ProAgria Itä-Suomi 4/2012

ProAgria

Itä-Suomi Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan ProAgriat Jäsen- ja asiakaslehti

18. vuosikerta 4/2012

Hyvää Joulun odotusta ja rauhaisaa joulun aikaa! kotieläin ja maitotaito s. 5-10

pelto, kasvi ja ympäristö s. 11-15

maa- ja kotitalousnaiset ja proagriat s. 16-20

palvelut s. 21-24

2

Neuvonta kehittää tapaansa toimia

Tilipalvelut keskeinen osa neuvontaa ProAgria Keskusten yhtenä painopistealueena ensi vuodelle on tilipalvelujen laajentaminen. Jo nykyisin tilipalvelujen asiakkaana on runsaasti yrityksiä/yhtiÜitä, joille tehdään kirjanpidon ja tilinpäätÜksen lisäksi mm. palkanlaskentaa, laskutusta ja budjetointia. Erityisesti maatila-asiakkaiden kohdalla tilipalvelutoiminnan haasteena on linkittää kirjanpito paremmin osaksi tilan tuotannon ja talouden kehittämistä. Hyvää kokemusta onkin saatu ns. hallitusmallineuvonnasta, jossa tilan neuvojat (esim. maito-, kasvi- ja talousneuvoja) yhdessä tilan isäntäväen kanssa saman pÜydän ääressä käyvät läpi tilan toimintaan ja talouteen liittyvät tunnusluvut. Tulosten analysoinnin pohjalta tila voi päättää tulevista tavoitteistaan ja kehityskohteistaan sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Hallitusmallitoiminta sitouttaa ja tuo terävyyttä tilan kokonaisuuden hallintaan ja kehittämiseen.

Kulunut kesä ja syksy ovat olleet erityisen sateisia ja mm. monilla kotieläintiloilla voi tästä syystä olla ongelmia liittyen toiminnan ja talouden hallintaan. Omien rehujen määrässä ja laadussa voi olla heikkouksia ja ostorehujen hinta on merkittävästi noussut. On tärkeää, että oikean ja optimaalisen ruokinnan varmistamiseksi rehuerät analysoidaan kattavasti. Ostopanosten hintojen kohotessa huolellinen toiminnan ja talouden suunnittelu on myÜs entistä kannattavampaa.

Haluan toivottaa kaikille Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2013.

Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja ProAgria Etelä-Savo

Itä-Suomi Lehden julkaisija: • ProAgria Pohjois-Karjala Länsikatu 15, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2013: n:o 1 viikolla 7, n:o 2 viikolla 16 n:o 3 viikolla 37, n:o 4 viikolla 48

Toimitus: • Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 • Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.ďŹ Etusivun kuva Anna Liimatainen

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen puh. 045 122 5305.

Sivunvalmistus: Goodside, Joensuu, puh. 040 836 7294 Etusivun kuva: Marko Natri, ProAgria Pohjois-Karjala

ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Jouko Setälän tervehdys ProAgria Pohjois-Karjalan 125 vuotisjuhlassa 17.11.2012

Maaseudun puolesta Jos katsotaan koko neuvontajärjestÜn historiaa, läänin maanviljelysseurojen perustaminen Suomessa ajoittui 1800 –luvun puoliväliin, osin mm. Suomen Talousseuralta (neuvontajärjestÜn siemen 1797) tulleisiin kehotuksiin perustuen, osin johtuen siitä, että tuolloin elettiin eräänlaista innostuksen nousukautta: kansakouluja perustettiin vilkkaasti, silloiset tietoliikenneyhteydet kehittyivät, jne. MyÜs kansainvälinen kehitys ja sen vaikutukset Suomen maataloustuotantoon vaikuttivat asiaan. Voin kasvava vienti korosti jo 1860 – luvulta lähtien tuotannon painottamista maidon tuottamiseen ja kehitys vain kiihtyi 1880 – luvulla, johon aikaan myÜs ProAgria PohjoisKarjalan perustaminen ajoittuu. Tänäkin päivänä maidontuotanto on edelleen yksi keskuksen neuvonnan painopistealueista.

Kuten jo perustamisen aika osoittaa, ProAgria Pohjois-Karjala on aina seurannut aikaansa, ja pyrkinyt kehittymään usein jopa etupainotteisesti toiminnassaan. Lisäksi kiinnostus kehittää ja vaikuttaa koko järjestÜn toimintaa on näkynyt monina kannanottoina Liiton edustajakokouksessa ja hallituksessa. Ensi vuoden alusta ProAgria – keskuksia tulee olemaan Suomessa yksitoista, joista siis ProAgria Pohjois-Karjala on yksi keskus. Koko järjestÜn näkÜkulmasta katsottuna ProAgria Pohjois-Karjala on aina ollut innovatiivinen ja usein ennakkoluulotonkin toimija, ja asioita eri näkÜkulmista tarkasteleva – ehkä tätä puolta kuvaisi hyvin Helena Anhavan toteamus �kiersin metsän toiseen laitaan ja elämä alkoi alusta�.

Tästä asioiden �metsän laidan toiselta puolelta� tarkastelusta ovat osoituksena monet toiminnan esimerkit, joista olemme saaneet oppia koko järjestÜssä, kuten - oman toiminnan ja maatilojen kehittämiseen liittyvät laatujärjestelmät - uuden tyyppinen oman toiminnan ohjaus ja seuranta - uudet toimintamallit maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä mm. elintarvikealalla - luonnonmukaisen tuotannon kehittäminen, - kansainvälistyminen erityisesti palvelujen tar-

jonnassa Venäjälle Haluankin tässä yhteydessä esittää ProAgria Keskusten Liiton puolesta parhaimmat kiitokset keskuksen hallinnolle, johdolle ja erityisesti koko henkilÜstÜlle hyvästä tyÜstä!

Arvoisat juhlavieraat NeuvontajärjestÜ täyttää tänä vuonna 215 – vuotta. JärjestÜn 1797 – vuoden perustamissanoissa (nykyisin puhuttaisiin missiosta) todetaan tehtäväksi mm. �edistää talouselämää ylipäänsä ja maataloutta erityisesti�. Tässä roolissa ProAgria Pohjois-Karjalalla on suuri merkitys, ajatellen koko järjestÜn toimintaa suomalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämisessä, ovathan toiminnan kohteena noin 2500 maatilaa, 85 000 peltohehtaaria, ja alueella toimivat maaseudun pienyritykset. Tässä tyÜssä tulevaisuuteen liittyy myÜs monia uusiakin haasteita – maatilojen ja yritysten kilpailukyvyn ja toiminnan kannattavuuden varmistaminen, ympäristÜn hyvinvointiin liittyvät näkÜkulmat, vihreän talouden mahdollisuudet ja koko elintarvikeketjuun liittyvä kansainvälistyminen. Sisäisessä toiminnassa oman näkÜkulmansa tuo toiminnan kehittäminen erityisesti Itä-Suomen keskusten kanssa tehtävän yhteistyÜn tiivistämisen tuomien mahdollisuuksien osalta. Uskon kuitenkin vahvasti, että ProAgria Pohjois-Karjala ottaa nämäkin kaikki edellä mainitut haasteet luottavaisin mielin vastaan – tähän mennessä tehdyt tyÜn tulokset ja tyÜn jälki puhuvat puolestaan. Martti Kurjensaari on sanonut näin: �jotkut kyntävät elämänpellon pohjiaan myÜten, toiset haravalla sipaisevat�. ProAgria Pohjois-Karjala saavutettujen tyÜn tulosten kautta kuuluu varmasti pellon syviin kyntäjiin, joita ItäSuomi tarvitsee kehittyäkseen.

ProAgria keskusten Liiton ja omasta puolestani esitän lämpimät onnittelut juhlivalle keskukselle ja toivotan hyviä toiminnan vuosia myÜs tulevaisuudessa - maaseudun puolesta!

ProAgria Keskukset ja Keskusten Liitto ovat määritelleet tulevan toimintavuoden tärkeimmäksi kehitysteemaksi otsikon Uudistuva asiantuntijuus ja uusi toimintatapa. Neuvonnan uusi toimintatapa alkaa siitä, että valmistaudumme riittävästi asiakkaan tapaamiseen, tapahtuu se asiakkaan luona tai neuvojan toimistolla tai yhä useammin etäneuvottelu- ym. yhteyksiä käyttäen �sähkÜisesti�. Usein valmistautuminen edellyttää myÜs, että asiakas tekee omat kotiläksynsä, esim. toimittaa suunnitelman ja laskelman edellyttämät lähtÜtiedot neuvojalle. Tavoitteena on, että yhteiseen tapaamiseen käytettävä aika voidaan käyttää asiakkaan kannalta mahdollisimman hyÜdyllisesti ja tuloksekkaasti; ei lähtÜtietojen syÜttämiseen vaan suunnittelu- ja seurantalaskelmien analysointiin ja tarvittavaan päivittämiseen.

Laadukkaan valmistautumisen lisäksi on tärkeää, että neuvontatehtävään liittyvät tuotokset viedään tilan vuosivertailuun verkkopalveluissa ja tapaamisen tuotokset saatetaan muita palveluita tekevien neuvojien tiedoksi. Näin tilan tulokset ja tavoitteet ovat myÜs muiden neuvojien hyÜdynnettävissä. Jos maitotila asettaa tavoitteeksi esim. tuottaa 10 % enemmän maitoa nykyisillä resursseilla, on asia tiedostettava sekä kasvinviljelyn että kotieläintuotannon suunnittelussa ja neuvonnassa.

3

100 vuotta maatalouden kannattavuuskirjanpitoa Maatalouden kannattavuuskirjanpidossa seurataan Suomen maatalouden talouskehitystä kannattavuuskirjanpitotiloilta vuosittain koottavan aineiston perusteella. Keräys aloitettiin 100 vuotta sitten neuvontajärjestöjen toimesta.

Ensimmäisenä tilivuonna 191213 mukana oli 122 maatilaa, joista Pohjois-Savosta eniten, 23 kappaletta.

Tällä hetkellä kirjanpitotiloja on lähes 1 000 kappaletta. ProAgria Keskukset hoitavat kirjanpitoon liittymistä sekä keräävät, tallentavat tiedot ja tilinpäätökset. MTT Taloustutkimus laskee ja julkaisee tulokset sekä vastaa toiminnasta ja tietojärjestelmistä.

Kannattavuuskirjanpitoon osallistuva yrittäjä saa ilmaiseksi laskelmia ja raportteja talouden seurantaan ja kehittämiseen. Tilinpäätösraportti sisältää maatalouden tulos- ja taselaskelmat, tuotto- ja kustannuserittelyt sekä maksuvalmiuslaskelman. Näiden perusteella lasketaan kannattavuus-, vakavaraisuus- ja maksuvalmiustunnusluvut. Vertailuraportti sisältää

edeltävän ja tarkasteluvuoden tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut. Ennusteraportti sisältää tarkasteluvuoden ja ennustevuoden vastaavat tulokset. Molemmissa raporteissa on lisäksi vertailua varten oman tuotantosuunnan samankokoisten kirjanpitotilojen keskiarvotiedot sekä tilajoukon hyvän ja heikon kannattavuusryhmän tulokset.

Kannattavuuskirjanpitotilalla nähdään oman yrityksen laskelmat ja talousennusteet myös Taloustohtori-sivustolta Maaja puutarhatalous -verkkopalvelusta (www.mtt.fi/taloustohtori). Oman tilan tuloksia voi vertailla muiden tilaryhmien keskiarvotuloksiin ja myös tilajoukon hyvät/heikot - ryhmien tuloksiin. Maatalouden kokonaislaskenta -palvelussa voi tarkastella tukialueittain Suomen maatalouden kaikkien yritysten yhteenlaskettuja tuloksia ja Maatalouden rakennekehitys -palvelussa maatalousyritysten lukumäärän kehitystä, vaikka kunnittain. FADN -verkkopalveluista voi tarkastella suomeksi EU-jäsenmaiden maatalouden tuloksia alueittain, tuotan-

Parempaa palvelua

tosuunnittain ja tilakokoluokittain sekä näiden perusteella MTK:n palvelulupausten muMTT:ssä laskettuja kannattavuus- ja vakavaraisuustunnus- kaan järjestö tuottaa palveluita jäsenilleen yhdistyksissä, liilukuja. toissa ja keskusliitossa. Jäsenten MTT tuottaa aineistosta eri- tyytyväisyyteen vaikuttavat hylaisia ennuste-tarkasteluja ja vin tuotetut ja selkeästi markkiraportteja maataloushallinnol- noidut edunvalvonta- ja jäsenle, joka käyttää niitä tukikoh- palvelut ja niiden tulokset.

MTK-Etelä-Savon johtokundennuksissa ja eri EU-neuvotteluissa. Aineistot toimitetaan nan suorittamassa palvelulupalakisääteisesti myös EU:n maa- usten itsearvioinnissa liitto sai tilayritysten kirjanpidon FADN numeroita tyydyttävistä viitosis-tietoverkostoon, jota EU puo- ta kiitettäviin yseihin. Karkeana lestaan hyödyntää EU:n maata- yhteenvetona voi todeta, että louspolitiikan suunnittelussa ja työtä on paljon, toimintakenttä vaikutusten seurannassa. Kan- laaja ja resursseja liian vähän.

Palvelulupaukset on jaettu nattavuuskirjanpitoaineistoa ja tuloksia hyödyntävät Taloustoh- seitsemään osa-alueeseen, jottorin kautta muun muassa tut- ka ovat edunvalvonta, ajankohkimus, neuvonta, opetus, me- tainen tieto, tilaisuudet ja koudia, edunvalvonta. Yrittäjien lutus, neuvonta- ja asiantuntitai tilojen nimiä yms. ei toimi- japalvelut, jäsenedut, yhteisölteta kenellekään ja tulokset esi- linen toiminta ja muut arvioivat tetään muutenkin aina ryhmä- asiat.

Edunvalvonnasta todettiin, keskiarvoina. että jäsenkuntaan päin on vaiKannattavuuskirjanpidon 100-vuotisjuhlajulkaisu on la- kea saada näkyvyyttä, koska dattavissa ilmaiseksi ajankoh- kiinnostus järjestön toimintaan taista -palstalta osoitteessa on heikkoa eikä tehty työ aina (https://portal.mtt.fi/portal/page/ näy jäsenille. Erityisesti nousi esille markkinaedunvalvonnan portal/mtt/mtt/julkaisut). vaikeus ja sitä myötä sen heikot tulokset.

Ajankohtaista tietoa on välitetty mm. yhdistysten kautta, jäsenlehdillä, lehtikirjoituksilla sekä liiton hallinnoiman Tukipilari –hankkeen kautta. Uuden jäsenrekisterin myötä tiedotusta on voitu lisätä myös sähköpostin kautta. Lisäpanostuksia tarvitaan sähköiseen välineisiin sekä markkinatiedon välittämiseen, jota tarvitaan keskusliiton tuottamana.

Tilaisuuksien ja koulutusten osalta toivottiin uudistumista keskusliiton tarjonnalle, johon tarvitaan uusia välineitä ja sisältöjä. Liiton järjestämiin tapahtumiin oltiin kohtuullisen tyytyväisiä, mutta yhteistyön lisäämistä alan muiden toimijoiden kanssa pidettiin tarpeellisena.

MTK ei ole neuvontajärjestö, mutta liiton antamat asiantuntijapalvelut koettiin tärkeänä edunvalvontatehtävänä. Toisaalta tunnustettiin rajalliset resurssit, minkä myötä palvelujen lisääminen ei ilman yhteistyökumppaneita ole mahdollista.

Arvosanaa nosti liiton verkostoituminen eri tahojen kanssa, mitä kautta jäseniä voidaan palvella paremmin.

Jäsenetuja pidettiin sekä tarpeettomina että hyödyllisinä.

Kritiikki perustui siihen, että

Kuvassa vas. yritysneuvoja Pirkko Julkunen ProAgria Pohjois-Savo, MTT-taloustutkimuksen johtaja, laskentatoimen päällikkö Arto Latukka ja yritysneuvoja Vuokko Mähönen ProAgria Pohjois-Karjala.

edunvalvonnalla pitää ensisijaisesti turvata riittävä toimeentulo jäsenille, koska jäseneduilla ei paikata edunvalvonnan epäonnistumisia. Jäsenetuja puolustettiin sillä, että ne eivät ole keneltäkään pois ja niiden avulla pystyy helposti hankkimaan jäsenmaksun takaisin.

Yhteisöllisen toiminnan haasteena pidettiin ihmisten saamista mukaan toimintaan.

Yhteisöllisyyden lisäämisessä tärkeää on toiminnan jalkautuminen jäsenten keskuuteen.

Tässä tehtävässä etulinjassa ovat tuottajayhdistykset ja niiden toiminnan tukeminen.

Muissa arvioitavissa asioissa nousi esille luottamushenkilöiden osallistuminen kokouksiin, koska niissä koettiin olevan hyvä ja keskusteleva ilmapiiri sekä mahdollisuus tuoda rakentavasti esille erilaisia mielipiteitä. Esille tuli myös jäseniltä välittynyt myönteinen palaute liiton toiminnasta.

Kokonaisuutena katsoen liiton toiminta sai kohtuullisen hyvän arvosanan, mutta keskustelu kulminoitui vähäisiin resursseihin. Tätä korostaa myös se, että jäsenkunta muuttuu entistä moninaisemmaksi ja sitä kautta palvelulupausten täyttäminen on vaikeampaa. Tässä tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä liittojen ja keskusliiton välillä sekä tiivistä yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa, jotta lupaukset voidaan lunastaa.

Vesa Kallio toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo

4

talous

Webwakka – tuo sähköisen kirjanpidon ulottuvillesi

WebWakka on netissä toimiva monipuolinen talousohjelmisto, joka mahdollistaa talouden seuraamisen millä tahansa käytössäsi olevalla tietokoneella, jossa on verkkoyhteys. WebWakkaa voi käyttää missä tahansa, mistä löytyy internetyhteys. Näin esimerkiksi kaikki saman yhtymän jäsenet pystyvät kukin seuraamaan tilan taloutta ja jakamaan tehtäviä keskenään.

Myös taloushallinnon ulkoistaminen sujuu joustavasti. ProAgrian neuvojalle tai tilitoimistolle voidaan antaa oikeuksia ohjelman eri osien käyttöön.

Näin voidaan esimerkiksi vaikka sopia, että tilan väki hoitaa pankkiasiat ohjelmalla, mutta varsinaisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen hoitaa alan ammattilainen. Näin menetellen ei tarvitse lähetellä varmuuskopioita edestakaisin eri toimijoiden välillä ja tilan väellä on mahdollisuus seurata taloudenpitoa koko ajan reaaliajassa ulkoistuksesta huolimatta.

Verkossa toimiva ohjelma vapauttaa käyttäjän myös koneen rikkoutumisen aiheuttamista murheista. Tiedot ovat tallella, vaikka oma kone ha-

joaisi. Käyttöä voidaan jatkaa välittömästi kirjautumalla toisella koneelle ohjelmaan.

Haluatko käyttää Windowsin sijasta Applen tietokoneita tai vaikka Linuxia? Sekään ei ole enää ongelma. Verkossa toimivalle ohjelmalle riittää toimiva nettiselain. Käyttöjärjestelmällä ei ole enää merkitystä.

WebWakka on ollut rajatun käyttäjäjoukon testattavana vuoden 2012 kesästä lähtien ja tulee kaikkien saataville vuoden 2013 alussa.

Kun otat käyttöön WebWakan, pysyt mukana kehityksen kärjessä ja saat käyttöösi huolettoman ohjelmiston, jonka käyttäjänä sinun ei tarvitse enää miettiä ylläpitoa ja päivityksiä. Voit keskittyä itse asiaan.

Verkossa toimiva ohjelmisto mahdollistaa myös monien muiden käyttäjän arkea helpottavien sähköisten palveluiden tuomisen samaan talousohjelmiston yhteyteen. Hankkimalla WebWakan saat kaikki uudet mahdollisuudet heti käyttöösi.

Jari Nevavuori ProAgria Maatalouden Laskentakeskus ry

Maatalouskalenteri 2013 on ammattilaisen tietopankki Suunnittele ajankäyttö ja hyödynnä ammattitieto Maatalouskalenterin päivyriosassa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille. Muistiinpanosivun yläosassa oleva muistilappu muistuttaa yrittäjälle tärkeistä päivämääristä sekä uutuutena johtamiseen ja tuotantoon liittyvistä toimenpiteistä. Vuosisuunnitelmasivuilla ovat mukana vuodet 2013 ja 2014. Kalenterissa on yli 90 sivua vankkaa ammattitietoa johtami-

Sukupolvenvaihdoksiin on kiinnostusta Aktiivinen SPV – tila – hanke edistää maatalouden sukupolvenvaihdoksia Pohjois-Savossa. Tänä syksynä alkaneeseen hankkeeseen on ilmoittautunut jo yli 60 maatilaa. Hankkeen tavoitteena on säilyttää vahva perusmaatalous Pohjois-Savossa. Hanke edesauttaa hyvissä ajoin tehtyjen, hyvin suunniteltujen SPV-kauppojen toteutumista ja osaltaan turvaa kannattavan yrittämisen edellytykset jatkaville tiloille. Hanke tukee myös kasvinviljely- ja karjatilojen yhteistyön tiivistämistä, jotta peltoala voitaisiin entistä paremmin hyödyntää aktiivisessa maatalouskäytössä. Tavoitteena on turvata perusraaka-aineiden saanti alueella toimiville jalostuslaitoksille ja vahvistaa näin jalostuslaitosten mahdollisuuksia pysyä jatkossakin PohjoisSavossa.

Hanke on Savonia-ammattikorkeakoulun ja MTK-PohjoisSavon yhdessä toteuttama ja kuuluu Savonian maitotalouden kehittämisohjelma -hankekokonaisuuteen. MTK-PohjoisSavo hoitaa hankkeen tilakäyntien koordinoinnin, koulutukset ja yleisen tiedotuksen, Savonia vastaa hankkeen kehittämisosiosta ja hallinnoinnista. Hanke

sesta, kasvintuotannosta, energiasta sekä kotieläin- ja metsätaloudesta nopeasti silmäiltävässä muodossa. Kattavasta osoitehakemistosta löytyvät alan yritysten ja yhteisöjen yhteystiedot.

Viljelymuistiinpanot -taskukalenteriin voi tehdä kätevästi pellolla lohkokohtaiset muistiinpanot ja merkitä talteen sademäärät ja lämpötilat.

Julkaisuja voi ostaa useimmista ProAgria Keskuksista, kirjakaupoista ja kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta, puh. 020 747 2485 tai myynti@proagria. fi.

Lisätietoja ja tilaukset myös verkkokaupasta: www.proagria. fi/julkaisut.

Maatalouskalenteri 2013:n tieto-osuus on saatavana myös sähkökirjana, joka ei sisällä kalendaarioita, vuosisuunnitelmia eikä viljelymuistiinpanoja.

Myyntihinta on 27 € (sis. alv).

Lisätietoja ja tilaukset: www.ellibs.fi > E-kirjakauppa.

Lisätiedot: Hanne Teräväinen kustannuspäällikkö ProAgria Keskusten Liitto puh. 020 747 2406, hanne. teravainen@proagria.fi.

kestää kevääseen 2014 saakka. Hankkeen päärahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (EMR), muusta rahoituksesta vastaavat Pohjois-Savon kunnat ja hankkeen toimintaan osallistuvat henkilöt.

Tilakohtaista neuvontaa Kohderyhmänä ovat pääasiassa sellaiset sukupolvenvaihdosta suunnittelevat tilat, joilla perusmaatalous jatkuu tilakaupan jälkeen. Alkukartoituskäynnillä selvitetään jatkajan ja luopujan tavoitteita omistajanvaihdoksen suhteen, pohditaan tilan tuotantoa tilakaupan jälkeen, selvitetään sukupolvenvaihdoksen eteneminen ja suunnitellaan jatkotoimenpiteiden aikataulu. Alkukartoituksen jälkeen SPV-neuvoja voi tehdä 1-2 tilakäyntiä. Näillä neuvontakäynneillä tehdään laskelmat tilan kauppahinnan määrittämiseksi ja arvioidaan veroseuraamukset eri kauppahinnoilla sekä laaditaan luonnoskauppakirja ja hakemukset luopumistuesta, rahoituksesta ja verottajalle lahjaveroseuraamuksista.

Eläkeikää lähestyvien tilojen tilanteet ovat hyvin vaihtelevia.

Kaikilla tiloilla jatkajaa ei löydy omasta perhepiiristä. Tällöin harkittavina vaihtoehtoina ovat esimerkiksi tilan peltojen myyminen tai vuokraaminen lähialueen viljelijöille tai koko tilan myyminen täydessä tuotantokunnossa. Tila voi ilmoittautua hankkeeseen, vaikka jatkajaasia ei olisikaan täysin selvillä.

Sirpa Lintunen Projektipäällikkö Aktiivinen SPV-tila –hanke sirpa.lintunen@mtk.fi puh. 044 0843 352

kotieläin

Pienet viljatilat ProAgrian taloustietopankin otannasta poimittu alle 20 ha: n tilojen otos kuvaa pienten tavanomaisten viljanviljelytilojen (mukana ei luomutiloja) keskimääräistä kannattavuutta koko maassa. Yksittäisillä tiloilla tuotanto voi olla kannattavaa, mutta perinteisestä viljanviljelystä saatavat tuotot ovat jääneet muun kustannustason nousuvauhdista niin paljon, ettei useimmilla tiloilla ei tuotantoa pysty kehittämään pidemmän päälle. Vaikka tämän hetkinen viljanhinta on EU:n alueen korkein, se on suhteessa muuhun tulo- ja kulutasoon niin matala, että kannattavuus jää heikoksi.

Vuosina 2008-2010 näillä alle 20 ha:n tiloilla on ollut viljanviljelyssä 8-11 ha. Keskimäärin näiden pienten tilojen liikevaihto on ollut 15 500 €.

Keskimääräisesti tulot muodostuivat vuosina 2008-2010 niin, että 50 % tuloista koostui viljanviljelyn tuista ja todellisesta sadon myynnistä 9 -21 %.

Muusta yritystoiminnasta saatavien tulojen määrän osuus kehittyi ollen 2008 7,2 %, 2009 32 % ja 2010 24 %. Muiden maatalouden tulojen osuus oli 2008 19%, 2009 5 % ja 2010 6% . Näissä oli havaittavissa laskeva trendi.

Keskimäärin tilan tuloista meni muuttuviin kuluihin 5862 % vuodesta riippuen. Kun käyttökatteesta vähennetään poistot ja lainojen korot sekä sijoitetun pääoman korko, niin oman pääoman korkovaatimus jää negatiiviseksi ja yrittäjälle tappiota näinä tarkasteluvuosina 3700-7200 €.

Tuotantoon sidotulle pääomalle tuottoa, kuten myöskään omalle työlle jäävää palkkaa, ei talouslaskelmissa saada.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tilan mahdollisuudet

kehittää ja jatkaa toimintaa taloudellisesti kannattavasti pitkällä tähtäimellä ovat heikot.

Tuotannon jatkuessa koneet, kalusto ja rakennukset vaatisivat investointeja. Vaarana on, että tilan kehittämisessä, maan kasvukunnon ja hyvän viljelykäytännön ylläpitämisessä sorrutaan huonoihin käytäntöihin, koska taloudellinen tilanne pakottaa etsimään halvimmat keinot toteuttaa tuotantoa. Keskimäärin tila pystyy toimimaan ja tuottamaan raaka-ainetta, mutta tuloksesta ei jää korvausta tuotantoon sijoitetulle pääomalle, omalle työlle tai tuotannon kehittämiseen investointien kautta.

Todennäköisempää tämän kokoisella tilalla on, että sijoittamalla saman pääoman muualle, kuin viljanviljelyyn, saa sille paremman tuoton. Tilan jatkamisen kannalta elinkelpoisuusmääritelmän mukaiseen yrittäjätuloon ei tämänkokoisen tilan tulos riitä. Tässä mielessä tilalla voisi harkita peltojen vuokrausta tai myyntiä. Muita mahdollisuuksia ovat esimerkiksi koneurakointi, koneyhteistyö tai osakkuus maatalousosakeyhtiössä tai tilan ulkopuolinen palkkatyö.

Pellosta on tällä hetkellä useimmilla alueilla kysyntää laajentuvien kotieläintilojen tarpeeseen. Pellon myyntihinnan oletetaan nyt saavuttaneen jonkinlaisen huipun sen noustua koko 2000-luvun. Tämän vuoksi on todennäköistä, että peltoviljelyn kannattavuuden jäätyä heikoksi jo useampana vuotena , tulevat myynti- ja vuokraushinnat pysymään ennallaan tai laskemaan jatkossa.

Marjaana Olenius ProAgria Pohjois-Karjala

5

Lypsylehmien ruokinnan ohjaus- palvelut uudistuivat Karjakompassi- ohjelmisto on nyt ollut käytössä reilun vuoden ajan, ja sen avulla on mietitty ruokintaratkaisuja erilaisissa tilanteissa. Merkittävin muutos on, että ennen suunnittelua karjan ruokinnan muutostarpeet selvitetään päivälaskelman ja navetassa tehtävien havaintojen avulla. Ensin siis arvioidaan millaisia muutoksia nykyiseen ruokintaan ja rehunjakoon tarvittaisiin, ja vasta sitten tehdään uusi ruokintasuunnitelma.

Nykytilan selvitys pohjana suunnittelulle Päivälaskelmaan tarvitaan valittuna seurantapäivänä karjalle syötetyt rehut sekä kyseisen päivän maitomäärä ja maidon pitoisuudet. Näiden pohjalta lasketaan, miten hyvin rehut ovat muuttuneet maidoksi; riittävätkö ravintoaineet vai meneekö jotain ravintoaineita hukkaan. Karjakompassilla näet pystytään mallintamaan myös rehujen yhdysvaikutusta, mikä on ainutlaatuista.

Pelkkä laskelma ei kuitenkaan anna täydellistä kuvaa siitä, miten ruokinta onnistuu, vaan lisäksi tarvitaan havainnot navetalta tai laitumelta: - miten nurmirehu maittaa - miten täynnä eri tuotantovaiheissa olevien lehmien pötsit ovat - sonnan koostumus - kuntoluokituksen tulos Näiden tietojen pohjalta voidaan muodostaa käsitys ruokintaan ja rehuvalikoimaan tarvittavista muutoksista, ja uuden ruokintasuunnitelman tekeminen on helppoa ja nopeaa.

Karjakompassilla säilörehun täydentäminen onnistuu tilan tavoitteiden mukaan. Tavoite voi olla esim. mahdollisimman paljon maitoa tai mahdollisimman suuri maitotuotto miinus rehukustannus.

Maitotilaneuvonta on nyt tuotosseurantaa ja ruokinnan ohjausta Maitotilaneuvonnan palveluita uudistetaan valtakunnallisesti, ja palvelut ryhmitellään Tuotosseurannan ja Ruokinnan ohjauksen palveluiksi. ProAgria tarjoaa nyt lypsylehmien ruokinnan ohjausta erilaisiin tarpeisiin ”pakettiratkaisuina”: Ruokinnan ohjaus KASVU -– Toimintaa aktiivisesti kehittävälle yritykselle Ruokinnan ohjaus TUOTTO-– Lisää tuottoa nykyisillä resursseilla Ruokinnan ohjaus TOIMINTA-– Valitun toiminnan ylläpitämiseen

Nettipohjainen laskenta mahdollistaa uuden toimintatavan Uusissa ruokinnan ohjauspalveluissa pystytään reagoimaan nopeasti ruokinnan muutostarpeisiin. Rehuanalyysien tulokset ovat neuvojien käytettävissä heti niiden valmistuttua, ja päivälaskelmaan tarvittavat tiedot voidaan pyytää tilalta sähköpostilla tai puhelimitse. Näin alustava laskenta voidaan tehdä jo ennen tilakäyntiä ja tarkentaa suunnitelmaa navetassa tehtyjen havaintojen pohjalta. Tai jos navettakäynti

on äskettäin tehty, on ruokintasuunnitelman päivittäminen mahdollista toimistolta käsin jopa samana päivänä kun muutostarve havaitaan.

Neuvojille on kertynyt kokemuksia onnistumisista ruokinnansuunnittelussa, kun asioita on lähdetty tekemään uudella tavalla: - maidon pitosuudet ovat nousseet - eläimet ovat terveempiä - maitomäärä on lähtenyt kasvuun - haastavissa tilanteissa on voitu pohtia ratkaisua ruokintaongelmaan yhdessä kollegoiden kanssa, kun laskenta tapahtuu verkossa - umpilehmien ruokintaa on pystytty tarkentamaan - ruokintaa on pystytty säätämään pitkin vuotta, ja pystytty tekemään nopeitakin ratkaisuja - ostorehujen vertailuun on saatu uutta näkökulmaa - väkirehun käyttöä on uskallettu vähentää kun säilörehu on ollut maittavaa - sopivien kivennäisten valintaan on saatu varmuutta - kun laskenta on tehty toimistolla, jää enemmän aikaa navettakäyntiin ja asiakkaiden kanssa keskusteluun Väkirehun hinnat ovat tänä syksynä lähes ennätyksellisen korkealla. Säilörehua on tehty hyvinkin haasteellisissa olosuhteissa. Rehua kuitenkin on yleensä saatu paljon. Rehunäytteiden perusteella pystytään tarkentamaan ruokintaa, täydentämään oikein ja miettimään rehujen käyttöjärjestystä.

Katri Karjalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ruokinnanohjaus-prosessi

Tilaneuvontapalvelu Tukimenetykset pienestäkin erheestä voi nousta tilan tulosta voimakkaasti heikentäväksi asiaksi. Tilaneuvontapalvelu on suunniteltu täydentäviä ehtoja kasvintuotanto- ja kotieläintiloille opastavaksi ja vapaaehtoiseksi palveluksi. Kannattaa varmistaa tällä palvelulla tilalle kuuluva tulo. Osiot 1, 2 ja 4 kannattaa ajoitta kasvukaudelle, jolloin peltokierros on mahdollista tehdä. Osiot 3, 5, 6 ja 7 voidaan tehdä talvikau-

della. Samalla voi hyödyntää täysimääräisesti vuoden aikana palveluun valtion maksama tuki. Vuonna 2012 tuki on 165 euroa / neuvontaosio ( yhteensä 330e / vuosi). Tukea voi saada 2 neuvontaosiota / kalenterivuosi. Viljelijä hakee tuen kunnan maaseutuviranomaiselta kahden kuukauden kuluessa neuvontatapahtumasta.

Tilalla neuvojan kanssa käydyt keskustelut ja esille tulleet asiat ovat luottamuksellisia eikä

niillä ole yhteyttä esim valvontaviranomaisiin. Maa- ja metsätalousministeriön kouluttamat ja hyväksymät neuvojat ovat varmistamassa tällä palvelulla että viljelijälle kuuluvat tuet saadaan täysimääräisesti.

Ota yhteys alueesi ProAgriaan ja kysy lähintä Tilaneuvontapalvelun tekijää tilallesi.

Anu Pesonen ProAgria Pohjois-Karjala

6

kotieläin

Eläinten hyvinvoinnintuessa muistettavaa Eläinten hyvinvoinnintuen sitoumuskausi alkoi 1.5.2012 ja kestää 30.4.2017 saakka. Koko sitoumuskauden ajan tukeen sitoutuneella tilalla tulee olla vähintään 10 eläinyksikköä kyseistä eläinlajia. Tuen perustana on Täydentävät ehdot, joista julkaistuihin kahteen oppaaseen kannattaakin viljelijän tutustua huolella.

Eläinten hyvinvoinnin tuen sitoumuksen muutoksesta kuten lisäehdon muuttamisesta tai sitoumuksen siirtämisestä tulee toimittaa lomake 194 maaseutuviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa muutoksesta. Vaihdettavan lisäehdon tilalle on valittava toinen lisäehto eli lisäehtojen kappalemäärän on säilyttävä ennallaan. Poikkeuksena on tila, joka tekee ensi keväänä luomukotieläinsopimuksen ja nyt eläinten hyvinvoinnintuessa valittuna on ollut kaikki lisäehdot mukaan lukien laidunnuslisäehto. Tällaisessa tapauksessa tila ei pysty enää valitsemaan uutta lisäehtoa laidunnuksen tilalle ja mahdollisessa valvonnassa tukien takaisinperinnältä vältytään.

sä. Kevään tiedosta muuttuneena palo- ja pelastussuunnitelmaa ei tarvinnut toimittaa paloviranomaiselle.

- Sähkön varajärjestelmäksi aggregaatti tulee olla hankittuna 31.12.2012 mennessä. Sen ei tarvitse olla oma, mutta käyttöohjeet ja kytkentä täytyy olla valmiina.

- Viljelijän kannattaa muistaa että, varautumissuunnitelmasta saa parhaimman hyödyn kun sitä pidetään ajan tasalla ja käydään läpi tilalla työskentelevien henkilöiden kanssa.

Varautumissuunnitelma

- Terveydenhuoltokäynnit ja päivitetty terveydenhuoltosuunnitelma on tehtävä jokaisena sitoumusvuonna 1.5.-30.4.

- Tuen maksun ehtona oleva jäljennös terveydenhuoltokäynti ja -suunnitelma asiakirjasta on toimitettava kunnan maa-

- Palo- ja pelastussuunnitelman sisältävä kirjallinen varautumissuunnitelma tuli olla tehtynä 30.4.2012 mennes-

Terveydenhuoltosopimus - Kaikilla vuonna 2012 Eläinten hyvinvoinnintuen sitoumuksen antaneilla tiloilla on tehty terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa jos aiempaa sopimusta ei ole ollut voimassa.

- Sopimus on toimitettu viimeistään 2.7.2012 maaseutuviranomaiselle.

Terveydenhuoltokäynti ja suunnitelma

seutuviranomaiselle eläinlääkärin käynnin jälkeen, ensimmäisenä sitoumusvuonna viimeistään 14.5.2013 mennessä - Jäljennösten toimittaminen koskee kaikkia 1.5.2012 jälkeen tehtyjä eläinlääkärin terveydenhuoltokäyntejä (myös vanhat sitoumukset)

Noudatettavia terveydenhuolto-, ruokintaja hoitovaatimuksia - Tukeen sitoutuneella tilalla ei saa olla salmonellaa eikä BVD tartuntoja, eikä eloeläimiä myyvillä tiloilla pälvisilsaa (tietyillä lihanautatiloilla pälvisilsa poikkeus) - Eläinkauppatilanteissa salmonella näytteen tul e e o l l a a l l e 2 k k va n h a - Nautojen ruokinnassa on noudatettava kirjallista laskelmiin perustuvaa eläinten kasvu- ja tuotantovaihe huomioivaa ruokintasuunnitelmaa. Emo- ja lihakarjatiloilla on omat vaatimuksensa.

- Lääkitykset, sairaudet ja poistot pitää myös olla kirjattuna

Laidunnus –lisäehto Tämän kesän sateiden vuoksi joillakin tiloilla laiduntaminen on jouduttu keskeyttämään, eikä lisäehdon vaatimia laidunnuspäiviä ole kertynyt. Tämä ei ole tuen maksun esteenä jos tila on toimittanut satovahinkoilmoituksen maaseutuviran-

Palveluillamme varmistat että hyvinvointituen ehdot täyttyvät Tuotannon seuranta: ProTuotos -seurantamme tuottaa varmasti riittävät tiedot

Ruokintasuunnitelmat: Karjakompassi ruokinnan ohjaus -palvelusta saat tukiehtojen mukaiset suunnitelmat, mutta myös paljon enemmän - karjan tuotos ja terveys kohenee ja saat rehukustannukset kuriin.

Varautumissuunnitelma: autamme tilakohtaisen

suunnitelman laatimisessa Tilaneuvonta: mm pinta-alavaatimusten täyttyminen, laidunnuspäiväkirja, muut tarvittavat toimet tukiehtojen täyttämiseksi

omaiselle ajallaan. Satovahinkoalan on saanut hävittää vasta kun maaseutuviranomainen on tehnyt satovahinkoarvion.

Laidunnuksen keskeyttäminen on kirjattava myös tuen ehtona olevaan laidunnuskirjanpitoon.

Vasikoiden pito-olosuhteita koskevat lisäehdot Jos tilalla nupoutetaan vasikoita niin sen saa tehdä ainoastaan eläinlääkärin antamaa asianmukaista kivunlievitystä käyttäen. Eläinlääkärin pitää

olla paikalla, mutta myös toinen henkilö voi tehdä varsinaisen sarvenaiheen tuhoamisen.

Lisäehtoihin kuuluvat toimenpiteet pitää olla tehtynä tilalla viimeistään 31.12.2012.

ProAgrioiden tekemistä ruokintasuunnitelmista ja muista tuen ehdot täyttävistä neuvontapalveluista sekä Täydentävien ehtojen tilaneuvonnasta voi tiedustella oman alueen ProAgriasta.

Mari Vauhkonen ja Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Tieto Liikkelle -hanke

kotieläin

7

Lypsykarjarakennusten paloturvallisuus Lypsykarjarakennusten paloturvallisuudesta rakennussuunnittelun näkökulmasta on valmistumassa opinnäytetyö.

Suomalaisessa maataloudessa tapahtuu vuosittain yli 100 tulipaloa, jossa vahingon suuruus on yli 10 000 €. Noin 65 % tulipaloista tapahtuu tuotantorakennuksessa.. Tulipaloista kolmasosa on lähtöisin sähkölaitteesta ja noin 10 % lämpökeskuksesta. Valtakunnallisesti maatalousrakennusten tulipalojen on vaihdellut 150 ja 210 välillä viime vuosikymmenellä.

Pohjois-Karjalassa maatalouden tulipalojen määrä on vaihdellut 3–10 tulipalon välillä, joista eläinsuojien paloja on ollut noin puolet. Viimeisin valitettava tulipalo tapahtui Kiteellä lokakuussa 2012.

Maatalousrakennusten tulipalot 2005–2009. (Kokki & Ketola 2010, 12) Yleisin syttymissyy on tutkimusten mukaan selkeästi sähkölaitteet sekä asennukset. Yli kolmannes maatalousrakennusten suurpalojen aiheuttajista on lähtöisin sähkölaitteista tai asennuksista. Yleensä maatilojen tulipalot saavat alkunsa eläintilojen ulkopuolelta, esimerkiksi rehuvarastosta, josta tuli pääsee usein leviämään nopeasti yhtenäisten ullakkotilojen kautta.

Maatalouden suurvahinkojen määrä on ollut nousujohteinen 90-luvun alusta lähtien. Korvattujen suurvahinkojen määrä on vaihdellut 1990-luvun alkupuolen muutamasta vahingosta aina vuoden 2010 lähes 40 suurvahinkoon. Samalla vahinkojen arvo on vaihdellut muu-

Suurpalojen aiheuttajat. (Eskola ym. 2005, 61)

tamista miljoonista aina noin 20 miljoonaan euroon saakka. 2000-luvulla Suomessa on kuollut tulipaloissa noin 20 000 tuotantoeläintä.

Tutkimuksen tulokset Pohjoiskarjalaisille lypsykarjatiloille suoritettiin opinnäytetyötutkimus lypsykarjarakennusten paloturvallisuudesta kesällä 2012 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelmassa ProAgria Pohjois-Karjalan, Maitoa Markkinoille-hankkeen ja Pohjola Vakuutus Oy:n toimeksiannosta. Opinnäytetyötutkimus suoritettiin kymmenellä pohjoiskarjalaisella tilalla, joissa vierailtiin heinä- ja elokuussa 2012. Tutkimus valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä.

Tutkimukseen osallistuneilla tiloilla tarkasteltiin erilaisia paloturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa esiin nousseet ongelmat olivat samankaltaisia, mihin jo aiemmissa tutkimuksissa on päädytty.

Suurimpia ongelmia ovat sähkölaitteet, sähkösuunnitelmien puute, koneiden säilytys tuotantorakennuksissa, pöly sekä osastoivien rakenteiden kunto.

Laitteet ja koneet kovilla navettaolosuhteissa Navetassa olevat olosuhteet asettavat käytössä oleville laitteille kovat vaatimukset. Pöly ja kosteus lyhentävät sähkölaitteiden ja valaisimien käyttöikää. Niille asetettavat laatuvaatimukset kannattaisi pohtia tarkkaan jo suunnitteluvaiheessa, jolloin niiden toiminta on turvallisista ja kestoikä pitenee. Sähkösuunnittelijan ammattitaito on tässä tarpeen. Lisäksi kannattaa muistaa vaatia lopulliset sähkösuunnitelmat toteutuksen mukaan, kun rakennus valmistuu. Loppukuvat jäävät usein uupumaan.

Koneiden säilytystila tulisi aina olla osastoitu omaksi paloosastokseen, mikäli koneita joudutaan säilyttämään tuotantorakennuksessa (esimerkiksi pienkuormaajat, rehunjakovaunut). Polttoaineita ei saisi säilyttää tuotantorakennuksessa yhtään, ja tankkaaminen pitäisi aina tehdä ulkona. Useinhan esimerkiksi se pienkuormaajan bensiiniastia on navetan sisällä.

Pöly ja lika aiheuttavat työpe-

räisiä sairauksia, mutta huonontavat myös rakennusten paloturvallisuutta. Likaiset ja pölyiset sähkömoottorit syttyvät helposti oikosulusta tai esimerkiksi laakeriviasta. Lisäksi lika ja pöly lisäävät navetan palokuormaa siinä vaiheessa kun vahinko on jo tapahtunut.

Osastoimalla rajoitetaan palon etenemistä Osastoivien rakennusosien ei ole tarkoitus estää tulipaloja, vaan rajoittaa palon etenemistä, mahdollistaa ihmisten sekä eläinten pelastustyöt sekä pienentää omaisuusvahinkoja. Pitkien etäisyyksien takia palolaitoksen viiveet ovat usein pitkiä, joten osastoivien seinien ja ovien pitäisi olla tiiviit ja asianmukaisesti rakennetut. Kesäaikaan osastoivat ovet ovat usein auki ilmanvaihdon parantamiseksi, jolloin osastoivien rakenteiden käytännön merkitys katoaa. Kiskojen ja putkien läpivientien tiivistäminen on usein puutteellista, varsinkin silloin kun navettaan on tehty rakennusajan jälkeen ensimmäiset muutostyöt laitteistoihin. Levyrakenteinenkin osastoiva seinä kestää yllättävän pitkään, mikäli se on tiivistetty oikein ja työ on suoritettu huolella.

Korjataanko vai rakennetaanko uutta Pohdittaessa laajennusta tai uutta navettaa välillä on paloturvallisuuden kannalta uudisrakennus selkeästi parempi.

Vanhat sähköt sopivat usein huonosti yhteen uusien kanssa, ja navetasta tulee laajennuksen jälkeen helposti sokkeloinen. Maatalousrakennuksiin on sovellettu rakentamismääräysten palomääräyksiä vasta vuodesta 1992. Mikäli vanhan laajennukseen kuitenkin päädytään, kannattaa vanhan osan paloturvallisuus varmistaa sekä tarkastaa ja tarvittaessa uusia vanhan osan sähköt.

Uudet Maa- ja metsätalousministeriön ohjeet tuettavan rakentamisen paloteknisistä määräyksistä tulivat voimaan keväällä 2012. Uutena asiana on, että kaikki kotieläinrakennukset, lukuun ottamatta osittain ulkoilmaan avoimia rakennuksia ja siipikarjarakennuksia,

MaitoTaito hankkeen järjestämässä Karjatilan Katastrofipäivässä Kiteellä 20.11. käsiteltiin karjatilojen yleisimpiä palojen syttymissyitä. Lisäksi harjoiteltiin alkusammutusta eri välineillä palomestari Pertti Silvennoisen johtamassa harjoituksessa. on varustettava automaattisella paloilmaisulaitteilla koko rakennuksen osalta. Maatilan palohälytinjärjestelmistä on tehty tutkimus Laurea ammattikorkeakoulussa 2008. Lisäksi uusiin kotieläinrakennuksiin on aina laadittava pelastussuunnitelma.

Pelastussuunnitelma Eläinten hyvinvointituen ehdoissa myös vanhoille rakennuksille velvoitetaan tekemään pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman teko olisi kuitenkin järkevää riippumatta siitä, onko tila sitoutunut hyvinvointitukeen vai ei. Suunnitteluvaiheessa tiloilla joudutaan pohtimaan tulipaloihin varautumista ja toimintaa onnettomuustilanteista. Pelastussuunnitelman teon yhteydessä on hyvä miettiä oman tilan paloturvallisuutta kokonaisuutena.

Tee ennakoivaa kunnossapitoa Karjarakennusten on huolto perinteisesti ollut vikojen ja häiriöiden korjausta, ja korjattavaahan on usein koko ajan.

Ennakoivaa kunnossapitoa kannattaisi kuitenkin pohtia esimerkiksi laatimalla rakennukselle käyttö ja huolto-ohjekirja. Käyttö- ja huolto-ohjeen laatimisesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä rakentamismääräyksissä, ja se pitäisi löytyä kaikilta vuoden 2000 jälkeen rakennetuista tai peruskorjatuista navetoista. Hyvin tehdyllä huoltokirjalla ja

sen noudattamisella rakennusten käyttöturvallisuus, kestoikä ja toiminta olisi parempaa ja varmempaa. Ennakoiva kunnossapito parantaa yrityksen toiminnan laatua, ja vaikuttaa kannattavuuteen. Kukaan ei kuitenkaan toivo, että tuotannon tärkeät laitteet rikkoontuvat juuri kun niitä tarvitsee.

Simo Karjalainen Opinnäytetyön tekijä rakennusmestariopiskelija Majamaa, J. 2010. Maatilan paloturvallisuus suunnittelijan opas. Helsinki. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

Kaustell, K., Kivinen, T. Raussi, S. 2010. Kotieläirakennusten paloturvallisuus. MTT Kotieläintuotannon tutkimus, MTT taloustutkimus. Vihti. Suomen Maataloustieteellinen seura

Lähteet Eskola, E., Havu, S., Jokipii, P., Kaihilahti J., Kokko, P., Leppälä, J., Louhelainen, K., Manninen, E., Mäkelä, H., Pyykkönen, M., Suokannas, A., Suutarinen, J. & Tolonen, K. Maatilan riskienhallinta.

2005. ProAgria Maaseutukeskusten liitto ja MTT. Julkaisusarja Tieto tuottamaan 110 Kokki, E. & Ketola, J. 2010.

Pelastustoimen taskutilasto 2005–2009. Kuopio. Pelastusopiston julkaisu www.pelastusopisto.fi

8

maitotaito

Sähköiset kanavat yhdistää uudella tavalla

MaitoTaidon yhtenä painopisteenä on sähköisten toimintatapojen käyttöönotto yrittäjän arjessa sekä yhdistää yrittäjiä ja asiantuntijoita netin kautta. Tavoitteena on lisätä nopeaa vuorovaikutusta, tehostaa ajankäyttöä, kytkeä huippuosaajia mukaan koulutuksiin verkon ylitse sekä saada tilakäynneillä aikaa tulosten ja suunnitelmien analysointiin ja keskusteluun. Uusi toimintatapa vaatii myös uusien tekniikoiden käyttöönottoa. MaitoTaidossa otetaan käyttöön mm. nettipalavereita, verkko-oppimista, etäseminaareja, palvelujen tekemistä verkon ylitse, verkkopalvelujen käyttöä omien tulosten analysoinnissa ja tietoja kokoavia sähköisiä työpöytiä.

Onnistumisia sähköisten toimintatapojen käyttöönotos-

sa MaitoTaidossa on jo saavutettu: luomuseminaari järjestettiin kolmella pakkakunnalla samanaikaisesti verkon yli jakaen, seleenipäivään oli mahdollista osallistua nettiyhteyden kautta, nettipalavereita on pidetty, pienryhmät ovat hyödyntäneet verkkokoulutusalustaa ja tietoa on siirretty sähköpostien välityksellä.

Näinä päivinä on MaitoTaidon vieraana kansainvälinen huippuluennoitsija, jonka luento välitetään valtakunnallisesti netissä ja jonka esityksen voi katsoa myöhemmin netistä ladaten.

MaitoTaidon tavoitteena on saada sähköiset toimintatavat luontevaksi osaksi yrittäjän arkea ja mahdollistaa mahdollisimman monien yrittäjien osallistuminen koulutuksiin ja tapahtumiin myös sähköisiä kanavia hyödyntäen. Sähköiset toimintatavat ovatkin osa MaitoTaidon tarjoamia koulutuksia, tapaamisia ja pienryhmätoimintaa.

haluavat tulevaisuudessa tietoa entistä enemmän sähköisten välineiden, sähköpostin ja internetin kautta. Seuraavina ovat vuorovaikutukselliset kanavat, tapaamiset ja puhelin. Sähköiset välineet ovat mullistaneet tiedon ja uutisten leviämisen nopeuden ja ovat tulossa keskeiseen rooliin myös yrittäjien ja asiantuntijoiden väliseen vuorovaikutukseen.

Internet tulee myös muuttamaan muotoaan ja käyttötavat muuttuvat. Ennusteiden mukaan jo neljässä vuodessa suurin osa internetin käytöstä siirtyy älypuhelimiin. Puhelin mahdollistaa sähköisten palvelujen käyttämisen tai asiantuntijan osaamisen hyödyntämisen työn ääressä navetassa, pellolla ja työkoneissa.

MaitoTaidossa yksi pilotoi-

tava toimintatapa on nettipalaverit. Nettipalaverissa yrittäjät ja asiantuntijat tapaavat netissä tiiviissä ja havainnollisissa palavereissa. Yrittäjä ja asiantuntija voivat yhdessä suunnitella esimerkiksi ruokintaa tai viljelyä samanaikaisesti samaan pohjaan jakamalla sen Internetissä. Myös etänä seminaareihin osallistuminen mahdollistuu MaitoTaidossa.

Seminaarissa keskusteluun voi osallistua, joko mikrofonin tai erillisen keskustelualueen kautta.

Verkkovalmennuksia ja vertailutietoa

nukset mahdollistavat keskustelujen jatkumisen koulutuspäivien välillä, välitehtävien tekemisen sekä materiaalien tehokkaan käytön sähköisistä mapeista.

Verkkopalveluissa yrityksen tuoreimmat tulokset, tavoitteet ja erityisesti vertailutieto on helposti saatavissa maatilan ja yrityksen johtamiseen.

Verkkopalvelujen käyttö kasvaa jatkuvasti ja vertailutieto omien tulosten sijoittumisesta muiden tuloksien rinnalla antaa arvokasta tietoa parhaimmista käytännöistä. Verkkopalvelujen käyttöä harjoitellaan myös MaitoTaidossa.

Koulutusten uusia muotoja MaitoTaidossa ovat pienryhmä-kokoontumiset sekä koulutuksia tukevat verkkovalmennukset. Verkkovalmen-

Suvi Anttila markkinointi- ja viestintäjohtaja ProAgria Keskusten Liitto

Sähköisyys pienentää etäisyyksiä Tutkimusten mukaan maatalous- ja maaseutuyrittäjät

Seleenin merkitys eläimille korostuu talven sisäruokintakaudella Sateisen viime kesän jälkeen karjatiloilla on esiintynyt tavallista enemmän eläinten sairastelua. Yhtenä merkittävänä syynä oletetaan olevan kivennäisten pienempi määrää rehuissa, mikä johtuu rehujen ravinnehuuhtoutumista.

Seleenihän on hivenaine, jonka merkitys eläimille on varsin suuri.

Suomen maaperässä seleeniä on luontaisesti varsin vähän, minkä vuoksi sitä on vuosien saatossa pyritty lisäämään maahan kemiallisten lannoitteiden mukana. Maatiloilla on yleistynyt apiloiden ym. typensitojakasvien käyttö, mikä on vähentänyt oleellisesti väkilannoitteiden käyttöä - on jopa saattanut lopettaa käytön rehunurmilla kokonaan. Toisekseen kustannuspaineiden takia etsitään eri toimittajilta edullisempia lannoitevalmisteita, joissa ei välttämättä ole ollenkaan lisättyä seleeniä. Tästä syntyy tilanne, ettei eläinten rehuissa olekaan sellaisia määriä seleeniä kuin mitä on oletettu ja mitä eläinten terveys edellyttää. Tämä on tullut monelle yllätyksenä, kun eläimet ovat alkaneet sairastella. Syytä ei ole välttämättä osattu

heti yhdistää seleeniin.

Luomutiloilla teollisia väkilannoitteita ei voi käyttää ollenkaan. Oletuksena luomusäilörehulle onkin hyvin alhainen seleenipitoisuus. Tilanne on tiedostettu luomutiloilla nykyisin entistä paremmin, koska luomuperuskoulutuksessa siitä puhutaan.

Tiloilla olisikin nyt syytä selvittää omien rehujen kivennäispitoisuus entistä tarkemmin vaikka kivennäismäärityksellä. Seleenin puutetta epäillessä rehun tutkiminen ei ole ykkösasia, vaan kannattaa ensin selvittää miten ja millä lannoitteilla peltoja on lannoitettu. Tämän jälkeen ruokintaan tehdään tarpeelliset muutokset ja lisätään seleenin saanti tavoitetasolle. Erityisesti suositellaan käytettäväksi orgaanista seleeniä sisältäviä valmisteita. On muistettava myös, että toisaalta liian suuret seleeniannokset ovat eläimelle vaarallisia. Suunnitelmallisuus siis ennen kaikkea!

Seleenistäkö salainen ase - tilaisuudessa puhui asiaan perusteellisesti perehtynyt eläinlääkäri Sanni Värränkivi.

Värränkiven viestinä on, että tärkeä

Seleenistäkö salainen ase- seminaaripäivä pidettiin MaitoTaito-hankkeen koulutuspäivässä 21.11., joka oli samaan aikaan etäyhteydellä Savonlinnassa, Mikkelissä, Siilinjärvellä, Joensuussa ja Nurmeksessa. Tilaisuus sai runsaan osanoton, Pohjois-Karjalassa oli kuulemassa noin 40 henkilöä ja Etelä- ja Pohjois-Savossa yhteensä saman verran.

vaihe on tiineyden loppuvaihe seleenin kannalta, silloin syntyvä vasikka saa riittävästi seleeniä ja lehmä on myös hyvässä kunnossa poikimisen rasituksille. Seleenin ohella on muistettava huolehtia myös riittävästä E-vitamiinin saannista. Tärkeää on myös tiedostaa, että injektiota käytetään puutoksen akuuttiin hoitoon, ennaltaehkäisy tapahtuu aina suun kautta seleenivalmisteita käyttäen.

Itä-Suomen yliopistolta Eeva Kuusela on pitkään tutkinut seleeniasioita.

Hänen tutkimuksissaan on korostunut mm. orgaanisen seleenin merkitys ja turvallisuus natriumselenaattiin verrattuna. Kuusela korostaa myös eläintuotteiden seleenimäärän vaikutusta ihmisten seleenin saantiin.

Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala MaitoTaito -hanke

maitotaito 9 MaitoTaito -hankkeessa tapahtuu Pohjois-Karjala Koulutuksiin sisältyy teemapäiviä, toimintaa Benchmarking – pienryhmissä, tilakohtaista valmennusta sekä opintomatkoja koti – ja ulkomaille - Pienryhmätoiminta alkaa/jatkuu eri teemoilla TalousTaito – maatilayrityksen talouden ABC yhteistyössä Savonia amk:n kanssa 24.1., 30.1., 5.2, 12.2., Kitee, 31.1., 6.2., 13.2., 19.2., Nurmes Nurmi – ja säilörehupäivät, luennoitsijoina huippuosaajat Anu Ellä ja Jarkko Storberg jatkomahdollisuus pienryhmänä Tammikuu 23.1. Nurmes , 24.1. Joensuu, 25.1. Kitee Robotista hyöty irti ! – pienryhmien aloitus lehmähavainnoilla 28.1 Joensuu, Mikkeli ja Kuopio, 29.1 Nurmes, Savonlinna ja Iisalmi Helmikuu Valkuaiskasviseminaari 20 -21.2, Leppävirta, ulkomaisia asiantuntijoita Ja paljon muuta, seuraa ilmoittelua, soita ja kysy!

Anna Liimatainen MaitoTaito - hankevastaava ProAgria Pohjois-Karjala anna.liimatainen@proagria.fi , p. 040 3012421

Robotista hyöty irti – pienryhmä robottitiloille Pienryhmäkoulutus on tarkoitettu kaikille robottitilallisille, jotka haluavat kehittää toimintaansa ja hyötyä robotistaan entistäkin enemmän.

Aloituspäivät – Lehmähavainnot robotilla ma 28.1 klo 10-15 Kitee, Mikkeli ja Kuopio ti 29.1 klo 10-15 Nurmes, Savonlinna ja Iisalmi Muiden päivien teemat, pitopaikka ja aika määritellään ryhmässä Päivä 2. Paljon maitoa, paljon tulosta Päivä 3. Utareterveyden hallinta karjassani Päivä 4. Ruokinnalla säästöä ja tuotosta Päivä 5. Nuorkarjahavaintoja Ilmoittautuminen ja lisätiedot Etelä-Savo: www.proagria.fi/es tai puh. 0400 261 094 Pohjois-Karjala: www.ajuri.fi tai puh. 040 301 2401 Pohjois-Savo: www.laari.info tai puh. 020 747 3650 Koulutuksen hinta on 200 € + alv / tila ja siihen kuuluu 5 pienryhmäpäivää. Lisäksi ryhmäläisillä on mahdollisuus osallistua erilliselle ryhmille räätälöidylle matkalle Etelä-Pohjanmaalle.

Pohjois-Savo

Tammikuu Oppimisnavetta Paula Moisanen Seuraa ilmoittelua Helmikuu Valkuaiskasvit ja laidun – seminaari, Juha-Antti Kotmäki 20.2-21.2. Leppävirta Opintomatka Kainuuseen, Paula Moisanen, Seuraa ilmoittelua Maaliskuu Avaimia hyvään säilörehuun, Aukusti Pieviläinen 20.03. Iisalmi, 21.03. Kuopio/Siilinjärvi TalousTaito - talouden analysointi, Aukusti Pieviläinen 14.3., 20.3., 10.4., 16.4. Iisalmi

Pienryhmät 2012-2013

Investoimalla tulevaisuuteen – pienryhmä, Eveliina Turpeinen 18.12. Iisalmi Hedelmällisyys hallintaan –pienryhmä, Eveliina Turpeinen 22.01. Siilinjärvi, 23.01. Ylä-Savo Robotista hyöty irti - pienryhmä robottitiloille, Paula Moisanen/Eveliina Turpeinen 28.01. Kuopio, 29.01. Iisalmi Hienot hiehot – pienryhmä, Paula Moisanen 22.02. Varkaus/Leppävirta Syksyllä alkaneet pienryhmät jatkuvat ryhmissä sovittujen aikataulujen mukaan Eveliina Turpeinen MaitoTaito - koulutuspäällikkö ProAgria Pohjois-Savo eveliina.turpeinen@proagria.fi p. 040 523 0932

Opintoraha Kurssipäivästä on MYEL –vakuutettujen mahdollista hakea maatalousyrittäjien opintorahaa. Koulutuksiin sisältyy teempäiviä, toimintaa Benchmarking –pienryhmissä ja tilakohtaista valmennusta sekä opintomatkoja koti- ja ulkomaille. Lisätietoja www.proagria.fi/maitotaito

MaitoTaito kustannukset, ellei toisin ilmoiteta Yksittäiset koulutukset 25 euroa +alv. Tilakohtainen valmennus 50 euroa + alv Pienryhmät, kesto 6-8- päivää 200 euroa + alv. Kotimaan opintomatkat 200 euroa + alv Ulkomaan opintomatkat, erillinen hinnoittelu

Maidontuotannon kehitysseminaarit MaitoTaito – hankkeen kutsumana vieraana seminaareissa Joensuussa, Mikkelissä ja Iislamessa luennoi maidontuotannon kehitysnäkymistä hollantilainen Bram Prins, joka toimii Global Dairy Farmers – järjestön puheenjohtajana. Hän on myös osakkaana Prinsin perheen 300 lypsylehmän maitotilalla, jossa nuorempi polvi on jo osaltaan ottamassa vastuuta. Prins on näiden toimien ohella lisäksi konsultti, joka toimii monissa kehitys – ja koulutustehtävissä Hollannissa ja ympäri maailmaa yrittäjyyden, maidon - ja ruuantuotannon ympärillä.

Seminaarissa luodattiin maidontuotannon tilannetta kaikilla maailman mantereilla, miten väestönkasvu etenee ja ruuan tarve maailmalla kasvaa. Maidon kysynnän kasvu on erityisen suurta mm. Aasiassa. Tuotanto kasvaa oletettua hitaammin.

Euroopan ja Suomenkin maidontuotanto on 2015 uudessa tilanteessa, kun maitokiintiöistä luovutaan ja kilpailu vapautuu.

Maidon ja rehujen hintavaihtelut lisääntyvät ja riskit samalla suurenevat, johon jokaisella tilalla tulisi varautua pohtimalla ja kirkastamalla tulevaisuuden strategia.

Prins esitteli myös oman tilansa, millaisella strategialla tilaa on kehitetty ja miten tulevaisuuden haasteisiin vastataan. Prinsin tilalla on koettu myös suuria vastoinkäymisiä, joista selviäminen on vaatinut suuria ponnistuksia koko perheeltä. Maatilan

ja ihmisten johtaminen sekä riskien hallinta korostuvat tulevaisuudessa entistä enemmän.

Hollantilaisen vieraan lisäksi seminaareissa kuultiin puheenvuoro suomalaisen meijerikentän ajankohtaisista kuulumisista ja tulevista näkymistä.

Euroopan ja maailman maidontuotannon mittakaavan vas-

tapainoksi kaikissa tilaisuuksissa oli myös itäsuomalaisen maidontuottajan puheenvuoro, jossa kerrottiin maitotilan arjesta ja millaisia mietteitä tulevaisuuden haasteet herättävät.

Anna Liimatainen MaitoTaito -hanke ProAgria Pohjois-Karjala

kotieläin

10

Kurkistus MTT Maaningan tutkimusnavettaan Maaningalle kirkonkylän kupeeseen nousi vuonna 2009 moderni verhoseinäpihatto kehittämään tutkimuksen keinoin suomalaista karjataloutta. Uusi verhoseinäpihatto pitää sisällään monipuolista ruokinta-, eläinten hyvinvointi sekä navettaolosuhdetutkimusta.

Navetan ulkopuolelta tarkasteltuna MTT Maaningan navetta voisi olla mikä tahansa suurehko pihattonavetta. Ayshire ja holstein lehmiä navetassa on reilu 100 ja nuorkarja kasvaa tilan ulkopuolella hiehokasvattamossa.

Navetan laitteisto palvelee tutkimustoimintaa Tutkimusnavetassa lehmäosastoja on tavallista navettaa enemmän, kuusi. Tutkimusten takia eläimet tulee saada ryhmiteltyä kokeiden vaatimalla tavalla. Ruokintakokeissa lehmäryhmiä muutetaankin jopa parin viikon välein. Eri karkearehulaatuja varten rehustamossa on neljä karkearehujen täyttöpöytää, joista rehut jaetaan kahdella kiskoruokkijalla.

Säilörehun syönnin mittaamista varten kaksi osastoa on varustettu tutkimuskäyttöön kehitetyillä karkearehukupeilla, joissa on vaaka-anturit. Näiden kuppien avulla saadaan tarkka syöntimäärä- ja aika

lehmäkohtaisesti. Syöntimäärämittaus on maidontuotantokokeissa yksi tärkeimmistä mitattavista tekijöistä rehuanalyysien ohella, koska syöntimäärä selittää hyvin maitotuotosta.

Ruokintakokeissa voidaan syöttää joko seosrehua tai säilörehua, koska käytettävässä on myös väkirehukioskit.

Kioskeihin asennettiin lisäksi lehmien elopainovaa’at, koska elopainon muutos on yksi tärkeimmistä energiatasetta kuvaavista tekijöistä.

Navetan sisällä huomio kiinnittyy pihaton sisällä olevaan

erilliseen parsiosastoon. Kokeet, jotka vaativat lehmien kiinni pitämisen esimerkiksi useasti tehtävän verinäytteiden oton takia, onnistuvat parsissa. Parsilehmien maito johdetaan erilliseen maitohuoneeseen, jossa on kaksi koemittakaavan tankkia. Näin maidot voidaan saada erilleen mahdollista jatkokäsittelyä varten.

Maaningan tutkimusnavettaan valittiin lypsyjärjestelmäksi 2 * 8 paikkainen kalanruotoasema. Lypsyrobotti kulki navetan suunnitteluvaiheessa mukana, mutta loppujen lopuksi pää-

dyttiin lypsyasemaan. Tämä oli tietoinen valinta, koska robottilypsy itsessään on yksi koekäsittely. Se, käykö lehmä kaksi vai kolme kertaa lypsyllä vaikuttaa maitotuotokseen. Jos halutaan tutkia pelkästään rehun vaikutusta tuotokseen, muut maitotuotokseen vaikuttavat tekijät tulisi saada minimoitua.

Monenkirjavia tutkimuksia Tavallisesta navetasta poiketen tutkimusnavetan lehmien poikimiset halutaan ajoit-

taa mahdollisimman lyhyelle aikavälille. Näin varmistetaan, että kokeeseen tulleiden lehmien tuotosvaihe on mahdollisimman samanlainen. Tarkan kiimanseurannan apuvälineenä käytetään myös kiimanseurantalaitteita. Erityyppiset kiimanseurantalaitteet ja maidon progesteronimittarit ovat esimerkkinä NYT eli Nykyaikaisessa navettateknologia -hankkeessa testattavista laitteista. NYT-hankkeessa testataan markkinoilla olevia ja tulevia laitteita, niiden toimivuutta ja luotettavuutta sekä jalkautetaan tietoa niistä tuottajille.

MTT Maaningan ruokintatutkimus keskittyy lähitulevaisuudessa kestävään maidontuotantoon SOLID EU-hankkeessa. Maaningalla toteutetaan ns. low input eli pienen panoskäytön ruokintakoe. Koe on harvinainen Suomen mittakaavassa, sillä se kestää koko tuotantokauden ja pienimillään väkirehumäärä on ollut 15 %:a dieetin kuiva-aineesta. Suunnitteluvaiheessa oleva KESTO eli Kestävä karjatalous-hanke jatkaa samaa kestävyys teemaa, mutta lypsylehmien lisäksi hanke pureutuu myös vasikoiden alkukasvatukseen.

Kuva ja teksti Elina Juutinen/MTT Maaninka

Parrenpielipäiviä Hallittu Kasvu ja MaitoTaito –hanke järjestivät Etelä-Savossa viljelijöille suunnattuja parrenpielipäiviä navetoihin, joihin oli pienillä ja edullisilla ratkaisuilla saatu eläinten hyvinvointia parannettua. Monissa navetoissa olisi tarvetta pieniin parannuksiin mm. työtehtävien keventämisen, ilmanvaihdon, parsien mukavuuden sekä nuorkarjan ja vasikoiden tilojen suhteen. Kotieläinten hyvinvointituki tai Melan elinkeinoavustus mahdollistavat myös rahoitusta olosuhteiden parantamiseen ELY: stä haettavan investointituen ohella.

Parrenpielipäivissä pääsi tutustumaan erilaisiin ratkaisuihin. Teemoina päivissä oli ulkotarha Kangasniemellä, työ- ja eläinten olosuhteiden parantaminen ja pihaton umpilehmien osasto Pertunmaalla, toimivat nuoren karjan tilat ja mukavat parret Kerimäki-Enonkoski

Korhosilla Juvalla oli rakennettu edullisesti mukavat tilat hie- Valkosen kylmäpihatossa Rantasalmella köllöttelee tyytyväisiä lehmiä hiekkapedillä ahkeroiden maitoa liki 11. 000 kg/lehmä hoille toisen rakennuksen kylkeen rinnepaikalle. vuodessa sekä päästen 3,3, keskipoikimakertaan.

–alueella, toimiva ilmanvaihto, parret ja umpilehmien/ hiehojen osasto vanhassa navetassa Pieksämäellä sekä kylmät kasvatustilat eli hiehokasvattamo Juvalla ja kylmäpihatto lehmil-

le Rantasalmella. Päivissä mukana olleet olivat tyytyväisiä saamaansa antiin. Oli hienoa havaita, kuinka pienellä kekseliäisyydellä ja paneutumisella niin työ- kuin eläintenkin olo-

suhteiden kehittämiseen, saadaan toimivia ratkaisuja aikaan myös vanhemmissa navetoissa.

Hyvinvoivat työntekijät ja eläimet tuovat parhaimman tuotoksen.

Outi Kiesilä Nautatilaneuvoja ProAgria Etelä-Savo

pelto ja kasvi

11

Haastava kasvukausi takana Hyvän siemenen saatavuus vaakalaudalla loppukesänä kunnollista poutakautta, joten puinnit tehtiin väkisin ja kuivurit polttivat Üljyä tuplaten normaaliin verrattuna – viljan kohonnut hinta taitaa olla laiha lohtu, kun tuotto on jo �ulosmitattu� Üljylaskuun.

Vastaavia ongelmia oli myÜs säilÜrehun tuotannossa. Rehun esikuivaus jäi usein haaveeksi, kun sadekuurot pääsivät yllättämään – märän rehun säilÜnnässä ja talvisessa käytÜssä on omat ongelmat, jotka konkretisoituvat alkavan talven aikana. MyÜs korjuukaluston kestävyys oli koetuksella ja nurmet sekä maan rakenne kärsivät kun korjuutyÜtä tehtiin märissä olosuhteissa. Varsin haastavaa oli tuottaa kuivaa heinää kuluneena kesänä, ilman heinäkuivuria se ei onnistunut. Niin, olihan siellä yksi kolmen päivän pouta, jota osa tuottajista sai hyÜdynnettyä.

Mitä opittavaa ja huomioitavaa kasvukaudesta?

Viljojen kasvinsuojelussa oli ongelmia. Tekemättä jääneet kasvinsuojelut eivät olleet ainoita ongelmia. KäytännÜn ongelmia tuli myÜs siitä, että kasvinsuojeluaineita käytettiin väärään aikaan ja liian monen valmisteen seoksina – kasvustot olivat märkyydestä niin stressaantuneita, että kasvinsuojeluaineiden käytÜstä tuli melko pahojakin sadonmenetyksiä. Kasvilajien ja –lajikkeiden valintaa voisi myÜs miettiä tällaisen kesän jälkeen. Sadon tuottokyvyn varmuudella on oma merkityksensä – kaikki vuodet eivät ole näin ongelmallisia, mutta sopiihan sitä 10-vuoden jaksolle ainakin yksi hankala vuosi.

Mitä sitten kehitetään nurmentuotannossa? Onko korjuumenetelmissä kehitettävää – koneiden painuminen aiheutti myÜs rehuun epäpuhtauksia, jotka heikentävät rehun laatua. Osa nurmista meni piloille ja keväällä joudutaan miettimään ennenaikaista uusimista, pikanurmia ym. Onko mahdollista vähentää ajokertoja pelloilla, entä parantaa tieverkostoa tai rakentaa uusia liittymiä? Korjuun viivästyminen heikentää yleensä rehun laatua, siihen voisi lÜytyä helpotusta nurmiseoksen lajija lajikevalintaa kehittämällä.

Olosuhteiden ongelmat ovat joskus ylivoimaisia, niille ei vaan voi mitään. Mutta viljelyn edellytyksiä voidaan paljon myÜs varmentaa. Taas ollaan sen tosiasian edessä, että joiltakin pelloilta saatiin hyvä sato ja samoissa olosuhteissa toisilla pelloilla sato epäonnistui pahoin. Ero saattaa johtua vain perusasioista – salaojitus, maan rakenne, maan kasvukunto – asia korostuu, kun kasvukauden olosuhteet ovat poikkeuksellisia. Ojitusten parantaminen ja peltojen kalkitus voisi olla ensimmäinen keino kasvattaa satotasoja. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, on muiden kehittämistoimien vuoro.

Kehittämismahdollisuudet ovat kuitenkin tilakohtaisia ja niiden havaitsemiseksi voisi olla paikallaan pyytää kasvintuotantoneuvoja kaveriksi peltokierrokselle. Karjatilallakin eläinten kanssa tehtävä tyÜ on tärkeätä, mutta taloudelliseen tulokseen vaikuttaa ratkaisevasti se, paljonko ja minkälaista satoa pelloilta tuotetaan.

Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

)* !) +

Vuoden 2012 kesä jää mieleemme yhtenä hankalimmista kasvukausista kasvintuotannossa. Sateet haittasivat koko kasvukauden ajan, märkyys teki ongelmia viljelyksille, viivästytti tÜitä ja vaikka lämpÜsummassa päästiin keskimääräiseen, niin kasvustojen valmistumisessa oli suuria ongelmia.

Hankaluudet alkoivat oikeastaan jo syksyllä 2011, kun sateet haittasivat syysmuokkauksia, pellot olivat vettyneitä ja vedenpinnat jäivät vesistÜissä korkealle. Talvi oli sitten vähäroutainen, märät maat eivät routineet kunnolla ja keväällä oli ongelmia maiden kuivumisessa kylvÜkuntoon. Sadepäivät ja -määrä vaihteli alueittain, mutta yleisesti oli ongelmia maiden kuivumisessa ja kylvÜt ajoittuivat pidemmälle jaksolle.

Alkuvuoden sademäärä ei merkittävästi poikennut normaalista, mutta kesäkuussa se sitten alkoi. Kesä- ja heinäkuun sademäärät olivat yleisesti yli kaksinkertaiset normaaliin verrattuna ja monilla alueilla tuli vettä 300 mm kahden kuukauden aikana. Märkyys näkyi jo hyvinkin alkuun lähteneillä pelloilla kasvustojen kellastumisena. Ongelmia oli myÜs kasvinsuojelutÜissä – kasvustot olivat märkiä ja pellot eivät kantaneet koneita. Monella jäi ruiskutuksia tekemättä ja se näkyi kasvustoissa – ja näkyy osin jatkossa, mm. hukkakaurantorjuntaa jäi tekemättä ja se ongelma kiusaa monta vuotta eteenpäin.

Viljakasvustojen valmistuminen oli hidasta. Vaikka lämpÜsummaa kertyi lopulta keskimääräisen verran, niin päivittäinen kertymä syksypuolella oli niin hidasta, että kasvupäiviä kertyi selvästi totuttua enemmän. Juhannuksen jälkeen ei ollut koko

&$ & ( !, *$ %) &$ & ' )$" %)

&$ & $ $ ' & ! %) &$ & $ $ ' *$ %)

&

# # %$ !

#

$ ' (

() !$ '

!%$'( ! (' " ,( )"%% # ' ,,# ' ($( '$# #$'($$# (, (,,*, * ! !+'))## ( !" * &" '( ( # '*) ) # ' ( & ( ')(

' , ! ' ( # * ! !+# ()!$ ' ( # !+'$ # # ' )& * *)$(( * &( #

&( !)( ($ "" *)!! ' ( ,+((--' % & ( ,+(,##-( ## (( *)) # % & #( " ' ' ', ' ' ( * &")) #

((, () $( (,+((+*,(

*, +

Hyvä kevätvehnä kasvusto siemenviljatilalla kesällä 2012 Sateisen kesän jälkeen kevätviljoilla on tavallista enemmän itävyysongelmia. Erityisesti tilan oman siemenen itävyyden selvittäminen on nyt ajankohtaista. Viime kevään ongelmat sertifioidun siemenen saannissa saattavat toteutua myÜs tulevana keväänä. Siementen hankintaa ei kannata jättää kevääseen.

Kevätviljoilla itävyysongelmia Eviran siementarkastuslaitoksen tiedotteen mukaan sinne saapuneiden kevätviljanäytteiden itävyystuloksissa on ollut suuria vaihteluja. Joukossa on ollut runsaasti huonosti itäviä näytteitä. Tieto on hälyttävä. ViljelijÜiden on syytä tutkia tai tutkituttaa oman siemenen viljan laatu mahdollisimman pian.

Luotettavimman tiedon siemenen itävyydestä saa toimittamalla näytteet Eviran siementarkastuslaitokselle.

Kotoisin konstein voi myÜs itävyyden selvittää. Kotiloissa siemenen itämislepo saattaa aiheuttaa virhettä tulokseen. Itämislepoa voi murtaa pitämällä idätettäviä siemeniä kylmässä/ pakkasessa kaksi viikkoa. Idättäminen mm. talouspaperissa toimii hyvin. Pelkkä itäminen ei kuitenkaan riitä, vaan idätystä on jatkettava orastumiseen sakka. Itävyyttä laskettaessa lasketaan vain hyvin itäneet ja terveet oraat.

Siemen tyypilliset vioitukset Itävyysongelmat johtuvat pää-

asiassa kasvukauden olosuhteista. Tänä syksynä viljojen puintikosteudet olivat usealla tilalla liian korkeita ja silloin kostea vilja vioittuu helposti mekaanisesti. Vioittuneet jyvät ovat arkoja itävyyttä alentaville homesienille. Joillakin tiloilla esiintyi myÜs tähkäidäntää myÜhään puidussa sadossa. Toinen vaaran paikka on kuivaaja, jossa voidaan liian korkealla kuumuudella pilata itävyyttä.

LämmÜn nostolla, kun pyritään nopeuttamaan kuivaamista.

Siemenkauppa käy jo täysillä Edellisiin vuosiin verrattuna tulevan satovuoden siemenkauppa on lähtenyt käyntiin huomattavasti aikaisemmin. Erityisesti aikaisten lajikkeiden kysyntä on lisääntynyt. Uusimmista suosituista lajikkeista on jo saantivaikeuksia. Mitä myÜhäisempään jättää siementen hankinnan, sitä suurempi vaara on jäädä ilman haluttua siementä.

Siementen ja lannoitteiden hankinta ja käyttÜ tulee perustua huolelliseen suunnitteluun. Ota yhteys ProAgrian neuvojaan viljelysuunnitelman laatimiseksi. Ajoissa laadittu viljelysuunnitelma mahdollistaa oikea-aikaiset ratkaisut viljelypanosten hankinnassa.

Hannu Hämäläinen Kasvitoimialavastaava ProAgria Etelä-Savo

12

pelto ja kasvi

Luomu syysrypsi yllätti positiivisesti Kesän 2012 aikana seurattiin 5 tilan luomutilan syysrypsien talvehtimista, kehitystä ja satomääriä Pellot tuottamaan -hankkeessa. Kesä oli kasvuoloiltaan haastava, mutta luomusyysrypsi onnistui keskimäärin hyvin.

Tiloilta valittiin sattumanvaraisesti seurantalohkot. Seurannassa oleva ala oli 58 ha.

Syysrypsin suurin haaste liittyy talvehtimisen onnistumiseen.

Seuranta-alalla keskimääräinen talvituhoprosentti jäi 23 %. Paras talvituhoprosentti oli 0 % ja heikoin 77 %. Keskimääräinen satotaso kylvetyllä alalla oli 1190 kg/ha ja puidulla alalla 1555 kg/ha. Osa tuhoutuneista aloista kylvettiin kevätviljoille.

Seurannan johtopäätöksiä Havaintokoe osoitti syysrypsin menestyvän monentyyppisillä maalajeilla, eikä kasvi näytä olevan kovin arka alhaiselle pH:lle. Eräällä seurantalohkolla oli maalajina multamaa ja lohkon pH oli 5,2 (välttävä luokka). Huolimatta välttävästä pH:

sta lohkon mitattu satotaso oli 1700 kg/ha. Talvehtimisen onnistuminen näyttääkin olevan pitkälti kiinni pellon vesitaloudesta, pinnanmuotoilusta ja ojituksen toimivuudesta.

Kylvöaika (aikainen/myöhäinen) ei näyttänyt vaikuttavan vuoden 2012 satotasoihin. Aikaisimmat oli kylvetty 27.7.2011 ja myöhäisimmät 11.8.2011. Kuitenkin riittävän aikainen kylvö (heinäkuun loppu) mahdollistaa juuren riittävän kehittymisen. Myöhemmin kylvetyissä riski talvehtimisen epäonnistumiseen kasvaa.

Syysrypsi on arka orastumisvaiheessa kuivuudelle ja yksi seurantalohko kärsikin kylvöajankohdan kuivuudesta, joten kylvön yhteydessä kannattaa seurailla sateita.

Kevään taimitiheyden perusteella pystyy melko luotettavasti ennakoimaan satotasoa.

Hyvän satotason lohkoissa oli toukokuun alussa 35 - 40 tainta/neliö tai sen yli. Esikasvi ja maan viljavuus vaikuttaa lannoitustarpeeseen. Osaa seuranta-lohkoista ei lannoitettu ollenkaan.

Kokonaisuutena syysrypsi näytti seurannan mukaan erittäin mielenkiintoiselta kasvilta. Alhainen siemenkustannus, hyvä hinta, pohjoinen ha -tuki tekevät kasvista kokeilemisen arvoisen. Puimaan päästään jo heinä-elokuun vaihteessa, jolloin kuivauskulut ovat lähes olemattomat. On myös hyvä huomata, että talvehtimisen epäonnistuessakin syysrypsi on tehokkaasti pidättänyt ravinteita syksyllä ja tukahduttanut rikkakasveja kylvösyksynä. Lisäksi rypsin tuholaiset eivät ole vielä kerinneet mukautua syysrypsin kiihkeään kasvurytmiin, jolloin tuholaistorjuntoja ei yleensä tarvita. Kannattaisikohan kasvia kokeilla myös tavanomaisilla tiloilla??

Seurantakokeen tulokset on laajemmin saatavissa Seoskasvustoa www.proagriapohjois-karjala.fi -> hankkeet -> Pellot tuottamaan -> ajankohtaista.

Suuri kiitos kaikille kokeeseen osallistuneille viljelijöille!

Hyvin talvehtinut syysrypsi, kuva 2.5.2012 Sanna-Mari Hartikainen.

Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Pellot tuottamaan -hanke

Seurantakokeen tuloksia

Yli 1,5 m pituista syysrypsiä 20.6.2012, kuvassa Eila Kinnunen, lohkon satotaso 1700 kg/ha, kuva Sanna-Mari Hartikainen

Lisää luomua –kiertue Itä-Suomessa Valtakunnallinen Lisää Luomua –kiertue käväisi Kuopiossa 13.11., missä kiertueeseen liittyvä seminaari houkutteli mukavasti luomutuotannosta kiinnostunutta väkeä Savonia Best Westerniin (SAKKY). Sitä ennen tapahtuma oli jo Etelä-Savossa ja Joensuu oli vuorossa 29.11.

Kiertue on luomualan yhteistyöjärjestön, ProLuomu ry:n yhdessä alueellisten eri tahojen kanssa organisoima sarja tiedotus- ja verkostoitumistapahtumia, joiden avulla pyritään innostamaan uusia toimijoita luomutuotantoon ja luomuelintarvikkeiden jalostukseen. Yksi tärkeimmistä kiertueen tavoitteista on saada paitsi toimialalle näkyvyyttä, myös lisätä alan yhteistyötä ja tarjota yrityksille uusia verkostoitumismahdollisuuksia. ProAgria on ollut mukana kaikissa tapahtumissa esittelemässä luomuviljelyn mahdollisuuksia ja etsimässä ratkaisuja luomun lisäämisen esteinä oleviin haasteisiin.

Kuluttajien lisääntyvä kiin-

nostus luomutuotteita kohtaan ja sen mukana luomutuotteista saatava parempi hinta on herättänyt monen viljelijän ajattelemaan vakavasti luomutuotantoa omalla tilallaan. Erityisesti Itä-Suomen viljelijät ovat viimeisimpien tutkimusten mukaan kiinnostuneimpia siirtämään tuotantoaan luomuun, mikä nähdään tällä hetkellä kannattavuudeltaan varsin kilpailukykyisenä vaihtoehtona.

Tuotantosuunnista emolehmäja lammastilat ovat vahvimmin suunnittelemassa tuotantotavan muutosta ja näillä muutokset käytännön toimintaan luomuun siirryttäessä olisivatkin vähäisimmät. Maakunnan viljelijöiden vahva nurmiosaaminen tukee juuri nauta-ja lammastilojen luomuun siirtymistä. Luomukotieläintuotannon lisääntymisen myötä kasvaa tarve luomurehuviljan ja valkuaiskasvien kasvatukseen – näitä tuotteita tarvitsevat myös teollisten luomurehujen valmistajat, mikä tarjoaa kasvinviljelytiloille uu-

sia mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen. Pienemmilläkin aloilla on mahdollista erikoistua luomumarjojen ja –vihannesten kasvatukseen, joiden markkinat ovat tällä hetkellä lähes rajattomat.

Pro Luomu ry:n tavoitteena on kolminkertaista luomumyynnin arvo Suomessa vuoteen 2015 mennessä, ja Maaja metsätalousministeriön tavoitteena on nostaa luomun osuus peltoalasta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. ProAgriat seisovat vahvasti tukemassa näiden tavoitteiden saavuttamista tarjoamalla valtakunnallisen asiantuntijaverkoston viljelijöiden ja pienyritysten käyttöön. Olemalla yhteydessä oman alueen luomuneuvojiin löydetään oikeat reitit, joita myöten pääsee liittymään yhä kasvavaan luomutoimijoiden joukkoon.

Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois-Savo

pelto ja kasvi

13

Maan ravinteet näkyvät myös rehujen ravinteissa Viljavuuspalvelu kerää valtakunnallisia tilastoja peltomaiden ravinnetilan kehityksestä Suomessa, tietoja löytyy miltei yrityksen koko 60-vuotisen historian ajalta. Tutkimuksia on julkaistu 5-vuotiskausittain kunnittain, maakunnittain ja koko Suomen osalta.

Peltomaiden hivenravinnetilanne Itä-Suomessa Hivenravinteet ovat ihmisten ja kotieläinten terveyden sekä hyvinvoinnin kannalta tärkeitä.

Lisäksi niillä on selkeä vaikutus kasvien kasvukykyyn. Kasvi tarvitsee kasvaakseen 16 kasviravinnetta, jokaisella niistä on oma tehtävänsä kasvissa, jota ei toisen ravinteen lisääminen korvaa. Sinkki vaikuttaa lähes kaikkiin tuotantoeläinten elintoimintoihin ja sen puutosoireet eläimillä ovat moninaisia.

Tyypillisimpiä sinkin puutosoireita ovat ruokahalun heikkeneminen, erilaiset ihovauriot ja kasvun heikkeneminen. Sinkin puute voi myös heikentää kotieläinten hedelmällisyyttä.

Kuparin puutetta esiintyy yleisimmin karkeilla kivennäisja turvemailla. Eläimet tarvitsevat kuparia erilaisiin entsyymitoimintoihin ja energia-aineenvaihduntaan. Erityisesti naudoilla kuparin saanti perusrehuista on välttämätöntä. Kuparin puutteen yleisimpiä oireita ovat erilaiset lisääntymishäiriöt. Kuparin puutteessa olevan viljan väri on vaalea ja lehtien kärjet kellastuvat ja kiertyvät.

Viljavuuspalveluun saapuneiden maanäytteiden mukaan, maan sinkkituloksista yli 40 % ja kuparituloksista yli 25 % on viljavuusluokassa huono - välttävä.

Mangaanilla on tärkeä rooli kasvin yhteyttämisessä ja se on kasvien entsyymien aktivaattori.

Viljakasveista erityisen herkkä mangaanin puutteelle on kaura. Kasvin lehtiin ilmestyy pitkittäisiä ruskeita tai harmahtavia laikkuja tai pieniä keltaisia laikkuja. Lievissä tapauksissa kasvusto näyttää vain normaalia vaaleammalta. Viljavuustut-

kimuksien mangaanitutkimuksista vuosina 2006-2010 yli 50 % tutkimuksista on punaisella, eli ovat viljavuusluokaltaan joko välttäviä tai heikompia.

Maan rikkipitoisuudet laskussa Rikki on välttämätön kasvinravinne valkuaisaineiden ja siten myös erilaisten entsyymien muodostumiselle. Maan rikkitulokset ovat laskeneet 2000luvulla selvästi. Kun koko maan näytteiden vuosien 1996 - 2000 rikkipitoisuus oli vielä 31 mg/l, on se vuosijaksolla 2006 - 2010 enää 17,6 mg/l.

Ilmasta tulevan rikkilaskeuman vähenemisen myötä on myös peltojen rikkipitoisuus alentunut merkittävästi. Typen tavoin rikki ei varastoidu maahan, vaan sitä tulee lisätä jatkuvasti ravinteena.

Kalkitustarvetta riittää Peltomaidemme happamuus on tutkimustulosten mukaan edelleen ongelma. Viljavuuspalvelun viljavuustutkimuksien pH- keskiarvo oli 6,03 vuosina 2006 - 2010. Multavilla maalajeilla tämä on riittävä taso, mutta vähämultaisilla mailla on tulosten mukaan pH:n nostotarvetta. Kalkitusmäärämme ovat olleet viime vuosina melko alhaisia. Kalkitukseen tulisi kuitenkin kiinnittää yhä enemmän huomiota, koska se parantaa maan rakennetta ja ravinteiden hyväksikäyttöä.

Nurmilohkojen reservikalium kannattaa selvittää Maan reservikaliumia on yleensä savimaissa ja kiilleperäisissä karkeammissa kivennäismaissa, kun taas turve- ja hietamaissa sitä taas yleensä ei esiinny. Maan reservikalium kannattaa selvittää etenkin, jos rehun kaliumpitoisuus on korkea, mutta maan viljavuuskalium osoittaa lannoitustarvetta.

Reservikalium-näyte otetaan maan muokkauskerroksesta, kuten normaali viljavuustutki-

Hivenravinteiden jakautuminen maakunnittain 2006 - 2010 100

%

Näytteet joiden viljavuusluokka on ollut tyydyttävä tai huonompi eli lannoitustarve on ilmeinen ko. näytteen kohdalla.

89,66

90

87,15

82,44

80 70

94,94

64,59

70,33

89,7

68,5

65,27

91,51 85,04 66,59

60 50 40 30 20 10 0 Pohjois-Karjala

Kuvio 1.

Etelä-Savo

Cu

Pohjois-Savo

Zn

Mn

Koko Suomi

pH-mittaus maanäytteistä. musnäyte. Tilauksen yhteydessä on mainittava, että näytteestä määritetään reservikalium. Näyte otetaan samantyyppisistä alueen lohkoista kolmantena nurmisatovuonna normaaleja viljavuusnäytteitä harvemmin, esim.

10 - 15 vuoden välein.

Tämän vuoden rehuanalyysit Rehujen säilöntä ja korjuutekniikka on tänä syksynä korostunut Viljavuuspalveluun tulleissa rehunäytteissä. Syksyn hankalien korjuuolosuhteiden takia laboratorioon on tullut myös satovahinkoviljoja, joista on tehty rehuanalyysi sekä mikrobiologinen laatu (kokonaisbakteerit, hiivat ja homeet) korvausten hakemiseksi. Hehtolitrapainot eivät näissä ole paljon yli 40 kg nousseet. Kuivat heinät ovat olleet melko kosteita eli niitä ei ole saatu riittävän kuiviksi. Osa heinistä on säilötty ns. säilöheininä, kuiva-aineen vaihdellessa 400 – 800 g kg/ka. Yleensä nämä rehut on kääritty muoviin ilman säilöntäainetta. Korjaaminen on tehty ilmojen salliessa eli varsin myöhään, jolloin ne ovat olleet varsin korsiintuneita. Nämä suurpaalit olisivat tarvinneet säilöntäaineet varmistamaan rehun mikrobiologista laatua, koska avattaessa paalit reagoivat heti hapen kanssa ja pilaantuminen alkaa. Tänä syksynä rehuanalyysiin on siis tullut erittäin paljon homeisia rehuja, joiden mikrobiologinen laatu on osoittanut ne etenkin hevosille sopimattomiksi. Heikkolaatuisen rehun takia on havaittu hevosten hengitystieongelmia, jotka ovat pahimmillaan johtaneet eläimen lopettamiseen. Myös rehujen käsittelijän on muistettava pölyävien ja homeisten rehujen käsittelyssä henkilökohtainen hengityssuojainten käyttö. Toinen piirre tä-

män vuoden nurmirehuissa on matalat valkuais- ja kivennäispitoisuudet. Ilman taustatietoja on vaikea sanoa johtuvatko ne lannoituksen puutteellisuudesta vai kasvukauden olosuhteista.

Seleeni puhuttaa kotieläintiloilla Kotieläinten terveysongelmat ja rehujen seleenin puute on noussut keskusteluihin viime aikoina. Viljavuuspalvelu määrittää myös rehujen seleenipitoisuuden. Tilastollinen ai-

neisto ei ole kovin suuri vielä, mutta suuntaa antava. Vuoden 2011 rehuja analysoitiin noin 40 kpl ja tämän vuoden satoa on analysoitu tähän mennessä 70 kpl. Vuoden 2011 keskiarvo on 0,10 g kg/ka ja tänä vuonna pitoisuus 0,21 g kg/ka. MTT tuottamassa rehutaulukossa nurmirehujen keskimääräinen pitoisuus on 0,31 g /kg ka, joten seleenilannoitukseen tai seleenin lisäykseen eläimille täytyy kiinnittää huomioita.

Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

isi

Seleenipitoisuuden määritys rehuista.

Peltomaiden Itä-Suomessa 2006-2012 PeltomaidenpH pHelielihappasuus happamuus Itä-Suomessa 2006-2012

p pH

6,2

6,13

6,06 6,0

6,09 6

5,95

6,05

5,98

6,12

5,8 5,6

5,49

5,52 5,43

5,48

5,4 5,2 5,0

Pohjois-Savo

Kuvio 2.

Etelä-Savo Karkeat kivennäismaat

Pohjois-Karjala Savimaat

Eloperäiset maat

koko Suomi

14

kasvi ja ympäristÜ Liikennebiokaasua energiatiloilta hankkeessa etsitään uusia taloudellisia ratkaisuja ProAgria Pohjois-Karjalan vetämän Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda edellytyksiä liikennebiokaasun tuotannolle Pohjois-Karjalan maatiloilla.

Ensimmäisen puolivuotiskauden aikana tehtiin kolmelle ensimmäiselle maatilalle alustavat selvitykset liikennebiokaasun tuotannon edellytyksistä ja kannattavuudesta. Laskelmat perustuivat oletukseen, että raaka-aineena on lanta ja nurmi ja kaikki kaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi.

Selvityksissä laskettiin tilojen tuottaman raaka-aineen määrä, biokaasun tuotannon, jalostuksen ja jakelun energiankulutus ja investointi- ja ylläpitokustannukset sekä arvioitiin investointitukien vaikutus kannattavuuteen. Lisäksi tehtiin arvioaikataulu investointiprosessin toteuttamiselle. Aikatauluun sisällytettiin esiselvityksen jälkeen yritysryhmäprojektin valmistelu, yritysryhmäprojektin toteutus, ympäristÜlupa- ja rakennuslupahakemusten laadinta, laitetoimittajien ja laitoksen osien kilpailutus ja toteutus.

Ongelmakohdaksi ilmeni kannattavuus. Investointituen nykyinen maksimitaso 35 % ei ole riittävä, vaan investointituen ta-

## " $ #

#

# #

# )%

" # $ " ! " ! " /(+%-30,( +%(&3--30,( 4+'(1-30,( 461 2(+%++'1( 05525+6(&42 1'.*1'2

/

/

!!! %

/

Valtran biokaasutraktori oli esittelyssä Joensuun Tiedepuistolla 28.5.2012 son pitäisi olla vähintään 50 %. Lobbauksen tehostamiseksi Pohjois-Karjalan maakunnal- hanke kutsuu seuraavaksi koollisena tavoitteena on saada le maakunnallisen tyÜryhmän käynnistymään 20-40 maatilan ideoimaan ratkaisuja, joilla onbiokaasulaitosta vuoteen 2020 gelmat voitetaan. Positiivisena mennessä, joten ongelma vaa- kannustimena on hankkeessa tii ratkaisua. Ratkaisumahdol- mukana olevan Valtran uutinen lisuuksia on jo alettu hahmo- aloittaa meilläkin esittelyssä tella ja ensimmäiset esitykset olleen biokaasutraktorimallin on lähetetty edunvalvojien ja pienimuotoinen sarjatuotanto poliitikkojen kautta eteenpäin. ensi vuonna. Toivottavasti SuoOlemme esittäneet väliaikaista mi on yksi niistä maista, joissa korotettua investointitukea pi- tehdään ensimmäisten joukoslottimaatilojen biokaasuinves- sa maatilan tÜitä ilmastofiksusti tointeihin painottuen erityisesti biokaasutraktorilla.

Anu Laakkonen biokaasun jalostamiseen ajoHankevastaava neuvokäyttÜÜn, mädätysjäänProAgria Pohjois-Karjala nÜksen peltoon sijoittamisen p. 040 301 2467 tukemista sekä erityistä tukea biokaasutraktorin hankintaan.

KARPE-hanke avarsi näkemyksiä nurmenkorjuusta Päättymässä oleva Karjatilan kannattava peltoviljely (KARPE) -hanke keskittyi tutkimaan, mitä tapahtuu jos ensimmäisen niiton ajankohta myÜhästyy suositellusta D-arvosta 680-700 g/kg ka. Tarkastelussa oli lehmien ja lihanautojen ruokinta sekä nurmen korjuun ajoituksen taloudelliset vaikutukset.

Kolmivuotisen KARPE-hankkeen koetoiminta on takana ja loppuseminaari pidetään Iisalmessa ja Ylivieskassa 4.12.2012.. Tutkimuksen ydin oli nurmen korjuuaikastrategioiden tutkiminen. Korjuuaikastrategioiden lisäksi selvitettiin, miten maatilat voisivat parhaiten mitata nurmisatonsa lohkokohtaisesti ja mitkä ovat taloudellisesti kannattavan nurmien rikkakasvintorjunnan kynnysarvot.

Lypsylehmien kohdalla ei ollut mikään yllätys, että suositusten mukainen sulava säilÜrehu on paras vaihtoehto. Osittain yllätys taas oli se, että korjuun myÜhästyttäminen D-arvoltaan 650 g/kg ka saakka vaikutti maidontuotannon katetuottoon hyvin vähän. Tämä johtuu siitä, että nykyisellä 9 000 kilon kes-

kituotoksella nurmen sulavuuden alenemista voidaan melko pitkälle korvata väkirehun osuuden lisäämisellä. Samoin matala D-arvo ensimmäisessä niitossa osittain kompensoituu jälkisadon D-arvon nousuna sekä lisääntyneenä kokonaissatona kesää kohti.

Lehmien energiansaanti heikkenee nopeutuvaa tahtia alle D650 säilÜrehua syÜtettäessä, joten korjuuaikatavoite kannattaa pitää tämän rajan yläpuolella. KARPE:n maidontuotantokokeessa D620 säilÜrehuilla on pystytty ylläpitämään yli 30 kilon päivätuotoksia, joten mikään katastrofi matalan sulavuuden säilÜrehut eivät ole.

Tällaisilla rehuilla kannattaa kuitenkin tyytyä hieman pienempään maitomäärään kuin maidon ylläpitämiseen korkeilla väkirehumäärillä.

Yleisesti ajatellaan, että heikosti sulavalla säilÜrehulla täytyy väkirehun valkuaispitoisuutta nostaa reilusti. Koetoiminnan perusteella tämä ei pidä paikkaansa. Väkirehun raakavalkuaispitoisuuden nosto yli 18 % kuiva-aineessa ei tuottanut maitoa, kun D-arvo oli alle 650

g/kg ka. KäytännÜssä tämä tarkoittaa sitä, että energian puutetta ei voi korvata valkuaisen yliruokinnalla. Väkirehumäärän noustessa myÜs rehuvalkuaiskiloja tulee lisää.

Kulunut kesä taas osoitti, että sää on merkittävin tekijä nurmen niittoajankohtaa suunniteltaessa. Tavoitteeksi kannattaa asettaa sulava D-arvoltaan 700 säilÜrehu, jolloin korjuuajankohtaa on vara myÜhästyttää noin kymmenen päivää eli D-arvoon 650 saakka. Pelivara pienenee jos alkuperäinen Darvotavoite on matalampi. Sekin täytyy pitää mielessä, että minkä D-arvossa alkukesällä voittaa, sen valitettavasti osittain menetetään toisessa niitossa. Kohtuullisuus on hyve niittoajankohtaa mietittäessäkin.

Hankkeen tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.karpe.fi.

Sivusto sisältää loppuseminaarimateriaalin lisäksi muun muassa laskureita nurmen lohkokohtaisen sadon mittaamiseen ja koko kesän nurmisadon arviointiin eri korjuuaikavaihtoehdoilla.

Auvo Sairanen MTT Maaninka

15

Viljelijöiden toiveita selvitetään Maaseutualueille kohdistuvassa yleiskaavoituksessa voidaan tehdä Maatilaselvitys kaavoituksen avuksi. Sen avulla kaavoittaja saa kattavan kuvan maatalouden nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Liperin kirkonkylä hyödyntää viljelijöiltä saatavia tietoja kaavoituksessaan.

Liperin kunta on käynnistänyt kirkonkylän osayleiskaavoituksen. Uuden asutuksen sijoittaminen kirkonkylään tuo haasteita kaavoitukselle, koska maatalouden säilyminen on tärkeää.

Pellot tulevat aivan liki taloja ja peltomaisema on tärkeä osa kirkonkylän maisemaa. Viljelijöiden ja omakotiasukkaiden välisten ristiriitatilanteiden välttämiseksi Liperissä aloitetaan Maatilaselvitys kaavoituksen avuksi.

Jotta kaavoituksessa päästään hyviin lopputuloksiin, niin alueiden suunnitteluun liittyy aina vuorovaikutteisuus, painottaa kunnan yhdyskuntasuunnittelija Reino Kuivalainen. Kun kaava-alueen maanomistajat kytketään tavanomaista kiinteämmin kaavoituksen tekoon, niin kaavoituksen toteutuminen nopeutuu. Valituksia tulee vähemmän, koska asioista on keskusteltu jo aiemmin.

Mielipiteet kaavoituksen käyttöön Pohjois–Karjalan maa- ja kotitalousnaisten /ProAgrian maisema- ja yritysneuvoja Päivi Jokinen ehdotti Liperin kunnalle, että osayleiskaavan alueella olevien viljelijöiden mielipiteitä kysyttäisiin Maatilaselvityksen avulla. Yhdyskuntasuunnittelija Reino Kuivalainen koki sen tarpeelliseksi, koska taustatiedot maatalouden ja liitännäiselinkeinojen kehittymisestä tukevat asukaslähtöistä kaavasuunnittelua. Kuivalainen korostaa, että yleiskaavaluonnosta tehtäessä kaikki saatava tieto on tärkeää.

Hankerahoitusta saatiin Joensuun seudun Leader-yhdistyk-

seltä. Leaderissa asiaa pidettiin mielenkiintoisena ja käytännönläheisenä mahdollisuutena lisätä vuorovaikutusta. Kyseisiä selvityksiä ei aiemmin PohjoisKarjalassa ole tehty, joten hankkeessa oli pilottimaista luonnetta.

Maatilaselvitys kaavoituksen avuksi Maatilaselvitys kaavoituksen avuksi on maankäytönsuunnittelua tukeva toimintamalli. Sen avulla kaavoittaja saa kattavan kuvan maatalouden nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Maatilaselvitys on kehitetty Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksessa yhdessä alueellisten maisemanhoidon neuvojien kanssa.

Selvityksessä kysytään maatiloilta näkemyksiä peltojen käytöstä, uusista rakennussuunnitelmista, sivuelinkeinoista ja sellaisista oman maankäytön suunnitelmista, joilla on vaikutusta elinkeinojen kehittämiseen, ympäristöön ja maisemaan.

Reino Kuivalaisen mielestä on tärkeä saada tietää, millaisia

tavoitteita Liperin kirkonkylän ympäristön maatiloilla on. Kunta haluaa tukea maatalouselinkeinon kehittämistä ja sijoittumista kirkonkylän ympäristöön.

Erityiskysymyksenä ovat suuryksiköt, onko niitä tulossa ja millaiset toiveet niiden sijoittumisesta on.

Alueen viljelijät haastatellaan Kirkonkylän suunnittelualueella sijaitsee 40 maatilaa. Viljelijöille tullaan pitämään tiedotustilaisuus ennen haastattelukierrosta. Maatilaselvityksestä on jo ollut tilaisuus tiedotusvälineille. Reino Kuivalaista ilahduttaa se, kuinka kiinnostuneita selvityksestä oltiin.

Päivi Jokinen haastattelee 20 suurimman tilan viljelijät henkilökohtaisesti syksyn aikana, muille viljelijöille lähetetään kirjallinen kysely. Haastattelutieto on täysin luottamuksellista ja tiedot tulevat vain kaavoittajan käyttöön. Haastatteluista tehdään kirjallinen yhteenveto, jossa analysoidaan tilannetta. Tämä selvitys on julkinen

eikä siinä ole yksilöityjä tietoja maanomistajista.

Asiasta jo kuulleet viljelijät ovat suhtautuneet Maatilaselvityksen tekoon myönteisesti. Reino Kuivalaisen mukaan kaikilla on joitain odotuksia kaavoituksesta, esimerkiksi siitä, tuleeko se vaikuttamaan maatalouteen elinkeinona. Kiinnostusta herättää myös se, miten pystyy maitaan hyödyntämään, jos ei jatka maataloutta. Liperin kirkonkylässä on paljon ranta-alueita ja rantarakentaminen on kiinnostanut tonttia etsiviä.

Päivi Jokinen painottaa, että Maatilaselvityksen ansiosta viljelijä saa kaavoittajalle omia asioitaan paremmin tietoon. Kaavoittajalle voi kertoa esimerkiksi sen, jos talouskeskuksen liikenteessä on ongelmapaikkoja. Kaavoittajaa kiinnostaa myös mahdollinen navetan laajentaminen, koska se voi vaikuttaa asutuksen läheisyyteen. Myös kiinnostus tonttimaan myyntiin tulee selville.

Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus

16

maa- ja kotitalousnaiset

Hyvä järjestöväki!

Vuosi lähestyy vauhdilla loppuaan ja jouluun on enää jokunen viikko. Ajatukset karkaavat tulevaan. Ensi vuosi on usean piirikeskuksen 80. toimintavuosi. Tulevaa juhlavuotta ennakoiden Pohjois- Savon Maa- ja kotitalousnaiset julkaisevat seinäkalenterin, joka tulee uunituoreena myyntiin omaan edustajakokoukseemme. Kalenteriimme on merkitty kunkin kuukauden kohdalle suunnitellut tapahtumat, kurssit ja retket, jotka ovat olleet ennakkoon tietona. Selailin kalenterin koevedosta - erityisesti ihastuttivat iloiset kuvat järjestömme eri tilaisuuksista ja ihmisistä.

Maatalousyrittäjän arki on tänä päivänä varsin haasteellista. Lisäkertoimen haasteeseen toivat tänä vuonna poikkeuksellisen vaihtelevat sääolosuhteet ja niiden aiheuttamat ongelmat. Nyt niin fyysinen kuin psyykkinenkin jaksaminen on monella tilalla äärirajoilla.

En kuvittele, että harrastukset tai muut yhteisölliset tapahtumat voisivat olla apu kaikille jaksamisen ongelmiin, mutta osalle ne ovat. Tieto siitä, että edes hetkeksi voi irrottautua päivittäisistä rutiineista, tavata muita ihmisiä esimerkiksi yhteisen harrastuksen merkeissä, voi olla sitä henkistä hyvinvointia, jota nyt tarvitaan. Osa meistä valitsee sen karvaisen kaverin ja lähteen metsälle tai kävelylenkille, osa avaa tietokoneen ja surffailee nettimaailmassa. Hyvä niin, jos se auttaa jaksamaan ja virkistää mieltä.

Tämä vuosi on ollut Maa- ja kotitalousnaisilla ensimmäinen teemalla ”Näe hyvä lähellä”. Teema toistuu kaikissa neuvontamme osa-alueissa lähiruuasta lähimaisemaan. Lähellä on uskomattoman paljon hyviä ja arvokkaita asioita, jotka meidän vain tulisi nähdä ja antaa niille se arvo, joka niille kuuluisi. Ruisleipä talkoot ovat tästä esimerkkinä. Leivänteon perinne on maaseudullakin osittain katkennut, eikä enää automaattisesti siirry perimätietona sukupolvelta toiselle. Julkinen keskustelu leipomoteollisuuden käyttämän viljan vähäisestä kotimaisuusasteesta on varmasti omalta osaltaan herätellyt ihmisiä. Halutaan syödä sitä lähellä valmistettua leipää, joka on leivottu lähituottajan viljasta. Usein tämä onnistuu varmimmin leipomalla tuo leipä itse. Ruisleiväntekokursseille onkin ollut kysyntää, etenkin lapsiperheiden keskuudessa.

Tätä vuotta aloitimme järjestökentässä muutoksen tuulia odotellen. Nuo tuulet ovat antaneet odottaa itseään, mutta nyt olen ollut havaitsevinani ilmassa pientä väreilyä.

Hyvä järjestöväki, toivon kaikille mitä parhainta joulunaikaa ja onnea pian koittavalle uuden vuodelle! Levätään ja kootaan voimia tulevaan! Muistetaan, että yhdessä olemme vahvempia!

Riitta Ryhänen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja

Marketta Tyrväinen on vuoden 2012 Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnainen Ravitsemis- ja talousalan opettaja Marketta Tyrväinen Pieksämältä Niskamäen kylältä on Etelä-Savon vuoden 2012 Maa- ja kotitalousnainen.Marketta on aktiivinen, ahkera ja toimeen tarttuva maa- ja kotitalousnainen Pieksämäeltä Niskamäen kylältä. Hän on toiminut oman kylänsä maa- ja kotitalousnaisissa (myöh. maa- ja kotitalousseurassa) 80-luvulta lähtien ja toimii edelleen. Marketta on kekseliäs innovaattori, aina iloinen toiminnan kehittäjä, ahkera osallistuja, sydämellä mukana kaikessa toiminnassa ja tekemisessä, järjestöihminen ”henkeen ja vereen” ja pitää esillä järjestöä esittelemällä MKN -toimintaa ja järjestötuotteita.

Pieksämäen seudun Maa- ja kotitalousnaiset ry:n perustamisessa Marketta oli aktivaattori ja kantava voima. Yhdistys aloitti toimintansa 2004 Pieksämäen seudun maaseutuseuran osastona, mutta pari vuotta toimittuaan se rekisteröitiin omaksi yhdistykseksi 2007. Marketta on toiminut sihteerinä ja tiedottajana perustamisesta lähtien. Pieksämäen MKN:n toiminta on vilkasta ja monipuolista ja toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti myös ulospäin. Marketta

Marketta Tyrväinen, kuvaaja Mervi Kukkonen on toiminut myös Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallituksen jäsenenä kaksi kautta vuosina 20022007. Työnään Marketta Tyrväinen on toiminut reilun 30 vuotta ravitsemis- ja talousalan opettajana Pieksämäellä EteläSavon ammattiopistossa.

Vuoden Maa- ja kotitalousnainen valittiin nyt jo kuudennen kerran, aiemmat ovat 2007 Leila Lehtinen Mikkelistä, 2008 Leena Toiviainen Kerimältä,

2009 Kirsi Paasonen Ristiinasta, 2010 Mirja Lignell Sulkavalta ja 2011 Marjatta Valkonen Kangasniemeltä. Vuoden maaja kotitalousnainen julkistettiin Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen edustajakokouksessa, Mikkelin Kyyhkylässä 17.11.2012 Leena Lahdenvesi-Korhonen toiminnanjohtaja Etelä-Savon Maaja kotitalousnaiset

Maa- ja kotitalousnaisten tapahtumia: Pohjois-Karjala Lisätietoja: koulutuksista ajuri.fi, www.proagriapohjois-karjala.fi

Joulukuu

5.12 Joensuu, Sokos, klo 9 – 18 13.12 Rääkkylä, S –Market klo 9 – 16 14.12 Joensuu, Prisma, klo 9 – 18 5.12 Kitee, S – Market klo 9 – 16 21.12 Joensuu, Sokos, klo 9 – 18

Tammikuu

4.1. Joensuu, Prisma, klo 9 – 18 11.1 Joensuu, Sokos, klo 9 – 18 17.-20.1. Helsinki, MatkaMessut

Helmikuu

5.2. Joensuu, Hygieniosaamiskoulutus ja –testi

Maaliskuu

Kesäkuu

5.6. Joensuu, Hygieniosaamiskoulutus ja –testi

Pohjois-Savo lisätietoja: www.maajakotitalousnaiset.fi/ pohjois-savo

Tammikuu

Ruokakoulutukset käynnistyvät Makumatka maaseudulle – ruokamatka

Helmikuu

2.2. Naisvoimaa – päivä Netti Ohoi ! –Verkkoluotsikoulutus

Maaliskuu

19.3. Joensuu, Hygieniosaamiskoulutus ja –testi

Veikeä vilja –kiva kuitu tapahtumat päiväkodeissa

Huhtikuu

Huhtikuu

16.4. Joensuu, Hygieniosaamiskoulutus ja –testi

Toukokuu

7.5. Joensuu, Hygieniosaamiskoulutus ja –testi

Hevi etsivä – kasvisaarteen arvoitus – tapahtumat alakouluissa 13. - 14.4. Kevätpuutarhamessumatka Helsinkiin

maa- ja kotitalousnaiset 17

Kekritapahtuma Iisalmessa Kekri-tapahtumaviikonloppua vietettiin Iisalmessa lokakuun lopulla. Kauppakeskus Iisalmi ja yhteistyÜtahot olivat haastaneet laajan kirjon yläsavolaisia toimijoita mukaan yhteiseen kekriviikonloppuun.

Mukana oli lähiruuantuottajia, lähikäsityÜläisiä, kyliä, kyläyhdistyksiä, Iisalmen keskustan liikkeitä ja päiväkoteja. Tapahtuma näkyi eripuolilla kaupunkia. Oli kekriseikkailu, päiväkotien �paras kekripukki� kilpailu, kekrimarkkinat ym. teemalla �EhtymätÜntä energiaa maaseudulta�. Tapahtuma huipentui Kekripukin polttoon satamarannassa. Kekripukin olivat rakentaneet Mansikkavirran kyläyhdistys Sonkajärveltä.

Perjantai-iltana vietettiin kekrikemuja Kiuruvedellä Sinisessä Helmessä.

Tapahtumaa olivat järjestämässä ProAgria Pohjois-Savo/ maa- ja kotitalousnaiset, YläSavon kehitys, Ylä-Savon Veturi ja Kauppakeskus Iisalmi.

�Pyy Pirkkona, kana Kaesana, koppelo kÜyrinä.�

Perinteinen kekrin vietto loka-marraskuun vaihteessa aloitti vanhan suomalaisen ajanlaskun mukaan uuden kalenterivuoden. Kekrin aika koitti kun karja oli tuotu sisätiloihin, jyvät olivat laarissa, juurekset kuopassa ja syysteurastukset tehty. Ajankohtaa kuvaa hyvin savolaisen isännän toteamus:� Potut kuopassa ja akat

tuvassa�

Kekri on aina kuulunut myÜs hyvin merkittävänä osana suomalaiseen ruokakalenteriin ja varsinkin savolaiseen kulttuuriin. Kekrissä kuvastui yhteisÜllinen tapahtuma, seremonian piirteitä. Savolaisuudessa on merkille pantavaa myÜs kielen herkullinen kulttuuri.

�Monestihan sitä syyvään kolomenlaesta kalloo, piätä, häntee ja selekäruotoo�

KÜyriä arvostettiin jopa joulua enemmän. Sitä kuvastaa seuraava sanonta:

�Jokkaenen joolukseen, kÜÜhäkii kÜyrikseen.�

Kekriin kuului, että tupa siivottiin ja valmistettiin erityisiä lahti- ja sadonkorjuuaikaan liittyviä herkkuja. Niitä tarjottiin

runsain mitoin omalle väelle, palkollisille, vieraille ja vainajille. Ennen ruoka oli yksinkertaista, omavaraistaloudesta saatavaa ja vuodenaikoja seuraavaa. Kekriä edelsi teurastukset, joten tuoretta lihaa oli tarjolla. Tavallisimmat teuraat olivat siat, kesän juosseet vasikat ja lehmät, joita ei haluttu heinävarastoja kuluttamaan.

KÜyr aamuksi keitettiin koppelosta tai muusta metsälinnusta soppa. Soppa syÜtiin jo jo uamusruokana seitsemän maissa. KÜyrinä aamiaisen piti olla jo varhain, että talo menestyisi.

KÜyrpaesti puolisruuaksi tehtiin linnusta sekin. Muita tyypillisiä kekrinajan raaka-aineita ovat juurekset, joita uunissa hauduteltiin monessa muodossa ja naurista herkuteltiin naurispaistikkaina. KÜyrin aikaan oli

saatavana uutisviljaa, josta tehtiin puurot ja vellit. MyÜs marjoja käytettiin paljon. Kalastus oli kyllä ympärivuotista, mutta käytettiin paljon suolakalaa.

Piioille ja rengeille oli varattava riiviikkoevväät. Piiat saivat lampaanpaistia, sianlihaa sekä syÜtävän lisäksi villoja ja pellavia. Rengeille annettiin kalakukot. Oikein tykätty palvelija voi saada mukaan lampaan tai lehmän.

Kekrin aikoihin myÜs keitettiin viinat ja pantiin oluet. Ryypyn otti sellainenkin, joka ei muuten juonut, ettei alkavan vuoden sato-onni tärvääntyisi.

Ruoan loppuminen ja nälkäiseksi jääminen oli huono enne.

Kekrin juhlinnassa korostui kolme seikkaa: arjesta irtiotto ja yhteisÜllinen juhliminen, ylenpalttinen herkuttelu sekä tarinat

ja taiat, joilla tulevaisuus yritettiin ottaa haltuun.

Kekrin toisena päivänä lähdettiin �kekriä kiertämään�. Kylissä liikkui seurueita, joissa oli mukana kekripukeiksi tai kekrittäriksi naamioituneita hahmoja ja jotka halusivat taloista kestitystä. Ilmeisesti merkittävin hahmo oli kuitenkin kekripukki, tuo pelottavan näkÜinen olento. Naamioituneet kekripukit ja kekrittäret kiersivät talosta taloon �uunia särkemässä�. Tosiasiassa he kävivät kerjäämässä viinaryyppyjä tai hyvää syÜtävää.

Erilaiset leikit ja tanssit kuuluivat kerkin viettoon. Kekrinä alkoi myÜs palvelusväen vapaaviikko. Viikon kuluessa palkolliset saattoivat pestautua uuteen taloon rengeiksi ja piioiksi tulevan tyÜvuoden ajaksi. �Riiviikolla� vietettiin ja tanssittiin usein myÜs palkollisten kihlajaisia ja häitä.

Kekrissä kohtaa toisensa moni hyvä: suomalaisuus, lähiruuan arvostus, ekologisuus, tekemisen ilo ja yhdessä oleminen. Kekrissä on monta hyvää syytä juhlaan. Olipa satosi pieni yrttiruukku ikkunalaudalla, pieni porkkanamaa tai muuten hyvin tehty tyÜ tai saavutus, sinullakin on oiva syy juhlia kekriä.

Marja Niskanen yritysneuvoja ProAgria Pohjois-Savo/maaja kotitalousnaiset

" ! !

# ! $ !& &

!

" #" " "! ! !" ! !

â‚Ź

!

% !

" #

alv,

alv,

18

proagriat

" " " "

" "!

""

Silva2013 metsänäyttely 7.-8.6.2013 Joensuussa Silva2013 järjestetään neljän vuoden tauon jälkeen Joensuussa. Tapahtuman pääjärjestäjinä ovat Suomen metsäkeskus ja ProAgria Pohjois-Karjala.

Järjestäjien näyttely-yhteistyÜ alkoi jo ensimmäisen Silvan aikaan vuonna 1999.

Mitä uutta luvassa

Stora Enso Metsä

www.storaensometsa.ďŹ

!

" t " t

t

t

" " " # " " #

1PIKPJT ,BSKBMBO BNNBUUJPQJTUP 7BMUJNP .FUTVSJOUJF " 7BMUJNP QVI ] XXX QLLZ Ăś BNPW

Tähkän mitan edellä!

Pohjois-Karjalan Siemen Aito ja rehti siemenliike!

KAIKKI MAATILAN SIEMENET TILALLE TOIMITETTUNA Maakunnan parhaat viljat

VENLABOR -kaura ELMERIBOR -ohra Nurmisiemenseokset apilalla tai ilman Valmiit tai tilan omilla seossuhteilla POHJOIS-KARJALAN SIEMEN paavo.koponen@tilasiemen.fi

Paavo 0400- 678 177 Kosti 0400- 678 887

Silva2013 metsänäyttely lähtee uudenlaiseen tapahtumarakenteeseen. Silva viikko, näkyy tapahtumina eripuolella maakuntaa, sen kautta halutaan edistää alueen tunnettuutta vahvana metsäosaamisen keskittymänä.

Silva viikko huipentuu päätapahtumaan Joensuuhun 7.-8.6.2013. Varsinainen näyttelyalue sijaitsee keskellä iloista Joensuuta. Alue alkaa Taidemuseolta, kulkee Sinisen virran alueen –kävelykadun – torin – Vapaudenpuiston ja Rantapuiston kautta aina Matkustajasatamaan saakka. Alue sijoittuu ai-

van Joensuun ydinkeskustaan.

Pääsymaksuton ja aidaton

linen näytteilleasettajajoukko.

Silva2013 on alueella, jossa aidat eivät rajoita tapahtumaan saapumista ja luonnollinen yhteys muuhun yritys- ja torimaailmaan säilyy avoimena. Silvaan on helppo tulla ja hakea tietoa, osallistua, poiketa välillä muualla ja tulla takaisin. Kaunis kävelykeskusta antaa mahdollisuuden avoimeen, läheiseen tapahtumaan. Metsänäyttely näkyy maakunnassa,

PääyhteistyÜkumppanit PääyhteistyÜkumppaneina ovat Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Juuan kunta ja PohjoisKarjalan Osuuspankit. Maakuntaliiton ja Juuan kunnan mukanaolo heijastaa Silvan maakunnallista painotusta.

Silva2013 rakennetaan pääsymaksuttomaksi tapahtumaksi, johon eri aihealuista kiinnostuneen yleisÜn on helppo tulla.

Silva 2013 haluaa tuoda esille vahvasti metsällisiä aiheita, mutta myÜs muuta mitä eri yritys- ja Ohjelmat yhteisÜmuodot niin meillä kuin muualla tarjoavat. Mukaan toivoMonipuolista ohjelmaa tarjotaan mahdollisimman monipuo- taan niin torilavalla kuin muilla oheisesiintymispaikoilla. Elämää ja iloa kahden päivän aikana niin sisällä kuin ulkona. Eri yhteistyÜ- ja toimijatahot ovat käynnistäneet tapahtuman suunnittelun osaltaan ja vauhdikkaat ohjelmat ovat varsin iso osa sitä.

Anu Pesonen Silva2013 metsänäyttely ProAgria Pohjois-Karjala

www.silvafair.fi

Ota yhteyttä Näytteilleasettajapalvelu: Leila Laukkanen p. 0500 245 513 leila.laukkanen@metsakeskus.fi Tiedotus ja markkinointi: Anu Pesonen p. 040 301 2436 aunu.pesonen@proagria.fi Näyttelyn johto ja yhteistyÜsopimukset: Eero Parviainen p. 040 301 2435 eero.parviainen@proagria.fi Anssi Niskanen p. 040 350 3064 anssi.niskanen@metsakeskus.fi Näyttelytoimisto: ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, 80101 Joensuu Länsikatu 15, rak. 4 A

proagriat

19

ProAgria Pohjois-Karjala 125 vuotta Lämminhenkistä 125 vuotispäivää juhlittiin Joensuussa 17.11. Tilaisuuden puhujat toivat esille ProAgria Pohjois-Karjalan merkityksen maakunnalle, sen kehittämiselle ja maaseudun elävänä pitämiselle. Riitta Ryhänen nosti tervehdyksessään esille mm. sen että Pohjois-Karjalassa Maaja kotitalousnaisten yritysneuvonta on saanut loistavia tuloksia ja avannut maaseudun yritystoimintaan aivan uusia ulottuvuuksia tarttumalla hyvinvointi - ja ruokakulttuuriin liittyviin teemoihin, esimerkkinä Karelia a`la carte verkosto. Palvelualoilla, kuten matkailussa, elintarvikeyrittäjyydessä, hoiva- ja hyvinvointipalveluissa nähdään suurimmat kasvumahdollisuudet.

Juhlaväki sai nauttia useaan otteeseen Laulutuuli –kuoron monipuolisesta ohjelmistosta, kuoroa johti Pekka Varonen. Juhlallinen Finlandia sai mielen rauhoittumaan historialliseen juhlaan.

Musiikillinen matka pohjoiskarjalaiseen sielunmaisemaan kirvoitti hymyn vieraiden kasvoille. Usean laulun sovitus Jaakko Tepon Tuupovaaran yöstä Lähden Pohjois-Karjalaan oli mukavaa kuunneltavaa. Lopussa Pojalleni kaupungissa ja tietysti Karjalaisten laulu päättivät juhlahetken.

Rehtori, tutkija Perttu Vartiaisen juhlapuheen teemana oli ”Monikasvoinen maaseutu aluekehityksen aallokossa”.

Katsaus reilun sadan vuoden päästä tähän päivään ja tulevaisuuteen avasi yhteiskunnan muutosta; kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta ja osittain selkeiden rajojen häviämistä. Enää ei jaeta hallinnollisesti kaupunkiin ja maalaiskuntiin, vaan tilalle on tullut enemmänkin toiminnallisia kaupunkiseutuja. Toisaalta maaseudun ja maatilatalouden kohtalonyhteys ei ole enää niin kiinteä kuin se on viime vuosisadan ollut. Perttu Vartiaisen puheen keskeisin sanoma oli että maaseutu ei ole mikään yksi kokonaisuus, jonka taantumasta tai renessanssista voidaan puhua yleistäen, vaan se on monikasvoinen kokonaisuus, joka tarjoaa myös jatkossa keskeisen toimintaympäristön meille suomalaisille, myös meidän ruoantuotannollemme ja biotaloudelle sekä suomalaiselle kulttuurille.

Tietokirjailija Marja Simola kirjoitti ahkerasti 125 vuotishistoriikkia vuoden ajan. Historiikin kirjoittaja valaisi monipuolisesti keskeisiä kehityssuuntia joita ProAgrian historiassa on ollut. Marja totesi että jollain aikajanalla historia toistaa itseään ja ympyrä sulkeutuu. Historiikki ”Ilo elää Karjalassa” antaa monipuolisen kuvauksen 125 vuotiaan taipaleesta Pohjois-Karjalan Maanviljelysseurasta ProAgria Pohjois-Karjalaksi.

Viimeisen mittauksen mukaan Pohjois-Karjalan maitotiloilla investointiaktiivisuus on maan kärkeä. ProAgria PohjoisKarjalan henkilöstö ja luottamuselismet ovat hereillä, ja tottuneet tekemään ajan vaatimia muutoksia niin toimintatavoissa kuin organisaatiossakin. Taloudellinen pohjamme on vakaa, ja meillä on hyvät yhteistyökumppanit. Tältä pohjalta katson luottavaisesti tulevaisuuteen, totesi toimitusjohtaja Eero Parviainen päätöspuheessaan.

Kuvassa oikealla on Akkala-Jouhkolan Maa- ja kotitalousnaisten käsin tekemä järjestölippu silloisen Pohjois-Karjalan Maatalouskeskuksen 75-vuotisjuhlaan.

20

proagriat

Henkilöstöuutiset etunimi.sukunini.fi Etelä-Savo Kirjanpitäjäksi ProAgria Etelä-Savon tilipalveluihin on nimitetty merkonomi Anu Linturi.

Hän e n t e htävänään on yhtiömuotoisten maaseutuyritysten kirjanpitojen hoitaminen.

DI Arto Tasapuro on aloittanut 15. lokakuuta yritysneuvojana Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten MKN yrityspalveluissa, ProAgria Etelä-Savossa. Aikaisemmin hän on työskennellyt EteläSavon Ely-keskuksessa yritysten kehittämispalveluissa sekä opettanut yritystaloutta Mikkelin AMK:ssa. Arton tavoittaa numerosta p. 0400 454 875, arto.tasapuro@maajakotitalous naiset.fi Pohjois-Karjala Pirita Hahtonen on aloittanut kasvituotantoon ja talouteen painottuvan neuvontatyön.

Piritan sijain-

tipaikka on Joensuun toimistolla. Piritan tavoittaan puhelinnumerosta 040 301 2464. pirita.hahtonen@proagria.fi Kirsi Rannikko on aloittanut työt Koivikon yritysryhmähankkeen hankevastaavana. Hänen työtilansa ovat Kiteen Koivikolla hankkeeseen osallistuvien yritysten tiloissa.

Kirsin tavoittaa puhelimitse numerosta 040 301 2406.

Piia Kekkonen on aloittanut maitotialneuvonnan tehtävät Keski-Karjalan alueella Ilpo Kivirannan sijaisena. Piian tavoittaa numerosta 040 301 2434, piia.kekkonen@proagria.fi Pohjois-Savo Mikko Saastamoinen aloitti 14.11. talous- ja kasvintuotantoneuvojana Sonkajärvellä. Mikko on koulutukseltaan agrologi AMK. Puhelimitse Juhon tavoittaa numerosta 040 480 7272. mikko. saastamoinen@proagria.fi

Mikkelin kalatalouskeskuksesta Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry Mikkelin kalatalouskeskus on toteuttanut monta vuotta suunnitellun oman ry:n perustamisen kalatalousneuvontaan. Kalatalouskeskuksen yleisessä kokouksessa 4.4.2012 päätettiin, että kalatalouskeskus irtaantuu ProAgriasta ja aloittaa toimintansa omana ry:nä vuoden 2013 alusta. Sääntöjen mukaan asia tuli käsitellä vielä toisessa kokouksessa, joka pidettiin 29.5.2012. Tässä kokouksessa hyväksyttiin myös Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry:n säännöt.

Oman ry:n perustamista on valmisteltu useita vuosia ja asiaan liittyen on tehty paljon erilaisia selvityksiä. Asiasta on myös konsultoitu naapurikalatalouskeskuksia, joista kaikki ovat jo aikaisemmin aloittaneet

toimintansa itsenäisinä ry:nä.

Kaikki selvitykset ja kokemukset osoittivat selvästi, että nykymuodossaan kalatalousneuvontaa voidaan toteuttaa parhaiten ja kustannustehokkaimmin omassa ry:ssä. Vastaavaa viestiä on saatu myös Kalatalouden keskusliitosta ja Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Asia eteni kalatalouskeskuksen hallinnossa hyvässä hengessä ja irtaantumispäätös ja oman ry:n perustamiseen liittyvät päätökset syntyivät yksimielisesti ilman äänestyksiä. Jäsenistö oli ja on siis kokonaisuudessaan asian takana.

Käytännön toiminnat jatkuvat asiakkaiden ja jäsenistön suuntaan ennallaan, mutta päätöksenteko hoidetaan jatkossa itse-

näisesti. ProAgrian yhteydessä toimittaessa oli paljon päällekkäisyyttä, kuten esim. kaksi hallintoa, josta syntyy huomattavia kustannuksia. Uudessa pienessä organisaatiossa ei myöskään synny suuria yleishallinnon kuluja, koska siinä ei ole varsinaisia johtajia ja toimistohenkilöstöä, vaan kaikki työntekijät tekevät yli 90 % työajastaan laskutettavaa työtä.

Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry jatkaa entisissä toimitiloissa ja nykyiset toimihenkilöt siirtyvät uuden ry:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Putikon kalalaitos vuokrataan Maataloussäätiöltä, kuten tähänkin saakka.

Rauno Jaatinen Toiminnanjohtaja

Maatilakävelyillä maatalous tutuksi

Syyskuun lopussa vietettävä Liperin Leipäpäivä oli tänä vuonna laajentunut lähimaatiloille maatilakävelyille osana ProAgria Pohjois-Karjalan Leader-hanketta. Pentti Kuokkasen (kuvassa vasemmalla) tilalla tutustuttiin viljapeltojen lisäksi tryffeli-viljelmään, joka on perustettu tammitaimikkoon. Korkea aita suojaa tammia jäniksiltä. Tryffeleitä odotellaan ensi syksynä.

21

Luopumistuen muutoksia

Valtakunnallinen nurmipalkinto

Tarkkana sukupolvenvaihdoksessa Luopumistukeen tulossa muutoksia lähiaikoina Maatalouden luopumistukeen tulee vuoden 2013 alussa muutos, mikä estää luopumistuen saamisen, jos myy tilan pellot lisämaaksi toiselle viljelijälle. Vuoden 2014 alussa luopumistuelle pääsyn ikärajat nousevat. Sukupolvenvaihdosta tai muulla tavoin tilasta luopumista suunnittelevien kannattaakin lukea alla olevat ohjeet tarkkaan.

Suomen hallitus antoi syyskuussa eduskunnalle esityksen, jossa esitetään muutoksia voimassa olevaan luopumistukijärjestelmään. Esitetyt muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan kaksivaiheisesti. Ensimmäiset muutokset tulisivat voimaan vuoden 2013 alussa ja luopujan ikärajaa koskeva muutos vuoden 2014 alussa.

Nykyinen luopumisjärjestelmä tulevine muutoksineen on voimassa 31.12.2014 asti.

Tässä vaiheessa kyseessä on hallituksen esitys lainmuutokseksi. Lainmuutoksen lopullinen sisältö varmistuu myöhemmin syksyllä eduskunnan vahvistettua lain. Lakimuutoksen etenemistä ja vahvistamista voi seurata esimerkiksi Melan internetsivujen kautta.

Lisämaaluovutus loppuu vuonna 2013 Viljelijä voi vielä tämän vuoden ajan saada luopumistuen myymällä tilansa pellot lisämaaksi toiselle viljelijälle. Vuoden 2013 alussa tämä mahdollisuus ehdotetaan poistettavaksi.

Luopumistukea on mahdollista saada lisämaaluovutuksen perusteella, jos hakemus on jätetty Melaan, Melan asiamiehelle tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 31.12.2012.

Luovutettaessa tilan pellot lisämaaksi lähisukulaiselle ikäraja on 56 vuotta. Luovutettaessa pellot vieraalle edellytetään luopujalta 60 vuoden ikää.

Koska luopumistukea voi hakea jo vuotta ennen varsinaisen iän täyttymistä, voivat luopumistukea tänä vuonna hakea 55 tai 59 vuotta täyttäneet luovutuksensaajan sukulaisuudesta riippuen. Lisämaapellon ostajan oltava alle 50-vuotias lähialueen viljelijä ja hänellä on oltava voimassa pakollinen Myelvakuutus.

Tilan elinkelpoisuusvaatimus kiristyy Sukupolvenvaihdoksella luovutettavan maatilan tulee olla

taloudellisesti elinkelpoinen.

Vuoden 2013 alusta luovutuksensaajalle muodostuvan maatilan yrittäjätulovaatimus nousee lakiesityksen mukaan 15 000 euroon vuodessa ja vähimmäispoistojen määrä 5 000 euroon vuodessa luopumista seuraavien viiden vuoden ajan.

Yrittäjätulovaatimus on täytyttävä kutakin luovutuksensaajaa tai luovutuksensaajapariskuntaa kohden.

Elinkelpoisuusvaatimuksen kiristyessäkin kannattaa muistaa, että luopumistuessa yrittäjätulovaatimusta laskettaessa otetaan huomioon maatalouden tulojen lisäksi myös metsätalouden tulot ja tilalla tai tilalta käsin tapahtuvan liitännäistoiminnan tulot. Muilta osin luovutuksensaajan ehtoihin ei ole esitetty muutoksia.

tehdä 58 vuotta täyttäneet luopujat (vuonna 1955 ja sitä ennen syntyneet).

Hallituksen esitykseen on sisällytetty lähisukulaisten välisiä sukupolvenvaihdoksia koskeva suojasäännös. Säännöksen mukaan ne, jotka ovat saavuttaneet vuonna 2013 luopumistukeen oikeuttavan iän, voisivat hakea luopumistukea ja toteuttaa sukupolvenvaihdoksen vielä vuonna 2014 nykyisin ikärajasäännöksin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 1957 ja tätä ennen syntyneet luopujat saisivat luopumistuen 56 vuoden iässä.

Suojasäännös turvaa myös uinuvaa luopumistukea hakevia, jotka luopuvat yhdessä varsinaisen luopujan kanssa sekä leskiä ja täyttä Myel-työkyvyttömyyseläkettä saavia puolisoita.

Sukupolvenvaihdos lähisukulaiselle ja ikärajat

Lisämaaluovutus lähisukulaiselle

Vielä vuonna 2013 sukupolvenvaihdoksessa luopumistuen voi saada jo 56-vuotiaana, jos luovutuksensaaja on luopujan lähisukulainen. Jos maatila luovutetaan sukupolvenvaihdoksella vieraalle, vaaditaan luopujalta vähintään 60 vuoden ikää. Luopumistukea hakevan on aina oltava alle 63-vuotias.

Vuoden 2014 alusta alkaen luopujan alaikäraja ehdotetaan nostettavaksi 59 vuoteen, kun maatila luovutetaan lähisukulaiselle. Ikärajan nosto koskisi niitä luopumistukihakemuksia, jotka tehdään 1.1.2014 jälkeen.

Vieraalle luovutettaessa ikärajaan ei esitetä muutosta.

Nyt voimassa olevan lain mukaan luopumistukea voi hakea vuotta ennen varsinaisen luopumisiän täyttymistä. Hallituksen esityksen mukaan vuoden 2013 alusta luopumistukea voi hakea jo kahta vuotta ennen varsinaisen iän täyttymistä.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että luovutettaessa tila sukupolvenvaihdoksella lähisukulaiselle luopumistukea voisi vuonna 2013 hakea sen jälkeen, kun luopuja on täyttänyt 54 vuotta. Näin ollen vuonna 2013 luopujat, jotka ovat syntyneet 1959 ja aikaisemmin, voisivat hakea luopumistukea.

Luopumistuen maksu alkaa, kun lopullinen tilakauppa on tehty, ikärajavaatimus (56 v.) täyttyy ja kun ansiot jäävät alle ansiotulorajan.

Sukupolvenvaihdoksissa, joissa luovutuksensaaja ei ole luopujan lähisukulainen, hakemuksen voivat vuonna 2013

Sukupolvenvaihdoksen kaltaiseksi luopumiseksi katsottaisiin myös luopuminen, jossa maatilan kaikki pellot luovutetaan lähisukulaiselle, joka on jo aloittanut tilanpidon aikaisemmin hankkimallaan tilalla ja hänelle on siinä vaiheessa myönnetty nuorten viljelijöiden aloittamistuki. Näissä tapauksissa luovutuksensaajan tulee olla alle 50-vuotias lähialueen viljelijä, jolla on entuudestaan pakollinen Myel-vakuutus.

Luopumistukea haetaan aina etukäteen Luopumistuesta haetaan aina etukäteispäätös luonnosluovutuskirjan perusteella. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) antama etukäteispäätös on voimassa 12 kuukautta, minä aikana lopullinen luopuminen tulee toteuttaa, kuitenkin viimeistään 31.12.2014.

Luopumistuen maksu alkaa aikaisintaan luopumistuen alaikärajan täyttymisen jälkeen.

Eila Tamminen tiiminvetäjä/luopumisasiat Lisätietoa luopumistuesta: www.mela.fi/elaketurva/ luopumistuki Melan asiakaspalvelu, puh. 029 435 2650 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Kuvassa Leila Helakoski ja Juhani Pitkäranta.

Toinen valtakunnallinen nurmipalkinto luovutettiin Juhani Pitkärannan tilalle Seinäjoelta osoituksena esimerkillisesti hoidetusta nurmitaloudesta.

Pitkärannan tilalla on lypsylehmiä reilut 40. Keskituotos on vakiintunut yli 9000 kiloon.

Tilalla on panostettu nurmenviljelyyn jo sen vuoksi, että seosrehuruokinnassa ei muita komponentteja tar-vitsisi ostaa kovin paljon. Säilörehun määrän lisäksi pitää panostaa myös laatuun. Säilönnässä käytetään happopohjaisia säilöntäaineita, koska tavoitteena on saada kiitettävää rehua kaikissa olosuhteissa. Rehua ei kuivateta pellolla liikaa, jottei se kesälläkään lämpene syöttövaiheessa.

D-arvoa Pitkäranta on seurannut jo pitkään ottamalla kesällä kasvusto- ja raaka-ainenäytteitä. D-arvo-tavoitteena on yli 70, mikä saattaa jonkin verran verottaa satoa, mutta on ruokinnassa kuitenkin käyttökelpoisempi kuin alhainen D-arvo.

Syönti-indeksi oli vuonna 2011 105, johtuen kesän erikoisista sääolosuhteista. Pitkäranta on yksi NurmiArtturi-hankkeen pilottitiloista, missä yhteydessä rehuja on analysoitu ja punnittu todella runsaasti, vaikkakin rehujen analysointi on ollut ja tulee olemaan tilalla vakiintunut toimintatapa.

Säilörehun tuettu tuotantokustannus on vaihdellut satomäärien ja tehtyjen investointien mukaan 5,93 – 9,63 snt/kg kuiva-ainetta.

Rehu tehdään yhteistyössä naapurin kanssa tarkkuussilppurilla. Silppurikoneen etunostolaitteessa on karhonsiirtäjä ja rehu puhalletaan kippiperäkärryihin. Tilusjärjestelyjen kautta säilörehulohkot ovat suuria ja hyväkuntoisia. Huolellisen painotuksen ja peittämisen myötä säilörehun laatu on ollut säilönnällisesti hyvä. Pitkärannan tila siirtyi peltoviljelynsä osalta luomuun 2012, palkokasvien viljelystä on hyviä kokemuksia jo aiemmilta vuosilta. Yhdeksi luomukurssin parhaimmista anneista Pitkäranta kertoo juuri palkokasvien typensidonnan

mekanismin ymmärtämisen.

Juhani Pitkäranta on osallistunut innokkaasti koko 2000-luvun nurmen tuotannon kehittämishankkeisiin, ensin ProAgria Etelä-Pohjanmaalla toimineen TuotaMaitoa-hankkeen kehittämisryhmissä ja nyt toimivassa NurmiArtturi-hankkeessa, ollen viimeksi mainitun ohjausryhmän aktiivinen puheenjohtaja.

Hän kuuluu myös ProAgria Etelä-Pohjanmaan maitotilavaliokuntaan. Pitkäranta on ottanut myös vierailijoita tutustumaan nurmilohkoihinsa, koska hänen mielestään käytännössä toiselta tilalta voi aina oppia uutta. Juhanin sloganeita on ollut ”vanhastaan on luultu että heinä kasvaa ittellänsä, mutta viljaa pitää viljellä”; tässä suhteessa asenteita on syytä päivittää.

Palkinto Palkinnolla korostetaan nurmiviljelyn ja hyvälaatuisen nurmirehun merkitystä maito- ja lihatilojen taloudenpidossa. Palkinnon suuruus on tuhat euroa.

Tila valitaan ProViljelys-toiminnan piirissä olevista nurmitiloista. Mittareina palkintoa jaettaessa käytetään mm. säilörehun tuotantokustannusta (snt/kg ka), säilörehun syöntiindeksiä, säilörehun analysoinnin tasoa sekä aktiivisuutta uuden tiedon hankkimisessa mm. koulutusten ja viljelijöiden välisen yhteistyön kautta sekä tilan yleistä hoidon tasoa, mm. ympäristöasioiden osalta.

Jakaja Palkinnon jakaa Laidunyhdistys ry:n säätiö, jonka tehtävänä on ”tukea laiduntalouden ja muun nurmiviljelyn sekä nurmirehujen käytön edistämistä ja kehittämistä maassamme”.

Palkinto luovutettiin KoneAgrianäyttelyn ”Maitotilan kannattava laajentaminen” – seminaarissa.

Lisätietoja: Leila Helaakoski Laidunyhdistyksen säätiön pj.

044 436 8001

22

proagriat

Maatalouden investointituet v. 2013 Investointitukien tavoitteena on maatalouden toimintaedellystysten ja kilpailukyvyn kehittäminen.

Tukien avulla edistetään maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Tuettu investointi voi käsittää rakennuksen, rakenteen tai rakennelman uudisrakentamista, laajentamista, peruskorjaamista tai hankkimista, eräitä kone- ja laitehankintoja sekä salaojitusta.

Tuen hakeminen

Vuoden 2013 ensimmäinen tukihakukierros on ajalla 2.1.–1.2.2013.

Ota yhteyttä!

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Salpausselänkatu 22, Kouvola Puhelinvaihde: 0295 029 000

Pohjois-Savon ELY-keskus Viestikatu 1-3, Kuopio Puhelinvaihde: 0295 026 500

Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B, Joensuu Puhelinvaihde: 0295 026 000

Etelä-Savon ELY-keskus Jääkärinkatu 14, Mikkeli Puhelinvaihde: 0295 024 000

www.ely-keskus.fi

MEIJERISTI – AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Hämeen ammatti-instituutista valmistuu ainoana Suomessa meijerialan ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä. Tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin.

Opiskelu painottuu käytännön töihin ja harjoituksiin. Koulutukseen sisältyy noin vuosi palkallista työssäoppimista.

Perustutkinnon opiskelijoille maksuton asuntola.

Ilmoittaja!

ProAgria

HAKUAIKA 25.2.-15.3. www.haenyt.fi

Itä-Suomen

INSINÖÖRI (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on ainoa oppilaitos Suomessa, josta valmistuu meijeriteknologiaan erikoistuneita insinöörejä (AMK).

sivuilla

täsmätavoitat

Opinnoissa perehdytään maitotuotteiden valmistusprosesseihin ja niihin liittyviin erityisominaisuuksiin. Harjoittelujaksoilta maksetaan palkkaa. Työllisyystilanne alalla on hyvä.

n. 20.000

HAKUAIKA 4.3.-3.4. www.amkhaku.fi

maatilaa

Itä-Suomen alueella!

ETK, ETM – MEIJERITEKNOGIA

– kansainvälinen – voimakkaan tuotekehityksen – luovien ideoiden ala

Helsingin yliopistosta valmistuu maitoteknologiaan erikoistuneita elintarviketieteiden kandidaatteja ja maistereita.

Lisätiedot: helsinki.fi/opiskelijaksi.

23

24

!" "& # !! #" # # #" " # !" ! " $ "! %" !&& # & #$ " $ ! " " # ! & " !" #!" $ !"

& !&& $ " !" " %!% !&&

'% &" # ! ""& #!" % " %!" " ! "" !"

% # #

" $

# ! ! " ! ! ! # # # ## # !## ! ! !

0 / + )-(

+ )-(

(1

-!(

"+

"! )( $-) !*$ ( %$ "+ $)

,,, # $& ' $$*( %#

" " #

# $ # !

! # !