljelijän aloitustukea ELY-keskuksesta. Tuen ehdot jatkajalle poikkeavat hieman Melan ehdoista. Nuoren viljelijän kannattaa pitää muistissa myös verottajan vaatimukset tilan viljelystä, jos jatkaja saa tilan lahjanluontoisena kauppana tai puhtaana lahjana.

Pohjois-Savossa sukupolvenvaihdoksien tukena toimii Aktiivinen SPV-tila-hanke, jonka puoleen voi kääntyä myös siinä tapauksessa, että jatkaja-asia ei ole vielä täysin selvillä. Hanke tekee tilakohtaista neuvontaa ja järjestää koulutuksia.

Lisätietoja: Sirpa Lintunen MTK-Pohjois-Savo projektipäällikkö Aktiivinen SPV-tila-hanke puh. 0440 843 352

Huippuosaajan viisi vinkkiä Maatiloilla yksi kehittämisen paikka on johtamisosaaminen.

Perheviljelmillä on strategista ajattelua, mutta toiminta ei aina ole järjestelmällistä ja johtamisessa keskitytään voimakkaasti talouteen. Toki yritystoiminnassa talouteen liittyviä asioita pitääkin laskea ja miettiä, mutta talousajattelun lisäksi on syytä miettiä ja tehdä mm. strategisia valintoja. Isommilla maatiloilla on yhdeksi haasteeksi noussut myös henkilöstöjohtaminen.

Kaikkea ei voi eikä kannata enää tehdä omin voimin. Selkeät johtamiskäytännöt auttavat myös koko henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita tietämään, mitä pitää tehdä, kuka tekee ja miksi.

Jokapäiväisen työn tekeminen on aikaa vievää ja usein niin kuormittavaa, että varsinkin toiminnan pitkän aikavälin kehittäminen tahtoo viivästyä. Unelmat ja tavoitteet ovat perusta, jolle johtaminenkin rakentuu.

Johtamisosaaminen mahdollistaa paremmat tulokset ja tuo lisää valmiuksia yrityksen kehittämiseen.

• Tavoite. Mieti mm. mikä on yrityksen tavoite ja mikä on omistajien tavoite yritystoiminnalle. Millainen yrityksen halutaan olevan tulevaisuudessa (missio, visio)? Tietävätkö kaikki yrityksessä toimivat, mitä tavoitellaan?

• Suunnittelu. Kun tavoite on selkeä, mieti mitkä asiat vaikuttavat tavoitteen saavuttamiseen. Pohdi mm., mitä asioita erityisesti pitää suunnitella? Onko kaikki oleellinen, kuten esim. riskit mietitty etukäteen? Onko kaikille keskeisille työvaiheille tehty kirjalliset suunnitelmat?

Kuka tekee ja millä perusteilla suunnittelu tehdään? Tehdäänkö suunnittelua sellaiseen aikaan, että oikeasti ehditään miettiä eri tarpeita?

• Toiminta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta miten varmistetaan, että tehdään oikeita asioita (strategisesti)? Ovatko puitteet ja työvälineet kunnossa? Ovatko vastuut selkeät? Miten tieto kulkee henkilöstössä? Mistä tiedetään, että toiminta on linjassa tavoitteiden ja suunnitelmien kanssa? Mitkä asiat hidastavat tai jopa estävät tavoitteiden saavuttamista?

• Mittaaminen. Mitataanko oikeita asioita? Olisiko muita mittareita, jotka kertoisivat paremmin toiminnasta (strategiset mittarit)? Kuinka usein ja missä vaiheessa mittaustuloksia seurataan?

• Arviointi ja johtopäätökset.

Päätä mm., kuinka usein ja millä porukalla arviointia tehdään? Mikä hidastaa tavoitteen saavuttamista? Mit-

kä asiat vaikuttavat yksittäisissä kohdissa ja yrityskokonaisuudessa? Mitkä ovat tavoitteiden ja tulosten kannalta tärkeät kriittiset pisteet?

Mihin asiaan on välttämättä tehtävä korjaustoimet tulevan seurantajakson aikana?

Mikäli tavoite on jo saavutettu, kannattaisiko asettaa uusia tavoitteita?

Liisa Koskela Maidontuotannon valtakunnallinen Huippuosaaja Mitä haluaisit kysyä Huippuosaajalta?

Esitä kysymyksesi ProAgrian Facebook-sivuilla.

Maatilan rahoitusasioissa Sinua palvelee

Petri Korolainen konttorinjohtaja Kuopio 050 590 5013

Heikki Paasonen konttorinjohtaja Iisalmi 044 544 9950

Eeva Kettunen konttorinjohtaja Joensuu 044 561 4440

Juha-Antti Puurunen konttorinjohtaja Lapinlahti 044 331 5002

Ville Pekkala konttorinjohtaja Kiuruvesi, Pielavesi 044 732 2601

Jenna Oikarinen konttorinjohtaja Sonkajärvi, Vieremä 044 528 2574

Risto Hämäläinen konttorinjohtaja Rautavaara, Nilsiä, Varpaisjärvi 044 714 2586

Martti Koponen yritysrahoituspäällikkö Kiuruvesi, Pielavesi 044 732 2627

www.saastopankki.fi/optia

Savonkatu 15, 74100 Iisalmi, puh. 029 041 2500 Kauppakatu 27 B 3, 80100 Joensuu, puh. 029 041 2690 Kiurukatu 1, 74700 Kiuruvesi, puh. 029 041 2600 Kauppakatu 22, 70100 Kuopio, puh. 029 041 2650 Juhani Ahontie 2, 73100 Lapinlahti, puh. 029 041 2610 Savontie 17, 73900 Rautavaara, puh. 029 041 2560 Lyseontie 1, 74300 Sonkajärvi, puh. 029 041 2570 Kauppatie 25, 73200 Varpaisjärvi, puh. 029 041 2580 Ponssentie 2, 74200 Vieremä, puh. 029 041 2590

Puhelun hinta: lankapuhelimesta 0,0835 € + 0,0169 €/min, matkapuhelimesta 0,0835 € + 0,1669 €/min

Onko maatilallasi jatkaja?

Oletko syntynyt vuonna 1959 tai aikaisemmin?

5

6

talous

Uusille ja vanhoille rakennuksille lainmukaiset energiatodistukset Kesäkuun alusta voimaan tullut uusi energiatodistuslaki velvoittaa talon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä hankkimaan rakennukselle energiatodistuksen. Energiatodistuksen tarkoitus on helpottaa kuluttajaasiakasta vertailemaan osto- tai vuokraustilanteessa rakennuksen energiatehokkuutta. Laskentaan perustuvassa energiatodistuksessa on eliminoitu käyttäjän vaikutus energian käyttöön, sillä rakennuksen energiakulutus lasketaan standardikäytöllä ja henkilömäärällä. Uusia energiatodistuksia ei myöskään voi laatia ilman laissa määritettyä pätevyyttä sekä riittävää kokemusta tai pohjakoulutusta rakennusten energialaskennasta.

Energiatodistuslain taustalta löytyy Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi, jonka nojalla Suomen on parannettava rakennusten energiatehokkuutta. Yksi keino energiatehokkuuteen on ollut energiatodistusten käyttöönotto. Energiasäädökset vaihtelevat erimaissa hyvinkin paljon, mutta energiatodistus on käytössä kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa.

Todistuksen toteutustapa määritetään kansallisesti, joten maiden välillä on eroja käytännöissä. Suomessa energiatodistusten osalta on päädytty laskennalliseen energiatodistukseen, kulutukseen perustuvan energiatodistuksen sijaan. Näin käyttäjän vaikutus rakennuksen energia-

Haluatko tehdä kehitysloikan

Kuva Rodeo.fi

yrityksesi johtamisessa, henkilöstöjohtamisessa ja tuloksen teossa?

Kehittävien yrittäjien johtamisvalmennus on uudenlainen, räätälöity tapa kehittää yrityksesi johtamista ja saada aikaan entistä parempaa tulosta. Valmennus on räätälöity yrityksille, joilla on ulkopuolista palkkatyövoimaa ja joille riskien hallinnalla on suuri merkitys.

Valmennus koostuu lähipäivistä, joissa asioita käsitellään huippuasiantuntijoiden johdolla ja keskustellen muiden yrittäjien kanssa. Valmennuksen aikana työstät oman yrityksesi kehittämiseen ja tuloksen tekoon liittyvän kehitysprojektin asiantuntijoidemme tuella.

Valmennus alkaa vuoden 2013 lopulla.

Lue lisää ja ilmoittaudu 31.10.2013 mennessä www.proagria.fi/johtamisvalmennus/ lahitapiola

luokkaan poistuu, jonka lisäksi uudet ja vanhat talot ovat energialuokituksessa samalla viivalla. Käytännössä vanhat pientalot ovat energialuokaltaan E- tai D-luokkaa. Uudet talot kuuluvat yleensä C- ja B-luokkiin. Passiivi- ja nollaenergiatalot kuuluvat A-luokkaan.

Tällä hetkellä 1980 rakennetut ja uudemmat Tällä hetkellä lain piirissä ovat kaikki vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöön otetut pientalot ja kerrostalot. Rivitaloihin ja liike- sekä toimistorakennuksiin energiatodistus tulee pakolliseksi kesällä 2014. Vuotta myöhemmin vuorossa ovat hoitoalan rakennukset, kokoontumisrakennukset ja koulut. 2017 Energiatodistuksen piirissä ovat myös ennen vuotta 1980 rakennetut pientalot. Energiatodistusta ei tarvita esimerkiksi alle 50 m2 rakennuksiin, loma-asuntoihin, korjaamo- tai teollisuusrakennuksiin ja autotalleihin.

Maatilarakennukset jotka eivät ole pysyvässä asuinkäytössä eivät kuulu lain piiriin.

Tietyissä tapauksissa energiatodistus voidaan tehdä myös niin sanottuna kevennettynä menettelynä: Kevennettyä menettelyä voidaan käyttää, mikäli myytävä tai vuokrattava rakennus on arvoltaan vähäinen, myytävää kiinteistöä ei markkinoida tai esitellä julkisesti tai kauppa on sukulaisten välinen.

Esimerkiksi tilan sukupolven vaihdoksen yhteydessä vanhemmat myyvät asuinrakennuksen, jolloin todistuksen hankkimisesta vastaava (myyjä) hankkii kevennetyn todistuksen.

Eniten keskustelua uudessa energiatodistuksessa ovat aiheuttaneet energiamuotojen kertoimet, joilla E-luku lasketaan.

Käytännössä kertoimilla arvotetaan rakennuksiin tuotettava

todistus sisältää:

energia eri tavoin, eli laskennassa sähkö on 2,4 kertaa arvokkaampaa kuin kaukolämpö ja 3,4 kertaa arvokkaampaa kuin puu tai pelletti. Kertoimet ovat samansuuntaisia energian hinnan kanssa, mutta määrityksen perusteena on ollut lähinnä se, kuinka paljon energian tuottaminen kullakin tavalla kuluttaa luonnonvaroja. Käytännössä kertoimilla ohjataan talojen energiantuotannon muotoja uusiutuvien luonnonvarojen suuntaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Joensuun kaava-alueella olevan pientalon julkisivukorjauksessa sitä että samalla seinien eristystä on parannettava. Mikäli rakennuksen teknisiä järjestelmiä, kuten ilmanvaihtoa tai lämmitysjärjestelmää korjataan, on niidenkin energiatehokkuutta parannettava asetuksessa säädetyllä tavalla. Esimerkiksi ilmanvaihdon poistoilmasta lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on oltava vähintään 45 % saneeraustoimenpiteiden jälkeen.

Energiatehokkuusvaatimukset myös korjausra- Maatilojen energiasuunnitelmat kentamiseen Syyskuun alusta voimaan astuvassa korjausrakentamisen energiatehokkuutta ohjaavassa asetuksessa (YM 4/13) velvoitetaan rakennuslupaa tai toimenpidelupaa vaativan korjausrakentamisen yhteydessä parantamaan rakennuksen energiatehokkuutta. Asetuksen lähtökohtana on sama EU:n energiatehokkuusdirektiivi kuin energiatodistuslaissakin.

Korjausrakentajalla on energiatehokkuuden parantamiseen kolme vaihtoehtoa: 1. rakennus täyttää peruskorjattavien, uudistettavien ja uusien rakennusosien osalta asetuksessa säädetyt rakenteiden U-arvo vaatimukset 2. rakennuksen laskennallinen energiankulutus on enintään asetuksessa säädetyn kulutuksen tasalla (esimerkiksi pientalossa 180 kWh/m2) 3. rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku) on esimerkiksi pientalossa 20% parempi kuin korjausta edeltävä tilanne.

Maatiloille maatilan energiasuunnitelma selvittää tilan kokonaisenergiatehokkuuden sekä säästömahdollisuudet energian käytössä ja tuotannon kustannuksissa. Lisäksi energiasuunnitelman yhteydessä selvitetään tilalle sopivat vaihtoehdot energiaratkaisuihin ja mahdollisuudet korvata tilan ostoenergiaa.

Energiasuunnitelman tavoitteina on parantaa tilan kannattavuutta ja vähentää tilojen energiankulutusta.

ProAgria Pohjois-Karjala Energiatodistukset Simo Karjalainen p. 040 301 2465 Perustason energiatodistuksen laatija (FISE) Maatilojen energiasuunnitelmat Soile Tervakangas p. 040 301 2450 ProAgria Etelä-Savo Maatilojen energiasuunnitelmat Mikko Nurhonen p. 043 824 9498 Olli Pitkänen p. 0400 126 208 Jukka Sairanen p. 0400 165 414

maito

7

Nuoret palaavat kesälomalta Kesä voi olla vuoden parasta aikaa nuorille tulevaisuuden lehmille, tai sitten vuoden pahinta aikaa. Laidun-kausi tai ulkoilu jaloittelutarhoissa on erittäin tärkeää etenkin nuorille eläimille. Luusto, jänteet, lihakset ja sosiaaliset taidot kehittyvät liikunnan ansiosta kestävän lehmän pohjaksi. Tavoitteena on edelleen poi’ittaa hiehot 2425 kuukauden ikäisinä tuottaviksi sekä kestäviksi ensikoiksi.

Vasikat ja siemennysikäiset hiehot ovat usein sisäruokinnassa myös kesäisin, muiden ikäryhmän hiehot sen sijaan pääsevät kesäksi laitumelle. Loppukesästä laitumet alkavat olla melko loppuunkaluttuja ja hiehojen päiväkasvut alkavat heiketä, mikäli niillä ei ole lisäruokintaa. Säilörehun ja väkirehun tarve lisääntyy kesän lopussa, vaikka laidunta olisi edelleen saatavilla. Laidunkauden jälkeen hiehojen tiinehtyminen voi olla melko hankalaa, jos riittävästä energian saannista ei ole huolehdittu.

duntavien ja navetassa olleiden eläinten kasvuissa, kuntoluokissa ja karvapeitteen laadussa.

Joskus kuulee sanottavan, että ei kannata laittaa hiehoja laitumelle, sillä navetassa olevat eläimet ovat paremman näköisiä sekä kokoisia. Tämä on selvä viite laidunkauden liian niukasta ravinnonsaannista tai epätasapainosta ravinteissa. Seuraavana kesänä ruokintaa pitää tehostaa antamalla hiehoille lisärehua laidunkauden aikana.

Teinihiehojen eväät

Juotolta vieroituksen jälkeen pikkuhiehoille kuuluu antaa tilan parhaat rehut. Vasikoiden omaa täysrehua annetaan vapaasti neljän kuukauden ikään saakka, erinomaisen säilörehun rinnalla.

Viiden kuukauden iässä voidaan siirtyä tarvittaessa viljan syöttöön, valkuaistäydennyksen ja kalsiumpitoisen kivennäisen kanssa. Säilörehuna on edelleen lypsävien säilörehu. Päiväkasvut ovat tässä vaiheessa rodusta riippuen n. 800 g/pv kunnes Syksyn toimenpiteitä elopainoa on noin 300 kg, eli Nuorkarjan ruokinnan suun- noin vuoden ikään saakka.

Kuntoluokitus on tärkeää kasnittelun tueksi, ja erityisesti laidunkauden ruokinnan onnistu- vaville hiehoille. Kuntoluokmisesta, on hyvä saada tietoa ka on sopiva, kun selkälinja on hiehojen päiväkasvuista. Elo- selvästi havaittavis-sa, hännänpainojen mittaus ja kuntoluoki- tyveä kokeiltaessa sormien vätus ovat sisäruokintakauden en- liin jää nahka ilman ylimääräissimmäisiä toimenpiteitä ennen tä rasvaa, reidet ovat sutjakat ja uuden ruokintasuunnitelman peräpeilissä ei ole havaittavissa rasvaa. tekoa.

Mikäli alle yhdeksän kuukauKesän aikana kasvut ovat voineet hidastua huomattavasti. den ikäinen hieho alkaa lihoa, Siitä seuraa tiinehtymisongel- on se merkki liian vähäisestä mia. Hiehojen tiinehtymiseen valkuaisen saannista. Vastaaon viime vuonna tarvittu keski- vasti lihominen yli yhdeksän määrin 1,67 siemennystä, mikä kuukauden iässä viestii liiallisesta energiansaannista, joka on paljon!

Laidunkauden ruokinnan on- tulee useimmiten lypsävien säinistumisesta hiehot antavat pa- lörehusta. Tässä vaiheessa osa lautetta mm. päiväkasvuna. Päi- karkearehusta voidaankin osa väkasvut voivat jäädä jopa 500 korvata kuivalla heinällä, oljelgramman tienoille, vaikka talvella kasvut olisivat olleet tavoitteen mukaisia. Onnistumista voi vertailla oman tilan lai-

Hiehot nautiskelevat syyskesän auringonpaisteesta la, säilöheinällä, ym kuitupitoisilla rehuilla, mutta pääpaino on kuitenkin lypsävien säilörehussa.

Kasvava hieho tarvitsee tiinehtyäkseen ja kehittyäkseen raamikkaaksi ensikoksi riittävästi energiaa sekä valkuaista. Liiallinen oljen käyttö ruokinnassa tässä vaiheessa täyttää pötsiä ja antaa hiehoille tekemistä, mutta ei kehitä eläintä.

Tiineet hiehot Kun hieho on tiine, lypsävien säilörehu siirtyy ”kielletylle” listalle, koska se useimmiten on liian energiapi-toista. Tiineiden hiehojen karkearehussa saisi olla energiaa noin 10 MJ kg/ ka. Lypsävien säilörehu lihottaa tiineitä hiehoja ja kuntoluokan nousun myötä herutuskauden syöntimaksimi heikkenee.

Kun tiineet hiehot ruokitaan sopivan kuitupitoisella karkearehulla, varmistetaan riittävän

hyvä syönti poikimisen jälkeen.

Ilman rehuanalyysejä ruokinnan tasapainoa on lähes mahdoton toteuttaa. Riittävästä valkuaisen saannista huolehditaan rehuanalyysin pohjalta tehdyllä ruokintasuunnitelmalla. Koko rehustuksen raakavalkuainen saa olla tässä vaiheessa 130 140 g/kg ka.

Sopivaa tiineiden hiehojen rehua saadaan, kun lypsylehmien säilörehun korjuusta on kulunut 1-2 viikkoa. Tällaista karkearehua voidaan antaa vapaasti ilman lihomisen riskiä. Jos karkearehu on energiapitoista ja sitä joudutaan rajoittamaan , ruokintapöydät ovat osan päivästä tyhjillään.

Myöhempään korjatun karkearehun lisäksi hiehoille annetaan valkuais- ja kivennäistäydennys sekä tarvittaessa vähän viljaa. Tällöin ruokinnassa on samoja rehuja mitä syötetään poikimisen jälkeen. Pötsin mikrobisto ja pieneliöstö sopeutuvat herutuskauden rehuihin.

Tunnutusajan ruokinta voidaan tällöin pitää hyvin maltillisena (1-2 kg/pv) verrattuna lehmien tunnutukseen.

Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala ProAgria huippuosaaja -lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi

8

maito

Tuotosseuranta – tiedoilla tuloksiin! dollisimman nopeasti Laskentakeskukseen. Maitomäärät ja pitoisuudet jalostuvat päivässä tai parissa monipuolisiksi raporteiksi, joita kannattaa pohdiskella huolellisesti sekä itsenäisesti että neuvojan kanssa yhteistyössä.

ulkoistaminen on hyvin yleistä, esimerkiksi Tanskassa teknikot hoitavat 90% robottitilojen koelypsyistä näytteenotosta tiedonsiirtoon. Yrittäjälle jää näin enemmän aikaa tietojen tulkintaan ja karjan hoitamiseen.

Yrittäjän itse tallentaessa tiedot ilmoitusviive on huomattavasti lyhyempi, kuin neuvojan Tietojen tehokkaampi tallentaessa. Tämä johtuu siitä, hyödyntäminen ettei tietoja perinteisesti toimikannattaa teta neuvojan tallennettavaksi Suomessa koelypsytietojen kuin joka toinen kuukausi tai ilmoitusviive (aika koelypsystä jopa harvemmin. Tallennuspalsiihen että tiedot ovat tietokan- veluun käytetyt rahat kannattaa nassa), on huolestuttavan pit- hyödyntää tehokkaammin. Kun kä (taulukot 2 ja 3). Esimerkik- tiedot lähtevät nopeasti tietosi Tanskassa ilmoitusviive on kantaan, joko itse naputeltuna Viivakoodipullojen skannausta Ezi-skannerilla. keskimäärin kolme päivää, kun tai tallentajan naputtelemana, Kuva: Anna-Riitta Leinonen.

Suomessa viive on 28 päivää. antavat raportit paljon enemtieto tulee monipuolistumaan Koelypsyistä saatava ajantasai- män. arkea ja tuloksen tekemistä. nen tietoisku jää saamatta, miKoelypsyistä saatava tieto on sisältäen mahdollisuuden mm. käli viive on näin pitkä. Tehty Tuotosseurannan erittäin tärkeää tilan toiminnan tiineystestaukseen, utaretulehtyö valuu hukkaan, eikä muutu kehittämisprojekti suunnittelun kannalta. Lisäksi dusbakteerien määritykseen lisä euroiksi maitotilissä. tiedot ovat pohjana useimmissa sekä tautimäärityksiin. UudisItäsuomalaiset maitoyrittäjät Kehitämme tuotosseurantaa, ProAgrian tarjoamissa palveluis- tamme myös raporttejamme, ovat hyvin aktiivisia koelypsy- jotta voisimme vastata entis- sa, mm. ruokinnan ohjauksessa. jolloin tiedon hyödyntäminen tietojen tallentajia. Esimerkik- tä paremmin asiakkaiden tar- Tuotosseurantatiedon keräämi- helpottuu. Tuotosseurannan tusi Pohjois-Karjalassa noin 76% peisiin. Kehittämisprojekti on sen ja siirtämisen sekä analy- lokset näkyvät entistä paremyrittäjistä tallentaa tiedot itse, käynnissä 2013 – 2014. Tavoit- soinnin on oltava helppoa ja min yrittäjän maitotilissä.

Jotta uudistukset palvelisivat kun koko maan keskiarvo on teemme on tarjota palveluja, vaivatonta, jotta tieto saadaan 60%. Maailmalla koelypsyjen jotka helpottavat maitoyrittäjän tehokkaasti käyttöön. Tulemme mahdollisimman hyvin maihyödyntämään uutta tekniik- toyrittäjiä, otan mielelläni vaskaa, mm. elektronisia maitomit- taan palautetta ja toiveita tuoKoko maa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo tareita ja viivakoodipulloja, uu- tosseurannan palveluista. distuvissa koelypsyn tekemistä 6870 425 985 395 tukevissa palveluissamme. Ta227 339 12 872 31733 11325 Projektipäällikkö voitteena on koelypsytietojen Heli Wahlroos ilmoitusviiveen lyhentäminen 33,1 30,3 32,2 27,5 ProAgria Keskusten Liitto alle viikkoon ja tietojen luotet8865 8979 9150 8842 050 365 6680 tavuuden parantaminen. Tuoheli.wahlroos@proagria.fi tosseurantanäytteestä saatava 3,39 3,33 3,39 3,39

Maitomääriin ja maidon pitoisuuksiin perustuva karjan seuranta on jo 115 -vuotias. Pitkäjänteinen työ näkyy suomalaisten karjojen tuloksissa. Karjan kehittäminen ja vertailutietojen hyödyntäminen onnistuvat vain, kun on käytettävissä riittävästi luotettavaa ja ajantasaista tietoa.

Taulukossa 1 on esitetty tuotosseurannan tuloksia vuodelta 2012 Itä-Suomesta ja vertailun vuoksi koko Suomesta. Koko maassa tuotosseurantaan kuuluu 84% lypsylehmistä. Vastaavat luvut ovat Pohjois-Karjalassa 77% , Etelä-Savossa 81% ja Pohjois-Savossa 86%. Itäisessä Suomessa maitoa lypsetään pienehköissä karjoissa hieman keskimääräistä enemmän. Lehmät tuottavat myös elinpäiviänsä kohden keskimääräistä enemmän maitoa, mikä kertoo mm. lehmien kestävyydestä.

Karjakohtaisten tuotosseurantatulokset ovat oiva apuväline tilan johtamisessa sekä eläinaineksen valinnassa. Oman karjan tilanteen tasalla pysymiseksi tulee koelypsyt tehdä säännöllisesti ja lähettää tiedot mahVuosi 2012 karjoja lehmiä lehmiä/karja maitoa kg/lehmä valkuais-% rasva-%

4,15

4,10

4,12

4,18

maitoa kg/lehmä/elinpäivä

12,0

12,2

12,3

12,6

Taulukko 1. Tuotosseurannan tuloksia vuodelta 2013 Koelypsytietojen viimeisin ilmoitusväline (04.2013)

Koko maa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Etelä-Savo

%

pv

%

pv

%

pv

%

pv

Ammu, tila tallentaa

38

21,8

37

22,1

54

23,1

37

22,4

Ammu, neuvoja tallentaa

35

39,8

11

55,8

27

37,8

29

45,7

ProTuotos Netti, tila tallentaa

22

22,3

38

20,5

18

20,6

25

19,2

Koelypsylomake

5

28,6

14

27,6

1

26,2

9

30,5

Taulukko 2. Koelypsyjen ilmoitusviiveet, viimeisen 12 kk keskiarvo

Koko maan tuse -karjat

Lypsykone (Tonkka)

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Etelä-Savo

% tiloista

pv

% tiloista

pv

% tiloista

pv

% tiloista

pv

kannukone

2

34

1

19,6

1

25,7

3

37,8

putkilypsy

63

27

69

25,4

75

27,0

70

27,2

asemalypsy

17

22

10

18,3

12

24,4

15

24,8

robotti

7

32

5

38,7

7

27,9

6

31,3

muu tai ei tietoa

11

32

15

27,7

5

24,7

6

46,2

Taulukko 3. Koelypsyjen ilmoitusviiveet lypsykoneittain, viimeisen 12 kk keskiarvo

Viivakoodipullojen skannausta lypsyrobotin tietokoneelle.

Kuva: Anna-Riitta Leinonen.

maito

9

Upeita lehmiä ja auringon paistetta Iskolan karjapäivässä

Karjapäivän pääosassa olivat totta kai lehmät, joita oli tultu katsomaan läheltä ja kaukaa.

Aurinkoisessa tapahtumassa riitti kävijöitä koko päiväksi. rimpia navettoja, joka otettiin käyttöön kaksi vuotta sitten. Lähes täynnä olevassa 8 lypsyrobotin navetassa märehtii karja, josta noin 60 % on ay-rotuisia ja 40% holsteinia. Eläimiä on hankittu ja jalostettu kaiken aikaa ja tuotanto on noussut kohisten käynnistyksen jälkeen.

Tuotos on tällä hetkellä 10 000 kilon paikkeilla lehmää kohJo edellispäivänä oli mahMyös Iskola Oy:n navetta ti. Maito noudetaan tilalta päidollista tutustua Pohjois-Savon eläinainekseen ja tuotantoon kiinnosti kävijöitä. Sisälle asti vittäin. Navetassa oli nyt noin tapahtuman kohdetiloilla. Mai- navettaan ei päässyt, mutta na- 530 lehmää, joista satakunta toTaito – hanke kuljetti paikalle vetan taakse oli avattu ovet ja ummessa. Poikimisia on jatkuisäntiä ja emäntiä Etelä-Savoa ja rajattu alue, josta navettaan vasti ja vasikoiden hoito viekin yhden henkilön työpanoksen.

Pohjois-Karjalaa myöten. Edel- pystyi tutustumaan.

Vierotetut vasikat kasvatetaan lispäivän tilavierailut puhuttivat Iskola Oy on Suomen suu- osakkaiden navetoissa poikivikvielä seuraavanakin päivänä ja si hiehoiksi.

Aurinkoinen ja tuulinen sää kehystivät Faban ja Pohjois-Savon karjakerhon järjestämää tapahtumaa Iskola Oy:n maitotilalla Sonkajärvellä, jonne väkeä tuli satamäärin eri puolilta Suomea. Tapahtuman juonsi savolaisen lupsakalla tyylillä Pertti Sirkka.

pääosassa olivat lehmät myös Iskolassa. Parikymmentä eläintä oli tuotu yleisön ihailtavaksi. Päivän aikana käytiin myös leikkimielinen Miss Iskola kisa, jonka voittajaksi yleisö äänesti Kansalan Heinän. Kisan ensimmäinen perintöprinsessa oli ASMO Hymy ja toisen perintöprinsessan tittelin sai K Helga.

Karjapäivässä oli totta kai myös erilaista tekemistä; eri yritysten ja organisaatioiden esittelypisteiden lisäksi Itämaidon, Faban, DeLavalin ja ProAgrian yhteispisteellä pääsi kokeilemaan osumatarkkuuttaan nännikumien heittelyssä. Neljällä osumalla sai valita palkinnon.

ProAgrian osastolla puhuttiin muun muassa tuotosseurannan kehittämisprojektista ja elektronisista maitomittareista sekä arvuuteltiin pilttipurkin sisältöä: paljonko väkirehua purkissa on kappalemääränä? Oikein vastanneiden kesken arvottiin Vasikasta huippulypsylehmäksi kirja, tosin arvontaan ei tarvinnut mennä, sillä oikeita vastauksia tuli tasan yksi. Oikea vastaus oli 321 kappaletta ja sen tiesi Raija Ryymin. Onnittelut voittajalle!

Teksti ja kuvat: Anna Liimatainen ProAgria Pohjois-Karjala Paula Moisanen ProAgria Pohjois-Savo Heli Wahlroos esitteli tuotosseurannan kehittämisprojektia sekä elektronisia maitomittareita ja viivakoodipulloja ProAgrian teltalla.

Markkinariskien hallinta maatilalla Maataloustuotteiden kysynnän ja tarjonnan muutokset maailmanmarkkinoilla aiheuttavat voimakkaita hintavaihteluita, joiden vaikutukset ulottuvat kotimaan markkinoille asti. Ottamalla markkinariskit hallintaan, maatilayrittäjä voi parantaa kannattavuutta.

Markkinariskien hallinta maatilalla -kirjan avulla: • opit seuraamaan ja tulkitsemaan satoennusteita, pörssejä ja termiinihintoja sekä muita keskeisiä maailmanmarkkinoiden tapahtumia, joilla voit ennakoida tulevia muutoksia • osaat optimoida myyntien ja hankintojen ajankohdan • voit vaikuttaa myyntituottoihin hinnansuojauskeinoilla, kuten futuureilla ja optioilla • tiedostat omien tuotantokustannusten merkityksen myyntipäätökselle • tiedät, mitä tulee ottaa huomioon sopimuksia tehtäessä.

ISBN 978-951-808-239-5 67.1 hinta 28 EUR Tilaukset osoitteesta: www.proagria.fi/julkaisut

Siemenkauppa jo käynnissä!

Valikoimassamme mm.

Ohrat ELMERIBOR ja WOLMARIBOR Kaurat AKSELIBOR ja VENLABOR Kysy edullisia toimituksiamme ympäri Savoa ja Pohjois-Karjalaa!

www.tilasiemen.fi

Pohjois-Karjalan Siemen Osmo Koponen p. 044 534 6914 osmo.koponen@tilasiemen.fi

10

maito

MaitoTaito hankkeessa alkaa loppusuora meistä talvikautta. Innostus ja uusien toimintatapojen etsiminen on leimannut koko toimintaa. Osallistujamäärät ovat yksi mittari keromaan, että ollaan oltu tässä ajassa mukana. Koulutuksiin osallistujien määrä on ollut ilahduttavan suuri, keväällä ylitettiin jo 1000 osallistujan raja. Kesällä on ollut myös isoja tapahtumia mm. Juvalla pidetty konetyönäytös, jossa osallistujia 180 henkilöä. Tässä lehdessä on juttu kesän tapahtumista.

Isot osallistujamäärät kertovat omaa kieltään. Itse tulkitsen, Uuden hankkeen että Itä-Suomen maitoyrittäjät syntysanat lausuttu ovat innostuneita kehittämään omaa yritystoimintaansa ja me Aika kuluu nopeasti, Maito- toimijat ollaan pystytty vastaaTaito hanketta aloiteltiin vuo- maan näihin kehittämistarpeiden 2011 lopulla. Nyt ollaan siin. Hankkeen ylimaakunnallikäynnistämässä hankkeen vii- suus on nähty myös yhtenä on-

nistumisen edellytyksenä. Kukin organisaatio on tuonut oman osaamisensa ja sidosryhmäsuhteet yhteiseen pöytään. Keskeistä on ollut myös hankkeen tekijäporukan innostunut ja myönteinen ote asioihin. Sidosryhmät ovat olleet merkittävässä roolissa hankkeen onnistumisen kannalta. He ovat osallistuneet ja tuoneet asiantuntemuksensa koulutusten suunnitteluun, markkinointiin ja toteutukseen.

Kaikki toimenpiteet on suunniteltu ja osin toteutettu yhdessä.

Laaja osaaminen on saatu muutettua käytännön toimiksi mm.

BM ryhmien, koulutusten teemapäivien ym. muodossa kussakin maakunnassa lähelle asiakasta.

Tulevalla tavikaudella on toimintaa runsaasti Itä-Suomen

alueella. Lähes kaikki talvikauden tapahtumat ovat koottuna tässä lehdessä. Tulossa on mm. talouteen liittyvää koulutusta, erilaisia benchmarking ryhmiä, mm. SixSigma, Letkeät lehmät, Ideoita ja tietoa ulkomailta - valkuaiskasvien tuotanto ja käyttö, kiimamessut, ulkomaan opintomatka jne. Hankkeen käytännön toiminta loppuu huhtikuun loppuun 2014 ja päätösseminaari on 10.4.2014. Seuratkaa tiedostusta, tervetuloa mukaan tuleviin tapahtumiin.

Tämä hanke on kallistumassa siis loppua kohti. Yrittäjien palautteen perusteella kehittämistyötä tarvitaan edelleen. Me toimijat ollaan myös innostuneita maitoyritysten kehittämisestä ja nähdään että maito on tulevaisuuden ala. Hankkeessa kehitet-

tyjä BM ryhmiä, koulutuksia ja toimintatapoja toteutetaan jatkossa osin ilman hankkeita.

Uuden maitohankkeen syntysanat on myös lausuttu. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa tarkkaan millainen uudesta hankkeesta tulee mutta raameja on aloitettu luomaan niin, että hanke tulee vastaamaan tulevaisuuden maitoyrittämisen kiperiin kysymyksiin. Rahoituskauden vaihtuminen tuo omat mutkansa uuden hankkeen suunnitteluun ja käynnistämiseen, mutta todennäköisesti uusi hanke voisi käynnistyä joskus 2015 alkuvuodesta.

Pekka Häkkinen MaitoTaito ProAgria Etelä-Savo

Uutta otetta kotieläintilan talouden hallintaan MaitoTaito -hankkeen talouskoulutuksista

www.tokki.fi

Talouden hallinta ja maatilan johtaminen ovat maatilan työsarkaa siinä missä lypsäminen tai peltotyöt. Etenkin sukupolvenvaihdos- ja investointitilanteissa talouden suunnittelu, analysointi ja seuranta vaativat erityistä otetta ja yleensä myös ulkopuolista apua. Minkä voi mitata, sitä voi parantaa, sanotaan. Tilan tiedoilla tehty kotieläintalouden tuotantokustannuslaskelma auttaa hahmottamaan maidon tuotannon ko-

konaiskustannukset ja jakamaan ne lehmää tai tuotettua maitolitraa kohden. Näin saadaan tietoa oman tilan tehokkuudesta ja löydetään tuotannosta niitä kohtia, joita muuttamalla on mahdollista vaikuttaa taloudellisen tuloksen parantamiseen. Talouden vuosisuunnittelu eli budjetointi, auttaa ennakoimaan maksuvalmiuden mahdolliset sudenkuopat vuoden kierrossa ja suunnittelemaan toimintaa, niin että kassassa riittää rahaa ympäri vuoden.

Tuotannon talouden pilkkominen osoittaa tuotantoon sitoutuvan kustannuserän ja helpottaa suhteuttamaan sen vaikutuksen kokonaisuuteen. Maatilan tuloksellisuus ja kilpailukyky koostuvat osaprosesseista esim. viljelyn, kotieläintalouden ja talouden suhteen. Yrittäjän tekemät päätökset ja valinnat näiden osa-alueiden suhteen vaikuttavat taloudelliseen menestymiseen.

Taloutensa tunteva yrittäjä pystyy ennakoimaan ja varau-

m a i t o 11

TalousTaito tumaan tulevaisuuteen ja muutoksiin. Jokapäiväinen arkinen aherrus voi sokeuttaa tilan hyödyntämättömille mahdollisuuksille, mutta myös ympärillä tapahtuville muutoksille, joita olisi hyvä ennakoida. Talouden ABC ja Talouden analysointi ovat MaitoTaito –hankkeen talouskoulutusosioita, joissa paneudutaan mm. oman tilan tuotantokustannuksien ja maksuvalmiuden laskentaan. Koulutuksesta saa konkreettiset laskentamallit talouden hallinnan peruslaskelmille ja se kirkastaa ajattelutapaa päivittäiseen tilan johtamiseen. Savonia Ammattikorkeakoulun maaseutualan kouluttajien asiantunteva mutta samalla käytännönläheinen lähestymistapa esimerkkeineen ja vinkkeineen tuo koulutukseen sellaista lisäarvoa, jonka osallistuja saa välittömästi hyödykseen. Kuten koulutuksen nimi ”Talouden ABC” antaa ymmärtää, liikkeelle lähdetään tavalla, johon riittää oma kiinnostus kehittää osaamista talousasioissa.

Perus atk-taidot riittävät tähän ohjattuun opiskeluun.

MaitoTaito -hankkeen keväällä 2013 järjestämä ylimaakunnallinen Talouden ABC –koulutus, keräsi mukaan 9 osallistujaa eri puolilta Etelä- ja Pohjois-Savoa sekä Pohjois-Karjalaa. Koulutukseen kuului neljän koulutuspäivän lisäksi kaksi tilakäyntipäivää. Ensimmäisellä tilakäynnillä käytiin läpi ProAgrian talousneuvojan kanssa tuotantokustannuslaskelmaa ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä.

Toiselle tilakäynnille räätälöitiin sisältö tilan tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Koulutus todettiin hyödylliseksi ja pienryhmän sisäinen ajatustenvaihto toi myös uusia näkökulmia ja vertailupohjaa tuotantoon. Aiemmin tänä talvena vastaava koulutus toteutettiin paikallisesti PohjoisSavossa, Iisalmessa.

Syksyllä 2013 MaitoTaito –hankkeen talouskoulutukset järjestetään alueellisesti kaikissa kolmessa hankemaakunnassa.

Talvikaudelle on tarjolla kaksi koulutusta. Talouden ABC, jolla lähdetään liikkeelle ja sitä seuraava Talouden analysointi.

Opiskelu tapahtuu 5-10 osallistujan pienryhmissä. Ensi talven talouskoulutuksesta kiinnostuneet voivat olla jo nyt yhteydessä alueensa talousneuvojiin, jolloin voimme lähteä suunnittelemaan ryhmien muodostamista paikallisesti.

Marjaana Olenius asiantuntija, talous ProAgria Pohjois-Karjala

– maatilayrityksen talouden ABC –pienryhmä

Ajattele suuresti, etene pienesti – teemapäivät parsinavettojen kunnostajille

31.10.2013 klo 9.00, Kitee Koulutuspäivät: 31.10., 1.11., 26.11. ja 27.11.

Tiedätkö paljonko maidon tuottaminen maksaa? Mihin maitotili hupenee?

Tule mukaan laskemaan maidon tuotantokustannuslaskelmaa.

Lisäksi koulutuksessa laaditaan kuukausikohtainen kassabudjettilaskelma ja perehdytään johtamisen työkaluihin.

Kurssilla hyödynnetään pienryhmän vahvuuksia - keskustelua, ajatusten ja näkemysten vaihtoa sekä sähköisiä työkaluja.

Koulutuksen hinta on 300,00 + alv., sisältäen neljä koulutuspäivää ja kaksi tilakäyntiä.

Pienryhmä kuuluu Maitotaito-hankkeen Päätöksillä parannuksia-opintokokonaisuuteen ja jokainen päivä kerryttää oppitunteja 6 x 45 min. Kurssipäivästä on mahdollista hakea MYEL-opintorahaa, mikäli muut edellytykset täyttyvät.

Osallistujilla on mahdollisuus yöpyä Kiteellä 1.ja 2. sekä 3. ja 4. koulutuspäivän väliset yöt. Ilmoita majoitustarpeesta ilmoittautumisen yhteydessä. Majoittuminen ei kuulu koulutuksen hintaan Lisätietoja ja ilmoittautumiset 30.9.2013 mennessä: Marjaana Olenius, p. 040 301 2433, marjaana.olenius@proagria.fi / Pia Takkunen, p. 040 301 2443, pia.takkunen@proagria.fi / www.ajuri.fi

Ajat ja paikat: 29.10. klo 9.00 - 14.30. Pohjois-Savo 30.10. klo 9.00 - 14.30. Pohjois-Karjala 31.10. klo 9.00 – 14.30. Etelä-Savo Helpota työtä ja paranna parsia, pienillä remonteilla lisää maitoa, tulosta ja hyvinvointia!

Ohjelmassa puhetta ja käytännön esimerkkejä korjauksista, taloudesta, rahoituksesta ja tulevaisuudesta. Maidolla on kysyntää, kunnostus kannattaa aloittaa nyt!

Teemapäivien jälkeen tarjolla parrenpielipäiviä käytännön ratkaisuista pienryhmissä. Ilmoittaudu mukaan ja etsi parhaat ratkaisut omaan navettaan.

Ilmoittautumiset www.laari.info, ajuri.fi ja www.proagria.fi/es Lisätietoja: Anna Liimatainen anna.liimatainen@proagria.fi tai puh. 040 301 2421 Pekka Häkkinen pekka.hakkinen@proagria.fi tai puh. 0400 381 432 Tarja Pirkkalainen tarja.pirkkalainen@proagria.fi tai puh 0400 347 143

TalousTaito

– talouden analysointi - pienryhmät 14.11.2013 klo 9.00-15.30 , Iisalmi, Savonia-amk Koulutuspäivät: 14.11., 15.11., 29.11. ja 12.12.

Osallistujien on mahdollisuus yöpyä Iisalmessa 1.ja 2. koulutuspäivän välinen yö. Ilmoita majoitustarpeesta ilmoittautumisen yhteydessä. Majoittuminen ei kuulu koulutuksen hintaan Ilmoittautumiset: www.laari.info tai pirjo.eronen@proagria.fi, puh. 020 747 3650 (klo 8-15).

Lisätietoja koulutuksesta antaa kurssivastaava Aukusti Pieviläinen, p. 040 187 0467.

21.11.2013 klo 9.00, Varkaus Koulutuspäivät: 21.11., 22.11., 28.11. ja 16.12.

Osallistujien on mahdollisuus yöpyä Varkaudessa 1.ja 2. koulutuspäivän välinen yö. Ilmoita majoitustarpeesta ilmoittautumisen yhteydessä. Majoittuminen ei kuulu koulutuksen hintaan.

Ilmoittautumiset: www.laari.info tai Marjo H Laitinen, ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 256 325 Lisätietoja koulutuksesta antaa kurssivastaava Arto Karila, p. 040 182 7162.

Mietityttääkö kustannusten nousu, maidon hinnan muutokset tai kiintiöiden poistuminen? Suunnitteletko investointia?

Tule mukaan Talouden analysointi -kurssille, jossa ajatukset muutetaan laskelmiksi.

Kurssilla tehdään maksuvalmiuslaskelma omalle tilalle, huomioiden kehittämissuunnitelmat ja investointitarpeet.

Kurssilla hyödynnetään pienryhmätoiminnan vahvuuksia keskustelua, ajatusten ja näkemysten vaihtoa sekä sähköisiä työkaluja.

Jokaisessa päivässä on mukana Savonia ammattikorkeakoulun opettaja ja ProAgrian asiantuntija.

Päivät alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo 15.30.

Koulutuksen hinta on 300,00 € + alv., sisältäen neljä koulutuspäivää ja yhden tilakäynnin Koulutus kuuluu MaitoTaito-hankkeen Päätöksillä parannuksia-opintokokonaisuuteen ja jokainen päivä kerryttää oppitunteja 6 x 45 min.

Kurssipäivästä on mahdollista hakea MYEL-opintorahaa, mikäli muut edellytykset täyttyvät.

Vasikat vahvoiksi Aika ja paikka: 26.11.2013 Iisalmi, Savonia-ammattikorkeakoulu Teemana vasikoiden hyvinvointi ja ruokinta.

Osallistuminen etäyhteyden avulla mahdollista joko kotoa tai ProAgrian toimistoilta Mikkelissä ja Joensuussa. Päivä on osallistujille maksuton.

Ilmoittautumiset www.laari.info Lisätietoja Paula Moisanen, 040 673 9465 paula.moisanen@proagria.fi

Ruokinnalla tulosta Aika ja paikka: 11.12.2013 Iisalmi, Savonia-ammattikorkeakoulu Teemana ruokinnan vaikutus tuotokseen.

Mistä koostuvat lehmän eväät?

Osallistuminen etäyhteyden avulla mahdollista joko kotoa tai ProAgrian toimistoilta Mikkelissä ja Joensuussa. Päivä on osallistujille maksuton.

Ilmoittautumiset www.laari.info Lisätietoja Paula Moisanen 040 673 9465 paula.moisanen@proagria.fi

Opintomatka Latviaan ja Liettuaan 10.2.2014 - 13.2.2014 Lähde mukaan MaitoTaito-hankkeen kevään opintomatkalle!

Matkalla tutustutaan Latvian ja Liettuan maidontuotantoon, sen kehittymisnäkymiin sekä niiden kehittämisorganisaatioihin ja vierailemme erikokoisilla maitotiloilla.

Ohjelma valmistuu lähiaikoina. Lennot ovat Kuopiosta ja Joensuusta, Mikkelistä on linja-autokuljetus Helsinkiin.

Ilmoittautumisia otetaan vastaan syyskuun lopulta alkaen.

Lisätietoja: Anna Liimatainen anna.liimatainen@proagria.fi tai puh. 040 301 2421 Pekka Häkkinen pekka.hakkinen@proagria.fi tai puh. 0400 381 432 Tarja Pirkkalainen tarja.pirkkalainen@proagria.fi tai puh 0400 347 143

12

maito MaitoTaito-hankkeen syyskauden 2013 tarjontaa:

Navettainvestointi mielessä,

Millaisen sitä tekisi? Mistä sen tietää miten ne laitteet ja systeemit oikein toimii..

Tule mukaan Oppimisnavettaan katsomaan, miten ne toimivat!

Ylimaakunnallinen MaitoTaito - hanke järjestää Oppimisnavetta- tilaisuuksia investointeja suunnitteleville maidontuottajille. Tarkoituksena on, että oppijat voivat työskennellä erilaisissa navetoissa, kokeilla erilaisia menetelmiä ja käytännön tekemisen kautta saada lisätietoa erilaisista navetoista, laitteista sekä ruokinta- ja lypsyjärjestelmistä. Tilakohteita on kaikkiaan 16 ja sijaitsee kolmen maakunnan alueella.

Pienryhmäpäivät marras- joulukuussa Oppimisnavetta- kohteeseen oppia hakemaan tulevat yrittäjät ovat tapaturmavakuutettuja, sillä kyseessä on hankkeen koulutukseen kuuluva opiskelu/työskentelytilanne.

Oppimisnavetta toimii pienryhmä-periaatteella. Kokonaisuus sisältää aloituspäivän, 5-7 oppimispäivää sekä yhteenvetopäivän. Kokonaisuus maksaa 200 euroa / tila + alv.

Ilmoittaudu oppijaksi, vielä ehdit mukaan!

ProAgria Pohjois-Karjala www.ajuri.fi tai kurssip. 040 301 2401 ProAgria Etelä-Savo www.proagria.fi/es tai Marjo Laitinen 020 747 3559 ProAgria Pohjois-Savo www.laari.info tai Pirjo Eronen p. 020 747 3650 Lisätietoja: ProAgria Pohjois-Karjala Anna Liimatainen anna.liimatainen@proagria.fi, puh. 040 301 2421 ProAgria Pohjois-Savo Paula Moisanen paula.moisanen@proagria.fi, puh. 040 673 9465 ProAgria Etelä-Savo Hanna Oravainen hanna.oravainen@proagria.fi puh. 040 186 5366

17.9. Savonlinna; 25.9. Pieksämäki: BM Jalosta jalokiviä – tiineytä timantteja 6 kokoontumista, osallistumismaksu 200 EUR + alv./tila.

Lisätietoja: Mervi Ukkonen, puh. 040 728 7263 24.9. Suonenjoki: Arjen johtaminen – koulutus 6 pv:n koulutuskokonaisuus. Osallistumismaksu 25 EUR/yritys/pv + alv (sis. koulutuksen, etätehtävien palautteen, tilakäynnin) Lisätietoja: Mervi Ukkonen, puh. 040 728 7263 26.9., 11.10., 24.10.

Kiimakoulu – pienryhmä Kitee Joensuun, Nurmeksen ja Kiteen –ryhmäpäivät auki 7.10. ja 14.10. Valiomaitoa, Kerimäki, Herttua 8.10. ja 16.10. Valiomaitoa, Mikkeli, Heimari 4.10. BM Ideoita ja tietoa ulkomailta valkuaiskasvien tuotanto ja käyttö, internet Muodostetaan ulkomaisia verkostoja viljelijöihin ja asiantuntijoihin. Edellytetään englanninkielen taitoa. 6-8 internettapaamista, osallistumismaksu 200 EUR + alv./tila.

Lisätietoja: Arja Nykänen, puh. 0400 429 089 15.10. ja 12.11. Välitilinpäätös –teemapäivä Osallistumismaksu 25 EUR + alv/tila. Lisätietoja: Petri Tunnila, puh. 040 533 6683 16.10. BM SPV tehty – mitäs sitten?, Mikkeli 6-7 kokoontumista + tilakäynti, osallistumismaksu 300 EUR + alv./tila.

Lisätietoja: Anna Sunio, puh. 043 824 9499 17.10. ja 18.10. BM Palkokasveilla omavaraisempaan valkuaistuotantoon, kokoontumispaikat tarkentuvat osallistujien mukaan 6 kokoontumista, osallistumismaksu 200 EUR + alv./tila.

Lisätietoja: Arja Nykänen, puh. 0400 429 089 Ajattele suuresti – etene pienesti, investointiteemapäivä, paikat tarkentuvat myöhemmin 29.10. Pohjois-Savo Lisätietoja : Tarja Pirkkalainen, p. 0400 347 143 30.10. Pohjois-Karjala Lisätietoja: Anna Liimatainen puh. 040 301 2421 31.10. Etelä-Savo Lisätietoja: Arto Karila, puh. 040 182 7162 29.10. Mäntyharju, 30.10. Savonlinna: BM Letkeät lehmät 4 kokoontumista, osallistumismaksu 200 EUR + alv./tila. Mahdollisuus osallistua erilli¬selle ryhmille räätälöidylle opintomatkalle.

Lisätietoja: Virpi Reinikainen, puh. 043 824 9500.

30.10. Oppimisnavetta, Siilinjärvi, ylimaakunnallinen aloituspäivä 6 kokoontumista, osallistumismaksu 200 EUR + alv./tila.

Etelä-Savo Lisätietoja: Hanna Oravainen, puh. 040 186 5366 Pohjois-Karjala Lisätietoja: Anna Liimatainen, puh. 040 301 2421 Pohjois-Savo Lisätietoja: Paula Moisanen, p. 040 673 9465 31.10. – 1.11. ja 26.11. – 27.11. Talouskoulu yhteistyössä Savonian kanssa, Kiteen ev. kansanopisto Lisätietoja Marjaana Olenius, puh.040 301 2433.

4.11.2013 Apepäivä Osallistumismaksu 25 EUR + alv/tila. Lisätietoja: Outi Kiesilä, puh. 0400 693 090.

5.-6.11. Varkaus: Arjen johtaminen – koulutus 6 pv:n koulutuskokonaisuus. Osallistumismaksu 25 EUR/yritys/pv + alv (sis. koulutuksen, etätehtävien palautteen, tilakäynnin) Lisätietoja: Mervi Ukkonen, puh. 040 728 7263 6.-7.11.2013, 11 .- 12.12.2013, 22.-23.1.2014, Arjen johtaminen – koulutus Pohjois-Karjala, paikka vielä avoin 14.11. BM Pientä pintaremonttia pihattoon, Juva 5 kokoontumista + tilakäynti, osallistumismaksu 200 EUR + alv./tila.

Lisätietoja: Päivi Hulkkonen, puh. 043 824 9501 19.11. SixSigma - pienryhmä, Mikkeli Lisätietoja: Mervi Ukkonen, puh. 040 728 7263 21.–22.11., 28.11. ja 16.12. Talouden analysointi, Varkaus Lisätietoja: Arto Karila, puh. 040 182 7162 ja Petri Tunnila, puh. 040 533 6683 26.11. Vahvat vasikat - teemapäivä, Iisalmi Savonia amk, sähköinen osallistuminen Etelä-Savo: Lisätietoja: Mervi Ukkonen, puh.

040 728 7263 Pohjois-Karjala: Lisätietoja: Minna Norismaa, p. 040 301 2431 Pohjois-Savo Lisätietoja: Paula Moisanen, p. 040 673 9465 11.12. Ruokinnalla tulosta – teemapäivä, ylimaakunnallinen, Iisalmi Savonia amk Etelä-Savo Lisätietoja: Mervi Ukkonen, puh. 040 728 7263 Pohjois-Karjala Lisätietoja: Minna Norismaa, p. 040 301 2431 Pohjois-Savo Lisätietoja: Paula Moisanen, p. 040 673 9465 19.-20.2.2014 Kiimamessut, Pohjois-Savo, paikka avoin Etelä-Savo Lisätietoja: Mervi Ukkonen, puh. 040 728 7263 Pohjois-Karjala: Lisätietoja: Anna Liimatainen puh. 040 301 2421 Pohjois-Savo Lisätietoja: Paula Moisanen, p. 040 673 9465 5.12. Maatilan yhtiöittäminen, Juva 25 EUR + alv/tila Lisätietoja: Arto Karila, puh.

040 182 7162

Vuoden 2014 tarjontaa: ULKOMAAN OPINTOMATKA LATVIAAN JA LIETTUAAN, 10.–13.2.2014 yhteismarkkinointi hankemaakuntien kanssa 19.-20.2.2014 Kiimamessut, Pohjois-Savo, paikka avoin Etelä-Savo Lisätietoja: Mervi Ukkonen, puh. 040 728 7263 Pohjois-Karjala: Lisätietoja: Anna Liimatainen puh. 040 301 2421 Pohjois-Savo Lisätietoja: Paula Moisanen, p. 040 673 9465 Ilmoittautumiset MaitoTaito – hankkeen tapahtumiin: Etelä-Savo: marjo.h.laitinen@proagria.fi tai puh.

0400 261 094 Pohjois-Karjala: http://eduksi.pkky.fi/ajuri/ tai puh 040 301 2401 Pohjois-Savo: laari.info tai pirjo.eronen@proagria.fi puh. 020 747 3650 (klo 8-15).

MaitoTaito hankesivut: www.proagria.fi/maitotaito

p e l t o j a k a s v i 13 Pellot, kasvit ja koneet kiinnostivat kesän tapahtumissa

ProAgria Etelä-Savo järjesti yhteistyökumppaneidensa kanssa runsaasti tapahtumia tänä kesänä. Uudet ja ihan perinteisetkin kasvit kiinnostivat viljelijöitä. Konetyönäytös Juvalla veti ennätysmäärän yleisöä ja Viroon järjestetty palkokasviaiheinen matka herätti monenlaisia ajatuksia.

Pellon pientareilla nähtiin uutta ja vanhaa Kesäkuun alussa tutustuttiin säilörehunurmiin ja tutkittiin niiden lajeja ja lajikkeita sekä kasvutiheyksiä. Monipuolisilla seoksilla, joissa on useita kasveja ja jopa useita eri lajikkeita samoista kasveista, saadaan tiheitä nurmia, jotka tuottavat hyvin eikä rikkakasveille jää aukkoja vallattavaksi. Apiloilla saadaan nurmiin lisää kasvuaikaa ja lannoitesäästöjä ja rehun syöntikin kasvaa. Valkoapila täyttää nurmen aukkokohdat mukavasti.

Tämän kesän pellonpiennarpäivien erityisaiheena oli maan rakenteen havainnoiminen. Lapiotestin avulla paljastuivat pellon tiivistyneet kohdat. Usein tiivistyminen näkyy jo kasvustossa, mutta joskus se tulee yllätyksenäkin, kun maata kaivaa.

Hyvin kasvavan nurmen juuristo on hyvä maan rakenteen parantaja. Apiloiden typpinystyrätkin tulivat tutuiksi ja niiden typensidontaa havainnoitiin niiden vaaleanpunaisesta väristä.

Selvästi oli myös havaittavissa, että multavissa maissa kasvukunto ja rakenne oli yleensä hyvä.

Rypsin viljely on Etelä-Savossa kasvamaan päin ja erityisesti syysrypsi tuottaa hyviä satoja, jos talvehtiminen on onnistunut. Kevätrypsiä on kokeiltu myös nurmen suojakasvina, jolloin rapsikuoriaisen luontaiset viholliset talvehtivat paremmin.

Hernettä viljellään puitavaksi

sä karjanlannalla ja satovuosina joko ei lannoiteta lainkaan tai vähäisellä typpimäärällä, koska luotetaan apiloiden kasvuun ja typensidontaan.

Viron Holstein –rotuisten lehmien keskituotos vierailemillamme tiloilla oli 8 800 – 9 900 kg ja tähän päästiin palkokasvipitoisiin nurmirehuihin pohjautuvalla ruokinnalla. Lisänä käytettiin viljaa ja osalla tiloja tilan omaa viljelemää rypsiä, joka syötettiin lehmille kokonaan öljy mukaan lukien.

Konekanta näillä tiloilla oli Hyvärakenteisessa maassa on suhteellisen uutta ja tehokasta. pyöreät murut.

Erityisesti huomiotamme kiinnittivät karjarakennukset, jotka olivat edullisesti puusta rakennettuja kylmäpihattoja myös maitotiloilla.

Nurmipaakut hajoavat tehokkailla koneilla.

Kuusikun koeasemalla tutustuimme erilaisiin palkokasviviljojen kanssa seoksena, mutNäytöksessä olivat edustet- lajeihin. Maissi tuntui olevan ta yhä enenevässä määrin myös tuina myös kultivaattorit. Kul- kiinnostuksen kohteena koetoikokoviljasäilörehuissa. Tällöin tivaattoreiden terät rikkoivat minnassa. Kokeissa testattiin Viherneeksi valitaan vihantare- nurmen hyvin. Kultivaattoreilla roon parhaiten sopivia maissilahuherne, joka tuottaa runsaasti pystyttiin tekemään myös ryp- jikkeita sekä seosviljelyä härkämassaa. Tänä kesänä kasvustot sikylvöksen harjuun veto, joka pavun kanssa rehun valkuaispituottivatkin hyvin ja seuraavas- varmistaa sen talvehtimista. Sa- toisuuden kohottamiseksi.

Tapahtumat järjestivät ProAgsa lehdessä kerrotaan näiden mantyylistä harjuun vetoa käykasvustojen sadon määrästä ja tetään myös syysrukiin viljelys- ria Etelä-Savon hankkeet MaitoTaito ja Lihatilan skarppiohjellaadusta enemmän. Uusin kek- sä. sintö on viljellä hernettä sinapin Jankkuroinnissa pyrittiin 40 ma, Ruralia-instituutin Luomulkanssa, joka on hyvä viherlan- senttimetrin työsyvyyteen, joka la etumatkaa Etelä-Savolle hannoitusseos. lähes saavutettiinkin kivisellä ke sekä MTT:n EKOkas-hanke.

Uusimpana tulokkaana kasvi- moreenipellolla, kun tarpeek- Kaikkien kesän tapahtumien rintamalla on maanmuokkaus- si konetta säädettiin. Kiviä täl- raportit löytyvät mm. MaitoTaiPaksu juuri varmistaa retikka, jota käytetään maan ra- löin kuitenkin alkoi jo nousta to-hankkeen nettisivuilta www. syysrypsin talvehtimisen ja kenteen parantamiseen. Retikan pintaan. Nurmi kannattaa jank- proagria.fi/maitotaito hyvän sadon. paksu juuri tunkeutuu syväl- kuroida mielellään jo heti nurArja Nykänen ja le. Talvella kasvi kuolee ja jät- men niiton jälkeen, jotta nurmiPäivi Hulkkonen tää suuria reikiä maahan. Myös kasvien juuret ehtivät stabiloida ProAgria Etelä-Savo kasvimassan määrä on suuri ja maan löysempää rakennetta.

Lihatilan Skarppiohjelma näin pellon multavuus lisäänKuten aina koneiden kanssa -hanke tyy. työskennellessä, yllätyksiä voi sattua. Pariin koneeseen saatiin remonttiakin aikaan ja muun Työnäytös nurmen muassa lannan tarkkuuslevittimuokkaukseen men työnäytöstä ei nähty.

Juvalla Wehmaan kartanon pellolla pidettiin heinäkuussa Apilat yleisesti käytössä konetyönäytöspäivä, jossa ha- Virossa vainnollistettiin peltojen muokkaamista kylvökuntoon moniHeinäkuun loppupuolella vuotisen nurmen jälkeen. Pai- teimme opintomatkan maito- ja kallaolijat saivat esitykset nur- lihatiloille kaakkoiseen Viroon. men päättömuokkauksesta ja Tavoitteena oli tutustua tuotanmekaanisesta rikkakasvien tor- totapoihin, joissa palkokasvit junnasta. Koneita esittelivät ovat vahvasti mukana viljelyssä joko viljelijät ja urakoitsijat itse ja ruokinnassa, jolloin valkuaisValkoapilaa virolaisessa laitumessa. tai niiden valmistajat. Kiinnos- tuotanto on edullista. tuneita tuottajia oli paikalle saaApilat ovat Virossa yleisesti punut yli 180 henkilöä. käytössä nurmissa. Puna-apilaa Työnäytöksessä valmistettiin käytetään säilörehunurmissa ja kolmannen vuoden apilanurmi- valkoapilaa laitumissa. Alsikeapeltoa syysrypsin kylvöä varten. pila siellä ei tunnu menestyvän.

Nurmesta oli korjattu yksi sato Englanninraiheinä on yleisin kesäkuun alkupuolella. Apilaa heinä seoksissa, mutta myös tioli nurmessa vielä runsaasti ja moteitä käytetään, kuten myös vain vähän juolavehnää. ruokonataa ja jonkin verran Nurmi rikottiin lautasmuok- myös koiranheinää. Sinimailaskaimilla, joita oli esittelyssä nel- ta on sille sopivilla pelloilla eli jä erilaista. Tärkeä havainto oli, vettä hyvin läpäisevillä kivenmuokkainten työn jälkeen vai- näismailla. kuttavat syvyyden säädöt sekä Nurmet perustetaan pääasiasajonopeus, joihin kannattaa sa ilman suojakasvia. Lannoitus Maissia ja härkäpapua vuororiveissä Kuusikun koeasemalla. kiinnittää huomiota. tehdään perustamisen yhteydes-

14

pelto ja kasvi

Miten nurmi selviää ilmastonmuutoksesta?

Terve ja tuottava nurmi odottaa keväällä hangen alla lumien sulamista ja lähtee kasvuun heti, kun tilaisuus koittaa. Tiheä kasvusto pystyy hyödyntämään auringonvaloa ja ravinteita tehokkaasti. Ilmastonmuutos uhkaa erityisesti nurmia, koska pohjoisiin olosuhteisiin jalostettu timotei ja nurminata kärsivät lämpimistä ja märistä, pahimmillaan vuodenvaihteeseen jatkuvista syksyistä. ”Tulisi vaan ilmastonmuutos, mukavahan se on kun ilmat lämpenee.” miettii kadunmies, mutta pohjoisille nurmikasveille pitkä, lämmin syksy ja sitä seuraava pakkasjakso saattavat olla tuhoisa yhdistelmä. Nurmen karaistuminen talven varalle riippuu päivänpituuden lyhenemisen lisäksi kylmistä yölämpötiloista. Jos karaistuminen jää heikoksi, versoja kuolee talven aikana ja kasvusto harvenee.

Toisin sanoen seuraavan kesän sadon määrä ja laatu kärsivät.

ja yleistyy edelleen, kun kasvukausi pitenee. Syksyn korjuuolosuhteet vaihtelevat, joten Ilmastonmuutoksen globaalis- peltojen kantavuus ja tiivistymita etenemisestä on tehty monia nen aiheuttavat ongelmia kolmalleja ja sääolosuhteiden alu- mannen sadon hyödyntämiseleellistakin muuttumista osataan le. Lannoitteiden jako eri satojo ennakoida. Skenaarioiden jen välillä muuttuu korjuukauperusteella voidaan pian arvioi- den pidentyessä, koska määda miten erilaiset viljelymene- rällisesti suurempi kolmas sato telmät ja kasvilajit tai lajikkeet tarvitsee osansa lannoitteista. tulevat sopeutumaan muuttu- Mitä myöhäisemmäksi viimeivaan ilmastoon. Koska tavalli- nen lannoitus jää, sitä suurempi simpien nurmikasvilajikkeiden on riski että talvehtiminen vaatalvehtiminen saattaa uusissa rantuu, kun kasvu jatkuu liian olosuhteissa vaarantua, kannat- pitkälle syksyyn. Myös ravinnetaa harkita kasvilajiston moni- huuhtoumien riski kasvaa.

Kevään ja kesän kuumat ja puolistamista yhtenä vaihtoehtona vähentää talvituhoriskiä. kuivat jaksot yleistyvät, mikä Toisin sanoen kaikkia munia ei haittaa nurmen sadonmuodoskannata laittaa samaan koriin. tusta ja ravinteiden hyödyntäNurmiviljelyn kannalta monita- mistä. Kuivuusstressi muuttaa hoisen ilmasto-ongelman ulot- kasvin aineenvaihduntaa ja ratuvuuksia ja ratkaisumahdolli- vinnesisältöä sekä sulavuutta. suuksia selvitetään MTT Maa- Tämä asettaa vaatimuksia lannoituksen ja niittoaikojen jousningalla tulevina vuosina.

Kolmen niiton systeemi on tavuudelle. Muuttuvien talvien monella tilalla jo nyt käytössä aikana nurmi joutuu kestämään

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI

LUOMULLA ETUMATKAA ETELÄ-SAVOLLE-HANKE

TULE OPISKELEMAAN LUOMUMAATALOUTTA JA -ELINTARVIKEALAA RIKKAKASVIEN HALLINTA – KURSSI 16.10.–18.12.2013, MIKKELI Verkkokokouksia hyödyntävällä kurssilla perehdytään eri viljelytekniikoiden vaikutukseen rikkakasvien torjuntaan ilman kemikaaleja sekä laaditaan tilakohtainen rikkakasvien hallintasuunnitelma omalle tilalle.

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHOITOON TUKEA KASVILÄÄKINNÄSTÄ, MIKKELI Kasvilääkinnän perusteet ja rohdosten mahdollisuudet, 8.10.2013 Eläinten terveyttä edistävät kasvit pelloilla ja laitumilla, 29.10.2013 Hinta kaksi päivää 120 €, yksi päivä 70 € LUOMUSIANLIHAA JA LUOMUMUNIA PAIKALLISMARKKINOILLE Sikojen luonnonmukainen ja lajinmukainen hoito, 2 päivää, 21.-22.11.2013, Pieksämäki Luomukananmunien tuotanto pienkanalassa, 2 päivää, 28.-29.11.2013, Mikkeli Hinta 120 € / 2-päiväinen kurssi LUOMUJATKOJALOSTUSVALMENNUS Luomujatkojalostuksen toteuttamisen monet mahdollisuudet – yritysesimerkkejä, lokakuun loppu

nopeina vaihteluina suojasäitä, talvisateita ja kovia pakkasia, tulvia ja jäälinssejä eli erittäin kylmiä ja hapettomia olosuhteita. Valaistusolosuhteet vaihtelevat entistä enemmän hangen paksuudesta riippuen. Samalla nurmen pitää pystyä puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan ja pitää aineenvaihdunta käynnissä hengissä säilyäkseen.

Esimerkiksi jääpolte tappaa versoja, koska jään alle muodostuu hapeton tila ja jää johtaa kylmää sen sijaan että lumen tapaan eristäisi siltä. Talvesta selviytyminen on rankkaa puuhaa ja nurmikasvien karaistuminen talven varalle sisältääkin monimutkaisen yhdistelmän erilaisia aineenvaihdunnallisia muutoksia.

lin vuorokausivaihtelun mukaan. Lisäksi voidaan säätää sademäärää, valaistusta ja ilman kaasukoostumusta tulevaisuuden ilmasto-oloja vastaavasti.

Kaasutiiviiseen tutkimushuoneeseen asennetaan maanäytepöytiä, joiden päällä peltonurmesta höylätyt maakaistaleet voidaan käsitellä, lumettaa ja sulattaa halutulla tavalla, simuloiden esimerkiksi tulevaisuuden talvisateita tai uusia lannoituskäytäntöjä erilaisissa ympäristöolosuhteissa.

Laitteella voidaan turvallisesti testata ravinnekuormitusta vähentäviä fosforinsieppaajia, joiden käyttö suoraan pelloilla olisi riskialtista. Pakkashuoneeseen tulee myös säteily- ja valaistussäätö, jolla voidaan vaikuttaa kasvien karaistumisoloihin eli uusien lajien ja lajikkeiSIMU avuksi den talvenkestävyyden selvittäennakointiin minen on mahdollista.

Menetelmä soveltuu hyvin Uusi tekniikka auttaa ennakoimaan kasvien selviämistä myös Savonia AMK:n opetusja nurmien ravinnekuormitusta käyttöön, koska se on käytänmuuttuvissa olosuhteissa. Tut- nönläheinen ja nopea. Laitteiskijoiden innovoima ilmaston- to tukee Pohjois-Savon vahvaa muutoksen vaikutuksia selvit- alueellista vesiosaamisen kestävä pintavaluntasimulaattori kittymää ja lisää vesiensuojeeli SIMU-laitteisto rakennetaan luun liittyviä koulutustoimintoja vuoden 2014 aikana MTT Maa- sekä edellytyksiä uusien vesienningalle yhteistyössä Savonia suojelumenetelmien kehittämiAMK:n kanssa. SIMU on saa- seen. Näillä on merkittäviä ponut EAKR-rahoituspäätöksen sitiivisia vaikutuksia ympäristön Pohjois-Savon Liitolta ja yhdes- tilaan sekä Pohjois-Savossa että sä MTT:n rahoituksen kanssa koko Suomessa. hankkeen budjetti ylittää 200 Kirsi Saarijärvi 000 euroa.

FT erikoistutkija SIMU on huoneenkokoinen MTT Maaninka eristetty kammio, jossa on mahdollista säätää lämpötilaa +10 ja -20 asteen välillä normaaJA S- Ä I EH U N N R A V E IS N J K I IKO PA ER K A M

Kun tilaat 1 000 kg rakeisia kivennäisiä ja erikoisrehuja tai 2 000 kg jauheisia kivennäisiä kerralla

VAIHTOEHTOJA MARJOJEN EKOLOGISEEN KASVINSUOJELUUN, MARRASKUU 2013, 3 PV, MIKKELI Yleiskuva marjojen kasvinsuojelusta sekä erityisesti mansikan ja herukan tuholaisten ja tautien hallinta.

Kaupan päälle Defa SmartCharge -akkulaturi

LUOMUTUOTANNON PERUSKURSSI 7.11.–5.12.2013, JUVA Yhteiset päivät: to 7.11., pe 15.11., pe 15.11., ma 18.11., ma 25.11., to 5.12.2013 Täydentävät päivät: kotieläinpäivä ma 2.12.2013, puutarhapäivä helmikuussa 2014.

Peltoviljely ja kotieläintuotanto. Luomusopimuksen hakuun soveltuva koulutus.

– maailman helppokäyttöisin (Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 €:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä ja erikoisrehuissa tai 20 €:n alennus tonnilta jauheisissa kivennäisissä.)

Lisätietoja kursseista ja ilmoittautuminen http://www.luomu.fi/tietopankki/luomulla-etumatkaa-etela-savolle-valmennusohjelma/ Jukka Rajala, 044 3032210, jukka.rajala@helsinki.fi (Rikkakasvien hallinta-kurssi) Brita Suokas, 050 318 0252, brita.suokas@helsinki.fi (Kotieläin- ja jatkojalostuskurssit) Ritva Mynttinen, 044 590 6832, ritva.mynttinen@helsinki.fi (Puutarhakurssit) Järjestäjä Luomulla Etumatkaa Etelä-Savolle -hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, yhteistyössä ProAgria Etelä-Savon kanssa

Kätevä, tyylikäs, pieni ja älykäs Lataa esim. auton, ruohonleikkurin, veneen tai kelkan akun todella helposti.

Lisätiedot kampanjasta www.kinnusenmylly.fi

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

Kampanja voimassa 1.9.–31.10.

Myynti: maatalouskaupat

p e l t o j a k a s v i 15 Nurmikasvien niittoajat vaikuttavat 2. ja 3. satoon sekä talvehtimiseen Kesän 2013 ensimmäisen sadon nopea kehittyminen ja paikoin jopa puoleen jäänyt satotaso lisäsi kolmen nurmisadon korjuutarvetta Itä-Suomessa.

Myös valkuaisrehun hinnan nousu on lisännyt mielenkiintoa kolmen nurmisadon korjuuseen. Koska Itä-Suomessa ollaan enemmän kahden ja puolen nurmisadon alueella kuin kolmen, vaatii kolmen hyvän nurmisadon tuottaminen enemmän tarkkuutta.

Hiilihydraattivarastot ja kärkikasvupisteen sijainti vaikuttavat jälkikasvuun Niiton jälkeisen kasvun nopeuteen vaikuttavat hiilihydraattivarastot ja kasvupisteen säilyminen niitossa. Kasvupiste sijaitsee verson kärjessä ja nousee korrenkasvuvaiheessa välikasvun myötä latvaan, siksi jälkikasvun on käynnistyttävä sivuversoista. Jos niitto tehdään korrenkasvun alkuvaiheessa, on kärkikasvupiste noussut osin latvaan, mutta sivuversot ovat vielä kehittymättömiä. Timotein varastohiilihydraattien taso on tässä vaiheessa alhaisin ja samalla sivuversojen muodostuminen on kesken. Jälkikasvu käynnistyy tässä tapauksessa erittäin hitaasti.

Hyvin aikaisella laidunasteella tehdyssä niitossa, jossa vain lehdet niitetään, verson kasvupiste säästyy. Tällöin kasvu käynnistyy heti uudelleen ja korsi sekä tähkä muodostuvat jälkisadossa nopeasti. Sivuversot muodostuvat vasta tähkälletulon alussa, kun korrenkasvu on päättynyt. Siksi toisen sadon kasvuun lähtö on nopeinta kun ensimmäinen sato korjataan tähkäasteella. Näin valmiit sivuversot pääsevät aloittamaan jälkikasvun nopeasti. Myöhäisessä korjuussa ensimmäinen sato on määrällisesti hyvä, mutta sadon sulavuus on heikentynyt selvästi.

Ruoko- ja nurminata, koiranheinä ja englanninraiheinä säilyttävät suurelta osin kasvupisteensä ensimmäisessä niitossa, mutta timotei ja rehukattara eivät. Näillä kasvu alkaa lähes kokonaan uusista sivusilmuista ja siksi jälkikasvu alkaa natoja hitaammin. Etelän- ja pohjoisen tyypin lajikkeilla on kuitenkin eroa erityisesti kun korjataan kolme satoa. Eteläistä tyyppiä edustava Grinstad versoutuu hyvin ja antaa määrällisesti hyvän toisen ja kolmannen sadon kun taas pohjoista tyyppiä edustava Iki ei. Tämä johtuu sii-

tä että pohjoinen tyyppi aloittaa jo hiilihydraattien kerryttämisen talven varalle. Kasveilla, joilla hiilihydraattivarastoina toimivat lehdet, on niitto tehtävä korkeaan sänkeen, jotta riittävä määrä hiilihydraattivarastoa jää jäljelle lehtiin uusien versojen ja lehtien kasvua varten. Tällainen nurmikasvilaji on Suomessa vielä vähän viljelty keltamaite.

Vasta syksyllä se aloittaa varastohiilihydraattien kerryttämisen juureen. Sinimailasella hiilihydraattivarastona toimii juuri, johon varastohiilihydraatteja alkaa kertyä kun sinimailasen korkeus on 13-17 cm. Koiranheinällä ja timoteilla varastona toimii verson tyvi, idänkattaralla juurakko ja valkoapilalla rönsyt.

Talveen valmistautuminen on monivaiheinen tapahtuma Talvehtiminen on tärkeä nurmikasvien tiheyteen ja satovuosien sadon määrään vaikuttava tekijä. Se vaihtelee nurmikasvilajien ja lajikkeiden kesken suuresti. Talvenkestävyyden osatekijät ovat erilaisten ympäristöstä johtuvien stressitekijöiden sieto: kylmän, jäätymisen, tulvan, hapenpuutteen, jääpoltteen sekä rousteen, eli juuria katkovan maan jäätymisen, sieto. Kasvin tulee kestää kasvitauteja sekä sopeuttaa energiataloutensa syksyn ja talven vaatimuksiin.

Karaistuminen on tapahtumasarja, joka johtaa talviaikaiseen lepotilaan. Suomen oloissa talven lepokauteen kuuluu lämpimämpiä jaksoja. Lämpimät jaksot voivat purkaa lepotilan.

Näin käy helposti mantereisista oloista tuoduilla kasveilla.

Valo ja lämpö vaikuttavat eri kasvilajeihin eri tavoin Talveentumiseen kuuluvat niin lepotilaan siirtyminen kuin kylmään karaistuminen. Talveentumisen käynnistää monesti lyhenevä päivä, mutta joillakin kasveilla talveentumiseen vaikuttaa lämpötila tai toisilla kasveilla sekä päivänpituus, että lämpötila. Timoteilla päivänpituus ohjaa vararavinnon kertymistä ja purkua. Lyhyt päivä, siis loppukesä, ohjaa hiilihydraatteja ja typpeä varastoon kasvin tyveen kun pitkä päivä, eli keskikesä, purkaa varastoja.

Heinäkasveista timotein talvehtii meillä parhaiten, sillä päivän lyheneminen käynnistää sen varastohiilihydraattien kertymisen.

Joillakin nurmikasveilla, jotka ovat sopeutuneet lyhyeen päi-

vään, ei päivän lyheneminen käynnistä talveen valmistautumista, tähän ryhmään kuuluvat raiheinät. Joillakin heinillä voi hyvä versoutumiskyky korvata heikkoa talvehtimista. Näihin lajeihin kuuluvat rainata sekä jotkut englanninraiheinälajikkeet.

Talvehtimisen turvaavan energiavarojen ja lepotilan lisäksi Suomessa viljeltävät heinät tarvitsevat hyvän kylmänkestävyyden. Kasveilla on erilaisia menetelmiä, joilla ne kestävät kylmyyttä. Pakkasvauriot johtuvat jään muodostuksesta kasvin sisälle, ei siis varsinaisesta pakkasesta. Jää rikkoo solukoita ja aiheuttaa kasvin kuivumisen.

Kasveilla on kaksi tapaa kestää kylmää: Jäätymisen sietäminen ja jäätymisen estäminen. Jäätymisen sietäminen on kylmänkestävyyden yleisin muoto. Karaistuneet solukalvot läpäisevät hyvin vettä, joka siirtyy hallitusti solun ulkopuolelle jäätymiskeskuksiin, jossa jää ei vaurioita soluja. Lauhtumisen aikana vettä virtaa takaisin. Heinät kuuluvat jäätymistä sietäviin kasveihin. Sekä kasvu, että kylmään karaistuminen ovat aktiivisia, energiaa vaativia tapahtumia.

Voimakkaan kasvun vaatimat energiavarat sulkevat pois karaistumisen ja päinvastoin. Suomen oloissa englanninraeheinä onkin pääsääntöisesti yksivuotinen kasvi vaikka muualla Euroopassa sitä viljellään monivuotisena.

Karaistuminen jakautuu kahteen vaiheeseen. Lämpimässä tapahtuvassa ensimmäisessä vaiheessa varastoidaan rasvoja ja hiilihydraatteja. Toinen vaihe käynnistyy yöpakkasten myötä ja siinä solukalvoissa ja elimissä tapahtuu rakenteellisia muutoksia ja fruktaani pilkkoutuu liukoisiksi sokereiksi. Karaistumisen toisessa vaiheessa tarvitaan ensimmäisen vaiheen energiavaroja. Hoitotoimilla, kuten niitolla, on siksi vaikutusta meillä hyvin talvehtivien heinälajien kylmänkestävyyteen ja talvehtimiseen. Kolmen nurmisadon korjuu voi siksi joinakin talvina, jolloin talvi tulee nopeasti ja talvilämpötilat sahaavat, heikentää nurmien talvehtimista.

Tällaisen talven jälkeen nurmen täydennyskylvö keväällä palauttaa nurmen tuottokyvyn jälkisadoissa ennalleen.

Arja Mustonen Nurmiviljelyn erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

16

pelto ja kasvi

Pellonpientareella ja navetoissa nähtyä

Oikealla emäntä Vuokko Tanskanen kertoo herne-vehnäkasvustosta.

Pellot Tuottamaan- hankkeen tilakokeessa kokeiltiin Rocket-herneen ja vehnän seoskasvustoa.

Pohjois-Karjalassa järjestettiin hankkeiden yhteistyönä pellonpiennartilaisuuksia elokuussa Polvijärvellä ja Ylä-Karjalassa. Mukana olivat maitopuolen hankkeet MaitoTaito ja Maitoa

markkinoille, ympäristöhanke RAE sekä peltopuolen Pellot Tuottamaan- hanke. Tarkoituksena oli tutustua uusiin ratkaisuihin niin navettainvestoinneissa kuin pelloilla. Vahvana

teemana olivat ympäristöasiat sekä valkuaiskasvit.

Polvijärvellä tutustuimme Kimmo Hyttisen verhoseinäiseen luomuemolehmäpihattoon. Pihatossa on hiekkapedit

Aika ottaa näytteitä?

Kortelaisten navetta valmistuu vauhdilla paikallisten rakennusmiesten voimin. ja kuivikkeena käytetään hiekkaa sekä käytävillä olkea. Käytetty hiekka ja lanta levitetään peltoon ja se toimii maanparannusaineena jäykillä hiesumailla. Emot ja hiehot toimivat maisemanhoitajina laiduntaen Höytiäisen rantamaisemia ja pihapiirin metsälaitumia. RAEhankkeesta Päivi Jokinen kertoi metsälaitumien ja rantaniittyjen hoidosta.

Polvijärvellä vierailimme myös Vuokko ja Lauri Tanskasen maitotilalla, jossa on suunnitteilla eläintilojen rakentaminen luomuehdot täyttäviksi. Ti-

lalla on erilaisia valkuaiskasvien seoskasvustoja luomukarjan tarpeisiin. Viljelyssä on yksivuotisia virnakasvustoja laitumeksi, puitavia vilja-herneseoskasvustoja sekä säilörehuksi korjattavia vihantaherne-vehnäkasvustoja.

Valtimolla tutustuimme Pasi Nevalaisen luomukasvitilaan.

Tilalla viljellään rehuviljan lisäksi kevätrypsiä. Tilalla on rypsin viljelystä vaihtelevia kokemuksia kolmelta vuodelta. Tänä kesänä rypsi näyttää hyvältä ja tuholaisia oli vain vähän.

Etumme MTK-jäsenille - 5 % viljavuustutkimuksesta viljoille ja perunalle (PT + Cu, Zn, Mn) - 5 % laajasta lanta-analyysistä - 10 % laajasta juomavesitutkimuksesta - 10 % rehuvilja-analyysistä (NIT (NIT)

Sähköiset palvelut www.viljavuuspalvelu.fi •

Tilauslaari > tilaus- ja karttatoiminnot

•

Tuloslaari > tulosarkisto

Isäntä Kimmo Hyttinen esittelee pihattoa.

Tuttu ja luotettava Viljavuuspalvelu kuuluu nyt kansainväliseen Eurofins-konserniin.

Meiltä saat entistä monipuolisemmat palvelut koko elintarvikeketjuun!

Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli viljavuuspalvelu@eurofins.fi

Nurmeksessa vierailtiin Virve ja Ville-Paavo Kortelaisen navettatyömaalla. Tilalle valmistuu syyskuussa NHK- keskuksen 81 lehmän robottipihatto. Tilan lehmämäärä kaksinkertaistuu investoinnin myötä. Uuteen navettaan tulee lietelantasysteemi ja säilörehut jaetaan pienkuormaajalla. Mattoruokkijavalmius on tehty navettaan. Vanhassa navetassa on tarkoitus kasvattaa nuorkarjaa.

ProAgria Pohjois-Karjala Kaisa Matilainen Asiantuntija, kasvi Pellot Tuottamaan- hanke Helvi Leinonen Asiantuntija, kasvi RAE ravinnehävikit euroiksi- hanke

ympäristö ja energia

17

Pohjois-Karjalan ensimmäinen maatilaselvitys Liperiin Liperin kirkonkylän osayleiskaavan valmistelut alkoivat vuonna 2012. Maatilaselvityksen tekeminen koettiin tarpeelliseksi osana kaavoitusprosessia, sillä aivan kirkonkylän tuntumassa on aktiivista maataloutta. Maatilaselvitys palvelee yleiskaavan laadintaa välittämällä kaavoitukseen tietoa alueen maatalouden tilasta ja viljelijöiden maankäyttöön liittyvistä tavoitteista. Näillä on suuri vaikutus elinkeinojen kehittämiseen ja ympäristöön. Tavoitteena on antaa kaavatyölle kokonaiskuva alueella harjoitettavasta maataloudesta ja sen kehityssuunnista.

Viestejä kaavoitukselle Vuorovaikutteiset toiminta

tavat kaavoituksen tuke

na – Leader -hanke

Maatilaselvitys

LIPERIN KIRKONKYLÄ

Kuva: Jutta Kurki

Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala / Maa- ja kotitalousnaiset 14.6.2013

Maatilaselvityksessä tuli esille, että erityisesti karjatiloilla koetaan uhkana asutuksen sijoittuminen lähelle tilan toimintaympäristöä. Myös kaavoituksen tuomat maankäytön rajoitukset koetaan uhkatekijöiksi. Kaavoitukselta toivotaan peltojen säilymistä ensisijaisesti maataloustuotannossa ja asutuksen suuntaamista metsän puolelle pellon reunaan.

Pellon puute estää tilojen laajentamista

Maatilaselvityksen mukaan maatalous ja muu yritystoiminta tulee jatkumaan lähes ennallaan kaavoitusprosessin alkuvaiheesLiperin kirkonkylän ymsa, kuten nyt tehtiin. Etenkin Li- päristössä, mutta toisaalta pelPohjois-Karjalassa maatila- perin kirkonkylässä maatalou- toalan niukkuus on esteenä selvitys tehtiin nyt ensimmäistä den suuntaviivat ovat tärkeitä, laajentamiselle etenkin nuorilkertaa osana yleiskaavaa. Sel- koska maatalous liittyy kiinteäs- la viljelijöillä. Myös muu yritysvitys on hyödyllistä tehdä heti ti kirkonkylän maisemakuvaan. toiminta on laajenemassa joilla-

kin tiloilla pääelinkeinoksi, kun maatalous jää sivuelinkeinoksi.

Avaraa pelto- ja järvimaisemaa arvostetaan tiloilla, sillä rantapellot halutaan pääosin säilyttää viljelyssä tuotannollisista ja maisemallisista syistä. Tämä myös säilyttäisi Liperin kirkonkylän lähialueelle tyypillisen avaran maisemakuvan, joka on myös yksi alueen vetovoimatekijöistä.

Kaavoituksen eteneminen Liperin kirkonkylän osayleiskaavaa varten tehdään myös emätilaselvitys ja mitoituslaskel-

Liperin kirkonkylän maatilaselvitys on osa Vuorovaikutteiset toimintatavat kaavoituksen tukena –hanketta. Hanketta vetää ProAgria Pohjois-Karjala/Maa- ja kotitalousnaiset.

Hanketta rahoittavat Joensuun seudun Leader – yhdistys ja Pohjois-Karjalan maataloussäätiö.

Lisätiedot Päivi Jokinen paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409

Omatoimisesti rakennettu maatilan biokaasulaitos ProAgria Pohjois-Karjalan vetämä Liikennebiokaasua energiatiloilta -hanke järjesti viime talvena opintomatkan Kainuuseen, jossa kohteena oli omatoimisesti rakennettu maatilan biokaasulaitos. Mukana matkalla oli myös Pielisen Karjalan bioenergiahankkeen väkeä.

Tutustuimme pienryhmän kanssa Markus Moilasen rakentamaan reilun vuoden ikäiseen biokaasulaitokseen Suomussalmella. Moilasella on lypsyrobottinavetta, johon hän tuottaa nykyään sähkön ja lämmön biokaasuttamalla lantaa ja rehuheinää. Laitos on rakennettu pääosin itse, mutta kuitenkin osittain ulkopuolisen neuvonnan tuella. Erikoisosaamista vaativat työt, kuten automaatio, sähköistykset ja prosessisuunnittelu, on teetetty ulkopuolisilla.

Rehuheinän syötölle on jälkikäteen rakennettu erikseen oma rakennus. Ennen prosessiin syöttöä heinä silputaan, jonka jälkeen se lastataan syöttölavalle.

Syöttölavalta heinä kulkeutuu pohjapurkaimen avulla vinolle noin 3-metriselle hammashihnalle, joka siirtää heinän syöttöruuville ja ruuvilta edelleen reaktoriin. Syöttölavan pohjapurkain ja hammashihna toimivat 10 kW tehoisella moottorilla 20 Hz taajuudella ja syöttöruuvi 5 kW moottorilla. Isännän mukaan moottorit voisivat olla tehokkaampia, sillä välillä linjan

kulku takkuilee.

Lietelanta siirtyy 11 Kw pumpun avulla lietesäiliöstä suoraan reaktoriin, jossa heinä ja liete lopulta sekoittuvat. Pumppu toimii 1,5 minuuttia kerrallaan tunnin aikana. Reaktorin sekoitus tapahtuu 4 kW kylkisekoittimella. Prosessia sekoitetaan joka tunti 8 minuutin ajan (9-10 kierrosta/min.). 500 m³ reaktori on valettu betonista ja se sijaitsee osittain maan alla.

Reaktori on eristetty ympäriinsä Finnfoamilla ja sen sisäpuolella sijaitsevat glykolikiertoiset lämpöputket lattiassa ja seinissä. Lattialämmitystä ei reaktorissa ole käytetty, sillä se havaittiin huonoksi. Prosessilietettä reaktorissa on 450 m³. Päivittäin reaktoriin syötetään 7,5 m³ lietelantaa ja 1 paali rehuheinää.

Jälkimädätystä ei ole tehty korkean viipymäajan takia, joka on 60 vuorokautta. Biokaasutuotannon suuruudesta ei ollut varmuutta, sillä sitä ei varsinaisesti mitata, mutta metaanipitoisuus on ollut 59-75 prosentin välillä.

Reaktorin päällä sijaitsevassa kaasukuvussa pidetään 120 mbar painetta kuvun päällä sijaitsevan vaijerilla säädettävän painon avulla. Jos kaasukuvun paine laskee, automatiikka antaa hälytyksen ja sammuttaa laitteistot. Suomalaisvalmisteinen kaasukupu muodostuu kahdesta kerroksesta. Sisempänä on kaasupressu ja uloimpana sään-

suojapressu. Ensimmäinen pressu oli vuotanut, joten se oli pitänyt vaihtaa.

ma ranta-alueille sekä luontoja maisemaselvityksiä. Kaavaluonnos tulee nähtäville vuoden loppuun mennessä. Maanomistajat ja asukkaat voivat antaa mielipiteen luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja muiden lausuntojen jälkeen kaavoittaja työstää kaavaehdotuksen, johon voi antaa kirjallisen muistutuksen.

Muistutukset tutkitaan ja kaavaehdotusta korjataan tarvittaessa, jonka jälkeen kaava menee lopulta kunnanvaltuuston hyväksyntään. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

la omakotitalossa, reaktorissa, huoltohallissa sekä rehun syöttötilassa. Tilalla on myös erillinen kaasukattila, jota käytetään tarpeen tullen.

Sähköä ja lämpöä Biokaasulaitoksen investoinBiokaasusta tuotetaan säh- tikustannus oli neljännesmilköä ja lämpöä 40 kW tehoisen joonan luokkaa ja siihen sai Cumminsin kaasumoottorin ELY-keskukselta pienen 15 % avulla. 85-asteisen moottorin investointituen. Oman biokaalämpö otetaan talteen glykoli- sulaitoksen energialla katetaan kierrolla. Lämmön tuottoteho nyt tilan suuri sähkönkulutus ja on näin ollen 120 kW suuruus- lisäksi korvataan aikaisemmin luokkaa. Sähkö on tahdistettu lämmitykseen käytetyt öljy ja valtakunnan verkkoon sopivak- polttopuut. Biokaasulaitokselsi, mutta koska sähköstä mak- la kustannukset muodostuvat settava hinta on huonoa, kes- investoinnin takaisinmaksusta, kimäärin 0,04 €/kWh, tehdään huoltokuluista käytetystä työsähköä vain sen verran kuin ajasta 0,5-1,5 h / päivä. Takaisitä tarvitaan tilalla. Sähkön sinmaksuajaksi on laskettu 11,5 tuotto säätyykin automaattises- vuotta.

Biokaasun jalostaminen ajoti oman sähkönkulutuksen mukaan. Sähköntuotannossa synty- neuvojen polttoaineeksi kiinvää lämpöä hyödynnetään tilal- nostaa Moilasia. Tällä hetkel-

kuva: Niina Huikuri

lä ei ole vielä ollut saatavissa kustannustehokasta ja toimivaa ratkaisua maatilan pieneen kokoluokkaan, mutta alan kehitystä seurataan. Kaasua on kokeeksi puhdistettu aktiivihiilisuodattimella, mutta huonolla menestyksellä. Lähivuosina lienee odotettavissa markkinoille tai ainakin koekäyttöön myös pieneen kokoluokkaan soveltuvia biokaasun riittävän edullisia puhdistus- ja tankkauslaitteistoja.

Niina Huikuri Bioenergiaverkostot ja –virrat -hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Anu Laakkonen Liikennebiokaasua energiatiloilta -hanke ProAgria Pohjois-Karjala

18

ympäristö ja energia

Ravinteiden käytön tehostamiseen uutta tutkimusta, tiedotusta ja neuvontaa

Viljavuustutkimukset

ossa Sal

hankkeen kanssa SumppilamRAE testaa eri menetelmimen kosteikko Iisalmesta. Kesän en tehokkuutta ja soveltuvuut2012 tulokset on julkaistu Lasse ta Itä-Suomen oloissa RAE-RaHäkkisen (Savonia-amk) opinvinnehävikit euroiksi -hanke on näytetyössä ”Kosteikon vaikutus panostanut kesällä 2013 erityimaatalouden ravinnepäästöisesti lannan käyttöä tehostaviin hin”. Lisäksi kesällä 2013 seukenttäkokeisiin ja uuden tietorattiin myös erilaisten jaloitteluuden levittämiseen Itä-Suomen tarhojen vesien ravinne- ja mikalueelle. robipitoisuuksia (kuva 1). Kaikki Tutkimusosiossa jatkuu mm. tutkimusosion julkaisut ja raporlietelannan syyslevityksen vaitit ovat luettavissa RAE-sivuilla kutusten seuranta ravinteiden Tietopankki-osiossa, jossa on huuhtoutumiseen ja satoon, myös mm. videomateriaalia sebiohiilen vaikutukset nurmivilparoinnista, kompostoinnista ja jelyn vesistöpäästöihin ja selvibiokaasusta. tys kasvidiagnostiikan hyödyntämisestä lannoituksen optiKuva 1. Vesinäytteenotossa RAE tiedottaa eri lanmoinnissa.

Heiniön kosteikolla projekti- nankäsittelymenetelRAE on myös seurannut vuosina 2012-2013 kosteikkojen insinööri Laura Lankinen Savo- mistä ja muista parhaisnia-ammattikorkeakoulusta. ta käytännöistä tehokuutta maatalouden ravinteiden sitomisessa, mukana tutkimuksessa on ollut Heiniön lahden kosteikko Polvijärveltä RAE- ja Kestävä talliympäriskosteikko Pieksämäeltä, Riihi- ja yhteistyössä MTT:n Fokus II- tö-hankkeet järjestivät yhteistyönä Hevostilan ympäristöpäivän Kiuruvedellä (Hingunn y r e n i i t a ys im Kot niemen oppilaitos) huhtikuussa 2013. Päivän aikana paneudutAgroAnalyysit – lähellä viljelijää tiin lannan kompostointiin, jaloittelutarhan vesien käsittelyyn ja muihin ajankohtaisiin hevosLähetä nyt maanäytteet meille. Myös rehu- ja lanta-analyysit. alan ympäristöteemoihin. OsalHinnasto ja tutkimustilauslomakkeet kotisivuiltamme tai listujat tutustuivat myös koulupuhelimitse. tilan uuteen ympäristöystävälSjT:n laboratoriotoiminnan jatkaja yli 35 vuoden kokemuksella. liseen ravitalliin, jossa on mm. uudenaikainen rumpukomposAgroAnalyysit Oy tori ja lämmön talteenottolaitKorvenkyläntie 201 teisto (kuva 2). Päivän aikana 25170 Kotalato kuvattiin videoklippejä mm.

Puh. (02) 737 6460 lannan kompostoinnista ja enerwww.agroanalyysit.fi giakäyttömahdollisuuksia. Ju-

AgroAnalyysit

Feedline S-type

valla järjestettiin samaan aikaan vastaavasti oma lantala- ja jaloittelutarhapäivä. Teemapäivien luentomateriaalit ja videoklipit ovat katsottavissa RAE-nettisivujen tietopankissa.

Kesä 2013 oli lämpimiä päiviä ja tapahtumia pullollaan.

RAE-, MaitoTaito-, Etappi- ja TUUMA-hankkeiden vetämät Piennarpäivät vietettiin viikolla 23 Iisalmessa, Nilsiällä, Maaningalla ja Kiuruvedellä kesäisen lämpimässä säässä ja yleisöä osallistui mukavasti kaikkiin tilaisuuksiin. Päivien aiheina käsiteltiin muun muassa rantalaidunnusta, kosteikkoja sekä nurmen ravinnetarpeita ja ravinteidenottoa maaperästä.

Pohjois-Karjalassa elokuun pellonpientareilla Polvijärvellä ja Nurmeksessa jaettiin tietoutta mm. valkuaiskasvien viljelystä, maan rakenteesta ja rantalaitumista.

Rantasalmella järjestettiin heinäkuussa usean hankkeen yhteistyönä Rantalaidunpäivä.

Tämän kesän Viljo-messut Kiuruvedellä vietettiin paahtavassa helteessä 25 – 27. heinäkuuta. RAE- hanke oli tapahtumassa mukana neljän organisaation (MTT, MTK, ProAgria ja Savonia) yhteisessä esittelyteltassa. Kävijämäärä messuilla venyi lähelle tavoitetta, noin 8000 henkilöön, kiitos erityisesti vilkkaan lauantaipäivän.

Vesikiertue seilasi läpi kesän alkaen kesäkuussa PohjoisKarjalasta ja jatkaen elokuus-

Kuva2. Hingunniemen ravitallin uusi rumpukompostori kiinnosti hevostilan ympäristöpäivän osallistujia 18.4.2013. sa lopuksi vielä Pohjois-Savon maakunnan puolelle. Kiertuetta olivat järjestämässä useat eri tahot, kuten kyläyhdistykset, kansalaisjärjestöt ja kehittämishankkeet. RAE- hanke oli mukana yhdeksällä eri paikkakunnalla. Kiertueen aikana tuli selväksi, että vesistöasiat ja maatalouden menetelmät kiinnostavat itäsuomalaisia. Näytillä ollut separoinnin kuivajae kummastutti monia ja yleinen kommentti olikin ”miksi tuo lanta ei haise!”

Tulevista tapahtumista mainittakoon Ravinneseminaari 12.13.12. Maaningalla – lisätietoja tulossa pian http://rae.savonia.fi Aaro Jääskeläinen ja Arja Ruokojärvi Savonia-ammattikorkeakoulu (Kuvat Arja Ruokojärvi)

92*65

Automaattinen säilörehun ruokintajärjestelmä

Karjasi haluaa tuoretta rehua useita kertoja päivässä Karkearehuautomaatio - väkirehut kioskeista • säästää työtä ja aikaa • helppokäyttöinen, rehun kulutuksen raportointi ruokintaryhmittäin • jaettu rehu aina tuoretta ja siten maittavaa • purkumahdollisuus myös suoraan mattoruokkijalle • kahdella säilörehulla oikea ruokinta myös ummessaoleville ja nuorkarjalle • rehunjaon punnitus varmistaa häiriöttömän ruokinnan • jakokertojen lisäys lypsyryhmälle lisää tutkitusti syöntiä ja maitotuotosta • Pellon Warma vuosihuoltoturva

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | www.pellon.com

RAE-Ravinnehävikit euroiksi-hanke - RAE (Ravinnehävikit euroiksi)-hanke toimii PohjoisSavossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa 1.6.201131.12.2014.

- Tavoitteina tehostaa erityisesti lannan ravinteiden hyödyntämistä ja vähentää vesistöjen ravinnekuormaa.

- Tutkimusosiossa testataan erityisesti Itä-Suomen oloihin parhaiten sopivia menetelmiä.

- Tietotaitoa siirretään käytäntöön työnäytösten, koulutusmateriaalin ja tilakäyntien avulla.

- Tilakäyntiosiossa on mukana 170 maatilaa, joille tehdään kaksi neuvontakäyntiä hankkeen aikana.

- Savonia-ammattikorkeakoulu koordinoi hanketta, mukana toteutuksessa ovat alueelliset ProAgriat, MTT Maaninka, SYKE sekä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys. http://rae.savonia.fi

y m p ä r i s t ö j a e n e r g i a 19 Rantasalmella Nurkkalan tilalla vietettiin heinäkuussa Rantalaidunpäivää Tilaisuudessa ProAgria EteläSavon ja Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijat kertoivat rantalaidunnuksen merkityksestä maiseman, luonnon monimuotoisuuden ja vesienhoidon kannalta sekä vaikutuksesta nautaeläimen hyvinvointiin.

Rantalaidunnuksella on vesistöisessä Etelä-Savossa pitkät perinteet. Rantaruovikot ovat pysyneet kurissa ja pajukot poissa. Rantalaitumilla on viihtynyt monilajinen niittykasvillisuus sekä vesilinnusto. RantalaidunNurkkalassa eläimiä käydään tervehtimässä rantalaitumella päivit- nuksen hiipuminen on johtatäin, jolloin ne säilyttävät luottamuksensa ihmisiin. nut rantojen umpeenkasvuun ja (Kuva: Päivi Hulkkonen) maisemien sulkeutumiseen sekä Saimaan rannalla sijaitsevaa pitävät pajukon poissa rantanii- lajiston köyhtymiseen. Runlaidunta laiduntaa tilan nuor- tyltä, jolloin maisema avartuu sas rantakasvillisuus vaikuttaa karja. Arvokkaaksi perinnebio- ja muodostuu mm. hanhille so- myös veden laatuun. Hajoava toopiksi luokiteltuun laitumeen veliasta avointa aluetta. Loiva- kasvimassa vapauttaa ravinteisisältyy tervaleppävaltaista met- piirteisellä rannalla on matalan ta sekä madaltaa rantaa, jolloin sälaidunta sekä laaja avoin ran- veden aikaan myös lietepintoja, umpeenkasvu lisääntyy.

Rantalaiduntaminen tarjoaijoilla etenkin kahlaajat käyvät taniitty.

Isäntä Janne Loikkanen kertoi ruokailemassa. Loikkasen mu- si kuitenkin edelleen erinomaieläinten olevan syksyllä terveitä kaan varsinkin lintujen muutto- set mahdollisuudet niin maitoja hyväkuntoisia rantalaitumella aikaan alueella käy vilkas kuhi- kuin lihatiloillekin sekä hevostiloille. Maitotilojen nuorkarja vietetyn kesän jäljiltä. Eläimet na.

ja ummessa olevat lehmät sekä monet liharotuiset naudat soveltuvat hyvin rantaniityille. Ne pystyvät hyödyntämään monipuolista rehua ja pysyvät vaihtelevan maaston ja runsaan liikunnan vuoksi hyväkuntoisina.

Näille kohteille on ollut haettavissa maatalouden ympäristötuen erityistukia. Uudella 2014 alkavalla ohjelmakaudella on myös todennäköisesti haettavissa vastaavia luonnon ja maiseman hoitoon liittyviä korvauksia.

Tilaisuuden järjestivät ProAgria Etelä-Savon ja Maa- ja kotitalousnaisten hankkeet MAMA Mahdollisuutena maisema, RAE Ravinnehävikit euroiksi, Lihatilan Skarppi-ohjelma sekä MaitoTaito. Hankkeita rahoittavat EU:n maaseuturahasto ja ELYkeskukset.

vinaista ruotsinkieltä ja kartanoiden toiminnassa on edelleen esillä niille perinteisestikin tyypillinen edelläkävijyys ja kokeilunhaluisuus. Nykyisin se saattaa ilmetä esimerkiksi erikoiskasviviljelynä, matkailunelinkeinon harjoittamisena ja yleisen kartanokulttuurin ylläpidon ja edistämisen muodossa.

MAMA -hanke pureutuu

myös eteläsavolaiseen kartanokulttuuriin ja pyrkii edesauttamaan esimerkkinä miten mm. kartanoympäristöjä ja maisemaa voidaan tuotteistaa. Miten tuotteistuksen avulla voidaan edesauttaa arvokkaan kulttuurihistorian ja kartanoympäristöjen säilymistä.

Saara Ryhänen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä-Savo

Maisemaa voidaan tuotteistaa!

Maisemapalvelut, maiseman tuotteistaminen ovat uudenlaisia palveluita, jotka hyödyntävät luontoa tai edistävät hyvinvointia ja oppimista. Maisema voi olla keskeinen osa virkistysja matkailupalvelua. Myös kasvatuksellisia, opetuksellisia sekä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluita, kuten esimerkiksi terapia- tai kuntoutuspalveluja, voidaan rakentaa maisemaa hyödyntäen.

Maisemapalvelut hyödyntävät kulttuurimaisemaa ja luonnonmaisemaa Maisemapalvelut voidaan ja-

kaa toimintaympäristönsä mukaan kulttuurimaisemaa ja -perintöä hyödyntäviin palveluihin sekä luonnonmaisemaa hyödyntäviin palveluihin. Kulttuurimaisemassa ihmistä motivoivat ensisijaisesti oppimiseen ja kauneuteen liittyvät tarpeet, ja hän haluaa tutustua maiseman historiaan, tarinoihin ja alueen kulttuurihistoriaan. Luonnonmaisemaan tutustumista motivoivat ihmisen esteettisyyteen ja hyvinvointiin sekä eheytymiseen liittyvät tarpeet. Kyse on merkitysten luomisesta maisemalle. Merkityksen kautta ih-

10 avaintekijää hyvään maisemapalveluun (Minna Komulainen): 1. Tuotteistaminen lähtee liikkeelle paikan ominaisuuksista. Ainutlaatuisuus syntyy, kun asiakkaan arki jää taakse. Maisematyyppien voimakkaat kontrastit toisiinsa nähden ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä: korkeuserot, veden läheisyys, näköalan aksentti ja rajaus.

2. Paikan tarina helpottaa asiakkaan samaistumista.

3. Ihmisten aitous tekee paikan tutuksi, sinne on helppo tulla.

4. Ruoka vahvistaa elämystä.

5. Tuotteen ostaminen on helppoa. Tietoa löytää helposti eri markkinointikanavista.

6. Tieto syventää maiseman kokemista. Tarvitaan mai-

seman lukutaitoa. Asiakasta tulee opastaa, mitä maisemasta löytyy. Reittien selkeys ja suunnistettavuus luovat turvallisuutta.

7. Yhteistyö luo asiakkaalle ehjän kokemuksen. Yritysten, matkailuyhdistysten ja kunnan samaan hiileen puhaltaminen vahvistaa paikan brändiä.

8. Paikan nimen toistaminen tuotteissa ja yritysten nimien rinnalla vahvistaa paikan brändiä.

9. Pitkäaikainen sitoutuminen kehittämistyön eri vaiheisiin tuottaa tulosta.

10. Suusta suuhun kulkeva hyvä maine saa asiakkaan tulemaan kohteeseen

minen haluaa linkittyä maisemaan, ja kokemuksen voi tuotteistaa juuri hänelle kohdennetuksi palveluksi.

Yhteiskunnan kansainvälistyessä ja paikkasidoksen heikentyessä paikallisuuden arvostus kasvaa. Kotiseudun merkitys on voimistunut, ja matkailijat hakevat matkakohteistaan syvempiä merkityssisältöjä, joita paikan maiseman ainutlaatuisuus tai erityisyys tuotteistettuna voi luoda (Minna Komulainen 2013).

Etelä-Savon lukuisat kartanoympäristöt ovat Sisä-Suomessa maisemaharvinaisuus Etenkin Juva, Joroisten ja Rantasalmen seuduilla esiintyy kymmeniä kartanoita. Säätyläisomistajuus erottaa kartanot muista isoista tiloista. Kartanoiden synty ajoittuu Suomessa 1600-luvulle, jolloin kruunu kireän rahatilanteen takia ryhtyi maksujen sijasta luovuttamaan tiettyjen maa-alueiden veronkanto-oikeuksia palkan, palkkioiden ja korvausten saajille.

Tällaiset ns. läänitysten tai lahjoitusten saajat olivat lähes aina aatelisia sotilas- tai siviilivirkamiehiä. Joroisista tuli Savon keskeinen kartanopitäjä, mutta moni muukin Etelä-Savon pitäjä sai herrasväestä uusia tulokkaita (Hannele Wirilander).

Monissa kartanoissa edelleen vaalitaan alueelle muutoin har-

Mahdollisuutena maisema, MAMA -hanke Toiminta-aika on 1.2.201331.12.2014. Hanke toimii Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakuntien alueilla. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskukset.

Lisätietoa: MAMA projektipäällikkö Leena Lahdenvesi-Korhonen p. 0400 875 326 ja luonnonhoidonneuvoja Saara Ryhänen p. 040 4868 237 MKN maisemapalvelut Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Lisätietoa maiseman tuotteistamisesta: TkT, toiminnanjohtaja Minna Komulainen minna.komulainen@maajakotitalousnaiset.fi Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä-Suomi

20

yritys

Sukupolvenvaihdoksessa toiminta laajeni Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu ja valmistautuminen Heikkisten tilalla on aloitettu useita vuosia sitten. Ensin Milla palkattiin täysihoitohevostallin töihin muutamaksi vuodeksi, jolloin tulivat tutuiksi tilan tallityöt ja hevosten hoito. Jatkona tälle Milla aloitti maaseutuyrittäjäkoulutuksen Savon ammattija aikuisopistossa Muuruvedellä monimuotokoulutuksena ja innostui siellä myös peltoviljelytöistä. Hänellä on takana myös ratsastusharrastus, kuten monella hevosyrityksen perustajalla. Millan puoliso Joni Aisla on mukana myös maatilan töissä ja toiminnan kehittämisessä päätyönsä ja oman yritystoimintansa, Savon omakotipalvelu Oy:n, ohella.

Innovatiivinen kehittäminen vähentää työtä Omistajavaihdoksen valmistelun rinnalla maatilalla on rakennettu 2000 –luvulla uusi talli, maneesi, tarhat, siirrytty maalämpöön, tehty energiaa säästävä led-valaistus, rakennettu oma lannankäsittelyä helpottava kone. Se on sähkökäyttöinen: äänetön ja hajuton; siksi erityisen hyvä tallitöissä. Lista uudistuksista on hengästyttävän pitkä. Tilat ovat nyt kunnossa ja määräysten mukaiset. Toki mielessä on edelleen kehittämistavoitteita. Toiminnan rinnalla on huolehdittu jatkuvasta kehittämisestä huomioiden toiminnan laatu, työn sujuvuus ja turvallisuus unohtamatta ympäristönäkökohtia ja taloutta. ProAgria Pohjois-Savon eri asiantuntijat

ovat olleet tukena sukupolvenvaihdoksen ja tilojen kehittämisen eri vaiheissa.

on vaativa kasvatettava, kun vesitalous pitää olla kunnossa sateiden ja kasteluvalmius kuivien kausien varalta. KasvusLuonnonmukaista kas- to alkaa tuottaa satoa vasta 5-7 vuoden kuluttua istutuksesta, vua pensasmustikasta mutta tuottaa 25 -30 vuotta. VilMilla Heikkinen aloitti jatka- jelmä on aidattava, etteivät jäjana toukokuun lopussa 2012 nikset syö pensaita. Mustikasta ostamalla kerralla kaksi maati- on tullut varauksia jo ennen salaa. Toisen vanhemmiltaan Sep- tokautta ja tuotteita toimitetaan po ja Kirsti Heikkiseltä Siilin- lisäksi lähialueen kauppoihin. järveltä lentokentän vierestä ja Luomupensasmustikan menekki toisen melkein naapurista, mut- on ollut hyvä, joten marja-alaa ta Kuopion puolelta. Näin ko- voidaan tulevaisuudessa lisätätitilan viljanviljelyn ja Rissalan kin. Tänä kesänä oli poimijoita Ratsutila-aputoiminimellä har- ja harjoittelijoita pensasmustijoitetun hevosten täysihoidon kan keruussa. Alkavalle yrittärinnalla alkoi luomupensasmus- jälle työntekijän palkkaukseen tikan tuotanto. Kevät oli todella saatava tuki olisi tarpeen, sanoo kiireinen viljelytöiden, lupien ja Milla. Yksi vuosi on jo ollut aikäytännön järjestelyjen kannal- kaa tehdä omia viljelyratkaisuta. Marjanviljelyä varten rekis- ja ja kehittää uusia juttuja viljeteröitiin maatilalle toinen apu- lyyn. Millalla on suunnitelmissa toiminimi Vaittilan marjatila. hakeutua luomuviljelijäkouluLuomupensasmustikan viljely ja tukseen, kun sellainen lähialumarkkinointi ovat onnistuneet eella toteutuu. hyvin. Luomupensasmustikka

Rissalan ratsutilalla on Milla Heikkisellä käytössä työtä helpottamassa koneet.

Vaittilan marjatilan luomupensasmustikan syysloisto ja Vaittilan Matkailun Oy rinnakkain.

Majoitusta ja mustikkapiirakkaa

rauhassa. Tilat mahdollistavat myös pienimuotoisten perhejuhlien ja leirien pitämisen; Matkailu tuli ajatuksiin heti, paikka sopii myös lapsiperheilkun nähtiin Vaittilansaaressa le. Kuopion läheisyydessä on olevan tilan asunto, sanoo Milla vähän tarjolla vastaavaa palHeikkinen. Vaittilan tilalla ole- velua näin lähellä kaupunkia. va isohko asuinrakennus poiki Kulunut kesä oli vilkas, lisäksi liikeidean Bed & Breakfast -toi- Kuopiossa oli isoja tapahtumia, minnasta ja pienimuotoises- jotka toivat oman lisänsä asiata kokous- ja juhlatilaisuuksien kasvirtaan. Joskus on ollut jopa järjestämisestä. Tilan tavaramer- pakko myydä ei oota, sanoo kiksi asiakkaiden keskuudessa Milla Heikkinen.

Turvallisuus ja laatu ovat yriton muodostunut omista marjoista leivottu mustikkapiirakka, täjille tärkeitä arvoja niin maajota tarjotaan Vaittilassa kahvin taloudessa kuin muussakin yritystoiminnassa. Niistä ei tingitä kera.

Matkailu on eriytetty Vaittilan maatalous- eikä majoitustoiminMatkailu Oy:ksi, jossa toinen nassakaan. Puijon torni näkyy osakas on puoliso Joni Aisla. ikkunasta, mutta silti ollaan saaMajoitustilat ovat MALO –luo- ressa järven rannalla luonnon kiteltuja viiden tähden tiloik- helmassa, yrittäjät toteavat. si ja kokoustilassa on AV –väliwww.rissalanratsutila.fi neet, kokoustarjoilut tilauksesta www.vaittila.fi ja rannalla viihtyisä hirsirakenwww.omakotipalvelu.fi teinen sauna. Kokouksen tai Marjatta Räsänen koulutuksen päätteeksi asiakasyritysasiantuntija ryhmä voi halutessaan rentouProAgria Pohjois-Savo tua rantasaunassa maaseudun

Kiteen Koivikko Kiteen Koivikon tila on tunnettu Pohjois-Karjalassa, ja sen ulkopuolellakin erityisesti yhtenä maatalousopetuksen keskuksena. Maatalousalan koulutusta on annettu Koivikolla jo yli 130 vuotta. Tilan entiset omistajat Nils Ludvig Arppe ja erityisesti Axel ja Akseli Brander, olivat aikanaan edistyksellisiä maanviljelyn ja karjanhoidon, sekä meijeritoiminnan edelläkävijöitä. Koivikon karjakko- ja meijerikoulu aloitti toimintansa vuonna 1877, kuuden oppilaan voimin. Koivikolta vietiin voita ja juustoja mm. Viipuriin ja Pietariin. 1950-luvulla yksityisten koulujen kannattavuus heikkeni ja Knud Palosuon aikana, vuonna 1961, valtio osti suurimman osan tilasta ja se nimettiin maarekisteriin nimellä Kiteen koulutila. Vaikka Pohjois-Karjalan Koulutuskunta yhtymä myi vuonna 2010 Koivikon kouluti-

lan maa-alueet, navetan ja osan muista rakennuksista yksityiselle omistajalle, maatalousalan opetus jatkuu yhä, ja käytännön opetus Koivikon navetalla ja pelloilla sujuu yhteistyössä uuden omistajan, Koivikon Kartano Oy:n kanssa.

Kiteen Koivikko nyt Kiteen Koivikko on tänä päivänä maaseutuyrityskeskus, joka tarjoaa kulttuurihistoriallisessa ympäristössä tuotteita, nautintoja, mukavuuksia ja elämyksiä nykyaikaisesti, mutta kiireettömällä ja kestävällä tavalla. Koivikolle on muodostunut yhteistyöverkosto eri alojen yritysten välille. Oppilaitoksen lisäksi Koivikon alueella toimii nykyisin useita yrityksiä, jotka tuottavat maitoa, lihaa, koneurakointia, teurastuspalvelua, ravintolapalveluita, hyvinvoin-

tipalveluita, ratsastustoimintaa ja puutarhatuotantoa. Yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetään biojätteestä tuotettujen lannoitteiden ja biokaasun käyttökokeiluja, sekä turvevapaan kasvatusalustan kehitystyötä.

Yhteistyön tiivistäminen Yhteistyön kehittämiseksi ja Koivikon alueen ja tuotteiden markkinoinnin tehostamiseksi, kuusi Koivikon alueen yritystä ja yhteistyökumppania aloittivat Koivikon yritysryhmähankkeen 1.6.2012. Hanketta rahoittaa EU:n maaseuturahasto, ja hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala.

Hankkeen tavoitteiksi on kirjattu sekä jokaisen yrityksen omat, että yritysten yhteiset kehittämistavoitteet.

Hankkeessa mukana olevat yritykset Koivikon Kartano Oy:n päätoimiala on maidontuotanto, mutta tulevaisuudessa myös maidon jatkojalostus omassa meijerissä. Meneillään olevan navetan laajennuksen myötä parsipaikkoja tulee olemaan 160 lypsävälle. Luomuviljelyssä on 220 hehtaaria peltoa.

Koivikon Kievari Oy Kartanoravintola aloitti toimintansa vuonna 2012 Koivikon tilan vanhassa päärakennuksessa, jonka vanhin osa on rakennettu 1800-luvun lopulla. Ravintola tarjoaa ”maailman parasta kiteeläistä ruokaa”. Raaka-aineissa suositaan luomuviljeltyjä tuotteita, jotka hankitaan pääosin lähituottajilta. Lounas ja a’la carte ravintola toimii myös

y r i t y s 21 Vanhusten perhehoitokodissa valta vaihtui myyntiin ja jatkojalostukseen.

Tilalla ei ole ulkopuolista työvoimaa. Lassen teini-ikäiset pojat käyvät auttamassa sesonkiaikaan. Pojat poimivat mansikat ja Seija vastaa miesten kanssa niiden siivoamisesta ja pakastamisesta. Palkkioksi herkuista nautitaan ympäri vuoden. Lasse vastaa tuotteiden kuljetuksesta. ”Kaikkeen kysyntään ei pysty vastaamaan. Tuoreesta nippusipulista olisi kova kysyntä, mutta aika ei riitä” toteaa Lasse.

jiä, ja talon isäntäkin saa välillä apua ulkohommiin. Syksyisin marjastetaan ja sienestetään lähimetsässä. Välillä katsellaan kotimaisia elokuvia. Ruoka-ajat ovat säännölliset. Lähes kaikki ruoka on luomua. ”Iltapalalle rauhoitutaan seitsemän aikaan.

Sen jälkeen ensimmäinen jo lähtee nukkumaan ja illanvirkuinkin puoli yhteentoista mennessä. Sitten alkaa oma aika.

Saatamme katsoa yhdessä tv:tä tai keskustella,” kertovat Seija ja Lasse.

viljelyyn. Uudelle tuotteelle on haettu kansainväliset tuotesuojat. Sivutuotteena tuotetaan kompostikuiviketta, onki- ja kastematoja sekä matojen tuottamaa ravintorikasta multaa.

BioKymppi Oy jalostaa lajitellusta yhdyskuntabiojätteestä sekä luomu- että tavanomaisessa viljelyssä käytettäviä lannoitteita, biokaasua joka myydään Kiteen Lämpö Oy:lle ja sähköä,

joka käytetään pääosin oman toimintaympäristön tarpeisiin.

Kehitteillä on biokaasuautojen tankkauspiste Kiteelle.

Katse tulevaisuudessa

Lasse ja Seija Valta osallistuivat Perhehoitoliiton järjestämään Ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennukseen keväällä 2011. Vaikka Seija saakin perhehoitajan työstä enemmän palkkaa kuin kotipalvelussa työskennellessään, molemmat eivät sillä eläisi. Mikäli tupa tulisi täyteen perhehoidettavia, Lasse luopuisi osasta viljelyksiä ja ryhtyisi päätoimiseksi perhehoitajaksi Seijan rinnalle. Silloin heillä olisi taloudellinen mahHullun hommaa? dollisuus lunastaa tila omakYhteistyötä tarvitaan si. ”Ja remonttiakin voisi vähän Useat työkaverit pitivät hulluna, kun jätin 20-vuotisen pestini Perhehoidossa tehdään yh- tehdä”, tuumaa Seija. kaupungin kotipalvelussa. Per- teistyötä kunnan ja asiakkaivoima –hanke hehoitajan tehtävä kysyy pien- den omaisten kanssa. ”Omalta Jutun teksti ja kuva: tä kylähulluutta, kertoo Seija lähiverkostolta ja asiakkaiden Mari Pirinen pilke silmäkulmassa ja jatkaa: omaisilta saatu tuki on tärkeinVanhusten perhehoidon ”Hyppy tuntemattomaan kysyi tä. Omaiset vierailevat ja auttavoima –hanke rohkeutta, mutta päivääkään vat käydessään. Yhteistyö kunProjektipäällikkö en ole katunut. Sopeutumises- nan kanssa toimii tällä hetkellä p. 044 740 1994 sa on osaltaan auttanut se, että hyvin.” Virtaa ja uutta näkökulPerhepotretissa Seija, Lasse, Aulis ja Veijo olen kotoisin maalta. Työn te- maa työhön saa Perhehoitoliimari.pirinen@siilinjarvi.fi Nappe-koira + kanat, Julius-kukko kemisessä kotona on monta hy- ton järjestämistä koulutus- ja Tuija Raitanen Perhehoidon koordinaattori vää puolta. Parasta on vapaus virkistyspäivistä, joissa tapaa Tilan historia p. 044 740 1993 tä miehestä, jotka ovat tilalla ja kiireettömyys. Toisaalta työn perhehoitajia eri puolelta Suotuija.raitanen@siilinjarvi.fi perhehoidossa. ”Asiakkaista” sitovuuden ymmärtää vasta työ- mea. ”Kokemusten ja vinkkien Siilinjärven kunta Linnunlaulun perhehoitokoti ei voi oikeastaan puhua, koska tä tehtyään; omaa aikaa ja lo- vaihto, vertaisuus on mahtava P-S:n lastensuojelun toimii Lasse Vallan vanhalla ko- molemmat miehet ovat asuneet mia ei ole kuten vieraan töissä.” voimavara ja se ”nauruterapia”, kehittämisyksikkö titilalla Tervon Säviäntaipaleel- perheessä yli kymmenen vuotta. Lasse ja Seija pitävät lomaa pari sanailee Lasse muistellen parin Isoharjantie 6, rak. S1 (3. krs) la. Lassen vanhemmilla Hilkka He ovat perheenjäseniä. Vuo- kertaa vuodessa. Viikko Katin- viikon takaista vanhusten per71800 Siilinjärvi ja Martti Vallalla oli yhteensä den sisällä porukka on täyden- kullassa rentouttaa. Lomat pide- hehoitajien tilaisuutta Kuopion kahdeksan lasta. Vanhimpi- tynyt kahdella miesasiakkaalla, tään satokauden jälkeen yleen- Rauhalahdessa. en lähdettyä maailmalle, Las- naisia vielä odotellaan”, kertoo sä marras-huhtikuussa. ”Joskus Perhehoito: se mukaan lukien, perheeseen Seija. Perhehoidossa voisi olla perhehoitajan vapaata voisi pitää omassa kodissakin lähteyhteensä seitsemän hoidettatuli alkuun muutamia sijoitet- kunta järjestää ja valvoo perhehoitoa mättä mihinkään. Kesäaikaan tuja lapsia ja nuoria. Hilkka ja vaa.

- yleensä ympärivuorokautista, mutta toteutetaan myös reissatessa on huoli viljelyksisSukupolvenvaihdoksessa Martti pitivät heistä huolta kuosapäiväisenä ten omistaan maatalon töiden Hilkka ja Martti jäivät asumaan tä,” tuumaa Lasse. Tilalle toi- jatkuvaa tai lyhytaikaista lomassa. Eläimistä luovuttiin ja samalle tontille ”punaiseen tu- votaan kiertävää perhehoitajaa - perhehoitajalla voi olla neljä hoidettavaa kerralla. Jos perperhehoitokotitoiminta laajeni paan”. Heistä on Seijalle ja Las- viimeistään silloin, kun Hilkka heessä on kaksi perhehoitajaa ja toisella soveltuva kouluselle korvaamaton apu mm. luopuu sijaisen tehtävästä. ”Toi90-luvulla. tus, hoidettavia voi olla seitsemän perhehoitajan vapaapäivien si- nen vanhusten perhehoitokoti - lakisääteinen ennakkovalmennus 1.1.2012 alkaen jaistamisessa. Tilanne on ihan- sijaitsee kilometrin päässä, voi- perhehoitaja solmii toimeksiantosopimuksen kunnan Vallan vaihto teellinen myös perhehoidossa sihan sitä miettiä josko hoidetkanssa - kunta maksaa perhehoitajalle hoitopalkkion ja kulukorvaLasse oli toistakymmentä olevien kannalta, kun sijaisena tavatkin lähtisivät joskus reisuksen vuotta vieraalla töissä ja perusti on tuttu ihminen eikä tarvitse suun - viikonloppuhoitoon naa- hoitopalkkio vaihtelee jatkuvassa perhehoidossa 800 perheen ennen paluutaan koti- lähteä kotoa vieraaseen paik- puriin”, ideoi Lasse.

1200 EUR/hlö/kk ja lyhytaikaisessa 40 - 70 EUR/hlö/vrk tilalle ja luomuyrittäjäksi. Kol- kaan. Perhehoitajalle kertyy - kulukorvaus vastaavasti 500 - 700 EUR/hlö/kk ja 20 - 30 misen vuotta sitten Lasse toi ta- Tervon kunnassa kolme vapaa- Arki perhehoitokodissa EUR/hlö/vrk loon uuden emännän. Virallisen päivää kuukaudessa.

- perhehoitajalle kertyy vapaata eläkeiän saavuttanut Hilkka-äiti Seijan työpäivä käynnistyy - hoitopalkkiosta kertyy eläkettä alkoi puhua toiveikkaana su- Omiksi tarpeiksi ja noin kahdeksan aikaan aamul- kunta ottaa perhehoitajalle tapaturmavakuutuksen kupolvenvaihdoksesta. Puolen vähän myyntiinkin la, jolloin kokoonnutaan yhtei- kunta perii perhehoidossa olijalta asiakasmaksun vuoden sisäänajon jälkeen Seiselle aamupalalle. Hoidettavat Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset toimii yhteistyökumpja jätti työnsä Iisalmen kaupunTilalla viljellään mansikkaa, ovat liikkuvaa sorttia ja talosta panina Vanhusten Perhehoidon Voima-hankkeelle. Tarkemgin kotipalvelussa. Hän otti vas- erilaisia sipuleita, perunaa, lähdetään lenkille useaan otmat tiedot hankkeesta: www.psvanhustenperhehoito.fi taan emännän paikan ja hoito- porkkanaa, punajuurta ja pals- teeseen päivän aikana. Perheen vastuun kahdesta ikääntynees- ternakkaa omiksi tarpeiksi sekä Nappe-koiralla riittää lenkittä-

tilausravintolana, juhlien ja kokousten pitopaikkana.

Kesäaikaan ravintolan kautta voi tilata myös risteilyjä m/s Pyhäjärvellä. Risteilyn ohessa aluksella voi myös ruokailla, saunoa, uida ja kalastaa. Asiakaspaikkoja aluksella on 50.

Koivikon Tukikodit Oy on Green Care –toimintamallin ja kestävän kehityksen ehdoilla toimiva tukikoti, joka tarjoaa tuettua, kuntouttavaa asumis-

valmennusta sekä toiminnallista kuntoutusta pääsääntöisesti 17-35-vuotiaille nuorille aikuisille.

Maatalousyhtymä Partanen & Tolonen harjoittaa rehun viljelyä, koneurakointia ja lihakarjan kasvatusta.

Kiteen Mato ja Multa Oy on kehittänyt uuden tyyppisen, turvevapaan kasvatusalustan sekä ammattimaiseen että yksityiseen

Koivikolla tapahtuu Koivikolla järjestetään vuosittain monenlaisia tapahtumia, joista jo perinteeksi on muodostunut Koivikon Elomarkkinat, jotka pidetään vuosittain

syyskuussa. Muita tapahtumia on mm. ratsastuskilpailut, koiraharrastajien kilpailut, leirit, teemapäivät ja musiikki-illat ravintolassa ym. Lisätietoa Koivikon tapahtumista löytyy osoitteesta www.kiteenkoivikko.fi Kirsi Rannikko Hankevastaava ProAgria Pohjois-Karjala

22

Maa- ja kotitalousnaiset opettavat ruuan aakkosia Viljan tie on Leipätiedotus ry:n ja Maa- ja kotitalousnaisten yhdessä toteuttama koululaiskampanja. Tilaisuuksissa lapset kiertävät tehtäväradan, jonka varrella opetellaan, mistä ruoka tulee ja miten koostetaan terveellinen, monipuolinen ruokavalio. Lisäksi tutustutaan hyviin kuidun lähteisiin, kannustetaan popsimaan niitä reilusti ja välttämään liiallista sokerin saantia.

Hanke toteutetaan Suomen valtion tuella. Älä ruoki hukkaa – Biojäte paastolle -tilaisuuksissa koululaiset pääHevi-etsivä ja kasvisaarteen sevät poharvoitus -tilaisuuksissa lapset timaan, tutustuvat kasviksiin, marjoimiksi ruohin ja hedelmiin kaikin aistein: kaa heitekatsellen, haistellen, tunnusteltään roslen, kuunnellen ja maistellen. kiin ja mitä Toiminnallinen tilaisuus tarjoaa siitä seuraa aistit haastavia tehtäviä ja miesekä keksileenpainuvia elämyksiä monimään keipuolisesta kasvisten maailmasnoja ruota. Hanke toteutetaan maa- ja kahävikin metsätalousministeriön tuella.

Maa- ja kotitalousnaiset tekevät aktiivista neuvontatyötä kouluissa. Tänä vuonna koululaiset ovat kolmen hankkeen kohderyhmänä.

vähentämiseksi. Maa- ja kotitalousnaisten neuvojien ohjauksessa tulevat tutuiksi koko elintarvikeketju pellolta pöytään ja ne tärkeät syyt, miksi tuotetun ruuan tulee päätyä vatsan täytteeksi eikä koulun tai kodin biojäteastiaan. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju.

Kasvisfaktaa nuorille miehille Varuskunnissa ja ammattioppilaitoiksissa järjestetään erityisesti nuorille miehille suunnattuja Porkkanalla painat pidempään -tapahtumia, joissa miehet pääsevät smoothiebaariin testaamaan kotitekoisia urheilujuomia ja omia voimiaan. Näissä merkeissä innostetaan tutustumaan kasvisten maukkaaseen maailmaan ja paljastetaan nuoria miehiä puhuttelevia faktoja kasvisten syönnin tärkeydestä.

Nuorten miesten ruokavali-

oon tarvitaan kipeästi rytmiä ja lisää terveellisiä, värikkäitä kasviksia. Porkkanalla painat pidempään -tapahtuman tavoitteena on innostaa nuoria miehiä kasvisten käyttöön ja antaa raikkaista ideoita niiden lisäämiseksi ruokavalioon. Miehet saavat myös konkreettista tietoa kasvisten myönteisistä vaikutuksista terveyteen, jaksamiseen ja suorituskykyyn.

Lähiruuasta lisää tietoa kuluttajille Kuluttajat arvostavat lähiruokaa ja haluavat sitä koko ajan enemmän. Näe hyvä lähelläsi -lähiruokapäivissä Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijat vastaavat kuluttajien kysymyksiin ja antavat käytännönläheistä tietoa ruokavalintojen tueksi.

Lähes puolet suomalaisista kertoo ostavansa lähiruokaa mielellään. Kulutuslukujen perusteella lähiruokaa ostetaan

kuitenkin vähemmän kuin mitä asennetutkimusten perusteella voisi arvioida. Kaikesta Suomessa syötävästä ruuasta lähiruuan osuuden on arvioitu olevan vain 8 %.

Kuluttajat kokevat muun muassa, että lähiruoka on vaikea tunnistaa kaupassa. Lähiruokatermin merkitystäkään ei välttämättä tunneta. Kuluttajat kaipaavat käytännöllistä tietoa siitä mitä lähiruoka on, miten sitä saa ja miksi se saattaa maksaa enemmän.

Näe hyvä lähelläsi -lähiruokapäivät tuovat tiedon lähelle kuluttajaa. Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijat vastaavat kuluttajien lähiruokaa koskeviin kysymyksiin. Samalla kerrotaan, mitä lähiruoka merkitsee paikalliselle työllisyydelle, taloudelle ja ruuantuotannon tulevaisuudelle. Hanketta rahoittaa Suomen valtio.

Maa- ja kotitalousnaisten tapahtumat 8.10. Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus –tapahtuma, Pertunmaa, yhtenäiskoulu 10.10. klo 9-16.00 Kansainvälistymis seminaari – viejäksi kotimaassa, Järvisydän, Rantasalmi Tuoreimmat tapahtumat löydät: 11.10. Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus –tapahtuwww.maajakotitalousnaiset.fi/es ma, Hirvensalmi, Elomaan koulu sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi 15.10. Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus –tapahtutai etunimi.sukunimi@proagria.fi ma, Sulkava Porkkanalla painat pidempään – tapahtumat ammatilMarjat ja omenat kypsyvät vauhdilla ja mehuasemat lisissa oppilaitoksissa aloittavat mehunpuristuksen.

Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus -tapahtuma PiekVaraa aika ja säilö vitamiinit talteen: sämäen Harjun koulu Juva: Makupaja, Tirrolantie 7. Ajanvaraukset ma 8-10 puh. 050 462 2823 Kirsti Kotro, Juvan maa- ja kotita- Marraskuu 16.- 17.11. Matka Maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotislousnaiset juhlaan Tampereelle Kangasniemi: Hiliman Puoti, Keskustie 22. Ajanva23.11. Etelä-Savon MKN 80 v. juhla ja edustajakokous raukset klo 8-10 puh. 045 805 4220 ja teatteri Mikkelissä Rantasalmi: Hiltulan mehuasema. Ajanvaraukset ma 29.11. ProAgria Etelä-Savon syyskokous klo 9-10 puh. 050 341 1557 Joulukuu Sulkava: Lohikoski. Ajanvaraukset ma klo 8-9 tai pe 6.12. Valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati klo 19-20 puh. 0400 209 435 tai Mikkelissä 015 449 308 Leena Kosonen, Lohikosken maa- ja koLisätiedot: titalousnaiset Leena Lahdenvesi-Korhonen, puh. 0400 875 326, Syyskuu Mervi Kukkonen, puh. 040 842 3549, 18.9. Viljan tie -tapahtuma, Mikkeli, Tuppuralan Kirsi Mutka-Paintola, puh. 040 579 6330 koulu 19.9. Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus –tapahtuma, Mikkeli, Vanhalan ja Harjumaan koulut Pohjois-Karjala 24.9. Viljan tie -tapahtuma Heinävesi, Karvion koulu 25.9. Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus –tapahtu- 20.-21.9. Ruisleipäkurssi, Liperi ma, Pieksämäki, Harjun koulu 26.9. Paikalliset elintarvikeyritykset esittäytyvät - So26.9. Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus - tapahtukos, Joensuu (& Näe hyvä lähelläsi –tapahtuma Savonlinna, Kerimäen kk:n koulu ma) 27.9. Älä ruoki hukkaa – Biojäte paastolle, Juva, Hat- 28.9. Liperin Leipäpäivä – Juhlaa leivästä! (& Näe solan koulu hyvä lähelläsi –tapahtuma) Aistirata -luontoretki 30.9.-6.10. Luomuviikolla luomua Karelia à la carte E-S MKN Yhdistyskirje 2013/3 –verkoston yrityksissä Lokakuu 30.9. klo 11 Luomulounas tiedotusvälineille, KukkoEsitykset Etelä-Savon Vuoden maa- ja kotitalousnaiseklan tila Joensuu si Etelä-Savon MKN piirikeskukseen: 2.10. klo 13 Luomutyöpaja suurkeittiöille, Vetreä Joleena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi ensuu 1.10. Älä ruoki hukkaa -Biojäte paastolle -tapahtuma 3.10. Luomu –tapahtuma - Prisma, Joensuu Heinävesi, Otto Kotilaisen koulu 4.10. Luomu –tapahtuma – luomulounasta & luomutuotteita myynnissä, Timitranlinna Lieksa 5.10. Luomu –tapahtuma – luomulounasta & luomutuotteita myynnissä, Puukarin Pysäkki Valtimo

Etelä-Savo

6.10. klo 14 Luomuiltapäiväkahvit luomuruokapiiriläisille ja tuottajille, Saarilan Maatilamatkailu Polvijärvi 8.10. klo 13 Luomutyöpaja, Bomba –talo Nurmes 8.10. Paikalliset elintarvikeyritykset esittäytyvät S –market Jukola 11.10. Paikalliset elintarvikeyritykset esittäytyvät S –market Lieksa 18.10. Paikalliset elintarvikeyritykset esittäytyvät S –market, Kitee 22.-24.10. Innoleiri, Vaivio Liperi 7.11. Paikalliset elintarvikeyritykset esittäytyvät S –market, Ilomantsi 22.11. Paikalliset elintarvikeyritykset esittäytyvät S –market Ylämylly, Liperi 22.-24.11. Elma messut, Helsinki 27.11. Ruokaa läheltä –seminaari - Näe hyvä lähellsi!

Joensuun Tiedepuisto 28.11. Osta joulu läheltä –kampanja käynnistyy, Keski-Karjala 4.12. Paikalliset elintarvikeyritykset esittäytyvät Sokos, Joensuu 5.12. Paikalliset elintarvikeyritykset esittäytyvät S –market, Kitee 3.1. Paikalliset elintarvikeyritykset esittäytyvät Prisma, Joensuu

Pohjois-Savo 18.9. Alapitkän koulu, Alapitkä Hevi-etsivä ja

kasvisaarteen arvoitus 1.10. Leppävirran esikoululaiset ja Alapihan koulu

Viljan tie 8.10. Vieremän koulu: Viljan tie 11.10. Kasurilan koulu Siilinjärvi: Hevi-etsivä ja

kasvisaarteen arvoitus 22.10. Sorsakosken koulu: Viljan tie 23.10. Pohjois-Pielaveden koulu: Viljan tie 24.10. Kivennavan Kekrikemut Kivennapa 29.10. Suonenjoki Kopolan esikoulu: Viljan tie 15.-16.11. Juhlamatka Tampere 26.11. Edustajakokous Iisalmi

23

Aitojamakuja.fi - paikallisen ruoan tekijät yhdessä osoitteessa Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen tietolähde. Sivuilta voi etsiä elintarvikealan yrityksiä ja tuottajia tuoteryhmän, paikkakunnan tai tuotantotavan (luomu) mukaan.

Hakupalvelu sijoittaa kohteet kartalle.

Lisäksi sivulta löytyy tietoa lähi- ja luomuruoan ostopaikoista: yritysten omia myyn-

tipisteitä ja tilamyyntikohteita, verkkokauppoja, lähiruokakauppoja, ravintoloita sekä ruokapiirejä.

Aitojamakuja.fi toimii markkinointikanavana ammattikeittiöiden ja kuluttajien suuntaan sekä apuvälineenä uusien yhteistyökumppanuuksien syntymiselle. Sivustolle pääsee mukaan http://www.aitojamakuja. fi/. Sivusto on maksuton.

Aitojamakuja sivuille kerätään suoraan tilalta myyntiä harjoittavien tuottajien tietoja Jatkossa sivusto muuttuu entistä kattavammaksi, kun siihen kerätään tämän ja ensi vuoden aikana entistä aktiivisemmin myös suoraan tiloilta kuluttajille, keittiöille tai kaupoille myyvien tuottajien tietoja. Aikaisemmin puhuttiin suoramyynnistä, nykyisin puhutaan tilamyynnistä. Erityisesti sivuille kaivataan marjojen, perunan, vihannesten jne. tilamyyntikohteita.

Aitojamakuja yhteistyössä ovat mukana myös MTK Pohjois-Savo ja ProAgria Pohjois-

Savo. Mikäli kiinnostuit asiasta ja haluat oman tilasi/ yrityksesi tiedot Aitojamakuja - sivustolle, niin ota yhteyttä Pohjois-Savon aluetoimija Helena Lehtoaro helena.lehtoaro@proagria.fi, p. 040 572 0312 Lisätietoja: Helena Lehtoaro hankepäällikkö p. 040 5720312 Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen -hanke

Villiyrttien lumoa

Keittiömestari Sami Tallberg kokkaa yleisölle maistiaisia villiyrteistä. Vasemmalla Kiurun kellarin yrittäjä Soile Valta ja Toini Kumpulainen HerbaCentria II-hankkeesta. Samia haastattelee Helena Lehtoaro Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen -hankkeesta.

Ohessa kuvaterveisiä PohjoisSavon osastolta Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtumasta 22.

-24.8.2013. Mukana PohjoisSavon osastolla oli 15 elintarvikeyritystä tuotteineen. Yrittäjät esittelivät ja myivät osastolla tuotteitaan, ja tuotteista tehtyjä herkkuannoksia oli myynnissä osaston herkkupuodissa.

Yrittäjille tärkeintä oli perjantaina järjestetty ammattilaistapahtuma, johon saapui lähes kaksisataa sisäänostajaa. Tuottajat hakivat tapahtumassa tuotteille uusia jakelukanavia. Ammattilaisia tapahtumassa kävi muinakin päivinä ja kenties uusia mahdollisuuksia avautuu näiden tapaamisten myötä.

Kaikkiaan tapahtumassa kävi yli 64.000 kävijää ja näin rikottiin

samalla tapahtuman yleisöennätys.

Ruoan alkuperä kiinnosti aidosti ihmisiä ja palaute oli innostunutta. Ihmiset tulivat hakemaan kojuilta tiettyjä tuotteita, koska tiesivät, että täältä niitä saa. Positiivista palautetta tuli myös siitä, että yrittäjät olivat itse paikalla ja heidän kanssaan sai keskustella ruoan alkuperästä ja tuotantotavoista, kertoi MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.

Loimutar Oy:n yrittäjä Minna Kaasalainen kokosi tapahtumaan herkkuannoksia 15 pohjoissavolaisen elintarvikeyrityksen tuotteista. Annokset saivat paljon kiitosta, ne olivat näyttäviä ja herkullisia ja opastivat kuluttajia myymälän puolelle

ostoksille.

Pohjois-Savon osaston järjestelyissä tehtiin yhteistyötä Pohjois-Savon markkinointiohjelman, Pohjois-Savon yrttiviljely, Herba Centria 2 –hankkeen ja Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen –hankkeen kanssa.

Herkkujen Suomi -tapahtuman suojelijana toimii Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Tapahtuman järjestävät tuottajajärjestöt MTK ja SLC, RuokaSuomi-teemaryhmä, Pienpanimoliitto ja Lammin Sahti.

Lisätietoja tapahtumasta www.herkkujensuomi.fi

Carelian Caviarin kaviaaria maistateltiin ammattilaispäivän kohdehenkilöitten lisäksi myös kuluttajille munakkaan kera villiyrteillä höystettynä. Keittiömestari Sami Tallberg kehoitti paikalle tulleita kuluttajia lottoamaan, sen verran arvokasta herkkua he sattuivat saamaan.

KoneAgria kokoaa maatalouden ammattilaiset Jyväskylään lörehuntuotannon tehostamisessa, satotason parantamisessa, lypsykarjan ruokinnassa ja pienryhmätoiminnassa. Talousasioissa Huippuosaajat ovat erikoistuneet talouden strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen sekä verosuunnitteluun.

KoneAgria 9.-12.10.2013 ke-pe klo 9-17, la klo 9-16 Jyväskylän Paviljongissa Uno Savolan katu 8 Jyväskylä KoneAgria on syksyn ainoa maatalouskoneiden, -laitteiden ja -tarvikkeiden erikoisnäyttely Suomessa.

Tämän vuoden KoneAgrianäyttely pidetään kahta viikkoa totuttua aikaisemmin. Näyttelypäivät ovat 9.-12.10.2013.

Paikka on jo tutuksi tullut Jyväskylän Paviljonki. - Tosin ulkoalue on alueen kehittymisestä johtuen hieman erilainen kuin viime kerralla, sanoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka.

Näyttelystä on tulossa edellisvuosien tapaan maatalouden ammattilaisten tapahtuma.

Nähtävää tulee olemaan paljon. Muutaman vuoden tauon jälkeen halleissa on taas puimureitakin. - Kaikki mahdollinen sisätila on varattu ja ulkoalueellekin on tulossa runsaasti näytteilleasettajia, Toivakka sanoo.

Näyttelyyn on helppo tulla Seminaareja jokaisena näyttelypäivänä

non tuotosseuranta, ruokinnan Näyttelyyn pääsee kätevästi ohjaus ja SOP-työohjeet. Ku- julkisilla, kun Jyväskylän matNäyttelyn lomassa voi poike- valliset SOP-työohjeet auttavat kakeskus on vain parinsadan ta seminaareihin, joita on jokai- työtavat täsmällisiksi ja saadaan metrin päässä näyttelyalueesta. sena näyttelypäivänä. Aiheina poikkeamat kuriin. Talouden Omalla autolla liikkujille käteovat mm. ruokinta lypsykarja- osalta esillä ovat tilipalvelut, in- vä vaihtoehto on pysäköidä etäparkkiin Killerjärven raviradalle. tilalla, koneturvallisuus, luomu vestoinnit ja yhtiöittäminen.

ProAgrian huippuosaajat ovat Sekä pysäköinti etäparkkiin että ja eläinten hyvinvointi. Avausseminaari pidetään keskiviik- paikalla ja valmiina vastaamaan kuljetus raviradalta Jyväskylän kona 9.10. ja sen teemana on kysymyksiin. Huippuosaajat ja- Paviljonkiin on maksutonta. ”Resurssiviisas maaseutu”. Se- kavat asiantuntemustaan säiminaarin tavoitteena on herättää keskustelua resurssejaan viiLiput saasti käyttävästä yrittäjyydestä ja elinkeinojen kehittämisestä Aikuiset 17,-/hlö, Nuoret (12-16 v.) 12,-/hlö maaseudulla. Seminaareihin on Opiskelijat (opiskelijakortti esitettävä lipunmyynnissä) näyttelyvierailla vapaa pääsy.

12,-/hlö, Ryhmälippu 12,-/hlö (vähintään 9 henkilöä).

Ryhmäliput voi ostaa portilta. Perhelippu 37,- (2 aikuista ja alle 16 v lapset) Ilmainen sisäänpääsy: alle 12 v. aikuisen Tule tapaamaan asianseurassa, varusmiehet, veteraanit sekä ulkomaiset vieraat. tuntijoita ProAgrian Lisätietoja ryhmämatkoista antaa Eeva-Liisa Kivimäki, osastolle p. 020 747 3309 tai eeva-liisa.kivimaki@proagria.fi Liput ovat myynnissä sähköisessä lippukaupassa ProAgrian osastolla on esillä www.proagria.fi mm. uudistuva maidontuotan-

Seminaariaiheet KoneAgriassa Keskiviikko 9.10.2013 Avausseminaari: Resurssiviisas maaseutu Biokaasua ja orgaanisia lannoitteita maatiloilta Pihvikarjaseminaari Torstai 10.10.2013 Maahanmuuttajat maatiloilla. Löytyykö yhteinen kieli?

Ruokinta maidon tuotannossa - Valtakunnallisen nurmipalkinnon luovutus Perjantai 11.10.2013 Tietoiskujen aiheina: - Energiatehokkuus - Hyviä toimintatapoja kehittää tuotantoa - Ravinnetehokkuus tilatasolla Tuotantoeläinten hyvinvointi Kotimaisen ruuan puolesta Maatilojen yhtiöittäminen Koneturvallisuus Lauantai 12.10.2013 Luomulla menestykseen Lisätietoa ja tarkempi seminaariohjelmisto: www.koneagria.fi

24

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten matka järjestöväen 80 -vuotisjuhlaan Tampereelle 16.–17.11.2013 Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n 80-vuotisjuhlakokous ja 80 –vuotisjuhla pidetään Tampereella 16.11.2013. Juhlaan kokoontuu maa- ja kotitalousnaisia ympäri Suomen ja me eteläsavolaiset haluamme myös näin omanakin juhlavuotena olla mukana. Järjestämme kaksipäiväisen juhlamatkan järjestöväelle. Bussimme lähtee varhain lauantaiaamuna Heinävedeltä, reittiä Varkaus-Juva-Mikkeli-Heinola-Tampere.

Matkan alustava ohjelma: Lauantai 16.11.2013 n. 5.00 Lähtö Heinävedeltä, Varkaus klo 5.45, Juva 6.20, Mikkeli 6.55 n. 11.20 Saapuminen Tampereen yliopistolle, jossa 11.30–13.00 Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n juhlakokous (kokousedustajat saavat kutsun)Muilla matkalaisilla mahdollisuus ostoksiin ja kaupunkiin tutustumiseen.

14.00 Juhlakahvitus alkaa yliopistolla 14.30-16.00 Maa- ja kotitalousnaisten järjestöväen juhla yliopiston juhlasalissa

Kokouksen jälkeen majoittuminen Sokos Hotel Ilvekseen.

19.00 Tampereen teatterin musikaaliesitys Les Misérables Les Misérables on kaikkien aikojen musikaalielämys, jonka on nähnyt jo yli 60 miljoonaa katsojaa ympäri maailman. Tämä maailman kaikkien aikojen pisimpään näyttämöllä pysytellyt musikaali esitetään nyt Tampereen teatterissa (ensi-ilta syyskuussa 2013) Sunnuntai 17.11.2013

Aamiainen hotellissa n. 9.30-11.30 Tampereen parhaat palat –opastettu kiertoajelu, jolla nähdään Tampereen kauneimmat maisemat, kiinnostavimmat kohteet ja komeimmat nähtävyydet (mm.

Tammerkosken kansallismaisema ja Pispalanharju). n. 12.30 Saapuminen Valkeakoskelle Maatilamatkailu Ilolaan, jossa lounas noutopöydästä ja Maakuntien Parhaat –merkkiyrityksen esittely n. 14.00 Hyvästelemme Pirkanmaan maisemat ja jatkamme kotimatkaa kohti Etelä-Savoa.

Arvioitu paluu Mikkeliin n. klo 18.00, Heinävedelle n. klo 20.00 Matkan hinta: 270 EUR/hlö Hinta sisältää matkat hyvätasoisella tilausajobussilla, majoituksen jaetussa kahden hengen huoneessa Sokos Hotel Ilveksessä, aamiaisen, järjestöväen juhlan osallistumismaksun, lipun Misérables –musikaaliin, opastetun Tampereen parhaat palat-kiertoajelun, noutopöytälounaan

sunnuntaina sekä matkanjohtajan palvelut. Lauantain ruokailut sekä bussimatkojen kahvit ovat omakustanteisia.

Sitovat ilmoittautumiset 26.9.2013 mennessä ProAgria Etelä-Savo puh. 040 026 1094 tai marjo.h.laitinen@proagria.fi Lisätietoa: Mervi Kukkoselta puh. 040 842 3549 tai mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi

25

Savonia-ammattikorkeakoulu ja ProAgria Pohjois-Savo ry tiivistävät yhteistyötään Virkistys- ja juhlamatka Tampereelle 15. - 16.11. (pe-la) Valtakunnallinen 80-vuotisjuhla lauantaina klo 14.00.

Menomatkalla lounas Vaajakosken Savutauvan apajilla.

Tutustuminen Suomen Kädentaidot - Käsi- ja taideteollisuusmessuihin ja illallinen ravintola Näsineulassa.

Yöpyminen Sokos Hotelli Ilveksessä. Lauantaina käynti Finlaysonin myymälässä ja 80-vuotisjuhla.

Kuvassa Savonia ammattikorkeakoulusta Risto Kauppinen, Maija Suhonen, Riitta Rissanen, Mervi Vidgren, Veli-Matti Tolppi. ProAgria Pohjois-Savosta Katri Kostamo, Ari Miettinen ja Mika Repo Sopimuksen allekirjoittivat Veli-Matti Tolppi, Katri Kostamo ja Ari Miettinen.

Savonia-ammattikorkeakoulu ja ProAgria Pohjois-Savo ry allekirjoittivat kesäkuussa 2013 yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja tuoda konkreettista hyötyä molemmille tahoille.

Tausta sopimukselle löytyy luontevasti toisiaan täydentävistä osaamisprofiileista sekä monella tasolla tunnistetuista yhteistyömahdollisuuksista, joita sopimuksen myötä halutaan viedä eteenpäin. Lisäksi tiiviimpi yhteistyö laajentaa ja syventää sitä asiantuntijuutta, jota tarvitaan maaseudun ja maatilayrityksissä entistä enemmän.

Yhteistyön tavoitteena on myös tuoda lisäarvoa molempien toimintaan sekä tuottaa uutta, innovatiivisista ja elinkeinolähtöistä kehitystoimintaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteisiä kehitysteemoja ovat muun muassa maatilayritysten uudet taloudelliset ja tuotannolliset toimintamallit ja yritysten yhteistyö, maatilayritysten johtaminen, tuotantoprosessien kustannustehokkuus sekä

Mutkattomasti ! mukana arjessa

työn käyttö, työmäärän hallinta tantoketjun edelleen kehittäminen. ja kuormittavuus.

Lisätietoja: Yhteistyön painopiste on eriKatri Kostamo tyisesti maidon- ja naudanlitoimitusjohtaja, ProAgria hatuotannossa, jossa tärkeinä Pohjois-Savo, 043 825 1218 tavoitteina nähdään PohjoisRisto Kauppinen Savon maidontuotannon kehityliopettaja, Savonia-ammattitäminen ja jalostettavan maitokorkeakoulu, 044 785 6840 määrän turvaaminen sekä naudanlihantuotannon ja koko tuo-

Julkaisija Maa- ja kotitalousnaisten Keskus www.maajakotitalousnaiset.fi

www.koti-lehti.fi

Tervetuloa

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten

EDUSTAJAKOKOUS ProAgria Pohjois-Savo ry:n

EDUSTAJAKOKOUS Keskiviikkona 30.10.2013, klo 10.30 Suonenjoki, Yrityspuisto Futuria, Jalkalantie 6 Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 9.45 alkaen.

Käsitellään sääntömääräiset kokousasiat ja sääntömuutos.

Tervetuloa!

HALLITUS

S Y K S Y N O M E N AT MEHUKSI

Ajanvaraus: (klo 8-14)

Tilaa nyt!

Bussikuljetus: Kiuruvesi-Iisalmi-Kuopio-Suonenjoki-Tampere Ilmoittautuminen: ti 15.10. mennessä, info.pohjois-savo@ proagria.fi tai p. 020 747 3650. Matkan hinta 190 €/hlö. (sis. bussimatkan, majoitus 2 hh, sisäänpääsyn käsityömessuille sekä maa- ja kotitalousnaisten juhlaan sekä ohjelmaan merkityt ruokailut.)

Lisätietoja: vs. toiminnanjohtaja Heli Sulola, 040 672 0597, heli.sulola@maajakotitalousnaiset.fi Tarkempi ohjelma ja ajoaikataulu: www.maajakotitalousnaiset.fi/ps www.facebook.com

puh. 020 747 3686

Mehustus Sorsasalon raviradan huoltorakennuksessa.

Minimimäärä 20 kg omenoita.

Pastöroimattoman hinta 1 €/kg ja pastöroidun 1,30 €/kg omenoita.

Myös pudokkaista ja pintaviallisista omenoista.

ProAgria Pohjois-Savo/ Maa- ja kotitalousnaiset

Tiistaina 26.11.2013 Iisalmi Metsäpirtin kurssi- ja leirikeskus,

Vanha Kainuuntie 6 a Klo 9.15 Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu Klo 10.00 Kokous alkaa. Käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. johtokunnan puheenjohtajan valinta.

Kokousesitelmän pitää toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Tervetuloa!

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset

Piirijohtokunta

Kivennavan Kekrikemut To 24.10. klo 18.30-21.30 Kuonantie 280, Muuruvesi www.kivennapa.com

Syksyn iloisen sadonkorjuujuhlan ohjelmassa mm. Kekripidot, musiikkia, Kekrin tarina, ”piikojen ja renkien lähidemokraattinen pestuu”. Kotiin viemisiksi voi ostaa lähituotteita.

Illan juontaa Juankosken Patruuna.

Ruokailu + ohjelma 25 €/hlö Maksuton linja-autokuljetus Kuopiosta Maljalahdenkadulta klo 17.30, auto ajaa Siilinjärven kautta.

Ilmoittautumiset pe 18.10. mennessä, info.pohjois-savo@proagria.fi tai p. 020 747 3650 Tervetuloa Järjestelyissä mukana: Maaseutukartano Kivennapa, Muuruveden kyläyhdistys, MTK-yhdistykset, Kehittämisyhdistys Kalakukko, Savon ammattija aikuisopisto, ProAgria Pohjois-Savo/maa- ja kotitalousnaiset

26

Henkilöstöuutiset Etelä-Savo

Kasvintuotantoneuvojaksi on nimitetty MMM, agronomi Riitta Savikurki.

Hänen toimipaikkansa on Mikkeli, hänet tavoittaa numerosta 040 680 6820.

Maitotilaneuvojaksi ja hanketehtäviin Savonlinnan seudulle on nimitetty MMM, agronomi Liisa Heinonen.

Puhelin 043 824 9506 Maa- ja kotitalousnaiset FM Suvi Korhonen on aloittanut Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvojana 15.8. alkaen. Suvi työskentelee mm.

Kilpuri ja MAMA -hankkeen tehtävissä. Suvin tavoittaa ProAgrian Etelä-Savon Juvan toimipisteestä, p. 043 824 9505

Elina Kohonen, merkonomi aloitti 2.9. Tilipalveluissa äitiyslomansijaisena.

Elinan toimipaikkana on Joensuun toimipiste ja hänet tavoittaa numerosta 040 301 2463

Pohjois-Savo

Marjaana Mikkonen, agrologi AMK, aloitti Aija Lappeteläisen äitiysloman sijaisena 1.8. ruokinnan ohjauksen ja tuotosseurannan asiantuntijana, toimipaikka Vieremällä, Meijerintie 2. Marjaanan tavoittaa numerosta, 040 352 5692.

Arttu Laajalahti, asiantuntija, MVL kirjanpito, aloitti 1.9. toimipaikkana Iisalmi.

Artun tavoittaa numerosta 043 825 1215.

Jouni Rantala, agrologi, aloitti 15.8. seosrehuruokinnan erityisasiantuntijana koko Pohjois-Savon alueella, toimipaikkana Nilsiä, Jounin tavoittaa numerosta 043 825 2684.

Anne Idström, agrologi, agronomi MMM, aloitti 27.8. talousasiantuntijana, toimipaikkana Kiuruvesi. Annen tavoittaa puhelimesta 043 825 2682.

Sähköpostit

Pohjois-Karjala

Pia Takkunen, AMK agrologi on nimitetty MaitoTaito – hankkeen asiantuntijaksi 16.8. alkaen. Pian toimipaikkana on Joensuu. ja Pian tavoittaa numerosta 040 301 2443.

Arja Mustonen, agrologi AMK, mmyo, palasi 1.7. joukkoomme opintovapaalta nurmiviljelyn erityisasiantuntijaksi, toimipaikkana Lapinlahti.

Arjan tavoittaa numerosta 0400 203 755.

Lilia Lamanen, merkonomi, aloitti toimistosihteerinä tilipalveluissa Kuopion toimistolla 1.8.

Lilian tavoittaa numerosta 043 825 2685.

etunimi.sukunimi@proagria.fi tai etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Tutustu ProAgrian uusiin kotisivuihin

ProAgrian uudet pääsivut avautuivat kesäkuun lopulla osoitteessa www.proagria.fi. Sivujen rakentamisessa kuuntelimme tarkkaan asiakkaidemme sekä yhteistyökumppaniemme antamia palautteita ja mielipiteitä. Uusi sivusto korostaa erityisesti yrittäjän ja asiantuntijan välistä kumppanuutta, joka välittyy monipuolisena toimialatarjontana, osaamisena ja laajoina verkostoina.

ProAgrian valtakunnallisen sivuston yhteydessä otettiin käyttöön myös Etelä-Suomen aluesivusto, jota seuraavat muiden keskuksien sivut vaiheittain.

Syksyn aikana julkaistaan myös Maa- ja kotitalousnaisten uudet sivustot.

Uusien sivustojen sisältö ja palvelut tulevat kehittymään ja täydentymään entisestään. Esimerkiksi asiantuntijoiden esille nostossa teemme syksyllä kehitystyötä, jotta löydät asiantuntijamme erilaisten asioiden, artikkeleiden ja teemojen yhteydestä entistä helpommin.

Tuotamme jatkuvasti uutta sisältöä sivuillemme Kesän alussa valmistui sarja uusia asiakasvideoita mm. Far-

mari-maatalousnäyttelyn tilakohteista.

Lisäksi erittäin suosittu Keisalan akan navetan rustoo -blogi on saanut arvoisensa päätöksen videoiden ja loppusanojen myötä. Merja Keisala summaa yhteen tuntemuksiaan rakennusajasta, navetan käyttöönotosta ja rutiinien löytymisestä.

Sivustojen jatkuvaan kehitystyöhön toivomme myös asiakkaittemme osallistuvan antamalla meille palautetta. Kaikki palautteet, kommentit ja ajatukset ovat tervetulleita ja käsittelemme ne kaikki kehitystiimissämme.

Viisi vinkkiä navigointiin: • Keskuksen vaihtaminen onnistuu sivun yläreunassa sijaitsevan aluevalikon kautta.

• Haku –toiminolla löydät nopeasti sinua kiinnostavat aiheet, asiantuntijat ja palvelut.

• Klikkaamalla vihreää asiasanaa missä tahansa sivustolla näet koonnin kaikista aiheeseen liittyvistä artikkeleista, asiantuntijoista, tapahtumista, hankkeista, blogikirjoituksista ja videoista.

• Yhteystiedot löytyvät ’Tietoa meistä’ tai Ota yhteyttä -elementistä.

• Ajankohtaista -palsta kokoaa uusimmat uutiset ja mielenkiintoiset blogikirjoitukset etusivulle.

www.proagria.fi

ProAgria Pohjois-Karjalan edustajistovaalit lähestyvät Järjestömme edustajiston vaali toimitetaan tänä syksynä.

Nyt on aika käyttää jäsenoikeuttaan ja vaikuttaa. Vaali toteutetaan postiäänestyksenä.

tuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Se valitsee hallituksen jäsenet, käsittelee mm toimintasuunnitelman ja talousarvion, vahvistaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä vahvistaa jäsenmaksut.

Ehdokasasettelu 2013 alkaa 23.9. ja päättyy 21.10., ja varEdustajisto on ProAgrian toisinainen postiäänestys tapahtuu minnan kannalta keskeisen tär13.11.- 27.11. keä elin. Aktiivinen, asiantunEdustajistoon valitaan Pro- teva edustajisto varmistaa sen, Agria Pohjois-Karjalan jäsenis- että jäsenten ja asiakkaiden tartä yhteensä 16 edustajaa, jois- peet määrittävät ProAgrian toita 4 Pielisen Karjalan alueelta, minnan suunnan.

8 Joensuun seudun alueelta ja Vaaliohjeet ja materiaali lä4 Keski-Karjalasta. Edustajiston hetetään jäsenille postitse syystoimikausi on 4 vuotta. kuussa.

Edustajisto käyttää ProAgria Toivon, että tutustutte vaaliPohjois-Karjala r.y:n päätäntävaltaa. Edustajisto kokoon- materiaaliin, ja osallistutte ak-

tiivisesti niin ehdokasasetteluun kuin varsinaiseen vaaliinkin.

On tärkeää että jokaiselta jäsenalueelta saadaan hyviä ja osallistuvia ehdokkaita ja edustajia ProAgria Pohjois-Karjalan edustajistoon.

Yhteyshenkilönä vaaliin liittyvissä asioissa on viestintävastaava Anu Pesonen (040 301 2436), häneltä voi kysyä myös esim. henkilöjäsenyyteen liittyvistä asioita. Myös allekirjoittaneen puoleen voi vaaliasioissa kääntyä.

Hyvää ja satoisaa vaalisyksyä toivottaen Eero Parviainen toimitusjohtaja 040 301 2435

27

Silva2013 kiittää Silva2013 metsänäyttely 7.-8.6. kokosi kävijöitä n. 25000 Joensuun keskustaan ja eri työnäytös- ja seminaari alueille. Tapahtuman uusi konsepti pääsymaksuton, ohjelmallinen metsänäyttely onnistui. Eri metsätoimijoiden panostus ja hyvä yhteistyö loi tapahtuman jota oli kaivattu. Työnäytökset Vaiviossa ja energia-alan seminaari oheistapahtumineen Juuassa toivat kaupunkitapahtumalle oivallisen lisän.

Silva metsänäyttelyn järjestäjät Suomen metsäkeskus ja ProAgria Pohjois-Karjala kiittävät tapahtuman onnistumiseen vaikuttaneita pääyhteistyökumppaneita Pohjois-Karjalan Maakuntaliittoa, Pohjois-Karjalan Osuuspankkeja ja Juuan kuntaa sekä lukuisia muita yhteistyökumppaneita. Kiitos myös runsaslukuiselle yleisölle ja ohjelmanesittäjille mukana olosta. Muutaman vuoden päästä tavataan jälleen Silvan merkeissä.

Outokumpu palvelee!

HK panostaa Outokummun nautateurastamoonsa ja tarvitsee nyt lisää naudanlihaa. Meillä liikkuvat vasikat ja teuraseläimet nopeasti ja joustavasti.

Kerromme mielellämme lisää vaihtoehdoistamme.

Soita ja kysy lisää! Löydät alueesi kenttäedustajan yhteystiedot osoitteesta: www.khagri.fi/haku HK Agri Oy | PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), 20521 Turku | Vaihde 010 570 150

www.hkagri.fi

Monipuolinen ohjelma kiinnosti yleisöä.

Tukinuitto kuuluu vielä tänä päivänä Pohjois-Karjalaan ja tukkilaiset toivat tapahtumaan tuntumaa menneeseen. oik. Antti Ticklen kovassa vauhdissa Halonhakkuun SM-aluekarsinnoissa.

mm. Karim Z. Yskowicz viihdytti yleisöä.

Kaupunginkeskustassa oli helppo liikkua ja tori on tuttu tapaamispaikka.

Sukutilakunniakirja luovutettiin Jussi Multaselle ja sukupolvien ketju –taulu Mari Multaselle.

Hyvä, jos ei haittaa, sillä OP-bonuksilla ne ovat totista totta. Laske oma tilanteesi bonuslaskurilla osoitteessa op.fi/bonuslaskuri Pohjois-Savon, Suur-Savon ja Pohjois-Karjalan Osuuspankit

www.maanparannus.com

O massa y h t iö ssä sat t uu v äh e mmän v ah ink o ja.

V äl it e t ään t o isist amme . Älä märehdi

TURHIA Kyllä kalkitus kannattaa!

Asiakkaiden 100 %:sti omistamassa yhtiössä keskitytään 100 %:sti asiakkaiden hyvinvointiin, turvallisuuteen ja vaurastumiseen.

Viime vuonna teimme yli 3000 turvallisuuskartoitusta maatila-asiakkaillemme ja ylpeinä voimme sanoa, että LähiTapiolan asiakkaille käy vähemmän vahinkoja kuin muiden yhtiöiden asiakkaille. Turvallisuuskartoitus oikeuttaa sinut jatkossa entistä parempaan MTK:n jäsenetuun.

Ota yhteyttä ja kysy myös mainiosta korvauspalvelustamme sekä omistajaasiakkaidemme tarpeisiin suunnitelluista pankki- ja sijoituspalveluista.

Maksuaikaa elo-lokakuussa noudetuille kalkeille 30.11.2013 asti!

VALKOISELLA VIHREÄÄ

Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy