ProAgria Itä-Suomi 04/2016 by ProAgria Pohjois-Karjala

22. vuosikerta 4/2016

4 14 20 28

OmistusjĂ¤rjestelyt / sukupolvenvaihdos Luomusivut Lannanlevityksen oikea ajankohta ItĂ¤-Suomen Vuoden maisemateot valittu

ProAgria tuottaa hyötyjä asiakkailleen ja yhteiskunnalle ProAgria Pohjois-Savon kokoamat seurantatiedot osoittavat, että runsaasti asiantuntijapalveluita käyttävillä tiloilla lehmien keskituotos v. 2015 oli n. 350 kg korkeampi kuin vähän neuvontapalveluita käyttävillä tiloilla. Maidon tuotantokustannus puolestaan oli runsaasti asiantuntijapalveluita käyttävillä 7 snt alhaisempi kuin vähän palveluita käyttävillä. Eli kiinteä kumppanuus ProAgrian kanssa tuotti pienemmillä kustannuksilla paremman tuotoksen. 70 lehmän tilalla mitattavaa taloudellista hyötyä kertyy vuodessa n. 20 000 eur. Yhteiskunta ottaa luonnollisesti tästä paremmasta taloustuloksesta oman osansa korkeampana verotuottona. Keskimäärin tilat käyttivät asiantuntijapalveluihin tässä tilakokoluokassa 2 500 – 3 500 eur. Viime vuodet ovat olleet maatilojen talouden näkökulmasta erityisen haastavia. Jokainen viljelijä joutuu miettimään tarkkaan, mihin tohtii investoida ja mistä löytää kustannussäästöjä. Neuvonnasta aiheutuvat kulut ovat mukana tarkastelussa yhtenä kulueränä muiden joukossa, ja se näkyy myös ProAgrian palveluiden kysynnässä. Valtionhallintokin on säästöpaineissa ja leikkauksia on tehty myös neuvonnan tukeen. Se on vuodesta 2010 puolittunut ollen tänä vuonna enää n. 7 % ProAgrian tulokertymästä Pohjois-Karjalassa. Ensi vuodelle on esitetty noin kolmanneksen leikkausta tähän vuoteen verrattuna. ProAgria joutuu muiden lailla arvioimaan mihin sen taloudelliset rahkeet riittävät. Ytneuvotteluista, lomautuksista ja muista säästötoimenpiteistä on tullut arkipäivää meilläkin. Sähköisiä palveluita kehittämällä, erilaisilla keskittämisratkaisuilla ja kannattamattomien palveluiden karsimisella haetaan lisää kustannustehokkuutta. Tällaisessa tilanteessa on aina se riski, että säästetään väärässä paikassa. Kulusäästöistä voi seurata tulonmenetyksiä tai vielä suurempia kuluja toisaalla, ja tällöin voidaan ajautua heikkenevän talouden kierteeseen, jota omat ratkaisut vain syventävät. Jotta asiantuntijapalveluiden osalta ei näin kävisi, tarvitaan tietoa neuvonnan vaikuttavuudesta. Tästä seuraavassa esimerkki:

Lehden julkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2017: nro ilmoitukset paino 1. 23.1. 10.2. 2. 10.4. 28.4. 3. 28.8. 15.9. 4. 6.11. 24.11.

Tunnistavatko asiakkaamme edellä kuvatun hyötysuhteen ja kokevatko he sen riittäväksi – sen myötä ratkeaa pitkälti ProAgrian tulevaisuus ja olemassa olon oikeutus. Neuvonnan kustannuksia voi tänä päivänä hillitä esim. käyttämällä aktiivisesti NEUVO 2020 palvelua, jonka kustannukset maksetaan Maaseuturahastosta. Jokainen maatila voi käyttää tätä ”palveluseteliä” 3500 euron edestä kuluvan EU-ohjelmakauden aikana, ja on näkyvissä, että tuota ylärajaa vielä nostetaan. Eikä pidä unohtaa, että ProAgrian jäseneksi hakeutumalla voi hyödyntää asiantuntijapalveluihin liittyvät jäsenalennukset ja myös vaikuttaa asiantuntijapalveluiden kehittämiseen. Tätä kirjoitettaessa marraskuussa 2016 Suomen talous näyttää orastavia kasvun merkkejä. Näinä päivinä astuvat voimaan myös maatilojen talousvaikeuksia helpottamaan tarkoitetut lait. Niiden perusteella voidaan myöntää valtiontakauksia maatilojen maksuvalmiuden parantamiseksi otettaville pankkilainoille sekä lisätä investointituen lainojen maksuhelpotusvuosia. Nämä toimenpiteet tulevat todella tarpeeseen, ja mikäli niiden hakemisessa tarvitaan maksuvalmius- tai muita talouslaskelmia, auttavat ProAgrian asiantuntijat mielellään.

Toimitus: Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Hyvää loppuvuotta toivottaen Eero Parviainen toimitusjohtaja ProAgria Pohjois-Karjala ry

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.net Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427 marko.natri@proagria.fi Etusivun kuva: ProAgria Pohjois-Karjala

Hyvä järjestölehtemme lukija!

On tullut aika kiittää yhteisistä järjestövuosistamme. Yhdeksänvuotinen kauteni Pohjois- Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen puheenjohtajana päättyy tähän vuoteen. Samalla olen jättänyt eronpyyntöni ProAgria Pohjois-Savon edustajistolle jättääkseni paikkani ProAgria Pohjois-Savon hallituksessa naisten uudelle puheenjohtajalle. Näin jälkeenpäin katsottuna vuodet tässä luottamustehtävässä ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia, josko väliin myös haasteellisia. Tähän ajanjaksoon mahtuvat mm. neuvontajärjestömme organisaatio- ja strategia uudistukset sekä yhdistymisneuvottelut lähialueidemme ProAgrioiden kesken. Hyvään yhteistyöhön päädyimme, mutta yhdistymisille aika ei vielä tuolloin ollut otollinen. Maaseudun rakennemuutos on viimeisen parin vuoden aikana edennyt koko maassa kaikkien ProAgrioiden alueilla, osassa voimakkaammin, osassa lievemmin. Nähtäväksi jää, saako tämä muutos aikaan tarpeen palata keskustelupöytiin. Erityisen iloinen ja ylpeä olen siitä saumattomasta yhteistyöstä, joka vallitsee ”omassa talossa” ProAgria Pohjois-Savon ja Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden kesken. Yhteen hiileen on opittu vuosien saatossa puhaltamaan, kiitos Teidän kaikkien! Valtakunnallisena Maa- ja kotitalousnaisten järjestöllisenä vuoden kohokohtana haluan mainita” Omat avaimet – Maaja kotitalousnaisten yhteistyön ja neuvonnan historiaa” -teoksen julkistamistilaisuuden. Tätä lämminhenkistä ja ohjelmaltaan hyvinkin koskettavaa tilaisuutta vietettiin lauantaina, huhtikuun yhdeksäntenä päivänä Helsingin yliopiston juhlasalissa. Tilaisuus kokosi maan eri puolilta eri piirikeskusten alueilta naiset yhteen juhlistamaan tätä ”yhteistä saavutustamme”. Kiitos kirjan kirjoittaneelle dosentti Kirsti Man-

niselle ja laajan aineiston kokoajana ahkeroineelle Liisa Niilolalle. Meiltä Pohjois- Savosta historiikin julkistamistilaisuuteen ja tilaisuuden yhteydessä järjestettyyn kevätretkeen osallistui bussilastillinen reippaita voimanaisia! Ajatukset karkaavat järjestötoiminnan osalta jo tulevaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen. Maa- ja kotitalousnaiset juhlivat itsenäisyyttä ja kutsuvat syömään yhdessä teemalla ”Maistuva maaseutu”. Maakuntien makuja, lähiruokaa ja luonnontuotteita nostetaan esille juhlavuoden Maistuva maaseutu -tapahtumissa. Kekrijuhlia Pohjois-Savossa on vuosittain vietetty muutamia, mutta nyt odotan juhlavuoden ja Kekri-ruokakurssien innostavan järjestöjä ja yhteisöjä yhdistämään voimansa ja järjestämään juhlia eri kylillä ympäri maakunnan. Meillä Lehtimäen tilalla itsenäisyyden juhlavuoteen valmistaudutaan sukupolvenvaihdossuunnitelmien merkeissä, tavoitteena luovuttaa tila ensi vuoden aikana kuopuksemme Antin hoitoon! Iloksemme maauskoa ja rohkeutta yrittäjyyteen löytyy! Toivotan jo tässä vaiheessa Pohjois- Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen uudelle puheenjohtajalle onnea, menestystä ja rohkeutta uudistuksiin, joita muuttuva toimintaympäristö tuo mukanaan! Samalla haluan lämpimästi kiittää vuodenvaihteessa eläkkeelle jäävää Helena Lehtoaroa pitkästä ja ansiokkaasta urasta Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajana. On ollut ilo työskennellä kanssasi! Hyvää Itsenäisyyspäivää, levollista joulunaikaa ja mitä parhainta tulevaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta Kaikille!

Riitta Ryhänen Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, Pj

Työhyvinvointia maatalousyrittäjille Maatalous on monelle yrittäjälle ja maataloustyöntekijälle ihanneammatti – siinä näkee helposti oman työn tulokset ja saa kokea työssään luonnon läheisyyden. Maataloustyö sisältää kuitenkin paljon vaaratekijöitä ja työ on sekä henkisesti, että ruumiillisesti kuormittavaa. Koneellistamisella voidaan vähentää raskaimpia työvaiheita, mutta varsinkin yksikkökoon kasvun myötä aiheutuu yrittäjille monenlaista kuormitusta huolimatta lisääntyvistä koneista ja automaatiosta. Maataloustyössä sattuu tapaturmia keskimäärin enemmän, kuin muilla toimialoilla ja tapaturmat ovat usein vakavia. Maataloustyöstä aiheutuu vuosittain myös merkittävä määrä ihotauteja, hengityselinsairauksia, kuulon alenemia ja tuki- sekä liikuntaelinsairauksia. Fyysisten tekijöiden ohella on tärkeä merkitys myös henkisellä hyvinvoinnilla, siihen vaikuttavia

tekijäitä ovat mm. ihmissuhteet, ystävät, harrastukset, byrokratia ja taloudellinen tilanne. MYEL-vakuutetulla maatalousyrittäjällä on oikeus vapaaehtoiseen maatalouden työterveyshuoltoon, joka on yrittäjän kannalta poikkeuksellisen edullinen verrattuna muiden toimialojen yrittäjiin ja työntekijöihin. Maatalouden työterveyshuolto on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa kaikille maatalousyrittäjille, lakisääteisesti yrittäjän on järjestettävä työterveyshuolto palkatuille työntekijöilleen. Maatiloilla nämä usein hoidetaan saman työterveyshuollon kautta, jolloin työpaikkakäynnillä keskustellaan asiat sekä yrittäjän, että työntekijän kannalta.

Työpaikkaselvityksestä liikkeelle Työterveyshuollon toiminnan perusta on työpaikkaselvitys, jol-

loin arvioidaan terveysvaarojen ja haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä merkitystä työkyvylle. Työterveyshuollon hyvän käytännön mukaan työpaikkaselvitys tehdään moniammatillisesti – käytännössä pääosin työterveyshoitajan ja maatalouden asiantuntijan yhteistyönä. Harkinnan ja mahdollisuuksien mukaan tilakäynnille voivat osallistua myös työterveyslääkäri, työfysioterapeutti tai työterveyspsykologi. Tilakäynnillä tehdään havaintoja työstä, työoloista ja työn terveysvaaroista, mutta toisaalta käsitellään myös yrityksen voimavaratekijöitä. Työpaikkaselvityksiä voidaan tehdä myös teemojen mukaan kohdennetusti ja niitä voidaan tehdä 1-4 vuoden välein. Toinen kokonaisuus työterveyshuollosta on terveystarkastukset, joiden tarve ja sisältö suunnitellaan yhdessä työterveyshuollon henkilöstön kanssa. Ai-

Muutoksia verotuksessa Kausiveroilmoitus Kausiveroilmoitus on jatkossa ”veroilmoitus oma-aloitteisista veroista”. Oma-aloitteiset verot tulee ilmoittaa sähköisesti ja paperi-ilmoituksia jätetään vain erityisestä syystä. Ilmoitukset voi antaa OmaVero -palvelussa, joka korvaa nykyisen Verotilipalvelun. Ilmoittaa voi myös joidenkin taloushallinto-ohjelmien kautta, tai lähettämällä taloushallinto-ohjelman muodostama ilmoitustiedosto Ilmoitin.fi-palvelun avulla, tai Tyvi-operaattoreiden palveluilla. Palkka.fi on maksuton palkanlaskentaohjelma, josta ilmoitukset siirtyvät sähköisesti Verohallintoon.

Metsätaloutta ainoana liiketoimintana harjoittavat Metsätalouden arvonlisäveron veroilmoitusta ei jatkossa tarvitse antaa, jos verovelvollisella ei ole verovuonna ollut metsätalouden tuloa, vähennyksiä tai muita verotukseen vaikuttavia tietoja.

Yrityksiltä vaaditaan Katso –tunnukset, toiminimi -yrittäjät voivat kirjautua verkkopankkitunnuksilla Katso-tunniste on avain myös OmaVeroon. Nykyiset Katsotunnisteet toimivat myös OmaVerossa. Muista hakea Katso -tunniste ajoissa, mikäli toimit

Maatalousyhtymänä! Tilitoimiston tai muun asianhoitajan voi valtuuttaa yrityksen Katso-tunnisteella tai sähköisen asioinnin valtakirjalla.

Ilmoitusten korjausmenettely yksinkertaistuu ja seuraamusmenettelyt kohtuullistuvat 1.1.2017 alkaen annetaan aiemmin ilmoitetut tiedot korvaava ilmoitus ja ilmoitetaan virheen syy (alv-korjauksista). Uusi korjaamistapa koskee yleisimpiä vuosi-ilmoituksia, mm. työnantajan vuosi-ilmoitusta, vuosi-ilmoitusta eläkkeestä ja etuuksista, osinkojen vuosi-ilmoitusta jne.

Verokauden muuttamiseen tulee lisää joustoa Verokauden valinta sitoo ensi vuodesta alkaen vain vuoden (aiemmin 3 v.). Uuden lain mukaisiin pidennettyihin verokausiin voi hakeutua 1.1.-31.3.2017. Kannattaa kuitenkin hakeutua heti vuoden alussa.

Satunnaisilla työnantajilla verokausi on aina kalenterikuukausi Esimerkiksi tammikuun 2017 ilmoitus työnantajasuorituksista tulee antaa helmikuun 12. päivään mennessä. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos ei suorituksia (ei ilmoitettavaa).

OmaVero 27.12.2016 jälkeen maksetut maksut näkyvät vain OmaVerossa. Verohallinnon tilinumero ei muutu, mutta oma-aloitteisten verojen viite muuttuu! Uusi viitenumero löytyy OmaVerosta ja yhteenvedolta. Nykyisellä verotilin viitenumerolla voi kuitenkin maksaa omaaloitteisia veroja jonkin aikaa myös vuodenvaihteen jälkeen. Nykyisen verotiliotteen korvaa kuukausittainen yhteenveto. Verohallinnon asiakaspalvelu on suljettu ja sähköinen ilmoittaminen poissa käytössä vuoden vaihteessa!

OmaVero aukeaa 3.1.2017 Voit ilmoittaa ja maksaa omaaloitteiset verot

Vuoden 2016 ilmoitukset oma-aloitteisista veroista OmaVerossa voi antaa ilmoituksia myös aiemmista vuosista - esim. marraskuun 2016 alv, jonka määräpäivä on 12.1.2017. Jos ilmoitus paperilomakkeella: määräpäivä jo 7. pv. Mikäli tietoja tarvitsee korjata (paperi tai sähköinen) vuoden 2017 puolella, muista uusi menettely: korvaava ilmoitus. Lisätietoa muutoksista http://www.vero.fi

empi suositus terveystarkastusten väliksi oli 2 vuotta, mutta tarpeen mukaan se voidaan tehdä vaikka vuosittain. Työpaikkaselvitystä voidaan tehdä myös pienryhmätyönä, hyödyntäen maatalousyrittäjien vertaistukea. Pienryhmän ihannekoko on 4-6 maatalousyrittäjää eli 2-3 tilan yrittäjät yhdessä. Ryhmäläiset voivat itse ehdottaa, että kenen kanssa haluaisivat olla samassa ryhmässä. Ryhmäläiset kokoontuvat vuoroin eri yrityksissä esim. muutaman viikon välein. Sama kierros voidaan toteuttaa eri teeman merkeissä vaikka vuoden tai kahden välein – ja mahdollista on vaikka muuttaa ryhmän kokoonpanoa. Yhteiskehittämisessäkin työterveyshenkilöstö – työterveyshoitaja ja maatalouden asiantuntija – ohjaavat tilakäyntiä ja asioiden pohdintaa. Yhteiskehittäminen ei välttämättä sovi kaikille yrittäjille, mutta sitä voidaan toteut-

taa niillä tiloilla, jotka haluavat kehittää asioita pienryhmätyön kautta. Maatalouden työterveyshuollon hyödyntämisen voi mieltää osaksi yrittäjän palkkaa - se on rahanarvoinen etu. Toisaalta yrittäjä voi vaatia työterveyshuollolta myös riittävää ammatillista osaamista, jonka turvaamiseksi ”Maatalousalan hyvä työterveyshuoltokäytäntö” suosittelee maatalouden asiantuntijan osallistumista mukaan tilakäynneille. Yrittäjällä on tähän oikeus ja maatalouden asiantuntijan mukanaoloa voi vaatia myös työterveyshuollolta. Hannu Mäkipää kasvintuotannon ja työterveyshuollon erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

o i m o Hu ! o i m huo Vuodenvaihteessa huomioitavaa

oma-aloitteisten verojen ilmoittamisesta: • Tietojärjestelmäuudistuksesta johtuen Verohallinnon asiakaspalvelu on suljettu 29.12.2016 – 2.1.2017 ilmoituksia voi antaa 22.12.2016 noin klo 15 saakka, riippuen ilmoituskanavasta. • Kausiveroilmoitukset ja alv-yhteenvetoilmoitukset: Ilmoituksia ei voi sähköisesti antaa ajalla 23.-31.12. Verotili-palvelu katselukäytössä palvelukatkon aikana ja myös OmaVeron käyttöönoton jälkeen. Palvelusta voi katsoa ja tulostaa tiliotteita, mutta kaikki muut toiminnallisuudet on suljettu. • Ilmoittaminen mahdollista jälleen 1.1. alkaen. Ilmoituksille ei tule myöhästymismaksua 23.12.-12.1. väliseltä ajalta ja asiakirjoja otetaan vastaan Verohallinnon päätoimipaikoissa. Verovelkatodistusta ei voi saada 29.12.5.1 väliseltä ajalta ja maksujärjestelyjä koskevat pyynnöt tehtävä viimeistään 23.11. • Verot voi maksaa normaalisti vuoden vaihteessa.

Vaivattomasti webexillä Osallistuminen linjoja pitkin erilaisiin koulutuksiin ja kokouksiin on lisääntynyt ja sama linja jatkuu, joten tarjonta lisääntyy entisestään. Verkko-osallistuminen säästää aikaa ja bensakuluja. ProAgrialla on käytössään Cisco Webex nettisovellus jota käytetään kahdenkeskisistä palvelutilanteista verkkokokouksiin ja aina seminaareihin asti. Palvelutilanteessa olet tietokoneen välityksellä keskusteluyhteydessä asiantuntijamme kanssa ja samalla käytte läpi palvelua tietokoneen ruudulta. Seminaarin antia voit seurata omalta tietokoneeltasi. Halutessasi voit esittää kysymyksiä joko chatin kautta kirjoittamalla tai kysymällä suoraan mikäli se ominaisuus on sallittuna. Monet webex -tapahtumat tallennetaan. Mikäli et pääse osallistumaan livenä, tallenteita voit

katsella omaan tahtiin silloin kun sinulle parhaiten sopii. Osallistuaksesi tarvitset vain tietokoneen, kuulokemikrofonin ja nettiyhteyden. Osallistumista varten saat nettilinkin jota klikkaamalla pääset kirjautumaan mukaan webexiin. Nettilinkki tulee mahdollisesti sähköpostiisi tai se löytyy tapahtuman verkkosivuilta tai ilmoituksesta kulloisenkin tilanteen mukaan.

1. Yhdistä kuulokemikrofoni tietokoneeseen 2. Liity Webex -tapahtumaan klikkaamalla saamaasi nettilinkkiä

3. Anna kirjautumissivulla nimesi ja sähköposti-

osoitteesi (sähköpostiosoite on vapaaehtoinen ja se tarvitaan jos Webexin kautta lähetetään aineistoa sähköpostiin)

4. Klikkaa Join -painiketta. Jos et ole aiemmin käyttänyt Webexiä voit asentaa nettiselaimeen Webex lisäosan tai käyttää väliaikaista sovellusta (Run a temporary application) jolloin tietokoneellesi ei asenneta mitään. Kummassakin tapauksessa kestää hetken jonka jälkeen avautuu Webexin pääikkuna

5. Ota ääniyhteys hyväksymällä näytöllä oleva Join This

Hyvät tavat linjoillakin Liity webex-tapahtumaan hyvissä ajoin esim. 10 minuuttia ennen tapahtuman alkua. Ehdit testaamaan yhteydet ja äänet rauhassa. Varaa itsellesi rauhallinen tila jolloin taustan hälyäänet eivät sotke puhettasi ja muut linjalla olijat saavat puheestasi selvää. Vaikka äänikommentointi

Kun osallistut, toimi näin:

olisikin sallittu, kannattaa mikrofoni pitää mykistettynä aina silloin kun et ole äänessä. Avaa mikrofonin mykistys vasta silloin kun puhut.

Marko Natri IT-asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Integrated Voice Conference ilmoitus tai vaihtoehtoisesti klikkaa Quick Start -välilehdeltä löytyvää Connect to Audio -linkkiä

6. Tarkista että käyttämäsi kuulokemikrofoni on valittuna ja testaa äänet. Hyväksy testaus -ikkuna OK painikkeella.

Olet nyt mukana Webex-tapahtumassa

Poistuaksesi Webex –tapahtumasta voit klikata Quick Start -välilehdellä olevaa Leave Meeting -linkkiä tai vain sulkea Cisco Webex Meeting Center -ikkunan

Omistusjärjestely vie aikaa, mutta huolellinen suunnittelu palkitaan Omistusjärjestelyt kattavat nimensä mukaisesti kaikki erilaiset omistuksen muutostilanteet. Omistusjärjestely tai sukupolvenvaihdosprosessi polkaistaan kunnolla vauhtiin, kun tilanväki aloittaa keskustelun aiheesta ulkopuolisen asiantuntijan, esimerkiksi pankin, ProAgrian asiantuntijan, maaseututoimiston tai Mela-asiamiehen kanssa. Myös erilaiset omistusjärjestelyihin liittyvät hankkeet voivat tarjota apua suunnitteluun. Esimerkiksi Pohjois-Savossa Kohti tulevaa -hanke järjestää tiedotustilaisuuksia tukiasioihin sekä omistajavaihdoksiin liittyen.

Aloita ajoissa ja kysy lisää asiantuntijoilta ProAgria Etelä-Savo:

Vuokko Ahonen, p. 040 524 9945 Matti Lyömiö, p. 0400 343 952

ProAgria Pohjois-Karjala:

Seppo Kinnunen, p. 040 301 2414 Harri Meriläinen, p. 040 301 2424 Vuokko Mähönen, p. 040 301 2426 Marjaana Olenius, p. 0404 301 2433

ProAgria Pohjois-Savo

Kyösti Laajalahti, p.0400 277 670 Sanna Mäkelä, p. 043 825 1213 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Omistusjärjestelyprosessi alkaa alkukartoituskäynnillä. Käynnillä tarkistetaan esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen ehtoja nuoren viljelijän aloitustuen, luopumistuen ja verotuksen näkökulmasta. Keskeisimpiä asioita alkuvaiheen pohdinnoissa ovat kauppahinnan määrittäminen, asumisjärjestelyt, jatkajan kouluttautuminen, tilan tulevat investoinnit sekä se, miten jatkajan mahdolliset sisarukset huomioidaan. Avoimella keskustelulla perhepiirissä varmistetaan kaikkien osapuolten tyytyväisyys. Sukupolvenvaihdos maatilalla vaatii kaikilta osapuolilta erityisesti henkistä valmistautumista elämänmuutokseen. Sukupolvenvaihdos merkitsee yleensä luopujille luopumista lähes kaikesta, mitä luopujat omistavat, mikä merkitsee samalla luopumista niistä turvallisuus- ja riippumattomuustekijöistä, joita on yrittäjäuran aikana rakennettu. Luopujilla ja jatkajilla on sukupolvenvaihdoksessa omat päämääränsä, jotka ovat osittain yhteneviä, mutta nämä tavoitteet on myös ajateltava molempien osapuolten omista lähtökohdista. Ensimmäisillä tilakäynneillä nämä asiat terävöityvät osapuolille. Alkuvaiheen pohdinnat ovat yhteneviä kaiken tyyppisille omistusjärjestelyille, myös niille yrittäjille, joiden omasta perhepiiristä ei suoraan löydy jatkajaa. Jatkajan mukanaolo yritykses-

sä käytännön tasolla jo ennen varsinaista luopumista varmistaa tilan jatkuvan kehittämisen ja onnistuneen sukupolvenvaihdoksen ilman yritystoiminnan notkahtamista. Esimerkiksi viljelynja ruokinnansuunnitteluun tai kirjanpitoon osallistuminen kerryttää omaa osaamista. Jatkajan kokemuksilla maataloudesta on suuri merkitys myös tilalle tehtävän liiketoimintasuunnitelman laatimisessa, sen perusteiden ymmärtämisessä ja käytäntöön viemisessä. Omistusjärjestelyt pyörähtävät alkukartoitusvaiheen jälkeen eteenpäin, kun haetaan ennakkoratkaisut rahoituksesta (nuoren viljelijän aloitustuki), lahjaverotuksesta sekä mahdollisesti luopujien luopumistuesta. Ennakkoratkaisujen hakemiseen on hyvä varata aikaa 4-6 kuukautta. Kun ennakkoratkaisut on saatu, voidaan edetä alkuvaiheen suunnittelun mukaisesti ja tehdä lopulliset kaupat. Käytännössä suunnitteluvaiheeseen, ennakkoratkaisuvaiheeseen ja kaupan jälkeisiin toimenpiteisiin täytyy varata aikaa 2-5 vuotta. Jos omistusjärjestelyt tuntuvat tällä hetkellä ajankohtaiselta, on hyvä ottaa huomioon, että nykyinen luopumistukijärjestelmä on voimassa vuoden 2018 loppuun asti. Tämän vuoden loppuun mennessä luopumistukea hakenut henkilö pääsee luopumistuelle 59-vuotiaana. (Luopumis-

tukea voidaan hakea kaksi vuotta ennen ikärajan täyttymistä.) Vuosina 2017–2018 luopumistuen ikäraja on 60 vuotta. Vuonna 1960 syntynyt henkilö voi siis vielä hakea luopumistukea vuoden 2018 loppuun mennessä. Mahdollisuus osa-aikaeläkkeeseen on 61 vuotta täyttäneille vain 2016 vuoden loppuun asti, ja vuoden 2017 alusta on mahdollisuus osittaiseen vanhuuseläkkeeseen. Luopumistuki- ja eläkeasioissa on hyvä olla yhteydessä Melaasiamieheen oman tilanteen tarkentamiseksi. Vuoden 2017 alusta perintö- ja lahjaverotusasteikkoon on tulossa muutoksia. Myös tuleva puhtaiden metsätilojen metsälahjavähennys helpottaa mah-

dollisesti metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Nämä muutokset ovat tätä tekstiä kirjoittaessa vielä vailla lopullista hyväksyntää. Jos sukupolvenvaihdos tai muu omistusjärjestely tuntuu omaan tilanteeseen vähääkään ajankohtaiselta, otathan yhteyttä oman alueesi asiantuntijoihin. Muista hyödyntää hankkeiden tarjoamat koulutukset sekä maaseututoimistojen tarjoamat palvelut! Kirjoittajat: Kyösti Laajalahti ja Sanna Mäkelä ProAgria Pohjois-Savo Lisätietoa: Kohti Tulevaa –hanke www.kohtitulevaa.fi

Millainen on onnistunut sukupolvenvaihdos maatilalla? Tilakaupan valmistelu on aloitettu riittävän ajoissa. Perhepiirissä on käyty avointa keskustelua aiheesta kaikkien perheenjäsenten kesken. Luopujat on valmiita luopumaan ja jatkaja kypsynyt ajatuksen tilanpidon jatkamisesta. Jatkaja on täyttänyt koulutusvaatimuksen ja osallistunut tilan kehittämiseen ja päätöksentekoonkin. Myös tilan ulkopuolista kokemusta ja näkemystä on kertynyt. Ulkopuolista suunnitteluapua on saatu keskeisiltä sidosryhmiltä, ProAgrian spv-asiantuntijat, pankin maatalousvastaava, maaseutuasiamiehet, metsätalouden ammattilaiset (tila-arviot), MTK ja sen spv-hankkeet, Mela-asiamies.

Tila haltuun vaiheittain

Lehtovaaran tilan viides, kuudes ja seitsemäs sukupolvi. Vasemmalta Pirjo, Tenho, Toni ja Heli Kemppainen sylissään Jenni. kuva: Ella Lehtovaaran tila Ristijärvellä siirtyy kuudennelle sukupolvelle vaiheittain. Vuonna 2015 valmistuneessa Ristijärven ainoassa robottinavetassa on valoisaa ja helppo hengittää. Noin 50 lypsävää ja nuori karja seuraavat navetan vierasta uteliaana. Pirjo ja Tenho Kemppaisen aloittaessa tilan pidon Salokylässä Lehtovaaran laella vuonna 1992, parsinavetassa oli 15 lehmäpaikkaa. Vähitellen pääluku kasvoi 30:een. Ennen uutta tuotantorakennusta nuori karja oli kahdessa paikassa, osa Jokikylässä vuokratussa navetassa. Kemppaisten kolmesta lapsesta Toni oli kiinnostunut tilan jatkamisesta. Agrologikoulutus Oulussa oli ylioppilaskirjoitusten jälkeen selvä valinta. Opiskelun aikana löytyi myös elämänkumppani, Heli. Molemmat valmistuivat agrologiksi vuonna 2013. Vuonna 2014 Lehtovaaran tila muutti maatalousyhtymäksi, jonka kaksi sukupolvea omistavat puoliksi. ”Kun eläkeikään on vielä aikaa ja viihdymme tilan töissä, tämä on ollut hyvä ratkaisu”, Pirjo Kemppainen sanoo.

Vuosien valmistelu Kemppaiset valmistautuivat sukupolvenvaihdokseen vuosia. ”Koneita on uusittu kaiken aikaa tilan kasvaessa ja peltoja vuokrattu lopettaneilta tiloilta, ettei kaikkea tarvitse uusia kerralla”, Toni Kemppainen kertoo. Kaikki pellot ovat nurmituotannossa – lähes kaikki109 hehtaaria vuokramaineen sijaitsevat viiden kilometrin säteellä tilasta. Ennen uuden navetan rakentamista Kemppaiset kiersivät hakemassa oppia ja ideoita muilta investoineilta tiloilta. Myös kil-

pailutus aloitetiin jo reilu puoli vuotta ennen rakentamista, mikä säästi rakennusvaiheessa odotukselta ja viivästyksiltä. Asumisjärjestelyt sujuivat tilalla tutuksi tulleeseen tapaan. Tilan päärakennus on kahden perheen talo, jossa kaksi sukupolvea asui edellisenkin omistajanvaihdoksen aikaan.

Juosten navettaan Karjan siirtoon uuteen navettaan valmistauduttiin huolella. Lehmiltä hoidettiin sorkat hyvissä ajoin ennen laitumelle laskua ja ne ulkoilivat myös laidunkauden jälkeen kahdesta kolmeen kertaa viikossa joulukuulle asti, satoi tai paistoi. ”Lypsylehmät kävivät laitumella moikkaamassa nuorta karjaa ja näin ne tulivat toisilleen tutuksi. Kun uuden navetan ovet avattiin, lehmät tulivat sisään juoksemalla, Pirjo kertoo.

Karja tottui robottinavettaan nopeasti, eikä yhdestäkään eläimestä tarvinnut luopua. ”Utarerakenne on ollut sopiva, samoin sorkkaterveys ja lihaskunto. Ruokintakäytävän ritilämatto on osoittautunut hyväksi hankinnaksi”, Toni sanoo. Karjan keskituotos on tällä hetkellä noin 10 000 kiloa ja nousee pikku hiljaa ylöspäin. Lehtovaaran tilan väki keskittyy nyt uuden navetan käyttöön ottoon ja pyörittämiseen. Lehmäluku kasvaa vähitellen hiehojen poikiessa 65–70:een. ”Satsaamme eläinten terveyteen ja hyvälaatuiseen säilörehuun. Sateisten kesien takia peltojen kunnostus on myös tärkeää”, Toni pohtii.

Ajoissa liikkeelle Sukupolvenvaihdos merkitsee myös paljon paperitöitä – suunnitelmia ja laskelmia. Niis-

Vinkit maatilan sukupolvenvaihdokseen 1. Hyödynnä nuoren viljelijän aloitustuki, hyötysi voi olla 30 000–70 000 EUR (avustus 10 000–35 000 EUR ja korkotuki 20 000–35 000 EUR) 2. Varmista luopumistukien saanti, joka on mahdollista, kun olet luopujana vähintään 59-vuotias 3. Pienennä ostajan lahjaverotusta ennakoinnilla 4. Minimoi myyjän luovutusvoittoverotusta oikeilla toimenpiteillä 5. Vähennä tai poista sukupolvenvaihdoksen varainsiirto- ja arvonlisäverotus 6. Optimoi jatkajan tuloverotus 7. Muista myös • luopujien asuminen • avioehtosopimus eli omaisuuden suojaus • kuinka toiminta turvataan odottamattomissa tapauksissa esimerkiksi maatalousyrittäjän sairastuessa • muiden sisarusten asema 8. Varmista yrityksen tuloksen teko

sä Kemppaisten kumppanina oli talouden ja omistajanvaihdosten erityisasiantuntija Osmo Tiikkainen ProAgria Kainuusta. ”Isoilla karjatiloilla vaiheittainen sukupolvenvaihdos ja siihen liittyvä yhtymävaihe on toimiva tapa siirtää yritys seuraavalle sukupolvelle.” Kirjallinen yhtymäsopimus on välttämätön pelisääntöjen ja

työnjaon selventämiseksi. Hän on nähnyt monta kainuulaista sukupolvenvaihdosta ja muistuttaa avainasiasta. ”Sukupolvenvaihdoksessa ratkaistaan asioita, joilla on pitkäaikaiset vaikutukset sekä jatkajien että luopujien elämään. Tämän vuoksi sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella huolella ja varata siihen riittävästi aikaa.”

ONNISTU OMISTAJANVAIHDOKSESSA

SUKUPOLVENVAIHDOS –teemapäivä MAATILASTA JO LUOPUNEILLE JA LUOPUVILLE 15.12.2016 Juva, Kuninkaan kartano, Huttulantie 1, klo 9.15-14.30 Päivän aiheita: • Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu luopujien näkökulmasta • Sopeutuminen muuttuvaan rooliin • Melan rooli luopujien toimeentulon turvaamisessa Tilaisuus on maksuton, mutta järjestelyjen vuoksi pyydämme ilmoittautumiset viim. 5 pv ennen tilaisuutta: https://etela-savo.proagria.fi/tapahtumat tai puh. 0400 261 094. Tilaisuuden järjestää ProAgria Etelä-Savon Startti –hanke https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/startti-5752

Navetan uusi elämä Joensuun Hammaslahdessa sijaitsevaa Ohvanan tilaa isännöivät Annukka ja Kari Tahvanainen. Tila siirtyi Karin ja Annukan hoidettavaksi 1989 ja sen jälkeen tilaa on vuosi vuodelta määrätietoisesti kehitetty. Alkuun lypsykarjalle rakennettiin kylmäpihatto jonne eläimet siirrettiin vanhasta hirsinavetasta. Vuosien saatossa toimintaa on laajennettu ja nyt tilalla on pihatossa 140 lypsylehmän karja joiden lypsy hoituu kahden robotin voimin. Eläintilojen ohella tilan muuta rakennuskantaa ja infrastruktuuria on uusittu myös määrätietoisesti. Asuinrakennus peruskorjattiin vuonna 2008, maataloustarvikkeille rakennettiin uusi varasto vuonna 2012 ja seuraavana vuonna tilan energia-asiat laitettiin uuteen uskoon hakelämpökeskuksen muodossa. Pihojen liikennealueita on asfaltoitu laajasti ja viime vuonna uusittiin myös jätevesien käsittelyjärjestelmä.

Vanhan navetan korjauspäätös Lehmien siirryttyä kylmäpihattoon v.1928 valmistunut navetta toimi alkuun nuorkarjan tiloina. Vuosien saatossa tuotannon laajentuessa arvokas navettavanhus jäi lähes toimettomaksi. Vuonna 2014 vesikattovuotojen myötä Kari havahtui tilanteeseen ja päätti että nyt on ryhdyttävä toimiin, rakennus haluttiin ehdottomasti säilyttää. Säilyttämisen puolesta puhui monta tekijää. Vanha navetta sijaitsee pihapiirissä keskeisellä paikalla muodostaen asuinrakennuksen kanssa suojaisan asuntopihan. Ra-

kennus myös suojaa pihaa viereisen Lotokantien ja Ohvanantien risteyksen liikenteeltä, toisaalta antaa oman kulttuurihistoriallisen leimansa kyläraitin maisemaan. Rakennuksen jämerä betonirunko, graniittikivipaasista muurattu lantakellari ja lämmöneristykseksi tehtyjen hirsiseinien hyvä kunto puolsivat omalta osaltaan korjauspäätöstä.

Sivuasunto laajennukseen Toiminnan laajentuessa tilalla oli useampaan otteeseen törmätty majoitustilojen puutteeseen. Väliaikaisille työntekijöille ja harjoittelijoille oli kaivattu majoitustilaa ja niinpä heräsi idea tehdä tilat peruskorjattavan navetan yhteyteen. Suunnitteluratkaisussa päädyttiin laajentamaan rakennusta sen entisellä profiililla sijoittamalla asuintilat laajennusosaan kahteen kerrokseen. Makuuhuoneet 2kpl+wc sijoitettiin yläkertaan ja tupakeittiö saunaja pesutiloineen alakertaan. Tilaratkaisussa mietittiin myös mahdollista viikkovuokrausta matkailijoille ja miksi ei myös sivuasuntona tilan omalle väelle. Vanhan navetan puolelle saneerattiin työvaatetilat entisen maitohuoneen paikalle ja sieltä on sisäyhteys asuntoon.

Lämmintä varastotilaa Maatilalla on paljon tarvikkeita ja tuotteita joita pitäisi pystyä sailyttämään lämpimissä tiloissa. Pesuaineita, kasvinsuojeluaineita, ym.kemikaaleja kertyy tiloihin joissa niitä ei ole suunniteltu

Asuntopääty, vetosilta viimeistellään ensi kesänä

säilytettävän ja jossa ne pyörivät muun toiminnan tiellä. Lämmintä varastotilla tarvitaan myös mm. pienkoneille, työkaluille ja rakennustarvikkeille. Tätä varastointitarvetta palvelemaan vanhan navetan entinen eläintila saneerattiin lämpimäksi tilaksi. Entisen rakenteen toimivuuden ja lämpötalouden varmistamiseksi päätettiin sisätilan betoniseinät vuorata teräsohutlevypintaisilla polyuretaanielementeillä. Lattiasta piikatiin entiset pintavalukerrokset pois kantavaan lattiavaluun asti. Entiset lietelantakourut täytettiin purkubetonilla ja kevytsoralla, päälle asennettiin 70mm eristyslevy ja pintaan valettiin uusi hiertopinnoitelattia lattialämmityksellä. Lämpö rakennukseen saadaan tilan hakelämpökeskukselta. Näillä toimenpiteillä saatiin kustannustehokkaasti lämmitä varastotilaa ja tilat hyötykäyttöön. Rakennuksen ulkopuoli huoltomaalattiin viime kesänä. Laajennusosa ja sisäpihan puoleinen ulkoseinä verhottiin pystyrimalaudalla jota on alun perinkin käytetty rakennuksen päätykolmioissa. Vesikatteen uusimisen yhteydessä muutettiin päädyn rehusiilon kattomuotoa ja purettiin toinen huonokuntoinen siilo pois. Sivuasunnon käyttöön rakennettiin myös autokatos joka rajaa mukavasti asuntopihaa tuotantopihasta.

Lähtötilanne

Asunnon tupakeittiö

Markku Raitomäki rakennusarkkitehti ProAgria Pohjois-Karjala Varastotila viimeistelyä vaille valmiina

Ammu, Elmer ja Pihvi ohjelmien uudet tuulet Mtech:n pc-pohjaisten Ammu, Elmer ja Pihvi ohjelmien käyttö loppuu vuoden vaihteessa. Nyt on viimeistään aika ottaa Minun Maatilani -ohjelmisto käyttöön osoitteessa www.minunmaatilani.fi Minun Maatilani -ohjelmiston suunnittelussa on hyödynnetty kolmea teemaa: käytettävyys, muokattavuus ja reaaliaikaisuus verkossa. Ohjelmistoa kehitetään vielä edelleen, joten käyttäjien toiveet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.

Reaaliaikaisuus ja muokattavuus Minun Maatilani -ohjelmisto on käytettäessä jatkuvassa yhteydessä palvelimeen. Tallennettaessa tiedot tallentuvat palvelimelle ilman erikseen lähetystä. Myös ohjelmiston päivityksestä ei tarvitse enää huolehtia. Minun Maatilani -ohjelmiston Elmeriä vastaavassa perusmoduulissa on mukana vain eläin-

rekisterin raportit, jotka käyttäjä voi vain tulostaa. TehoElmerin, Ammun ja Pihvin käyttäjillä on käytössä muokattavat raportit moduuli. TehoElmerin käyttäjillä raporttien määrä on niukempi. Raportit ovat, vakiomuotoisia nautarekisterin raportteja lukuun ottamatta, kaikki muokattavissa. Lisäksi käyttäjä voi tehdä rajattoman määrän omia raporttipohjia, jotka ovat myös helposti poistettavissa. Itse muokatut ja nimetyt raportit eivät kadota alkuperäisiä, eivätkä näy muille.

MobiAmmu MobiAmmun käyttö loppuu myös vuoden vaihteessa. Minun Maatilani -ohjelmisto toimii kuitenkin myös mobiililaitteissa, äly-

puhelimissa ja tableteissa, laitteen omalla nettiselaimella. Mobiililaitteita varten kannattaa tehdä omiin raportteihin omia kapeita ja helppolukuisia Mobi raporttipohjia, joissa on vain raportin kannalta välttämätön tieto.

Robottikoelypsyt Robottikoelypsyjen ilmoittaminen Minun Maatilani -ohjelmiston kautta mahdollistuu vielä ennen vuoden loppua. Koelypsytietojen siirrossa tullaan hyödyntämään Mtech:n kehittämää yhteispohjoismaista rajapintaa.

Uutta tulossa Minun Maatilani ohjelmiston Ammun ja Pihvin kalenteriin ei vielä voi tehdä omia merkintöjä, vaan toiminto on tulossa lähiaikoina. Samoin Nasevaan asti tietojen tallentaminen tulossa ajallaan.

Onko nyt sinun aikasi investoida? Syyskuussa Pohjois-Savossa alkanut Pro Navetta-hanke on tavoittanut jo kymmeniä tiloja ja ensimmäiset koulutuspäivätkin ovat tulossa Joulukuussa. Alalla yleisesti vallinnut alakulo ja epävarmuus näyttää pikkuhiljaa poistuvan, kun välitöntä vaaraa hinnanpudotuksiin ei ole tiedossa. Päinvastoin. Uskoa maidontuotantoon löytyy ja että tilan kehittäminen ja investoiminen kannattaa. Tosi asia kuitenkin on, että jos toimintaa ei kehitä muuttuvien tilanteiden mukaan on vaarana kehityksestä jääminen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että investointeja olisi lähdössä liikkeelle ensi kesänä yllättävän hyvin ja kiinnostusta niin pieniin, kuin suuriinkin investointeihin on.

Pro Navetta-hankkeella vauhtia investointiisi Pro Navetta hanke auttaa sinua investointihaaveidesi kanssa. Sinulla ei tarvitse olla mitään selkeitä suunnitelmia tai ajatuksia mukaan lähtiessäsi. Halu investoida ja kehittää tilaasi riittää. Tässä eri vaihtoehtojen pyörittelyssä Pro Navetta-hanke voi auttaa. Hankkeen lähtökohtana onkin tilan omien tarpeiden ja edellytyksien kartoitus sekä niihin käyvien vaihtoehtojen esiintuominen.

Sisältö

ratkaisuja. Kohteet valitaan osallistujien mielenkiinnon mukaan. Suunnitteilla on myös kansainvälinen oppimiskohde!

Osallistumiskynnys on matala, koska mukana olo ei maksa mitään, eikä velvoita investoimaan. Nyt on hyvä aika selvittää inJos haluat ottaa askeleen eteenpäin haaveissasi, lähde mukaan! vestointitarpeesi -ja mahdolliHanke tarjoaa edulliset asiantun- suutesi. Ilmoittautuminen: tijapalvelut tilakäynneistä toimispohjois-karjala.proagria.fi /tapahtumat tai Ilmoittautumiset ja lisätiedot: totapaamisiin. Lisäksi järjestämpuh. 040 301 2401 viimeistään 13.6. Perttu Kattainen me mielenkiintoisia koulutuspäihankepäällikkö Lisätiedot: Kaisa 301 2423 viä ja tutustumiskäyntejä erilai-Matilainen p. 040 p. 043 825 4983 siin navettakohteisiin. perttu.kattainen@proagria.fi Tilakäynnin perusteella laadiwww.proagria.fi/pronavetta taan investoinnin tarveselvitys, ProAgria Pohjois-Savo jonka perusteella sopivaa investointivaihtoehtoa on hyvä lähteä Oppimisnavetta viemään eteenpäin, kun sen edelilmoittautumiset ja lisätiedot: lytykset ja kustannukset ovat tieSanna Rönkkö dossa. Ruokinnan ja tuotannonHankkeen koulutuspäivien ja tuohjauksen asiantuntija tustumiskohteiden sisältö valitaan p. 0400 375 583 täysin osallistujien toiveiden musanna.ronkko@proagria.fi kaiseksi, jolloin ne palvelevat osallistujia mahdollisimman hyvin. Hankkeen mittaan järjestämme myös oppimisnavetta-pienryhmiä, joissa on mahdollista päästä testaamaan ja vertailemaan mm. eri valmistajien rojohtaminen-koulutus botteja, lypsyasemiaInvestointien ja muita

24.11. klo 10-14 Nurmes, Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus, Lomatie 12

Raporttien muokkaus Sarakkeiden valinta painikkeesta

ProAgrian Verkkopalvelut Pc-pohjaisten ohjelmien tulosteista koelypsykortti ja lehmäkortti ovat jo siirretty ProAgrian Verkkopalveluiden Maito/Raportit kohtaan. Verkkopalveluihin käyttäjä pääsee Minun Maatilani -ohjelmiston etusivun ylälaidan ProAgria -linkistä kerta kirjautumisella.

Neuvo2020 palvelun mahdollisuudet Jokaisella maatilalla on tällä ohjelmakaudella käytettävissä 3500 euroa Neuvo2020 palve-

luihin. Tila maksaa käyttämästään Neuvo2020 -palvelusta vain arvonlisäveron osuuden. Neuvo2020 -palveluita voi käyttää energia, ympäristö, kasvinsuojelu, luomukasvi ja -kotieläin sekä tuotantoeläimet osioihin. Nyt kannattaakin hyödyntää Neuvo2020 -palveluiden Eläinten tunnistus ja rekisteröinti aihealuetta Minun Maatilani -ohjelmiston käyttöönotossa. Kysy lisää omalta maidontuotannon asiantuntijaltasi. Ilpo Kiviranta Mari Vauhkonen ProAgria Pohjois-Karjala

Tarveselvityksessä: 1. Määritellään tilat, jotka rakennetaan. 2. Analysoidaan riskit rakentamisen ajalle ja tilan myöhempään toimintaan. 3. Tehdään ensimmäiset kustannus- ja kannattavuuslaskelmat. 4. Määritellään tilantarve ns. huonetilaohjelmalla eli lasketaan kuinka paljon eri toiminnoille rakennukseen ja sen ulkopuolelle tarvitaan tiloja.

Investointi mietinnässä -tarveselvityksellä liikkeelle Maatalouden tuotantorakennukset ovat nykyisin suuria kooltaan ja kustannuksiltaan. Suuren rakennushankkeen onnistunut läpivienti vaatii suunnitelmallisuutta jo ennen rakennuspiirustusten laatimista. Tuotantorakennusten toteuttamiseen tarvitaan monenlaista osaamista ja panoksia. Toiminnallisten ja teknisten asioiden lisäksi tarvitaan alan sopimuskäytäntöjen ja kustannustietouden hallintaa. Paras tietotaito voidaan hyödyntää, kun hankkeen läpiviennille luodaan heti alussa selkeät menettelyt. Rakennushankkeelle nimetään johtava henkilö, jonka vastuut ja oikeudet määritellään ennen hankesuunnittelun aloittamista. Etenkin käytettäessä ulkopuolista rakennuttajakonsulttia, pääsuunnittelijaa tai hanketta johtaa esimerkiksi osakeyhtiön puolesta hallituksen puheenjohtaja.

Tarveselvityksellä liikkeelle Maatalouden investoinneissa tarve lähtee toiminnan laajenta-

misesta tai jos nykyinen tuotantorakennus ei vastaa kunnoltaan tai toiminnoiltaan haluttuja vaatimuksia. Karjarakennukseksi soveltuvia tai sellaiseksi muutettavissa olevia rakennuksia ei juuri ole tarjolla, vaan yleensä päädytään uudisrakentamiseen tai huomattavaan peruskorjaukseen ja laajennusrakentamiseen.

Tavoitehinta määrittää kustannusten tason Tilaohjelmaa laadittaessa tutkitaan olemassa olevien tilojen esim. nykyisen karjarakennuksen käyttömahdollisuudet vaihtoehtona uuden rakentamiselle. Ohjelmalla lasketaan hankkeelle tavoitehinta käyttäen tavanomaista kustannustasoa, joka perustuu toteutuneisiin kohteisiin ja yleisesti rakennusten kustannusarvioiden laatimisessa käytettyihin lähdetietoihin. Tavoitehinta antaa realistisen vertailuarvon, johon voidaan verrata laadittavia kustannusarvioita ja saatuja tarjouksia. Tavoitehinta- ja yksikköhintalaskelmilla voidaan käydä rahoit-

Etelä -ja Keski-Savon pakkaamot

www.peltosiemen.fi

Yrjö Ehrnrooth Mikkeli 0400-824 731 Juha Rytkönen Joroinen 0400-178 711 Matti Teittinen Joroinen 050-560 3559

U EifeUTUU D l, ja NRusalkET ikla BO a s R

Viljat, palko- ja heinäkasvit, apilat ja seokset Katso pakkaamokohtainen lajikelista netistä

tajien kanssa alustavat rahoitusneuvottelut ja saada näkemys hankkeen rahoitusedellytyksistä. Yksikköhintalaskelman antamasta kustannustasosta ELY-keskus myöntää investointituen.

Hankesuunnitelmassa tavoitteet ja ratkaisut Jos hanke on mahdollista toteuttaa toiminnallisesti ja taloudellisesti, siirrytään hankkeen suunnittelun ensimmäiseen vaiheeseen. Hankesuunnittelussa asetetaan täsmälliset tavoitteet, jotka koskevat mm. investoinnin laajuutta, toiminnallisia ratkaisuja, laatua, kustannuksia ja aikataulua. Tässä vaiheessa päätetään kokonaisurakasta tai omana työnä toteuttamisesta. Kokonaisurakassa suunnitelmien on oltava tarkat ja valmiit tarjouspyyntöjä tehtäessä. Näin urakkasopimuksista saadaan yksiselitteiset ja työmaa-aikaisia lisäja muutostöitä tulee mahdollisimman vähän. Omana työnä toteutettaessa voi käyttää osaurakoita, jolloin valintoja voi tehdä osin hankintojen yhteydessä.

Asiantuntijat mukaan suunnitteluun

aikataulussa kustannusarvion mukaisesti.

Pääsuunnittelija nimetään hankkeelle, kun valitaan rakennuspaikkaa. Investoinnin suunnitteluun otetaan alussa mukaan asiantuntijoita talouden hallintaan, peltojen tuottavuuteen, eläinten lisäykseen jne. Hankesuunnittelussa tarkennetaan tavoitehintalaskelma vastaamaan päätöksiä. Tilaohjelman perusteella hahmotellaan rakennusten sijoittelu. Pohjatutkimukset teetetään jo tässä vaiheessa.

Investoinnin tarveselvitykseen kannattaa panostaa

Johtaminen ratkaisee onnistumisen Hankesuunnittelussa päätetään aikataulusta ja varataan aikaa viranomaiskäsittelyille, tarjouspyyntöjen tekoon, tarjousten jättämiselle ja käsittelylle. Rakennussuunnittelijat valitaan, kun on päätetty rakennushankkeen vastuuhenkilöt, tavoitteet ja toimintatavat. Näin ohjataan suunnittelu tulokseen, jolla hanke voidaan kilpailuttaa ja rakennuttaa

Tarveselvityksen ja hankesuunnittelun aikana tehdyillä päätöksillä ja valinnoilla on suurin vaikutus kustannuksiin. Kilpailutuksella varmistetaan, ettei hankinnoista makseta ylihintaa. Kilpailutuksen tuloksen ratkaisevat tehdyt päätökset ja valinnat, jolloin 1,2 miljoonan euron hintaista robottipihattoa ei voi saada 0,9 miljoonalla. Tarveselvitys ja hankesuunnittelu etenevät samanaikaisesti ja voivat kestää vain muutamia viikkoja riippuen vaihtoehtojen määristä. ProAgrian tekemä investoinnin tarveselvitys on nyt edullinen ja sitä kannattaa käyttää investointeja harkittaessa. ProAgria Pohjois-Karjala Investointipalvelut Raimo Saarelainen raimo.saarelainen@proagria.fi www.proagria.fi/investointi

Kun pimein ja kylmin aika koittaa niin tuvassa voisi hetken miettiä energiaa Viljelijöiden on mahdollista hyödyntää Neuvo2020 asiantuntijapalveluita 2015- 2020 aikana 3500 euron edestä. Maksat vain palvelun arvonlisäveron. Nyt kannattaa hyödyntää tätä myös energiaselvityksien ja –suunnitelmien tekemisessä.

Ota yhteyttä alueesi ProAgriaan ja hanki asiantuntija paikalle pohtimaan kanssasi säästökohteita. sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Etelä- Savo

Jukka Sairanen p. 0400 165 414

Pohjois-Karjala

Soile Tervakangas p. 040 301 2450

Pohjois-Savo

Jouko Kulin p. 0400 661 135 Marja Saastamoinen p. 0400 284 762 Tapio Pasanen p. 0400 905 731

Minulla on lypsyrobotti - miksi maitoa ei tule tarpeeksi? Maitotuotoksessa ja siitä saatavassa maitotilissä summautuu tekemisen taso myös robottilypsytilalla. ProAgrian Tilakunnon tilastojen mukaan Suomessa saavutettiin keskimäärin 570 000 litran meijerimaitomäärä yhtä robottia kohden vuonna 2015. Tehokkuuserot tilojen välillä ovat suuret: maitomäärä robottia kohden vaihteli noin 340 000 litrasta lähes 800 000 litraan vuodessa yhden robotin tiloilla. Kun tila kysyy syytä alhaiseen maitomäärään, helposti vastataan, että tilalla on johtamisongelmia. Tila usein mielellään syyttäisi robottia, apereseptiä, ostorehua jne. Yleensä ongelmat monimutkaistuvat ajan kuluessa ja niiden ratkaiseminen vaikeutuu. Jos tuntuu, että robotti ei toimi niin kuin pitäisi, sen toiminta voidaan varmistaa huollon ja meijerin tekemillä mittauksilla. Jos robotin lypsy-, ruokinta- ym. asetukset ovat jääneet käyttöönottohetken tasolle, niitä on muutettava. Jokainen yksittäinen karja kuitenkin poikkeaa toisistaan, joten alkuasetusarvoilla harvoin pärjätään. Jos asetuksia ei rohkene itse säätämään, apua löytyy laitevalmistajalta tai ProAgriasta. Jos robotin sijoituspaikka navetassa on huono, pyydä ulkopuolista näkemystä, miten lehmien liikkumista voisi parantaa. Johtamisongelman suuntaan siirrytään, jos robotin huoltamisesta ei huolehdita. Lypsyrobotti työskentelee 24/7 ja kuluu ja likaantuu siinä, missä muukin kone. Robotin huolto, päivitykset ja jokapäiväinen ylläpitopuhtaanapito pitäisi nähdä sijoituksena koneen käyttövarmuuteen – kyseessä on kuitenkin reilusti yli 100 000 EUR maksava laite. Nykyään myös käytetyillä lypsyroboteilla on markkinat. Ostaja on yleensä valmis maksamaan enemmän hyvin pidetystä koneesta. Mitä ovat sitten muut johtamisongelmat? Johtaminen määritellään mm. näin: se on järjestelmällistä työtä, jolla yrityksen toimintaa ja kannattavuutta pyritään parantamaan. Tämä pätee missä tahansa yrityksessä, niin pienessä kuin suuressa. Järjestelmällinen työ voi kadota tai unohtua ajan, osaamisen tai tavoitteen puuttumiseen. Jos maitotuotos ei ole kehittynyt haluttuun suuntaan, kysy itseltäsi: missä kunnossa peltoni ovat, miten ja millaista säilörehua tuotan, miten ja millaista eläinainesta jalostan, miten hoidan ja kasvatan nuoren karjan, miten umpiaika sujuu, miten huolehdin navettarutiineista (ruokinta, kiimantarkkailu, puhtaanapitotyöt,

eläinten terveydenhuolto ja hyvinvointi jne.), miten ohjeistan ja motivoin itseni/työväkeni. Johtamiseen kuuluu myös ennalta arvaamattomiin uhkiin valmistautuminen (huonot sääolosuhteet, eläintaudit, oma sairastuminen jne.). Myös hyvin johdetuilla tiloilla tapahtuu poikkeamia, ”mokia”. Syyllisten etsiminen ei palkitse, vaan poikkeamista otetaan opikseen.

Hyödynnä tunnuslukuja Lypsyrobotin myötä tilalla on käytettävissään useita päivittäisestä maidontuotannosta kertovia tunnuslukuja, joita on tarkasteltava karjakohtaisesti ja useampaa toisiaan tukevaa tunnuslukua kerrallaan. Yksittäisiä tunnuslukuja ei kannata tuijottaa ja vertailla naapuritilan kanssa ennen kuin selvitetään, mikä tarkkailtavaan lukuun vaikuttaa. Myös eri robottimerkit laskevat joitakin tunnuslukuja toisistaan poikkeavasti. Keskiarvoluvut eivät välttämättä kerro koko totuutta, varsinkin jos karjan ääripäät ovat kaukana toisistaan. Pitkällä tähtäimellä kannattaa pyrkiä hajonnan pienentämiseen oman karjan sisällä niin lehmien koon, tuotoksien, rehujen, hoidon ym. ympäristötekijöiden suhteen. Tuotosseurannan tunnusluvut ovat apuna matkatessa kohti tavoitetta ja vertailutiedon hyödyntämisessä: mitkä tekijät ovat olleet vaikuttamassa saavutettuihin tuloksiin ja mihin suuntaan tulokset ovat kehittymässä, missä muut vastaavanlaiset tilat menevät, mitä voin tehdä paremmin. Maidontuotannon onnistumisen arviointia ei pidä jättää pelkästään tunnuslukujen seurannan varaan. Katsele eläimiäsi ja olosuhteitasi ulkopuolisen silmin päivittäin, rutiininomaisesti ja järjestelmällisesti. Toimi ennakoivasti. Kirjaa huomioitasi ylös. Varsinkin pikkuvasikoiden sekä vastapoikineiden ja ensikoiden syönnin ja kunnon suhteen on oltava valppaana.

Ruokinnan onnistuminen Automaattilypsy perustuu lehmien vapaaehtoiseen liikkumiseen. Ilman liikkumista ei synny maitoa eikä tulosta. Tämän vuoksi on tärkeää, että olosuhteet ja ruokinta turvaavat jalkojen kunnon ja liikkumismotivaation, jolloin hoitajan ei tarvitse pahemmin puuttua lehmäliikenteeseen. Korkea maitomäärä edellyttää suurta syöntiä. Pääsy syömään ja tarjolla olevan rehun määrä ei

saa rajoittaa syöntiä – rehua on oltava tarjolla niin, että vapaa syönti voi oikeasti toteutua. Kun säilörehu on onnistunut säilönnällisesti ja ruokinnallisesti, väkirehun määrä pysyy kohtuullisella tasolla eli ei tarvitse ylittää 50 %:a kokonaiskuiva-aineesta. Tällöin ruokinnassa riittää karkearehun kuitua pötsin tarpeisiin. Rehun laatu pysyy vakaana myös appeessa ja ruokintapöydällä ja ruokintapöydältä ei tarvitse kärrätä syömätöntä rehua. Tutkimuksissa on todettu, että käymislaadultaan huono rehu vähentää lypsykäyntejä. Jos ruokintapöytätilaa on niukasti, vaarana on, että kaikille eläimille ei riitä tasalaatuista säilörehua tai seosrehua, kun syömässä on käytävä vuorotellen. Säilönnällisesti onnistuneella rehulla vältetään myös voihappoitiöongelma. Tärkeä ruokinnan onnistumisesta kertova tunnusluku on tuotetun maidon määrä/vrk yhteensä. Hyvä tavoite on vähintään 1700 kg/robotti/vrk. Lehmäkohtainen maitomäärä keskimäärin kertoo yksilöiden keskiarvon. Jotta saavutettaisiin yli 600 000 kg maitoa vuodessa, keskimääräisen maitomäärän pitäisi olla jatkuvasti yli 30 kg/lehmä/vrk. Lypsyssä olevien lehmien määrä ja navetan täyttöaste määrittelevät yhdessä lehmäkohtaisen maitomäärän kanssa, millainen lypsykäyntien määrä saavutetaan. Ylitäyttöä ei pidä sallia. Kun lehmät ja ensikot saadaan poikimaan tasaisesti ympäri vuoden, ylitäyttötilanteita ei synny. Lypsykäyntien määrään/lehmä/vrk vaikuttavat myös lypsynopeus ja tuotantokauden vaihe (DIM, päivää maidossa). Hidaslypsyiset voivat viedä lypsyrobotin kapasiteetista yllättävän suuren osan. Jos päivää maidossa (DIM) on yli 180, suuri osa lehmistä on loppulypsykaudella ja luonnollisesti niiden maitomäärä ei riitä korkeaan käyntimäärään. Kun poikimaväli pitenee, loppulypsykauden lehmien osuus karjassa kasvaa. Yleensä lehmä kannattaa laittaa umpeen, kun sen maitomäärä alittaa 20 kg/ vrk. Tällöin se ei ole rasittamassa muiden liikkumista robotilla, ruokintapöydällä ja kioskissa. Myös loppulypsykaudella uhkaava lihominen ja siitä johtuvat ongelmat poikimisen seutuun ja jälkeen voidaan näin välttää. Älä painiskele ongelmien kanssa yksin - niiden selvittämiseen saat tukea omasta ProAgria-keskuksestasi. Jos tilasi tunnusluvut eivät tyydytä, kannattaa selvittää, johtuuko se eläinaineksesta, rehuista ja ruokinnasta, navetan olo-

Jos eläimet ovat kovin erikokoisia, keskiarvoajattelu ruokinnassa, parsien ja putkien ym. säädössä ei toimi. suhteista, hoitokäytännöistä, robotin asetuksista vai jostain muusta. Lohdullista on, että näihin kaikkiin pystyt itse vaikuttamaan. Vaikein osuus on myöntää itselleen, että kaikkea ei osaa itse ja jotain asioita on opeteltava tekemään toisin.

Pirkko Korhonen Ruokinnan ja automaattilypsyn erityisasiantuntija p.040 746 4915 pirkko.korhonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Savo

Kinnusen Myllyn väki toivottaa

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017! alenteri Pipo ja k älle kun ä p kaupan rralla yli e k t a tila ! 0 300 kg n joullukuau. Koskeeim ituk si rehuto

Suomalaista maatalousosaamista maailmalle

4dBarnin asiantuntijat vasemmalta elĂ¤inlĂ¤Ă¤kĂ¤ri Virpi Kurkela, 4dBarnin toimitusjohtaja, MMM Virpi Huotari, arkkitehti ja toinen perustajista Jouni PitkĂ¤ranta sekĂ¤ MMM Marjo Posio. Kuva: c Eric Benjamin Kleinberg Uutta ja innovatiivista, suomalaista maatalousosaamista viedĂ¤Ă¤n maailmalle - vuorossa EuroTier 2016 Saksassa 4dBarn-konseptin vahvuutena on ymmĂ¤rrys elĂ¤inten hyvinvoinnista, navettojen toimivuudesta ja tyĂśnkĂ¤ytĂśn tehokkuudesta myĂśs erikoisolosuhteissa. Suomalainen maatalousasiantuntemus on tulevaisuuden vientituote. SitĂ¤ on osaltaan rakentamassa 4dBarn Oy. - Haluamme tuoda uutta nĂ¤kĂśkulmaa navettarakentamiseen sekĂ¤ Suomessa ettĂ¤ ulkomailla, sanoo 4dBarnin toimitusjohtaja Virpi Huotari. Uutta ja menestyksekĂ¤stĂ¤ osaamista ovat olleet rakenta-

massa innovatiivinen suomalainen maatalousrakennuksiin perehtynyt arkkitehti Jouni PitkĂ¤ranta ja ProAgrian vahvat maidontuotannon ja navetoiden toimintaan ja -prosesseihin perehtyneet asiantuntijat Marjo Posio ja Virpi Kurkela. 4dBarnin perustivat tĂ¤nĂ¤ vuonna Arkkitehtitoimisto Jouni PitkĂ¤ranta Oy ja ProAgria Oulu.

Ensin Amerikka ja sitten Saksa KansainvĂ¤lisyyden rakentamisen ensimmĂ¤inen askel oli osallistuminen World Dairy Expoon 2016 Wisconsinissa. â&#x20AC;&#x201C; Saimme

Uusimmat lajikkeet kevĂ¤Ă¤n kylvĂśille RGT PLANET

Nostaa ohran viljelyn uudelle tasolle! Harvinaisen satovarma ja laadukas menestyjĂ¤ ympĂ¤ri Euroopan.

KAARLEBOR

Monitahoisten ohrien kunkku! Korkea satopotentiaali, hyvĂ¤ korrenlujuus ja erinomainen taudinkestĂ¤vyys.

NIKLAS

BOR

Aikaisista satoisin ja isojyvĂ¤isin myllylaatuinen kaura.

sieltĂ¤ suoria tilakontakteja ja erilaisia yhteistyĂśehdotuksia, kertoo Marjo Posio. - Olimme ensimmĂ¤inen suomalainen yritys viemĂ¤ssĂ¤ tĂ¤llaista asiantuntemusta Amerikkaan. YleensĂ¤ virta kulkee toisin pĂ¤in, tĂ¤ydentĂ¤Ă¤ Jouni PitkĂ¤ranta. Seuraavaksi 4dBarn esittĂ¤ytyy kansainvĂ¤lisille markkinoille EuroTier 2016 -nĂ¤yttelyssĂ¤ Saksan Hannoverissa. â&#x20AC;&#x201C; Keskitymme robottinavetoiden uudentyyppiseen toiminnalliseen suunnitteluun, kĂ¤yttĂśĂśnottoon, tyĂśvoiman tehokkaaseen kĂ¤yttĂśĂśn, sekĂ¤ vasikkaloiden ylipainekanavien mitoitukseen. - NĂ¤iden osa-alueiden konsultoinnista meillĂ¤ on hyviĂ¤

referenssejĂ¤ Suomessa, sanoo Marjo Posio. Saksassa 4dBarn on rakentanut yhteistyĂśosaston Cowhousen, Artexin ja Promatin kanssa. Kaikki ovat pitkĂ¤n linjan toimijoita lypsykarjarakennusten kaluste- ja laitetoimittajina. Osasto on EuroTier-nĂ¤yttelyssĂ¤ Hannoverissa Cow Comfort paviljongissa hallissa 12, osasto 12A25c.

Katse pihattoon lehmĂ¤n nĂ¤kĂśkulmasta Navetan tarkasteleminen lehmĂ¤n nĂ¤kĂśkulmasta on yksi 4dBarnin konseptin kulmakivistĂ¤ unohtamatta taloutta ja toi-

METSĂ&#x201E;OPIT VALTIMOLTA MetsĂ¤ssĂ¤ on reilu meininki!

lle sta metsĂ¤ala tu lu u o k is u Aik nĂśn ammattilaiselle! HyvĂ¤ tyĂśpaikka kĂ¤ytĂ¤n JĂ¤rjestĂ¤mme metsĂ¤alan aikuiskoulutusta seuraavasti:

MetsĂ¤koneenkuljettaja MetsĂ¤alan perustutkinto

y 10.1.2017â&#x20AC;&#x201C;22.4.2018 Valtimolla y LisĂ¤tietoja: ;VTP ;VP]HULU W

Puuautonkuljettaja

MetsĂ¤alan perustutkinto

y 10.1.2017â&#x20AC;&#x201C;1.12.2017 Valtimolla y Osatutkinto, joka koostuu kahdesta tutkinnon osasta: Puutavaran autokuljetus ja Kuljetusalan perustason ammattipĂ¤tevyys y LisĂ¤tietoja: 2PTTV /\\ZRV W LisĂ¤tietoja ja haku koulutukseen:

PYHĂ&#x201E;SELĂ&#x201E;N PAKKAAMO

p. 0500 923 294, jouko.laukkanen@tilasiemen.fi

www.pkky.MP/aiko > Koulutuskalenteri Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | www.pkky.fi/valtimo

minnallisuutta. ElĂ¤inlĂ¤Ă¤kĂ¤ri Virpi Kurkela painottaa erityisesti elĂ¤inten hyvinvointinĂ¤kĂśkulmaa. â&#x20AC;&#x201C; Suomalaisilla on erityisesti annettavaa elĂ¤inten hyvinvoinnissa. TuotantoelĂ¤inten hyvinvointia arvostetaan Suomessa ja siinĂ¤ meillĂ¤ on erityisosaamista. Toinen suomalainen vahvuus on erinomainen maidon laatu. Palvelumme ovat rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśityjĂ¤ ja asiakaskohtaisia. - Malliratkaisuja ei varsinaisesti ole olemassa, vaan jokaisen tilan ongelmat kartoitetaan ja ratkaistaan, sanoo Virpi Kurkela. - Keskitymme erityisesti robottinavetan toiminnan ja tyĂśajan tehostamiseen, navetan suunnitteluun ja valmennukseen sekĂ¤ vasikkatilojen ilmanvaihdon suunnitteluun ja parantamiseen, summaa Jouni PitkĂ¤ranta. Onnistumistarinoita: http://www.4dbarn.com/fi/ asiakastarinoita/ LisĂ¤tietoja: 4dBarn-tiimi Jouni PitkĂ¤ranta arkkitehti +358 400 166 058 Virpi Huotari toimitusjohtaja, MMM +358 400 786 933 Marjo Posio, MMM +358 40 579 1062 Virpi Kurkela elĂ¤inlĂ¤Ă¤kĂ¤ri +358 40 519 2283 info@4dbarn.com www.4dbarn.com www.facebook.com/4dbarn/ www.twitter.com/4d_barn

Enemmän tuottoa ruokinnalla Pienryhmätyöskentelystä uutta puhtia ja vertaistukea! Ruokinta on merkittävin kotieläintilojen tuotannon ja terveyden osa-alue. ProAgria tarjoaa ruokinnan hallintaan ja kilpailukyvyn parantamiseen palveluratkaisuja tilan tarpeen mukaan. Ruokinnan ohjaus auttaa säätämään lehmien ruokintaa tuottavaksi ja kustannustehokkaaksi. Samalla otetaan huomioon rehujen määrä, hinta ja laatu. ProAgrian asiantuntijat tuovat osaamisensa analysointiin, ennusteiden laadintaan sekä suunnitteluun ja seurantaan.

Tuotosseurantatila - ilmoittaudu nyt mukaan pienryhmätyöskentelyyn tai kokoa itse saman henkinen porukka! Tilakohtainen tuotannonohjaus voidaan valita ensi vuodesta lähtien myös pienryhmässä toteutettavaksi. Pienryhmissä pohditaan ja etsitään ratkaisuja yhdessä lehmiin ja maidon tuotantoon liittyviin kysymyksiin. Kysy lisätietoa ja ilmoittaudu:

Kokonaisuus tilan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan

Kasvu PLUS: investoivalle tilalle Kasvu: tuotannon ja talouden selkeään kasvuun tähtäävälle tilalle Tuotto PLUS: seosrehuruokintaan tai AMS-tilalle Tuotto: tuotantoaan mahdollisimman tehokkaaksi ja tuottavaksi nykyisillä resursseilla kehittävälle tilalle • Toiminta: nykyistä tuotantotasoa ylläpitävälle tilalle

ProAgria Etelä-Savo:

Kysy lisää oman ProAgria-keskuksen maitotila-asiantuntijoilta!

Aija Hentilä p. 043 825 4984 Pirkko Korhonen p. 040 746 4915

• • • •

Tulosta maidosta

-koulutushankkeessa menossa ja tulossa Syksyn edetessä hankkeen koulutukset ja pienryhmät ovat pääsemässä vauhtiin. Nurmiryhmistä Liperissä kokoontumisia on ollut jo useita, alkamassa on ryhmät Polvijärvellä ja Nurmeksessa. Rehuvalkuais-teema on Valtimolla alkavassa ryhmässä. Kiteen ja Lieksan ruokintaryhmät ovat alkaneet ja tulevaisuuden navettainvestointeja on pohdittu pienryhmissä jo muutamaan otteeseen Joensuussa ja Kiteellä Investointi-koulutus on käynnistymässä myös Nurmeksessa. Yhteisyrittämisen mahdollisuuksia on käyty läpi muutamissa pienryhmissä. Oheisen koulutuskalenterin lisäksi voidaan perustaa uusia ryhmiä tarpeiden mukaan.

Perustaksi tarvitaan kaikki havainnot ja analyysitiedot peltomaasta ja nurmirehuista.

Hehtaarilta nurmea eväät kahdelle lehmälle Viljelijäpuheenvuoron pitänyt Mikko Heikkinen muistutti, että myös maitotiloilla kannattaa keskittyä pellon tuottavuuteen kaikista ympärillä vellovista

Outi Kiesilä p. 0400 69 3090

ProAgria Pohjois-Karjala: Minna Norismaa p. 040 301 2431

ProAgria Pohjois-Savo:

asioista riippumatta. Mietittävää kuulijoille jäi tilan tarkasta kustannusseurannasta ja hyödyistä omaan tuotantoon. Tilalla tehdyt panostukset peltoon on tuottanut tulosta: aiemmin yksi lehmä vaati hehtaarin nurmirehut, nyt samalta alalta korjataan rehut kahdelle lehmälle. Satotasot ovat vuodesta toiseen säistä riippumatta pysyneet haarukassa 8800-9200 kg ka/ha ja tuotantokustannus 22,5-24 snt kg/ ka. Työ vie vuosia, mutta se tuo myös kustannussäästöjä ja auttaa yritystä kestämään väliin tulevat heikommat ajat.

Rehunkorjuussa monta muuttujaa Erikoistutkija Janne Karttunen Työtehoseurasta selvitti korjuuketjujen tehokkuutta ja pul-

lonkauloja alkaen pyöröpaalauksesta tarkkuussilppureihin ja noukinvaunuista ajosilppureihin. Koneketjun yhteensovittamisella ratkaistaan kustannukset, työn sujuvuus ja rehun laatu. Tuotannon laajennuksessa tehtävät valinnat koneistuksen ja oman työn, yhteistyön tai koko-/osaurakoinnin välillä ovat ratkaisevia tulevassa tuotannossa.

Tule mukaan pienryhmiin ja koulutustilaisuuksiin

Anna Liimatainen Tulosta maidosta -koulutushanke ProAgria Pohjois-Karjala

Hankkeen pienryhmät toimivat joustavasti, tarkemmat aiheet ja aikataulut sovitaan osallistujien kanssa. Koulutuskalenterissa on tarjolla valikoima aiheita, joita hankkeen aikana kierrätetään eri alueilla. Tarjolla on myös paikasta riippumaton Maitotilan

Aloita uusi aika karjasi kehittämisessä!

Maitoa nurmesta -seminaarista virettä rehuntuotantoon Nurmentuotannon tehostaminen maitotiloilla on yksi Tulosta maidosta-hankkeen tärkeimpiä teemoja. Varsinkin markkinoiden heiluessa on entistä tärkeämpää keskittyä ruokintaan ja nurmilohkojen hyvään kasvukuntoon. Nurmisadot on saatu myös näillä leveysasteilla sopivilla panostuksilla nousemaan 9000-10000 kuiva-ainekiloon/ ha. Päivän tutkimusosuudessa Sanna Kykkänen Luken Maaningan tutkimusasemalta toi tietoa tavanomaisen nurmen lannoitukseen. Uudet nurmikasvilajikkeet ovat kehittyneet entisiä satoisammiksi ja tuottavammiksi, jolloin lannoitusta voi lisätä direktiivien puitteissa ja nostaa kasvustojen ravinteiden saantia.

laskuoppi, joka tuodaan tilalle saakka etäyhteydellä. Muissakin pienryhmissä otetaan etäyhteyksiä käyttöön. Osallistujat opastetaan kädestä pitäen mukaan kotikoneelta tai muualta nettiyhteyden päästä. Nyt on hyvä tilaisuus kouluttautua kotoa käsin matkustamatta minnekään.

Semexin jalostussuunnitelman ja eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta. Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille. Ota yhteyttä paikalliseen ProMate-alue-edustajaasi! Semex Finlandin listalta löytyy sekä jälkeläisarvosteltuja että genomiarvosteltuja Immunity+ -sonneja holstein-, ayrshire- ja jersey-roduista.

Paranna lehmiesi geneettistä vastustuskykyä Immunity+ -sonneilla!

Semex Finland Oy Viikatetie 3, 91900 Liminka puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi www.semex.fi, www.facebook.com/semexfinland

12 TULOSTA MAIDOSTA -HANKKEEN KOULUTUKSIA Lisäykset ja muutokset mahdollisia, tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset proagria.pohjois-karjala.fi/tapahtumat -sivuilla. Uusia pienryhmiä ja koulutuksia voidaan järjestää, kun aiheet ja osallistujat on tiedossa. Osa koulutuksista järjestetään etäyhteydellä.

Joulukuu 2016

JOENSUU

14.12. Hyvinvointia navettaan- teemapäivä maitotilayrittäjille Joensuu, Kukkolan tila, Vanha valtatie 70 (vanhan Lappeenrannan tien varressa) OHJELMA klo 10-14.15 9.45 Tulokahvi 10.00 Kroppa aina kunnossa ja miten siihen voi itse vaikuttaa 10.30 Sujuvat ja tehokkaat arkirutiinit, erikoistutkija MML Veli-Matti Tuure, TTS Työtehoseura 11.30 Keittolounas, OP Pohjois-Karjala tarjoaa 12.15 Eläinten hyvinvoinnista asiaa, ELT erikoiseläinlääkäri Ann-Helena Hokkanen 13.00 Budjetoinnilla mielenrauhaa, talousasiantuntija MMM Tapani Keski-Soini, ProAgria P-K 13.25 OP:n vakuutusratkaisut työhyvinvoinnin tukemiseksi, asiakkuuspäällikkö Heljä Pulkki, OP Pohjois-Karjala 13.45 Hyvinvointirastit 14.35 Mikä riittää navetassa? kehittämisneuvoja Tero Kanala, Osk. ItäMaito 14.50 Uusia ideoita käyttöön, hankevastaava Anna Liimatainen, ProAgria P-K 15.00 Päivä päättyy Tilaisuudesta kertyy oppitunteja 5 x 45 min. Ilmoittautuminen pe 9.12 mennessä pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401 Lisätietoja: Anna Liimatainen p. 040 301 2421. Tulosta maidosta-hankkeen osallistumismaksu 2016 - 2018 on 100 eur/tila + alv 24 %. Tilalta voi osallistua useampi henkilö. Opintomatkat hinnoitellaan erikseen. 20.12. Nurmiryhmän aloitus, Lieksa

Tammikuu 2017

18.1. Maitotilan johtaminen –koulutus, yhteensä 5-6 päivää kevään 2017 aikana, toteutuspaikka Kitee Koivikon Kievari – laitetaan jos koulutuspaikka on jo varattu / Anna klo 10–14 Itsensä johtaminen – myös ajankäytön hallinta ja hyvinvoinnin edistäminen minä johtajana - priorisointi: delegointi vai deletointi? - jaksaminen, ajankäyttö, vastapaino työlle - tavoitteiden asettaminen, mittarit ja niiden seuranta

ti 24.1.2017 klo 10–14 Työnantajana toimiminen, juridinen puoli: vastuut ja velvollisuudet sekä muut perusasiat ti 31.1.2017 klo 10–14 Ihmisten johtaminen - työnjako - motivointi - erilaiset johdettavat - tavoitteiden asettaminen, mittaaminen ja niiden seuranta Seuraavat 2-3 päivää täsmä aiheineen sovitaan ryhmän kanssa. Lisätietoja: Pirjo Korhonen p. 050 523 4262, pirjo.korhonen@pkky.fi Pohjois-Karjalan aikuisopisto 19.1. Ruokintaryhmän aloitus, Liperi 19.1. Vasikkapäivä (osk. Maitomaa), Joensuun seutu 20.1. Vasikkapäivä, Nurmes 23.1. Helpotusta arkeen-työt sujumaan maitotilalla-koulutus, yhteensä 4 päivää paikka tarkentuu osallistujien mukaan (Pielisen alue tai Joensuun seutu) - Millaisia tarpeita ja odotuksia tiloilla on töiden helpottamiseen - Keinoja ja välineitä työn sujuvoittamiseen - lean-mallit käyttöön, esimerkkejä käytännön maitotiloilta - Hukat ja hävikit tiloilla, mitä ne ovat ja miten niitä voidaan vähentää - Oman tilan tavoitteista ja johtamiskäytännöistä Seuraavat tapaamiset ja yritysvierailut sovitaan ryhmän kanssa. Ilmoittautuminen 18.1. mennessä pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat, p. 040 301 2401 Lisätietoja: pienryhmästä Anna Liimatainen p. 040 3012421 ja Työtehoseuran kouluttajat: Markku Lätti p.044 714 3691 ja Reetta Palva p. 044 714 3692. 26.-28.1. Pohjois-Karjalan karjakerhon opintomatka Sarka-messuille, hanke mukana

Helmikuu 2017

7.2.2017 Apekoulun aloitus, Nurmes 22.2.2017 Nurmiryhmän aloitus, Joensuu

Maaliskuu 2017

2.-3.3.2017 Navettarastit Itä-Suomen maitoalan hankkeiden yhteistyönä -seuraa oman alueesi hankkeiden tapahtumasivuja 16.3.2017 Nurmiryhmän aloitus, Rääkkylä

Huhtikuu 2017

3.-6.4.2017 Opintomatka Etelä-Saksaan-tutustuminen alueen maidontuotannon strategioihin ja vierailuja mielenkiintoisiin tilakohteisiin Lisätietoja: Anna Liimatainen p. 040 3012421, anna.liimatainen@proagria.fi

Muutos nautaketjun toimintakulttuurissa Suomessa ei luokitella karjoja niiden terveydentilan perusteella. Eläimiä ostettaessa ei tautiriskejä aina tiedosteta, tai niistä tiedostetaan vain joitakin, kuten salmonella. Toisaalta eläinkauppaan liittyvät tautiriskit ovat kyllä tiedossa, mutta käytännössä myyjältä ei useinkaan kysytä lisätietoja karjan tai yksilön terveydestä. Nautatilojen tautisuojaukseen ja eläinten turvalliseen lastaukseen ei myöskään ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Jos tautivastustus tiloilla ei ole kunnossa, ei muilla toimijoilla ole mahdollisuuksia estää tarttuvien tautien leviämistä tilalta toiselle. Hyvään kansalliseen eläinten terveystilanteeseen ei pidä tuudittautua. Eläinten terveys ETT ry:n hallinnoimassa Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät -hankkeessa on luotu yhteiset kansalliset pe-

lisäännöt tilojen väliseen eläinkauppaan sekä päivitetty ohjeet välityskelpoisen vasikan ja teurasnaudan osalta. Pelisääntöjen tarkoitus on ohjata ja yhdensuuntaistaa tilojen välistä eläinkauppaa ja teurastamon ohjaamaa eläinliikennettä siten, etteivät tarttuvat taudit leviä eläinten mukana tilalta toiselle. Työkalu terveystietojen välittymiseen on nautaterveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva. Mukana pelisääntöjä luomassa on ollut maidonja naudanlihantuottajia, hiehohotelliyrittäjiä sekä meijereiden ja teurastamoiden alkutuotannon ja eläinjalostuksen asiantuntijoita.

Naudanlihantuottajille ”Nautaketjun turvallinen toimintatapa” -koulutukset klo 10-14.30 Pohjois-Savo: Iisalmi, Savonia ke 25.1.2017 Pohjois-Karjala: Kitee, Kiteesali ke 8.2.2017 Etelä-Savo: Mikkeli, Kyyhkylän kartano ke 22.2.2017 Hanke tarjoaa alkukahvin klo 9.30. Lounas on omakustanteinen. Koulutus on maksuton. Koulutukseen voi ilmoittautua seuraavan Webropol-linkin kautta: https://www.webropolsurveys.com/S/407E322D821482CB.par Lisätietoa hankkeesta: www.ett.fi/sisalto/ruokaketjuhanke-2015-2016 Hankevastaava: Kati Kastinen, puh. 040 192 7448

Säilörehukartoitus - avain suunnitelmalliseen nurmentuotannon kehittämiseen Säilörehukartoituksessa perehdytään tilan säilörehuntuotantoon kokonaisuudessaan. Siinä käydään läpi nurmen matka pellolta eläinten ruokintapöydälle saakka. Kartoituksessa arvioidaan tilan säilörehutuotantoa ja etsitään yhdessä tilan yrittäjien kanssa heidän säilörehuntuotannon vahvuudet sekä kehityskohteet ja suunnitellaan yhdessä tarpeelliset jatkotoimenpiteet. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä tuottaa enemmän, vähemmällä, paremmin! Karkearehu on merkittävä osa naudan ravitsemuksesta, nurmisäilörehun merkitystä ei voi kiistää. Se vaikuttaa suoraan lypsylehmän tuotokseen sekä lihanautojen päiväkasvuun. Rehukustannus on suurimpia tilojen muuttuvista kustannuksista. Tästä syystä rehukustannus tuotettua maito- tai lihakiloa kohti on mittari, jota yrittäjät seuraavat aktiivisesti. Laadukas ja kustannustehokkaasti tuotettu säilörehu vaikuttaa rehukustannukseen merkittävästi sitä pienentäen. Näin ollen jokaisen tilalla on syytä aikaajoin pohtia säilörehuntuotantoa kokonaisvaltaisesti. Kartoituksen aluksi selvitetään pohjatiedot. Mitä rehua ja kenelle sitä tuotetaan, sekä mikä on rehujen kokonaistarve vuodessa. Sen lisäksi käydään läpi tilan peltoviljelyn perustiedot, kuten tilusrakenne ja tilan viljelyssä olevat peltohehtaarit. Kuva 1. Näiden tietojen pohjalta lähdetään kartoittamaan viljelytoimia tarkemmin, kuten nurmen ravinnetilaa, korjuuta sekä ruokinnan toteutusta. Läpi koko keskustelun pidämme mielessä nämä tärkeät pohjatiedot: mille eläinryhmälle tuotetaan ja mitkä ovat kyseisen eläinryhmän vaatimukset rehulle. Keskustelussa käydään läpi nurmen perustaminen, käytetyt lannoitteet, siilotyöskentely, korjuukalusto jne. Säilörehuanalyysiä käytetään hyödyksi myös nurmen ravinnetilaa arvioidessa. Voimme sitä hyödyntäen arvioida esimerkiksi typen, kaliumin ja kivennäisaineiden riittävää lannoitusmäärää. Kartoituksessa käymme myös tarkastelemassa peltojen yleisilmettä, rehun varastointitiloja ja tietenkin itse säilörehua. Kuva 2.

den kohdan käytännönläheinen suunnitelma siitä, miten nurmentuotantoa saadaan tilalla kehitettyä. Nämä viisi kohtaa on myös asetettu tärkeysjärjestykseen. Säilörehukartoitus on avain tilan nurmentuotannon kehittämistoimille, jatkotoimenpiteet sovitaan yhdessä yrittäjän kanssa. Yhdessä me voimme lähteä paneutumaan esimerkiksi nurmen sadontuottoon tilalla tai nurmen tuotantokustannukseen. Säilörehukartoitus on myös hyvä apuväline investointia suunnittelevalle tilalle. Siinä pohditaan tilan säilörehuntuotannon nykyhetkeä, tähtäimessä kuitenkin tulee jo olla uuden navetan tarpeet ja jatkotoimenpiteet suun-

nitellaan sen mukaisesti. Kartoituksessa viljelijän tulee perusteltua toimiaan ja niiden seurauksia sekä itselleen että asiantuntijalle. Säilörehukartoituksen voi tehdä jokaiselle tilalle, joka tuottaa säilörehua. Kuva 3.

Ota yhteyttä paikalliseen kasvintuotannon asiantuntijaasi ProAgria Pohjois-Karjala Elina Keski-Soini p. 040 301 2461 ProAgria Pohjois-Savo Anu Rossi p. 040 179 5001 ProAgria Etelä-Savo Anna-Maria Kokkonen p. 043 825 5371

Kevään kylvöille Varmista uutuuslajikkeen saanti tilaamalla nyt! Ohrat

RGT PLANET ja KAARLEBOR Kaura

NIKLAS

BOR

Timotei

RUBINIABOR

Haemme uusia luomusiementuottajia!

Kuva 1. Säilörehuanalyysia voimme käyttää hyödyksi myös viljelytoimien onnistumisen arvioinnissa, nämä tiedot toisaalta toimivat myös pohjatietona läpi kartoituksen.

Pohjois-Karjalan Siemen

p. 044 534 6914 osmo.koponen@tilasiemen.fi www.pksiemen.fi

L ġQU66 ġ .U6ġ L% Qġ 0;.L $Q ^ Qġ F %.;%00 6þþþġ

Kuva 2. Kartoituksen päätteeksi teemme säilörehuntuotannon SWOT- analyysin, jolla kokoamme yhteen muutaman tunnin aikana käydyt keskustelut

5 Q%0 6ġ . %..%ġF 6..%Ãġ - ġ^ .UUQULÃġ F 0^ 0UQġ b$ LL ġ çøþ°ĠÙjjĤjÐçįėġ

Suunnitelma käytäntöön Säilörehukartoituksen tavoitteena on muodostaa tilalle vii-

KUOPIO (017) 465 3011 LAPINLAHTI (017) 731 234 JUANKOSKI (017) 613 999 PIELAVESI (017) 465 3021 SUONENJOKI (017) 465 3031

Kuva 3. Esimerkit sovituista jatkotoimenpiteistä.

Luomu

Luomumarkkinat kasvavat Suomen luomumar kkinat ovat vahvassa kasvussa. Vuoden aikana vähittäiskaupassa myynti on lisääntynyt 12%. Kuluttajat hakevat entistä enemmän luomutuotteita. www.proluomu.fi/ suomen-luomumarkkinat-vahvassakasvussa

Tilanne viljelyssä Ennakkotietojen mukaan luomurukiin ja –vehnän viljelyalat pienenivät vuodesta 2015. Myl-

lyjen halukkuus kaurakauppaan näkyi selvästi jo kevään kylvöillä ja kaura-ala kasvoi lähes neljänneksellä. Ohra-ala pysyi ennallaan kun taas rypsiala putosi kolmanneksen, joka ei tiedä hyvää luomuvalkuaisomavaraisuudelle. Nurmenala pysyi vuoden 2015 tasolla. Seosviljojen ja herneen viljely on kasvanut Itä-Suomen alueella. Maailmalla viljaa riittää, vaikka Euroopassa ei tänä vuonna huippusatoja korjattu. Venäjäl-

lä ja Amerikassa puidaan todennäköisesti isoja viljasatoja, joten tavanomaisen viljan hintanäkymä on heikko. Hyvän luomusuurimokauran ja luomuleipävehnän hinta lähentelee 300 EUR/tn. Puhdaskauralla on myös kysyntää. Luomumallasohran hintaa nostaa kotimainen kysyntä ja rukiin tonnihinta on 220 euron tuntumassa. www.vyr.fi/fin/markkinatietoa/luomuviljamarkkinat

Ruokinnansuunnittelu on ajankohtaista Kesän 2016 rehusato on ruokintaa vaille valmis. Nyt on hyvä ajankohta teettää rehuanalyysit karkearehuista ja myös viljoista. Lypsykarjatiloilla maidon seleenipitoisuus kannattaa tarkastaa ja huolehtia eläimille riittävä seleenin saanti. Valkuaissadon onnistumisessa on ollut vaihtelua ja sisäruokintakauden valkuaisruokinta saattaa mennä uusiksi. Tämä vaikuttaa myös ruokinnan kustannuksiin ja siksi varastossa olevien rehujen analysointi ja ruokinnan pohdinta kokonaisuuden kannalta, myös euroissa on kannattavaa.

Eläinten hyvinvointikorvaus Mikäli olet sitoutunut eläinten hyvinvointikorvaukseen ja ruokinta ja hoito -toimenpiteeseen, muista että eri eläinryhmillä pitää olla voimassa oleva, säilörehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma. Käytössä oleva säilörehu ja heinä pitää analysoida.

intenhyUuteen eläorvauksen vinvointik umukseen (EHK) sitoinen on hakeutum ssa 2017. tammikuu Ostorehujen soveltuvuus luomutuotantoon Luomuna markkinoitavien rehujen soveltuvuus kannattaa varmistaa jälleenmyyjältä. Jos tuoteselosteessa ei lue, että sitä saa käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa, jätä ostaminen ellet saa luomuhyväksynnälle varmistusta. Kivennäisissä ja nuolukivissä saattaa olla korkeitakin biotiinitasoja. Lisätty biotiini ei ole sallittua luomurehuissa. Tilojen välisessä rehukaupassa kannattaa varmistaa että myyjätila on rekisteröitynyt Eviraan rehualan toimijaksi. Asiakirjaselvitys ja vakuus seuraavat rehuerien mukana luomutilojen välisessä kaupassa.

Tutkita homemyrkyt Haasteellisen kasvukauden jäljiltä on rehuviljassa havaittu paljon homemyrkkyjä. Oma viljakin olisi hyvä tutkituttaa, niin tietää mitä eläimilleen syöttää. Erityisen tärkeää lypsy- ja tiineiden emolehmien kohdalla, yksimahaisista puhumattakaan. Seurauksena homeista, jotka eivät aina edes päälle päin näy, voi

olla ripulia, tuotannon ja kasvun heikkenemistä, luomisia sekä tautien vastustuskyvyn heikkenemistä. Turhia riskejä ei kannata ottaa. Mikäli DON –arvot ovat korkeita ja sadosta jätetään itselle kylvösiemen, on huolellinen lajittelu tärkeää. Pienissä jyvissä arvot ovat korkeimmat.

Mikäli havaitset jyvissä torajyviä, kannattaa varautua uusimaan siemen. Lajittelu ei riitä siemenen kunnostamiseksi, koska pahkat saattavat katketa. Kuparin ja boorin puute altistavat torajyvälle, joten viljavuustutkimusten tulokset kannattaa käydä läpi ja tarvittaessa huolehtia hivenlannoituksesta.

Kirjanpito kuntoon

Esimerkkejä kaikille kotieläintiloille soveltuvista Neuvo 2020 -palveluista

Olethan jo hyödyntänyt Neuvo2020 palveluita Luomutarkastuksessa

* varastokirjanpito * asiakirjaselvitykset * ajan tasalla oleva luomusuunnitelma * eläintenhoitosuunnitelma * suoramyyntiä harjoittavilla tiloilla alhaisen jalostusasteen suunnitelma * Voit hyödyntää Neuvo2020 palvelua luomusuunnitelmien päivityksessä ja ajantasaistamisessa

Tuotantoeläimet

Kasvinsuojelu

Tukipuntari, eläinten hyvinvointikorvauksen laskuri ja vaihtoehtojen pohtiminen, täydentävien ehtojen tsekkaaminen, varautumissuunnitelmat, valvonnan asiakirjat sekä energiasuunnitelma.

Luomu

Energia

Ympäristö

Näin voi luomuun siirtyvä kasvi- ja kotieläintila hyödyntää Neuvo2020 palveluita. Valmistautuminen 1. tuotantotarkastukseen asiantuntijan avulla

Peruskurssi Kiertosuunnitelma Wisu Tukineuvonta Luomusitoumushaku

Kevät / kesä

Talvi Kartoitus luomuun siirtymiseksi Luomusuunnitelma Eläintenhoitosuunnitelma -

Neuvokäynti -maan kasvukunto - kasvukauden arviointi - tuotantoehtojen tarkistus Syksy

Kasvustokäynti - rikkakasvit ja ravinteet -suunnitelmien tarkennukset

Eläinten hyvinvointikorvauksen laskuri Tukiehtojen havaintolistat Wisu ja kiertosuunnitelman muutokset

Esimerkkejä viljatilalle soveltuvista Neuvo 2020 -palveluista

Esimerkki palvelusuunnitelmasta luomuun siirtyvälle tilalle Kasvinsuojelu

rakenteen arviointi, ravinnetaselaskenta, energiasuunnitelma sekä luomutuotantoon siirtymisen arviointi.

Ympäristö

Luomu

Energia

Vinotekstillä olevat palvelut eivät sisälly Neuvo2020 palveluihin.

Apua luomutuotannon paperitöihin Vuoden vaihteessa loppuvan Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi eläintiloilla -hankkeen aikana on ProAgrian asiantuntijoiden toimesta työstetty luomueläintuotannon valvonnassa mukana oleville tuottajille apuvälineitä ja lomakemalleja muistiinpanojen tekemistä varten.

Suunnittele ja kuvaile oman tilasi toiminta luomueläinten hoitosuunnitelmaan Luomueläinten hoitosuunnitelma- lomakepohjaan on koottu asiat, joiden käytännön toteutuksesta tulee tilalla olla kirjallinen kuvaus. Otsikoiden alla käydään läpi eläinten hoitoon ja ruokintaan sekä rakennuksiin liittyvät tärkeimmät asiat luomutuotantoehtojen näkökulmasta. Tässä mallissa ohjataan lisäksi miettimään, kuinka toteutetaan tuotantoehdoissa edellytettyjen muistiinpanojen tekeminen. Lomake on tehty auttamaan suunniteltaessa luonnonmukaiseen eläintuotantoon siirtymistä, ilmoittauduttaessa luomueläintuotannon valvontaan sekä myös silloin kun aiempaan luomukotieläintuotantoon tulee niin paljon muutoksia, että on tarpeen uusia aiemmin tehty eläintenhoitosuunnitelma. Lomakepohja on pitkä, koska siinä on haluttu huomioida eri eläinlajit. Vain omaa tilannetta koskevat kohdat tarvitsee kuitenkin täyttää. Suunnittele huolellisesti luomutuotantoehtojen määräysten mukaisesti oman ti-

lasi toimintatavat ja tee kuvaus, jolla pystyt esittelemään toiminnan sujuvasti luomutarkastajalle. Eläintuotannon luomusuunnitelmassa kannattaa käydä läpi myös tuotteiden ja eläinten myyntiin liittyvät luomuehdot.

Nautojen siirtymävaihe tavanomaisesta kasvatuksesta luomuun Naudan siirtymävaihe, sen siirtyessä tavanomaisesta hoidosta luomuun on eläimen ja siitä saatavan lihan osalta aina vähintään 12 kk, minkä lisäksi sen tulee olla ollut ainakin ¾ elämästään luomuhoidossa. Siirtymävaihelaskuri -excel on tehty helpottamaan tätä nautojen siirtymävaiheen keston laskentaa. Sitä voi käyttää, kun ollaan myymässä teuraaksi tai eloon nautaa, joka on jossain vaiheessa aiemmin ollut tavanomaisessa tuotannossa. Jos olet yhtään epävarma siitä, kuinka naudan siirtymävaiheen laskelma tehdään ota yhteyttä luomueläintuotannon neuvojaan. On erittäin tärkeää, sekä ostajan että myyjän kannalta, että eläimen luomulaatu on varmistettu.

Luomuvaatimusten mukainen kirjanpito eläinlääkinnästä Lääkekirjanpito-lomake on tehty avuksi sellaisissa tilanteissa, joissa eläimille ei ole olemassa valmista muistiinpanoalustaa lääkintään liittyvien asioiden muistiinmerkitsemistä varten. Erillistä lääkekirjanpito-lomaketta ei tarvitse käyttää esim. eläinkorttien, siemennyskorttien tai Nasevan, Sikavan, lampaiden tuotostarkkailun tms. kautta jo toimivan kirjanpidon lisäksi. Jos käytät jotain muuta kirjanpitoa, tarkista, että merkinnöistä löytyvät luomueläintuotannon tuotantoehtojen vaatimat tiedot (esim. kaksinkertainen varoaika). Luomuehdoissa on myös vaatimus kertoa luomueläimille käytettävien lääkkeiden säilytyspaikat. Ne voit kirjata myös luomueläinten hoitosuunnitelmaan, koska tiedot eivät muutu usein.

Varastokirjanpidon ja taseiden kokoaminen Luomuvalvontaan ilmoittauduttaessa sitoudutaan tekemään muistiinpanoja tilan toiminnasta ja tilalla käytettävien tuotantopanosten käytöstä. Tuotantopanosten ja niiden käytöstä pidettävään kirjanpitoon perustuu moni yksityiskohta luomutuotantoehtojen toteutumisen seurannassa. Sadon kertymisestä ja sen myynneistä ja muista luovutuk-

sista pidettävä kirjanpito on tärkeä keino seurata luomutuotteiden jäljitettävyyttä markkinoilla. Hankkeessa on tehty varastokirjanpitoon muistiinpanopohja, jota voi halutessaan käyttää myös mallina omaan taulukkoon. Pohjaan kootaan yksi tuote, jonka määrää ja siirtoja seurataan yhdessä varastossa. Varastoon tuotujen erien ja sieltä poisvietyjen erien erotuksesta muodostuu tase, joka kertoo varastossa olevan tuotteen määrän. Muista, että lisäksi on varauduttava esittämään tarkastajalle kirjallinen selvitys, siitä mistä varastoon tuotu erä on tullut. Tosite voi olla esimerkiksi kuitti, vaatimuksenmukaisuusvakuutus, lohkomuistiinpanot tai ylivuotiseksi jääneistä tuotteista edellisen vuoden varastokirjanpito.

Rehunkulutuslaskelma laskee väkirehuprosentin Luomutuotannon tarkastuksen yhteydessä varmistetaan, että eläinten ruokinta on noudattanut tuotantoehtojen rajoja. Yksi tärkeimmistä tarkastettavista seikoista on väkirehun ja karkearehun suhde eri eläinryhmien ruokinnassa. Samoin seurataan siirtymävaiherehujen ja luomurehun osuuksia. Näihin laskenta-apua löytyy hankkeen Rehunkulutuslaskelmasta. Kyseiseen pohjaan annetaan eri ajanjaksoina (esim. kuukausittain) eri eläinryhmille syötetyt rehut tuorekiloina ja

pohja muuntaa se kuiva-ainekiloiksi laskien samalla vaaditut prosenttiosuudet. Kun ruokinnan tunnusluvut on laskettu valmiiksi jo ennen tarkastusta, ei kallista tarkastusaikaa hukkaannu laskelmien tekoon.

Alhaisen jalostuksen suunnitelma suoramyyntiä varten Valmistumassa on myös lomakepohja, jota voidaan käyttää apuna laadittaessa alhaisen jalostuksen luomusuunnitelmaa eli kuvausta omien luomutuotteiden vähäisestä valmistuksesta tilalla. Luomukotieläintuotannossa alhainen jalostus tarkoittaa useimmiten lihan suoramyyntiä tilalta luomuna. On muistettava, että alhainen jalostus on oma tuotantosuuntansa ja sen valvontaan on liityttävä ennen kuin lihaa tai muuta tuotetta voidaan myydä luomumerkinnöin varustettuna. Lataa lomakkeet käyttöösi hankkeen nettisivuilta. Löydät sivuilta myös PP-esityksiä ja tiedotteita. http://luomu.fi/tietopankki/luomuvalvonta-elaintiloilla/ Terveisin hankkeen työryhmä: Anne Johansson, Ulla-Maija Leskinen/ Essi Tarsia, Ulla Turunen ja Pirkko Tuominen ProAgrialta sekä Brita Suokas HY Mikkeli

Luomukinkkujen kysyntä kasvaa Luomukinkuille odotetaan tänä jouluna kasvavaa kysyntää. Kotimaisia luomujoulukinkkuja tulee markkinoille arviolta noin 115 000 kiloa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna. Enemmänkin myytäisiin, jos olisi mitä myydä. Päivittäistavarakauppa odottaa, että luomukinkkuja myydään tänä jouluna noin 5–10 % enemmän kuin viime vuonna. Myynti voisi nousta enemmänkin, mutta luomukinkkujen heikko saatavuus rajoittaa kasvua. Luomuliha-alan yrityksistä kerrotaan, että kotimaisia luomukinkkuja ei ole tarjolla Suomen markkinoille läheskään niin paljon kuin mitä menisi kaupaksi. Tänä vuonna kaupat eivät ole ot-

taneet ulkomaisia luomukinkkuja valikoimiinsa. Luomun osuus kaikista kotimaisista joulukinkuista on alle 2 %. Suomessa on vain 14 luomusikatilaa, ja niiden tuotantomäärä on lisääntynyt vain vähän viime vuosina.

Tarjolla tavallisissa ruokakaupoissa Suurin osa luomukinkun ostajista hankkii kinkkunsa tavallisesta ruokakaupasta. Kauppojen pakastealtaista löytyy jo harmaasuolattuja luomukinkkuja sekä -kinkkurullia ja -juhlakinkkuja. Lähempänä joulua tarjolle tulee myös tuoresuolattuja luomukinkkuja. Luomukinkkuja on myynnissä

Luonnonmukaisen tuotannon perusteet Tarjolla monipuolinen läpileikkaus luomuviljelystä ja sen mahdollisuuksista. Viljelijän ensimmäisen luomusitoumuksen (kasvi) ehtona on Luomuperuskurssin (5 pv) suorittaminen. Haettaessa ensimmäistä luomukotieläinsitoumusta on viljelijän lisäksi on suoritettava 2 kotieläinpäivää. Kurssilla voi käydä täydentämässä tietoja vaikka yhden päivän osallistumisella. Kurssi soveltuu hyvin myös tavanomaisen viljelyn kehittämiseen.

Etelä-Savo Mikkelissä, Mikonkatu 5, Iso –Säätiö 24 – 25.1.2017 ja 31.1. – 2.2.2017 Kotieläinpäivät: 22 – 23.2.2017 Hinta: 70 EUR/pv + alv 24%. Ilmoittautuminen: viikko ennen kurssin alkua: etela-savo.proagria.fi/tapahtumat tai p. 0400 216 094 Lisätietoja: juha-antti.kotimaki@proagria.fi tai p. 050 301 1752.

Pohjois-Karjala Koulutuspäivä klo 9-15

Keski-Karjalan alue

Paikka: Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen / Ilmarisen kabinetti, Koulutie 3, Kitee 14.2., 16.2., 21.2., 23.2., 28.2.

Joensuun seutu

Paikka: Vielä avoin 21.3., 23.3., 28.3., 30.3., 4.4. Kotieläinpäivät: 1.3. ja 2.3. Paikka: Vielä avoin

Ylä-Karjala

Ylä-Karjalaan järjestetään oma luomukurssi, jos osallistujia tulee riittävästi. Kurssin hinta: 70 EUR/pv + alv. Ilmoittautuminen: viimeistään 2 viikkoa ennen kurssin alkua: pohjois-karjala.proagria.fi /tapahtumat tai puhelin: 040 301 2401 Lisätietojapasi.hartikainen@proagria.fi, p. 040 301 2404, Kurssit käynnistyvät mikäli osallistujia on vähintään 7/ kurssi.

Pohjois-Savo Pielaveden luomuperuskurssi 17.-19.1.ja 24.-25.1.2017 Pielaveden luomukotieläinkurssi 1.-2.2.2017 Muuruveden luomuperuskurssi 14.-15. 2. ja 21.-22.2. puutarhapäivä 16.3.2017 Muuruveden luomukotieläinkurssi 14.-15.3.2017 Hinta: 70 EUR/pv + alv 24%. Ilmoittautuminen viikko ennen kurssin alkua: pohjois-savo.proagria.fi/tapahtumat tai p.020 747 3650 (klo 8-15). Lisätietoja pirkko.tuominen@proagria.fi tai p. 0400-124976.

ympäri maata niin S-ryhmän kuin K-ryhmän myymälöissä sekä Stockmann Herkuissa. Tänä vuonna suomalaisia luomukinkkuja myy ensimmäistä kertaa myös Lidl. K-ryhmän kaupoista luomukinkun löytää varmimmin K-citymarketeista ja K-supermarketeista. – Luomukinkun voi halutessaan tilata myös muista K-kaupoista. Ihmiset tilaavat sen monesti jo marras-joulukuun vaihteessa, kertoo ostopäällikkö Jarmo Hyvönen Keskolta. S-ryhmän kaupoista luomukinkun löytää kaikista Prismoista ja isoimmista S-marketeista. – Oman kaupan kinkkuvalikoimat ja hinnat voi kätevästi tarkistaa www.foodie.fi -palvelusta, muistuttaa valikoimapäällikkö Sari Miettunen SOK:lta. Luomukinkkuja voi tiedustella myös kauppahalleista, pikkupuodeista ja nettikaupoista. Suoraan luomutilalta, REKO-ringistä tai ruokapiiristä luomukinkkunsa hankkivat ovat yleensä tilanneet sen jo kesällä.

Onnellisin sika ulkoilee ja tonkii

Lisäksi luomusiat pääsevät ulkoilemaan touko-lokakuussa, ja ulkona ne saavat vapaasti käyttäyLuomukinkku eroaa luomutto- tyä sikamaisesti esimerkiksi tonkimasta kinkusta elintarvikkeena si- malla maata. Monilla luomusioilla ten, että se ei sisällä lainkaan fos- on myös mahdollisuus toteuttaa faatteja eikä arominvahventeita. itseään rypemällä liejussa. Viljapohjaisen rehun lisäkLuomusäädökset kieltävät niiden käytön luomulihajalosteiden val- si luomusiat saavat päivittäin jotain muutakin pureksittavaa, kumistuksessa. Luomusiat ovat viettäneet on- ten heinää, ruohoa tai juureksia. nellisimman sianelämän. Luomu- Myös rehut on kasvatettu luosäädökset takaavat luomusioille muna, joten esimerkiksi muuntolähes tuplasti enemmän karsi- geeninen soijavalkuainen ei kuulu natilaa kuin mitä laki vaatii luo- luomusian ruokavalioon. Lisätietoja: muttomille lajitovereille. Väljistä Pro Luomu ry toiminnanjohtaja tiloista nauttivat myös luomuMarja-Riitta Kottila emakot, joita ei suljeta ns. pormarja-riitta.kottila@proluomu.fi simishäkkiin niiden synnyttäessä p. 040 581 9252 pikkupossuja.

Pro Luomu ry on luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun kasvua ja kehitystä Suomessa. Yhdistyksellä on 60 jäsentä, jotka edustavat ruokaketjun toimijoita tuottajista kauppaan.

Luomuasiantuntijat ProAgria Etelä-Savo:

Juha-Antti Kotimäki, p. 050 301 1752, luomukasvintuotannon erityisasiantuntija, peltokasvit, maan rakenne, Neuvo 2020 (K), (läntinen E-Savo) Iina Haikarainen, p. 043 827 0632, luomukasvintuotannon asiantuntija Sari Heltelä, p. 040 593 7528, lammastuotannon erityisasiantuntija, lammastuotanto, Neuvo 2020 (Lammas) Mikko Penttinen, p. 0400 256 590, talousja yritysasiantuntija, talous Timo Piispa, p. 040 702 4813, kasvintuotannon ja talouden asiantuntija, Neuvo 2020 (K) Niina Saastamoinen, p. 040 735 9912, maidontuotannon asiantuntija, ruokinnan suunnittelu, Neuvo 2020 (E) Tero Tolvanen, p. 040 516 5857, luomuasiantuntija, peltokasvit, herne, marjanviljely, Neuvo 2020 (K), (itäinen E-Savo)

Heidi Nevalainen, p. 040 301 2428, kasvintuotannon asiantuntija, peltokasvit, Neuvo 2020 (E, K) Marja Pulkkinen, p. 040 301 2438, bioenergian asiantuntija, kasvintuotanto, Neuvo 2020 (K) Tero Tolvanen, p. 040 301 2457, luomuasiantuntija, rikkakasvien hallinta, muokkaus, marjanviljely, herne, peltokasvit, Neuvo 2020 (K) Päivi Turunen, p. 040 301 2452, puutarhatuotannon asiantuntija, puutarhakasvit, Neuvo 2020 (K) Aija Vartiainen, p. 040 301 2455, maidontuotannon asiantuntija, tuotosseurannan erityisasiantuntija, maitotilojen ruokinnan suunnittelu Mari Vauhkonen, p. 040 301 2466, maidontuotannon asiantuntija, tuotosseurannan erityisasiantuntija, maitotilojen ruokinnan suunnittelu, Neuvo 2020 (E)

ProAgria Pohjois-Karjala:

ProAgria Pohjois-Savo:

Ulla Turunen, p. 040 301 2453, luomuasiantuntija, kotieläintuotanto, eläinten siirtymävaihesuunnittelu, peltokasvit, Neuvo 2020 (E, K) Pasi Hartikainen, p. 040 301 2404, luomuasiantuntija, kasvintuotanto, peltokasvit, siementuotanto, rypsi, talous, Neuvo 2020 (K) Elina Keski-Soini, p. 040 301 2461, kasvintuotannon asiantuntija Neuvo2020 Esa Lappalainen, p. 040 301 2419, maidontuotannon asiantuntija, maito- ja lihatilojen ruokinnan suunnittelu Kaisa Matilainen, p. 040 301 2423, huippuosaaja, kasvintuotanto, peltokasvit, Neuvo 2020 (K) Eija Meriläinen-Ruokolainen, p. 040 301 2425, maidontuotannon ja kasvintuotannon asiantuntija, maitotilojen ruokinnan suunnittelu, siirtymävaihesuunnittelu, peltokasvit, Neuvo 2020 (E, K)

Pirkko Tuominen, p. 0400 124 976, luomun erityisasiantuntija, luomueläimet, ruokinta, nurmipaketit, Neuvo 2020 (E, K) Tiina Hyvärinen, p. 040 187 0467 kasvintuotannon asiantuntija Heikki Inkeroinen, p. 0400 375 584, perunantuotannon asiantuntija, Neuvo 2020 (K) Sanna Penttinen, p. 043 825 1210, kasvintuotannon ja talouden asiantuntija, peltokasvit (Kuopion seutu) Jaana Piippo, p. 043 825 2682, naudanlihantuotannon asiantuntija, Neuvo 2020 (K) Essi Tahvola, p. 040 707 1479 kasvintuotannon ja talouden asiantuntija (Kuopion seutu) Kirsi Tuovinen, p. 0400 867 400 kasvintuotannon ja talouden asiantuntija, Neuvo2020 (K) (Ylä-Savo) Panu Zitting, p. 0400 577 253, talouden ja kasvintuotannon asiantuntija, peltokasvit (Pielaveden seutu), Neuvo 2020 (K)

Asiantuntijoiden sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

K= luomukasvi E= luomukotieläin

Lihantuotanto haltuun Lihaa Etelä-Savosta -hankkeessa

KUN OSALLISTUT TIEDÄT ENEMMÄN

Tiedolla tuloksia tiedonvälityshankkeessa tapahtuu Tietoiltamat 1.12.2016 Joensuu, pääkirjasto klo. 16-19

YMPÄRISTÖKORVAUS INFOT 2016, klo. 9-15 7.12.2016 Polvijärvi, Koulukeskus auditorio, Polvijärventie 6 8.12.2016 Kitee, Kitee Sali, Koulutie 3 9.12.2016 Nurmes, Hannikaisen Sali, Kötsintie 2

INFOT 2017 YMPÄRISTÖKORVAUS INFOT 2017, klo. 9-15 17.1. Lieksa, Ammattiopisto auditorio, Kuhmonkatu 32 18.1. Tohmajärvi, koulukeskus auditorio, Asemantie 35 21.1. Joensuu (lauantai), Wärtsilä- kampus, Karjalankatu 3 24.1. Liperi, Penttiläsali, Koulukuja 1 2.2. Outokumpu, valtuustosali, Hovilankatu 2 3.2. Valtimo, valtuustosali, Kunnantie 1 7.2. Juuka, valtuustosali, Poikolantie 1 8.2. Ilomantsi, Kalevala Sali, Soihtulantie 7 Maatilan yhtiöittäminen info 22.3.2017 Kitee Maatilan yhtiöittäminen info 23.3.2017 Juuka

Kuva: ProAgria Etelä-Savo Lihaa Etelä-Savosta on koulutushanke, joka on käynnistynyt keväällä 2016 ja on suunnattu kaikille maakunnan naudanlihatiloille ja lihaketjun toimijoille. Olitpa siis kehittävä, harkitseva, aloittava tai laajentava yrittäjä tai liha-alan muu ammattilainen, hanke koskettaa juuri Sinua! Hankkeen koulutuksissa voit hankkia itsellesi lisää valmiuksia maatilan johtamiseen, tuotannon ja talouden hallintaan sekä yhteistyömahdollisuuksien luomiseen. Niiden avulla voit saavuttaa paremmat edellytykset tilasi kokonaisvaltaiseen kehittämiseen kohti kannattavaa, kilpailukykyistä ja kuluttajalähtöistä tuotantoa.

Pienryhmiä, teemapäiviä, verkkokoulutusta, opintomatkoja, johtamiskartoitusta Koulutusohjelman perustan muodostaa pienryhmätoiminta, jota täydentävät teema- ja pellonpiennarpäivät, työpajat sekä opintomatkat kotimaan ja ulkomaisiin kohteisiin. Koulutuksen painopisteet ovat johtaminen ja tuotantotalous, joten hankkeen toimintaan mukaan lähteville tiloille tehdään ensin alkukartoitus,

Hankkeen toteuttaa ProAgria Etelä-Savo ajalla 1.1.2016-31.10.2018. Hankkeen rahoituksessa ovat mukana Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja EteläSavon ELY-kesku

johon liittyy myös tilan johtamistason arviointi johtamisindeksin avulla. Hankkeen loppuvaiheessa koulutuksen läpikäyneelle tiloille tehdään loppukartoitus ja johtamisindeksin uusi määritys, joiden perusteella voidaan todeta saavutettu kehitys- ja jatkotoimenpiteiden suunta. Koulutukset ovat pääosin koko ryhmälle samanaikaisesti järjestettävää lähiopetusta, internetin välityksellä mahdollistettua etäopetusta sekä tutustumiskäyntejä muihin yrityksiin. Koulutukseen

kuuluu myös ohjattuja ja arvioituja etätehtäviä, jotka auttavat opiskelussa, tiedon jäsentämisessä tai joiden avulla koulutussisältöjen tilakohtainen merkitys avautuu ja syvenee. Hankkeessa välitetään lihatiloille uusinta tietoa naudanlihasektorilta kotimaasta sekä ulkomailta sekä jalkautetaan tutkimustietoa tilatason toimintaan. Samalla kehitetään ja sovelletaan olemassa olevia tilojen johtamisessa tarvittavia materiaaleja sekä suunnittelu- ja seurantavälineitä.

Ota yhteyttä, seuraa hankkeen tarjontaa ja ilmoittaudu: Mervi Ukkonen, maidontuotannon asiantuntija, hankevastaava, ProAgria Etelä-Savo, p. 040 7287 263, mervi.ukkonen@proagria.fi Outi Kiesilä, maidonja naudanlihatuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 693 090, outi.kiesila@proagria.fi etela-savo.proagria.fi/lihaaetelasavosta www.etela-savo.proagria.fi/tapahtumat Fb-ryhmä: facebook.com/groups/lihaaetelasavosta

Talvi tuli taas! Lumilingot Masa-2230 ja Masa-2500 myy Valtra/Agco Suomi Oy toimipisteesi.

EU tukiin liittyvät infot: 10.4. Ilomantsi 11.4. Liperi 12.4. Tohmajärvi 18.4. Outokumpu 19.4. Kontiolahti 20.4. Juuka 21.4. Kitee 24.4. Polvijärvi 29.4. Joensuu 2.5. Nurmes 3.5. Lieksa Pitopaikat ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautumiset kaikkiin tilaisuuksiin viimeistään 5 vrk ennen tilaisuutta järjestelyiden vuoksi. ProAgria Pohjois-Karjalan nettisivuilla pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat Puhelin/tekstiviesti numeroon 040 301 2401 Sähköpostilla: marja.pulkkinen@proagria.fi Lisätietoja: pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat, www.ajuri.fi

Pellon peruskunto ja nurmien hoito Ravinnepiian syksyn teemat

Nurmijyrsin

Ravinnepiika- tiedotushanke järjesti Muhkeat Nurmet-kiertueen nurmenhoitopäivän Savonlinnassa 7.9.2016 Pulkkisen Ilpon ja Laitisen Ninan tilalla yhteistyössä BT Agron, Hankkijan, K-maatalouden, Maitomaan ja HKScanin sekä Menesty Maidolla-hankkeen kanssa. Päivän aikana keskusteltiin nurmien lopettamisesta, uusimisesta, maan rakenteesta, ravinteista, siemenseoksista, puhdistusniitoista sekä täydennyskylvöstä. Päivän anti kiinnosti alueen viljelijöitä, ja tilaisuuteen oli tultu kauempaakin. Näimme kahden vaakatasoleikkurin jälkeä, kun pitkää kasvustoa murskattiin nurin puhdistusniiton tavoin. Esittelyyn pääsi myös nurmijyrsin, jonka ideana on kylvöalusta yhdellä ajokerralla. Kolmantena työnäytöksenä tehtiin vielä täydennyskylvökoneella demonstrointi, ja kaikkien koneiden työnjälkeä arvioitiin yhdessä laitevalmistajien, asiantuntijoiden ja viljelijöiden kesken. Pellon peruskuntopäivät järjestettiin Savonlinnassa 3.10.2016 Jari Muhosen ja Sari Saari-Muhosen vuokrapellolla sekä Kangasniemellä 12.10.2016 Hannu Hokkasen vuokrapellolla. Ravinnepiika- ja Kilpailukykyä kasviyrityksiin Kipakka-hankkeiden tilaisuuksissa tutustuttiin kasvien kasvuun ja maan kasvukuntoon vaikuttaviin tekijöihin. Toiminnallisten päivien painopisteinä olivat salaojien toimivuuden ja kalkituksen merkitys. Aiheet herättivätkin paljon mielenkiintoa viljelijöissä. Savonlinnassa nähtiin kahden urakoitsijan huuhtelunäytös; Jari Aalto oli mukana Homburgmerkkisellä laitteistolla ja Miika Lyytikäinen SS Professional-

merkkisellä laitteistolla. Urakoitsijat kertoivat ja havainnollistivat, kuinka huuhtelu toteutetaan ja millaisiin käytännön ongelmiin helposti joudutaan. Tärkeintä on etsiä salaojien huuhteluputket ennen urakoitsijan saapumista. Nordkalk puolestaan sponsoroi kalkit kalkitusnäytökseen ja kertoi kalkituksen merkityksestä maan rakenteeseen, minkä jälkeen urakoitsija Juho Konnu demonstroi kalkin levityksen koneillaan. Kangasniemellä salaojien huuhtelulaitetta oli esittelemässä Pentti Kuitunen yhdessä Ab Tomas Kjellmanin edustajan Pasi Ahosen kanssa. Homburg -merkkisellä salaojahuuhtelulaitteella demonstroitiin hyvin salaojien puhdistuksen tärkeyttä käytännössä, kun tukkeutumat saatiin avautumaan liki 20 vuotta vanhassa putkistossa. Kangasniemellä kalkituksen merkityksestä oli puhumassa Pasi Naukkarinen Sma Mineralilta. Kalkitusnäytöksen suoritti urakoitsija Kimmo Ihalainen omavalmisteisella kalkitusvaunulla, joka oli varustettu GeoTrimin ajouraopastimella ja jota oli esittelemässä Tage Stam. Molemmissa päivissä analysoitiin maan rakennetta lapiodiagnoosin ja maan tiiviyttä mittaavan penetrometrin avulla. Tilaisuuksissa mukana Ravinnepiikaja Kipakka –hankkeiden asiantuntijat Anna-Maria Kokkonen, Juha-Antti Kotimäki, Tuomas Ruottinen ja Riitta Savikurki ProAgria Etelä-Savosta sekä Päivi Kurki ja Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta. Muita yhteistyötahoja päivissä olivat Hankkija, Valio, HKScan, Atria ja Kangasniemen Maa- ja kotitalousnaiset.

Ravinnepiika on EU:n Maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama tiedotushanke, jota toteuttavat yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus Etelä-Savon alueella. Teksti ja kuvat: Tuomas Ruottinen ja Anna-Maria Kokkonen

Ajouraopastin kalkkia levittävän traktorin ohjaamossa.

Lisätietoa Ravinnepiika-hankkeesta: maajakotitalousnaiset.fi/ravinnepiika Ravinnepiika myös Facebookissa: facebook.com/Ravinnepiika Anna-Maria Kokkonen kasvintuotannnon ja talouden asiantuntija Tuomas Ruottinen kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Salaojien huuhtelulaitteisto.

Salaojakaivon huuhtelu.

Tehosta valikoitua nurmentuotantoa - parempi taloudellinen tulos Talvi on hyvää aikaa pohtia nurmentuotannon suuntaviivoja seuraavalle vuodelle ja pidemmällekin aikavälille. PohjoisSavossa on takana keskimäärin hyvä nurmivuosi, vaikka alueellista vaihtelua sateiden ym. säätekijöiden seurauksena oli runsaasti. Millaisilla ajatuksilla siis tulevaan ja seuraaviin vuosiin?

Satotasojen nosto tavoitteeksi Säilörehunurmien satotasot vaihtelevat suuresti tilojen ja lohkojen välillä. Maakunnan keskimääräinen nurmen satotaso on n. 5000–6000 ka kg/ha. Tällä keskisatotasolla ruokkii vuodessa n. 1,25–1,5 lypsylehmää. Jos satotaso saataisiin nostettua 8000 ka kg/ha, rehunsa saisi jo kaksi lypsylehmää. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 50 lehmän karjassa säilörehun tuotantoon käytettävää peltoalaa voitaisiin pienentää 33 ha:sta 25 ha:iin, eli noin neljänneksellä! Jos keskisato olisi 10 000 kg ka/ha, rehuala pienenisi jo 20 ha:iin. Peltoalan vaatimus per ruokittava eläin on siis riippuvainen satotasosta. Itä-Suomen alueelle on tyypillistä että peruslohkot ovat kooltaan pieniä ja hajallaan ja osa pelloista on usein kaukana tilan talouskeskuksesta. Tällaisessa tapauksessa pääasiallinen nurmisato kannattaa pyrkiä tuottamaan lähempänä sijaitsevilla peltolohkoilla ja ohjata tuotantopanokset ja sitä kautta satotason maksimointi parhaille ja lähimmille lohkoilla. Heikommille ja kaukaisille lohkoille kannattaa pyrkiä keksimään jokin muu

Tämä nurmi on kärsinyt pahoista talvituhoista. Yksi keskeinen satotasoon vaikuttava tekijä on nurmen tiheys; talvenkestävät lajikkeet ja monipuolinen seos parantavat viljelyvarmuutta. Hyvään nurmiseokseen kannattaa panostaa. käyttötarkoitus. Em. numeroleikin kaltainen nurmentuotannon tehostaminen olisi erityisen kannattavaa juuri tämän tyylisessä tilanteessa. Valikoidulla nurmentuotannon tehostamisella korjuuaika lyhenisi, työ tehostuisi ja helpottuisi ja näkyisi esimerkiksi tasaisempana rehun sulavuutena sisäruokintakaudella. Nämä tekijät alentaisivat rehuntuotantokustannusta, parantaisivat maitotuotosta ja vaikuttaisivat positiivisesti toiminnan taloudelliseen kannattavuuteen. Tämän kaltainen tuotannon huomattava tehostaminen edellyttää kuitenkin maksimaalista panostusta

viljelytoimintaan ilman poikkeuksia tai tekosyitä; tehdään tarvittavat rikkakasvitorjunnat sekä täydennyskylvöt, lannoitetaan tasapainoisesti ja riittävästi unohtamatta kalkituksia ja aktiivista kasvustohavainnointia.

Järkevää käyttöä ”ylimääräiselle pellolle” Nykyinen ympäristökorvausjärjestelmä mahdollistaa viljelykunnoltaan erilaisten peltojen käytön suunnittelun tilakohtaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin nähden. Kauempana sijaitseville pelloille tai kunnoltaan heikkojen teiden

varsilla sijaitseville pelloille hyviä vaihtoehtoja ovat luonnonhoitopellot, erilaiset monimuotoisuuspellot tai vaikkapa viherlannoitusnurmet. Voisiko joidenkin pienempien, kauempana olevien lohkojen osalta toimia vaikka seuraavasti; tehdään tarvittavat uusintaojitukset, pari vuotta viherlannoitusnurmena ja sen jälkeen mukaan normaaliin viljelyyn, jospa vaikka karjan rehun tarve olisi silloin jo lisääntynyt mahdollisen investoinnin myötä? Entäpä jos kauempana olevilta lohkoilta rehu korjattaisiin ja nurmet lannoitettaisiinkin vain kerran eikä kahdesti tai kolmes-

ti? Markkinaehtoisella viljelyllä voi saada lisää tuotosta kasvinviljelyn kautta jos tämä ei ole mahdotonta työmäärän suhteen. Hyviä vaihtoehtoja viljelykiertoon voisi olla vaikka erikoiskasvit tai öljykasvit tai vaikkapa elintarvikekaura. Nämä vaihtoehdot on hyvä käydä läpi viljelysuunnittelun yhteydessä oman asiantuntijan kanssa.

teet (rautasaostumat) ja kasvien juuret voidaan irrottaa ja poistaa huuhtelulla. Eteläsavolaisilla kivennäismailla rauta aiheuttaa saostumien muodostumista, varsinkin jos ojastot välillä kuivuvat ja välillä ovat veden alla. Salaojitus on kallis investointi ja on suotavaa, että se pysyy toimintakuntoisena vuosikymmeniä. Riippuen maaperästä ja sen ruosteisuudesta, salaojitusta voidaan joutua huuhtelemaan muutaman vuoden välein, mutta joskus riittää huuhtelu 10-20 vuoden välein. Huuhtelun kustannus on pieni verrattuna salaojituskustannukseen tai märän pellon aiheuttamaan sadonalennukseen ja työmäärän lisääntymiseen, kun loh-

koa ei voi kerralla käsitellä. Hyväkään salaojitus ei auta, jos maan vedenläpäisykyky on huono. Maassa olevien suurten huokosten määrä varmistaa parhaiten veden pääsyn salaojaan. Kaikessa liikkumisessa pellolla tulisi muistaa vaikutukset maanrakenteeseen ja tiivistymiseen. Maan rakenteen hoito on myös salaojituksen huoltoa. Kastematojen pystysuorat reiät ovat varsinaisia salaojittajan toivehuokosia ja kastemato salaojittajan paras ystävä!

Kirjoittajat Anu Rossi nurmiasiantuntija Essi Tahvola kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Salaojien huuhtelu Kun peltojen salaojitusurakka saadaan tehtyä, helposti käy niin, että sen jälkeen ojien hoito unohtuu, ainakin silloin kun ojat toimivat. Jos salaojituksen toimintahäiriö ilmenee pian salaojituksen jälkeen, voi kyseessä olla ojituksen aikana tapahtunut virhe ja silloin saattaa urakoitsijan vastuu pelastaa tilanteen. Useimmissa tapauksissa salaojien vajaatoiminta ilmenee vähitellen, jolloin sen paikallistaminen on vaikeampaa. Jos salaojitetun lohkon reunaojat ja laskuojat ovat kunnossa ja silti pellolta löytyy ikäviä märkiä paikkoja, voi salaojien huuhtelusta olla apua. Huuhtelulaitteistot ovat viimevuosina kehittyneet ja urakoitsi-

joitakin alkaa olla saatavilla. Salaojituskartta tai muuten varma tieto salaojien paikoista on ensimmäinen edellytys. Sitten etsitään pellolta esiin kaivot, kokooja-ojat, imuojat ja laskuaukkojen päät. Laskuaukkojen päät löytynevät helpoiten, varsinkin jos niitä on tullut syksyisin ja keväisin puhdisteltua ja ne on merkitty pellon reunaan. Imuojien etsinnässä tarvitaan jo kartta ja niiden päiden esille kaivamisessa kaivuriakin.

Salaojiin kertyy vuosien aikana erilaisia aineksia ja veden virtauksen estäviä esteitä. Huuhtelulla voidaan poistaa esteet ja avata varsinaiset tukoksetkin. Suuttimella varustettu huuhteluletku työnnetään hitaasti salaojassa eteenpäin samalla kun suuttimelle pumpataan vesipaine, jolloin salaojaputken seinämät puhdistuvat. Irronnut aines huuhdellaan runsaalla vedellä pois putkista. Maahiukkaset savesta hienoon hietaan, kemialliset yhdis-

Huuhtelun kaksi päätavoitetta ovat: 1. pidentää salaojaverkoston käyttöikää 2. parantaa salaojien kuivatustehokkuutta

Riitta Savikurki kasvintuotannnon ja talouden asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

20 TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA MAATILASI HYVÄKSI

Lannan levitysajankohta OSA 1

Ravinnepiika -hanke

teksti: Pentti Seuri, vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus, Ravinnepiika-hanke Karjanlannan käsittelyssä ja levityksessä on tapahtunut lyhyessä ajassa merkittäviä muutoksia. Kevätlevityksestä mullospeltoon on siirrytty enemmän kesä- ja syyslevitykseen kasvavaan nurmeen ja sänkeen. Kehitys ei kaikilta osin ole toivottavaa. Palautan mieliin tässä artikkelissa keskeisimmät tekijät, jotka vaikuttavat karjanlannan ravinteiden hyväksikäyttöön (OSA 2 julkaistaan ProAgria Itä-Suomi 1/2017).

Lannan käsittely ja varastointi ennen levitystä

hajottavat eloperäisen materiaalin, vapautuu typpi kemiallisesti sellaisessa muodossa, että se voi poistua maaperästä joko huuhtoutumalla veteen liuenneena Lannanhoidon ja -käsittelyn (ns. mineraalimuodossa, eli nitperusta on lantavarasto. Jos lanraattityppenä tai ammoniumtyptavaraston kapasiteetti on väpenä), tai haihtumalla ilmaan hemmän kuin 12 kk aikana syn(vapaana molekyylityppenä, tytyvä lannan määrä, ei ole mitään pen oksideina tai ammoniakkimahdollisuutta toteuttaa kevät- Miksi lanta na). Kaikki nämä typen eri kemilevitystä. Levitysajan siirtyminen pitäisi levittää alliset esiintymismuodot liittyvät juhannuksen jälkeiseen aikaan peltoon keväällä? mikrobien toimintaan maassa ja heikentää lannan ravinteiden hyödyntämistä kaikissa tapaukUudet levityskäytännöt – en- toisaalta hapen läsnäoloon. Mitä aikaisemmin kasvukausissa lantalajista riippumatta. nen kaikkea multaavat levityslaitNykyisin yhä suurempi osa koti- teet ja kasvustoon levitys – ovat della lanta levitetään peltoon, eläimistä tuottaa talteen kerättä- hämärtäneet lannanlevityksen sitä pidempään lannalla on levää lantaa myös kesäisin, koska ajankohdan merkitystä: lannan vitysvuonna aikaa hajota biolovarsinainen laidunnus korvataan levitys onnistuu teknisesti jok- gisesti ja sitä vähemmän lannan usein rakenteellisilla ratkaisuilla, seenkin koko kasvukauden ajan. ravinteita on syksyn tullen jälkuten pihatot ja jaloittelutarhat. Lannan ravinteiden hyödyntämi- jellä. Lantalajien kesken on kui”Kesälantakin” tulisi voida varas- sen näkökulmasta on kuitenkin tenkin suurta vaihtelua, miten toida seuraavaan kevääseen, sen ratkaiseva ero kevätlevityksen ja suuri osa typestä ylipäänsä ehsijaan että se levitetään syksyisin myöhemmän levityksen kesken. tii levitysvuonna vapautua. Kaikpeltoon. Kolme syytä on ylitse muiden, kein nopeimmin typpi vapautuu Kevätlevityksen tehokas toteut- miksi lanta pitäisi levittää ajoissa virtsasta: virtsan kokonaistypestä saattaa levityshetkellä olla liutaminen vaatii kantavan tiestön peltoon: ja riittävän lyhyet kuljetusetäisyy1) Lannan ravinteiden hyödyn- koisena jopa 80 %, eikä kevätledet. Jokaisen karjatilan tulisi jat- täminen perustuu lannan ravin- vityksen jälkeen voida seuraavana kossa vakavasti harkita lantava- teiden vapautumiseen biologisen vuonna jälkivaikutusta havaita. Lietelannan osalta n. puolet lanrastojen hajautettua sijoittamista hajotuksen myötä. (etäsäiliöitä). Aina ei välttämät2) Lannasta vapautuneista ra- nan kokonaistypestä on jo levitä tarvitsisi rakentaa kokonaan vinteista on iloa vain, jos kasvus- tyshetkellä liukoisena ja toinen uutta varastoa, voisi myös etsiä to ehtii ne ottaa maasta ennen puoli typestä ehtii vapautua vielä saman kasvukauden aikana jokesim. naapuritilojen käyttämät- seuraavaa kasvukautta. tömiä lantavarastoja. Parhaiten 3) Mitä enemmän lannan ra- seenkin kokonaan. Keväällä levihajautettuun lantavarastointiin vinteista on vielä levitysvuoden tetyllä lietelannalla ei näin ollen soveltuu lietelanta, jota on mah- lopulla maassa jäljellä, sitä suu- ole useinkaan sanottavampaa dollista siirtää roudan vahvista- remmaksi muodostuvat lannan typpilannoitusvaikutusta seuraavana vuonna. milla teillä talviaikaan ilman sa- ravinnetappiot. Kuivikelantojen osalta tilanne nottavampia ravinnetappioita. Lannan ravinteista typen tapKiinteän lannan etäkuljetukset pioriskit ovat suurimmat, kos- on selvästi erilainen: mitä enemja etävarastointi vaativat hieman ka typen tappiomekanismit ovat män lannassa on kuivikkeita, sitä enemmän vaivaa ja huolellisuut- moninaiset. Typpi on niin kau- pienempi osa lannan kokonaistyta, jotta itse siirron seuraukse- an turvassa tappioilta, kun se on pestä on levityshetkellä liukoisena ei aiheuteta ravinnetappioita. hajoamattomassa eloperäisessä na ja sitä kauemmin lannan koErityistä huomiota tulee kiinnit- materiaalissa, esim. lannassa tai konaistypen vapautuminen kestää etävarastossa lannan maape- kasvimassassa (elävässä tai kuol- tää. Jonkinlaisena nyrkkisääntörävalumien estämiseen ja toisaal- leessa). Niin pian, kun mikrobit nä voidaan pitää, että niukasti ta typen haihtumistappioiden minimointiin. Lantavaraston kattaminen ja ulkopuolisen veden pääsyn estäminen lantavarastoon sekä mahdollisesti kuivikkeiden lisääminen lantaan haihtuvan typen sitomiseksi ovat tärkeimmät toimenpiteet.

Levitysajankohdan ja levitystavan vaikutus lannan typen hyödyntämiseen Kevätroudan sulettua

- pikainen multaus

100

- pintalevitys

- pikainen multaus

- pintalevitys

Syksy ennen routaa

Viljavuuspalvelu 1998 Levitysajankohdan ja levitystavan vaikutus lannan typen hyödyntämiseen (kevätlevitys multaamalla = 100). KL = kuivalanta LL = lietelanta V = virtsa

Nyrkkisääntö 1. Biologiset prosessit ovat aktiivisia aina sulassa maassa ja kiihtyvät lämpötilan kohotessa, joten vain talvella routaantuneessa maassa ei juurikaan tapahdu typen tappioita. Nyrkkisääntö 2. Mitä enemmän maassa esiintyy hapettomia olosuhteita, sitä suuremmiksi muodostuu typen kokonaistappio. Tappiot painottuvat enemmän haihduntaan kuin huuhtoutumaan. kuivikkeita (olkea, turvetta, puruja) sisältävässä kuivikelannassa liukoisen typen määrä voi olla 30 %, mutta hyvin runsaasti kuivitetussa pihattolannassa liukoisen typen osuus on vain 10 %. Kuivikelantojen jälkivaikutukset ovat yleensä vielä havaittavia parin vuoden ajan. Klassinen kuivikelannan kolmivuotinen vaikutuskaava on: 50% + 35% + 15 % = 100%; kaava on parhaiten voimassa hyvin runsaasti kuivitetulle lannalle. Näkisin, että niukasti kuivitetun lannan osalta kaksivuotinen vaikutuskaava 70 % + 30 % = 100 % kuvaa parhaiten lannan käytännöllistä vaikutusta.

Mitä hajoamisnopeus ja levitysaika merkitsevät ravinteiden hyödyntämiselle? Mikäli lannan levityksen jälkeen maassa on elävä, aktiivinen kasvusto (esim. nurmi tai tuleentumaton vilja), pystyy kasvusto ottamaan ravinteet sitä mukaa kun niitä lannasta maahan vapautuu. Jos lanta on levitetty kasvukauden alussa, kasvustolla on koko kasvukausi aikaa ottaa ravinteet maasta; nurmikasvusto voidaan jopa korjata talteen useammankin kerran. Viljakasvuston aktiivinen ravinteiden otto kestää vain noin kaksi kuukautta, kolmantena kuukautena tuleentumisen vuoksi ravinteiden otto on jo varsin vähäistä. Mikäli viljakasvustossa ei ole esim. perustettavaa nurmea tai aluskasvia ja rikkakasvitkin on tehokkaasti torjuttu, saattaa keväällä levitetystä lannasta vapautua loppukasvukaudesta enemmän ravinteita kuin kasvusto pystyy ottamaan. Tämän vuoksi aikaisten viljojen sänkeen olisi hyvä perustaa vielä uusi kasvusto (esim. syysvilja tai kerääjäkasvi). Jos lanta on levitetty peltoon vasta myöhemmin kasvukaudella, jää kasvien ravinteidenottoai-

ka lyhyemmäksi. Kasvavan nurmen osalta lannan levitys ensimmäisen niiton jälkeen on vielä ihan kohtuullinen vaihtoehto – edellyttäen, että ainakin yksi niitto vielä korjataan talteen samana vuonna. Sen sijaan viljan sänkeen levitetty lanta – levitettiinpä se sitten multaamalla tai muokkaamalla – jää odottamaan seuraavaa kasvukautta ilman aktiivista kasvustoa levityksen jälkeen. Tällaisesta levityksestä ei ole odotettavissa kummoistakaan typpilannoitusvaikutusta enää seuraavana vuonna. Vaikutus on sitä pienempi, mitä enemmän lannassa on liukoista typpeä jo levityshetkellä ja mitä nopeammin lanta hajoaa. Ts. seuraavana kasvukautena suhteellisesti paras lannoitusvaikutus saadaan järjestyksessä: runsaasti kuiviketta sisältävä kuivalanta > niukasti kuiviketta sisältävä kuivalanta > lietelanta > virtsa. Vastaavasti typen tappiot ovat suurimmat käänteisessä järjestyksessä: virtsa > lietelanta > niukasti kuiviketta sisältävä kuivalanta > runsaasti kuiviketta sisältävä kuivalanta.

Tarjolla taitoa kasvinviljelyyn KASVI-Taito-hanke on pohjoissavolaisille kasvinviljelytiloille suunnattu täydennyskoulutushanke. Hanke käynnistyi lokakuussa 2016 ja jatkuu toukokuulle 2019. Kyseessä on Maaseuturahaston tukema hanke, joka toteutetaan Savonia AMK:n ja Proagria Pohjois-Savon yhteistyönä. Pohjois-Savossa on runsaasti kasvinviljelytiloja, joiden määrä sekä niiden käytössä oleva peltopinta-ala kasvaa kokoajan. Tätä pinta-alaa leimaa huolestuttavassa määrin sadonmäärään ja laatuun panostamattomuus. Viljely on usein sivutoimista ja tukioptimointia varmistavaa. Hankkeen tavoitteena on saada parannettua kasvinviljelytilojen kannattavuutta ja pellon käyttöä. Tavoitteena on kehittää viljelyä monipuolisesti, laajentaa kasvilaji- ja lajikevalikoimaa sekä panostaa sadon määrään ja laatuun. Pohjois-Savo on rehuviljan suhteen alituotantoaluetta, mihin tässä pyritään myös osiltaan

vaikuttamaan. Koulutuksissa kootaan yhteen eri teemojen ympärille aiheesta kiinnostuneita viljelijöitä. Koulutuksessa käydään perusteellisesti läpi maaperään, viljelymenetelmiin ja tarvittavaan tekniikkaan sekä sadonkäsittelyyn ja markkinointiin liittyviä asioita. Koulutus sisältää teoriaopintoja sekä tutustumista havaintokohteisiin. Näinä havaintokohteina ovat hankkeeseen osallistuvien viljeli-

jöiden omat pellot, työmenetelmät ja lopputuotokset. Kaikki koulutusmateriaali löytyy Savonian verkkosivuilta KASVI-Taitohankkeen kohdalta. KASVI-taito-hanke järjestää koulutuksia 5 – 10 osallistujan ryhmissä ja sisältöä rakennetaan teeman mukaan yhteisissä koulutuksissa, peltojen pientareilla, opintomatkoilla, verkko-opetuksena tai kotitehtävien kautta.

Vaihtoehtoja viljelykiertoon

pe 16.12.2016 klo 13.00-16.00 Kuopio, Hotelli Iso-Valkeinen, Majaniementie 2 KASVI-Taito-hankkeen opintoryhmän 1. kokoontuminen. Muut kokoontumiset ja niiden aikataulut sovitaan ryhmäläisten kanssa. Päivien myötä haetaan oppia viljelykierron hyödyntämiseen ja eri kasvien hyödyntämiseen viljelykierrossa. Alustava 20 opintotunnin kurssimaksu on 85 euroa. Ensimmäisen kokoontumisen vetäjinä toimivat Pirkko Tuominen ja Hannu Mäkipää. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Hannu Mäkipää p. 040 5638759 hannu.makipaa@proagria.fi

Ensimmäisten koulutusryhmien aloituspäivät ovat valmiina ja ilmoittautumisia otetaan vastaan: Uudet palko- ja valkuaiskasvit - härkäpapu, lupiinit, sinimailanen, herneet, seosviljely Alkaa 13.12.2016 Savonialla, kouluttajana mm. lehtori Kirsi Mäkiniemi Vaihtoehtoja viljelykiertoon - viljelykierron mahdollisuudet, viherlannoitus, alus- ja kerääjäkasvit, ym. Alkaa 16.12.2016 Kuopiossa, kouluttajana mm. agrologi Pirkko Tuominen Maissin mahdollisuudet Pohjois-Savossa - maissin viljelytekniikka ym. Alkaa 17.1.2017, kouluttajat Essi Tahvola ja Asko Seppänen Lisätietoja ja ilmoittautumisia: Hannu Mäkipää, 040 5638759, hannu.makipaa@proagria.fi Jukka Ruotsalainen, 040 7856637, jukka.ruotsalainen@savonia.fi Jatkossa kurssitiedot ja ilmoittautumismahdollisuus Savonian kotisivuilla.

Maissista massaa aperuokintaan Pertti ja Pirjo Lind Kiuruvedeltä kokeilivat viime kesänä maissin viljelyä, tarkoituksena kokeilla sitä lypsykarjan aperuokinnassa. Maissin kasvu tänä kesänä ylitti odotukset. Lindit järjestivät 23. syyskuuta yleisölle avoimen sadonkorjuutapahtuman, joka keräsi paikalle yli 100 vierasta. Maissi on Suomen olosuhteissa vaativa viljelykasvi, jota on alettu kokeilemaan mielenkiinnolla nautojen rehuksi. Maissin satopotentiaali on huomattavan suuri verrattuna tavanomaiseen nurmisäilörehuun, jopa kaksin- tai kolminkertainen. Nurmirehuun verrattuna maississa on vähemmän valkuaista mutta enemmän sokeria. Korkean sokeripitoisuuden takia maissisäilörehu ei välttämättä tarvitsisi säilöntäainetta, mutta ongelmia voi tulla keväällä auman ollessa auki, jolloin auman rintuuksen lämpeneminen voi aiheuttaa rehun pilaantumista. Maissia kylvettiin keväällä 20. toukokuuta 2,2 hehtaarin alalle. Lohkoksi valittiin maissin vaatimusten mukaan hikevän maalajin omaava rinnelohko, jolla ei ole ongelmia vesitalouden kanssa. Kylvön suoritti harjoittelija Berneriltä erityisellä kylvökoneella, jolla maissi saatiin samalla biohajoavan muovikatteen alle. Sadonkorjuupäivänä paikalla ollut asiantuntija Päivi Koivusalo kertoi, että muovikalvon alle kylvö nopeuttaa maissin kasvurytmiä noin kahdella viikolla. Lindit ovat kasvukauden aikana huo-

manneet kalvon torjuvan tehokkaasti rikkakasveja ja samalla pitävän maan kosteuden ja lämmön sopivana maissin kasvulle. Menneellä kasvukaudella maissin viljelyspinta-ala Suomessa oli noin 800 hehtaaria. Ensi vuodelle on myyty kylvösiementä jo noin 1000 hehtaarille. Koivusalo luetteli maissin vahvuuksia rehuntuotannossa seuraavasti. Kasvinsuojelussa maissi pärjää yleensä vähällä. Laji ei ole arka kasvitaudeille, tuhohyönteisiä voi olla mutta ei yleensä haitaksi asti. Satopotentiaalia riittää kun kasvusto kasvaa noin kolmemetriseksi ja kasviyksilöön kehittyy kahdesta- kolmeen maissintähkää. Kovimman kasvun vaiheessa kasvusto venyy jopa 10 sentin vuorokausivauhtia.

Tuoreita kokeiluja nautojen ruokintaan

Maissikasvustoa

Sadonkorjuun tekijäksi tilattiin korjuu-urakoitsija Pälkäneeltä. Urakoitsijalla on käytössään ajosilppuri, joka on varustettu maissinkorjuuseen sopivaksi. Maissin sadonkorjuu ajoittuu Ylä-Savossa syys-lokakuulle. Jos halla pääsee iskemään kasvustoon, niin on se korjattava viimeistään viikon sisällä hallayöstä, ennen kuin kasvusto alkaa pilaantumaan. Lindien kokeilussa maissin satotasoksi saatiin yli 10 000 kg ka/ha, kuiva-aineen ollessa noin 34,5 %. Kasvuaika kylvöstä sa- Maissin kylvö donkorjuuseen oli 125 vuorokautta. Maissin kokeilu on herättänyt paljon kiinnostusta ja sen kasvua on ollut mielenkiintoista seurata. Maissi alkaa kasvamaan varsinaisesti loppukesällä, kun illat ja yöt pimenevät ja pitenevät. Kesän kasvukausi oli olosuhteiltaan suotuisa ja satotaso sekä laatu ylsivät lähelle optimia maissin kasvatuksessa tällä alueella. Lindit hyödyntävät maissia lypsylehmien aperuokinnassa yhdessä nurmisäilörehun kanssa. Maissia annetaan apeseoksessa noin 6 tuorekiloa per lehmä. Nuorkarjan appeesta maissia on tällä hetkellä 30–40 prosenttia. Ruokintasuunnitelmaa säädetään yhdessä ProAgrian ruokinta-asiantuntijan, Pirkko Korhosen kanssa. Tänä syksynä pakka- Ajosilppurin maissinkorjuuseen soveltuva leikkuupää set tulivat aikaisin, ja se pysäytti maissin kasvun, ennekuin tähkä Aaro Jääskeläinen ehti taikina-asteelle. Rehun tärk- maissi osoittautuu ruokinnassa Kasvintuotannon asiantuntija kelyspitoisuus jäi sen vuoksi ana- toimivaksi, niin ensi keväänä koProAgria Pohjois-Savo lyysien mukaan alhaiseksi. Jos keilua todennäköisesti jatketaan.

Tattarilla kysyntää ja tarve kasvattaa viljelyalaa Tattarin viljelyllä on hyvät tulevaisuudennäkymät. - Suomalainen ruoka on hyvässä nosteessa. Gluteenittomuus, vehnän välttely ja ruuan alkuperä ovat olleet trendejä, jotka ovat nostaneet myös tattarin kysyntää, kertoo Keskisen Myllyn toimitusjohtaja Markku Vitikainen. Keskisen Mylly on yli 20 vuotta keskittynyt tattarin jauhamiseen ja siitä jalostettaviin tuotteisiin. Ongelmana on, että mylly ei ole pystynyt vastaamaan kasvavaan kysyntään. Kiinnostusta suomalaiseen tattariin on myös rajojemme ulkopuolella ja erityisryhmille elintarvikkeita jalostavassa teollisuudessa. - Suomessa peltojen raskasmetallipitoisuudet ja muut vastaavat myrkyt ovat aivan toisella tasolla kuin tattarin pääviljelyalueilla Euroopassa. Meillä ei ole lievästi myrkyllisiä rikkaruohoja, joita löytyy etelämpää Euroopasta. Lisäksi käytämme lämminilmakuivausta, joka estää homeiden kasvun. Nämä ovat vahvuuksia, jota meidän kannattaisi Suomessa hyödyntää enemmän. Ohraa rehusadoksi voidaan viljellä paremmin muualla, joten meidän pitäisi keskittyä siihen, mitä täällä voidaan tehdä paremmin.

Tuplaten sopimusalaa lisää Pohjois-Pirkanmaan tattariosuuskunnalla, joka viljelyttää tattaria myllylle, on kuluvalla kasvukaudella viljelysopimuksia 1300 hehtaarille. Osuuskunnan

puheenjohtaja, vilppulalainen viljelijä Juha Anttila lupaa uusia sopimuksia niistä kiinnostuneille. - Voimme helposti tuplata viljelyalan. Tarvetta olisi jo senkin vuoksi, että saisimme varmuusvarastomme kuntoon. Tattarin viljely on varteenotettava vaihtoehto viljanviljelylle, sillä kannattavuus on mm. ohraa parempi. Kotimainen tattari on hyvää ja laadukasta, joten siitä maksetaan myös hyvä hinta. - Oleellisinta viljelijän kannalta on, että hinta lyödään lukkoon keväällä, joten tietää jo silloin, mitä syksyllä saa, toteaa AnuMaarit Välikoski, Keskisen Myllyn kehityspäällikkö.

Monella jo sopiva viljelykierto Viljelykierron suhteen gluteenittomaan tuotteeseen päätyvällä tattarilla on omat vaatimuksensa. Tärkeintä on, että tattarin joukkoon ei viljelyn missään vaiheessa päädy viljoja. Esikasvina

parina edellisenä vuonna pitää olla jokin muu kuin vilja. Tämä ei Välikosken mielestä ole tänä päivänä ongelma. - Monella tilalla on jo gluteenittomista viljoista vapaa viljelykierto, kun viljelyssä on monipuolinen valikoima öljykasveja, härkäpapua, pellavaa, kuminaa ja nurmea. Viljelijät ovat huomanneet, että tattari on hyvä esikasvi ja sen jälkeen vilja kasvaa Anttilan sanoin huomattavan paljon paremmin. Syynä on tattarin maata puhdistava vaikutus, kun kasvi katkaisee viljan tautien kasvun. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan tattari on myös hyvä fosforin irrottaja maasta ja hyöty on seuraavien viljelykasvien käytettävissä.

Keskisen Mylly Oy perustettu 1995 www.keskisenmylly.fi Pirkanmaan Tattariosuuskunta perustettu 2003 Jos kiinnostuit tattarin viljelystä, löydät viljelyoppaan ja sopimusviljelyn hakulomakkeen www.tattariosk.fi

Tattarilla useita etuja Juha Anttila kannustaa viljelijäkollegoitaan päästämään perinteistä irti ja ottamaan uuden kasvin viljelyyn. Hänellä on parin kymmenen vuoden kokemus tattarin viljelystä ja viljelyksessä tänä vuonna 35 hehtaaria tattaria, joka parhaillaan odottaa sadonkorjuuta. - Tattari on myös hyvä kasvi tasaamaan työhuippuja niin keväällä kuin syksyllä ja helpottaa, jos kuivauskapasiteetissa tekee tiukkaa.

Tattari on varteenotettava vaihtoehto viljelykasviksi, kannustavat Keskisen myllyn toimitusjohtaja Markku Vitikainen ja kehityspäällikkö Anu-Maarit Välikoski. Kuva: Keskisen myllyn arkisto Osuuskunta tekee viljelysopi- mina. - Viljelijämme ovat hyvin muksia ympäri Suomen. Rahdit- yhteistyökykyisiä, iloitsee Anukin kauempaa tapahtuvat usein Maarit. Päivi Meronen useamman viljelijän yhteiskuor-

Niityn elämää ja muinaismuistoja Lasten maaseutuparlamentissa Lasten maaseutuparlamentti on Etelä-Savossa MAMK:ssa kehitetty toimintamalli, joka edistää maaseudun lasten osallisuutta. Tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille positiivisia osallistumisen kokemuksia ja jakaa organisaatioille tietoa siitä, miten lasten toiveet voidaan ottaa huomioon ja miten lasten osallisuuden vahvistaminen otetaan huomioon maaseudun kehittämistyössä. Toimintamalli pitää sisällään kouluilla järjestetyn road show

–kiertueen, jossa lapsille järjestettiin toimintaa ja kerättiin toiveita, sekä parlamentti-istuntopäivän, jonne koulut lähettivät edustajansa esittelemään yhdessä toteutettavaksi valitun toiveen. Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ osallistui syksyllä 2016 neljällä eteläsavolaisella koululla Lasten maaseutuparlamentin road show-kiertueelle. Kangasniemellä Kankaisten koulun oppilaat pääsivät tutustumaan kou-

Niityn monimuotoista elämää tutkittavana. Kuvat: Saara Ryhänen

lun lähistöllä kesällä järjestettyjen arkeologisten kaivausten löytöihin, esillä oli niin 1800-luvun posliininukkejen osia kuin kivikauden kvartsi-iskoksiakin. Puumalassa, Anttolassa ja Pieksämäen Kontiopuiston koululla tutkittiin luonnon monimuotoisuutta, hyönteisiä, hämähäkkieläimiä ja kasveja Niityn elämää –teemalla. Saara Ryhänen KYNÄ-hankevastaava Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä-Savo

Kulttuuriympäristö Näkyväksi KYNÄ-hanketta toteuttavat yhteistyössä Etelä-Savon ja Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat. Hanketta rahoittavat EU:n maaseuturahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskukset. Lisätietoa: maajakotitalousnaiset.fi/kynahanke Facebook > Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ

Järviruokoa peltoon

Kompostoitunut ruoko levitettiin peltoon kuivalannan tarkkuuslevittimellä.

Järviruoko-ongelmaan on herätty viime vuosina, kun joidenkin lampien ja järvien rannat kasvavat umpeen. Ongelma on koko ajan pahenemaan päin. Ruovikon määrää pyritään rajoittamaan niittämisellä, mitä tekevät mm. osakaskunnat. Koneella niitettäessä tehdään ennakkoon niittoilmoitus ELYkeskukseen. Niitettyä ruokoa ei saa jättää veteen mätänemään, vaan se pitää sieltä korjata pois. Niittoilmoitukseen merkitään mm. minne ruovikkomassat läjitetään. Ruo´on eri käyttömahdollisuuksia on tutkittu eri hankkeissa mm. kuivikkeeksi, kasvualustoiksi, karjan rehuksi ja biokaasutukseen. Rannat kuntoon – hankkeessa selvitettiin Liperin Riihilampi-Reilampi –alueen ruovikon käyttöä lähipelloille ja Ravinnerenki –hanke jatkaa tutkimusta järviruo’on maanparannuskäytöstä.

Ruokoa maanparannukseen Liperissä Syyskuun lopussa järjestettiin Markus ja Eero Lappalaisen tilalla Liperissä järviruo´on levitysnäytös. Ruoko oli korjattu loppukesällä 2015 ja sen annettiin kompostoitua läjässä vuoden. Kompostoitumisessa saattoi auttaa se, että kasan alla oli hakekasan pohja. Ruoko oli kompostoitunut hyvin ja se meni pieniksi murusiksi. Ruoko levitettiin peltoon kuivalannan tarkkuuslevittimellä, jossa oli pystyterät. Havaintokokeen tarkoituksena on ravinteidenkierron edistäminen. Järviruoko sitoo vesistössä ravinteita ja ne kannattaisi siirtää peltoon. Lisäksi tavoitteena on tutkia ruo´on maanparannusvaikutusta pitkään jatkuneessa viljakierrossa.

Rantojen kunnostus ei pääty Liperissä ja Rautavaaralla Rannat kuntoon –hanke on päättymässä. Rantoja on kunnostettu kuudella alueella Maa- ja kotitalousnaisten hankkeessa. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriön Ravinteet kiertoon -ohjelma. Tavoitteena on kehittää toimintamalli rantojen kunnostamiseen. Hankkeen kaksi kohdetta on ollut Itä-Suomessa. Tässä yhteenvetoa, mitä tapahtui Liperissä ja Rautavaaralla 2015-2016 ja mitä tulee lähivuosina tapahtumaan.

Liperi, Riihilampi-Reilampi

helpottaa nyt se, että pajut kaivettiin juurakoineen koneellisesti rannasta ja maan pinta tasoitettiin. Ruovikkoa niitettiin myös maanpuolelta käsin. Kuusikkolan rannassa ruovikon niittotyö jatkuu 2017-2018. Kuusikkolassa rantametsän ja polun raivauksen tekee kunta vuonna 2017. Rantamaiseman saa pidettyä perusraivauksen jälkeen talkoilla avoimena, kun raivataan vuosittain. Valumat kuriin Hankkeessa tehtiin toteutusselvitys kosteikon perustamisesta Liperintien varteen. Lisäksi aloitetaan valuma-aluekunnostusselvitys. Selvityksessä kartoitetaan maastossa toimenpiteet, joilla saadaan ravinteet otettua talteen ennen kuin ne pääsevät vesis-

töön. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. pinta-valutuskentät, ojien kiveykset, laskeutuskuopat ja –altaat, pohjapadot ja kosteikot.

ven länsi- ja eteläosissa, tehtiin vesikasvillisuuskartoitus ja kasvillisuusalueiden rajaus. Kangaslahdessa kasvaa paikoitellen tiheänä kasvustona kelluslehtisiä kasveja mm. lumme, ulpukka ja uisRautavaara – Kuopio, Nurmesjärven Kangas- tinvita sekä joukossa lisäksi mm. järvikortetta. Myös uposkasveja lahti ja irtokellujia kasvaa runsaasti. Selvitykset, maastokartoitukset Maastokäynnillä koneurakoitsijan kanssa kartoitettiin hoidon ja raivaukset Hankkeessa tehtiin selvityksiä, vaihtoehtoja. Käytännön toimia kohdistetjotta päätökset Nurmesjärven, erityisesti Kangaslahden, hoi- tiin Kangaslahden kylän näkyvillä don jatkotoimista olisivat kestä- paikoilla oleviin rantamaisemiin. viä. Pohjatiedoksi Savo-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen kautVesiensuojeluyhdistys ry. koko- ta metsuri raivasi Nurmesjärven si tiedot Nurmesjärven nykyises- rantavesakkoa ja pienpuustoa. tä tilasta ja mm. erilaisten hoito- Hoitotoimina mm. kelluslehtistoimien vaihtoehdoista. Alueella, ten juurakoiden poistaminen Kohteiden hoidossa päädyterityisesti Kangaslahdella ja jär-

Ruovikoiden vähentäminen Umpeenkasvun rajoittamiseksi aloitettiin ruovikoiden niittotyö: Ely-keskus ja Liperin osakaskunta rahoitti kolme kohdetta ja yksityiset kiinteistönomistajat 11 kohdetta. Kaksi viljelijää kompostoi niitettyä ruokoa pellon laidalla ja käyttää sen maanparannusaineena ensi vuonna. Ruovikoiden niittotyö jatkuu seuraavat kaksi vuotta, jos osakaskunnalle myönnetään rahoitus vesienhoitoavustuksesta. Kiinteistönomistajista suurin osa jatkaa ruovikon niittotyötä omalla kustannuksellaan, jos niittokone saadaan alueelle. Kuusikkolan ranta Kuusikkolan rannassa asuk- Pajun juurakoita poistettiin Kuusikkolan rannasta kaivamalla. Paju lähtee kaskaat ovat hoitaneet rantaa jo ai- vamaan pienestäkin juurakon palasesta, joten raivaustalkoot eivät kokonaan emmin pajuja raivaamalla. Työtä lopu, mutta työtä on vähemmän.

tiin useamman työtavan yhdistelmään; kasvillisuuden niittäminen, juurakoiden nosto ja siirto rannalle kompostoitavaksi ja edelleen jatkokäyttöön. Vedenpinnan noston ja hoitokalastuksen mahdollisuuksia selvitetään kunnostuksen tukitoimina. Jos rahoitus onnistuu, halutaan Nurmesjärvellä aloittaa hoitotyöt virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Tekstit: Päivi Jokinen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Pohjois-Karjala ry Sinikka Jokela Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Pohjois-Savo ry

Nurmesjärven rantojen vesakon ja pienpuuston raivausta suunniteltiin metsurin ja maanomistajien kanssa. Metsuri teki raivauksia Kangaslahden rantamaisemassa useamman päivän ajan.

24 LAATUA JA VOIMAVAROJA TYÖELÄMÄÄN

Nykymaailman menoa: On kiire ja tulosta tehtävä. Tekemistä on paljon ja päivät ovat pitkiä. Jokainen hankittu euro on tärkeä niin työnantajalle kuin työntekijälle, jotta laskut saadaan maksettua ja kulut katettua – ruokaa pöytään ja välttämättömyydet hankittua. Säästöönkin kun jotain joskus saisi. Paine on kova. Kuormitus alkaa näkyä niin henkisinä kuin fyysisenä oireiluna: univaikeuksina ja väsymyksenä, huolena ja stressinä, kehon kipuna ja sairasteluna tai esimerkiksi pinnan kiristymisenä. Tapahtuu huolimattomuutta, virheitä, väärinkäsityksiä ja tapaturmia aiempaa herkemmin. Osa kuormitusoireista on nähtävillä usein ulkopuolisen silmin ennen omaa tietoisuutta ja seisahtumista asian äärelle.

Hyvinvoiva työntekijä tekee hyvää tulosta

Mitä minulle kuuluu? Kiireen tuntu arjessa saa meidät suorittamaan ja unohtamaan itsemme kaikkien velvollisuuksien äärellä. Pidämme usein parempaa huolta jopa ajoneuvoistamme kuin itsestämme. Huollamme ja tankkaamme niitä säännöllisesti. Mutta millä tolalla on oman itsen huolto? Mistä saan energiaa ja polttoainetta arkeen ja työhön? Valitsenko fiksusti polttoaineeni ja lataanko akkujani tarpeeksi? Ihminen on kokonaisuus ja hyvinvointi on monivivahteinen käsite. Hyvinvointi merkitsee eri ihmisille eri asioita, mutta karkeasti määrittäen siihen sisältyy tasapaino levon, työn ja vapaan välillä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi pitää sisällään riittävää unta,

LAATUA JA VOIMAVAROJA TYÖELÄMÄÄN

Johtamistaito

-valmennuskokonaisuus maaseutuyrityksille ja maatiloille Tule mukaan kolmiosaiseen johtamistaito -valmennuskokonaisuuteen. Kokonaisuus antaa työkaluja johtamisen eri tasot huomioiden. Valmennuksen aikana paneudutaan itsensä, henkilöstön ja toiminnan kehittämiseen omien ja yrityksen tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisuus lisää yrittäjän työkykyä, edistää mielekästä ajankäyttöä ja stressinhallintaa, tehostaa työtapoja sekä johtamistaitoja. Teemoina: Itsensä johtamisen taidot, muutosvalmiudet ja esimiesvalmennus. Voit valita tarpeisiisi sopivimman teeman tai kerralla edullisesti kaikki kolme. Lisätietoja: Niina Koponen, p. 043 826 7883, niina.koponen@proagria.fi tai Päivi Purhonen, p. 040 161 8290 paivi.purhonen@proagria.fi Ilmoittautuminen: https://etela-savo.proagria.fi/tapahtumat tai puh. 0400 261 094 ProAgria Etelä-Savo.

Tervetuloa!

Hyvinvoinnin Top 5

henkistä pääomaa, liikuntaa, oikeanlaista ravintoa sekä merkityksellistä työtä ja elämänsisältöä. Merkityksen tunteita tuovat eri asiat eri ihmisille. Mitä enemmän pääsemme toteuttamaan näitä itselle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, sitä tyytyväisempiä olemme.

Millaista ilmapiiriä luon ympärilleni? Hyvinvoivina saamme asioita aikaan ja teemme hyvää tulosta. Terveinä ja hyvinvoivina olemme kehittyviä ja annamme työssä parastamme. Ylipäätään hyvinvoivina olemme miellyttävämpiä ja ystävällisempiä muita kohtaan. Pahoinvointi ja itsestä huolehtimisen laiminlyönti näkyy työyhteisöissä herkästi ristiriitoina ja erilaisina konflikteina. Pahoinvoivana äyskimme, tiuskimme, menetämme hermomme, väärinymmärrämme, tulkitsemme ja katsomme toisiamme kriittisin silmin. Lannistumme, menetämme luovuutemme emmekä jaksa panostaa tuloksellisen työn kannalta merkitykselliseen laatuun. Pahoinvoivina olemme enneminkin kuluerä kuin tuottavuustekijä ja taloudellisen tuloksen tuoja.

Verkostoista voimaa Ongelmien tunnistaminen ja tunnustaminen ovat kehittymisen ja muutoksen ensimmäiset etapit. Huolista ja murheista puhuminen kannattaa, sillä ennakoiden voidaan välttää isompiin ongelmiin ajautuminen. Ennakoiva huolto ja huolenpito on hyvä sisällyttää omaan kalenteriin, kuten esimerkiksi sen autonkin suhteen toimimme. Huoltoaseminamme hyvinvointia, työkykyä ja työssäjaksamista edistävässä työssä voivat toimia erilaiset verkostot: ystävät, naapurit, tutut ja vertaiset sekä hyvinvointialan ammattilaiset, henkilöstöasiantuntijat ja työterveyshuolto. Henkilöstöasiantuntijoiden ja työterveyshuollon tekemillä yrityskäynneillä käydään lävitse työn riskitekijät, työympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kuormittavat tekijät. Yrityskäynnillä käydään lävitse kaikki työvaiheet ja samalla annetaan ohjeita työturvallisuuteen sekä ratkaisuehdotuksia työn helpottamiseen esimerkiksi työtapoihin ja -asentoihin. Yrityskäynnin aikana voidaan pohtia, mikä on yrittäjien itsensä mielestä olennaista työhyvinvoinnin kannalta. Voidaan myös poh-

Henkilöstöasiantuntija Niina Koposen

TOP5 hyvinvoinnin edistämiseksi

KUUNTELE KEHOASI JA ITSEÄSI Tunnista ja tiedosta kehosi oireet ja mielesi viestit.

MUOKKAA AJANKÄYTTÖÄSI Käytä enemmän aikaa asioihin, jotka tuovat hyötyä, iloa ja energiaa.

PALAUTUMISEEN 2. PANOSTA Järjestä aikaa rentoutumiselle ja palauttavalle puuhastelulle.

APUA 4. PYYDÄ Jaa ajatuksesi, tarpeesi ja toiveesi muiden kanssa. HIEMAN 5. HÖLLÄÄ Vältä ylilaatua ja pilkunviilausta. Suorittaminen kostautuu pidemmän päälle.

tia, onko yrittäjälle tapahtunut onnettomuuksia tai tullut työperäisiä oireita ja miksi. Kun työ on sujuvaa, tulee tehtyä vähemmän virheitä. Yrityskäynneillä voidaan tarkastella niin yrittäjän, yhteisön kuin koko yritystoiminnan tilaa. Avuksi voidaan valjastaa myös asiantuntijoita niin yksittäisten työprosessien kuin koko yritystoiminnan kehittämiseen.

Henkilöstöjohtamisen ja työelämätaitojen kehittäjä ProAgria tarjoaa palveluja ja osaamista maatalouden ja yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen. ProAgria auttaa asiakkaitaan myös erilaisissa henkilöstöjohtamisen haasteissa. ProAgrian hyvinvointipalvelussa tavoitteena on varmistaa yrittäjän työhyvinvointi ennakoivan toiminnan ja suunnittelun avulla. Yhdessä asiantuntijan kanssa pystyt määrittelemään kehittämistarpeet ja suunnittelemaan muutokseen tarvittavat toimen-

piteet. Tarkoituksena on kartoittaa nykytila, toteuttaa suunnitelma ja lopuksi arvioida toteutuksen onnistuvuus työhyvinvointia lisäävänä tekijänä. Yrityskohtaisen palvelun lisäksi Etelä-Savossa järjestettävän Johtamistaito -valmennuskokonaisuuden avulla tarjotaan työkaluja sujuvaan työelämään ja arkeen oma ja työyhteisön hyvinvointi huomioiden. Lisäksi alkuvuodesta 2017 järjestetään Hyvinvoiva maaseutuyrittäjä -teemapäivät Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Lisätietoja ProAgria Etelä-Savon hyvinvointia lisäävistä henkilöstöpalveluista: Henkilöstöasiantuntija Niina Koponen niina.koponen@proagria.fi p. 043 826 7883 Palvelupäällikkö Minna Pirkkalainen minna.pirkkalainen@proagria.fi p. 040 717 8660

HyvĂ¤Ă¤ karjameininkiĂ¤ Ranch Herttuaisessa MikkelissĂ¤!

Onnistunut, rauhallinen, elĂ¤intĂ¤ kunnioittava ja hyvin suunniteltu elĂ¤inten kĂ¤sittely ja siirtely on tuotannon tehostamista parhaasta pĂ¤Ă¤stĂ¤ â&#x20AC;&#x201C; sĂ¤Ă¤styy hermoja ja tyĂśaikaa. Kaiken lisĂ¤ksi etenkin oma ja elĂ¤inten turvallisuus paranee. kuva: Mervi Ukkonen Ranch Herttuaisessa MikkelissĂ¤ pidettiin 11.10. mielenkiintoinen ja erittĂ¤in kĂ¤ytĂ¤nnĂśnlĂ¤heinen elĂ¤inten kĂ¤sittelypĂ¤ivĂ¤ elĂ¤inten kanssa tyĂśskentelystĂ¤ kiinnostuneille lihan- ja maidontuottajille.

sa elĂ¤imen ja ihmisen vĂ¤lillĂ¤ on luottavainen, myĂśnteinen ja rauhallinen tunnelma. NĂ¤iden lisĂ¤ksi kĂ¤sittelijĂ¤llĂ¤ tulee olla itseluottamusta, joka tulee taidosta lukea elĂ¤intĂ¤ ja sijoittua oikein.

tilan tuotantotiloihin esim. korvamerkkien kiinnitykseen ja hoitoihin liittyen. ElĂ¤inten sujuvasta kĂ¤sittelystĂ¤ on tulossa myĂśs Johanna Jahkolan vetĂ¤mĂ¤ verkkoluento 12.1.2017.

Kun katsoo maailmaa naudan silmin - teoriaa

Vaakakujaa ja vĂ¤rierottelua â&#x20AC;&#x201C; kĂ¤ytĂ¤nnĂśn harjoituksia

ElĂ¤inten kĂ¤sittelypĂ¤ivĂ¤n jĂ¤rjestelyistĂ¤ vastasivat Lihaa EtelĂ¤Savosta ja Menesty Maidolla â&#x20AC;&#x201C; hankkeet. Mervi Ukkonen Lihaa EtelĂ¤-Savosta hankevastaava ProAgria EtelĂ¤-Savo

HyvĂ¤Ă¤ elĂ¤inten kĂ¤sittelytaitoa pohdittiin ensin teoriassa HKScanin Juhani Nummisen ja urjalaisen karjatilan emĂ¤nnĂ¤n Johanna Jahkolan johdolla. Juhani Nummela ajattelutti osallistujia mm. kysymyksillĂ¤ â&#x20AC;?Puhummeko keskenĂ¤mme mieluummin koneista vai elĂ¤imistĂ¤? PidĂ¤nkĂś elĂ¤imistĂ¤? Miksi olen karjankasvattaja?â&#x20AC;? Toisena nĂ¤kĂśkulmana oli maailman katsominen naudan silmin ja naudan ominaisuuksien ymmĂ¤rtĂ¤minen kuten hyvĂ¤ haju- ja kuuloaisti, joiden avulla elĂ¤in viestii ja reagoi. KĂ¤sittelyyn vaikuttaa lisĂ¤ksi myĂśs elĂ¤imen sukupuoli, ikĂ¤, rotu ja aiemmat kĂ¤sittelytilanteet. Onnistuneessa kĂ¤sittelytilantees-

Teoriaosuuden jĂ¤lkeen harjoiteltiin Johanna Jahkolan opastuksella elĂ¤inten kĂ¤sittelyĂ¤ Ranch Herttuaisen upeilla elĂ¤imillĂ¤ tilan hyvissĂ¤ ja toimivissa puitteissa. Osallistujat pĂ¤Ă¤sivĂ¤t siirtĂ¤mĂ¤Ă¤n vasikoita vaakakujan lĂ¤pi sekĂ¤ erottelemaan erivĂ¤riset elĂ¤imet eri karsinoihin. Kaikki sujui todella hienosti ja rauhallisesti.

PĂ¤ivĂ¤n tĂ¤rpit: 1. Naudan saa liikkumaan eteenpĂ¤in pysyttelemĂ¤llĂ¤ sen lapaa taaempana. 2. Jokaisen karjankasvattajan selviytymispakkaukseen kuuluu 10 aitaelementtiĂ¤. 3. â&#x20AC;?Oikeaoppinen elĂ¤inten ajokorttiâ&#x20AC;? kannattaa suorittaa. 4. ElĂ¤inten kĂ¤sittely on ikuisen oppimisen mahdollisuus, jossa emme tule koskaan valmiiksi.

%CCP; GCEb JCNbb FOJ;OEM?HM;

RAKE â&#x20AC;&#x201C; pienryhmĂ¤ssĂ¤ jatkot KuumakĂ¤sittelyĂ¤ kestĂ¤vĂ¤ elĂ¤vĂ¤ hiiva

ElĂ¤inten kĂ¤sittely - teema jatkuu RAKE â&#x20AC;&#x201C; pienryhmĂ¤ssĂ¤, jossa tavoitteena on parantaa elĂ¤inten kĂ¤sittelytilanteita ja miettiĂ¤ toimivia rakenteellisia ratkaisuja

â&#x2014;?

Tuettuja lomia voi hakea vuoden jokaisen viikon aikana

/HKPlQ SlLYl DQQRV YDLQ J SY

Lomatukea myĂśnnetĂ¤Ă¤n taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Hakija itse perustelee lomatuen tarpeen vapaamuotoisesti hakemuksessa. Lomia jĂ¤rjestetĂ¤Ă¤n erikseen lapsiper-

heille, aikuisille ja elĂ¤keikĂ¤isille. YrittĂ¤jĂ¤lomat jĂ¤rjestetĂ¤Ă¤n yhteistyĂśssĂ¤ Suomen YrittĂ¤jien kanssa. Lomat ovat lomamuodoiltaan, ohjelmaltaan ja tavoitteiltaan vastaavat kuin saman teemaiset Yleiset lomat. Lomille voi hakea yrittĂ¤jĂ¤nĂ¤ toimivat puolisoineen ja perheineen. YrittĂ¤jĂ¤lomat ja MTK:n lomat â&#x20AC;&#x201C;sivustojen alta lĂśytyvĂ¤t yrittĂ¤jinĂ¤ ja maaseudul-

la toimivina yrittĂ¤jinĂ¤ toimiville suunnatut lomaviikot lomamuodoittain. LomasisĂ¤llĂśt ovat vastaavat kuin yleisissĂ¤ lomissa. Omavastuuosuus lomalla on 20 EUR/vrk, alle 17-vuotiailta ei veloiteta omavastuuosuutta. Lomalla on tĂ¤ysihoito. Lue lisĂ¤Ă¤: http://www.mtlh.fi/

â&#x2014;?

3;CEONOMN;J; RSWLPDDOLVHOOD WDVROOD

y 9lKHQWll KDSDQS|WVLQ ULVNLl

y 6XRVLL PLNURELHQ XXGLVNDVYXD

LisĂ¤tietoja, ota yhteyttĂ¤ Oy Farmika Ab 08700 Lohja S LQIR#IDUPLND IL

/HVDIIUHQ MDORVWDPD KLLYDNDQWD 1&<& 6F &1&0 ,

$QQRVWHOX WDVDLVHVWL UHKXXQ VHNRLWHWWXQD HVLP UHKXWHKWDDQ NLYHQQlLVHQ YDOPLVWDMDQ WDL UDKWLP\OOlULQ DYXV WXNVHOOD

y 6lLO\WWll S|WVLQ S+ Q

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry jĂ¤rjestĂ¤Ă¤ tuettuja lomia RAY:n tuella lomakohteissa ympĂ¤ri Suomea.

â&#x2014;?

/DDGXNDV SURELRRWWL HGLVWlPllQ HOlLQWHVL WHUYH\WWl

%Sr>SN

y 3|WVLQ WRLPLQWD WHKRVWXX

MD HQHUJLDD V\QW\\ HQHPPlQ OLKDVWHQ MD XWDUHHQ Nl\WW||Q y /LVll PDLGRQ PllUll y 3DUDQWDD NDVYXD MD WHKRVWDD UHKXQ K\YlNVLNl\WW|l y .\V\ HOlYll KLLYDD $FWLVDILD

UHKXQ WRLPLWWDMDOWDVL

Valmistaja

Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja

Lähiruoan tuottaja ja kuluttaja kohtaavat REKOssa

Lähiruokaa suoraan tuottajalta - ilman välikäsiä! Lähiruualle on kysyntää, mutta mistä sitä oikein saa? REKO – lähiruokaringissä lähiseudun tuotteita myydään ja toimitetaan tilausten mukaan. REKO - rinki koostuu lähiseudun tuottajista sekä kiinnostuneesta kuluttajakunnasta. Tuottaja laittaa ilmoituksen tilattavissa olevasta tuotteesta ja ostaja kommentoi tilauksensa viestiketjuun. Kaupankäynti tapahtuu Facebookin REKO – ryhmässä. Kaikki kaupat sovitaan etukäteen ja tuotteiden jakelu tapahtuu kaikkien tuottajien ja kuluttajien välillä keskeisellä paikalla esimerkiksi kerran viikossa. • Tuottajalla on tiedossa varmat kaupat. Ei turhaa seisoskelua torilla, sillä tuotteiden määrä ja hinta on sovittu ennakkoon eikä hävikkiä synny! • Kuluttajalle on tarjolla yksinkertainen tapa tilata sopiva määrä toivomiaan tuotteita ja mahdollisuus noutaa kaikki tuotteet helposti yhdestä paikasta! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: ProAgria Pohjois-Savo / maa –ja kotitalousnaiset marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi tai p. 0400 905 782 REKO- lähiruokatoimintamallin tiedotushanke

Kuluttajat ja tuottajat:

Tervetuloa kuulemaan uudesta tavasta ostaa ja myydä lähiruokaa vaivattomasti ilman välikäsiä! Kiuruvedellä tiistaina 29.11. klo 18.30 Kiuruveden kaupungin talo, Harjukatu 2 Lapinlahdella keskiviikkona 30.11. klo 18.30 Teknologiatalo, Tietokatu 1

Iisalmen REKO-tuottajia myymässä tuotteitaan Kekri lähiruokatorilla Citymarketissa 28.10.2016. Kuvassa Jaana Kortelainen Karhumäen luomutilalta, Katariina Karppinen Lahdentauksen Piika ja Pehtoorista sekä Riitta Mustonen Sonkakosken myllystä. Kuva: Marja Niskanen REKO on tuottajan ja kuluttajaryhmän väliseen kauppaan tarkoitettu malli. Keskeinen lähtökohta on lyhyt ketju tuottajalta kuluttajalle, jossa vuorovaikutuksella on suuri merkitys. REKOn tavoitteena on lähellä tuotettu elintarvike, joten tuotteen ei välttämättä tarvitse olla luomua. Ryhmässä mukana olevilla on erilaisia odotuksia toiminnalle. Ostajilla on keskimääräistä useammin tavoitteena saada eettisesti ja ympäristöystävällisesti tuotettua laadukasta ruokaa ja tuottajalla reilu hinta tuotteesta, jonka tuotantoketju on läpinäkyvä. Kuluttajan motiivina voi olla myös heräteostojen vähentäminen tai paikallisen tuotannon tukeminen. Toiminnan aloittamiseen liittyy monenlaisia haasteita. Ryhmän toiminnan käynnistäminen vaatii pari-kolme aktiivista kuluttajaa ja tuottajaa ylläpitäjiksi, joilla on niin paikallisten tuottajien tuntemusta kuin verkostoja välittää tietoa lähiruuasta kiinnostuneille muille kuluttajille. Ylläpitäjät toimivat talkoo -periaatteella. Reilu lähiruokarenkaan toiminta on oikeudenmukaista ja yhteisiin toimintatapoihin perustuvaa. Ryhmään liitytään itse omasta kiinnostuksesta ja omilla tuotteilla. Jälleenmyynti on kielletty. Ylläpitäjä hyväksyy tuottajat ja kuluttajat sekä ohjeistaa ryhmän toimintaperiaatteisiin ja elintarvikelainsäädännön ohjeistuksiin. REKO voi olla myös mahdol-

lisuus erottua massasta. REKOn avulla voi löytää oikean ostajan omille, erikoisemmillekin tuotteille tai pienemmälle määrälle jotain tuotetta. Reko voi myös avata mahdollisuuden jatkaa tilan tuotantoa ja monipuolistaa sitä. Tuottajat vastaavat riittävistä ja oikeista tuotetiedoista kuluttajalle. Tietoa on hyvä olla saatavilla jo tilausvaiheessa. Kuluttajaa ei saa johtaa tässäkään harhaan. Kuluttajalla pitää olla tiedossa mm. elintarvikkeen nimi, ainesoat, allergioita aiheuttavat aineet ja tuotteet sekä tarvittavat käyttö- ja säilytysohjeet. Ostaja sitoutuu noutamaan ja maksamaan tilaamansa tuotteen.

Mitä eroa REKOlla ja suoramyynnillä? REKO -mallissa tuotteet tilataan ennakkoon suljetussa facebook -ryhmässä, jossa tuottajat ja kuluttajat ovat mukana ja tilatut tuotteet jaetaan ryhmän sopimassa jakelupaikassa vakioaikana kerran viikossa tai kahden viikon välein. Kyseessä on siis ennakkoon tilattujen tuotteiden luovutus. Tuotteet maksetaan tuottajan ilmoittamalla tavalla ennakkoon tai jakopaikassa luovutuksen yhteydessä.

Miksi facebookissa? Facebook on toist aiseksi REKO -lähiruokarenkaiden yhtei-

nen, valtakunnallisesti käyttämä ja ilmainen järjestelmä, jossa ei tule renkaalle ylläpitokuluja ja se on mahdollista kohtuullisen helposti ottaa käyttöön. Tuottaja voi ilmoittaa facebookissa myös muun tilausmahdollisuuden ja liittää tiedostoon linkin omille kotisivuilleen, jossa päivittää tietoja tuotteista ja toiminnasta. Lisätietoja toimivista REKO -lähiruokarenkaista sekä ohjeita tuottajalle kuluttajalle ja ylläpitäjälle www.aitojamakuja.fi sivuilta.

REKO- lähiruokatoimintamallin tiedotus hanke Ylä-Savossa Toiminnan aloittamisen kynnystä pyritään Ylä-Savossa madaltamaan ja tiedonvälitystä lisäämään tiedotushankkeella. Tavoitteena on tiedottaa REKO toiminnasta sekä saada uusia tuottajia ja ostajia mukaan Ylä-Savon alueella. REKO-toimijat ovat mukana eri tapahtumissa, jossa on myytävinä paikallisia tuotteita. Samalla kerrotaan REKO-toiminnasta ja lähiruuasta. Marja Niskanen ruoka- ja yritysasiantuntija p. 0400 905782 ProAgria Pohjois-Savo Maa- ja kotitalousnaiset

Vuoden 2016 Karelia à la carte yritys loon-retken muita kohteita ovat Majatalo Puukarin Pysäkki, Laitalan Lomat ja Majatalo Pihlajapuu / Äksyt Ämmät. Majatalosta majataloon-yritysten lisäksi koko Pohjois-Karjalan ruokamatkailu ja Karelia à la carte saivat paljon huomiota ruokamatkailukisan voiton johdosta. Männikkölän Pirtti on maankuulu karjalanpiirakoistaan. Käsintehtyjä paistovalmiita karjalanpiirakoita saa raakapakasteena ympäri maan hyvin varustetuista ruokakaupoista ja kahviloisMonessa mukana ta. Käsinleivotut karjalanpiirakat Männikkölän Pirtti on rauhalli- tuoreina voi tilata myös kotiovelnen juhla- ja kokouspaikka karja- le esim. karelina.fi-nettikaupan laisine pitopalveluineen Pielisellä kautta. Männikkölän kahvilapalNurmeksessa. Männikkölän Pirt- veluista voi nauttia kesäaikaan ti on avoinna tilauksesta ympäri Bomballa, talviaikaan hiihtoretvuoden. Pirtissä on asiakaspaik- kien taukokahvilassa Männikkökoja 50-70. Karjalaiset piirakat ja lässä ja sesonkeina pop-up -kahPielisen kala eri muodoissa kuu- viloissa Nurmeksessa. - Karelia à la carte-ruokamatluvat pitopöytään. Männikkölässä voi myös majoittua. Yritykses- kailuverkosto tunnetaan hyvin sä järjestetään kursseja ja hiljai- alan toimijoiden ja myös kulutsuuden retriittejä. Majatalosta tajien keskuudessa. Nyt ruoka Männikkölän Pirtti Nurmek- ruokamatkailuverkostoa aktiivi- majataloon -retket ovat osa akti- nähdään tärkeänä osana matkaisesta on valittu Vuoden 2016 Ka- sessa markkinoinnissaan ja kier- viteetteja. Männikkölän Pirtti on luelämystä, mistä kertoo myös relia à la carte yritykseksi. Valinta täessään tapahtumissa ja mes- myös mukana yhtenä kohteena se, että meillä on Valtakunnallitehtiin 70 Karelia à la carte-ver- suilla myös Suomen ulkopuolel- Majatalosta majataloon -retket nen Ruokamatkailustrategia, joskostoon kuuluvan yrityksen jou- la. Yritys on Karelia à la carte- matkailutuoteperheessä. Majata- sa Karelia à la carte on esillä esikosta. Männikkölän Pirtin yrit- arvojen mukaisesti vienyt eteen- losta majataloon retket valittiin merkillisenä toimintatapana ja täjä Ritva Ryttyläinen tekee tii- päin karjalaista ruoka- ja piirak- Suomen parhaaksi ruokamatkai- strategian jalkauttajana, toteaa vistä, hyvää yhteistyöstä muiden kaperinnettä ja aitoa karjalaista lutuotteeksi 2015. Hiihtoretket, puheenjohtaja Johanna Rinnekayritysten kanssa sekä seutu- että iloisuutta. Nyt Männikkölän Pir- yrttiretket ja hiljaisuuden hetket ri Karelia à la carte-verkostosta. maakuntatasolla. Yritys on toi- tin karjalanpiirakoita saa ympä- tarjoavat tilaisuuden nauttia ymminnassaan tehnyt tunnetuksi ri Suomen ja yrityksen vieraanva- päröivästä luonnosta eri vuoainutlaatuista Karelia à la carte raisuudesta nauttii Nurmeksessa denaikoina. Majatalosta majataentistä useampi matkailija. - Olen todella onnellinen, että juuri meidät valittiin Vuoden Karelia à la carte-yritykseksi. Olenhan ollut mukana verkostossa ihan alusta alkaen, 25 vuotta. Karelia à la carte-verkoston arvot ovat juuri niitä, mitä me toteutamme yrityksessämme päivittäin. On niin luonnollista, että kuulumme verkostoon, iloitsee Ritva Ryttyläinen Männikkölän Pirtistä.

Karelia à la carte -verkosto on 25 -vuotias ruokamatkailuverkosto, johon kuuluu 70 pohjoiskarjalaista elintarvikealan yritystä, matkailuyritystä ja ravintolaa. Verkostoa koordinoi ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset ja yrittäjistä koostuva valiokunta. Lisätiedot: ProAgria Pohjois-Karjala Johanna Rinnekari Puheenjohtaja Karelia à la carte–verkosto Yritysasiantuntija Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja p. 040 301 2441 johanna.rinnekari@proagria.fi, www. kareliaalacarte.fi Männikkölän Pirtti Ritva Ryttyläinen Pellikanlahdentie 1 75530 Nurmes p. 0400 889 845 info@mannikkolanpirtti.com

Karjalanpiirakka vai riisipiirakka? - EU:n nimisuojajärjestelmää ei tunneta Suomen 12 kansallista ruokaaarretta on valittu (www.elo-saatio.fi/kansallisruoka). Kansallisaarteiden joukossa on meille pohjoiskarjalaisille niin rakas ja tuttu karjalanpiirakka, joka saa oman nimikkokuukautensa Suomi 100 vuonna. Nämä 12 aarretta ovat finaalissa, josta yksi valikoituu kansanäänestyksen jälkeen kansallisruoaksi. Voittaja julkistetaan 19.1.2017. Karjalanpiirakalla on erinomaiset mahdollisuudet voittoon! Vaan mikä on karjalanpiirakan ja riisipiirakan ero? Liian usein nimitetään paksukuorista teollisesti valmistettua ja lisäaineita sisältävää riisipiirakkaa karjalanpiirakaksi. Suuri teollisuus ei enää karjalanpiirakan nimisuojaa riko, vaan nimittävät tekemiään tuotteita ihan oikein: riisipiirakoiksi ja coctailpiirakoiksi.

- Riisipiirakka muuttuu usein karjalanpiirakaksi, kun kauppojen, kahviloiden ja ravintoloiden paistopisteissä raakapakastettuja riisipiirakoita paistetaan ja laitetaan esille. Paistetut riisipiirakat nimetään hyvin usein hyllynreunamerkinnöin / menukortein pääsääntöisesti karjalanpiirakoiksi. Kyse on tietämättömyydestä, toteaa Johanna Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjalan Maaja kotitalousnaisista. Karjalanpiirakan EU-nimisuojaa ei tunneta. Karjalanpiirakka on suojattu aitona, perinteisenä tuotteena (APT). Tavoitteena on suojata tuotenimiä väärinkäytöltä ja jäljittelyltä, antaa tietoa tuotteen erikoisluonteesta ja edistää monipuolista maataloustuotanto. Nimisuojauksesta on hyötyä tuotteiden brändäämisessä ja markkinoinnissa. Karjalan-

piirakan-nimisuojaa valvoo EU, Elintarvikevirasto Evira sekä hakijaorganisaatio ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset.

Nimisuojattuja tuotteita Suomessa tusina Nimisuojattuja APT tuotteita ovat karjalanpiirakan lisäksi Puruveden muikku, Kainuun Rönttönen, kalakukko, sahti, Kitkan viisas, Lapin Puikula, Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha, Lapin Poron kylmäsavuliha. Euroopassa on kaiken kaikkiaan lähes 3400 nimisuojattua tuotet-

suojatuotteita ovat mm. Champagne, Cognac, Prosciutto di Parma-kinkku, Fetaja Mozzarella –juustot.

ta. Keski-Euroopassa nimisuojajärjestelmä tunnetaan ja nimisuojattuja tuotteita arvostetaan niiden aitouden, alkuperän vuoksi. Ne mielletään laadukkaiksi! Eurooppalaisia tunnettuja nimi-

Lisätiedot: www.mmm.fi/nimisuoja www.aitojamakuja.fi/nimisuoja Johanna Rinnekari toiminnanjohtaja ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Itä-Suomen Vuoden maisemateot valittu Monet yhdistykset, talkooporukat ja yksittäiset henkilöt tekevät paljon merkittävää työtä kotimaisemansa parantamiseksi. Vuoden maisemateko on tunnustus vapaaehtoisesta maisematyöstä. Maa- ja kotitalousnaisten kilpailussa etsittiin maakunnit-

tain pientä tai suurta maisematekoa, joka on muuttanut maisemaa paremmaksi. Nyt toista kertaa järjestetyllä kilpailulla halutaan myös muistuttaa siitä, että maisema ei säily viihtyisänä, avoimena ja kauniina ilman hoitoa. Maa- ja kotitalousnaisten mai-

Mäntyharjun Iso-Pappilan pihamiljöön kunnostus on Etelä-Savon Vuoden maisemateko 2016

Mäntyharjun kirkonkylän kyläyhdistyksen Vuoden maisemateko auttaa Iso-Pappilan ja pihapiirin arvorakennusten säilymistä. Kuva: Matti Sarpavaara.

sema-asiantuntijat Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja PohjoisSavossa ovat valinneet yhdessä maakunnallisten asiantuntijaraatien kanssa maakuntien parhaat Vuoden maisemateot, jotka kilpailevat joulukuussa valtakunnallisesta tunnustuksesta.

Etelä-Savon Vuoden maisemateon valinnan suoritti neljän ehdokkaan joukosta Etelä-Savon kulttuuriympäristöryhmä, johon kuuluu edustajia ELY-keskuksesta, Maakuntaliitosta, Museovirastosta, Maakuntamuseosta ja kunnista sekä Maa- ja kotitalousnaisista. Kisassa oli kaksi hyvin tasavahvaa voittajaehdokasta, mutta lopulta voittajaksi valikoitui Mäntyharjun Iso-Pappilan pihamiljöön kunnostus. Iso-Pappila on Mäntyharjun kirkonkylällä sijaitseva 1800-luvun pappilamiljöö, jossa on nykyisin vireää kulttuuritoimintaa Mäntyharjun museon, kesäteatterin ja kansalaisopiston toimesta. Kun-

pensaikkoa ja otettiin esiin puutarhan vanhoja luonnonkivin tuettuja pengerrakenteita. Talkoot olivat täysin kylätoimikunnan aktiivien omatoimisesti ja omakustanteisesti järjestämiä. Yhteistyötä tehtiin myös Mäntyharjun kunnan kiinteistötoimen kanssa, joka hoiti isompien puiden poiston ja poiskuljetuksen. Puita poistamalla saatiin avattua tieltä näkymä pappilan komeaan päärakennukseen. Projekti jatkuu vielä ainakin kevääseen 2017 asti, jolloin jatketaan pensaikon leikkuuta ja lisäksi tarkoitus on perustaa paikallisen lampurin lampaille laidun Iso-Pappilan viereen.

Pohjois-Karjalassa voitto Nurmekseen

malla, asentanut opaskylttejä polun varrelle sekä raivannut vaaranlaella sijaitsevasta vanhasta pihapiiristä muistoja näkyviin. Maisemaa on otettu esiin yhteisöllisesti talkoilla, vanhaa asutusta arvostaen ja avaten näkötornista Pieliselle uusia maisemia. Luonto- ja historiapolku opastauluineen tuotteistaa maisemaa myös matkailijoiden tarpeisiin. Valinnan teki Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaisten Päivi Jokisen vetämä maisemaraati, jossa oli mukana Tuomo Eronen Pohjois-Karjalan kylät ry:stä, Timo Reko Maaseudun sivistysliitosta, Mika Pirinen PohjoisKarjalan ELY-keskuksesta sekä Helena Tahvanainen Sanomalehti Karjalaisesta.

Pohjois-Karjalassa maaja kotitalousnaisten vetämä maisemaraati valitsi Nurmeksen evankelisen opiston ystävät ry:n Kohtavaaran luonto- ja historiapolun Vuoden maisemateko – maakunnallisen kilpailun voittajaksi. Nurmeksen evankelisen opiston ystävät ry on Leader-hankerahalla ja talkoovoimin tuonut esille Vaara-Karjalalle tyypillistä maisemakuvaa ja maiseman historiaa Nurmeksen Kohtavaaralla. Yhdistys on yhdessä Lipinlahden kyläyhdistyksen tukemana rakentanut näköalatornin, kunnostanut luonto- ja historiapolun, avannut maisemaa raivaa-

Kohtavaaran Toivontornista aukenee näkymät Pieliselle. Kuva: Juhani Heikkinen.

Pohjois-Savossa voitto Kuopion Pelonniemelle

Pelonniemen kyläyhdistyksen talkoilla on rakennettu kyläläisten käyttöön grillikatos, kunnostettu urheilukenttää ja tehty raivauksia. Kuva: Anna Maija Kämäläinen

nalla ei ole ollut resursseja hoitaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen pihapiiriä ja puutarhaa, joka oli päässyt villiintymään. Kesällä 2015 Mäntyharjun kirkonkylän kylätoimikunta päätti, että on aika tarttua toimeen Iso-Pappilan pihan ja puutarhan kunnostamiseksi, vaikka tiedossa oli laaja ja pitkäaikainen urakka talkoovoimin toteutettavaksi. Pappilan piha-alueelle tilattiin hoito- ja kehittämissuunnitelma, jonka mukaan toimenpiteet toteutettiin. Kesän ja syksyn 2016 aikana järjestettiin kuudet talkoot, joilla muun muassa leikattiin ja poistettiin puutarhassa levinnyttä angervo- ja kanukka-

kalla kylätien varressa. Kunnostustöissä on panostettu viihtyisään, oman kylän arkkitehdin Pohjois-Savossa maaja koti- suunnittelemaan grillikatokseen. talousnaisten maisemaraati va- Katoskin rakennettiin talkootyölitsi Kuopion Pelonniemen ky- nä. Viime vuosina on tehty töitä län yhteisen kokoontumispaikan kohteen parantamiseksi; lahokunnostuskohteen Vuoden mai- puuta on kaadettu, kenttää pesemateko 2016 maakunnallisen ruskorjattu, ojia aukaistu ja alue kilpailun voittajaksi. Valinnan on salaojitettu. Vesakon raivasuoritti kolmen ehdotuksen jou- uksilla on lisätty yleistä viihtyikosta Pohjois-Savon Maa- ja ko- syyttä. Kunnostustöitä jatketaan titalousnaisten johtokunta, mai- reuna-alueiden maisemointitöilsemasuunnittelun asiantuntija lä. Talkootyötä on tehty runsaasti ja monipuolisesti jo useamman Sinikka Jokelan johdolla. Pelonniementien kyläyhdistys vuoden ajan. Kylän omaa osaary. on talkoovoimin kunnosta- mista on hyödynnetty. Yhteisölnut kylän yhteisen kokoontumis- lisyys ja talkoohenki ovat olleet paikan ja vanhan urheilukentän. suurena voimavarana. KohteelKohde sijaitsee kaikille kyläläisil- la on ollut tärkeää käyttöä kylän le ja mökkiläisille näkyvällä pai- yhteisissä tilaisuuksissa.

Lisätietoja: sähköposti etunimi.sukunimi @maajakotitalousnaiset.fi Etelä-Savo: Saara Ryhänen p. 040 4868 237 Pohjois-Karjala: Päivi Jokinen p. 040 301 2409 Pohjois-Savo: Sinikka Jokela p. 0400 571 643

Henkilöstöuutisia

Asiantuntijoiden sähköpostit ProAgriassa ovat etunimi.sukunimi@proagria.fi ja Maa- ja kotitalousnaisilla etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Etelä-Savo

Toimipaikkamuutos: Maidontuotannon asiantuntija Liisa Heinosen ja kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Anna-Maria Kokkosen uusi toimipaikka on ProAgria Etelä-Savo, Kirkkokatu 9 Savonlinna

Pohjois-Savo Agrologi AMK Juho-Heikki Kauppinen toimii ruokinnan ja tuotannonohjauksen asiantuntijana Ylä-Savon alueella. Hänet tavoittaa seuraavasta puhelinnumerosta 040 751 2725 ja sähköpostilla juho-heikki.kauppinen@proagria.fi. Juho-Heikin toimipiste on Iisalmessa.

MMK Iina Haikarainen on aloittanut luomukasvintuotannon asiantuntijana 1.11.2016. Toimipaikka on Mikkeli, puh. 043 827 0632.

Agrologiopiskelija Sanna Rönkkö toimii ruokinnan ja tuotannonohjauksen asiantuntijana Ylä-Savon alueella. Hänet tavoittaa puhelimella seuraavasta numerosta 0400 375 583 ja sähköpostilla sanna.ronkko@proagria.fi. Sannan toimipiste on Iisalmessa.

MMM Eeva Puustjärvi on aloittanut maisemaja ympäristöasiantuntijana KYNÄ –hankkeessa. Toimipaikka on Mikkeli, puh. 043 826 7890, eeva.puustjarvi@maajakotitalousnaiset.fi

Agronomiopiskelija Eetu Heikkinen toimii ruokinnan ja tuotannonohjauksen asiantuntijan sijaisena Koillis- ja Ylä-Savon alueella. Hänet tavoittaa puhelimella numerosta 043 825 1219 ja sähköpostilla eetu.heikkinen@proagria.fi. Eetun toimipiste on Nilsiässä.

Pohjois-Karjala Agrologi AMK ja Viikistä valmistuva Henna Hyttinen aloitti marraskuussa kasvintuotannon asiantuntijana ja hankevastaavana Kasvua Pellosta- hankkeessa. Hennan toimipaikkana on Joensuu, ja hänet tavoittaa puhelinnumerosta 040 3012 444

Rakennusinsinööri Perttu Kattainen toimii ProNavettahankkeen hankepäällikkönä. Hanke kestää kevääseen 2018. Hänet tavoittaa puhelimella 043 825 4983 ja sähköpostilla perttu.kattainen@proagria.fi. Pertun toimipiste on Kuopiossa.

Merkonomi Arja Hiltunen aloitti lokakuussa palkkahallinnon tehtävissä Joensuussa. Arjan puhelinnumero 040 301 2460.

Kiuruveden maaja kotitalousnaisilla oli lokakuun ajan Kotivara –näyttely Kiuruveden kirjaston näyttelytilassa. Kotivara on osa omatoimista varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin, esim. sähkökatkon, vesihuollon häiriön, päivittäistavarahuollon häiriön, luonnononnettomuuden tai epidemian ajaksi. Kotivara

koostuu tavanomaisista elintarvikkeista, veden varastoimisesta, henkilökohtaisista lääkkeistä ja muista tärkeistä tuotteista. Kiuruveden maaja kotitalousnaisten näyttelyssä pyrittiin havainnollistamaan, mitä kaikkea poikkeustilanteessa voisi tarvita. Esillä oli mm. 1,5 kiloa viljatuotteita ja 1,3 kiloa maitotuotteita,

www.bam54.se

Kotivara –näyttely mitkä riittävät viikoksi yhdelle aikuiselle. Lisäksi näyttelystä löytyi mm. radio, taskulamppu, pattereita, ensiaputarvikkeet, lääkkeitä, hygieniatarvikkeita sekä pelejä ajanvietteeksi. Heidi Huhtilainen kulttuurisihteeri Kiuruveden kaupunki

satoa Cresco®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.

Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com

European Region of Gastronomy -verkosto Ilona Sares Kuopiosta mukana kansainvälisessä valitsijaraadissa valitsemassa Eu-roopan Gastronomista Aluetta vuodelle 2019

Kansainvälinen jury antamassa lausuntoa Romanian Sibiussa. Juryssä mukana Ilona Sares Kuopiosta, Pieter Wiborg Astrup Tanskasta, Blanca Cros i Moll Espanjasta, Alfred van Mameren Hollannista, Anna Blaua Latviasta ja IGCATin presidentti Diane Dodd Englannista. Kuva: Sebastian Marcovici Kansainvälinen jury kokoontui viime viikolla Romanian Sibiussa arvioimaan Kreikan ja Romanian kirjamuotoisia hakemuksia Euroopan Gastronomiseksi alueeksi. Raatiin oli kutsut-

tu asiantuntijoita viidestä maasta: Espanjasta, Tanskasta, Latviasta, Hollannista ja Suomesta. Kuopiolainen Ilona Sares edusti juryssä Suomea, Sares on toiminut pari vuotta taustaorganisaa-

Metsävarallisuutesi kasvaa Tähtitilillä Stora Enson Tähtitilillä® saat puukaupparahoillesi 2,5 % kiinteän koron jopa viideksi vuodeksi ilman kuluja. Nyt on hyvä kysyntä varsinkin kuusitukkikohteilla. Ota yhteyttä, kerromme lisää! Stora Enso Metsä p. 09 8860 2023 ZZZ VWRUDHQVRPHWVD Ƅ www.facebook.com/StoraEnsoMetsa

tion, IGCATin (International Institution of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism) kansainvälisenä asiantuntijana. Raati arvioi hakemukset IGCATin asettamien tavoitteiden mukaisiksi ja antoi suosituksensa hakemusten kehityskohteista. Titteleiden juhlava myöntöhetki pidetään alkuvuodesta 2017 Kreikassa Akropolian kukkulalla jolloin Kreikan EteläAigeian saaret ja Romanian Sibiun alue julistetaan European Region of Gastronomy -alueiksi vuodelle 2019.

Kuopion alueesta Suomen ensimmäinen Euroopan Gastronominen Alue 2020 Kuopion alueella pohjatyötä Gastronomista aluetta varten on tehty nyt jo parin vuoden ajan ProAgria Pohjois-Savon hallinnoimissa RuokaSavo- ja Premium -hankkeissa ELY-keskuksen maaseuturahaston EU-rahoituksella. SATOA Kuopio Food Festival ja SATOA Goes Wild -festivaalit ovat esimerkkejä toiminnasta, joissa

edistetään paikallisten elintarvikkeitten käyttöä ravintoloitten ruoka-annoksissa kestävän kehityksen mukaisesti. Tavoitteena on hakea ERG -statusta Kuopion alueelle vuodelle 2020. Tätä varten Kuopion kaupunki, Savonia Amk ja ProAgria Pohjois-Savo allekirjoittivat yhteistyösopimuksen keväällä 2016 yhteistyön vakuudeksi. Alueellinen verkostoituminen elintarvike- matkailu- ja luovien alojen yritysten, yhdistysten, kehittäjätahojen ja kolmannen sektorin edustajien kanssa on aloitettu 15.9. pidetyssä työpajapäivässä. Työpajoja ja tiedotustilaisuuksia tullaan järjestämään lisää syksyn aikana. Kirjamuotoinen hakemus valmistuu keväällä 2017 kansainvälisen raadin arvioitavaksi. European Region of Gastronomy -verkoston ja aluepalkinnon tavoitteena on tukea eurooppalaisten alueitten parempaa elämänlaatua nostamalla esiin erilaisia ruokakulttuureita, kouluttamalla kohden parempaa terveyttä ja kestäviä arvoja sekä edistää gastronomisia innovaatioita. Euroopan alueiden tiedonvälitysohjelma myöntää ERG -pal-

kinnon vuosittain. Ohjelmaa koordinoi kansainvälinen gastronomian, kulttuurin, taiteen ja turismin instituutti IGCAT (International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism), jonka päämaja on Espanjassa, Barcelonan lähellä Sant Pol de Marissa ja presidenttinä toimii Dr. Diane Dodd Englannista. Lisätietoa: kv-koordinaattori Ilona Sares p. 043 825 1216

TAPAHTUMAKALENTERI PROAGRIA ETELÄ-SAVO Menesty maidolla ja Lihaa Etelä-Savosta -hankkeet 2.12.2016 Mikkeli RAKE pienryhmä aloitus - lisäoppia eläinten käyttäytymisestä ja käsittelystä sekä toimivat rakenteet navetassa Lisätiedot: Outi Kiesilä, p. 0400 693 090 8.12.2016 Savonlinna Optimoi ruokinta – optimoi tulos – pienryhmä – lisävarmuutta ruokinnan seuraamiseen ja toteuttamiseen Minun Maatilani -opastuspäiviä eri paikkakunnilla Etelä-Savossa vuodenvaihteessa 2016-2017 Mikkeli 13.12./Mtech mukana; Hirvensalmi 28.12; Pertunmaa 29.12; Mäntyharju 30.12; Rantasalmi ja Pieksämäki 3.1; Puumala, Punkaharju ja Kangasniemi 4.1.; Savonlinna 10.1. 12.1.2017 verkkokoulutus Sujuvan eläintenkäsittelyn perusteet Lisätiedot: Liisa Heinonen, p. 043 8249 506 etela-savo.proagria.fi/menestymaidolla facebook-ryhmä: www.facebook.com/groups/menestymaidolla

Lihaa Etelä-Savosta –hanke NurmiTaituri-pienryhmät 2016/2017 Kasvua laitumelta – laidunnuspienryhmä kevät 2017 POMO – johtamispienryhmä kevät 2017 etela-savo.proagria.fi/lihaaetelasavosta facebook-ryhmä: www.facebook.com/groups/lihaaetelasavosta Lisätiedot: Outi Kiesilä, p. 0400 693 090, Mervi Ukkonen, p. 040 7287 263

Työllistävä maaseutu –hanke Osaajat esiin! –kiertue, työn ja tekijän kohtaamispaikka Mäntyharju 9.12.2016; Puumala 25.1.2017; Hirvensalmi 2.2.2017; Pertunmaa 8.2.2017;Haukivuori 14.2.2017; Kerimäki 14.3.2017; Punkaharju 21.3.2017 Johtamistaito –valmennuskokonaisuus 2016/2017 Lisätiedot: Niina Koponen, p. 043 826 7883 ja Päivi Purhonen, p. 040 161 8290 Hyvinvoiva maaseutuyrittäjä -päivät: Mikkeli 31.1.2017, Pieksämäki 21.2.2017, Savonlinna 7.3.2017

Marjamaat-hanke Omenatyöpaja viikolla 49 Pieksämäellä Lisätiedot: Mirja Tiihonen, p. 0400 638 138

Startti –hanke: Sukupolvenvaihdos -teemapäivät luopujille ja jatkajille 24.11. Pieksämäki, 29.11. Savonlinna, 2.12. Mikkeli 12.12.2016 Juva Maaseudun huominen – kutsutilaisuus nuorille maatilayrittäjille 15.12.2016 Juva Sukupolvenvaihdos –teemapäivä maatilasta jo luopuneille ja luopuville Pienryhmävalmennus maatilayrittäjyyttä harkitseville alkaa tammikuussa 2017 Lisätiedot: talouden asiantuntija, Vuokko Ahonen, p. 040 524 9945.

Maaseutu ICT-hanke: Tulot ja menot sulavasti sovussa koko vuoden 17.1.2017 - Mikkeli Tulot ja menot sulavasti sovussa koko vuoden 18.1.2017 - Pieksämäki Tulot ja menot sulavasti sovussa koko vuoden 19.1.2017 - Savonlinna Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Liisa Nyyssönen, p. 040 756 3948 tai http://www.maaseutuict.fi/lomake.html?id=8452

ProAgria Etelä-Savo: Luonnonmukaisen tuotannon peruskurssi 24 – 25.1.2017 ja 31.1. – 2.2.2017 22 – 23.2.2017 kotieläinpäivät Lisätiedot: Juha-Antti Kotimäki, p. 050 301 1752 **************************** Tapahtumat päivittyvät, seuraa hankkeita ja ilmoittaudu: etela-savo.proagria.fi/tapahtumat tai puh. 0400 261 094 ProAgria Etelä-Savo. sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@proagria.fi

TAPAHTUMAKALENTERI Maa- ja kotitalousnaiset Etelä-Savo Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi 30.11. Herkulliset keitot –ruokakurssi, Juva Koikkala 2.12. Syyrialainen PopUp-kahvila klo 15-20 , Juva 3.12. Makeaa jouluksi –kurssi, Rantasalmi 4.12. Hirviruokakurssi, Puumala lisätiedot: Mervi Kukkonen, puh. 040 842 3549 mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Karjala Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/pk 17.12. Koivikon Joulumarkkinat, Kiteen Vastaanottokeskus 21.12. Paikallisten tuotteiden Joulumarkkinat, Sokos Joensuu. 23.-29.1. Maistuva maaseutu-kampanja alkaa Naisvoimaa-viikolla. Äänestä oman paikkakunnan maistuvin toimija / yrittäjä. Toimita tulos piirikeskukseen. 31.1. Maistuva maaseutu-tiedotustilaisuus & Pohjois-Karjalan maistuvimpien yrittäjien julkistaminen, Kukkola Joensuu 23.-26.1. Ruokamatka Grune Woche-messuille Berliiniin Keväällä Portaat yrittäjäksi-koulutuskokonaisuus Keväällä Green Karelia-hankkeen tapahtumia, työpajoja 16.2. Pakkausmerkinnät kerralla kuntoon-tietoisku, Kukkola Joensuu.

Alueesi tapahtumat, koulutukset, infopäivät ja ilmoittautumiset helposti etela-savo.proagria.fi/tapahtumat pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat pohjois-savo.proagria.fi/tapahtumat

Maatalouskalenteri 2017 ilmestynyt Maatalouskalenteri on kalenteri, tietopankki ja muistikirja samoissa kansissa. Se on viljelijän ja yrittäjän merkittävä ammattitietopaketti ja samalla tilan ja yrityksen johtamisen tärkeä apuväline. Se toimii usealla yrittäjällä sähköisen kalenterin rinnalla vuosisuunnittelun ja muistiinpanojen tekopaikkana, jonne ne tallentuvat vuosikohtaisesti. Kalenterin mukana tulevaan Viljelymuistiinpanot-taskukalenteriin voi tehdä kätevästi lohkokohtaiset muistiinpanot. Maatalouskalenteri uudistuu jatkuvasti. Tänä vuonna kalenterin tieto-osuuteen on tullut uutuuksina budjetoinnilla varmuutta maatilan johtamiseen, asiaa yrittä¬jätulosta ja kannattavuuskertoimesta, kierrätys- ravinteiden hyödyntämisestä, maaja metsätilan sukupolvenvaihdoksesta, satovahinkovakuutuksista, maatilayrittäjän sopimuksista sekä metsänomistajan sähköisestä palvelusta ja sen hyödyntämisestä. Maatalouskalenteri saa erityistä kiitosta käyttäjiltään helppokäyttöisyydestä ja selkeydestä, ulkoasusta ja ammattisisällöstä. Lisäksi käyttäjät arvostavat kalenterissa tilaa päivittäisten muistiinpanojen tekemiseen. Ammat-

tisisältö saa kiitosta siitä, että kaikki perustiedot ovat helposti löydettävissä samasta paikasta. Kalenteriin on koottu myös alan kattavat yhteystiedot.

na vuonna ilmestyy ensimmäistä kertaa isännän ja emännän Maatalouskalenteri. Se sisältää monia hyödyllisiä tietoja maatilan arkeen, ja vuosisuunnittelun sivut antavat jo näkymää pidemmälle. Nyt kädessämme on saman kalenterin 70. vuosikerta. Se on kehittynyt palvelemaan maatiloja ja yrittäjiä monipuolisessa ja syvää osaamista vaativassa ammatissa ja tilan johta-

Hyötytietoa helppokäyttöisesti Maatalouskalenterissa on paljon tietoa johtamisesta, kasvintuotannosta, energiasta sekä kotieläin- jametsätaloudesta. – Lannoitustaulukot on päivitetty uuden ohjelmakauden säädösten mukaisiksi ja ne ovat jälleen mukana kalenterissa, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Pöytäkalenterin päivyriosan muistilaput muistuttavat yrittäjälle tärkeistä päivämääristä sekä johtamiseenja tuotantoon liittyvistä toimenpiteistä.

70 vuotta maatilayrittäjän kumppanina Eletään vuotta 1947, sodan jälkeistä aikaa. Alkamassa on jälleenrakentamisen aikakausi ja maaseudun arki täyttyy työstä. Uudistilat käynnistävät toimintaansa, ja elämän alkaa täyttää uudenlainen toivo. Sama-

misessa. Tieto-osuuteen on koottu napakka paketti faktaa, jota jokainen alan ammattilainen tarvitsee työssään. Juhlan kunniaksi tieto-osuus on nelivärinen korostaen tärkeitä osia ja havainnollistaen tietoa. Lisätietoja ProAgria Keskusten Liitto Suvi Anttila markkinointi- ja viestintäjohtaja p. 040 560 8551 suvi.anttila@proagria.fi

Ulkoasu, hinta ja saatavuus Maatalouskalenterin A5-kokoisessa pöytäkalenterissa on 246 sivua ja käytännöllinen kierresidonta. Viljelymuistiinpanot -taskukalenterin laajuus on 80 sivua. Kalenteripaketin hinta on 31,90 EUR. Pöytäkalenteriin on saatavana myös keinonahkaiset irtokannet hintaan 18,90 EUR. Julkaisuja voi ostaa jälleenmyyjiltä ja kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta: myynti@proagria.fi, puh. 020 747 2485 tai www.proagriaverkkokauppa.fi. Kotimaan lähetyksiin ilmainen toimitus kirjeenä tai pakettina. Käytännön Maamiehen kestotilaajat saavat Maatalouskalenterin tilaajaetuna marraskuussa. Maatalouskalenteri 2017:n tieto-osuus on saatavana myös sähkökirjana. Hinta on 29,00 EUR. Lisätietoja ja tilaukset: www.ellibs.fi.

Laidunyhdistyksen nurmipalkinto Tupamäen tilalle Tarvasjoelle Varsinaissuomalainen Perttu Uusitalon ja Iina Näyskän luotsaama Tupamäen maitotila korjaa laadukasta säilörehua yli kymppitonnin hehtaarilta.

Länsi-Suomen nurmiryhmässä, jossa konsteja hyvään nurmituotantoon pohditaan ja jaetaan avoimesti. Saman pienryhmän 15 karjatilan säilörehun keskisato on yli 9000 kg ka/ha. Ryhmässä käydään läpi säilörehuprosessin vaiheita ja kyseenalaistetaan tottumuksia.

Havainnot kehittämisen lähtökohtana

Hyvät nurmisilmät pohjana onnistumiselle Tupamäen tilan tasokas rehuntuotanto perustuu nopeaan nurmikiertoon, tiheyden varmistamiseen jo perustamisvuonna sekä monipuolisten nurmipalkokasvipitoisten nurmiseosten käyttöön. Tila panostaa maan kasvukuntoon, viljelykiertoon ja massiiviseen juuristoon osana ravinteiden ottoa. Tarvittavia korjauksia toimenpiteisiin tehdään kasvustohavaintojen ja analyysitulosten perusteella. Satotaso

on noussut, rikkakasvitilanne parantunut ja myös ruokinnallinen laatu on parantunut muutaman vuoden aikajaksolla. Tähän johti nurmikierron lyhentäminen, suojakasvien vaihtaminen, täydennyskylvön lisääminen ja nurmiseoksen kasvien uudelleen valinta. Tärkeintä onnistuneessa kokonaisuudessa ovat työstään innostuneet yrittäjät, jotka seuraavat toimintatapojen muutosten vaikutuksia tulokseen. Perttu Uusitalo on ollut neljä vuotta aktiivisesti mukana Anu Ellän ja Jarkko Storbergin ohjaamassa ProAgria

Tupamäen tilalla kasvustoja havainnoidaan jatkuvasti ja säilörehun laadun ja määrän tuloksia analysoidaan säännöllisesti. Ongelmakohtiin tartutaan nopeasti ja muutoksen vaikutuksia seurataan. Nurmentuotannon kehittämisen tuloksena tilan säilörehunurmen keskisato on ollut kahtena peräkkäisenä, kasvuolosuhteiltaan erilaisena vuonna, selvästi yli 10 000 kg ka/ha. Parhaan palautteen onnistuneesta rehuntuotannosta saa navetalla. Iina Näyskä havainnoi jatkuvasti, kuinka ape maittaa ja onko sitä varmasti riittävästi tarjolla. Säilörehun laadulla on iso merkitys syöntiin ja sitä kautta maitotuotokseen ja eläinten terveyteen.

Tupamäen kahden robotin tilalla on 127 lypsylehmää ja maidon keskituotos on 9884 kiloa. Nurmialaa on vuodesta riippuen noin 70 hehtaaria ja tilan kokonaispeltoala on 200 hehtaaria. Nuorkarja laiduntaa koko kesän. Valkuaista kasvatetaan pelloilla laadukkaan nurmipalkokasvisäilörehun lisäksi mm. härkäpapusäilörehuna, jota hyödynnetään aperuokinnan komponenttina. Viljelykierrossa on myös kevät- ja syysviljoja sekä sokerijuurikasta. Tupamäen tilalla arvostetaan viljapeltojen välissä kasvavaa nurmea karjatilan ykköskasvina.

Nurmiseos ja tiheys sadontuoton perustana Nurmen perustamisseoksessa on tällä hetkellä timoteita, nurminataa, ruokonataa, koiranheinää, englanninraiheinää, puna- ja valkoapilaa sekä sinimailasta. Nurmiseos mahdollistaa tasapainoisen ruokinnallisen laadun sekä vahvan ravinteiden oton. Nurmet perustetaan lohkosta riippuen suojaviljassa tai kokoviljasäilörehussa ja pyritään hajakylvömäiseen kylvöjälkeen.

Täydennyskylvöä tehdään nurmijyrällä, joka varmistaa myös viimeisen satovuoden sadontuoton. Tänä vuonna on kokeiltu myös viimeisen vuoden nurmien täydentämistä viljoilla. Korjuukalustona on tehokas karhotin- ja ajosilppuriketju, jonka jälkeen laatuun panostetaan siilolla useammalla traktorilla tallaamalla. Käytössä on vakuumimuovit ja painotus tehdään reunapainopusseilla ja autonrenkailla. Säilörehun laadun onnistumista seurataan ottamalla vuosittain kymmeniä näytteitä, joista korjuuaikanäytteet jaetaan myös Artturi-korjuuaikapalvelussa. Rehun D-arvotavoite pidetään korkeana sekä kevät- että jälkisadoissa. Kevätsadon D-arvo oli tänä vuonna tähän mennessä analysoiduissa näytteissä 685– 694 g/kg ka ja toisessa niitossa 688-709 g/kg ka. Lisäksi on tehty alhaisemman D-arvon rehuja nuorkarjalle ja umpilehmille. Raakavalkuaista on ollut tämän kesän analysoiduissa näytteissä 145–182 g/kg ka. Kaikki säilöntätulokset ovat tämänvuotisissa näytteissä hyviä tai kiitettäviä.