ProAgria Itä-Suomi 04/2015

21. vuosikerta 4/2015

5 7 13 15

Nyt kannattaa teettää energiasuunnitelma Tuotannon Ohjauksella tulosta Tilojen välistä kauppaa Farmarin pörssissä Elintarviketiedot esiin

2

Hyvinvoiva yrittäjä - hyvinvoiva yritys Yrittäjä on yrityksen tärkein voimavara. Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen ovat yrityksen toiminnan jatkuvuuden ja menestymisen kannalta tärkeimpiä tekijöitä.

Maatilayritysten nykyisessä toimintaympäristössä yhteistyö tilojen ja yrittäjien välillä korostuu.

On mietittävä pystynkö ja jaksanko itse tehdä kaikkea, vai onko järkevämpi ostaa osa töistä ja palveluista muilta; muodostaa alihankintaketjuja, tehdä koneyhteistyötä, palkata yhteisiä työntekijöitä, automatisoida joitakin työvaiheita jne. Päätösten tekeminen vaatii vaihtoehtojen arviointia ja huolellista laskentaa. Yhteistyötä ja työnjakoa kannattaa tehdä laajasti eri tuotantosuuntien ja toimialojen kesken. Samalla myös sosiaalinen verkosto ja kanssakäyminen lisääntyvät, millä on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Säännöllisten työterveystarkastusten kautta voidaan myös varmistaa työkyvyn ylläpitoa. ProAgrian asiantuntijat osallistuvat mielellään pyydettäessä työterveyshuollon tekemiin työpaikkakäynteihin maatiloilla.

ProAgria on kuluneen syksyn aikana hionut omaa toimintastrategiaansa vuoteen 2020. Toimintamme tarkoitukseen olemme kirjanneet Onnistumme yhdessä. Tälläkin tahdomme tuoda esille sitä, että onnistuminen vaatii aina yhteispeliä, niin yrityksen ja organisaation sisällä kuin myös asiakkaiden ja sidosryhmien kesken. Asiantuntijuuden arvo kasvaa verkostoissa. Asiakkaillemme haluamme olla luotettava kumppani, joka auttaa eteenpäin niin parempina kuin vaikeampinakin aikoina. Tarjoamme yrittäjälle keskustelukumppanuuden, sparrausapua, taustatietoa, osaamista, kokemusta, suunnittelua, vaihtoehtojen arviointia kuin myös pienryhmätoimintaa ja hyvien toimintamallien bencmarkkausta muiden yritysten kanssa. Tunne, että asiat ovat tiedossa ja hallinnassa rauhoittaa ja oma jaksaminen paranee.

ProAgrian strategian 2020 lähtökohtana on toiminnan kehittäminen suuntaan, jossa palvelumme hyöty asiakkaalle edelleen parantuu. Tavoitteenamme on siten osaltaan parantaa asiakasyritystemme avainhenkilöiden hyvinvointia ja jaksamista. Myös käytössä olevat Neuvo2020 -palvelut tukevat tätä työtä. Toivotaan, että EU-osarahoitteinen hanketoimintakin käynnistyy toden teolla tulevien talvikuukausien aikana.

Kiitän kaikkia ProAgria Itä-Suomi lehden lukijoita yhteistyöstä kuluneena vuonna ja toivotan samalla Oikein Hyvää Joulunaikaa!

Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja ProAgria Etelä-Savo

Lehden julkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2016 seuraavaksi viikolla 6, 14, 37 ja 47 Toimitus: Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.net Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427 marko.natri@proagria.fi Etusivun kuva: Eeva Vornanen

Suhdanne koskettaa neuvontaakin Elämme hitaan talouskasvun aikaa. Sille on ominaista kysynnän vähäisyys ja sen painottuminen edullisempiin tuotteisiin, investointitahdin hiljentyminen ja yritysten tulosten hiipuminen. Kyseinen tilanne on laskenut yleisesti raaka-aineiden hintoja, myös maataloustuotteiden hintoja. Maatilojen kannattavuus on koetuksella, mikä vaikuttaa tuotantopanosten kysyntään, myös neuvonnan kysyntään.

ProAgria keskusten toimintaan vaikuttaa tänä vuonna taloussuhdanteen lisäksi EU-ohjelmakauden vaihdos. Entiset hankkeet ovat loppuneet ja uusia rahoituspäätöksiä vasta odotellaan. Monille ProAgria keskuksille se on merkinnyt henkilöstön lomautuksia ja useiden kohdalla odotettavissa on tulokseltaan tappiollinen vuosi. Pohjois-Karjalassa kesän Farmari –näyttely on mahdollistanut neuvojille täystyöllisyyden ja pitänyt taloudenkin tasapainossa. Kiitos siitä kuuluu niin järjestelyissä mukana olleille kuin suurelle yleisöllekin.

Neuvontajärjestössä on taustalla kuitenkin tehty lujasti töitä. Liiton toimesta on koko vuoden ajan työstetty uutta strategiaprosessia, joka oli syksyllä kenttäkierroksella paikallisten ProAgrioiden hallintohenkilöiden arvioitavana. Järjestö on lisäksi hankkimassa uutta kaikkia keskuksia palvelevaa toiminnanhallintajärjestelmää, jota parhaillaan testataan eri puolilla Suomea. Ensi vuoden alussa käyttöön otettava järjestelmä antaa entistä paremmat mahdollisuudet toiminnan ohjaukseen, jäsenrekisterien ja dokumenttien hallintaan sekä mahdollistaa jatkossa myös asiakkaan sähköisen työpöydän käytön.

ProAgrian Missio eli toiminnan tarkoitus edelleen säilyy: ”Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme maaseudun kestävää kehitystä ja hyvinvointia”. Asiakkaalle tuotettu lisäarvo pitää olla keskiössä ja vieläpä mitattavissa. Neuvontatoiminnan on oltava kustannustehokasta, sillä jatkossa viljelijät ja muut asiakkaat maksavat yhä suuremman osan konsultoinnista itse, koska valtion apu alenee. Jatkossa tilakäyntejä ei ole varaa tehdä ”tavan vuoksi” vaan jokaisella käynnillä pitää olla tavoite: auttaa asiakasta enemmän kuin se kustantaa. Yhteydenpitoa ja raporttien tulkintaa voidaan hoitaa sähköisillä välineillä. Säästetään kilometrikuluja sekä neuvojan ja viljelijän kallista aikaa.

Neuvonnassakin asiakkaan pitäisi saada sitä mitä tilaa. Asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia, niinpä palvelut on räätälöitävä tapauskohtaisesti. Joskus se tarkoittaa neuvontaa yli keskusrajojen, joskus tarvitaan parasta osaajaa. ”Huippuosaajien” verkostoa onkin syytä laajentaa neuvonnan eri sektoreille. Rakenteelliset remontit neuvonnassa ovat hitaita. Lyhyellä tähtäimellä keskusten välisellä yhteistyöllä ja kehittämällä verkko- ja mobiilipalveluja on mahdollista päästä hyvään lopputulemaan pitkien välimatkojen maassamme.

Toimintaympäristön haasteista huolimatta tilojen omat toimenpiteet vaikuttavat eniten kannattavuuteen. Neuvonnan vipuvaikutuksella kannattavuutta voitaisiin monissa tapauksissa edelleen parantaa. Vinkkejä siihen löytynee tämänkin lehden sivuilta.

Kari Tahvanainen hallituksen puheenjohtaja ProAgria Pohjois-Karjala

3

Hyvä järjestöväki!

Tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen haasteellinen suomalaisen maatalousyrittäjän näkökulmasta katsottuna. EU:n idänkaupalle asettamat pakotteet ja maailmanlaajuisen laman kerrannaisvaikutukset ovat nakertaneet yrittäjätuloa ja maatalouden kannattavuutta oikukkaiden sääolojen ohella. Nyt jos koskaan maauskoa ja me -henkeä todella tarvitaan. Uutta vuotta ja uusia mahdollisuuksia kohti mennään!

Uutta kohti suuntaa myös järjestössämme. Sekä ProAgria Keskusten Liitto että Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ovat työstäneet uudet strategiansa vuosille 2016 – 2020 yhteistyössä ProAgrioiden hallitusten jäsenten ja Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskusten johtokuntien jäsenten kanssa. ProAgrian tavoitteena on parantaa asiakkaiden ja kumppanien kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistää maaseudun kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Vastaavasti Maa- ja kotitalousnaiset toimii valtakunnallisena ruuan, maaseutumaiseman

sekä yrityspalveluiden asiantuntijajärjestönä, joka kehittää maaseudun elinvoimaisuutta ja siten kaikkien suomalaisten hyvinvointia. Maa- ja kotitalousnaiset haluaa, että meillä kaikilla säilyy elävä suhde ja arvostus maaseutua ja omia juuriamme kohtaan.

Niinpä strategiakauden iskulauseena on: ”Juuret maalla. ”Tälle vuodelle Maa- ja kotitalousnaiset julisti valtakunnallisen ”Vuoden Maisemateko 2015” -kilpailun, johon osaa saattoivat ottaa yksittäiset henkilöt, paikalliset yhdistykset tai vaikkapa talkooporukat. ”Miljoona litraa metsämarjoja” -kampanjan marjastuskilpailu puolestaan suunnattiin yhdistyksille. Eniten marjoja kerännyt joukkue palkitaan Karelia a` la carte -ruokamatkalla iloiseen marjamaakuntaan Pohjois-Karjalaan. Vuoden” Maisemateko 2015” -kilpailun voittaja on selvinnyt. Valtakunnalliseksi maisemateoksi on valittu 16:sta alueellisen voittajan joukosta Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähteen puhdistustyö. Meillä Pohjois-Savossa ”Maisemateko

2015” – kilpailuun otti osaa neljä joukkuetta. Joukkueiden maisemakohteet ja niissä toteutetut parannukset olivat hyvin erilaisia.

Parhaaksi valittiin Tervon Maaja kotitalousnaisten maisemateko tai oikeammin tekojen sarja!

Hyvät järjestömme jäsenet!

Toivotan Teille kaikille mitä parhainta joulunaikaa ja onnea uudelle vuodelle 2016! Maailma meidän ympärillämme on kuluvan vuoden aikana muuttunut pienemmäksi ja tullut monta askelta lähemmäksi. Muutos on mahdollisuus – meistä kukin päättää omalta kohdaltaan, miten siihen suhtautuu. Maarit Hurmerinnan ”Hymypoika”- laulun sanoja lainaten ”Ole aina nuori, rohkea ja katso valoon päin.”

Riitta Ryhänen Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Pohjois-Savo

Mitä mittaat, sitä voit parantaa ja johtaa Nykyään ei kannata vain ajelehtia tai painaa päätä pensaaseen ja toivoa parasta. Omalle toiminnalle on syytä asettaa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita. Äärettömän tärkeää on myös toiminnan mitattavuus. Ilman mittareita ja tuotannosta saatavia todellisia lukuja on vaikea tietää, millä tasolla tuotanto oikeasti on. Laskelmista ja eri raporteista, esim. kausiraportit ja Tilakunto, saadaan tietoa toteutuneesta sitä kattavammin, mitä paremmin Tulosanalyysin ja

Talous-Wisun tyyppisiä laskelmia on teetetty.

Proagrialaisiin laskelmiin liittyy vertaistiedon käyttö. Omien tulosten vertailu erityisesti samantyyppisten tilojen tuloksiin on tärkeää, mikäli tuotannosta halutaan saada parempia tuloksia.

Kun jotkut tilat ovat päässeet tunnusluvuillaan parhaan neljänneksen joukkoon, on kaikilla mahdollisuus päästä samantyyppisiin lukuihin. Mikäli ollaan jo parhaassa neljänneksessä tai peräti parhaassa kymmenyksessä,

Säilörehun tuotanto eri vuosina Sadon määrä, kgka/ha

voi tekemistä silti vielä parantaa.

Neuvonnan vaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä. Ei ole sanahelinää sanoa: ProAgria – onnistumme yhdessä! Kun toiminta on systemaattista ja määrätietoista, tuloksia syntyy. Esim. ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmissä on tehostettu nurmiviljelyä. Rehutuotannon parantuminen näkyy suotuisasti navetalla ruokintakustannusten alenemisena ja maitotilissä (lähde: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät).

v. 2011

v. 2014

7 188

8 400

Kylvöt, EUR/ha

15

43

Lannoitukset, EUR/ha

138

143

Typensitojakasvien käyttö, % tiloista

35

78

Korkeintaan kaksi kasvilajia nurmiseoksessa, % tiloista

75

15

Tervetuloa

ProAgrian verkkokauppaan Lähetykset ilman toimitus- ja postimaksua!

Valikoima on laajentunut kirjoista myös vaatteisiin ja järjestötuotteisiin.

www.proagriaverkkokauppa.fi

 









   

Alla on esimerkkinä otanta monipuolisesti ProAgrian palveluita käyttävien asiakkaiden tuloksista vuodelta 2014 verrattuna vuoteen 2012 v. 2014

Muutos (vrt. v. 2012)

Keskituotos, kg/lehmä

9 414

+ 286

Maidon tuotantokustannus, snt/myyty litra

49,03

- 3,97

Maitotuotto-rehukustannus, snt/litra

37,14

+ 1,59

Kehityksen suunta

®

  

 

4

Hyrrän vauhtiin pääsyä odotellessa

Maaseudun kehittämisohjelmaa on päästy toteuttamaan ELY-keskuksissa lähinnä vain maatalouden rakennetukien, neuvonnan tuen ja teknisen tuen osalta. Maatalouden investointituen osalta päätöksen teon mahdollisuus on kriittistä, sillä investointeja ei voida aloittaa ilman tukipäätöstä. Sitä vastoin maaseutuohjelmasta rahoitettavien muiden yritysinvestointien ja kehittämishankkeiden aloittaminen ennen rahoituspäätöstä ei ole tuen määrää vähentävä tekijä sen jälkeen, kun hanke on tullut vireille ELY-keskuksessa. Neuvontatuen maksaminen tullee mahdolliseksi marraskuun aikana.

Maaseutuvirastolla on ollut ongelmia ohjelman toteutusta koskevan tietojärjestelmän käyntiin saamisessa. Kokonaan sähköisen haku-, päätös-, maksu- ja arkistointijärjestelmän käyntiin saattaminen on ollut varsin vaativa harjoitus. Mavin viimeisimpien viestien mukaan vaikuttaa siltä, että yritys- ja hanketukien osalta ei täysin voitane vielä paperin pyöritykseltä välttyä. Yrittäjien kuten myös hanketoimijoiden kannalta päätöksenteon lisäksi myös maksatusten tulisi onnistua hankkeiden etenemistä vastaavassa aikataulussa.

Maatilojen ja muiden yritysten investoinnit vähissä Maatalouden ja muiden maaseudun yritysten investoinnit jää-

vät tänä vuonna vähäisiksi. Etelä-Savossa merkittävimmät maatalouden investointikohteet, joille tukea haettiin, olivat yksi lypsykarjanavetta, lihakarjapihatto, suuren lampolan laajennus ja neljä kasvihuoneinvestointia.

Muut investoinnit, joille tukea haettiin, ovat pienempimuotoisia. Aloitustukihakemuksia oli kolme kappaletta.

Maatalouden investointien kokonaiskustannukset ovat noin 3,5 miljoonaa euroa. Avustusten määrä tuskin tulee yltämään 1,2 miljoonaan euroon, kun aiempina vuosina avustusten määrä on ollut noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Avustusten lisäksi maatalouden rakennetukiin kuuluu eräitä poikkeuskohteita lukuun ottamatta myös lainarahoitukselle saatava korkotuki.

Maaseudun muiden yritysten investointi- ja perustamistukihakemuksia on kuluvana vuonna 22 kpl, joiden kokonaiskustannukset ovat noin kolme miljoonaa euroa. Avustusten määrä tulee olemaan noin miljoona euroa. Aiemmin yritystukien määrä on ollut useimpina vuosina yli 50 kpl ja neljä miljoonaa euroa.

Tänä vuonna maaseudun yritystuet ovat kohdistuneet pääosin elintarvike- ja matkailualan investointeihin. Maatalouden rakennetuissa on ollut tänä vuonna kaksi tukijaksoa, joita koskevaan päätöksentekoon Hyrräjärjestelmässä päästiin pääosin lokakuussa. Rakennetukien eli aloitustuen ja investointituen hakeminen on jatkuva, mutta hakemukset ratkaistaan tukijaksoittain, joita tulee jatkossa olemaan neljä vuodessa. Aloitustukien ja investointitukien maksamista koskevat osiot Hyrrässä eivät vielä marraskuun alkupuolella ole ELY-keskusten käytettävissä.

Maaseudun muiden yritysten

investointi- ja perustamistukihakemuksissa oli kuluvana vuonna kolme valintajaksoa, mutta niiden osalta päätöksenteko Hyrrässä ei vieläkään onnistu. Näiltä osin jouduttaneen eräänlaiseen sähköisen ja paperisen päätöksenteon hybridimalliin. Myös maksatuksen aikataulu on vielä avoin. Yritystukihakemusten valintajaksojen lukumäärä voidaan päättää ELY-keskuksittain. EteläSavon ELY-keskuksessa on haluttu olla asiakaslähtöisiä ja ensivuoden osalta on päädytty kuuteen valintajaksoon.

Investoinnit kannattavan yritystoiminnan edellytyksenä Kuluvana vuonna tehtyjen kyselyiden mukaan eteläsavolaisilla maatiloilla on investointiaikomuksia, mutta niiden toteuttamiseen liittyy merkittävästi epävarmuutta. Jos aiottuun kymmeneen navettalaajennukseen vuodessa ei yllettäisikään, niin viisikin edistäisi jo osaltaan maitomäärän säilymistä lähempänä nykyistä 115 milj. litran vuosituotantoa. Lypsykarjatilat ovat Etelä-Savossa keskimäärin maan pienimpiin lukeutuvia.

Tosin myös isoja lypsykarjatiloja löytyy Etelä-Savosta, sillä alueen maitomäärästä tuotetaan jo nyt yli 50 lehmän tiloilla noin 40 % maidosta, kun koko maassa vastaava luku on 45 %. Mutta tuottajien suunnitelmiin perustuvien ennakoiden mukaan maitotilojen rakennekehitys tulee olemaan oleellisesti koko maan kehitystä hitaampaa. Myös naudanlihan tuotannossa keskikoko näyttäisi kasvavan hitaammin kuin koko maassa keskimäärin.

Maidon ja naudanlihan lisäksi puutarhatuotannolla on merkittävä asema Etelä-Savossa. Avomaan

tuotannon lisäksi alueella on muutamia suuria lasinalaisviljelmä, joissa aika-ajoin tehdään suuriakin investointeja ja vastaavasti haetaan merkittäviä määriä tukea.

Maaseudun muissa yrityksissä kehitysnäkymät tähtäävät vahvasti kasvuun, vaikka investointitukien hakemisina se ei vielä ole juurikaan ilmennyt. Etelä-Savon maaseudulla toimivista yrityksistä yli kolmannes aikoo tehdä kasvuun tähtääviä toimenpiteitä ennen vuotta 2020. Ruralia-instituutin keväällä tekemän kyselyn mukaan kasvuhakuisuutta esiintyy kaikilla toimialoilla ja se lisääntyy yrityskoon kasvaessa. Yrityksissä aiotaan kehittä asiakassuhteita ja nykyisiä tuotteita. Keskeisiä investointikohteita ovat koneet ja laitteet. Noin joka kolmas yritys aikoo myös hakea kehittämistoimiin ulkopuolista rahoitusta.

Hanketoiminnasta apua yritysten kehittämiseen Kuluva vuosi oli kehittämishankkeiden tukihakemusten osalta Etelä-Savossa suorastaan ennätyksellinen. Maaseutuohjelmasta haettiin alueellisia hankkeita 26 kpl ja alueiden välisiä 8 kpl. Lisäksi myöntövaltuuden siirtoa muiden alueiden toteuttamiin alueiden välisiin hankkeisiin haettiin Etelä-Savosta 8 kpl.

Hanke- ja yritystukiin Etelä-Savossa käytettävissä olevat rahat eivät tule riittämään, vaikka yritystukien menekki jäikin tavanomaista vähäisemmäksi. Hankkeille on käytettävissä 8,3 milj. euroa kahden vuoden ajalta, kun tukihakemuksia on tullut lähes 10 milj. euron verran.

Hankkeissa on tänä vuonna kaksi valintajaksoa ja ensi vuonna tulee olemaan kolme. Hankehakemuksista suurin osa on pisteytetty, mutta Hyrrä-ongelmista

johtuen päätöksenteko tulee siirtymään kaikissa ELY-keskuksissa pitkälle ensivuodelle. Myös paperipäätösten teko saattaa tulla kysymykseen varsinkin, jos käyttöjärjestelmän valmistuminen tulee viivästymään kovin pitkälle kevääseen.

Haetut hankkeet tukevat laajasti Etelä-Savon maaseutustrategiaa, jossa painotetaan elinkeinojen kehittäminen, ihmisten hyvinvointi ja maaseudun elinvoimaisuutta edistävät rakenteet.

Yritysryhmien saanti hankkeisiin on hanketoimijoille usein haasteellista. Jokaisen yrittäjän tulisi nykypäivänä osallistua alueensa hankkeisiin ja samalla oman toimintansa ja tuotannonalansa kehittämiseen. Useita hankkeita kuluvana vuonna maaseutuohjelmasta hakeneita toimijoita Etelä-Savossa ovat alueen ProAgrian lisäksi yliopistokeskuksen toimijat, metsäkeskus ja ammattikorkeakoulu.

Maaseutuohjelman toteutuksen ennakkoarvioinnissa EteläSavossa korostettiin mm. yrityspainotteisuutta, tiedotusta ja toimijoiden yhteistyötä. Yritysten investointien toivotaan kääntyvän kasvuun ensivuonna ja näihin liittyvien tukien kysynnän lisääntyvän. Yritystukiin on tarkoitus käyttää 60 % yritys- ja hanketukiin Etelä-Savossa varatuista varoista, tähän päästäneen vasta ohjelmakauden loppupuolella. Viestintää ja tiedotusta kehitetään ELY-keskuksen ja alueen Leader-ryhmien yhteisen Maaseutukuriiri-hankkeen myötä sivuilla www.maaseutukuriiri.fi.

Maija Puurunen yksikön päällikkö, maaseutupalvelut, Etelä-Savon ELY-keskus maija.puurunen@ely-keskus.fi p. 029 502 4074

5

Kannattavuuskirjanpito osana taloussuunnittelua Suomessa maatalouden kirjanpitoa nykyisessä muodossa on pidetty noin sata vuotta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja sen kannattavuuskirjanpito on kerännyt ja kehittänyt kirjanpitoa tutkimus- ja taloussuunnittelukäyttöön. Vuodesta 1968 lähtien muistiinpanovelvollisuus on koskenut koko maataloutta.

Kannattavuuskirjanpito perustuu vapaaehtoisuuteen ja on maksuton palvelu. Kannattavuuskirjanpidossa mukana oleva asiakas saa maksutta monipuoliset raportit vertailutietoineen sekä tutkimuslaitoksen julkaisuja maatalouden kannattavuudesta. Asiakas saa tunnukset Taloustohtoritietokantaan, josta voi hakea omia taloustietoja ja vertailutietoja EU-jäsenmaista myös itse.

Vuosittainen tilapalaute sisältää tulos- ja taselaskelmat, tuotto- ja kustannuserittelyt ja maksuvalmiuslaskelman. Näiden perusteella on laskettu kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta kuvaavat tunnusluvut.

Vuosittainen vertailuraportti sisältää yrityksen edeltävän ja tarkasteluvuoden tilinpäätöksen ja tunnusluvut. Vertailua varten raportissa on samankokoisten kannattavuuskirjanpitoyritysten keskiarvotiedot sekä näistä muodostetun hyvän ja heikon kannattavuusryhmän tulokset.

Jokainen kirjanpitotila saa vuosittain ennusteraportin. Se sisältää toteutuneen ja ennustetilivuoden laskelmat ja tunnusluvut.

Myös tässä raportissa on vertailuryhmän ennustekeskiarvotulokset sekä heikon ja hyvän kannat-

tavuusryhmän ennustetulokset.

ProAgria laatii asiakkaan toimittamasta kirjanpitoaineistosta tilinpäätöksen MTT:n ohjelmalla ja toimittaa sen tutkimuslaitokselle tilastollista käsittelyä varten. Tilinpäätöksen laatiminen on myös maksuton ”tilintarkastus”, jonka tuloksena mahdollisesti löytyvät virheet voivat olla merkittäviäkin asiakkaan taloudelle. ProAgria järjestää kannattavuuskirjanpidossa mukana oleville tiloille myös matkoja ja yhteisiä tilaisuuksia.

Hyvä suunnittelu johtaa hyvään toteutukseen. Pätevä kirjanpito raportteineen antaa oikean kuvan toteutuksen tasosta ja vinkit toiminnan parannuksille. Nykyiset kirjanpito-ohjelmat (Wakka, WebWakka), tulosanalyysipalvelu ja kannattavuuskirjanpito

ovat keinoja saada kirjanpidosta irti tarpeellisia tunnuslukuja tilan johtamiseen. Näiden lisäksi ProAgrialla on monipuolisia tuotantosuuntakohtaisia seurantapalveluja, kuten Ruokinnanseuranta ja TilaKunto -verkkopalvelu. ProAgrioista saa myös maatilan ja yri-

tyksen kirjanpitopalveluja ja yritysneuvontaa analysointeineen.

Antero Parkkonen palvelupäällikkö ProAgria Etelä-Suomi ry

Kannattavuuskirjanpidosta saat lisätietoja ProAgrian asiantuntijoilta.

Virpi Rönkkönen, Etelä-Savo p. 040 186 5374 Vuokko Mähönen, Pohjois-Karjala p. 040 301 2426 Pirkko Julkunen, Pohjois-Savo p. 040 740 5318

Miten säästät energialaskussa?

Nyt on kiire tehdä energiasuunnitelma, jotta hankeen ehtii toteuttaa ensi vuonna. Mikäli investointi on 2017 tai myöhemmin on hyvää aikaa tehdä suunnitelma ja todellinen vertailun/ suunnitelmat.

Neuvo 2020 mahdollistaa maatilan energiasuunnitelman tekemisen maksamalla suunnitelmasta vain alv:n osuuden, jonka saa myöhemmin alv palautuksena takaisin, siis pelkää hyötyä.

Suunnitelmalla kartoitetaan maatilan energian kulutus- ja kustannusrakennetta. Suunnitelman tarkkuuteen vaikuttaa miten tarkkaan tiedetään nykyinen kulutus: sähkö, öljy, lämmin vesi ja rakennusten tiedot kuten pinta-ala ja tilavuus sekä konekanta ja viljelytiedot. Maatilalla voidaan saada säästöjä jopa ilman merkittäviä investointeja.

On luonnollista että mitä isompi

kulutus sitä isommat säästömahdollisuudet on.

Suunnitelma uusille tuotantorakennuksille Energiasuunnitelman tekeminen on tärkeää, varsinkin jos suunnitellaan uusia tuotantorakennuksia, koska silloin voidaan valita kokonaisuuden kannalta edullisin järjestelmä. Rakennuksen käyttöikä on kuitenkin 10-40 vuotta, joten ei ole samantekevää mikä on sen energiankulutus.

Säästökohteita, jossa tilatasolla voidaan päästä merkittäviin säästöihin, ovat esim. ruokintajärjestelmä, valaisinten vaihto, ajotapa viljelyssä ja lisäeristäminen. Laskelmissa voidaan pohtia öljyn korvaamista hakkeella, osittain auringolla tai lisäeristämisellä ehkäpä sekä että riippuen tilanteesta.

Lämmitystapavertailu Maatilan asuinrakennukseen on mahdollista tehdä lämmitystapavertailu, joka on kevyempi versio energiasuunnitelmasta.

Mikäli tilan energiankulutus on muuten pientä tai valmiiksi tehokasta tai asuinrakennukseen ollaan pelkästään miettimässä lämmitysjärjestelmäremonttia, niin isommalle pohdinnalle ei

välttämättä ole tarvetta. Tällöin lämmitystapavertailua voidaan käyttää apuna kokonaisuuden kannalta edullisimman lämmitysratkaisun valinnassa.

Se, mikä on pitkällä tähtäimellä edullisin ratkaisu, voidaan laskea, mutta toteutumaan vaikuttaa tietenkin eri energiamuotojen keskinäinen hintaero. Oletettavasti hintaerot säilyvät samansuuruisina pitkälle tulevaisuu-

Ota yhteyttä:

teen vaikka esim. Aalto yliopisto ennusti sähkön hinnan reilua laskua, mutta se korvautunee valitettavasti ”siirtomaksun” nousulla. Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa tai ei oikeastaan vaan oikean ennusteen tekeminen on vaikeaa tai lähes mahdotonta.

Laskelmilla voidaan pienentää riskiä virheinvestointiin.

sähköpostilla etunimi.sukunimi@proagria.fi Pohjois-Savossa Jouko Kulin, p. 0400 661 135 Marja Saastamoinen, p. 0400 284 762 Tapio Pasanen, p. 0400 905 731 Pohjois-Karjalassa Soile Tervakangas, p. 040 301 2450 Etelä-Savossa Jukka Sairanen, p. 0400 165144

6

Pitääks aina suunnitella, toteuttaa ja arvioida?

Ei oo pakko, jos ei taho! Mikäli suunnittelu ja arviointi eivät ole itselle luontaista ja kokee, ettei niistä ole todellakaan hyötyä, voi suunnittelut ja arvioinnit jättää suosiolla tekemättä. Käytännön hommat joutuu valitettavasti pääosin tekemään itse, mikäli ei ole ison yrityksen johdossa, jossa on mahdollista siirtää työt toisille. Tuolloinkin yritysjohdon rooliin liittyy vähintään yksi toimenpide: saada firmaan töihin sopivimmat ihmiset.

Mikäli yritys tuottaa riittävästi euroja palkkoihin ja jopa yritysvoittoon, ovat yrityksen toimintatavat todennäköisesti asianmukaisella tasolla ja voivat riittää vielä tulevaisuudessakin. On upeaa, että osalla ihmisistä aivotoiminta, käsien tekemiset ja tulokset ovat niin hyvin synkronissa keskenään, että kokoajan mietitään, miten työt kannattaa tehdä, ja tekeminen on yksyhteen

ajatusten kanssa. Tuolloin tosin yrityksen suurin riski on henkilöriski. Mitä jos suunnittelija-toteuttajan kohdalle sattuu vakavampi tapaturma? Kuinka yrityksen ja siihen jäävien ihmisten sitten käy?

misten tekemistä pikkuisen kerrallaan. Esim. nurmirehua tekevä voi aloittaa säilörehuauman tai siilon yöaikaisesta peittämisestä ja navetalla hommia hoitava voi lisätä kuivitusta ja ilmastointia.

Pikkupakko

Muutos ei näy heti

Jos pikkuisenkaan ar velee, että yrityksen tekemistä voisi parantaa, suosittelen lämpimästi suunnittelun pikkupakkoa.

Suunnittelun avulla mietitään eri vaihtoehtoja erilaisissa tilanteissa ja valitaan sen hetkisten tietojen pohjalta parhain vaihtoehto toteutukseen. Systemaattinen ja riittävän tiheä tulosten arviointi puolestaan havainnollistaa, missä osassa maatilayritystä tai työn tekemistä tarvitaan kehittämistoimia. Kehittäminen ei edellytä mittavia investointeja. Useimmiten riittää, että muutetaan ih-

Uskoa, sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä tarvitaan paljon, sillä muutos ei tapahdu saman tien.

Sparraajaakin tarvitaan paikalle usein. Suunnittelua ja arviointia ei ole järkevä tehdä vain oman väen voimin. Useamman silmän taktiikka toimii käytännössä aina paremmin kuin itsekseen pakertaminen. Ulkopuolinen osaa myös katsoa asioita objektiivisemmin. Tehtyjen muutosten jälkeen on mahdollista saada parempaa taloudellista ja toiminnallista tulosta sekä parempaa jaksamistakin.

Suunnittele, tee ja seuraa Tulosten analysointia kannattaa tehdä useita kertoja vuodessa. Peltopuolella vaikka ennen ja jälkeen kasvukauden tai korjuukerran. Loppuvuoteen kuuluvat välintilinpäätös ja verosuunnittelu. Vuoden alussa laaditaan budjetit, joita vuoden varrella toteutetaan ja seurataan. Viimeistään päättyneen vuoden lukujen valmistuttua pohditaan, millaisia tuloksia saatiin ja toteutuivatko tekemiset siten kuin suunniteltiin. Jos ei, niin pohditaan vielä miksi ei, ja mikä esti tavoitteen mukaisen toiminnan. Navetalla tuotantoa rajoittavia asioita voidaan poistaa kiinnittämällä enemmän huomiota vaikka vasikkaan tai parteen. Peltopuolen suunnitellut on tyypillisesti tehty sadonvaran näkökulmasta. Jatkossa voi pureutua esim. kasvus-

ton tiheyteen tai kasvien kasvua rajoittaviin tekijöihin. ProAgrian nurmiasiantuntijat osaavat avittaa näissä asioissa.

Mikäli jo ennen Venäjä -pakotteita tuntui siltä, että rahat eivät riittäneet, on nyt viimeistään korkea aika miettiä, mitä yritystoiminnalta oikeasti halutaan.

Työnteon pitää tuottaa maatilalla riittävästi toimeentuloa, jotta siinä olisi jotain järkeä. Jos rahat eivät riitä laskuihin, pitää miettiä, onko elämäntapa oikeanlainen ja missä tekeminen falskaa.

Suunnittelu ja analysointi eivät ole kustannuksia, vaan parasta investointia yrityksen tulevaisuuteen!

Liisa Koskela valtakunnallinen huippuosaaja maidontuotannon strateginen johtaminen ProAgria Keski-Pohjanmaa

Tuoko kevät parannusta maitomarkkinoihin?

Maidosta on ylitarjontaa maailman markkinoilla, mutta muutoksia moneen suuntaan on ilmassa. Jonkinlaista heilahdusta odotetaan mm. hollantilaisessa Rabobankissa, joka on erikoistu-

nut maataloustuotteiden markkinaseurantaan. Tällä haavaa monien maitomaiden varastoissa on maitotuotteita jauheiden ja juuston muodossa runsaasti ja tuotanto noussut mm. USA:ssa

Hiiva mikä pitää lupauksensa!

Maidon kulutus nousussa maailman laajuisesti

Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva

●

Valikoitu hiivalaji Sc 47

●

Rekisteröity EU:ssa lypsylehmille, lihakarjalle ja pienille märehtijöille (sekä emakoille, porsaille ja hevosille).

●

Euroopan Unionin hyväksyntä on lisätakuu koostumuksesta, turvallisuudesta ja tehosta.

Vaikutustapa.

Hyödyt.

Säilyttää pötsin pH:n

optimaalisella tasolla.

 Vähentää happomahan riskiä.

 Suosii mikrobien uudiskasvua.

Hyvän joulun toivotuksin: Lisätietoja, ota yhteyttä Oy Farmika Ab 08700 Lohja p. 0400-616151 , 050-4147299 info@farmika.fi

edullisista rehukustannuksista johtuen. EU:ssa tuotanto on kiintiöiden päätyttyä noussut useimmissa maissa, mm. Irlannin tuotanto on kasvanut yli 12 % ja Hollannin lähes 8 %. EU-maista 12 ylitti ja 16 alitti viimeisen maakiintiönsä. Maitotuotteiden vienti eri puolille maailmaa on paikoin piristynyt ja lieviä hinnannousujakin on havaittu. Venäjän vientikielto rajoittaa kaupantekoa edelleen.

 Pötsin toiminta tehostuu

ja energiaa syntyy enemmän lihasten ja utareen käyttöön.  Lisää maidon määrää.  Parantaa kasvua ja tehostaa rehun hyväksikäyttöä.  Kysy elävää hiivaa (Actisafia) rehun toimittajaltasi.

Valmistaja

Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja

Maailmassa kulutettiin maitoa vuonna 2014 keskimäärin 110 kg/henkilö, jossa on kasvua vuodesta 2010 peräti 4 kg. Kulutus on kasvanut eniten Aasiassa ja Intiassa ja tulotason nousun myötä kysyntä jatkaa kasvuaan kehittyvissä maissa. Länsimaissa sen sijaan väestön kasvu on hidastunut ja kulutusmäärä on jo muutenkin korkealla tasolla, jolloin kasvu siirtyy paremminkin määrästä laatuun. On silti hyvä muistaa, että lähes 90 % EU:n maidosta myös kulutetaan Euroopassa. Väestö kuitenkin lisääntyy maapallolla, ruuan kysyntä tuplaantuu 35 vuodessa ja jossakin se pitää tuottaa.

Tärkeää olisi saada markkinoiden vuoristorata tasoittumaan ja tuotanto kysynnän mukaiseksi pitkällä aikavälillä.

Koivikon Kartanon avoimissa ovissa 18.11. Kiteellä kävi yli 300 vierasta.

Mitä ennakoidaan maitomarkkinoilla

Avoimia ovia uusissa navetoissa

Maidontuotanto kasvanee kaikilla maapallon päätuotantoalueilla ja varsinkin alempien kustannusten maissa, missä on investoitu sekä navetoihin että maidonjalostukseen. Euroopassa tuotanto kasvaa vielä tulevina vuosina, mutta ympäristöpaineet, alueen kulutuksen tasoittuminen ja kustannustaso ovat jarruina. Ilmaston muuttuminen, sääilmiöt ja yllättävät kriisit voivat hetkessä pyörittää tilanteet uusiksi. Markkinoiden heilumista ei kuitenkaan päästä pakoon missään maassa, on vain kyettävä varautumaan nousuihin ja laskuihin, jotka kestävät oman aikansa.

Tunnelmat ovat odottavan varovaisia maitotiloilla ja investointisuunnitelmia pidetään hiljaisella liekillä. Uusia navettoja on kuitenkin otettu käyttöön ja avajaisissa liikkuu satamäärin väkeä.

Nyt on hyvä aika suunnitella tulevia hankkeita, käydä katsomassa jo tehtyjä ja kysellä kokemuksia. Navettainvestoinneille on tarvetta ja kysyntää.

(Lähteet: EU-n komissio, Rabobank, TopAgrar, Husdjur) Anna Liimatainen kotieläintalouden erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Juuri oikeaan tarpeeseen Jokaisella maitotilalla on omat vahvuusalueet ja vastaavasti arkipäivän haasteet. Kaikilla on kuitenkin ainakin yksi yhteinen asia, lehmä. Lehmä ei ole muuttunut fysiologisesti mitenkään, se on edelleen märehtijä ja laumassa elävä saaliseläin. Elinympäristö ja vaatimukset lehmän tuottavuudelle ovat muuttuneet merkittävästi vuosien saatossa. Olosuhteet, rehustus, tekniikka sekä ihmiset ovat kaikilla maitotiloilla omanlaisia ja ainutkertaisia. Tästä syystä taloudellinen ja tuottava maidontuotanto edellyttää tilakohtaisia ratkaisuja sekä asiantuntevaa ohjausta. Tilakohtaiset tarpeet ohjaavat käytännön tekemisiä ja yhteistyötä mm. ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. Tuotannon Ohjauksella päästään yksilölliseen ja oikeaan tarpeeseen kohdistuvaan kumppanuuteen.

maitoa erottelemalla varmistetaan meijerimaidon pysyminen E-luokassa. Nämä ovat kalliita litroja, tuotospotentiaaliakin jää vajaaksi koska karjassa on sairaita yksilöitä mukana. Maidon erottelu on ”tulipalon sammutusta”, meidän tulee keskittyä ennaltaehkäisemään ”tulipalot”.

Selvitetään yhdessä miksi lehmät soluttelevat, missä tuotantokauden vaiheessa, mitkä eläimet, milloin näihin tulee reagoida ja miten, mitä utareterveyden eteen voidaan tehdä. Selvitystyön johdosta meijeriin menevän maidon osuus kasvaa kolme prosenttia vuodessa mikä tuottaa 30:n lehmän karjassa 8100 litraa maitoa ja noin 3100 euroa lisätiliä.

Kiinnostaako teidän tilalla saada enemmän rahaa nykyisestä tuotannosta?

Miten Tuotannon Ohjausta voidaan hyödyntää. Ohessa muutama käytännön esimerkki, mahdollisuuksia on lähes rajattomasti.

Lehmien poikimaväli on 420 päivää. Tuotannon Ohjaus-palvelun avulla lähdetään selvittämään tilakohtaisesti miksi poikimaväli on näin pitkä. Eivätkö lehmät tule kiimaan, ovatko kiimat hiljaisia, eivätkö ne tiinehdy, jääkö kiimoja väliin, miten pitkä on lepo- sekä siemennyskausi, miten kiimantarkkailu toimii. Näitä selvitellään mm. eläinkohtaisesti ja pohditaan yhdessä perussyitä mikä aiheuttaa esimerkiksi hiljaiset kiimat. Hedel-

Esimerkki 1: Meijeriin menevän maidon osuus on 94 % koko tuotannosta. Kuusi prosenttia jää tilalle, miksi? Selvitetään yhdessä miksi maitoa joudutaan erottelemaan normaalia enemmän. Todennäköisesti lehmät soluttelevat ja

Esimerkki 2:

30 lehmää, mit en 3000 euroa enemmän pankkit ilille?

Tavoitteena terve, tuottava ja onnellinen lehmä. Kun lehmä voi hyvin, myös ihmiset voivat hyvin. mällisyyden parantuminen lisää maitotuotosta sekä vähentää kustannuksia. Poikimavälin lyheneminen 30 lehmän karjassa 420 päivästä 400 päivään lisää maitotuloja nykyhinnoilla noin 3600 euroa. Säästöistä puhumattakaan, nehän pienenevät kun tulokset paranevat. Työmääräkin vähenee.

Esimerkki 3: Lehmien kestävyyden parantaminen Tuotannon Ohjaus-palvelun avulla tuo lisää rahaa pitkällä aikajänteellä. Tuotannon Ohjauksella voimme keskittyä miettimään, miten lehmien olosuhteita kohennetaan. Pohditaan yhdessä miten saadaan lehmille pehmeämmät makuuparret, enemmän parsitilaa, riittävästi ruokintatilaa, lisää valaistusta sekä valoaikaa, riittävästi raikasta ilmaa eli lehmän kuusi vapautta tilan navettaolosuhteisiin.

räätälöity juuri oikeaan tarpeeseen. Se voi olla tapaamisia navetalla, asiantuntijan toimistolla tai nettiyhteydellä (Webex). Palvelukokonaisuus räätälöidään alusta loppuun saakka asiakaskohtaisesti. Tilakohtaisesti ensimmäinen vuosi voi olla tiiviimpi ja sitä mukaan kun haasteita saadaan selvitettyä, voidaan sopimusta jälleen räätälöidä uudestaan. Mitä tiiviimpi yhteistyö, sitä enemmän saadaan tuloksia aikaiseksi. ”Ilman tuloksia, ei voi tehdä johtopäätöksiä ”. Tuotannon Ohjaus voidaan ottaa mai-

totilan palvelusopimuksiin mihin aikaan vuodesta tahansa. Mitä nopeampi olet, sitä enemmän saat euroja takaisin sekä lisää tuottoja.

Ota yhteyttä oman alueesi maitoasiantuntijaan ja sovi tapaaminen. Mitä nopeammin toimit, sitä nopeammin eurot kilahtevat tilasi tilille.

Minna Norismaa valtakunnallinen huippuosaaja, ruokinta ja eläinten hyvinvointi ProAgria Pohjois-Karjala

Todellisia tuloksia terveysjalostukseen Semexin Immunity -sonneilla

Esimerkki 4:

Tuotannon Ohjausta voit hyödyntää mm. vedinluokitukseen.

Tilalla suunnitellaan uutta navettaa. Tuotannon Ohjausta kannattaa hyödyntää navettasuunnittelun toteutusvaiheessa mm. navettalogistiikan suunnitteluun, ruokintastrategian valintaan, lypsyjärjestelmän valintaan, nuorkarjatilojen ja lehmäosastojen sijoitteluun sekä kaikkeen käytännön töihin liittyviin toimintoihin.

Robottilypsyn aloitusvaiheessa ProAgriasta löytyy asiantuntijoita robotin käyttöönottoon liittyvissä asioissa. Tuotannon suunnittelu vuositasolla, ennen käyttöönottoa helpottaa työmäärää sekä varmistaa tasaisen tuotannon uudessa navetassa.

Räätälöity juuri sinulle Maidon valuttamisen syy voi olla geneettinen, ruokinnallinen tai olosuhteista johtuva. Utareterveysriski on suuri ja syyn selvittäminen parantaa tuotannon taloutta.

7

Tuotannon Ohjaus –palvelun sisältö ja laajuus ovat tilakohtaisesti sovittuja toimenpiteitä,

Tilaa Realtime-kiimanseurantajärjestelmä helpottamaan arkipäivän rutiineja

SemexFinlandOy Viikatetie3,91900Liminka,puh.0405507643 sari.alhainen@semex.fi, www.semex.fi

8

Kokoviljan käyttömahdollisuudet lypsylehmillä

Maidon hintapudotuksen vuoksi maitotilat joutuvat etsimään kaikki mahdolliset kustannussäästöt kannattavuutensa ylläpitämiseksi. Tässä kustannusjahdissa kokovilja on yksi alihyödynnetty rehustusvaihtoehto. Kokoviljaa käytetään nuorkarjalle ja umpilehmille, mutta sitä voidaan lisätä myös lypsylehmien ruokintaan.

Kokovilja korjataan kerran kesässä ja sille käytetään nurmea vähemmän ostolannoitteita.

Nämä tekijät alentavat tuotantokustannusta. Kertakorjuulla voidaan saada nurmeen verrattavissa olevia kuiva-ainesatoja. Hinnan lisäksi kokoviljalla on myös muita etuja. Kokoviljaan perustettava nurmisiemen ei kärsi lakoisuudesta, mikä varmistaa hyvän alun seuraaville nurmivuosille. Aikaisen kokoviljan korjuun jälkeen tehty juolavehnän torjunta on tehokasta nurmen syysuudistamisvaihtoehdossa.

Usealla maatilalla ongelmana olevan lietteen hyväksikäyttö tehostuu kokoviljan käytön mukaan. Liete levitetään keväällä, jolloin ravinteilla on koko kesä aikaa liueta ja siirtyä kasvin käyttöön. Kynnösalan lisääntyminen lisää levitysalaa, mikäli tila ei käytä lietettä muuten säilörehunurmilla.

Miinuspuolena kokoviljassa on matala rehuarvo nurmeen verrattuna. Tästä ei kuitenkaan ole ruokinnallista haittaa, mikäli kokoviljan osuus pysyy alle puolet karkearehun kuiva-ainesaannista. Vuosituhannen alussa tehtyjen ruokintakokeiden perusteella kokoviljan käyttö osana rehustusta ei alentanut maitotuotosta. Jossain tapauksessa tuotokset ovat olleet kokoviljaseoksella jopa pelkää nurmirehua korkeampia. Kokoviljaseoksen käyttö lisää syöntiä, mikä puolestaan ylläpitää maitotuotosta laskennallisesti heikosta rehuarvosta huolimatta.

Oikea korjuutekniikka Kokovilja kannattaa korjata suoraan kasvustosta varisemistappioiden välttämiseksi. Kaksoistai ajosilppuri ovat parhaat vaihtoehdot. Rehunteossa voi myös käyttää myös niittomurskainta, kunhan kone on säädetty mahdollisimman vähän jyväosaa varistavaksi. Lautasniitto ja varovainen karhotus ovat myös käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Muissa kuin suoraniittovaihtoehdoissa täytyy aina hyväksyä vaihteleva määrä jyväosan varisemistappioita.

Kokoviljalajeiksi, tai lajikkeik-

si, kannattaa valita lujakortisia vaihtoehtoja lakoontumisen välttämiseksi. Typpilannoituksen ja lietteen kanssa täytyy myös pysyä kohtuudessa. Raskaista tähkistä ei ole lehmille hyötyä, jos ne lakoontuneina jäävät niittokorkeuden alapuolelle.

Ruokintakokeet on aiemmin tehty pääosin kaura- ja ohrakokoviljoilla. Lujakortinen, myöhäinen vehnä soveltuu myös hyvin kokoviljarehuksi. Vehnä hyödyntää pitkän kasvukauden ja on koetoiminnassa osoittautunut satoisuudeltaan toiseksi parhaaksi vaihtoehdoksi. Suurimmat sadot on saatu ruisvehnästä. Sen rehuarvo jää kuitenkin vehnää matalammaksi ja kotimaisia ruokintakoetuloksia ei ole saatavilla.

Sopiva kasvuaste korjuuseen on taikinatuleentumisen loppuvaihe, jolloin jyväsato kompensoi korren heikkoa sulavuutta. Kasvuston kuiva-ainepitoisuus on tällöin 300–400 g/kg. Puristenestettä ei muodostu eikä rehu jäädy pakkaskaudella.

Yksi kokoviljan kompastuskivi on rehun tiivistys. Aumaan tehtäessä etenkin liukaskortinen vehnä ei pysy aloillaan kuten nurmi.

Laakasiiloissa ongelmaa ei ole.

Tiivistyksessä käytetty traktorin

tai kuormaajan täytyy olla riittävän raskas, muuten rehuvarastoon jää liikaa ilmaa ja rehu homehtuu herkästi.

Ruokintasuunnitelmassa omat vaatimuksensa ProAgrian ruokintasuunnitelmia tekevän erityisasiantuntija Jouni Rantalan mukaan kokoviljaa sisältävien seosten optimoinnissa ongelmaksi tulee niukka energia- ja valkuaispitoisuus, jolloin ruokintasuunnitelmassa väkirehuprosentti nousee korkeaksi. Ehdotonta rajaa väkirehuprosentille on vaikea antaa, mutta suunnitteluohjelman kuitu – ja tärkkelysrajoja voi madaltaa nurmirehuruokintaan verrattuna. Kokoviljassa on paljon sulamatonta kuitua ja tämä ylläpitää märehtimistä sekä pötsin toimintaa.

Kokoviljaruokinnan yhteydessä tulee myös paljon solunsisällyshiilihydraatteja (SSHH). Nämä ovat sokereita ja tärkkelystä. Ohjeena on sama kuin väkirehuprosentin yhteydessä eli maksimirajaa voi alentaa pelkkään nurmiruokintaan verrattuna.

Kokoviljaa sisältävän ruokinnan raakavalkuaispitoisuus jää usein matalaksi. Suositeltava-

na alarajana ruokinnan raakavalkuaispitoisuudelle voi pitää 120-130 g/kgka. Tämä taso turvaa pötsimikrobien typensaannin. Matalavalkuaisruokinnassa maidon ureapitoisuus on myös matalana. Ei kannata kuitenkaan huolestua, mikäli pysytään 15 mg/dl rajan yläpuolella.

Kokoviljan ruokintasuunnitelma saadaan toimimaan lypsylehmillä, jos kokoviljan osuus pysyy välillä 30-50 %. Lehmät tietysti voidaan ruokkia ja ne pysyvät terveinä jopa pelkällä kokoviljalla. Maitotuotostasosta vain joudutaan tinkimään. Nuorkarjalle ja umpilehmille kokovilja käy myös pelkkänä karkearehuna.

Joillain tiloilla kokoviljaa on liian paljon suhteessa eläinmäärään, jolloin ruokintasuunnittelun ongelmat konkretisoituvat.

Rehustus täytyy aina suunnitella kokonaisuutena ennen kasvukauden alkua. Suunnitelmassa huomioidaan olemassa olevat rehuvarastot ja suhteutetaan viljelyalat eläinmäärään. Periaatteena on navetan rehutilaus pellolta.

Navetta on tällöin isäntä ja pelto on renki.

Auvo Sairanen Luke Maaninka

9

Varmuutta sekä ratkaisumalleja luomulammas- ja vuohitiloille Lampaiden ja vuohien luonnonmukaisen tuotannon hyvät toimintatavat -oppaaseen on koottu luonnonmukaisen tuotannon tavoitteita, yleisiä ohjeita ja parhaita toimintatapoja.

Opas sisältää ohjeita eläinaineksen, olosuhteiden, ruokinnan ja rehustuksen, laiduntamisen ja laidunrehun kehittämiseen. Lisäksi oppaassa on hyviä toimintatapoja katraan hoitoon, lampaiden käsittelyyn ja karitsojen kasvatukseen. Opas antaa käytännön vinkkejä luomuun liittymisestä sekä tuo esille toimintatapoja luomutuotannossa jo mukana oleville.

Lammas- ja vuohituotannossa jo 15 % kaikista tiloista luomussa Lammastalous on yksi nopeimmin kehittyvä ja kasvava maatalouden tuotantosuunta. Vuonna 2014 luomulampaita ja -vuohia oli yhteensä noin 21 000 kpl. Ammattimaisista (yli 100 uuhta) lammastiloista on luomutuotannossa tällä hetkellä noin 45 %. Alan nousuun ovat vaikuttaneet mm. lähi- ja eettisesti tuotetun ruuan kysynnän kasvu sekä ekologisen tuotannon arvostaminen. Luomu- ja lähiruoka-ajattelu sopii hyvin lammastiloille ja linkki esimerkiksi Reko-lähiruokarinkien kautta kuluttajaan on lyhyt.

– Lampaanlihan suoramyynti tarjoaa mahdollisuuden saada omalle tuotteelle ja työlle lisää kannattavuutta. Suoramyynnis-

sä on toimijan haettava omalle tilalle sopiva toimintamalli, mitään yleispätevää tapaa ei ole.

Kannattavuuslaskelmien teko ja omien tuotteiden hinnoittelu on vaativaa työtä, jossa muuttuvien kustannusten jatkuvaseuraaminen on tärkeää. Tärkeintä on huolehtia lopputuotteen laadusta niin, että kuluttaja saa tuotteen, jonka olisi jatkossakin valmis ostamaan, kertoo lammasasiantuntija Satu Näykki ProAgria Länsi-Suomesta koko työryhmän puolesta.

Oppaan tavoitteena on helpottaa lammas- ja vuohitilojen siirtymistä luomuun ja lisätä niiden määrää Suomessa. – Lammas- ja vuohitilan näkökulmasta luomutuotantoon siirtymisellä voi saada enemmän katetta työlleen. Tavoitteellinen menekin edistäminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä tiloilla. Lihatuotannon kasvun lisäksi on oleellista saada markkinoille hyvää ja laadukasta lihaa myös tarjontahuippujen ulkopuolella, toteaa Näykki.

Panostaminen eläinten hyvinvointiin kannattaa Oppaaseen on koottua paljon tietoa mm. sairauksien ennalta ehkäisyyn, joka on luomussa tärkeää. Eläinten hyvinvointi on osa luomutuotannon etiikkaa. Hyvinvointiin ja olosuhteisiin liittyvät konkreettiset investoinnit ovat satsaus tuotannon tehostumiseen. – Hyvillä olosuhteilla pyritään mahdollistamaan

lajin luonnonmukaista käyttäytymistä, mikä vähentää eläinten stressiä ja pitää yllä hyvää vastustuskykyä. Olosuhteiden lisäksi liikunta, ulkoilu ja lajille ominaiset rehut auttavat eläintä pysymään terveenä. Lampaat tarvitsevat kunnon rehut kasvaakseen. Vanha uskomus, että lammas elää pelkällä pyhällä hengellä, ei ole enää nykypäivää, kertoo Näykki.

Luomutuotannon hyvät toimintatavat -opassarja kaikkien hyödynnettävissä – Luomutuotannon hyvät toimintatavat -opassarjan tavoitteena on hyvien tuotanto- ja toimintatapojen kokoaminen, jotta tiloilla on helpompi siirtyä luomutuotantoon, tehostaa jo olemassa olevaa luomutuotantoa sekä karsia turhia kustannuksia, kuvailee kehityspäällikkö Marja Suutarla ProAgria Keskusten Liitosta opassarjan hyötyjä.

Hyvistä toimintatavoista kertovien oppaiden sarjassa on nyt julkaistu Luonnonmukaisen Naudanlihantuotannon hyvät toimintatavat, Luomusikatuotannon hyvät toimintatavat, Luonnonmukaisen maidontuotannon hyvät toimintatavat sekä luonnonmukaisen rehuviljan ja valkuaiskasvien tuotannon hyvät toimintatavat -oppaat.

OSTA – MYY – VUOKRAA SÄILÖREHUA – VILJAA – PELTOA

Tee kauppaa ja seuraa hintoja Farmarin pörssissä Tilojen välinen kauppapaikka

www.farmarinporssi.fi

Lisätietoja: Satu Näykki, lammasasiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi, p. 043 825 1225, satu.naykki@proagria.fi Marja Suutarla, kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto, p. 040 721 0598, marja.suutarla@proagria.fi Oppaiden rahoituksesta on vastannut maa- ja metsätalousministeriö.

Oppaat voi ladata osoitteesta: www.proagria.fi/luomu

IL ILM MA OI I S TA EK SI Jätä ilmoitus nyt!

Ilmainen Teknologian hyödyntäminen maatilalla -kirja 500 ensimmäiselle ilmoittajalle.

Arvo 32 €.

10

Laidunyhdistyksen nurmipalkinto Maatalousyhtymä Konttiniemelle Polvijärvelle - pohjoiskarjalainen luomumaitotila satsaa voimakkaasti luomumaidon tuotantoon Laidunyhdistys jakoi vuoden 2015 nurmipalkinnon KoneAgriassa Tampereella 9.10.2015. Järjestyksessään viides nurmipalkinto luovutettiin Maatalousyhtymä Konttiniemen yrittäjille Lauri ja Vuokko Tanskaselle sekä Soile Tiaiselle ja Marko Heikkiselle osoituksena onnistuneesta ja tuloksellisesta nurmentuotannon kehittämisestä.

Avoin ja ennakkoluuton ote menestyksen takana – Konttiniemen tilan rehutuotanto perustuu tehokkaaseen ravinteiden kierrätykseen ja nurmipalkokasveihin. Tilan käyttämät nurmiseokset harkitaan tarkasti ja apila on saatu viihtymään pel-

loilla hyvin. Monipuolisten nurmiseosten lisäksi tila panostaa lohkojen kalkitukseen sekä maan kasvukuntoon. Yrittäjät ovat aktiivisesti mukana erilaisissa hankkeissa ja koulutuksissa. Tilalla muutama vuosi sitten oli Pellot Tuottamaan -hankkeen myötä herne-vilja seoskasvusto- ja virnalaidunkoe. Koelohkoilla järjestettiin pellonpiennartapahtuma, joka kiinnosti laajasti alueen viljelijöitä, kertoo tilan nurmiasiantuntijana toimiva Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjalasta.

Maatalousyhtymä Konttiniemi elää luomumaidontuotannosta. Tilalla on 42 lehmää, joiden keskituotos on noin 10 000 kiloa maitoa. Nurmialaa on 65 hehtaaria, josta laidunalaa 14 heh-

LUONNONMUKAISEN TUOTANNON PERUSKURSSIT 2016 Etelä-Savo Peruskurssi: Mikkeli, ProAgria Etelä-Savo, Mikonkatu 5 26.-27.1. ja 2.-4.2., klo 9-15.30 Kotieläinpäivät: 17.-18.2.

Mikkeli, ProAgria Etelä-Savo, Mikonkatu 5 Luomuvalvontapäivä: 17.3.

Mikkeli, Yliopistokeskus, Lönnrotinkatu 7

taaria. Yhtymän kokonaispeltoalan on 92 hehtaaria.

Hyvä säilörehu ja laiduntaminen perustana huipputuotokselle Konttiniemen tilalla pidetään laiduntamista erittäin tärkeänä jo lehmien terveyden vuoksi. Laiduntamiseen panostetaan ja laidunlohkoja hoidetaan säännöllisesti. Aitaa siirretään sitä mukaan, kun lehmät syövät edellisen alueen. Lohkolle tehdään puhdistusniitto, kun se on syöty kokonaan. Tänä kesänä lehmät ovat jo kolmesti käyneet samalla lohkolla.

Rehut säilötään tilalla hapolla siiloihin. Siilojen täyttyessä kutsutaan urakoitsija tekemään loppu rehu pyöröpaaleiksi käyttäen biologisia säilöntäaineita. Tilalta löytyvät omat nurmenkorjuukoneet, pyöröpaalainta lukuun ottamatta. Korjuuajan määrityksessä tilanväki luottaa omaan kokemukseen. Rehunteko aloitetaan sen jälkeen, kun puolet apiloista kukkii. Satsaus nurmilohkojen kasvukuntoon ja nurmiketjuun näkyvät säilörehun hyvänä tai kiitettävänä säilönnällisenä

Laidunpalkinnon saajat Soile Tiainen ja Marko Heikkinen laatuna.

Kaksi sukupolvea mukana tilan toiminnassa Lauri ja Vuokko Tanskanen aloittivat tilan pidon vuonna 1990. Vuokko kävi oman tilan navettatöiden ohessa vuosina 2000–2004 tilan ulkopuolella töissä seminologina. Tilan pellot siirrettiin luomutuotantoon vuonna 1995. Seitsemän vuotta myöhemmin myös naudat siirrettiin luomutuotantoon. Elokuus-

Pohjois-Karjala Peruskurssit: Keski-Karjala, paikka avoin 9.2., 11.2., 16.2., 18.2. ja 23.2., klo 9-15 Pielisen Karjala, Nurmes, Hyvärilä, Lomatie 12 10.2., 12.2., 17.2., 19.2. ja 24.2., klo 9-15 Joensuun seutu, paikka avoin 29.3., 31.3., 5.4., 7.4. ja 12.4., klo 9-15 Kotieläinpäivät: Joensuun seutu, paikka avoin 2.3. ja 3.3., klo 9-15

Kurssin hinta: 70 €/pv + alv 24 % Ilmoittautumiset: viimeistään 2 viikkoa ennen kurssin alkua: https://pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai kurssipuhelin: 040 301 2401 Lisätietoja: Pasi Hartikainen p. 040 301 2404, pasi.hartikainen@proagria.fi Kurssi käynnistyy mikäli osallistujia on vähintään 7.

Järjestäjä: ProAgria Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo Peruskurssit: Pielavesi, kansalaisopisto, Koulutie 3 19.-21.1. ja 26.-27.1., klo 9-15.30 Muuruvesi, SAKKY, Hietapohjantie 926 9.-11.2. ja 23.-24.2., klo 9-15.30 Kotieläinpäivät: Pielavesi, kansalaisopisto, Koulutie 3 18.-19.2., klo 9-15.30 Muuruvesi, SAKKY, Hietapohjantie 926 22.-23.3., klo 9-15.30

www.bam54.se

Kurssin hinta 70 €/päivä + alv 24 % Ilmoittautumiset: https://etela-savo.proagria.fi/tapahtumat tai p. 0400 261 094 Lisätietoja: Juha-Antti Kotimäki, p. 050 301 1752, juha-antti.kotimaki@proagria.fi Järjestäjä: ProAgria Etelä-Savo

satoa Cresco®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.

sa 2009 tytär Soile tuli tilalle töihin ja vuonna 2013 tilasta tehtiin yhtymä. Tilan tavoitteena on saavuttaa rehujen omavaraisuus ja tästä syystä peltoa pyritään hankkimaan lisää.

Palkinto luovutettiin AIV Nobel -juhlaseminaarissa Palkinnon jakoi Laidunyhdistys ry:n säätiö, jonka tehtävänä on tukea laiduntalouden ja muun nurmiviljelyn sekä nurmirehujen käytön edistämistä ja kehittämistä Suomessa. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii agronomi Leila Helaakoski Oulusta ja asiamiehenä agronomi Timo Mallinen Nastolasta. Säätiö ottaa vastaan nurmirehujen käytön kehittämistä tukevia apurahahakemuksia jatkuvasti.

Hakemukset voi lähett ää osoitteeseen: timo.mallinen@proagria.fi.

Palkinnon jakoivat tilan edustajille säätiön hallituksen puheenjohtaja Leila Helaakoski ja varapuheenjohtaja Jaakko Helminen KoneAgria-näyttelyn yhteydessä pidettävässä AIV Nobel -juhlaseminaarissa Tampereella.

Lisätietoja: Laidunyhdistys ry:n säätiön hallituksen puheenjohtaja Leila Helaakoski p. 029 503 8051 Maatalousyhtymä Konttiniemi yrittäjä Soile Tiainen p. 050 308 9032

Kurssin hinta: 70 €/päivä + alv 24 % Ilmoittautumiset: viikko ennen kurssin alkua pohjois-savo.proagria.fi/tapahtumat tai p. 020 747 3650 Lisätietoja: pirkko.tuominen@proagria.fi, p. 0400 124 976 Järjestäjä: ProAgria Pohjois-Savo Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com

ProAgria Pohjois-Karjalan kasvintuotannon asiantuntija, huippuosaaja Kaisa Matilainen

11

Viljan kuivatuskustannukset Vuoden 2015 kasvukausi alkoi piinaavalla odotuksella ja vielä elokuussakin korjuukauden alkua odotettiin suurin varauksin. Helpotusta tilanteeseen tuli vihdoin selkeytyvistä korjuukeleistä ja kevytpolttoöljyn edullisesta hinnasta. Myös suuri syysviljojen osuus viljelyssä kevensi kustannuksia ja vähensi stressiä, sillä satotaso oli keskimäärin hyvä ja puintikosteus viime vuoden tasoa.

Tuoreiden biokuivuri-investointien suhteellinen säästöetu energiassa pieneni odotetusta. Hake oli

noin kolmanneksen polttoöljyn hinnasta, kun se vielä viime vuonna oli neljänneksen kevytpolttoöljyn hinnasta. Toisaalta hake edullisempana polttoaineena madalsi kynnystä aloittaa puinnit muita aikaisemmin ja hyötyjä muodostui paremmassa kuivauskapasiteetin käytössä ja myös parempana sakolukuna. Suuriin rahtikuivureihin ulkoistaminen saattoi tänä vuonna tuottaa karvaita yllätyksiä: vaikka puintikelejä olisi ollut, kuivurin vastaanottokapasiteetti loppui kesken.

Polttoöljyn hinta keveni viime vuodesta noin neljänneksen. Kuivaustarve oli kuitenkin suhteellisesti suurempi. Lasketulla esimerkillä, missä 23 % viljasta oli syysmuotoisia ja kuivaustarpeiltaan arvioitu samaksi kuin vuonna 2014, energiakustannus hehtaaria kohden oli noin 54 Eur kevytpolttoöljyllä ja 17 Eur hakkeella kun vastaavat luvut viime vuonna olivat 46 Eur/ha ja 11 Eur/ha.

Mikäli tilalla olisi ollut vain kevätviljoja, energiakustannuslisä olisi ollut noin 30 %, edullisemmasta

2015

ha

tn/ha

kWh/tn

kuivaus EUR/ha (kpö)

kuivaus EUR/ha (hake)

EUR yht (kpö)

EUR yht (hake)

CO2 yht. (kpö)

Syysvehnä

20

4,2

150

41

13

827

267

3398

Ruis

3

3,4

150

33

11

100

32

411

Kevätvehnä

30

4,0

300

79

22

2364

669

9709

Ohra

30

3,1

290

58

18

1748

546

7180

Kaura

10

3,3

290

62

19

619

193

2542

Seosvilja

7

2,7

290

51

16

360

112

1478

6018

1819

24719

kuivaus EUR/ha (hake)

EUR yht (kpö)

EUR yht (hake)

CO2 yht. (kpö)

YHTEENSÄ

100

2014

ha

tn/ha

kWh/tn

kuivaus EUR/ha (kpö)

Syysvehnä

20

4,2

150

56

14

1120

277

3520

Ruis

3

3,2

150

41

10

122

30

384

Kevätvehnä

30

4,0

150

52

13

1553

384

4879

Ohra

30

3,7

150

48

12

1441

356

4527

Kaura

10

3,4

150

44

11

438

108

1375

Seosvilja

7

3,0

150

38

9

268

66

841

4942

1222

15525

YHTEENSÄ

100

polttoaineesta huolimatta.

Esimerkkilaskelmassa n kuivatustarpeella energian hintaero öljyn ja hakkeen välillä on noin 4 200 Eur. Nykyisellä polttoöljyn hinnalla investointi uuteen biokuivuriin ei ole kannattavaa noin 100 hehtaarin kuivaustarpeella.

Polttoöljyn kallistuessa hintaero kasvaa, mutta lähtökohtaisesti noin sadan tuhannen investointi edellyttää karkeasti vähintään kahden sadan hehtaarin kuivaustarvetta.

Viljan säilönnän eri vaihtoehtoja voi lähestyä monella tavalla. Kasvi- ja lajikevalinta ovat edullisia investointeja. Erityisesti syysviljat tasaavat myös riskejä ja työhuippuja. Rehuviljan tuotannossa yhteistyökuviot karjatilan kanssa kannattaa punnita. Maatilan energiasuunnitelman yhteydessä on helppo arvioida vaihtoehtoisia polttoaineita kuivauksessa tai muita keinoja keventää energian osuutta kustannuksissa.

Kevään kylvöille!

UUTUUS!

KAARLE Ohra

BOR

WOLMARI

BOR

Ohrien uusi kunkku • satoisin monitahoinen • suuri jyväkoko • korrenluja • taudinkestävä Huippulajike • aikainen monitahoinen • satoisa • lujakortinen

Myös kaurat, vehnät, nurmiseokset Pohjois-Karjalan Siemen

p. 044 534 6914 osmo.koponen@tilasiemen.fi www.pksiemen.fi

SET UN N E , K UNA SI A T L OK SA H T A V A T P A I K OI L L E E N . . .

M A A T I L A N K A I K K IP A N K K I J AV A K UUT USP A L V E L UT Y H D E SSÄ o p . fi/ m a a ta l o u s

12

Maatalouskalenteri 2016 Maatalouskalenteri on myös muistiinpanokirja ja ammattitiedon lähde Apua oman tilan johtamiseen

ProAgria Maatalouskalenterissa on kalenterisivujen lisäksi runsaasti ammattitietoa ja tilaa omille muistiinpanoille. Kuluvan ja seuraavan vuoden vuosisuunnitelmat auttavat toiminnan johtamisessa. Kalenterin mukana tulevaan Viljelymuistiinpanot-taskukalenteriin voi tehdä kätevästi lohkokohtaiset muistiinpanot.

Maatalouskalenteriin tutustuu vuosittain melkein joka toinen maatilayrittäjä. Digitalisaatio ei ole horjuttanut Maatalouskalenterin suosiota: useampi kuin kahdeksan kymmenestä viljelijästä pitää kalenterin käyttökelpoisuutta, ulkoasua ja ammattisisältöä erinomaisena tai hyvänä. Käyttäjät arvostavat erityisesti selkeää kalenteria, mahdollisuutta tehdä päivittäisiä muistiinpanoja, jotka voi tarkistaa jälkikäteen ja kattavaa tieto-osaa, josta löytyy vastaus yleisimpiin jokapäiväisiin kysymyksiin.

Maatalouskalenterissa on vankkaa tietoa johtamisesta, kasvintuotannosta, energiasta sekä kotieläin- ja metsätaloudesta. Uutuutena mukana ovat mm. maatilayrityksen johtamisen vuosikellomalli, tietoa investointia suunnittelevalle, tsekkilistoja talouden hallinnan avuksi ja metsätilan sukupolvenvaihdoksessa huomioitavia asioita.

– Perinteiset lannoitustaulukot on päivitetty uuden ohjelmakauden säädösten mukaisiksi ja ne ovat jälleen mukana kalenterissa, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

Pöytäkalenterin päivyriosan muistilaput muistuttavat yrittäjälle tärkeistä päivämääristä sekä johtamiseen ja tuotantoon liittyvistä toimenpiteistä. Tärkeät asiat voi kirjata talteen kalendaarioon tai muistiinpanosivuille.

Kattavasta osoitehakemistosta löytyvät alan yritysten ja yhteisöjen yhteystiedot.

Ulkoasu, hinta ja saatavuus Maatalouskalenterin A5-kokoisessa pöytäkalenterissa on 246 sivua ja käytännöllinen kierresidonta. Viljelymuistiinpanot-tas-

kukalenterin laajuus on 80 sivua.

Kannet ovat mustaa, nahkaa jäljittelevää muovia.

Kalenteripaketin hinta kustantajalta tilattaessa on 31,50 EUR. Pöytäkalenteriin on saatavana myös keinonahkakannet hintaan 18,90 EUR.

Maatalouskalenteri 2016:n tieto-osuus on saatavana myös sähkökirjana. Hinta on 29,00 EUR. Lisätietoja ja tilaukset: www.ellibs.fi > E-kirjakauppa

Julkaisuja voi os taa jälleenmyyjiltä ja kustantajalta ProAgria Kesk usten Liitosta: myynti@proagria .fi p. 020 747 24 85 tai www.proagriaverk kokauppa.fi Kotimaan lähe tyksiin ilmaine n toimitus kirjeen ä tai pakettina.

Käytännön Maa miehen kestotilaajat saavat Maatalouskale nterin tilaajaetun a marraskuuss a.

Uusi Rikkakasviopas on ilmestynyt Kasvinsuojeluseura ry julkaisee joulukuussa 2015 Uuden Rikkakasvioppaan. Teimme vuonna 2001 Rikkakasvioppaan, joka on ollut myyntimenestys.

Ilmastonmuutos on kuitenkin tuonut Suomeen jo kymmeniä uusia rikkakasvilajeja ja nyt

tekeillä olevaan oppaaseen tulee n. 100 lajia. Opas on kierrekantinen ja kestää vettä ja kuraa ja mahtuu työtakin taskuun. Oppaasta löytyvät aikuis-ja taimivaiheen kuvat.

Oppaan tekijänä on edelleen Matti Erkamo, joka on Suomen

UUSI

parhaimpia kasviasiantuntijoita.

Tilaa nyt opas ennakkohintaan 15 EUR (OH 23 EUR) 30.11.2015 mennessä, esimerkiksi vastaamalla tähän sähköpostiviestiin tai tilaamalla se nettikauppamme kautta. Toimitus ja laskutus joulukuussa 2015.

SYKSY 2015

R I K K A K A S V I O PA S Kasvinsuojeluseura ry julkaisee uuden rikkakasvioppaan. Opas on tarkoitettu rikkakasvien tunnistukseen kaikille, jotka työssään tai harrastuksessaan tarvitsevat ammattimaista rikkakasvien tunnistusta.

Lähes sata lajia ja selkeät kuvat kuvattuina juurisilloin kuin torjuntakin on tehtävä. Mukana uusia tulokaslajeja. Kirjan on tehnyt Matti Erkamo.

Jokaisella kasvulla on tarinansa

Hinta nyt ennakkotilaajille 30.11.2015 15 € mennessä (OH 23 €) - toimitus vuoden 2015 loppuun mennessä.

Kysy myös edullisia loppuvuoden kirjatarjouksia muistakin seuran tunnistusoppaista!

KASVINSUOJELUSEURA RY Raitamaantie 8 A 00420 HELSINKI P. 010 439 4770 pertti.rajala@forestum.fi www.kasvinsuojeluseura.fi

Kirjoita tähän kuvateksti valokuvaaa varten.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

13

Tilojen välisestä kaupasta hyötyvät molemmat osapuolet Tilojen välinen rehukauppa mia, ja Farmarin Pörssi vastaakin on ostajaa ja myyjää hyödyttävä nyt erityisesti tähän tarpeeseen” ”Kirjallinen sopimus tuo varkaupanteon muoto. Se on yksi keino maatilojen tämän hetkisten muutta kummallekin osapuolelkannattavuusongelmien helpot- le. Kauppasopimuksesta käy ilmi tamiseksi. Tilojen välinen rehu- esimerkiksi viljaerän määrä, laakauppa palvelee erityisesti myös tu, yksikköhinta, toimitusajanluomuvalkuaisrehujen saatavuu- kohta, maksuaikataulu sekä päiden parantamiseksi, ostajien ja väys ja osapuolten allekirjoitukmyyjien kohtaamispaikkana. Tilat set. Farmarin Pörssistä saat valsaavat molemminpuolista hyötyä miit sopimuspohjat käyttöösi.” siitä, kun rehu voidaan toimittaa ilman välikäsiä lähelle.

Ilmoituksen jättäminen Kohonneet kustannukset ovat maksutonta lisänneet kiinnostusta tilojen väliseen rehukauppaan viime vuosiTekemällä myynti- tai ostoilna. ”Kustannusten nousun lisäksi moituksen voi testata, millaisen tänä vuonna myöhäinen kasvu- hinnan saa tuotteista tilakaukausi on vaikeuttanut kasvitiloilla passa ja mikä sadontuottoa hintataso. a on ja kannatta”ProAgrian asiLokakuun aikan in antuntijat käytvaan tulokseen Farmarin Pörss pääsemistä.

Farmarin raili miltei tävät Pitkälle veny- sivuilla vie Pörssiä osana neen sadonkorasiantuntija3000 kävijää! juun takia puintyötä. Jos esitikosteudet ovat olleet korkeita, merkiksi kotieläintilan ruokinnan jopa 35 %. Jos rehuviljan sai myy- asiantuntija huomaa ruokintatyä kotieläintilalle tuoresäilön- suunnitelmaa tehdessä rehunkäytään, kuivauskulut jäivät kustan- tön täydennystarpeita, voidaan nuseränä kokonaan pois. Tämä laittaa ostoilmoitus Farmarin tarkoittaa säästönä noin 150 Pörssiin tai katsoa onko sopivaa euroa hehtaarilta,” kertoo palve- rehuerää tarjolla. Kasvintuotanluryhmäpäällikkö Sari Peltonen non asiantuntijat puolestaan autProAgria Keskusten Liitosta. tavat viljelijää löytämään yli tarNykyisin suurin osa tilojen vä- peen olevalle rehuviljalle tai nurlisestä kaupasta tehdään satun- mirehulle ostaja. Farmarin Pörsnaisesti puskaradion perusteella. siin kirjautuminen onnistuu nyt Tilojen välisen rehukaupan soisi myös WebWisu-ohjelman etusikuitenkin lisääntyvän sen monien vulta,” muistuttaa Peltonen. etujen takia. ”Farmarin Pörssissä Lisätietoa: voi haarukoida rehukaupan tarSari Peltonen jontaa valitsemallaan etäisyydelpalveluryhmäpäällikkö lä omasta tilakeskuksesta. ErityiProAgria Keskusten Liitto sesti luomuvalkuaisrehun saatasari.peltonen@proagria.fi vuudessa on pitkään ollut ongelp. 020 747 2477

Etelä- ja Keski-Savon palvelevat maatilapakkaamot

www.peltosiemen.fi

Yrjö Ehrnrooth Mikkeli 0400-824 731 Juha Rytkönen Joroinen 0400-178 711 Matti Teittinen Joroinen 050-560 3559

Farmarin pörssi – Seuraa rehujen markkinahintoja ja tee kauppoja Uudistunut Farmarin Pörssi on tilojen välinen kauppapaikka vilja- ja kotieläintiloille. Palvelussa on sekä rehujen että pellon välitykseen liittyvät osiot, mitkä auttavat ostajia sekä myyjiä löytämään toisensa ja vertaamaan hintoja. Lisäksi Farmarin pörssiin on koottu kattavat ohjeet ja menettelytavat erilaisten sopimusten tekoon. Saatavilla on valmiita täytettäviä sopimuspohjia, laskutusohjeet ja vinkkejä hinnan arvioimiseen.

Farmarin pörssi on uudistunut • Ilmoituksen jättäminen on ilmaista • Lukolla merkityt sisällöt ovat maksullisia.

Maksulliset osat 30 EUR/vuosi (sis. alv).

• KM ja KM VET -lehdet tarjoavat palvelun kestotilaajilleen.

Tilaa tunnukset osoitteesta www.kaytannonmaamies.fi.

• Käyttäminen on entistä helpompaa ja nopeampaa.

• WebWisu-näkymään aukeaa ensimmäisellä avauskerralla myös Farmarin Pörssi.

• Voit valita WebWisun käynnistyskehyksestä haluatko Farmarin pörssin avautuvan automaattisesti jatkossa.

• Farmarin pörssiin pääsee jatkossa myös WebWisun yläreunan linkistä.

Jätä ilmoitus, nopeimmat saavat upean ammattikirjan ilmaiseksi Nyt kannattaa jättää ilmoitus Farmarin pörssiin. 500 nopeinta saa Teknologian hyödyntäminen maatilalla -kirjan ilmaiseksi, jonka arvo on 32 EUR. Ilmoituksen tulee olla todellinen joko rehun myynti- tai ostoilmoitus tai pellon myynti-, osto- tai vuokrausilmoitus, jonka voimassaoloaika on vähintään 1 kuukausi. Ilmoitukseen tulee antaa riittävät tuote- ja yhteystiedot, joiden perusteella kaupan neuvottelu voi käynnistyä. Kampanjassa jaetaan 500:lle nopeimmin ilmoituksen jättäneelle Teknologian hyödyntäminen maatilalla -kirja veloituksetta (1 kirja/ asiakas) ja se on voimassa 30.12.2015 asti.

Kirjat postitetaan nimi- ja osoitetietonsa antaneille ilmoittajille tammikuussa 2016.

www.farmarinporssi.fi

UU EifeTUUDE l, T T Obe& Seveoria lix & ri BOR Riin B a OR

Viljat, palko- ja heinäkasvit, apilat sekä seokset

Nyt kirjautuminen myös suoraan WebWisusta

Neuvo 2020 -palvelun avulla varmuutta oikeellisuudesta ja vähemmän huolia. www.proagria.fi/neuvo2020

LUOMUA VARMASTI. Käymme yhdessä läpi luomutuotannon ehdot ja katsomme, että tilasi toiminta on niiden mukaista.

Kysy lisää!

14

Kalatalouskentällä puhaltavat uudet tuulet Ensi vuoden alusta alkaen voimaan astuu uusi kalastuslaki, jota kalatalouskeskukset muiden kalatalousalan toimijoiden kanssa ympäri Suomea alkavat jalkauttaa kentälle. Työsarkaa uuden kalastuslain jalkauttamisessa riittää varmaankin useiksi vuosiksi.

Mikä muuttuu ja muutosten vaikutukset?

Muutoksia tulee tavallisten kalastajien elämään. Nykyinen kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu yhdistetään kalastonhoitomaksuksi, jonka nojalla saa kalastaa koko maassa yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä. Tämä ei koske ns. erityiskalastuskohteista kuten lohi- ja siikapitoisia vesiä ja Metsähallituksen vesialueita, joille vaaditaan oma kalastuslupa. Kalastonhoitomaksu koskee kaikkia 18-64 -vuotiaita muuta kuin onkimista ja pilkkimistä sekä silakkalitkalla harjoittavaa kalastusta, jotka ovat siis edelleen jokamiehen oikeudella tapahtuvaa kalastusta.

Vesialueen omistajan asema uudessa laissa säilyy pääpiirteissään samana kuin voimassa olevassa laissa. Esimerkiksi pyydyskalastus ja uistelu säilyy vesialueen omistajien myymien lupien piirissä jatkossakin, mutta uutta on kahdeksan verkon raja eli pyynti- tai venekunnalla saa olla

pyynnissä maksimissaan 240 metriä verkkoja (8 x 30 m). Kaupalliset kalastajat saavat pitää enemmän kuin tuon 240 metriä verkkoja ja saaliin myyntioikeus on vain kaupallisilla kalastajilla poikkeuksena sisävesiltä kalastettu satunnainen vähäinen kalaerä myytynä suoraan kuluttajalle.

Uudet kalatalousalueet 2019 Suuri muutos tulee tapahtumaan kalastusalueissa, jotka ajetaan vähitellen alas ja muodostetaan uudet kalatalousalueet, joiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2019. Kalastusalueet siis hoitavat tehtäviä vuoden 2018 loppuun saakka nykyisten sääntöjensä mukaan.

Heti lain voimaan astumisen jälkeen 1.1.2016 Ely-keskus asettaa toimialueelleen alueellisen kalatalouden yhteistyöryhmän, joka tekee ehdotukset uusista kalatalousalueista ja jonka Ely-keskus lopulta vahvistaa. Alueellinen yhteistyöryhmä koostuu kalastusalueiden, kalastus- ja ympäristöjärjestöjen, tutkimuksen, hallinnon ja maakuntien liittojen edustajista. Kalatalousalueiden uudet käyttö- ja hoitosuunnitelmat tulisi saada valmiiksi vuoteen 2020 mennessä. Käyttö- ja hoitosuunnitelman painoarvo tulee kasvamaan huomattavasti uuden lain voimaan tulon myötä.

Laki astuu voimaan 1.1.2016 Lakia täydennetään kalastusasetuksella. Nähtävänä on ollut kalastusasetuksen luonnos, josta löytyvät mm. seuraavat säädökset: rasvaevällinen järvilohi ja järvitaimen on rauhoitettu ympäri vuoden, rasvaevättömän järvilohen alamitta vähintään 60 cm ja rasvaevättömän järvitaimenen alamitta 50 cm, rasvaeväleikattu järvilohi on rauhoitettu 1.6.31.8. välisenä aikana, saaliskiintiöksi vapaa-ajan kalastuksessa sallitaan enintään yhden rasvaevättömän järvilohen saaliiksi ot-

taminen kalastajaa ja vuorokautta kohti. Harjuksen alamitta on 35 cm ja se on rauhoitettu huhti- ja toukokuussa. Nieriä on rauhoitettu koko Vuoksen vesistössä syys-, loka- ja marraskuussa.

Kuhan alamitaksi on kaavailtu 42 cm, meillä monilla alueilla se on ollut kalastusalueiden päätöksellä 45 cm. Mutta kuten sanottu, nämä tiedot ovat asetusluonnoksesta ja lopullista kalastusasetusta ei ole vielä annettu ja jännityksellä odotellaan ehtiikö se valmistua vuoden vaihteeseen.

Yleisvesien hallinta Metsähallitukselle Yksi iso muutos on yleisvesien hallinnan siirtyminen Metsähal-

Susanna Heikkinen rahoitusneuvoja Iisalmi 029 041 2549

Mika Penttinen yritysrahoitus­ päällikkö Joensuu 029 041 2700 044 332 1300

Asiantuntijamme auttavat sinua mm.

• Sijoittamisessa ja säästämisessä • Sukupolvenvaihdoksissa, investoinneissa, kiinteistökaupoissa • Rahoitusasioissa Ota yhteyttä – kartoitetaan yhdessä sinulle sopivimmat ratkaisut.

Martti Koponen yritysrahoitus­ päällikkö Kiuruvesi 029 041 2627 044 732 2627

Risto Savolainen konttorinjohtaja Lapinlahti 029 041 2611 0500 987 654

Erja Savolainen yritysrahoitus­ päällikkö Kuopio 029 041 2667 044 732 1089

Ville Pekkala konttorinjohtaja Kiuruvesi, Pyhäsalmi 029 041 2601 044 732 2601

Annukka Jyrkkänen konttorinjohtaja Sonkajärvi, Vieremä 029 041 2571 044 7321 038

Risto Hämäläinen konttorinjohtaja Varpaisjärvi, Rautavaara 029 041 2586 044 714 2586

IISALMI, Savonkatu 15, puh. 029 041 2500 JOENSUU, Kauppakatu 27 B 3, puh. 029 041 2690 KIURUVESI, Kiurukatu 1, puh. 029 041 2600 KUOPIO, Kauppakatu 22, puh. 029 041 2650 LAPINLAHTI, Juhani Ahontie 2, puh. 029 041 2610 RAUTAVAARA, Savontie 17, puh. 029 041 2560 SONKAJÄRVI, Lyseotie 1, puh. 029 041 2570 VARPAISJÄRVI, Kauppatie 25, puh. 029 041 2580 VIEREMÄ, Ponssentie 2, puh. 029 041 2590 NILSIÄ, Nilsiäntie 71, puh. 029 041 2580

www.saastopankki.fi/optia

/saastopankkioptia

Puh. hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

Säästöpankki on viljelijän luotettava kumppani kaikissa maatilan raha-asioissa.

litukselle heti vuoden vaihteen jälkeen. Tämä ei tuo isoja muutoksia viehekalastuslupiin, mutta yksikkömerkit yleisvesialueille, Höytiäistä ja Koiteretta lukuunottamatta, myy jatkossa Metsähallitus. Metsähallitus myöntää myös ammattikalastusluvat yleisvesialueelle.

Uuden kalastuslain kanssa varmasti opitaan tulemaan toimeen ja etenkin täällä Pohjois-Karjalassa, jossa ilo elää, mutta kateus ei vie kaloja vedestä. Hyviä kuhasaaliita talvikalastajille ja kireitä siimoja vetouistelijoille!

Päivi Kiiskinen toiminnanjohtaja Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry

15

Elintarviketieto esiin Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät uudistuvat Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät uudistuvat. EU:n elintarviketietoasetus tuli voimaan 13.12.2011. Siihen yhdistettiin pakkausmerkintä- ja ravintoarvomerkintädirektiivit, jossa siirtymäaikaa oli 13.12.2014 saakka. Ravintoar vomerkintöjen osalta siirtymäaikaa on 13.12.2016 saakka. Pakkausmerkinnät isompien toimijoiden osalta alkavat olla uuden direktiivin mukaiset, mutta pienemmillä yrityksillä on vielä paljon tekemistä. Muutoksen perusteena on se, että kuluttajalle ja koko elintarvikeketjulle halutaan antaa selkeä käsitys ostettavasta ruuasta. Kuluttajien mielestä elintarviketietoa on ollut vaikea löytää, eikä niitä näe lukea.

sa kalastustuotteissa. Mahdollinen tuotteen sulatus on ilmaistava esim. ”Vehnäleipä, sulatettu”.

Sulatus-merkintä ei koske ennen paistamista pakastettuja, eikä lopullisen tuotteen ainesosia esim. pakastemansikat mansikkajogurtissa. Kun tuotteelta odotettu ainesosa on vaihdettu toiseen, esim. jos hampurilaisessa on kasvispihvi, on nimettävä tuote kasvishampurilaiseksi.

Ravintoarvot esiin

Vastuu elintarviketiedosta on toimijalla, jonka nimellä tai toiminimellä elintarviketta pidetään kaupan. Ruokaketjun jokaisella lenkillä on vastuu viedä elintarviketietoa eteenpäin oikein. Elintarviketeollisuusliiton mielestä: ”Myönteisiä asioita ovat allergeenien korostamisvaatimus ja suolatieto pakollisessa ravintoarvotaulukossa, ylipäätään yhtenäisempi ilmaisutapa, joka helpottaa palvelua ja tuotteiden vertaamista.

Luettavuus on parantunut, sillä tekstille on asetettu vähimmäiskoko (1,2 mm). Allergeenit tulee esittää korostetusti. Allergiaa aiheuttavia aineosia ovat esim. gluteenipitoiset viljat, pähkinät, maito, kananmuna ja kala.

Ravintoarvo ilmoitetaan kaikissa pakatuissa elintarvikkeissa, paitsi kahvissa, mausteissa ja purukumissa. Ravintoarvoluettelo on muuttunut tuotteissa, joissa ravintoarvot oli merkitty jo aiemmin. Muut tuotteet saavat uudenmalliset ravintoarvomerkinnät 13.12.2016 mennessä. Ravintoarvoluettelossa tulee ilmaista energia kJ/kcal, rasva g, hiilihydraatit g, sokerit g, ravintokuitu (vapaaehtoinen tieto) g, proteiini g, suola g, vitamiinit ja kivennäisaineet (vapaaehtoinen tieto) g. Suola lasketaan uusiksi vuoteen 2017 mennessä. Ravintoarvoihin merkitään tuotteen kokonaissuolapitoisuus. Valmistuksessa lisätty natrium ja raakaaineiden luontainen natrium lasketaan yhteen. Suola merkitään myös elintarvikkeissa, jotka sisältävät luontaisesti natriumia, kuten jalostamaton liha ja maito. ”Voimakassuolainen” –merkintä tulee merkittäviin suolan lähteisiin. Ruokaleipien, näkkileipien sekä aamiaisviljavalmisteiden raja-arvoja on alennettu. Merkintävelvoite laajenee pakkaamattomana vähittäiskaupassa myytäviin juustoihin, makkaroihin, lihaleikkeleisiin ja ruokaleipiin.

E –koodit ei riitä, nimet esille

Alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittaminen

Pakatuissa ja pakkaamattomissa elintarvikkeissa sekä tarjoilussa on ilmoitettava raakaaineet ja lisäaineet. E-koodi ei enää riitä, vaan ne on merkittävä nimellä esim. soijalesitiini, eikä emulgointiaine E 322. Allergeenit ilmoitetaan silloinkin, kun tuotteessa ei ole ainesosaluetteloa, kuten tikkari > ”sisältää vehnää”.

Pakkaamattomista tuotteista allergeenitiedon on löydyttävä tarjoilupaikassa ja vähittäismyyntitilassa tuotteen vierestä tai se on annettava suullisesti kysyttäessä.

Alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittaminen on pakollista, jos ilmoittamatta jättäminen voi johtaa kuluttajaa harhaan. Alkuperämaa on maa, jossa elintarvike on valmistettu tai tuotettu. Alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittaminen on pakollista: Naudan, sian, lampaan, vuohen ja siipikarjan lihassa, hunajassa, kalastustuotteissa ja kasviksissa. Lähtöpaikka on paikka, josta elintarvikkeen ilmoitetaan tulevan, ei alkuperämaa. Valmistusmaan ilmoittaminen ei korvaa alkuperämaan ilmoittamista.

Kalatuotteita myytäessä on ilmoitettava kalalajin kauppanimi ja tieteellinen nimi, kalastus- tai viljelyalue, kalastuksessa käytetty pyydystyyppi, tuotantomenetelmä, onko tuote sulatettu ja vähimmäissäilyvyysaika.

Allergeenit korotetusti esille

Elintarvikkeen nimeä täydennetään Lihatuotteesta kerrotaan yhdistäminen paloista ja lisätty vesi. Pakastuspäivämäärä tulee ilmoittaa raakalihavalmisteissa ja pakastetuissa jalostamattomis-

Pakkausmerkintöihin erikoistuneet yritysasiantuntijat: Etelä-Savo Yritysasiantuntija Suvi Korhonen suvi.korhonen @maajakotitalousnaiset.fi p. 043 824 9505 Pohjois-Karjala yritysasiantuntija maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Johanna Rinnekari johanna.rinnekari @maajakotitalousnaiset.fi p. 040 301 2441 Pohjois-Savo Yritysasiantuntija Marja Niskanen marja.niskanen @maajakotitalousnaiset.fi p.0400 905 782

Elintarviketietoasetuksen koulutushankkeen 2015 – 2016 tietosivut löytyvät osoitteesta: www.ruokatieto.fi/elintarviketieto

Pakkaamattomat tuotteet Pakkaamattomista tuotteista myyjän on annettava seuraavat tiedot: elintarvikkeen nimi, aineosat allergioita aiheuttavat aineet, alkuperämaa, tarvittavat käyttö- ja säilytysohjeet. Tietyistä tuotteista tulee antaa niiden sisältämät suolan, rasvan määrä; juusto, makkara, lihaleikkeleet, ruokaleivät (vain suola).

Tarjoilupaikassa pakkaamattomasta elintarvikkeesta kerrotaan: Elintarvikkeen nimi, allergioita aiheuttavat aineet ja tuotteet ja tieto siitä, mistä kyseisen tiedon saa, alkuperämaa tai lähtöpaikka, kuten pakkaamattomista.

Pakkaamattomien / tarjoilupaikan elintarvikkeiden tiedot tulee antaa joko esitteessä tai taulussa. Ne voidaan antaa myös suullisesti. Tämä edellyttää, että asiasta ilmoitetaan selkeästi taulun tai muun vastaavan avulla esim. ”Elintarviketiedot voi kysyä henkilökunnalta.

Miten markkinoin luomua?

Tervetuloa Etelä-Savon ELY-keskuksen järjestämään tilaisuuteen verkostoitumaan, kuuntelemaan ja keskustelemaan ajankohtaista luomuasiaa mm. neuvonnasta ja markkinoinnista!

Aika: 9.12.2015, klo 10-13 Paikka: ELY-keskus, Mikkeli, Jääkärinkatu 14, Pyöreä torni Ohjelma: • Neuvo 2020, luomuneuvoja, Juha-Antti Kotimäki, ProAgria Etelä-Savo • Käytännön markkinointivaihtoehtoja, asiantuntija, Marja Pulkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus • Kokemuksia suoramyynnistä luomutilalta, Luomunaudanliha, Anna Siiriäinen • Suoramyyntiin liittyviä lomakkeita, asiantuntija, Marja Pulkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus • Luomumetsistä moneksi -hankkeen esittely, Birgitta Rantanen, Ruralia Tervetuloa!

Ilmoittautumiset tarjoilun ja materiaalin varaamista varten viimeistään 7.12. mennessä anu.raatikainen@ely-keskus.fi tai 029 502 4217

16

Vuoden maisemateot Itä-Suomessa

Etelä-Savon voitto Rantasalmen Parkumäelle. Kuva: Susanna Nuutinen Etelä-Rantasalmen kylät -kyläyhdistys otti yhteyttä Rantasalmen kuntaan alueen kunnostamiseksi. Kunta tuki kohteen raivausta ja yhdistys hoiti alkuraivauksen talkoilla. Samalla asukkaat miettivät alueelle kestävää hoitoratkaisua, sillä alueen hoito raivaten olisi vuosittain liian raskas urakka.

Asukkaat neuvottelivat alueen jatkohoidosta rantasalmelaisen Putkisalon kartanon ja lammastilan kanssa. Putkisalon kartano lähti mielellään hankkeeseen mukaan ja kävi jatkoneuvottelut kunnan kanssa alueen vuokraamiseksi.

Suunnitelmat alueen hoitamiseksi etenivät jouhevasti. Jo kesällä 2015 alueelle haettiin ei-tuotannollista investointia alueen aitaaEtelä-Savon maisemate- miseksi ja laidunnus aloitettiin väko Rantasalmen Parku- liaikaisten aitojen turvin.

Lampaat keskellä kylää ovat tomäellä dellinen ilontuoja kaikille kylän Rantasalmen Parkumäen asuk- asukkaille ja alueen matkailijoillekaita on harmittanut kyläkoulun kin. Palkitsemisen perusteena on ja kylätalon välisen, sijainniltaan erityisesti monien toimijoiden väkeskeisen ja kulttuurihistoriallises- linen esimerkillinen yhteistyö sekä ti tärkeän maisema-alueen pusi- jatkohoidon turvaaminen kustankoituminen. Alue on Rantasalmen nustehokkaasti ja tuotantoeläikunnan omistuksessa, mutta kun- miä maisemaan tuoden. Heidän nalla ei ole ollut resursseja hoitaa toimintansa toimii maakunnassa hienona esimerkkinä muillekin. aluetta säännöllisesti.

Maa- ja kotitalousnaiset julistivat keväällä kilpailun pienestä tai suuresta maisemateosta, joka on muuttanut maisemaa paremmaksi. Kilpailulla haluttiin nostaa esille maakuntien ahkerat yhdistykset, talkoolaiset ja muut toimijat, jotka usein vapaaehtoisesti kohentavat kyliensä maisemaa.

Jokaisessa maakunnassa valittiin Vuoden maisemateko ja maakunnittaisista parhaista maisemateoista valittiin valtakunnallisesti Vuoden maisemateko.

Tänä vuonna Vuoden maisemateko on Köyliön Kankaanpään Kuninkaanlähteen puhdistustyö.

Vuoden maisemateko -tunnustus myönnettiin ensimmäistä kertaa.

Pohjois-Karjalassa voitto Kesälahdelle Pohjois-Karjalassa maa- ja kotitalousnaisten vetämä maisemaraati valitsi Pro Kesälahti ry:n Vuoden maisemateko -kilpailun voittajaksi. Pro Kesälahti ry on suunnitelmallisesti hoitanut Kesälahden kirkonkylän ympäristöä raivaamisesta ja siistimisestä ympäristötaideteosten tilaamiseen viiden vuoden ajan. Vuonna 2015 maisemateko sisältää ympäristötaide-hankkeet, jättipalsamikasvuston hävittämistä koululaisten kanssa sekä rautatieaseman pihan hoitoa.

Monta kertaa kuntaliitosten yhteydessä entiset kirkonkylän keskustat jäävät kuntakeskuksen taajamaksi tyhjentyvine liikehuoneistoineen. Pro Kesälahti ry on ansiokkaasti nostanut Kesälahden kirkonkylän ilmettä. Mukaan maiseman parantamiseen on saatu asukkaita, koululaisia ja yrityksiä.

Pohjois-Karjalassa tunnustuksen maisemahoitotyöstä saivat myös Hannes Häkkisen perikunta PeriSivakasta Valtimolta ja Rikkaveen kyläyhdistys ry Outokummusta.

keinä kanssaihmisille siten, että meistä jokainen voi pienillä teoilla vaikuttaa paikkakunnan ilmeeseen, siisteyteen, viihtyvyyteen ja näiden tekojen tuloksena jopa tuoda uusia asukkaita pieneen, mutta pirteään Tervoon.”

Vuonna 2015 Tervon maa- ja kotitalousnaiset valmistivat lähes 15 erilaista hahmoa Tervon keskusalueelle, järjestivät jättipalsamin hävitystalkoita eri puolilla Tervoa ja haastoivat Tervon kunnan ja paikallisyhdistykset piennarten siivous- ja raivaustalkoisiin sekä istuttivat ja hoitivat kukkaistutukset kunnan alueella.

Palkintona maisemateoista Tervon maa- ja kotitalousnaiset saivat raivaussahan ja kypärän. Palkinnon luovutti Hyvölän

metsäsäätiö. Tunnustuksen maisematyöstä saivat myös Lapinlahden Korpijärven kyläyhdistys, Leppävirran Mustinmäen MKS ry. ja Kiuruveden Ryönänjoen kyläyhdistys ry.

Itä-Suomessa maakunnallisia Vuoden maisemateko -kilpailuja oli koordinoimassa maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat: Etelä-Savossa Leena Lahdenvesi-Korhonen ja Saara Ryhänen Pohjois-Karjalassa Päivi Jokinen Pohjois-Savossa Sinikka Jokela

Pohjois-Savossa vuoden maisemateko Tervon maa- ja kotitalousnaisille

Pohjois-Savon voitto Tervon maa- ja kotitalousnaisille

Tervon maa- ja kotitalousnaisten maisematekoon sisältyy monenlaista, laajalle joukolle iloa ja hyötyä tuottavaa tekemistä. He tekevät myös hyvää yhteistyötä useamman tahon kanssa, kuten Tervon kunnan ja paikallisten yhdistysten kanssa. Tervon maa- ja kotitalousnaisilla maisema, ihmiset, ilo ja hyöty ovat yhdessä paketissa. ”Teemme talkootyönä hyödyllistä, kaunista ja näyttävää tervolaisten ja ohikulkijoidenkin iloksi. Haluamme olla esimerk- Pohjois-Karjalassa voitto meni Pro Kesälahti ry:lle

17

Marjakisan voittoon yli viidentuhannen litran marjasaaliilla Maa- ja kotitalousnaisten Miljoona litraa metsämarjoja -kilpailun voittajat on valittu. Yksilökisan voitti Vesa Hannonen Haapavedeltä ja ryhmäsarjan Siikajoen Maa- ja kotitalousseuran joukkue.

Seitsemän kilometrin ämpärijono Kilpailuun ilmoitettiin yli 250 000 litraa metsämarjoja. Jos kaikki kerätyt marjat laitettaisiin 10 litran ämpäreihin, syntyisi ämpäreistä liki seitsemän kilometrin jono. Marjoista riittäisi 1,2 miljoonalle ihmiselle kahden desin suositeltu päivän marja-annos.

Marjakilpailuun osallistui yli 1500 henkeä. Ryhmiä kisaan osallistui sata. Ryhmissä oli mukana niin maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistyksiä kuin perheitä ja muita porukoita.

Osallistuneiden marjasaaliit olivat huomattavia. Keskivertomarjastaja keräsi kisassa 168 litraa marjoja. Eniten kerättiin puolukkaa ja mustikkaa.

Marjavasuihin päätyi myös mm. lakkoja, ahomansikoita, villivadelmia mutta myös harvemmin kerättyjä marjoja kuten juolukkaa ja variksenmarjaa.

joista kerätään talteen yleensä vain muutama prosentti.

Palautteen perusteella tässä onnistuttiin: kilpailu kannusti keräämään enemmän marjoja, säilömään niitä talven varalle sekä ylipäänsä lähtemään metsään niitä etsimään.

Karelia à la carte palkitsi eniten marjoja keränneen joukkueen ruokamatkalla iloiseen marjamaakuntaan Pohjois-KarKilpailu kannusti jalaan. Sokos Hotels antoi parmarjametsään haalle marjastajalle hotelliviiMarjastuksest a kilpailtiin konlopun. Lisäksi osallistujien 1.7.–30.9.2015. Satokausi oli kesken arvottiin Opan Suomestänä vuonna pari viikkoa myö- sa valmistettuja Mehu-Liisoja ja hässä, joten pohjoisessa puoluk- mehukattiloita.

Kilpailun yhteistyökumppaneikaa tai karpaloa keräävät eivät valitettavasti ehtineet täysillä ki- na ovat Suomen Sokeri ja muovituotteita valmistava kotimainen saan mukaan.

Miljoona litraa metsämarjoja Plastex. Kilpailu on osa Maa- ja -kilpailulla haluttiin kannustaa kotitalousnaisten kaksivuotista marjametsään nauttimaan Suo- Metsästä voimaa -kampanjaa. men upeista luonnonmarjoista,

Lisätietoja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta www.maajakotitalousnaiset.fi/ miljoonalitraa www.facebook.com/ maajakotitalousnaiset #miljoonalitraa järjestöpäällikkö Helena Velin helena.velin@ maajakotitalousnaiset.fi p. 040 527 1579

Miten hyödynnät rahanarvoiset Neuvo 2020 -palvelut?

Meidän avullamme. Teemme kartoituksia ja selvityksiä pellon kasvukunnon ja vesitalouden parantamiseksi, kasvinsuojelukysymysten ratkaisemiseksi, luomun mahdollisuuksista sekä kannattavista energiaratkaisuista tilallasi.

Lisäksi Neuvo 2020 -palvelujen avulla varmistat, että tukien ja lainsäädännön vaatimukset ja täydentävien ehdot ovat kunnossa tilallasi. www.proagria.fi/neuvo2020

Käytössäsi 3 500 euroa HYÖDYNNÄ NEUVO 2020 - PALVELUT MAATILASI KEHITTÄMISEEN!

18

Vuoden 2015 palkitut Pohjois-Savon vuoden 2015 Maa- ja kotitalousnaiseksi on valittu Tervon maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Teija Korhonen. Pohjois-Savon valinnan teki maa- ja kotitalousnaisten johtokunta hakemusten perusteella. Hakemuksissa kaikki ehdotetut ehdokkaat olivat erittäin ansioituneita maa- ja kotitalousnaisia. He kaikki toimivat esimerkillisellä tavalla järjestön puolesta sekä omassa yhdistyksessään kantavana voimana. Teija valittiin, koska hän on toiminut vuonna 2015 esimerkillisen aktiivisesti yhdistyksessään, laajentaen Tervon maa- ja kotitalousnaisten toimintaa ja jäsenistöä.

Hän on mm. järjestänyt metsä-

MKN johtokunta vuodelle 2016 14.11. edustajakokouksessa valittiin Pohjois-Savon MKN johtokunta vuodelle 2016 Puheenjohtaja Riitta Ryhänen Lapinlahti, Päivi Ropponen Kuopio, Pirjo Lind Kiuruvesi, Riitta Ahtiainen Kuopio, Tea Väänänen Kuopio, Mervi Hiltunen Lapinlahti, Sirpa Luttinen Vesanto

kampanjan tiimoilta isoja tapahtumakokonaisuuksia ja saanut niihin yhteistyökumppaneita mukaan. Häntä ehdottaneiden sanoin Teija on pätevä, innostava ja aikaansaava nainen.

Miljoona litraa metsämarjoja –kampanjan voittajat vuonna 2015 ovat yksilökilpailussa Varkautelainen Aimo Eskelinen huikealla 1553 litran tuloksellaan.

Aimo kertoo marjojen keräyksen alkavan juhannuksen aikaan metsämansikoilla. Sen jälkeen hän siirtyy keräämään lakkaa, ensin ovat vuorossa kotipaikan Varkauden alueen suot, siitä hän siirtyy Ilomantsin soille ja lopuksi ovat vuorossa Lapin lakkareissut. Kun hän on selviytynyt Lapista takaisin ovatkin vuorossa mustikat ja sitten puolukan keruu. Kisan marjalitrat koostuivat Aimo Eskelisellä näistä marjoista. Kisa-ajan päätyttyä hän keräsi vielä karpalot, joita kertoi saaneensa melkoisen saaliin, 80 litraa. Karpalot siis puuttuivat kisasuorituksesta, sillä kilpailun aika päättyi ennen karpalosadon keräämistä.

Miljoona litraa metsämarjoja kampanjan ryhmäkilpailun voittivat Pohjois-Savon osalta Kuopi-

Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

on Syvänniemen alueen joukkue, johon kuuluivat Markku Miettinen, Toini Mertanen, Pauli Mertanen, Aleksi Airaksinen ja Päi-

vi Ropponen. Joukkue keräsi yhteensä 2462 litraa, josta jokaiselle poimijalle tasattu määrä oli 492,4 l. Tämä suoritus ylsi valta-

Tervon maa- ja kotitalousnaisia jotka siis saivat vuoden maisemateko- sekä vuoden MKN palkinnot.

Keskellä kunniakirjan kanssa Pohjois-Savon vuoden MKN Teija Korhonen.

Vuoden 2015 Karelia à la carte yritys Kotileipomo Riikonen Oy valittiin vuoden 2015 Karelia à la carte yritykseksi. Valinta tehtiin yli 70 Karelia à la carte-verkoston yrityksen joukosta. Kotileipomo Riikonen on toiminnassaan tehnyt tunnetuksi ainutlaatuista ruokamatkailuverkostoa. Yritys on sitoutunut Karelia à la carte arvoihin, joita ovat paikallisuus, karjalaisuus, omaleimaisuus, vieraanvaraisuus, luonto. Yritys on aktiivisesti kehittänyt ja uudistanut toimintaansa. Yritys tekee tiivistä, hyvää yhteistyöstä muiden yritysten kanssa ja on toiminut aktiivisesti toimialan kehittämishankkeissa. Yrityksen työllistävä vaikutus on merkittävä. Perheyritys on jo vuosikymmenet tehnyt tunnetuksi karjalaista leivontaperinnettä tuloksekkaasti koko maan kattavasti.

Kotileipomo Riikonen on tunnettu laadukkaista leipomotuotteista, joissa on hienosti yhdistetty perinnettä ja nykypäivää.

Valikoimiin kuuluvat karjalanpiirakat, sultsinat, kukot, perunarieskat, riisipyöröt, sämpylät, bagelit, rinkelit, munkit, wienerit ja lihapiirakat. Karjalanpiirakat rypytetään edelleen käsin 3 000 – 4 000 kpl/tunti. Luomutila Laitisen Jorma-ohraa, joka on alkuohra, käytetään sämpylöiden ja Jorma-pikkuleipien raaka-aineena. Yrityksellä on kak-

si toimipistettä Kontiolahdessa.

Tuotteita saa myös torimyyntivaunusta ja Kahvila Riikosesta Kauppakeskus Metropolista Joensuun keskustasta. Tuotteiden markkina-alue on koko maa.

Kotileipomo Riikonen on perustettu v. 1976, jolloin Sirkka Riikonen aloitti leipomotoiminnan Kontiolahden Onttolassa omakotitalon siipirakennuksessa sijaitsevassa leipomotilassa. Aamuisin, karjalanpiirakat leivottuaan, Sirkka Riikonen lähti myymään ne Joensuun torille. Vuonna 1983 yritykseen tuli mukaan Sirkan poika Jorma Riikonen.

Kotileipomo Riikonen Ky siirtyi v.

1986 kokonaan Jorma Riikosen omistukseen ja uudet toimitilat valmistuivat keväällä 1991 nykyiselle paikalle Kontiolahden Puntarikoskelle, noin 8 km päähän Joensuun keskustasta. Vuoden 2003 alusta yhtiö muuttui osakeyhtiöksi ja toimitusjohtajana jatkoi Jorma Riikonen.

V. 2012 avattiin toinen leipomo Lehmossa. Perheyrityksellä on myös Kahvila-myymälä Riikonen Kauppakeskus Metropolissa Joensuun keskustassa.

- Arvostan Vuoden Karelia à la carte-yritysnimitystä suuresti.

Ensi vuonna vietämme 40-vuotisjuhlavuotta ja uusia avauksia on tulossa. Tällainen huomionosoitus on hieno kannustin näin

kunnallisesti 4. sijalle ryhmäkilpailussa.

Sydämelliset onnittelut kaikille voittajille.

juhlavuoden kynnyksellä, iloitsee toimitusjohtaja Jorma Riikonen Kotileipomo Riikosesta.

- 24-vuotias Karelia à la carteverkosto tunnetaan jo hyvin kuluttajien keskuudessa. Vetovoimasta kertoo se, että verkostoon hakeutuu koko ajan uusia yrityksiä. Vuoden 2015 aikana verkostoon on liittynyt Bomba-talo Nurmeksesta, Lounasravintolakahvila Cafe Pepe Joensuusta, Ullan AitoRuisherkku Kiteeltä ja Kartanoravintola Koivikon Kievari Kiteeltä, toteaa koordinaattori Johanna Rinnekari Karelia à la carte-verkostosta.

Karelia à la carte -verkosto on 24 -vuotias ruokamatkailuverkosto, johon kuuluu yli 70 pohjoiskarjalaista elintarvikealan yritystä, matkailuyritystä ja ravintolaa. Verkostoa hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset.

Lisätiedot: ProAgria Pohjois-Karjala Johanna Rinnekari Koordinaattori, pj, Karelia à la carte–verkosto Yritysasiantuntija, maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja p. 040 301 2441 johanna.rinnekari@proagria.fi www.kareliaalacarte.fi

Kotileipomo Riikonen Oy Jorma Riikonen p. 050 3774 122 jorma.riikonen@ riikosenleipomaa.com www.riikosenleipomaa.com

19

Etelä-Savon vuoden 2015 maa- ja kotitalousnainen Kotitalousopettaja ja emäntä Eeva Turunen Kerimäen Makkolasta

(Kuva: Marja Sisko Nousiainen)

Eeva Turunen antaa kotitalousopettajan ammattitaitonsa aina yhteisten ruokatapahtumien käyttöön, oli sitten kyseessä hirvipeijaiset, joulupuurot, pääsiäislounaat tai kylälle syntyneen uuden kyläläisen perhettä rotinoilla muistaminen.

Hän ei vain suunnittele toimintaa vaan on aina ensimmäisenä myös mukana sitä toteuttamassa. Eeva on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa seurantalon Päivölän kunnostushankkeissa,

ollut mukana hakemassa rahoitusta ja huolehtimassa hankkeiden toteutuksesta. Hän myös hoitaa seurantalon vuokrausta.

Eeva Turunen on yli 20 vuotta tehnyt aktiivisesti ja ansiokkaasti työtä Maa- ja kotitalousnaisnaisten ja etenkin oman yhdistyksen Makkola-Kuokkalan maa- ja kotitalousseuran hyväksi. Hän on toiminut seuran varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Eevan aina avulias toiminta lisää kylän yhteisöllisyyttä.

Tunnustus luovutettiin EteläSavon Maa- ja kotitalousnaisten edustajakokouksessa lauantaina 21.11.2015 Pieksämäellä. Vuoden Maa- ja kotitalousnainen valinta tehtiin Etelä-Savossa nyt jo yhdeksännen kerran.

Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet: 2014 Jaana Hottinen Heinävesi, 2013 Soili Montonen Ristiina, 2012 Marketta Tyrväinen Pieksämäki, 2011 Marjatta Valkonen Kangasniemi, 2010 Mirja Lignell Sulkava, 2009 Kirsi

Paasonen Ristiina, 2008 Leena Toiviainen Kerimäki ja 2007 Leila Lehtinen Mikkeli.

Leena Lahdenvesi-Korhonen toiminnanjohtaja Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Pohjois-Savo on tunnettu ruokamaakunta vuonna 2020 RuokaSavo -hanke on uusia ideoita ja uusia elinmahdollisuuksia Pohjois-Savoon tuova hanke. Toiminnan pohja ja perusta on Pohjois-Savon vahva perusmaatalous ja siitä kumpuavat laadukkaat elintarvikkeet. Ruoka- ja matkailutuotteiden kansainvälisyyttä rakennamme yhteistyössä elintarvike-, matkailuja luovien alojen yritysten kanssa.

RuokaSavo - hankkeen ydintavoitteet: • RuokaSavo - ruokamaakunta aseman vahvistaminen paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti • Pohjoissavolaisten elintarvikeyritysten kasvun, osaamisen ja yhteistyön vahvistaminen • Ruokamatkailun jalkauttaminen Pohjois-Savoon

SATOA Kuopio Food Festival - paikallisten makujen juhlaa SATOA Kuopio Food Festival on katuruokahengessä toteutettu iloinen, yhteisöllinen ruokajuhla, jossa yhdistyvät paikalliset tuotteet ja keittiömestareiden taito.

Lisäksi siellä voi nauttia katumusiikkista ja katutaiteesta.

Tahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja tuolloin Kuopion kaupunki palkitsi sen Vuoden ilmiönä. Viime vuonna Satoa - tapahtumassa oli mukana 12 ravintolaa ja ruokaannoksia myytiin 17 000. Tänä vuonna ravintoloiden määrä tuplaantui eli mukana oli 24 ravintolaa ja annoksia myytiin noin 44 000.

Paikallisia tuotteita ruoka- annoksissa Tänä vuonna me järjestäjät toivoimme, että jokaisella ravintolalla on ainakin yhdessä annoksessa paikallisia tuotteita.

Ravintolat noudattivat tätä toivetta tosi hyvin. Joillakin oli paikallisia tuotteita joka annoksessa. Saimme tästä paikallisuudesta pelkästään hyvää palautetta.

Paikallisuus näkyi tuottajan nimenä tai paikkakuntana ruokaannoksissa esim. Lehtimäen tilan ylämaan nautaa, Liepuskan perunarieskan välissä Kala Lapin kyläsavulohta tai Jugurttia Kiuruvedeltä jne. Annoksia oli kaik-

kiaan yli 70 ja annosten hinnat vaihtelivat 2-6 euroa/ kpl. Koko tapahtuman ideana on, että voi ostaa useita pieniä ruoka-annoksia ja maistella eri ravintoloiden loihtimia makuja. Yksi palautetta antanut nuorimies kertoi - ”olen käynyt kumpanakin päivänä neljä kertaa, eikä millään ennetä maistaa kaikkia upeita makuja.

Tapahtuman pitäisi olla useamman päivän ajan”.

Ruokamatkailun jalkauttaminen SATOA Kuopio Food Festival on osa Kuopio Juhlii viikonloppua ja se järjestetään samaan aikaan kuin Elonkorjuujuhlat Kuopion torilla. SATOA tapahtuman järjesti ja tuotti tänä vuonna ProAgria Pohjois-Savo. Mukana olleet ravintolat maksoivat osallistumismaksun, jolla katettiin tapahtuman järjestelykulut mm. teltat, pöydät, sähköt, jätehuolto, ohjelma. RuokaSavo -hanke huolehti tapahtuman tiedottamisesta ja yleisilmeen kehittämisestä. Iloinen kelta-musta yleisilme näkyi mm. työntekijöiden asuissa, jotka olivat hauskat ”työmehiläisten asut ”.

SATOA Kuopio Food Festival on vuosittainen ja tulevaisuudessa myös kansainvälinen. Toivomme, että matkailijat löytävät ruokatapahtuman. Jo tänä vuonna markkinoimme tapahtumaa mm. Petroskoin alueella ja ensi vuonna on tarkoitus tuoda mat-

kanjärjestäjiä Saksasta tutustumaan Pohjois-Savon ruokamatkailuun ja SATOA tapahtumaan.

Markkinoinnissa käytimme satoa.fi –nettisivustoa ja sosiaalista mediaa mm. facebook, twitter ja instagram. Lisäksi kutsuimme paikalle muutamia median edustajia ja ruokabloggareita.

SATOA Kuopio Food Festival on yksi tärkeimmistä RuokaSavo - hankkeen toimenpiteistä. Tulevina vuosina on tarkoitus järjestää muitakin ruokatapahtumia.

KesäSATOA tulee Kuopio Tanssii ja Soi festivalin yhteyteen ja Tahkolle suunnitellaan omaa tapahtumaa. Tapahtumien lisäksi on tärkeää, että paikallisia makuja saa ravintoloista ja matkailuyrityksistä ympäri Pohjois-Savoa.

RuokaSavo -hanketta hallinnoi ja toteuttaa ProAgria Pohjois-Savo ja rahoittaa Pohjois-Savon Ely - keskuksen maaseuturahasto.

Hankkeessa etsitään uusia tapoja kansainvälistymiseen elintarvike-, matkailu- ja luovien alojen yhteistyössä. Pohjois-Savon maaseutustrategian visiona on, että Pohjois-Savo on vuonna 2020 valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta.

Ravintoloiden herkkuannokset olivat pieniä ja edullisia.

Kuvassa mustaherukka -omena-crumblea.

RuokaSavo - hanke 25.6.2016 -30.6.2018 Lisätietoja: Helena Lehtoaro hankepäällikkö helena.lehtoaro@proagria.fi Kävijät nauttivat hyvästä ruoasta, musiikista ja viinistä mm burgerit maistuivat.

20

Herkkujen Italia

Italian ruokatuotanto keskittyy maan pohjoisosiin Po-joen hedelmälliseen laaksoon, jossa ilmasto on suotuisa ja vettä riittää kaikenlaiseen viljelyyn ja kotieläinten kasvatukseen. Ei siis ihme, että ruokapöydissä tarjotaan paikallisista raaka-aineista valmistettua ruokaa ylpeinä ja tietoisina omista perinteistä. Parman kinkun ja parmesaanin kotiseudulla arkinen pasta ja risottokin tuntuvat vierailijasta lähes juhlaruualta, niin suurella arvostuksella sitä pöytään kannetaan. Paikallisruoka on vahvassa nosteessa, johon viittaa puheissa kuultu termi ”0 kilometrin ruoka”.

Pohjoisessa vahva kotieläintuotanto Italian maidontuotannosta peräti 30% sijoittuu 50 km:n säteelle pohjoisesta Cremonan kaupungista, jossa pidetään vuosittain kansainvälinen lypsykarjanäyttely. Cremona on paitsi Italian maidon- ja sianlihantuotannon pääkaupunki myös viulunrakennuksen keskus jo Stradivariuksen ajoista lähtien. Seudulla on avomallisia isoja navettoja yli 7400, joita ympäröi tasaiset sinimailas- ja maissipellot.

Karjoissa on yleisesti parisataa lehmää. Italiassa on n. 30 000 maitotilaa, jotka tuottavat vajaat 11 miljardia litraa vuodessa.

Maahan tuodaan kulutusmaitotuotteita muista Euroopan maista, sillä vientijuustot, parmesaani, mozzarella ja monet muut nielevät valtaosan tuotetusta maidosta. Pieniä maidonjalostajia on maassa jo 3500 ja ne lisääntyvät edelleen. Maitokriisi kurittaa nyt myös italialaisia tuottajia, maidon tuottajahinta vaihtelee 28-33 sentin välillä.

Cremonan karjanäyttelyn antia Näyttelyssä oli tarjolla suuri valikoima karjatalouteen liittyviä koneita ja laitteita iloisissa väreissä ja malleissa; syväparsia,

vesipetejä, karjaharjoja, rehunsiirtelijöitä, ilmansekoittajia, separaattoreita ja apevaunuja kaikkiin tarpeisiin. Kiinnostusta herättivät myös pienet maidonjalostuslaitteet, joilla voi valmistaa lähes kaikkea jugurtista juustoihin.

Näyttelyeläimet olivat pääosin Holsteinr otua, Simment al-, Brown Swiss- ja muut rodut jäivät vähemmälle. JuniorHandler-kisoihin osallistui myös suomalaisia nuoria, jotka olivat jo kokeneita, viime kesän Farmarissakin nähtyjä taitajia.

Tilojen yhteistyö karjatilojen rehunhankinnassa Näyttelyssä esillä oli myös muutamia karjatiloille karkearehuja tuottavia yrityksiä., joista voisi olla opittavaa myös meille. OroVerde-yrityksen toimintaa esitteli nuori yrittäjä, jolla oli viljelyssä 1000 ha sinimailasta, heinänurmia, sorghumia ja maissia säilörehuksi/kuivaheinäksi ja 200 ha vehnää, soijaa ja jyvämaissia, joiden olki paalattiin kuivikkeeksi eri tavoin käsiteltynä. Vain 60 ha oli omistuspeltoa, loput vuokralla noin 600 euron hahinnalla. Pelto on kallista, n. 30 000 eur/ha. Peltotuen määräksi yrittäjä sanoi 200 euroa/ha. Satotaso on vastaavasti korkea, 14 tn ka/ha ja säilörehupaalista sai 100 eur/tonni. Toinen rehuntuottaja, La Redenta-rehuosuuskunta perustettiin 1947 sodan jälkeisen maatalouden heikon tilan korjaamiseksi ja lisätulojen saamiseksi köyhille ja pienille tiloille. 145 jäsentilaa, joista osa karjatiloja, tuottaa nyt 750 ha:n alalla sinimailasta ja 1000 ha:n alalla maissia karjatiloille 200 km:n säteelle. Osuuskunnalla on käytössään isot viljely- ja korjuukoneet, kastelulaitteistot ja mittava kuivaus-, käsittely- ja jauhatuslaitos, jossa tuotetaan laadukkaat ja vaatimuksen mukaiset rehut parmesaanijuustojen raakamaidon tuottamiseen.

Kuivatun mailasheinän hinta ilman rahtia oli 20 eur/100 kg ja maissin 230 eur/tn. Esittelijän mukaan 15 vuodessa on seudulla tapahtunut voimakas rakennemuutos, pienet lopettavat, tilakoot kasvavat ja uusia sikatiloja perustetaan.

Anna Liimatainen ProAgria Pohjois-Karjala

Yllä: Parmesaania valmistavan tilan navetat ovat avomallia. Keskellä: Juustokiekot ovat tarkassa laadunvalvonnassa.

Allä: Suolatut Parman kinkut kypsymässä.

21

Henkilöstöuutisia

Asiantuntijoiden sähköpostit ProAgriassa ovat etunimi.sukunimi@proagria.fi ja Maa- ja kotitalousnaisilla etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Pohjois-Karjala

Talous- ja yritysasiantuntija Mikko Penttisen toimipaikka on siirtynyt Ristiinasta ProAgria Etelä-Savon Savonlinnan toimipisteeseen, Kirkkokatu 9, 57100 SAVONLINNA. Mikon toimenkuvaan kuuluvat talouden ja maatilojen yhtiöittämisen asiantuntijatehtävät ja hänet tavoittaa numerosta 0400 256 590 sekä sähköpostilla

Liisa Nyyssönen, merkonomi aloitti 16.11.2015 kirjanpitäjänä ProAgria Etelä-Savon Tilipalveluissa Anu Linturin jäätyä opintovapaalle. Liisan tavoittaa ProAgria Etelä-Savon Mikkelin toimipisteestä, p. 040 756 3948.

Kasvintuotannon asiantuntijana aloitti marraskuussa Sanna Timonen Pielisen -Karjalan alueella.

Sannan toimenkuvaan kuuluvat mm. tukineuvonta ja viljelysuunnitelmat. Toimipisteenä Sannalla on Nurmeksen toimisto ja hänet tavoittaa puhelimella numerosta 040 301 2432.

Luonnosta turvaa Luonnosta turvaa -hankkeella kannustetaan kotitarveviljelyyn, luonnontuotteiden keräämiseen ja kotivara-ajatteluun. Hankkeen aikana kehitetään luonnontuotteiden keräämisen ja kotitarveviljelyn neuvontaan toimintamalli, jolla lisätään yhteisöllisyyttä ja kannustetaan uusia ihmisiä mukaan hyödyntämään luonnontuotteita. Kehitetty toimintamalli on hankkeen jälkeen muidenkin tahojen käytettävissä ja tuotettua neuvontamateriaalia on kaikkien saatavilla mm. nettisivuilla.

Hankkeen aikana - järjestetään luonnontuotteiden keräämiseen liittyvää neuvontaa. Kotitarveviljelyn ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi toteutetaan laatikkoviljelymalleja sekä helppohoitoisia ja yhteisiä hyötykasviviljelyksiä.

- tuotetaan myös kotitarveviljelyyn ja luonnontuotteiden keräämiseen liittyvää selkokielistä neuvontamateriaalia.

- testataan uudenlaisia etäneuvonnan malleja ja tuote-

taan sähköisiä neuvontamateriaaleja.

- toteutetaan yhteisöllisyyttä lisäävin menetelmin toteutettuja näkyvyystempauksia, tapahtumia sekä viljely- ja koristekasveja hyödyntäviä yhteisöllisiä teoksia.

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Pohjois-Karjalan Martat ry, ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset ja Maaseudun Sivistysliiton Joensuun kulttuuriyhdistys ry. Yhteistyö-

kumppanina toimii myös Pohjois-Karjalan opisto (PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymä).

Hankkeen rahoitus: Joensuun seudun Leader ry ja Keski-Karjalan Jetina ry.

Toteutusaika: 2015-2018 Luonnontuotteiden osalta: ProAgria Pohjois-Karjala maa- ja kotitalousnaiset Päivi Jokinen Puh. 040 301 2409 paivi.jokinen@ maajakotitalousnaiset.fi

Seuraa hanketta: Twitter: twitter.com/Luonnostaturvaa

Lisätietoja nettisivut: www.martat.fi/piirit/pohjoiskarjala/luonnosta-turvaa/

22

KESTO-oviverho vähentää vedontunnetta • lisää mukavuutta

Suikaleverhot säilyttävät joustavuutensa pakkasessakin.

Verhot pysyvät hyvin paikoillaan kovassakin tuulessa.

Oviverhot ovat erittäin käyttökelpoisia avoimissa eläinten kulkuaukoissa, pihatoissa, lypsyasemilla sekä rehutilojen ajo-ovissa.

• Kotimainen UV-suojattu. Pakkasenkesto -40°C • Materiaali: Polyesteri-verkolla vahvistettu PVC Suoraan maahantuojan varastosta:

Puh. 015-484 311 Fax. 015-484 313 www.euro-kumi.com

e m m a it o ij k u l ia Kiitämme kaikk jia a t it o m il e m m e t h ja le a j a t s e d o u v a t s kulunee ä ä v y H in e ik O toivotamme ä t s y t s e n e m a j Joulun aikaa vuodelle 2016!

Meiltä myös mm.: ruokinta-automaatin hihnat, klapikoneen hihnat, kumilevyt, ym.

KANTRI MAATILAN VAKUUTUS – Turvallisuutta ja mielenrauhaa maaseudulle

Asematie 6, Kiuruvesi

Toimistossamme teitä palvelevat:

Pirjo Manninen 050 5398 991, Johanna Lappalainen 0400 144 827, Tarja Siidorov 044 4008 773, Jaana Manninen 044 7495 927, Satu Mehtonen 040 7700 474 sähköposti etunimi.sukunimi@omni.fi

Maria Mikkonen pois -> tilalle Jaana Manninen 044 749 5927 ja lisätään Satu Mehtonen 040 770 0474

Siementuotantoon!

Kolme hyvää syytä ottaa LähiTapiolan Kantri maatilan vakuutus 1. Saat käyttöösi parhaat maa- ja metsätalouden vakuutusasiantuntijoiden palvelut sekä uuden johtavan maatilan vakuutuksen, Kantrin.

2. Parhaat ja laajimmat henkilövakuutusratkaisut ovat käytössäsi.

3. Kun valitset Tuotantoeläinvakuutuksessa jälleenhankintahinnan eläinten korvausperusteeksi, voit vahingon sattuessa hankkia tilalle nuoret tuotantoeläimet.

Lue lisää osoitteessa: lahitapiola.fi/maatilavakuutus Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy).

Teemme siemenviljelysopimuksia nurmikasveista ( timotei, nurminata, puna-apila )

Ota heti yhteyttä! www.savonsiemen.com p. 044 591 6400 / antti.sarvela@savonsiemen.com

60 v. kokemuksella!

23

METSÄOPIT VALTIMOLTA AIKUISKOULUTUS

Ammattikäyttöön edulliset Yleis- ja lumikauhat

Lumilinko Masa-2230 myynti Agco Suomi Oy toimipisteet

Järjestämme näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta: Metsäkoneenkuljettaja • 12.1.2016 - 21.4.2017 Valtimolla Metsäkoneasentaja • 12.1.2016 - 13.10.2017 Valtimolla Harvesterinkuljettaja, osatutkintona • 12.1.2016 - 18.11.2016 Valtimolla Yhteydenotot Mikko Saarimaa 050 349 7172 Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle!

Järjestämme myös ammattipätevyys koulutuksia Tarmo Korhonen 050 346 0617 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo puh. 013 244 3100 | www.pkky.fi/amov

KUOPIO (017) 465 3011 LAPINLAHTI (017) 731 234 JUANKOSKI (017) 613 999 PIELAVESI (017) 465 3021 SUONENJOKI (017) 465 3031

Tähtitilillä metsävarallisuutesi

kasvaa.

Stora Enson Tähtitilillä® saat puukaupparahoillesi 3,5% kiinteän koron jopa viideksi vuodeksi ilman kuluja.

Ota yhteyttä, kerromme lisää!

Ota kumppaniksesi asiantuntija

KIIRELEHMILLE NOPEAT NOUDOT ILMAN LISÄKULUJA HKScan investoi Itä-Suomeen. Outokummun teurastamon navettainvestointi toi lisää joustoa teurasnoutoihin. Kesän aikana uudistui myös osa teuraslinjasta ja leikkaamosta.

Noudamme teuraat nopeasti, kiirenaudatkin ilman lisäkuluja. Vahvan verkoston kautta saat myös vasikoillesi hyvät kasvatuspaikat.

Ota yhteyttä paikalliseen kenttäedustajaamme ja kysy lisää!

Osmo Könönen 040 831 4475 osmo.kononen@hkscan.com

Stora Enso Metsä p. 09 8860 2102 www.storaensometsa.fi www.facebook.com/StoraEnsoMetsa

Ihastuttava

Pääkaupunki Ljubljanan parhaat palat

Slovenia

Viehättävä Portorozin rantakaupunki

Suorilla lennoilla maakuntakentiltä

Kotivierailu ja vierailu viinitilalle

Lappeenrannasta 17.-22.4.2016

Euroopan suurimmat tippukiviluolat

Joensuusta 22.-27.4.2016

Risteily Piraniin

Lähde mukaan hurmaavalle matkalle, joka esittelee monipuolisesti Slovenian parhaita paloja!

Pääsemme kokemaan Slovenian kaunista ja monipuolista luontoa, kiehtovia kaupunkeja ja mielenkiintoisia retkiä. Slovenia on kuin luonnon hemmottelema pesäkolo keskellä Eurooppaa.

Matkan hinta: 1445 eur/hlö jaetussa 2 hh:ssa, 1hh-lisä 160 eur Trio Travelsin palvelumaksu 15 eur/hlö Hintaan sisältyy: suorat lennot maakuntakentiltä, kuljetukset Sloveniassa, hyvätasoiset hotellit, puolihoitoruokailut, runsas retkiohjelma, suomenkielinen opas mukana kohteessa koko matkan ajan.

Tutustu matkaohjelmaan sekä runsaaseen matkatarjontaamme www.triotravels.fi Lisätiedot ja ilmoittautumiset: TRIO TRAVELS OY, puh. 020 756 8610, sales@triotravels.fi Katso matkakuulumiset ja tykkää meistä myös Facebookissa.

T R I O T R AV E L S Matka täynnä sisältöä

Terveydeltään parhaat Kuva: Alex Arkink

Kuva: Elisabeth

Parempaa tuottoa sinulle!

FabaTerveVG-sonnit on valittu erittäin hyvän utareterveyden, vähäisten solujen, hyvän sorkkaterveyden sekä vähäisten eläinlääkärihoitojen vuoksi. Näillä sonneilla on terveys geeneissä. Terveet eläimet ovat huolettomia ja ne pitävät kulut kurissa. Ne ovat näkymättömiä lehmiä.

FabaTerveVG-sonneilla: • terveet, tuottavat ja pitkäikäiset eläimet • pienemmät eläinlääkärikulut • lisääntynyt tehokkuus ja eettisen tuotannon edistäminen

Ilmoittaudu mukaan Joulujysäyspikkujouluihin www.faba.fi/ tapahtumat

Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat, me autamme sinua saavuttamaan sen. Lisää sonneistamme www.faba.fi.

Faban kumppani