Tunnetyöskentelyn kautta kohti vapautta

Teksti Ilkka Virolainen

Tunteet – Energian liikettä

Tunteet voidaan nähdä energiana jonka tulisi olla liikkeessä. Havainnoidessa vauvaa, voidaan vauvan havaita itkevän ja kohta jo naureskelevan. Tunne ei täten jää kiinni. Tunteiden patomista tuleekin välttää. Se ei ole hyväksi terveydelle, ihmissuhteille, eikä ylipäänsä elämän kokemisen kannalta. Tunteiden ilmenemistä voi verrata pilviin taivaalla, niitä tu lee ja menee, kun sallii niiden virrata vapaasti. Kun sallii tunteen ilmetä vapaasti, se menee ohi alle puolessatoista minuutissa. Kuitenkin osa pitää mielipahastaan, vihasta, hä peästä tai syyllisyydestä kiinni kuukausien ja jopa vuosien ajan. Oleellista on kokea tunteet ja vapauttaa ne, sen sijaan että patoaa niitä.

Minkä takia tunteiden tukahduttamista tapahtuu?

Suomalaisilla on selvästi kehittämisen varaa tunteiden ilmaisussa. Suomalaisista yli 400 000 käyttää masennuslääkkeitä.

Perheväkivaltatilastojen valossa Suomessa on Euroopan toiseksi vaarallisimmat perheet. Työpaikkakiusaamista ja koulukiusaamistakin esiintyy melko paljon. Myös alkoholia käytetään melko runsaasti. Edellä mainittuihin karuihin lukuihin vaikuttavat toki useat tekijät, mutta mikäli suomalaiset olisivat parempia ilmaisemaan ja kokemaan tunteitaan, olisivat kyseiset luvut pienempiä.

Yksi tekijä tunteiden ilmaisemisen haasteisiin liittyy sotaan. Vaikka sodasta on jo verraten pitkä aika, voidaan sen vaikutuksia yhä nähdä. Traumat ja niihin liittyvät tunteet siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Lapsena ollessa tapahtuu mallioppimista vanhemmilta. Jos omat vanhemmat eivät juuri ilmaise tunteita, omaksuu siihen liittyviä toimintamalleja helpommin myös itse.

Tunteiden ilmaisemiseen liittyy erinäisiä rajoittavia uskomuksia, kuten esimerkiksi:

• Miehet eivät itke

• Tunteiden näyttäminen osoittaa heikkoutta

• Olen järjen ihminen, ei tunteita tarvita

• Onnellisuutta ei saa näyttää muille

Osaa ihmisistä tunteiden kokeminen myös pelottaa. Niin sanotut negatiiviset tunteet voivat tuntua ikäviltä ja täten niiden kokemista vältetään. Usealla henkilöllä myös tunteiden kokemiseen liittyvät taidot ovat puutteelliset. Pinnalle noussut tunne jää päälle, sen koke misen ollessa pinnallista.

Ajatukset ja tunteet

Ajatukset ja tunteet liittyvät toisiinsa. Itse kukin lienee huomannut miten omat ajatukset vaikuttavat tunteisiin. Kun ajattelee miten hienosti asiat ovat sujuneet, positiivinen tunnetila lisään tyy. Vastaavasti henkilön ruokkiessa pelon ajatuksia, mikä kaikki voikaan mennä pieleen, negatiivinen tunnetila lisääntyy. Myös tunteet vaikuttavat ajatuksiin, negatiivisten tunteiden lisätessä negatiivisia ajatuksia ja po sitiivisten tunteiden tuodessa esille positiivisia ajatuksia. Oleellista on havaita, että itse pystyy vaikuttamaan siihen, mihin ajatuksiin uskoo sekä mitä ajatuksia ruokkii fokuksellaan.

Oletko kiinnittänyt huomiota siihen, mikä on tunnetila syvän meditaation aikana ja välittömästi sen jälkeen? Yleensä olo on harmoninen, fiiliksen ollessa positiivinen. Täten vaikka mieli on hyvin hiljaa, on tunnetila ajatuksettomasta tilasta huolimatta positiivinen. Entä oletko kiinnittänyt huomiota siihen, mitä mielessäsi on, kun fiilis on negatii vinen, ärtyisä, vihainen tai pelokas? Tyypillisesti tällöin on jäänyt kiinni johonkin tai joihinkin negatiivisiin ajatuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi: ”En selviä tästä”, ”Hän loukkasi minua”, ”En ole rakastettu”.

Sisäiset uskomukset ja tunteet

Negatiivisen tunnereaktion tullessa pintaan, tulee ottaa vastuu tunteesta. Sen sijaan että syyttää toista omista tunteistaan, tulee itse kokea tunne ja täten vapauttaa se. Monesti tunteen kokemisessa jäädään kiinni sen pintakerroksiin. Tyypillisesti tämä johtuu siitä, että jäädään kiinni tarinaan, kuten: ”Sinä teit tämän minulle”. Myös tilanteen laukaisemiin samankaltaisiin muistoihin ja tulkintoihin jäädään usein kiinni mielikuvissa ja sanallisissa ajatuksissa sen sijaan, että koettaisiin tunne puhtaana tunteena ilman tarinoita.

Yksi tapa tehdä tunnetyöskentelyä on tunteisiin liittyvien sisäisten uskomusten tarkastelu ja samalla niiden näkeminen uskomuksiksi, ei totuudeksi. Tunnereaktiota voi alkaa tarkastella kysymyksellä: ”Mitä tämä kertoo minusta?” Mikä rajoittava identiteetti tilanteessa triggeroitui. Varsin tyypillisiä sisäisiä uskomuksia ovat:

• En ole tarpeeksi hyvä

• En kelpaa

• En ole rakastettu

• Olen erillinen

Kirjoittamalla esille tulleet uskomukset paperille ja tarkastelemalla paperilla olevia kirjaimia, voi havaita, että itse ei ole kyseiset sanat. Kun paperin polttaa tai repii pieniksi palasiksi, voi havaita, että itse ei hävinnyt minnekään. Oleellista on kuitenkin päästä käsiksi itse tunteisiin ja kokea ne. Näkemällä omien uskomusten läpi pääsee tunteisiin syvemmälle kiinni. Samalla voi havaita, että seuraavilla kerroilla vastaavissa tilanteissa tunnereaktio ei olekaan niin voimakas enää.

Panosta läsnäoloon

Nykypäivänä moni ihminen elää huomattavan osan päivästään niin sanotusti päässään. Fokus on jat kuvassa ajatusvirrassa sen sijaan, että mieli olisi harmonisessa tilassa. Lisäksi moni identifioi itsensä ajatuksiinsa. Läsnäolon tilassa mieli on hiljaa. Mikäli ajatuksia tulee, kykenee ne tiedostamaan mutta niihin ei identifioidu. Tunteiden osalta tunne niin sanotusti palaa nopeasti pois, kun sen ympärillä on läsnäolon muodostama valtava tila. Myös tunteeseen liittyvät keholliset tuntemukset kykenee tiedostamaan paremmin läsnäolon tilassa, mikä edistää tunteen kokemista, sen si jaan että fokus olisi tunteeseen kietoutuneissa tarinoissa.

Läsnäoloon liittyy hyväksyvä asenne tunteita kohtaan. Tällöin tunteita ei tuomita tai arvostella, eikä niistä pyritä pääsemään eroon. Mutta samalla hyväksynnän kautta tunteet myös virtaavat vapaasti, ei vätkä jää kiinni.

Tunnetyöskentely kantaa hedelmää

Useat ihmiset ovat kokeneet tunnetyöskentelyn kautta hyvinvointinsa parantuneen. Tunnetyöskentelyn avulla useat henkilöt ovat kyenneet katkaisemaan ihmissuhteissa toistamansa toimimattomat käyttäytymiskaavat. Monet ovat saavuttaneet tavoitteitaan helpommin. Ikään kuin jalka olisi nostettu jarrulta pois. Esimerkiksi uuden työpaikan hakeminen ei enää pelotakaan, ajattelu on selkeämpää ja tuloksekasta toimintaa on vaivattomampi pitää yllä kovan tsemppaamisen ja kamppailun sijaan. Ihmiset ovat saaneet tunne työskentelystä apua myös painonhallintaan sekä riippuvuuksiin. Kun tunteet on vapautettu, ei niiden kokemista tarvitse enää paeta ruokaan tai alkoholiin. Ylipäänsä tukahdutettujen tunteiden vapauttaminen lisää vapautta ja harmoniaa.

Ilkka Virolainen

Tohtori Ilkka Virolainen on kirjoittanut tohtori Harri Virolaisen kanssa kirjan: Vapaudu tukahdutetuista tunteista. Kirja käsittelee tunteiden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin, ihmissuhteisiin sekä työhön. Tutkimustulosten lisäksi kirja lähestyy tunteiden kokemista käytännön esimerkkien ja harjoitusten kautta. Useiden vuosien ajan Ilkka on luennoinut tunteisiin liittyvistä aiheista Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi hän on pitänyt aiheesta työpajoja ryhmille sekä henkilökohtaisia sessioita.