Ääretön 4/2023 Viimeinen numero

4/2023

Julkaisija: Rajatiedon Yhteistyö ry

Tässä numerossa

4-6 Tapahtumakalenterit, ajankohtaista

7 Hengen ja Tiedon messut 2023 kuvina

12 Rajatiedon Yhteistyö ry:n stipendien saajat 2023

13 Kabbalah vakiopalsta: olen kiitollinen

15 Kotimatka Kolilta, runo

16 Ymmärrys henkisestä tilastamme

19 Lapin henkimaailma

22 violetteja ajatuksia: viisi vuotta kissan elämästä

25 Runoja ja yliluonnollisia kokemuksia

26 Psykosynteesi, osa 2

28 mystinen krystallomantia

30 diplomigemmologi Christella Randma – Kuka vain voi löytää jalokiviä!

34 mystikon mietteitä: Tatuointien taikaa

41 Pelastajat tulee! – vai onko ihmiskunnan otettava vastuu itsestään?

7

hengen ja tiedon messut kuvina

30

Haastattelussa kiviasiantuntija cHristella randma

41

Pelastajat tulee! vai onko iHmiskunnan otettava vastuu itsestään?

TOIMITUS

Päätoimittaja

Anni Kultajoki rtytoimitus@gmail.com

POSTIOSOITe

Rajatiedon Yhteistyö ry

Luutnantinpolku 7 LT3, 00410 HELSINKI

ULKOASU JA TAITTO

Anni Kultajoki

ÄÄReTÖN

ISSN 2342-7272 (verkkojulkaisu)

ISSN 2342-7264 (painettu)

Kaupallinen käyttö tai levitys ilman julkaisijan lupaa on kielletty.

© Ääretön-lehti

JULKAISIJA:

Rajatiedon Yhteistyö ry

Lisätietoja: rajatieto.fi.

Kuvitukset Creative Commons CC0

ÄÄRETÖN-lehti 2014-2023

LEHTI EI ILmESTY vuodEN 2024 AIKANA.

PÄÄKIRjoITuS A NNI K u LTA jo KI

Hyvä lukija. Tämän numeron myötä on tullut aika jättää lehden teossa lämpöiset hyvästit.

Ensimmäinen Ääretön-lehti ilmestyi joulukuussa 2014, ja siitä yhdeksän vuotta eteenpäin ovat kuluneet nopeasti kuin suden juoksu erämaassa. Osa teistä on ollut mukanamme jokaisella askeleella. Suuri kiitos teille, rakkaat lukijat, jotka olette antaneet merkityksen tämän lehden sanoille ja ajatuksille.

Matka henkisyyden poluilla ei ole aina helppo. Se on kuin vaellus korkeille vuorille, joilla vastaan tulee niin aurinkoisia laaksoja kuin synkkiä rotkojakin. Nyt, kun saavutamme tämän yhteisen taipaleen päättymisen, haluan jakaa vielä muutamia ajatuksia kanssanne.

Ensinnäkin, muistakaa aina pysähtyä ja hengähtää. Elämä kiitää eteenpäin, ja joskus voimme unohtaa pysähtyä nauttimaan juuri meneillään olevasta lyhyestä hetkestä. Elämä ei ole kilpajuoksua – se on lempeä kävely, jossa jokaisella askeleella on merkityksensä. Älkää unohtako pysähtyä ihailemaan ympäröivää maisemaa, olkoon se sitten auringonlasku tai vaikka kukkiva puu.

Toiseksi, muistakaa rakastaa itseänne. Olette ainutlaatuisia, arvokkaita ihmisiä, jotka ansaitsevat osakseen rakkautta. Olkaa lempeitä itsellenne, oppikaa myös virheistänne ja kasvakaa niistä. Muistakaa, että teillä on voimaa, joka kumpuaa syvältä sisältänne.

Kolmanneksi, antakaa kiitollisuudelle tilaa omassa sydämessänne. Kiitollisuus on tärkeä avain onnellisuuteen. Vaikka elämässä olisi vaikeuksia ja haasteita, löytyy silti aina jotain, josta olla kiitollinen. Kiittäkää elämää, kiittäkää toisianne, ja kiittäkää itseänne.

Kiitollisuus luo positiivisen voimakentän, joka kantaa läpi vaikeuksien.

Olkaa avoimia uusille aluille, näkökulmille ja mahdollisuuksille. Elämä on jatkuvaa muutosta, ja henkistä kasvua tapahtuu silloin, kun olemme valmiita siirtymään rohkeasti eteenpäin ja tarttumaan eteemme avautuviin uusiin haasteisiin.

Ääretön-lehti ei ilmesty enää vuonna 2024. Sitä seuraavasta jatkosta emme vielä varmuudella tiedä, mutta pidämme nykyiset lukijat ajan tasalla tiedottamalla. Kaikki vanhat numerot ovat edelleen luettavissa verkosta täysin veloituksetta ja painettuja lehtinumeroita voi lukea tai ostaa omaksi Malminkartanon rajatiedon erikoiskirjastosta. Kiitos, että olitte osa tätä yhteistä matkaa. Toivotan teille rauhaa, rakkautta ja valoa polullanne eteenpäin.

Yhteyden toimitukseen saa allaolevan sähköpostiosoitteen kautta jatkossakin.

Jos haluat pysyä kuulolla Äärettömän tulevaisuudesta, tilaa uutiskirjeemme.

Toimituksen sähköposti: rtytoimitus@gmail.com

ajankohtaista

Psst! OletkO POstituslistallamme?

Kun haluat pysyä ajan tasalla Rajatiedon Yhteistyö ry:n yhdistyksen järjestämistä tapahtumista ja ajankohtaisista rajatiedon artikkeleista, voit liittyä yhdistyksen postituslistalle. Postituslistan jäsenille lähetetään viestejä muutaman kerran vuodessa sekä tiedot uusista artikkeleista yhdistyksen sivuilla. Julkaisemme mm. rajatiedon kirja-artikkeleita kirjastotoiminnan puitteissa.

Postituslistan jäsenyys edellyttää sähköpostitse tulevan vahvistusviestin hyväksymistä, jossa on mukana vahvistuslinkki. Löydät postituslistalle liittymisohjeet etusivultamme rajatieto.fi.

Osoittaaksesi erityistä tukea, olet tervetullut liittymään Rajatiedon Yhteistyön jäseneksi. Jäsenenä pääset nauttimaan rahanarvoisista eduistamme.

Lisätietoja: https://www.rajatieto.fi/yhdistys/jasenyys/

YhdistYksemme sosiaalisessa mediassa

Facebook: Rajatiedon Yhteistyö ry, Hengen ja Tiedon messut, Ääretön-lehti

Instagram: @rajatiedon

Kotisivut www.rajatieto.fi

Studio rajatieto JA rajatiedon kirjaSto SIJAITSee OSOITTeeSSA LUUTNANTINPOLKU 7, MALMINKARTANO

aukioloajat

MA-TI SULJeTTU

Ke-Pe 12.00-18.00

LA 12.00-14.00

SU SULJeTTU

Rajatiedon

Auttavan Puhelimen puhelinpäivystys 040 913 1038

sunnuntaisin klo 18.00 – 21.00

Puhelut maksavat normaalin puhelumaksun verran.

Rajatiedon Auttavan Puhelimen päivystäjät tarjoavat keskusteluapua niille, jotka tuntevat itsensä ahdistuneiksi tai pelokkaiksi kokemiensa rajatiedon ilmiöiden vuoksi tai joille on herännyt kiinnostus rajatietoon. Päivystäjälle voi kertoa kokemuksista tai kysyä mieltä askarruttavista asioista anonyymisti.

ajankohtaisia tapahtumia

Suomen ParaPSykologinen TuTkimuSSeura

www.paratutkimusseura.org

Yleisötilaisuudet osoitteessa Uudenmaankatu 33, 00120 Helsinki

Maanantaisin klo 18:30 - 20:30

Tilaisuuksien pääsymaksu: 10 € vieraat, 5€ seuran jäsenet, ellei toisin mainita.

Ma 22.1.24 Maist. Jussi Sohlberg: Uskonnolliset muutokset Suomessa ja uushenkinen kenttä

La 3.2.24 Prof. Konstantin Korotkov (Venäjä): klo 17.00 alkaen: Kirlian-kuvaus demonstraatio (uusi tekniikka)

klo 18.30 luento: Kirlian-kuvauksen uudet tuulet (sisäänpääsy kaikille 10 €)

Ma 19.2.24 Vuosikokous klo 17.00 (jäsenille)

klo 18.30 yleisöluento: arkkit. Liisa Kannisto: Äänen henkinen tiede

Ma 18.3.24 Terhi Jansson: Eläinkommunikointi, eläimet ja parapsyykkiset kyvyt

Ma 15.4.24 Dos. Pekka Kauppala: Kondrad Mägi –Mihin maailmaan näki maalarinero?

Ma 6.5.24 Prof. Marja-Liisa Honkasalo: Parapsykologian tutkimus tänään. Kulttuurinäkökulmia.

Paraseura Facebookissa: https://www.facebook.com/ groups/129128232332

Voit liittyä Paraseuran jäseneksi s-postilla tai paikan päällä, ennen tilaisuuden alkamista. Vuosijäsenmaksu 25 eur, uuden jäsenen liittymismaksu +2 eur.

www.paratutkimusseura.org

Kuinka monta gurua tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? – Ei yhtään. Guru odottaa kärsivällisesti, että maailma muuttuu hänen ympärillään valaistuksi.

Huumoria

ajankohtaisia tapahtumia

avarTuva ihmiSkuva ry

uudENmAANKATu 33, HELSINKI

Ti 19.12. Koko päivä Pertti-Juhani Saarno: Taiji pienryhmille / Intuitiivinen Elämäntaitovalmennus (Lootuskukan huone)

To 21.12. klo 09.00 - 21.00 Universumin laulu / Siljahelinä (Lootuskukan huone) klo 18:00 - 20:00 Ligmincha: Joogaa ja meditaatiota (Seitsentähtisali)

Pe 22.12. Koko päivä Pertti -Juhani Saarno: Taiji pienryhmille / Intuitiivinen Elämäntaitovalmennus / Sisäiset voimavarat käyttöön kurssikokonaisuus (Lootuskukan huone)

La 23.12. klo 09.00 - 18.00 Astrologin tulkintapäivä | Sielujen Synkroniaa | Riikka (Lootuskukan huone)

Ke 27.12. klo 18.00 - 20.00 Eeva ja Marja-Leena: Selvänäköistä tulkintaa energiakentästä ja kortein

(Seitsentähtisali) Ovi 10€

La 30.12. klo 19.00 - 21.30 Heart Circle - Mantralaulua piirissä istuen (Seitsentähtisali) Ovi 5€, sisältäen mm. teen ja vegaanipuuroa.

To 4.1. klo 18.00 - 20.00 Ligmincha: Joogaa ja meditaatiota (Seitsentähtisali)

Ma 8.1. klo 12.30 - 20.00 Anneli Sjöstedt. Meedio / Medium, Reikihoitaja / Reikihealer. Ajanvarauksella medium.anneli.s(a)gmail.com. (Lootuskukan huone)

To 11.1. klo 18.00 - 20.00 Anne Ahtiainen: Fengshuitalo Gambiaan (Seitsentähtisali)

katso kaikki tapahtumat: avartuvaihmiskuva.fi

Huom. Pääsääntöisesti tilaisuuksiin oviraha 5-15 €. Yksityiset vastaanotot ajanvarauksella. Ohjelmien tarkemmat tiedot löytyvät Avartuvan Ihmiskuvan tapahtumasivulta.

La 13.1. klo 11.00 - 18.00 Kosmiset kontaktit (Seitsentähtisali) Järjestäjä: Terhi Jansson. Aiheena Ufot ja Olennot laajemmalla näkökulmalla! Luennoimassa: Asko Nummela, Wesa Äijälä, Terhi Jansson, Jaakko Närvä. Liput ovelta 20€/Käteinen Tee ja kahvitarjoilu.

Su 14.1. klo 17.00 - 19.00 Gnostilainen Valon messu (Seitsentähtisali)

To 18.1. klo 18.00 - 20.00 Ligmincha: Joogaa ja meditaatiota (Seitsentähtisali)

Pe 19.1. klo 18.00 - 20.00 Meediotilaisuus Marjaana Kaakinen & Anneli Sjöstedt. Oviraha 15€. Tule ajoissa, ovet suljetaan klo 17.55. (Seitsentähtisali)

La 20.1. klo 12.00 - 14.00 Suomen Astrologinen Seura ry (Seitsentähtisali)

To 25.1. klo 17.00 - 18.30 Täydenkuun jooga, meditaatio ja äänimaljarentoutus (Seitsentähtisali)

klo 19.00 - 20.30 Täydenkuun Yin jooga akupainannalla, meditaatio + äänimaljat ja rumpurentoutus

Ke 31.1. klo 18.00 - 20.00 Valonkantajien Energiahoitoilta Jokaiselle yksi energiahoito illan aikana. Kokeilla voi lyhyesti erilaisia tulkintoja: astro-, tarot-, enkeli-, Lenormand-kortteja, terveysheiluria, jäsenkorjausta, auraluentaa, selvänäköistulkintaa, paikalla vaihtelevasti tulkitsijoita eri kerroilla. Max 2 tulkintaa/hlö. Tilaisuus on avoin kaikille. Vapaaehtoinen oviraha.

To 1.2. klo 18.00 - 20.00 Ligmincha: Joogaa ja meditaatiota (Seitsentähtisali)

Ke 7.2. klo 12.00 - 14.00 Raini Hallama: Tarotkortit kertovat (Seitsentähtisali) Ovi 10/5 €.

Ke 7.2. klo 18.00 - 20.00 Meedioiden ilta: Tervehdyksiä henkimaailmasta (Seitsentähtisali) Ovi 10€.

Huomioithan ystävällisesti, että ohjelmisto on esitetty tässä lehdessä vain otsikkotasolla. Tarkemmat tiedot ohjelmien maksullisuudesta, ennakkoilmoittautumisista yms löydät nettisivuilta www.avartuvaihmiskuva.fi

ToimiTuksen valinTa

hengen ja tiedon messut kuvina

14.-15.lokakuuta 2023 Pääohjelmaa siivittävänä teemana oli tällä kertaa "Kosmisia kohtaamisia"

Valokuvat: Anna K Greus www.annagreus.com

Esiintyjävieraamme Yhdysvalloista, tohtorit

Yläkuvassa Sara Welling: Tää ääni on mun -konsertti lauantain messupäivän päätteeksi.

Vasemmalla Hengen ja Tiedon messujen koordinaattori Jani Lassila. Pääkoordinaattorin tukena messuilla on useita kymmeniä vapaaehtoisia messuavustajia kantamassa kortensa kekoon onnistuneen tapahtuman eteen.

J.J. Hurtak ja Desiree Hurtak. Lisätietoja heistä ja heidän työstään: www.eenokinavaimet.org www.keysofenoch.eu Tänä vuonna eriTyisesTi messujen rakkaudellinen ja lämmin Tunnelma sai paljon kiiTosTa kävijöilTämme.

Astrologi Seppo Tanhua on messujen suosituimpia esiintyjiä vuodesta toiseen.

Ääretön-lehdestäkin tuttu mystikko Matti Kultajoki otti vastaan asiakkaita messuilla.

Michelle Karen jakoi käytännöllistä tietoa työkaluista henkiseen suojaukseen.

Alexei Lehtinen: Haamutmonimuotoisuus, ilmentyminen ja käyttäytyminen.

Japanilainen henkinen opettaja, meedio Remi Kanai kertomassa kosmisesta tutkimusmatkailusta ja taivaallisista kohtaamisista.

Henna-tatuointia.

Jukka Muhonen ohjaamassa kristallikallomeditaatiota.

Messuilla riitti vilskettä tapahtuman molempina päivinä.

Älä herätä uinuvaa lohikäärmettä.

Värikkäitä rumpuja kaupunkishamaaneille.

Messujen tuotevalikoima on laaja – jokaiselle löytyy varmasti jotakin, niin aineellista kuin aineetontakin.

Veli-Martin Keitelin upeita hologrammikuvia.

Kaiken hulinan keskellä messuilla voi välillä rentoutua ohjatussa meditaatiossa.

Ultra-lehden päätoimittaja Marko Kananen.

Yazka Loven mielenkiintoinen luento uuden talousjärjestelmän mahdollisuuksista.

Milad Dehghan eli 'Slim Mill' on yksi suositun Leveli-Youtubekanavan juontajista. Hän on ollut yksi messujen toivotuimpia esiintyjiä.

Jan-Mikael Marosin kivikokoelmien äärellä. Kivien ominaisuuksista ja käytöstä sai hyviä vinkkejä ja opastusta kaupan päälle.

Upea Duo Mysticus. Heidän musiikkiinsa voi tutustua mm. Youtubessa.

rajatiedon yhteistyö ry:n stipendien saajat 2023

sofia salenius:

”ufohenkisyys suomessa – kosminen henkisyys ja ihmismieli”, pro gradu -tutkielma.

tiina-mari mällinen:

”narratiivinen tutkimus äiti amman suomalaisista seuraajista”, tohtorin väitöskirjatutkimus.

lasse ahonen: ”rajatiedon aiheisten valokuvien skannaus- ja digitalisointityö”.

anni kurkinen:

”kehomielitietoisuus soinnuissa – tuotetun äänen värähtelyn mahdollisuudet manuaalisessa terapiassa”, tutkimustyö ja hankesuunnitelma.

Onnittelut stipendeistä ja myötätuulia projekteille!

Rajatiedon Yhteistyö ry jakaa vuosittain rahallisia stipendejä rajatiedon tutkimus- ja kehitystyöhön. Stipendihaku avautuu taas kesällä 2024 ja kestää syyskuuhun. Stipendit luovutetaan Hengen ja Tiedon messuilla.

Tarkemmat tiedot sekä hakuohjeet julkaistaan lähempänä ajankohtaa kotisivuillamme sekä Ultra-lehdessä.

• Stipendit myönnetään rajatiedon tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

• Stipendiä voivat hakea sekä yksityiset henkilöt että yhteisöt.

• Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan aikaisemmasta toiminnasta (tutkimukset, julkaisut ym.) tutkimussuunnitelma ja selvitys työn tämänhetkisestä vaiheesta.

• Stipendin saajan tulee antaa selvitys stipendin käytöstä seuraavan vuoden Helsingin Hengen ja Tiedon messuihin mennessä.

Lisätietoja: www.rajatieto.fi

kabbalah.fi

vakiopalsta

olen kiitollinen

loppuvuodesta sää kylmenee, lomat lähestyvät, tiedossa on aikaa ystävien ja perheen kanssa sekä toivottavasti aikaa pohtia omaa tilannetta ja kulunutta vuotta. Tämä vuosi oli vaikea, ja tiedän, että käytin arvostusta välineenä selvitäkseni vaikeista hetkistä.

teksti monica berg

KIItollIsuuden tunne on voimakkaampi kuin monet meistä ymmärtävät. Itse asiassa yhteiskuntatieteilijät kertovat, että ihmiset, joilla on tapana kirjoittaa päivittäin edes yksi asia, josta he ovat kiitollisia, kokevat onnellisuuden lisääntyvän huomattavasti alle kuukaudessa. Se on melko pieni harjoitus, jolla on merkittävä tulos… Voin kertoa omasta kokemuksestani, että se on myös totta. Kiitollisuuskäytäntöni on ottanut monia muotoja vuosien varrella, mutta siihen on aina kuulunut jokaisen päivän aloittaminen meditoinnilla. Kabbalassa hyödynnetään useita joka aamu tehtäviä meditointeja, joista yksi liittää meidät arvostukseen kaikesta hyvästä elämässämme – auringon nou-

susta maahan jalkojemme alla. Toinen puolestaan muistuttaa meitä olemaan kiitollisia siitä, että ylipäätään heräsimme uuteen päivään. Ne ovat muistutuksia olla ottamatta mitään itsestäänselvyytenä. Erityisesti tänä vuonna uskon, että me kaikki koemme syvällisempää kiitollisuutta siitä, mitä meillä on.

RIIPPumatta harjoituksestasi, huomion kiinnittäminen asioihin, joista olet kiitollinen, saa sinut huomaamaan yhä enemmän hyviä asioita päivän aikana. Kiitollisuus on kiertävää energiaa. Mitä suuremman osan ajastamme olemme kiitollisina, sitä enemmän syitä myös löydämme kiitollisuuteen.

Mutta näinhän voi tehdä vain silloin kun asiat jo menevät hyvin, eikö niin? Mutta entäpä kun asiat eivät suju halutulla tavalla? Entä jos emme halua "etsiä" hyvää? Arvaat varmaankin jo, mitä aion sanoa… Hetket, jolloin emme halua tehdä jotakin tiettyä asiaa, ovat PARHAAT mahdolliset ajankohdat saada asia tehdyksi. Vaikka elämässäsi olisi juuri nyt vaikeita aikoja, tai olet pettynyt maailman tilaan luettuasi liian monta ikävää uutisotsikkoa, siitäkin huolimatta hyviä asioita on olemassa. Sinun ei itse asiassa edes juurikaan tarvitse etsiä löytääksesi niitä, mutta sinulla täytyy olla halu hyvän näkemiseen.

Uskoakseni juuri tästä syystä Today Showlla on heidän verkkosi-

vuillaan kokonainen osio ainoastaan hyviä uutisia. Kun itse luin muutamia heidän viimeaikaisia otsikoitaan, oli vaikea olla hymyilemättä ja tuntea, kuinka oma arvostuksen taso alkoi nousta. Tässä muutamia:

"Chicagolainen nainen, 104, aikoo hypätä lentokoneesta ja rikkoa maailman vanhimman laskuvarjohyppääjän ennätyksen."

"Sam Kaplan, 72, valmistuu Georgian yliopistosta hänen 99-vuotiaan äitinsä kannustamana.”

"Starbucksin työntekijät keräävät yli 40 000 dollaria rakkaalle baristalle, jonka autoon oli murtauduttu."

Miltä sinusta tuntuu näiden lukemisen jälkeen? Veikkaan, että sinäkin hymyilet!

YRItä nyt tehdä omasi. Mitkä ovat sinun kiitollisuuden otsikot? Kun käytät hetken aikaa ja keskityt ympärilläsi olevaan hyvään, riippumatta siitä, miltä sinusta tuntuu, löydät varmasti nopeasti muutaman asian. Kiitollisuuden kohteen ei tarvitse olla valtava tai edes suuri.

Se voi olla teetä, jota juot lukiessasi tätä. Se voi olla perheesi ja ystäviesi terveys. Jos koet jotain upeaa, se voi olla jokainen pieni yksityiskohta tuossa hetkessä - mukaanlukien hymy kasvoillasi. Jos olet haastavassa tilan-

"Kiitollisuutemme ylittää sen, mitä näemme tai mitä meillä on."

teessa, se voi olla ympärillä olevilta henkilöiltä tuntemasi tuki, ehkä se on päivän ensimmäinen nauru tai – jos haluat olla todellinen kiitollisuuden ninja – se voi olla arvostusta haasteesta, jonka tunnet tuovan mahdollisuuden kasvaa.

Riippumatta siitä miltä elämä näyttää, aina on jotain mistä voimme olla kiitollisia. Kohtaamme monenlaisia siunauksia, jotka myös huomaa.

aRvostus on rakkauden, anteliaisuuden ja ilon syntypaikka. Kun harjoittelemme hetkenkin, kiitollisuutemme alkaa ylittää fyysisen maailman ja avaamme itsemme syvemmille näkökulmille ja uusille koke-

muksille. Kiitollisuutemme ylittää sen, mitä näemme tai mitä meillä on. Siitä tulee ylivoimainen kunnioituksen tunne yksinkertaisesta asiasta, että olemme elossa, saamme uuden päivän täällä maan päällä, toisen mahdollisuuden kokea tämä planeetta kaikin mahdollisin tavoin ja antaa itsestämme tavoilla, jotka tuovat valoa maailmaan. 

kotimatka kolilta

Usvasta nousevat puut hahmottuvat talot kuin haihtuneet muistot.

Alastomina värjöttelevät huurteiset koivunrungot, ojentelevat oksiaan latvuksissaan jokunen kultainen lehti.

Mahtikuuset sukeltavat ohitettujen talojen pihoista.

Talot kuin kartanot, pihat aukeat, pensaat nukkuvat vehreinä rykelmissään.

Taloista puolukoita, karpaloita, emännät keränneet joutessaan, saavat lisäansiota joulurahoiksi.

Pikitie sukeltaa näkyviin kuin tyhjästä...

Punaiset pysäkit (kuin pelastavat enkelit) maalatut mummonmökeiksi, matkailijoiden tuulensuojat koristavat autioita tienreunustoja.

Vielä kulkevat linjurit maaseudulla.

Vielä elää kyläläisiä ilman omaa autoa.

Valo taittuu teiden kaarteissa, ylämäkien harjanteilla...

Hirvet lymyävät kätköissään varovaisina kuin lentoonpyrähtävä varpusparvi.

Ajojahti maastossa...

Metsästäjät nukkuvat kuitenkin näin sunnuntai-aamuisin...

Usva selkenee valkenee aurinko tulee esille...

Valo kirkastaa tienoot ja meidät matkalaiset... Pyhäaamun rauha heijastuu maailmankartalle.

Vielä elää toivo paremmasta maailmasta toivo ihmisten muuttumisesta... Ilman toivoa ei ole elämää...

Mitä muuta meillä on jäljellä...

Usko, toivo ja rakkaus, kirjailtuna seinätauluiksi elämänohjeiksi unikuvien haavemaailmoiksi matkatovereiksi tällekin kotimatkalle...

Mieleen heijastuu kaipaus Valosta kotimatkasta verhojen taakse... Omaan Tähtikotiimme!

–Tuulikki Halonen–

ymmärrys henkisestä tilastamme

Olen koko ikäni nähnyt näkymätöntä maailmaa, noin kolmevuotiaasta alkaen. Minulle on siitä asti olleet osa elämääni haamut, luonnon henget, vampyyrit, tontut, keijut, ihmissudet, lohikäärmeet yms., sekä kaikenlaiset omaamani parapsykologiset aistit.

Tuo maailma on aina ollut osa minua, minulle monella tapaa luonnollisempi osa itseäni kuin ympärillämme oleva kaikille näkyvä maailma.

PaRIKYmPPIsenä nuorukaisena vuonna 2002 muutin Thaimaahan, Bangkokiin opiskelemaan paikalliseen taidekorkeakouluun, Silpakornin yliopistoon. Olin heidän ensimmäinen länsimainen oppilaansa taidemaalauksen tiedekunnassa vuosikymmeniin.

Koulun oli perustanut vuonna 1943 Thaimaahan muuttanut toscanalainen taiteilija Corrado Feroci, joka otti eläessään käyttöön thainkielisen nimen Silpa Bhirasari (Silpa tarkoittaa nykythainkielellä kuvataiteilijaa).

Asuin Thaimaassa yhteensä kuusi vuotta. Nuo kyseiset kuusi vuotta saivat minut näkemään ja ymmärtämään henkistä maailmaa ympärillämme laajemmassa spektrissä kuin olisin koskaan rohjennut toivoa. Siellä olin ympäristössä, jossa jokainen vastaantuleva ihminen, Thaimaan yli 60 000

000 asukkaasta, uskoi vähintäänkin samalla lailla “henkisen” maailman olemassaoloon kuin itse uskoin. Mutta jollain tavalla vielä arkisemmin – niin, että siitä ei koskaan tarvinnut tehdä numeroa. Siellä keskustelu henkisistä asioista ihmisten kanssa oli yhtä tavanomaista kuin ruokakaupan ostoslistasta keskusteleminen.

nuo vuodet avasivat laajasti silmäni sille, miten on mahdollista kohdata henkisiä olentoja ihan tavallisessa arjessa ja opin myös päivittäisessä elämässäni hyödyntämään parapsykologisia kykyjäni vielä moninaisimmilla tavoilla kuin olin aiemmin ymmärtänyt.

Palattuani Suomeen vuonna 2008 oli maailmankuvani täysin muuttunut ja vielä vahvistunut siitä, kuinka monella tapaa ihminen voikaan olla yhteydessä siihen henkiseen maailmaan, minkä elinympäristöni oli täällä pohjoismaissa lähes sadan vuoden ajan tuntunut täysin unohtaneen, vaikka se olikin aina ollut jollain lailla iso osa meitä sekä kulttuuriamme.

Eurooppaan asettauduttuani minulla oli suunnaton halu oppia ja ymmärtää lisää sitä maailmaa, jonka nyt tiesin täydellisesti olevan olemassa, vaikka kaikki ympärilläni eivät sitä nähneetkään. Sen lisäksi, että minulla oli ollut jo nuoruudesta

asti lahja konkreettisesti nähdä jotain mitä kaikki eivät nähneet, oli se nyt vielä entisestäänkin vahvistunut. Tuon lisäksi saatoin aistia päivien, viikkojen, kuukausien ja parhaimillaan vuosienkin päähän mitä elämässäni tapahtuu, ja se rauhoitti suuresti mieltäni. Koska olin edellisinä vuosina niin usein huomannut, että nuo aistimukseni pitivät aina jollain lailla paikkaansa. Tuon lisäksi olin myös ymmärtänyt herkkyyteni, jonka takia pystyin kokemaan edesmenneiden suurien kirjaijlijoiden ja taiteilijoiden sekä muiden historiallisten merkkihenkilöiden elämästä energeettisesti – niitä syitä, miksi he olivat tehneet yksittäisiä töitään tai miksi he olivat omistaneet elämänsä kulloisellekkin intohimolleen.

YmmäRtäessänI nuo kykyni, tajusin että minun on pakko matkustaa sinne, mistä kaikki se länsimaissa ollut henkinen kulttuuri, jonka tiesin olevan yhä pinnan alla olemassa, on saanut lähtönsä.

Matkani veivät minut mm. Saksassa 1600-luvulla eläneen alkemiaan vihkiytyneen paroni Frankensteinin linnaan, josta sittemmin Mary Shelley vuonna 1816 kehitteli ensimmäisen version Frankensteinin Hirviön tarinasta Villa Diodatissa, Geneva-järven rannalla.

Päädyin retkilläni maailman tunnetuimman hylätyn orpokodin Chateau Mirandan luo, johon suuri osa orpokotikummituselokuvista perustuu.

Kävin Etelä-Ranskassa ruton tyhjentämissä kylissä ja sieltä suuntasin Skotlannin ylämaille Isle of Skyelle, josta näin Avalonin kultaisena vuorena meren toisella puolen.

Matkani kantautuivat myös Uuden Englannin metsiin noitavainojen avainpaikoille.

Kävin suuresti arvostamieni ja syvää tietämystä mielestäni omaavien kirjailijoiden kodeissa. Näitä olivat mm. Charles Dickens, Alexandre Dumas, Victor Hugo ja J.M. Barrie.

Sillä hetkellä, kun olen ikään kuin matkustanut näiden kirjailijoiden mielen sisään, nämä kaikki kohteet ovat erityisherkkyyteni vuoksi antaneet minulle niin voimakkaita aistimuksia, että olen niiden kautta pystynyt ymmärtämään todella syvältä sitä henkistä maailmaa, jonka äärellä elän.

vuonna 2019 minut hyväksyttiin Charles Dickensin vuonna 1862 perustamaan paranomaaleja tutkimuksia suorittavaan ja tutkivaan The Ghost Club seuraan sekä Society for Psychical Research parapsykologiseen tutkimusseuraan.

Frankensteinin linna. Kuva: Aleksi Lehtinen.

Villa Diodati, maalaus.

Chateau Miranda. Kuva: Aleksi Lehtinen.

Portaalikuva Chateau Mirandan pihalla. Kuva: Aleksi Lehtinen.

Näiden innoittamana perustin oman Facebook-ryhmäni ja aloin kirjoittamaan sinne artikkeleja henkimaailman tapahtumista länsimaissa.

Tällä hetkellä koko länsimaisessa maailmassa, mutta erityisesti meillä täällä kotona Pohjolassa, havaitsen ympärilläni suurenevassa mittakaavassa uuden ajan alkaneen. Tai siis tavallaan voi myös sanoa, sen henkisen heräämisen tulevan jälleen takaisin, joka joskus aiemminkin on ollut voimissaan.

Meidän yhteiskunnassamme näyttäisi olevan aina tasaisin aikavälein hetki, jolloin ihmiset heräävät ja avaavat silmänsä. Välillä se on heidän valintansa, välillä ei. Välillä ihmiset toivovat sitä, kun taas välillä pelkäävät, usein syyttä suotta, mutta enemmän kuin mitään muuta koko maailmassa. On sitten oma yksilöllinen ymmärryksemme mikä tahansa, en kuitenkaan usko, että voimme itse vaikuttaa ratkaisevasti siihen, onko henkinen maailma meille avautumassa. Ainoa asia, minkä voimme tehdä, on edes jollain lailla varautua siihen ja hyväksyä, että näin saattaa käydä. Ehkä se herkistää meitä vastaanottamaan syvempää tietoa ja kokemusta sisäämme.

En myöskään usko, että maailman tilanne huomioon ottaen eli luonnon katastrofit, sodankäynnit ja pandemiat olisivat sattumaa. Se, miksi jumalat tai “maailmankaikkeus”, miksi sitä sitten kukin haluaakaan kutsua, ovat nyt viemässä samalla meitä kuin seuraavalle eräänlaiselle “tajunnan evoluution” tasolle, jossa ihmisen mieli on mahdollisesti niin kehittynyt, että hän on kykeneväinen päästämään stressistä ja ympäröivän maailman paineesta irti. Itse uskon, että kun olemme henkisesti tarpeeksi kehittyneet, emme ainoastaan elä henkisesti rakentaen parempaa yhteiskuntaa, vaan myös pystymme manifestoimaan eli mielemme voimalla viemään maailmaa parempaan ja tasapainoisempaan sekä myötätuntoisempaan suuntaan.

näIn taPahtuI jo 100 vuotta sitten suurien Suomen historian salatieteilijöiden ja kulttuurivaikuttajien kuten Hugo Simbergin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen, Minna Canthin, Helmi Krohnin ja Pekka Ervastin aikana.

Itse uskon, että näin tulee tapahtumaan pian taas uudestaan. Se on

Tämän artikkelin kirjoittaja on myös luonut Facebook-ryhmän "Tarinat ja Totuus Maailman salaperäisistä paikoista ja myyteistä"

Hänen elämästään on myös ilmestynyt kirja: Aleksi Oletukseton.

ymmärykseni ja henkisen kokemukseni mukaan estämätöntä. Niin suunnaton on useiden ihmisten, jotka tällä asialla ovat, periksiantamaton halu tuoda kaikki se tieto, mikä heillä on hallussaan, jollain lailla ympäristönsä tietoisuuteen.

Ja kuinka hienoa onkaan, että meillä on tahoja, joita arvostetaan heidän tietojensa ja taitojensa takia. On sitten kysymys taiteilijoista kuten syväalitajuntaa teoksillaan avaava Katariina Souri, toimittajista kuten edesmennyt Perttu Häkkinen tai kirjailijoista kuten A.W. Yrjänä ja muuten vaan asiansa osaavista ja esillä olevista tekijöistä niin kuin noita Kuparikettu, Porvoon Kipinä -lehden toimitus, Huntu okkultismidokumentti, kirjakaupat kuten Aioni ja Tarotpuoti sekä lukuisat kirjakustantamot, joiden teoksia löydämme jopa Akateemisesta ja Suomalaisesta kirjakaupoista. Sekä kaikki ne nousevat maagit, mystikot, noidat, velhot, kirjailijat, henkisen maailman näkijät ja kokijat.

Koko ajan lukemattomat ihmiset ympärilläni ja läheisteni ympärillä huomaavat oppivansa selittämättömiä uusia kykyjä tai heräävänsä aivan uuteen maailmaan.

Tämä kaikki on suunnattoman hienoa ja on upeaa todistaa, kuinka länsimainenkin yhteiskunta jälleen muuttuu henkisesti yhtenäisemmäksi ja voimakkaammaksi. 

Ruton tyhjentämä kylä. Kuvat: Aleksi Lehtinen

LAPIN HENKIMAAILMA

Inarinsaamelaiset, kuten kaikki muutkin saamelaiset, palvoivat aikoinaan luonnonjumalia, tai kuten kouluissamme opetettiin, epäjumalia. Mahtavin kaikista jumalista oli ”Äijih” (Ukko), jolla tärkein uhrauspaikka oli Äijihsualui (Ukonsaari). Hänen puolisonsa oli ”Akku” (Akka) ja hän asui Ukonjärven läheisyydessä Ivalon pohjoispuolella. Siellä on Akku-niminen vaara, josta muinaisten tarinoiden mukaan johti suora maanalainen tunneli Ukonsaareen. Tämän tunnelin kautta jumalpuolisot saattoivat kommunikoida keskenään.

Muita jumalia olivat ”Piäivaz” (Aurinko), jolle uhrattiin juhannusyönä ja syksyllä, ”Cäcialmai” (Vesimies), jota rukoiltiin juhannusyönä koskien rannoilla, ”Pieggalmai” (Tuulimies), jolle uhrattiin Tuulispäällä ja ”Sieidi” (Seita), joka oli hyvin tarkka ja ankara jumala. Seita oli niin pyhä, että häntä oli lähestyttävä polvillaan kontaten.

teksti matti kultajoki

eRäIsIIn PYhIIn paikkoihin oli vain miehillä pääsyoikeus ja naisillakin vain siinä tapauksessa, että he olivat pukeutuneet mieheksi. Tällaisia pyhiä saaria olivat esimerkiksi Inarijärven Ukonsaari ja Pisteriniemen Seitasaari. Naisille oli oma uhrauspaikkansa Naarassaari, joka sijaitsee Kasariselän länsilaidalla.

Myös koirien pääsy pyhiin paikkoihin oli kielletty, mutta se saattoi johtua käytännön syistä, koska koira järjettömänä eläimenä ei olisi kuitenkaan antanut uhrien olla rauhassa, vaan olisi kannellut niitä pitkin saarta ja ehkä syönytkin niitä.

KalaseIdalle uhraaminen tapahtui voitelemalla seitaa uhriliemellä, joka oli yleensä kalan rasvaa. Poroseidalle uhrattiin parhaiden ajokkaiden pudottamia sarvia, sekä poron pääkalloja ja luita. Peuraseita sai puolestaan päitä sarvineen, ydinluita ja joskus aivan kokonaisia eläimiäkin.

Seita saattoi olla joko erikoisen näköinen luonnonkivi tai kummallisen muotoinen suuri puu. Se voi olla myös ihmisen valmistama kivilatomus tai puusta tehty uhrialttari. Tällaisia pyhiä seitoja on ollut Inarin alueella 17 kappaletta, mutta on oletettavaa, että näistä vanhoista seidoista on löydettävissä tuskin enää puoltakaan, koska seitoja on järjestelmällisesti tuhottu, kuten on tuhottu kaikki aidot

Seita Saattoi olla erikoiSen näköinen luonnonkivi tai kummalliSen muotoinen Suuri puu

noitarummutkin Suomen puolisesta Lapista.

Inarinsaamelaisilla oli lisäksi lukuisa joukko haltijoita, yhteensä lähes 50, jotka huolehtivat käytännössä monenlaisista asioista, kuten poroista, kodasta, metsän ja veden viljasta jne. Nämä haltijahenget olivat enimmäkseen hyväntahtoisia, kuten esimerkiksi ”Kuhvittar”, joka oli rikas ja kaunis maanalainen haltija, ”Cahalig”, joka oli puolen metrin mittainen ja lapsenkasvoinen aarteenhaltija, sekä ”Juovlastaalu” (Joulustaalo) eli nykyään Joulupukki, jolla oli ajokkaina kaikki metsän eläimet.

Lisäksi oli koko joukko erilaisia metsänhaltijoita. Mutta oli olemassa myös pahantahtoisia haltijoita, kuten ”Staalu” (Staalo), ”Peinijaz” (Painajainen) ja ”Komme” (Kummitus) jne.

Näiden vanhojen uskomusten ja epäjumalien kimppuun kävivät kristityt papit kaikella tarmollaan silloin, kun he sattuivat vierailemaan syrjäisessä Inarissa.

noIta olI kylän tärkein henkilö, jonka tehtävänä oli torjua kaikenlainen paha. Hän saattoi saada virkansa synnynnäisten lahjojensa ansioista tai perimällä tiedot ja taidot isältään, joka niin ikään saattoi olla noita. Lisää oppia hän sai rohkeasti harjoittelemalla. Noitia oli pääasiassa kahdenlaisia, hyväntahtoisia ja pahantahtoisia. Kylänoita kuului parantajana ja monipuolisena ihmisten auttajana hyväntahtoisten joukkoon. Noitien eliittiin kuului Lentonoita, joka saattoi vaihtaa paikkaansa myrskytuulen nopeudella, esiintyen milloin lintuna, milloin jonakin muuna eläimenä. Lovinoita puolestaan saattoi irrottautua omasta ruumiistaan ja tehdä henkisiä ulkomaanmatkoja, sekä käydä manalassa neuvoja kyselemässä. Hän muuntautui tarvittaessa esimerkiksi suden, karhun, kalan tai käärmeen hahmoon. Hän pystyi myös muuttamaan mahtavilla taikavoimillaan muita ihmisiä eläimiksi.

Jos eläimeksi muuttuneelle noidalle sattui tulemaan maagisella matkallaan jokin vamma, saattoi se jäädä noidan fyysiseen kehoon pysyväksi vammaksi. Tämä taas saattoi olla kohtalokasta noidan habitukselle, sillä noidan tuli perinteisesti olla aina terve. Pienikin vamma aiheutti yleensä sen, ettei häntä pidetty enää täysikelpoisena noitana. Kaikki hampaatkin piti noidalla olla suussaan tallella. Noitarumpu oli noidan tärkein työväline, johon kuuluivat myös vasara ja arpa. Poron sarvesta valmistetulla vasaralla rummutettiin kalvoa ja rummun kalvolla liikkuva arpa ennusti

tulevaisuutta. Kemin Lapissa ja ilmeisesti myös Inarissa, noitarumpujen kalvot jaettiin kolmeen osaan: ylivyöhykkeeseen, keskivyöhykkeeseen ja alivyöhykkeeseen. Ylivyöhykkeeseen oli piirroksin kuvattuna jumalat, keskivyöhykkeessä olivat seidat ja uhripaikat ihmisineen, ja alivyöhykkeessä oli manalan väki omine jumalineen. Poikkeuksen tästä kalvojaosta tekee mahdollisesti Utsjoelta peräisin oleva noitarumpu, jonka kalvo on jaettu viiteen osaan. Kolme ylintä kuvaavat siinä taivaan eri kerroksia, neljäs maata ja alin osa manalaa. Rummun on omistanut 1600-luvulla

varankilainen Anders Poulsen ja tuona aikanahan kulki paljon inarinsaamelaisia Varangissa kalastamassa.

Tässä rummussa on runsaasti kristillisiä symboleja, eikä olisi lainkaan ihme, että alkuperäisestä yleistyylistä poikkeavan rummun valmistamiseen olisivat vaikuttaneet esimerkiksi Inarista tulleet kristilliset vaikutteet. Ehkä kysymyksessä olikin harvinainen kristitty noita, joka käytti toiminnassaan shamanismia ja kristinuskoa menestyksellisesti yhdessä.

Mukaellen Ilmari Mattuksen kirjoitelmaa Lapin historiaan liittyvästä mytologiasta / www.samimuseum.fi

Violetteja ajatuksia

Olisipa luomisen tuskaa

minun tuskani Luomattomuutta

Kangassohvani vanha, kulunut kissankarvoissa

Elää ja hengittää Ei vaadi yhtään ajatusta

vaan saa ne kaikki

liian arvokas kaatopaikalle

Annan maatua kaikessa rauhassa olohuoneessani

Yhdessä kanssani

Jotakin violettia / Liisa Karjalainen

kirjOittajasta

Liisa Karjalainen

Liisa Karjalaisen kiinnostuksen kohteita ovat mm. lukeminen ja kirjoittaminen.

Teen havaintoja ihmisistä, heidän käyttäytymisestään sekä elämästä ylipäänsä. Jotkut havainnoistani päätyvät aforismin tai runon muotoon.

Mottoni: Jos kaiken oppii nuorena, mihin keski-ikää ja vanhuutta tarvitaan?

viisi vuotta kissan elämästä

Esittelen ensi itseni, kuten hyviin tapoihin kuuluu. Nimeni on Klasu. Eläinhoitolassa minua kutsuttiin Kaukoksi, mutta uusi perheeni muutti nimeni, koska isäntäni veli on nimeltään Kauko. Minua pidettiin ensin venäjänsinisenä, mutta paljastuikin, etten voi olla sellainen, koska silmäni ovat väärän väriset. Väriltäni olen siniharmaa ja silmäni ovat keltaiset. Olenko ranskalaista syntyperää, kartusiaani? En tiedä itsekään, mutta komeaksi ovat minua kehuneet. Minulla on myös lempinimi Nalle. Se johtuu karhu- maisesta olemuksestani. Omistajani sanovat, että ilman häntää voisin hyvin olla karhunpentu.

Ihmisiässä olen 9 vuotias. Kissaniässä sanoisin olevani pirteä keski-ikäinen. Nykyisen perheeni kanssa olen asustanut 5 vuotta. Minun pitänee aloittaa tarinani siitä, miten päädyin nykyiseen asuinpaikkaani.

Edellinen omistajani oli mukava mummeli ja hyvin eläinrakas. Hänellä oli monta kissaa ja koiraa. Olin sisäkissana ja mikäpä siinä, kun seuraa ja leikkikavereita riitti. Mummolle kuitenkin tapahtui jotakin, koska eräänä aamuna hän ei noussut sängystä. Meille tuli nälkä ja kävimme hänelle asiasta ilmoittamassa moniäänisesti. Mitään ei tämänkään jälkeen tapahtunut. Koska oli kesä ja makuuhuoneen ikkuna raollaan, me kissat lähdimme ulos. En oikein viihtynyt ulkona, koska minulla ei ollut omaa reviiriä. Sitäpaitsi maailma ulkopuolella vaikutti valtavalta. Sellaiselta, johon voi helposti eksyä.

Olin viettänyt ehkä pari päivää ulkosalla talon läheisyydessä, kun pihaan ajoi pakettiauto ja sitten alkoi tapahtua. Minut ja kaverini loukutettiin nopeasti. Kamala kokemus! Pelkään häkkejä ja autoja edelleen.

Eläinhoitolassa minusta huolehdittiin. Sain vettä ja syötävää ja hiekkalaatikkoni siivottiin. Olin kuitenkin häkissä, enkä päässyt syliin istumaan enkä saanut tarpeeksi silityksiä. Joka kerta, kun eläinhoitolaan tuli ihmisiä meitä katsomaan, esitin parhaat puoleni. Kierin lattialla silityksiä kerjäten.

Eläinhoitolan väki olikin ihmeissään, kun en ollut kelvannut kellekään. No, kelpasinhan minä lopulta, vaikka olinkin väärän värinen. Minusta otetussa kuvassa nimittäin turkkini näytti ruskealta, ei harmaalta.

Istuin pienessä kissankuljetuslaatikossa matkalla uuteen kotiini. Jännitti, mutta olin ilahtunut, että pääsin pois häkistä. Pidän ihmisistä ja olen valmis luottamaan uuteen perheeseeni. Pääsin takaisin maalle ja omakotitaloon asumaan. Ensimmäisen kuukauden jouduin kuitenkin viettämään sisällä, jotta tottuisin uuteen perheeseen enkä karkaisi.

Kun kuukauden kuluttua pääsin ulos, otin jalat alleni. Päätin tutustua ulkoympäristöön kunnolla. Tuolla retkellä vietin puolitoista vuorokautta. Omistajani olivat huolissaan minusta ja pelkäsivät, etten palaisi takaisin. Totta kai minä palasin takaisin. Sainhan heiltä ruokaa, juotavaa ja katon pääni päälle. Niin ja neljä syliä, jonne voin hypätä silityksiä vastaanottamaan!

Totuin uuteen perheeseeni nopeasti. On kuitenkin muutamia juttuja, joista en vieläkään pidä ja jotka saavat minut epäluuloiseksi. Ovikolkuttimen ääntä pelkään edelleen. Sen äänen kuultuani ryntään nopeasti lähimmän sängyn tai sohvan alle.

En myöskään pidä siitä, että minut yllätetään. On pelottavaa tulla yllätetyksi täydessä unessa vieraan ihmisen toimesta. Tällöinkin yritän karkuun, mutta mikäli se ei ole mahdollista, haistelen uuden ihmisen tarkkaan ennenkuin annan hänen silittää.

Olen ollut melko terve munuaisvaivoja lukuunottamatta. Niiden takia ruokavalioni on melko yksipuolinen, vain kahdenlaista nappulaa ja märkämuonaa. Onneksi omistajani toisinaan hemmottelevat minua kissanruokaherkuilla. Eivät ihmisetkään syö kanankoipia joka päivä, vaikka niistä pitäisivätkin. Ja osaanhan minä kerjätä. Käytän hellyttävintä ääntäni, katson suoraan silmiin ja pökkään jalkoja.

En viihdy yksinäni. Siirryn aina huoneeseen, jossa on joku. Minussa on koiramaisia piirteitä. Ihmekös tuo, kun olen niin tottunut koiriin. Ulkona minua hämmästyttävät erityisesti linnut. Ne ovat liian nopeita minulle ja olen onnistunut saamaan kiinni vain sairaita yksilöitä. Hiiriä ja myyriä on jännittävämpää seurata, ne kun liikkuvat vain maassa. Myönnän syöneeni muutamia ja joudunkin ottamaan matolääkettä säännöllisesti. Myös punkit pitävät minusta. Ilman punkkirokotetta en kesällä pärjää, koska minä ja punkit viihdymme samoissa heinikoissa.

Pääasiassa minä tietysti nukun. Koiranunta voisi joku sanoa. Säpsähdän nopeasti hereille, mutta myös nukahtaminen käy helposti. Osaan myös antaa ihmisystävilleni hyviä vinkkejä pitkän iän saavuttamiseksi; paljon unta, silityksiä sekä leikkiä sopivassa määrin.

Minulla on neljä palvelijaa, joten en voi valittaa. Koirilla on isäntä, mutta minulla on palvelusväki. Elämäni ei siis ole lainkaan hassumpaa. Tässä oli tiivistettynä 5 vuotta kissanelämästäni. Silitellään, jos tavataan, mutta tutustutaan ensin.

Violetti-trilogia

Löytyy kirjastoista, Mediapinnan kautta sekä verkkokaupoista, myös englanninkielisenä.

Petri Yusuf soini - runoja ja yliluonnollisia kokemuksia

kohtaaminen

Olin kävelyllä metsässä tuolla tiellä kun näin valon pilvessä siellä laskeutui alus maahan asti, oli heillä iso painolasti, jotain he kantoivat, hyvän kuvan itsestään antoivat, uskalsin mennä ja olla lähellä, en kuitenkaan halunnut kätellä, he poimivat jotain maasta heiniä noita, ehkä ottivat jotain simpukoita, sitten alus lähti, näkyi vain pieni tähti, ihmettelin tapausta tuota outoa olentoa, ei muistuttanut sudenkorentoa.

ufonainen

Oli pimeä ilta tuo, se mystiikkaa luo, kuulin kolme sointua, alkoi hahmo rakentua, ääni puhui minulle: "On asiaa sinulle", se oli nainen, outo kulkija tuo mystinen, olin hieman pelollinen, mutta nainen oli kaunismuotoinen en ollut turhamainen, tapasimme kerran, ja hieno oli sen verran, että uusimme sen, tällainen oli tapaus on mulla yhä vapaus.

kirjoittajasta

ufonäkijästä runoilijaksi

– Olen Petri Soini, syntynyt 1958. Asuin ensimmäiset 10 vuotta elämästäni Kangasalla, ja osittain myös Tampereen messukylässä, missä kohtasin 8-vuotiaana valo-olennon. Kangasalla koin enimmät ufokohtaamiset. 1980 muutin Tampereelle jossa kohtasin kaksi naishumanoidia Kaukajärvellä. Nyt asun Porissa, jossa olen jo nähnyt viisi ilmiötä, täällä kirjoitan runoja ja juttuja lehteen nimeltä Ääretön ja lähetän niitä myös Ultraan. Kuuluin 1990-luvulla SUT-ufotutkijoihin, tutkin itsekin muutaman tapauksen. Kuulun myös Tampereen ufoon, ja Suomen galaktiseen liittoon, jossa olen kunniajäsen. Täytin nyt kesällä 65 vuotta, ja edelleen innostus ufoihin on kova, edesmennyt ufotutkija Björn Borg oli ystäväni, Tapani Koivula on edelleen ystäväni, hänen kanssaan käymme keskusteluja mm. ufoista, jatkan edelleen heidän julkaisemaan lehteen kirjoittelua, koska kirjoitan mieluusti ufoaiheisia juttuja.

psykosynteesi oSa 2

Psykosynteesi on psykologisen kehittymisen ja itsen tiedostamisen menetelmä henkilöille, jotka kieltäytyvät elämään omien sisäisten harhakuvitelmiensa tai ulkopuolelta tulevien vaikutteiden orjina, eivätkä suostu vain passiivisesti alistumaan sisällään vaikuttavien psyykkisten voimien pyöritykseen – siis henkilöille, joiden päämääränä on kehittyä oman elämänsä mestareiksi.

(teksti: Roberto Assagioli, kääntänyt Tapani Heinonen)

Kuten Ääretön-lehden viime numerossa (3/2023) ilmeni, tahdolla on keskeinen paikka psykosynteesissä. Teet valintoja elämässäsi tahtosi avulla, ja sen kanssa pääset elämässä eteenpäin. Voidaksesi ryömiä ulos kotelostasi ja tullaksesi sellaiseksi kuin olet, sinun on aktivoitava tahtosi.

Voidaksesi käyttää tahtoasi parhaalla tavalla, sinun on ensin tiedostettava, että sinulla on tahto. Silloin tulet tietoiseksi, että sinulla on tahto, jonka voit toteuttaa itse. Silloin huomaat olevasi elävä subjekti, jolla on kyky tehdä valintoja, olla yhteydessä muihin, saada aikaan muutoksia itsessämme, toisissa sekä ympärillämme olevissa suhteissa. Havainto, että ihminen voi vaikuttaa omaan elämäänsä, on tärkeä näkökohta ihmisen kehityksessä. Jos yksilö kokee, ettei hän

voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa, hän lamaantuu ja muuttuu tahdottomaksi. Tämä voi johtaa muun muassa masennukseen. On myös tärkeää tiedostaa, että olet itse vastuussa tekemistäsi valinnoista. Mutta kun tulet tietoiseksi, että sinulla itselläsi on tahtoa, tämä antaa sinulle rajattomat mahdollisuudet sisäiseen kasvuun ja ulkoiseen toimintaan, toimintavalmiuteen. Mikä puolestaan johtaa parempaan itseluottamukseen, turvallisuuteen, iloon – kokonaisuuden tunteeseen.

Psykosynteesi korostaa tahdon merkitystä ja se on keskeistä todellisen Itsesi löytämisessä. Tahto on Itsen työkalu, jonka avulla jokainen yksilö voi täyttää tehtävänsä ja elää

hyvää elämää. On olemassa erilaisia tahtoja; vahva tahto (sisu), hyvä tahto, transpersoonallinen tahto ja universaali tahto. Kaikkiin näihin tahtotiloihin yksilöllä on pääsy, mutta kaikki eivät käytä esim. universaalia tahtoa. Universaali tahto on sulautumista henkimaailmaan. Kaikki eivät ehkä myöskään kehitä transpersoonallista tahtoa. Kun ihmiset kokevat, että heidän elämänsä tuntuu merkityksettömältä, he saattavat haluta tehdä jotain tälle tunteelle. Sitten he alkavat tietoisesti miettiä elämän tarkoitusta ja sitä, mitä todella haluaa elämällään tehdä. Silloin voi käyttää transpersoonallista tahtoa. Mutta kaikki eivät halua tätä ja jatkavat keinotekoisella polulla.

teksti ja kuvat lillu birgitta sandström

Tahdon käsitteessä on kolme eri vaihetta, jotka ihmisen on tiedostettava. Ensinnäkin hänen on myönnettävä, että tahto on olemassa, toinen oivallus on, että ihmisellä on tahto ja kolmas vaihe on olla tahto. Ihminen saa näkemyksen siitä, että hänellä on tahtoa esteettisten kokemusten kautta, näkemällä kauneuden maailmassa, luonnossa, taiteessa, musiikissa. Toinen tapa saada tunteita omasta tahdostaan on, kun käyt läpi jonkun kriisin (kuten me kaikki teemme elämämme aikana) ja joudut sitten aktivoimaan tahtosi tai tuhoudut. Meditaatio on myös yksi tapa saada yhteys tahtoosi ja sitä kautta voit kuulla oman sisäisen äänesi. Mutta päättäväisen toiminnan ja kamppailun kautta ihminen löytää helpoimmin oman tahtonsa.

Tärkeintä tahtosi tiedostamisessa on käyttää sitä ja harjoitella sitä. Oman tahdon harjoittaminen on tärkeä osa psykosynteesiä. Kaikkia kehon elimiä ja kaikkia toimintoja voidaan kehittää harjoituksella. Jopa ihmisen tahtoa voidaan kehittää harjoituksella. Tällä tavalla et vain saa vahvempaa tahtoa, vaan saat myös enemmän yhteyttä siihen. Ja kun saat enemmän yhteyttä omaan tahtoosi, saat enemmän yhteyttä Itseen, ydinminääsi. Tunnet olevasi oma persoona omilla tunteillasi, arvoillasi ja unelmillasi. Tällä henkilöllä, joka olet sinä, on tavoitteita, jotka hän haluaa toteuttaa ja teet sen oman tahtosi avulla. On hyvin yksinkertaisia harjoituksia, joilla voit vahvistaa tahtosi. Harjoitukset koostuvat useiden yksinkertaisten ja helppojen tehtävien suorittamisesta säännöllisesti, sinnikkäästi ja tarkasti. Riittää olla yksin ja rauhassa viidestä kymmeneen minuuttia päivässä. Jokainen tehtävä tai harjoitus on suoritettava useita päiviä peräkkäin, noin viikon ajan, ja sen jälkeen korvattava toisella. Muuten siitä tulee liian yksi-

kirjOittajasta

Lillu Birgitta Sandström Psykosynteesivalmentaja lillu.sand55@gmail.com

toikkoinen ja se voi johtaa automaattisuuteen. Yksinkertainen harjoitus on päättää nousta tuolille ja seistä siinä.

Tahtotyö on siis keskeistä psykosynteesissä. Se koostuu seuraavista vaiheista: ei tahtoa ollenkaan, yksilö kokee, ettei vaihtoehtoja ole, seuraava askel on tiedostaa, että tahto on olemassa, seuraava askel on tuntea, että hänellä on tahtoa ja valinnanvaraa, seuraava askel on, että ihminen on tahto ja lopulta tulet kosketuksiin universaalin tahdon kanssa.

Tahdolla on myös eri vaiheita, kun halutaan toteuttaa jokin tavoite tai visio. Silloin aloitat tarkoituksesta, harkitset asiaa, sitten valitset ja teet päätöksen. Sen jälkeen vahvistat tavoitteesi ja teet suunnitelman erilaisilla osatavoitteilla. Kun kaikki tämä on valmista, ohjaat prosessia tavoitteeseen asti. Tällä menetelmällä toteutin tavoitteeni sekä opinnoissani että yksityiselämässäni. On tärkeää tietää, mikä on tavoitteesi ja että se on jotain, mitä itse haluat. Psykosynteesi esittelee myös erilaisia tahdon ominaisuuksia, joita on hyvä harjoitella; energia, hallinta, keskittyminen, päättäväisyys, sinnikkyys, aloitteellisuus ja lopulta organisointi yhdistävät nämä toiminnot.

Tässä psykosynteesiä käsittelevässä artikkelissa olen kirjoittanut vain henkilökohtaisesta psykosynteesistä.

Mutta Itse, ydinminä kehittyy henkilökohtaisesta perspektiivistä universaaliin olentoon. Silloin sekä tahto että Itse, ydinminä ovat saavuttaneet yhteyden kosmokseen, maailmankaikkeuteen. Tällöin puhutaan universaalista tahdosta ja universaalista Itsestä. 

mystinen krystallomantia

Krystallomantia tarkoittaa tulevaisuuden tai muiden salattujen asioiden katsomista kristallipallon tai muiden heijastavien tai läpikuultavien välineiden, kuten kristallin, kivien, lasin, peilin, veden, tulen tai savun avulla. Nimen loppuosa ”mantia” tulee kreikan kielen sanasta ”manteia”, joka tarkoittaa ennustusta. Sen onnistunut käyttäminen edellyttää ennustajalta suurta keskittymiskykyä ja henkisten energioiden syvällistä tuntemusta. Spiritismi on kuitenkin käytännössä eri asia.

Krystallomantiaa on käytetty useissa maailman kulttuureissa tarkoituksena selvittää menneisyyden, nykyisyyden tai tulevaisuuden tapahtumia. Kulttuurista ja käytetystä välineestä riippuen vastauksen on katsottu tulevan joko Jumalalta, erilaisilta korkeilta hengiltä, Paholaiselta, vainajilta tai ihmisen omasta alitajunnasta.

Druidit olivat eräitä varhaisimpia krystallomantian harjoittajia. Sitä käytettiin melko yleisesti ennustamiseen myös esimerkiksi faaraoiden Egyptissä, antiikin Kreikassa ja muinaisessa Roomassa. Myöhemmin krystallomantiaa ovat menestyksellisesti käyttäneet muun muassa Nostradamus ja John Dee.

Käytän itse selvänäkijän toiminnassani melko paljon kristallipalloa, joita minulla on muutamia erilaisia. Tehokkain niistä on ametistikivestä valmistettu isokokoinen pallo, jota nimitän suurten salaisuuksien näkykiveksi. Toinen kookas palloni on val-

mistettu kristallilasista, ja sitä nimitän pienten salaisuuksien paljastajaksi. Mitä kaikkea nuo suuret ja pienet salaisuudet käytännössä tarkoittavat, sitä en ala tässä kuitenkaan tarkemmin selvittämään.

Liitevalokuva on otettu tuosta jälkimmäisestä ikivanhasta kristallilasipallosta. Sen sisällä näkyy pieni hohtava valo-olento, salaperäinen ”pallonhenki”, joka suostui jokin aika sitten hetkeksi materialisoitumaan

näkyvään muotoon, jolloin ehdin napata siitä kamerallani valokuvan.

Toinen krystallomantiaan liittyvä ennustusvälineeni on myöskin muinaistaikuudessa käytetty musta peili. Se toimii samalla periaatteella kuin kristallipallo. Sitä käyttäessäni istun yleensä pöydän ääressä hämärässä huoneessa, ainoana valonlähteenä peilin vieressä palava kynttilä.

Esitän tilanteessa henkimaailmalle jonkun tarkan kysymyksen, ja vas-

teksti ja kuva matti kultajoki

taus ilmestyy peilin mustaan pintaan kuvana, joka voi olla joko vertauskuvallinen, symbolinen tai aivan suora samaan asiaan liittyvä yksittäinen kuva tai kuvasarja, toisinaan myös eräänlainen lyhytelokuva.

Useimmiten minulle annetaan näihin kuviin myös selvä tulkinta, mutta joskus niiden merkityksen ymmärtävät vain asiakkaani, joiden henkilökohtaisiin asioihin ne silloin suoranaisesti liittyvät.

Kuvaviestejä ei näistä ennustusvälineistä nähdä tietenkään ihmisen fyysisin silmin, vaan sisäisin hengen silmin. Itse uskon hyvien henkiolentojen kertovan / näyttävän minulle kristallipallon ja peilin kautta tietoja kuvallisessa henkisessä muodossa.

Lisäksi muita samaan tarkoitukseen käyttämiäni välineitä ovat esimerkiksi keraamisen öljylampun liekki, metsän leirinuotion savu, taivaan poutapilvet ja valurautainen lähdevesipata. Ne kaikki liittyvät omalla tavallaan

krystallomantiaan ja samalla erilaisiin luonnon elementtien voimiin, joiden kanssa perinteiset ennustajat ovat kautta aikain työskennelleet. Läheinen suhde luontoon ja sen Luojaan on minulle muutenkin hyvin tärkeä.

Krystallomantia itsessään ei ole mystisenä ”henkimaailman hommana” suinkaan mitään satua, vaikka eräässä kuuluisassa lasten sadussa noitanainen loihtiikin taikapeilinsä toimimaan sanomalla sille: ”Kerro, kerro, kuvastin, ken on maassa kaunehin!”

diplomigemmologi Christella randma – kuka vain voi löytää jaLokiviÄ!

Christella randma on diplomigemmologi eli jalokiviasiantuntija. kiinnostus kiviin ja luontoon on ollut aina suuressa roolissa hänen elämässään. hänen varhaisin jalokivimuistonsa on neuvostoliiton aikainen kultasormus, jossa on iso keltainen kivi, aito sitriini. se on ollut hänellä niin kauan kuin hän muistaa. Christella on tuttu myös tapani koivulan, juha pennalan ja riitta Wahlströmin toimittamasta kirjasta keitä me olemme? (2017). tapasin Christellan helsingin jalokivigallerian liikkeessä, joka sijaitsee aleksanterinkadulla. hän oli paikan päällä tunnistamassa asiakkaiden tuomia kiviä. vein itsekin hänelle tunnistettavaksi muutaman itselleni rakkaan kiven.

haastattelu ja kuvat sofia salenius

kuva s. 33 pixabay

Jalokivet kiinnostavat ihmisiä usein niiden esteettisyyden ja harvinaisuuden vuoksi. Niihin liitetään usein myös vahvaa tunnearvoa ja erilaisia uskomuksia. Uushenkisyyden kentällä jalokivien koetaan kantavan energiaa, joka vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja niillä koetaan olevan erilaisia terapeuttisia vaikutuksia.

Gemmologia on tieteenlaji, joka sen myötä keskittyy mittausten kautta kerättyyn objektiiviseen tietoon. Keskiössä on jalokivien tunnistus. Kivien energeettiset ja henkiset vaikutukset kuuluvat alueeseen, jota on ainakin tällä hetkellä vaikea mitata tieteellisesti.

Kokemukset kivien vaikutuksista ovat usein subjektiivisia kokemuksia, joilla voi olla kuitenkin yksilölle suuri merkitys.

Christella on itse avoimen kiinnostunut uushenkisistä- sekä uskonnollisista näkemyksistä, aaveista ufoista ja noidista. Hän kuitenkin gemmologina on keskittynyt käytännönläheisiin asioihin, kuten kivien fysikaalisiin sekä optisiin, eli valontaittoon perustuviin ominaisuuksiin. Näiden lisäksi tietenkin myös siihen, mistä mitäkin kivilajeja löytyy. Hän ei silti halua vähätellä sitä, jos joku kokee kivillä olevan henkisiä ominaisuuksia.

– Kaikki on lopulta energiaa, jos joku uskoo ja kokee tällaisia henkisiä vaikutuksia, niin miksipä ei, Christella toteaa. Ihminen tietää lopulta niin vähän, että ei voi poissulkea asioita mitä ei voi poissulkea. Kivien henkiset ominaisuudet ovat tunnetason asioita ja jokainen parhaiten itse tietää mikä kivi resonoi itselle. Kivien tunnearvosta kertoo myös se, että monesti kiven rahallista arvoa arvioitaessa tunnearvo menee kaiken sen yli minkä arvoinen tietty kivi voisi rahallisesti olla.

KIvet ovat rakkaita keräilyn kohteita myös Christellalle. Häneltä löytyy kotoaan paljon monenlaisia harvinaisia kiviä, varsinkin erilaisia kiteitä. Myös kivikoruja löytyy paljon, neuvostoaikaisen sormuksen lisäksi. Erityisesti hän pitää vihreistä kivilajeista sekä UV-valossa fluoresoivista kivistä.

Uushenkisyyden valtavirtaistumisen myötä vaikuttaa siltä, että kiinnostus kiviä kohtaan olisi kasvanut. Kuitenkaan Christella ei ole varsinaisesti huomannut erityistä jalokivien kysynnän kasvua Suomen markkinoilla.

Jalokivigallerian tilat osoitteessa Aleksanterinkatu 36.

– Ihmiset ovat perinteisesti aina juhlineet kivillä niin syntymää, ristiäisiä, syntymäpäiviä ja jopa hautajaisia. Oikeastaan mihin vain merkkijuhliin on hankittu lahjaksi erilaisia jalokiviä, Christella sanoo. Sellaisen mielenkiintoisen ilmiön olen kuitenkin huomannut, että aikaisemmin sanalla kristalli on viitattu swarovskikristalleihin, mitkä ovat oikeasti lasia. Tänä päivänä kristalleja käytetään yleisterminä puhekielessä, kun tarkoitetaan oikeasti erilaisia kiteitä.

sana KRIstallI on Christellan mukaan käynyt läpi murroksen niin että sen tarkoitus on olennaisesti muuttunut. Mitä vain kiteitä kutsutaan kristalliksi, niin että sanan alkuperäinen täsmällinen merkitys on unohtunut. Mitä vain ruusukvartsista opaliittiin kutsutaan kristalliksi. Esimerkiksi ruusukvartsi ei ole virallisesti kristalli vaan kvartsi.

– Todennäköisesti se, että suomen kielessä kiteitä on alettu nimittää kristalleiksi, johtuu siitä, että englanniksi sana ”crystal” merkitsee kidettä. On olemassa myös kidetiede, joka on toiselta nimeltään kristallografia, Christella pohtii. Ruusukvartsia ei muuten kannata jättää ikkunalaudalle, sillä sen vaaleanpunainen väri haalistuu auringonpaisteessa värittömäksi!

ChRIstella maInItsee, että yksi tapa määritellä jalokivi tapahtuu Mohsin kovuusasteikon mukaan. Sen on kehittänyt vuonna 1822 saksalainen mineralogi Friedrich Mohs. Asteikko mittaa mineraalien kovuutta ja esimerkiksi kvartsi on asteikon mukaan kovuusluokkaa 7, joka täyttää jalokiven määritelmän.

Chistellan eräs suosikkikivi ja Neuvostoliiton aikainen sormus.

Tunnistettavaksi tuomani kivi, jonka olen saanut ystävältäni osoittautui punaiseksi sinikvartsiksi Lapuan louhokselta.

Tämän vahvuiset kivet pitävät muotonsa eivätkä kulu. Kauniita kiviä kuitenkin käytetään koruissa ja koriste-esineissä, vaikka ne eivät seiskan kovuutta olisikaan.

– Asteikko ei ole kiveen kirjoitettu sääntö, Christella sanoo.

suomen jalokivet, kuka vain voi löytää jaLokiviÄ!

Monet saattavat äkkiseltään ajatella, että myymälöiden jalokivet tuodaan aina ulkomailta. Kuitenkin myös Suomessa on useita paikkoja, joista on löydetty jalokiviä. Suomessa on myös jalokivikaivoksia. Spektroliitti on suomalainen erikoisuus, jota löytyy pääasiassa Ylämaan kaivokselta ja sen lähialueilta. Se on harvinainen jalokivi ja myös erityisen kaunis.

– Sen nimi tulee siitä, että siinä on spektrin värit, eli se on tosi värikäs, Christella kuvailee. Tummassa emäkivessä nähdään iridisoivia värejä, eli pinnan väri vaihtelee riippuen siitä mistä kulmasta katsotaan. Se näyttää vähän siltä kuin katsoisi bensalammikkoa.

ChRIstella KeRtoo, että Suomesta löytyy myös topaaseja ja berylliä. Lapissa on ametistikaivoksia. Lapista tuleva kvartsierikoisuus on nimeltään shamaanikvartsi. Siinä on valkoista, ruskeaa ja liilaa, eli kolmea erilaista kvartsia. Kullanhuuhdonnan sivutuotteena löytyy myös rubiineja. Kuka vain voi löytää Christellan mukaan harvinaisia kivilajeja luonnosta.

– Parhaimmillaan olen löytänyt jopa lenkkipolultani almandiini granaatteja. Ne ovat pieniä ja kirkkaanpunaisia, kuin granaattiomenan siemeniä. Kävellessä niitä ei huomaisi, mutta kun kumartuu ja menee kyyk-

kyyn tarkkailemaan maanpintaa niin ihan oikeasti näitä löytää, kun vain kivet osaa tunnistaa ja tietää mitä katsoo, Christella kertoo iloisena.

Louhoksilta löydetyt kivet voivat vaatia hiontaa. Suomessa toimii myös kivienhiontakerhoja.Periaatteessa kivien hiontalaitteita voi hankkia kotiinkin. Tosin Christellan mukaan nämä saattavat olla kerrostaloon aika äänekkäitä ja hankalia hankintoja.

– Rehellisesti sanottuna ei ole kuitenkaan montaakaan kuukautta, kun itse ostin kotiini rumpuhiontalaitteen, Christella paljastaa nauraen. Kivet laitetaan laitteeseen useaksi viikoksi, kunnes ne ovat pyörineet siellä pyöreiksi.

6000. Niitä tulee koko ajan lisää, joten tieto päivittyy koko ajan. Gemmologia keskittyy erityisesti jalokiviin, mutta monet ihmiset kysyvät myös asioita liittyen muunkinlaisiin kiviin, joiden ominaisuuksien tunteminen liittyy enemmän geologian alaan. Kuitenkin Christellalla on omakohtaista kiinnostusta myös tähän.

– Geologia alana kiinnostaa minua ja se täydentää gemmologista osaamista. Suomessa on vanha kallioperä ja monenlaista mielenkiintoista tutkittavaa, kuten hiidenkirnuja ja luolastoja.

Suurin haaste jalokiviasiantuntijan työssä on Christellan mukaan se, että uusia mineraalilajeja tulee koko ajan lisää. Silloin kun hän valmistui gemmologiksi, mineraalilajeja oli vajaa 5000 ja nykyään niitä on jo melkein

lIsääntYnYt KYsYntä kiviä kohtaan on johtanut siihen, että markkinoille tuodaan nykyisin paljon myös keinotekoisesti valmistettuja kiviä. Turmaliini kuuluu ainoisiin kivilajeihin, joita ei valmisteta laboratoriossa. Osa mineraaleista on synteettisesti valmistettuja ja osa vain jäljittelee jotakin tiettyä kivilajia, joksi sitä halutaan kutsua. Jalokiviä myös käsitellään paljon keinotekoisesti, esimerkiksi värin ja puhtauden parantamiseksi. Kivilajien runsaus on ehdottomasti Christellan mielestä haasteellisuuden

lisäksi samalla rikkaus ja alan parhaita puolia.

– Se pitää mielen virkeänä, kun pohtii mitähän tänään löydän, kun laitan kiven mikroskoopin alle.

Jalokivien eettiset kysymykset ovat olleet viime aikoina entistä enemmän pinnalla. Moni miettii ostamiensa kivien alkuperää ja sitä millaiselta kauppiaalta kivet kannattaa ostaa.

"se pitää mielen virkeänä, kun pohtii mitähän tänään löydän, kun laitan kiven mikroskoopin alle."

– On todella hyvä, että ihmiset miettivät nykyään enemmän eettisyyttä niin asiassa kuin asiassa. Yhtenä esimerkkinä voisi nostaa 90-luvun ”veritimantit”, joilla rahoitettiin sotia. Olisi tosiaan hyvä, että ihmiset olisivat tietoisia siitä mistä kivet tulevat.

Nykyään valvontaa on lisätty ja on olemassa eettisyystodistuksia. Olen kuitenkin valitettavasti kuullut siitäkin, että näitä todistuksia on mahdollista rahallakin saada. Mikään ei ole varmaa. Haaveilen siitä, että pääsisin joku päivä kiertämään maapalloa ja tutustumaan itse kaivoksiin nähdäkseni, että kaikki on hyvin, Christella kertoo.

mIKälI haluaa saada lisää tietoa kivistä, niin sitä löytyy jalokivikauppojen asiantuntijoilta sekä erilaisilta messuilta. On olemassa myös kivimuseoita. Internetistä ja kirjoista voi myös itse opiskella kivitietoutta. Halutessaan voi ottaa myös Christellaan yhteyden. Hänet löytää mm. Instagramista nimellä gem_christella.

ilmoitus

Unkarilainen István Éles on tutkinut 30 vuoden ajan laajasti ihmisten sekä menneitä että tulevia elämiä, ja todennut niihin liittyvän runsaasti kokemuksia ufoista ja avaruusolennoista. Élesin käyttämä meditatiivinen valveuni-olotila on ”aikamatkustamiseen” perustuva menetelmä. Tässä tilassa on mahdollista saada selville eri elämien tapahtumia, jotka näyttäytyvät ihmisille yhtä selvästi kuin elokuvia katseltaessa. Saatujen kokemusten perusteella on voitu todeta, että avaruusolennot ovat olleet ja ovat edelleen aktiivisesti mukana ihmisten elämissä, niin menneissä kuin nykyisissäkin.

Vastaavaa kirjaa ei ole aikaisemmin julkaistu suomeksi. Kovakantinen, 214 sivua, ovh. 30 €.

TATUOiNTiEN TAiKAA

Mystikon mietteitä

netissä on nykyisin monia keskustelupalstoja tatuoinneista. Siellä muun muassa kysellään, onko mahdollista tai järkevää teettää itselleen joku tietynlainen tatuointi ja mihin seurauksiin vaikkapa taikuuden symbolien tatuoiminen omaan ihoon voisi johtaa.

Sitten vaihdetaan mielipiteitä puolesta ja vastaan, esimerkiksi riimutatuointien, viisikannan tai lohikäärmeen kuvien mahdollisista sivuvaikutuksista. Tämä liittyy osaltaan nuorisonkin keskuudessa räjähdysmäisesti lisääntyneeseen kiinnostukseen mystiikkaa ja henkisyyttä kohtaan, joka vaikuttaa suoraan myös ihmisten tatuointien

salaperäisten okkultististen kuva-aiheiden yleisyyteen.

Nykyään monet nuoret haluavat erottua ikätovereistaan jotenkin. Yksi yleinen tapa on tatuoida vartaloonsa erikoisia kuvia. Tästä onkin tullut muutaman viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana suorastaan muotivillitys. Ennen vanhaan tatuointeja oli länsimaissa yleensä vain merimiehillä ja rikollisilla, tai satunnaisesti joillain muilla laitapuolen kulkijoilla, mutta nykyisin niitä on periaatteessa kaikenlaisilla ihmisillä, ja yhä vain yleisemmin. Niiden statusarvo onkin kohonnut huomattavasti, verrattuna vaikkapa vielä 50 vuotta sitten vallinneeseen ihopiirrosten yleiseen halveksuntaan ja tietynlaiseen tatuoitujen ihmisten negatiiviseen leimaamiseen. Nykyisin tatuoinnit koetaan suorastaan seksikkäinä ja usein juuri

seksikkyyden lisääminen onkin tatuoimisen piilovaikuttimena.

Tatuointifirmoilla riittää nyt töitä yllin kyllin, ja alalla liikkuu myös melko suuret rahavirrat, joten mistään huonosta bisneksestä ei ole kysymys. 1990-luvulla tämä asia oli minullakin niin paljon pinnalla, että aioin itsekin perustaa pienen tatuointipajan, joka jäi sitten kuitenkin muunlaisten töiden ja valintojen vuoksi tekemättä. Kysyntää tekemilleni tatuoinneille olisi taatusti ollut, jopa satojen kilometrien säteellä.

Minulla itselläni on ihossani vain kaksi pienikokoista maagista tatuointia. Ne ovat melko huomaamattomissa paikoissa käsivarsien takapuolella, koska niitä ei ole suinkaan tarkoitus näyttää kaikelle kansalle. Kerron niistä ihokuvista jutun lopussa jotakin tarkemmin.

matti kultajOki

tatuoIntIPeRInne on ollut ihmiskunnan käytössä kymmeniä tuhansia vuosia. Kaukaisina aikoina se liittyi enimmäkseen uskonnollisiin asioihin, kuten vaikkapa shamanismiin ja animistiseen henkien palvontaan. Lähes kaikki muinaislöydöt, joissa on nähtävissä ikivanhoja ihokuvioita, ovat jollain tavoin uskonnollisia. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat pohjoisesta ikiroudasta löytyneet haudat ja niiden muumiot, jotka ovat olleet ihokuvioiden perusteella elämänsä aikana shamaaneja tai muita tietäjänoitia. Myös vuonna 1991 Italian Alpeilta löytynyt ja 3300-luvulla eaa. elänyt ”Jäämies Ötzi” oli tällainen henkilö. Hänellä oli ihossaan lähes 50 tatuointia, jotka viittasivat selvästi shamanismiin. Monien kansojen papit koristelivat itsensä erityisesti juuri tällaisilla lukuisilla rituaalisilla voimamerkeillä,

jotka auttoivat heitä saamaan henkistä voimaa ja valtaa kommunikointiinsa henkimaailman kanssa. Tatuoinnit tehneellä mestarilla oli myös suuri rooli jokaisen maagisen taikatatuoinnin valmistusvaiheessa ja niiden alkuperäisessä aktivoimisessa.

Ihon tatuoImInen oli siis yksi ihmiskunnan yleismaailmallisista tavoista kaikilla maapallon mantereilla ja liittyi entisaikoina enimmäkseen juuri vanhakantaiseen henkisyyteen ja sen erilaisiin muotoihin. Tästä syystä esimerkiksi ortodoksinen kirkko pitää yhä nykyisinkin tatuointeja suurena syntinä, koska ne kirkon näkökannan mukaan juontavat juurensa tavalla tai toisella muinaiseen epäjumalten palvontaan ja sitä kautta pimeyden henkien negatiiviseen energiapiiriin. En ota tuohon tatuointien mahdolliseen synnillisyyteen tässä jutussani enempää kantaa, joten voitte jatkaa lukemista aivan rauhassa eteenpäin…

Usein ihmiset olettavat, että tatuointi voi jollakin tavoin energeettisesti vaikuttaa sen omistajaan. Tämä käsitys ei kuitenkaan jokaisessa tatuoinnissa pidä paikkaansa. Tatuoinnit voidaan jakaa maagisten vaikutusten osalta kolmeen isompaan

ryhmään: suoranaiset maagiset tatuoinnit, koristetatuoinnit (joilla ei ole mitään tekemistä taikuuden kanssa), ja symboliset (puolimaagiset) tatuoinnit.

Maagisilla tatuoinneilla tarkoitan lähinnä aitoja noitia ja velhoja varten tehtyjä tatuointeja. Niissä on todellista voimaa ja ne vaikuttavat jatkuvasti käyttäjäänsä. Koristetatuoinneilla on yksinomaan vain esteettinen puoli ja niitä voi jokainen ottaa mielensä mukaan ja minkä näköisinä tahansa, täysin ilman mitään maagista vaikutusta. Puolimaaginen symbolitatuointi heijastaa yleensä käyttäjänsä myötätuntoa tai sympatiaa tiettyä maagista perinnettä kohtaan, tai hänen haluansa muuttaa jotain itsessään ja elämässään. Tällaisten tatuointien vaikutusta saatetaan kuitenkin helposti liioitella, varsinkin silloin, jos ei tiedetä symbolikuvien tarkkaa merkitystä. Ne vaikuttavatkin useimmiten vain symbolisesti ihmisen mieleen, ellei niitä erikseen ”aktivoida” toimimaan syvemmällä ja voimakkaammalla tavalla, jolloin ne lisäävät yksilön energiaa ja kykyjä, sekä muuttavat usein myös jollain tavoin hänen persoonallisuuttaan.

maagIsIa tatuoInteja löytyy monista elävistä henkisistä perinteistä ympäri maailmaa. Niitä käytetään lähes kaikkialla, aina Afrikasta Aasiaan ja Etelä-Amerikasta Intiaan asti, mukaan luettuna siis periaatteessa koko eteläinen ja pohjoinen pallonpuolisko.

Maagiset tatuoinnit tehdään tosimielellä kirjaimellisesti henkimaailman hommia varten ja sellaisia asioita paljon käsitteleville ihmisille. Niillä ei ole niinkään esteettistä merkitystä, vaan ainoastaan maaginen käyttötarkoitus. Tällöin tatuointi voi olla esimerkiksi osa initiaatiorituaalia, jolloin tietyt energiat ”istutetaan” mahdollisimman syvälle ja niistä tulee paitsi osa ihmisen energiaa, myös näkyvä osa hänen fyysistä kehoaan.

Joskus ihminen myös tällä tavalla ”tutustuu” johonkin voimakkaaseen henkiolentoon, jonka suojelukseen hänet samalla asetetaan (tämä on nyt hänen omansa ja siitä on huolehdittava). Tässä tapauksessa tatuoinnit toimivat osana tiettyä ”tunnistemerkkiä” hengelle, mikä auttaa kyseistä henkiolentoa tunnistamaan kuka tatuoitu ihminen on. Joku toinen (merkitsemätön) ihminen on hengelle siis tuntematon muukalainen, joka ei kuulu hänen suojelupiiriinsä.

Kaikissa näissä tapahtumissa itse ihopiirustus on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta. Tatuoinnin lisäksi tapahtuu myös kosketus henkeen tai johonkin muuhun ulkoiseen voimaan, ja samalla taikuuden, noituuden tai velhouden harjoittajassa tapahtuu sisäistä transformaatiota ja muutosta. Tämän seurauksena tietystä ulkoisesta henkivoimasta tulee vähitellen osa kyseistä henkilöä, ja tatuoinnista tulee tämän voiman ulkoinen ilmentymä, siis eräänlainen ”ikkuna” henkimaailmasta aineelliseen maailmaan. Se toimii tavallaan myös ihossa olevana ”aukkona”, jonka kautta henkinen energia pääsee virtaamaan suoraan maagisesti tatuoituun henkilöön.

YlIaIstIllIsen havaitsemisen kannalta tällainen tatuointi säteilee jatkuvasti tiettyä energiaa ja vaikuttaa sen käyttäjään. Vaikka alkuperäinen ihopiirros repäistäisiin kokonaan irti, energioiden vaikutus ei siltikään muuttuisi. Silmälle näkymätön tatuointi jatkaisi yhä toimintaansa ja vaikuttaisi omistajaansa aivan kuten ennenkin. Itse tatuointi on kuitenkin vain osa maagista rituaalitoimintaa, eikä suinkaan sen kaikkein tärkein sisältö, mutta maagisella tatuoinnilla merkitty mies tai nainen on siihen

liittyvän henkivoiman kanava, ainakin silloin kun hän itse siihen suostuu ja tietää taikuuden niksit ja kikat käytännössä, samoin kuin henkiolentojen kanssa työskentelyn salaisuudet.

eIKä tässäKään asiassa ole suinkaan kysymys mistään yleisölle maksusta esiintyvien lavataikureiden trikeistä ja silmänkääntötempuista, vaan aidosta henkimaailman tuottamasta noituudesta, johon usein liittyy käytännössä myös sairauksien parantamista ja meediotoimintaa, sekä monia muita yleensä yliluonnollisiksi määriteltyjä ilmiöitä.

Ulkopuolisen katsojan mielestä maagiset tatuoinnit eivät ole yleensä kovinkaan kauniita, vaan useimmiten hyvinkin rumia, eikä niiden merkitys avaudu niille, jotka eivät syvällisesti harjoita samaa henkistä perinnettä, johon kyseiset maagiset taikamerkit (riimut, hieroglyfit, nimikoodit, henkisinetit, taikasanat, amuletit, talismaanit tai jotkin muut vastaavat piirroskuvat) olennaisesti liittyvät. Estetiikka ei ole niiden valmistamisessa tärkeintä, vaan nimenomaan kuvioiden maaginen merkitys, koska jokaisella kuvalla on voimakenttä, joka ohjaa energioiden virtaamista ihmiseen.

jo tähän mennessä voimme havaita, että kannattaa hyvin tarkasti miettiä millaisia tatuointeja itseensä koristeiksi tai muussa tarkoituksessa laittaa. Esimerkiksi viikinkien maagiset riimumerkit ovat sillä tavoin hankalia, että jokaisessa niissä on kaksi käänteistä vastakohtaista merkitystä, positiivinen ja negatiivinen. Jos riimutatuointi on vaikkapa kädessä, se voi käden liikkeen ja asennon perusteella vaihtaa merkitystään kumpaan suuntaan tahansa. Niinpä lopullinen summa, jonka riimutatuoinnista ehkä joutuu myöhemmin kärsimyksinä maksamaan, saattaa olla monta kertaa suurempi kuin sen alkuperäiset

piirustuskustannukset. Ihmisen alitajunnalla on lisäksi tapana muistaa sellaisetkin asiat, jotka ovat pyyhkiytyneet normaalista päivätajunnasta pois.

Symboliset tatuoinnit eivät itseasiassa ole kaukana koristeellisista kuvista. Ne kuvaavat kuitenkin usein tietyn okkultistisen tai esoteerisen perinteen, taikka jonkin uskonnon oikeita symboleja, joiden perusteella ne voidaan yhdistää suoraan niihin. Jotta tämä henkinen vaikutus ilmenisi, niitä on kuitenkin käytettävä maagisesti ja niiden kantajilla on oltava käytössään aidot taikuuden voimat.

sYmbolIset tatuoInnIt pitää tällaisessa käyttötarkoituksessa lisäksi myös ”aktivoida”, eli yhdistää ne rituaalisesti samankaltaiseen henkiseen energiaan, jota ne symbolisesti kuvaavat. Tällaisilla tatuoinneilla ei ole ”itsenäistä” voimaa, vaan ne tarvitsevat säännöllisesti toistuvaa huomiota ja aktivointia sen koulukunnan asiantuntijalta, johon ne energeettisesti liittyvät. Tätä voisi verrata vaikkapa kannettavan tietokoneen akun toistuvaan lataamiseen, johon soveltuu vain tietokoneen oma merkkikohtainen latauskaapeli. Aktivoidut symbolit säteilevät todellista taikuutta jopa useita kuukausia kerrallaan, varsinkin silloin, jos niiden kantajan henkilökohtainen kuvien käyttötarkoitus on samansuuntainen. Voimaltaan ”haalistuneet” symbolit voidaan myös aktivoida uudelleen, jos siihen soveltuva taikarituaalien asiantuntija on olemassa ja henkilökohtaisesti käytettävissä.

Edes aktivoituina symbolisia tatuointeja ei voida kuitenkaan verrata maagisiin tatuointeihin niiden todellisessa merkityksessä. Maagisilla tatuoinneilla, joita valmistettiin muun muassa entisten aikojen uskonnollisissa initiaatiorituaaleissa, oli ”itsenäi-

nen” voima, eikä niiden toimintaa ja vaikutusta voitu pysäyttää. Vasta sitten kun niiden omistaja kuoli, hänen maagiset tatuointinsakin lakkasivat ruumiin mätänemisen myötä vaikuttamasta fyysiseen maailmaan. Tästä herää kuitenkin kysymys, voivatko arkeologisissa kaivauksissa löydettyjen muumioiden hyvin säilyneet maagiset tatuoinnit vaikuttaa energeettisesti edelleen ympäristöönsä, vaikka noiden velhojen kuolemasta on kulunut tuhansia vuosia? Jos voivat, se on

voivatko arkeologisissa kaivauksissa löydettyjen muumioiden hyvin säilyneet maagiset tatuoinnit vaikuttaa energeettisesti edelleen ympäristöönsä, vaikka noiden velhojen kuolemasta on kulunut tuhansia vuosia?

kyllä hämmästyttävä ja melkoisen pelottavakin asia. Tuollainen muinainen noita oli eläessään jatkuvasti maagisten energioiden vaikutuksen alla ja hänellä oli ”tiheämpi” kontakti yliluonnollisen voiman kanssa, kuin millään nykyaikaisilla initiaatiomenetelmillä voidaan saavuttaa. Vanhojen aikojen menetelmät vaativat kuitenkin (varsinkin aloitusvaiheessa) niin paljon suorituskykyä, että kaikki eivät kestäneet sitä, vaan luhistuivat rankassa henkivoimien puristuksessa. Vain vahvimmista tuli oikeita ”virkavelhoja”.

nYKYaIKaIset ”kaupunkitaikurit”, vaikka laittaisivatkin jonkinlaisia taikatatuointeja kehoonsa, eivät ole jatkuvasti vastaavien energioiden vaikutuksen alaisia. He joutuvatkin pakosti aktivoimaan usein tatuointejaan, joten ne ovat käytännössä pikemmin vain symbolisia tatuointeja kuin maagisia sellaisia.

Pelkästään länsimainen materialistinen maailmankuva ja henkimaailmaan kielteisesti suhtautuva yleiskulttuuri valitettavasti laimentavat nykyisin maagisten asioiden ilmenemistä ja niiden voimallisempaa vaikutusta hyvin huomattavalla tavalla. Voidaankin todeta, että vaikka laittaisit kehoosi runsain määrin mitä tahansa symbolitatuointeja, et saa niiden avulla välttämättä mitään maagista apua. Symbolikuvat itsessään eivät riitä siihen, vaikka ne olisivat (omasta mielestäsi) kuinka ”voimakkaita” ja ”muinaisia” tahansa. Pelkästään se tilanne, että sinulla on jonkinlaisia maagisiin asioihin liittyviä salaperäisen näköisiä symbolikuvia kehossasi, ei siis sinänsä vielä kutsu elämääsi mitään varsinaista taikavoimaa. Korkeintaan ne voivat auttaa sinua keskittymään tietynlaisiin henkisiin tehtäviin.

ne IhmIset, jotka haluavat saada aitoa maagista apua, voivat kuitenkin tehdä sen ottamalla yhteyttä todellisiin noitiin ja vastaaviin henkilöihin, tai käymällä asianmukaisissa henkisissä koulutuksissa. Mitään kolmatta vaihtoehtoa näiden välillä ei ole olemassa, koska maagiseen voimaan ja vanhaan taikatietoon ei tässä tieteellisyyttä ja rationaalisuutta korostavassa nykymaailmassa helposti enää pääse kiinni. Keinot siihen tarttumiseen ovat käyneet varsin vähiin.

Useimmille ihmisille tatuoinneilla on puhtaasti vain koristeellinen merkitys, ja ne vaikuttavat elämään vain subjektiivisen näköhavainnon puitteissa. Ne liittyvät useimmiten esimerkiksi johonkin mullistavaan elämäntilanteeseen tai muuhun mieleenpainuvaan tapahtumaan, merkitykselliseen ihmissuhteeseen, rakkaaseen lemmikkieläimeen, matkustamiseen, harrastukseen, taiteelliseen ideaan tai mihin tahansa muuhun tavanomaisempaan arkiseen mielenkiinnon kohteeseen. Sellaisiin tatuointikuviin ei liity minkäänlaista maagista voimaa, kuten voimme hyvin ymmärtää.

mutta onko tiedossa tapauksia, joissa tatuoitujen ihmisten useat epäonniset sattumukset voitaisiin laittaa suoraan tatuointien syyksi?

Olen kuullut ainakin muutamasta tilanteesta, joista on herännyt siihen viittaava olettamus…

Eräs nuori nainen tuli kerran tatuoijan luokse kyyneleet silmissään ja pyysi poistamaan pakarastaan itämaisen kirjainmerkin. Hän oli teettänyt tuon tatuoinnin ulkomailla käydessään noin vuosi sitten, ja sen jälkeen hän synnytti kuolleen keskosvauvan, hänen miehensä jätti hänet ja hän sai potkut työpaikastaan. Paljon pahoja asioita oli siis tapahtunut suhteellisen lyhyessä ajassa. Sen jälkeen hän oli alkanut selvittää mitä kyseinen japaninkielinen tatuointimerkki tarkoitti. Hänelle kerrottiin sen tarkoittavan: ”Demoni”. Tatuointi saatiin poistetuksi ja nainen otti asiasta opikseen. Hän ei enää koskaan teettäisi itselleen tatuointia, jonka merkitystä hän ei tarkasti tietäisi.

Toinen nuori nainen teetti olkapäähänsä kauniin perhosen kuvan. Pian sen jälkeen nainen alkoi muuttua hyvin kevytmieliseksi ja seksuaalisesti kyltymättömäksi. Hän hyppäsi miehestä ja sängystä toiseen jatkuvasti. Monesti hänet miellettiin itseään kauppaavaksi prostituoiduksi. Tätä elämäntapaa jatkui monta vuotta, kunnes perhostatuointi vihdoin poistettiin. Vasta sen jälkeen nainen pystyi saamaan aikaan vakavan seurustelusuhteen, joka johti myöhemmin kestävään avioliittoon mukavan miehen kanssa.

Nuori mies teetti jalkaansa tarkasti piirretyn aidon käärmeen näköisen tatuoinnin. Seuraavana kesänä häntä puri metsässä myrkkykäärme samaan jalkaan ja sitä seuraavana kesänä häntä puri taas myrkkykäärme toiseen jalkaan. Myös hänen asuintalonsa pihalle tuli käärmeitä matelemaan. Vasta kun tatuointi muutettiin toisenlaiseksi, ettei se enää muistuttanut käärmettä, häiritsevät käärmehavainnot loppuivat.

Toinen mies teetti selkäänsä suurikokoisen mustakaapuisen viikatemiehen kuvan, sellaisen yleisesti tunnetun kuoleman symbolin. Sama pikkurikollinen muuttui sen jälkeen nopeasti väkivaltaiseksi murhaajaksi ja sai yhteensä neljästä taposta elinkautisen vankilatuomion. Tatuointia ei voitu poistaa selästä sen suuren koon vuoksi, mutta sen päälle vedettiin iso musta ruksi.

Monet tatuoijat ovat sitä mieltä, että ihopiirrokset voivat todella muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja kohtaloa, eikä aina suinkaan positiiviseen suuntaan. Tämä voi johtua siitä, että ihminen teettää itselleen tatuoinnin ensimmäisestä vastaan tulevasta kivan näköisestä symbolista, edes kysymättä mitä se tarkoittaa. Ehkä vaarallisimpia tässä suhteessa ovat muinaiset

riimut ja egyptiläiset hieroglyfit, joilla on ”takataskussaan” arvaamattoman suuret voimavarat. Niiden lisäksi haitallisia voivat olla myös monet muut taikatunnukset, jos ne ovat jostain syystä henkilölle sopimattomia.

En rupea tässä artikkelissa luettelemaan tarkemmin erilaisten okkulttisten symbolien merkityksiä ja vaikutuksia, etten täyttäisi niillä koko lehteä, koska siitä listasta tulisi varmasti hyvin pitkä. Muutamia yleisimpiä asioita voin niiden vaikutuksista kuitenkin mainita. Amulettikuvien tarkoitus on pääasiassa suojella käyttäjäänsä negatiivisen henkimaailman (pahojen henkien) vaikutuksilta. Talismaanikuvat torjuvat epäonnea ja negatiivista energiaa, sekä vastustavat sairauksia, onnettomuuksia, pahaa silmää jne. Myös horoskooppimerkkien käyttäminen tatuointeina liittyy osittain samaan asiaan. Tällaisten suojaaviksi miellettyjen symbolien aihe-

piiri on eri kulttuureissa hyvin laaja, ja niihin kuuluvat omalta osaltaan myös shamanistiset voimaeläimet.

jumaluuKsIlta sIunausten saaminen ja pahoilta hengiltä suojautuminen on monissa kulttuureissa ollut yleisimpänä motiivina tämänkaltaisten tatuointien laittamisessa iholle, myös siis aivan tavallisen kansan keskuudessa. Amulettien ja talismaanien tatuoimisessa oli tietysti sellainenkin hyvä puoli, etteivät ne päässeet irrallisten taikakalujen tavoin vahingossakaan katoamaan, vaan pysyivät aina tiukasti kantajansa mukana onnea tuottamassa.

Psykologit suhtautuvat tatuointeihin tyypillisen tieteellisesti, eivätkä havaitse niissä lainkaan mitään maagista vaikutusta, vaan ainoastaan ihmismielen tuottaman oman psyykkisen vaikutuksen. Minkäänlaiset henkimaailman asiat eivät tunnetusti

kuulu muutenkaan psykologien ammatilliseen akateemiseen toimenkuvaan, joten heiltä emme voi saada tarpeeksi tyydyttäviä vastauksia näihin asioihin. Heidän tietonsa jäävät aina pinnalliselle tutkimustasolle, porautumatta todellisiin ”syntyihin syviin” tatuointien henkisistä voimavaikutuksista. Heillä ei ole maailmankuvansa vuoksi käytössään sellaiseen tarvittavaa maagista tietotaitoa, kuten ei valitettavasti muullakaan länsimaisella taikuudesta täysin puhtaaksi pestyllä tiedemaailmalla. Tiedeviisaus on kuitenkin vain yksi näkökulma totuuteen, ja paljon ihmeellisiä muita totuuspuolia jää edelleen sen ulkopuolelle.

loPuKsI voIsIn kertoa kahdesta omasta maagisesta käsivarsitatuoinnistani jotakin. Olen silloin tällöin vuosikymmenten varrella miettinyt tatuointien ottamista, mutta jättänyt sen kuitenkin väliin yhä uudestaan.

Monenlaisia kuva-aiheitakin olen taiteellisena ihmisenä niitä varten suunnitellut. Vasta keski-ikäisenä päätin vihdoin toteuttaa ajatuksen. Silloinkin halusin tehdä ihokuvista alun perin aivan toisenlaisia kuin mitä lopulliset tatuointiaiheet tulivat olemaan.

eRäänä Yönä näin ensimmäiseen tatuointiini liittyvän erikoisen selkounen. Lähimetsästä tuli unessa kotiini noin kaksimetrinen tummansinikaapuinen ihmismäinen olento. Hän oli vartaloltaan hoikka ja kapeat kasvot olivat jonkinlaisen usvahunnun peitossa. Kyseessä oli ilmeisesti joku metsän haltiahenki, joka ei halunnut näyttää kasvojaan minulle. Hänellä oli mukanaan pitkänomainen kirjoitusväline, joka muistutti hieman vanhanmallista mustepulloon kastettavaa sulkakynää.

Olento raapusti kynällään käsivarteeni salaperäisen viisiosaisen numerokuvion ja lähti sen jälkeen metsään takaisin. Hän ei puhunut minulle sanaakaan ja käyttäytyi tilanteessa hyvin rauhallisesti. Heti herättyäni unesta tajusin, että siinäpä taisi ollakin sitten se tatuointimalli, joka minun kannattaisi ihooni ottaa. Niinpä ryhdyin heti tuumasta toimeen ja menin jo samalla viikolla tilaamaan eräästä paikallisesta alan firmasta tatuointiajan. Se järjestyikin heti saman tien ja parin tunnin kuluttua omaperäinen tatuointini oli valmis. Ihomerkintä on säilynyt käsivarressani aivan uudenveroisena siitä lähtien. Nimitän sitä toisinaan myös omaksi ”agenttinumerokseni”.

Sama metsänhaltijan ideoima tatuointi myös ”kertoo” minulle henkimaailman vastauksia kyllä-ei-muodossa, ja joskus muullakin tavoin. Tämä tapahtuu siten, että kuviosarjaa selvänäköisesti katsoessani se muuttaa väriä tai liikahtelee tietyllä loogisella taval-

la, jonka merkityksen pystyn tulkitsemaan. Tämä kyseiseen ihokuvioon liittyvä henkinen viestikanava auttaa minua osaltaan myös selvänäkijän sivutyössäni, samoin kuin siinä auttaa toinenkin maaginen käsivarsitatuointini.

toIseen tatuoIntIIn liittyy myös selkouni. Olin siinä unessani Lapissa kesäaikaan retkivaelluksella. Poikkesin pois metsäpolulta ja menin hakemaan läheisestä kirkasvetisestä pikkujoesta lisää vettä kenttäpullooni. Istahdin rinkka selässä rantakivelle huilaamaan, jolloin huomasin, että vastarannalla seisoi aivan lumivalkoinen poro. Se oli laskeutunut tunturin rinteeltä jokilaaksoon juomaan. Poro katseli minua hetken ja juotuaan jokivettä kyllikseen, se kahlasi matalikon kohdalta joen yli. Se tuli aivan lähelleni ja nuuhki minua

kiinnostuneesti, kuin olisi tuntenut minut ennestään.

Poro oli kokonaan aivan hohtavan valkoinen, sarvia myöten. Sen silmät olivat taivaansiniset ja niissä oli hyvin läpitunkeva katse. Yhtäkkiä poro avasi suunsa ja alkoi puhua minulle vanhan miehen matalalla äänellä. Se sanoi: ”Olen saamenmaan shamaani ja asuin aikoinaan satoja vuosia sitten näillä seuduilla paikallisten ihmisten joukossa. Valkoisena porona myös vaeltelin tuntureilla ja kotkanakin kaartelin Lapin taivaalla. Tulin tänne tänään antamaan sinulle taikalahjan. Ota se käteesi ja käytä sen voimaa oikein, ihmisiä aina rehellisesti auttaen.”

Silloin huomasin poron kielessä selväpiirteisen tatuoinnin, joka muistutti jotakin saamelaisen noitarummun taikamerkkiä. Poro nuolaisi minua karhealla kielellään paljaaseen käsivarteeni, jolloin tatuointi tarttui sen kielestä käteeni, kuin leiman tai siirtokuvan tavoin. Sitten poro kumarsi minulle ja roiskutti sorkillaan päälleni jokivettä. Se myös kiersi minut ympäri myötäpäivään ja palasi sen jälkeen takaisin vastarannalle, kadoten jonnekin jokivarren tunturikoivujen sekaan.

Tämän unen perusteella teetin toisen tatuointini, jonka primitiivisen näköinen maaginen kuvio tarkoittaa noitaa ja poppamiestä. No niin, tämä olikin sitten moniosaisen Mystikon mietteitä -kirjoitussarjani viimeinen osio. Aloin kirjoittaa näitä mystisiä mietteitäni vuonna 2018 ja sen jälkeen niitä on ollut jokaisessa neljä kertaa vuodessa ilmestyneessä Ääretön-lehdessä. Ne ovat toistaiseksi edelleen luettavissa (paperisten lehtien lisäksi) Ääretön-lehden ilmaisissa nettiversioissa. Tervemenoa siis Mystikon mietteiden salaperäisiin syövereihin, niitä milloin tahansa Internetissä lueskelemaan! 

– vai onko ihmiskunnan otettava vastuu itsestään?

Voit nousta ylemmäs vasta, kun menet syvemmälle.

- Amanda Ellis

teksti sisko sinilintu

Tätä kirjoittaessani olemme eläneet Ukrainan sodan aikaa vailla viitteitä rauhanneuvotteluista. Sota tuskin tulee loppumaan sotimalla. Ihmiskunta aseistautuu hampaisiin asti, Suomi mukaanlukien. Olemme kuulleet uhkauksia ydinaseiden suuntaan.

Viime vuodet ovat luoneet ahdistavia ja erikoisia ilmiöitä. Erään viruksen vuoksi yhteiskuntia suljettiin, minkä seurauksena yrityksiä kaatui. Kaikenlainen pahoinvointi lisääntyi. Samaan aikaan Atlantin toisella puolella tapahtui kiehtova poliittinen

näytelmä, nostaen esiin hahmon jonka olemus ja sanomiset herättivät hämmennystä.

Erityislaatuiset tapahtumat ovat herättäneet kysymyksiä: Mikä on oikeasti totta? Miten kehitän erottelukykyäni? Jos olen erehtynyt uskomaan disinformaatioon, voisinko oppia siitä jotain? Miten tämä kaikki palautuu haasteeseen tuntea itseni syvällisemmin?

Me arvostamme maalaisjärkeä, joka itse asiassa pohjautuu realistiseen ja myötätuntoiseen minä-kuvaan. Kun tunnen itseni, olen kestä-

vällä pohjalla tulkitessani maailman tapahtumia. Kun tiedostan varjoni ja harhani, tunnistan niitä myös ympärilläni. Kun tunnistan itsessäni varjoa ja valoa, ei minun tarvitse esittää epäaitoja rooleja. Hahmotan senkin, että en tiedä tai ymmärrä kaikkea. Itsetuntemus rakentaa omaa voimaa. Heikkoutensa tunteva on voimakas.

kosminen apu on saatavilla

Kriisit paljastavat, mistä meidät on yksilöinä tehty ja mitä olemme tähän mennessä oppineet. Henkisen polun kriisit horjuttavat uskomuksiamme ja luottamustamme. Meitä testataan; annammeko periksi, kyynistymmekö, paemmeko illuusioihin. Vai menemmekö syvemmälle sisimpäämme ja kurottaudumme korkeammalle Luojaa kohti. Jos valitsemme viimeisen vaihtoehdon, voimme kasvaa. Vahva henkinen kivijalka löytyy silloin. Aito ja tosi seuloutuu epätoden seasta. Itselleni Kristus on osa tätä kivijalkaa. Olen kokenut raskaita aikoja, joissa maa tuntuu murenevan jalkojen alta. On myös raskasta tehdä isoja virheitä ja justeerata mieltä uuteen asentoon niiden jäljiltä. Virheiden tekeminen tuo kuitenkin minä-kuvaan realismia. Löydän itsestäni monia ulottuvuuksia ja 3D ei ole todellakaan poissa. Uskon, että universumissa pätevät kosmiset eli jumalalliset lait. Universumi ei ole hallitsemattoman kaaoksen ja anarkian paikka. Myös pimeyden voimilla on tiettyihin rajoihin ulottuvat toimintaluvat, jotka noudattavat jumalallista järjestystä. Pimeyden rooli on potkia meitä valoon, jos emme sitä muutoin hoksaa tehdä.

seuRaan brittiläisen amandaellisin Youtube-kanavaa, jossa hän kanavoi AE Metatronia ja Jeesusta. Ellis on tehnyt lukemukset myös Ukrainan so-

dasta ja Putinin kohtalosta. Ellisin mukaan kosmiset voimat tulevat väliin, mikäli ydinsodan vaara nousee konkreettiseksi. Valovoimat kykenevät estämään ihmiskuntaa tuhoamasta itseään. vapaa tahto tehdä ihan mitä huvittaa, on jollain tasolla rajoitettua. Korkeampien voimien osallistuminen Maa-planeetan elämään on siis totta. Mitä se sitten arjessamme tarkoittaa, onkin toinen seikka. Joidenkin mielestä jumalalliset voimat eivät puutu millään tavoin ihmisarkeen, vaan ohjaavat meitä vain henkisesti. Toisten mielestä valon voimat ohjaavat meitä ihan kaikessa.

Oma käsitykseni ei edusta kumpaakaan edellisistä, vaan sijoittuu niiden välimaastoon. Kun ajattelen ihmiskunnan tämänhetkistä tilaa ja tulevaisuutta, ajattelen ihmisen vastuuta siitä, mitä meille tapahtuu ja millä aikataululla. Me olemme täällä oppimassa virheistämme ja sen vuoksi emme voi siirtää vastuuta eli likaisia hommia kenellekään muulle. Eihän Kristuskaan ole estänyt minua tekemästä virheitäni, saati sitten korjannut tekojeni jälkiä. Oppiminen tapahtuu vain itse (virheitä) tekemällä. Uskon kosmisten voimien väliintulon silloin, kun seisomme äärimmäisen kuilun partaalla. Ne eivät kuitenkaan tee kotiläksyjä puolestamme, kuten ei opettajakaan tee koululaisen läksyjä.

korkeat olennot eivät puutu liikaa asioihimme

Minua kiinnostaa Corey Cooden jakama informaatio viiden korkealle kehittyneen avaruusrodun muodostamasta Palloliittoumasta (eng. Sphere Alliance). Sen sanotaan toimineen aina aurinkokuntamme tukijana. Liittouma on tullut näkyväksi jättimäisinä, sinisinä palloina, jotka nopeasti häviävät näkyvistä. Liittouma on estänyt ydinsotia syttymästä.

Yksi Liittouman roduista, blue avians kiehtoo minua eniten. Ote Kosminen Valo -sivustolta (hieman lyh.):

”Sphere Alliance ei ole tullut pelastamaan ihmiskuntaa. Se on tullut auttamaan ihmiskuntaa pelastamaan itse itsensä. Ihmiskunnan on itse tehtävä valinta, mihin suuntaan se haluaa kehittyä. Sanoma on yksinkertainen ja ikuinen: jos halutaan muutosta, ihmisten on valittava rakkauden tie ja nostettava värähtelytaajuuttaan. Rakkaus on vastaus maailman ongelmiin, ei ET-väliintulo. Useimmista tämä kuulostaa avaruushippien sisällyksettömältä rakkausviestiltä, mutta todellisuudessa se sisältää kaiken. Sanoma on selkeä: Jokainen on vastuussa omasta kehityksestään.”

Lähde: https://kosminenvalo.wordpress. com/2015/04/25/historiallinen-kaanneplaneetan-valtataistelussa/

Lukija voi uskoa tai olla uskomatta Palloliittouman olemassaoloon. Oleellisinta tässä on se, että Ykseyttä palvelevien viesti on aina sama: – ”Me emme halua ottaa ihmisiltä heidän valtaansa ja voimaansa pois. Me tuemme ja ohjaamme, mutta me emme ratkaise ihmisten ongelmia. Heidän on tehtävä se itse.”

kukaan ei pelasta meitä

Corey Goode kirjoittaa 31.10.2022 Facebook-tilillään: --”...monet ovat lannistuneita siksi, että heitä ei pelastakaan avaruusolentojen pelastajarotu juuri ennen kuin ihmiskunta tuhoaa itsensä. Olen nähnyt joidenkin kehittelevän ylöstempaus-tyyppistä skenaariota, kun taas toiset levittävät pelkoa aurinkotapahtumasta (engl. solar flash) sanoen, että se on sukupuuttoon kuolemisen tasoinen tapahtuma -- kumpikaan näistä ei ole totta.

Kiteytymä / Sisko Sinilintu © akryyli, digital art 2023

Se, mitä me näemme ”viattomien” kärsimyksenä, korkeamman tiheyden olennot näkevät sen, että me vihdoin saamme karmamme kiinni ja meille annetaan tilaisuus käsitellä sitä itse, kuten Kosminen laki sanoo....Ne väitetyt 10 vuotta, jotka meillä on aikaa valmistautua ja työskennellä karmamme ja traumojemme parissa, olisi hyvin käytetty, jos tekisimme työtä ja todella nousisimme maapalloa johtavaa salaliittoa vastaan. Meillä on taskullinen rohkeita ihmisiä, jotka nousevat eri puolilla maailmaa, mutta suurimmaksi osaksi ihmiset vikisevät nurkassa toivoen, että joku pelastaisi heidät omalta kollektiiviselta karmaltaan.

Tämä on osoitus ihmisen tilasta ja rikkinäisyyksistä, joita ihmiskunnan on käsiteltävä. Kukaan ei tule pelastamaan meitä – jos taivaalta tulee ryhmä tarjoamaan meille apua, ne eivät ole hyviä tyyppejä. Nyt on ihmiskunnan aika nousta ylös ja osoittaa voimansa sitä 1% vastaan, jonka he ovat antaneet hallita itseään ja luoda kauheaa karmaa heidän puolestaan.

Me olemme kollektiivisesti vastuussa maailman nykytilasta ja jokaisen, joka kieltää tämän, pitäisi laittaa peukalo suuhunsa ja ryömiä mukavaan paikkaan. Ihmiskunnan on aika nousta seisomaan ja kirjoittaa oma tarinansa. Jos odotamme pelastajia tekemään sen, päädymme vain toistamaan toisen kosmisen syklin, jotta meillä olisi enemmän aikaa oppia nämä oppitunnit.”

Lähde: https://www.facebook.com/ CoreyGoodeOfficial (suom. ja lyh. allekirjoittaneen toimesta)

tähtirodut eivät pidätä eliitin jäseniä

Kysyin New Paradigm MDT:n oppi-isältä john haridas armitagelta, mikä on hänen käsityksensä pidätysoperaatioista, joita väitetään tapahtuvan

par`aikaa maapallolla tähtirodun ja ihmisedustajien yhteistyönä. Uskomuksen taustalla on mielenhallintamateriaalia, jota on kohdistettu henkisiin ihmisiin. Näen tämän aivopesuna, jolla harhautetaan hyväuskoisia odottamaan pelastajaa tekemään likainen työ meidän puolestamme. Kun maailmamme sakkaa kaikilla tasoilla ja ihmisten ahdistuskäyrät nousevat tappiin, on helppo myydä pelastus-sanomaa. Miten perustelen sen, ettei mikään tähtirotu pidätä eliitin jäseniä? Mistä minä tiedän väittää kanavoituja viestejä vastaan? En voi kehua kanavoivani, koska koen tärkeäksi käyttää omia aivojani ja kokemuspohjaani. En väitä tietäväni täysin varmasti. Perusteluja kritiikille löytyy silti paljonkin. Mitäpä Haridas vastasi? --"No, jälleen todiste valematriisista ja ihmisistä, jotka antavat itsensä jäädä siihen koukkuun. Missä ovat todisteet pidätyksistä? Vain minun kaltaiseni ihmiset pidätetään totuuden kertomisen ja valheiden paljastamisen takia. Huijausvaroitus! Nyt kiertää siis paljon juttuja, joiden mukaan jokin galaktinen liittouma on ottanut vallan maapallolla ja he pidättävät kontrollijärjestelmän tärkeimpiä toimijoita. Jos uskotte tähän, saatatte myös uskoa, että siat voivat lentää. Se on aivan kuten kaikki nämä me pelastamme teidät -viestit joltain muukalaisten korkealta neuvostolta jne. Teidän on naurettava tälle, tai muuten saatatte itkeä. Rakkaus." (Lyh. ja suom. englannista)

luodaan ongelma ja tarjotaan siihen ratkaisu

Maailmanmeno muuttuu yhä hullummaksi ja pahimmat järkytyksenaiheet ovat vasta tulossa. Mielenmalttia ja erottelukykyä tarvitaan nyt paljon. Olemme nähneet, miten meitä joh-

detaan. Ikivanha ”hajoita ja hallitse” - tekniikka on käytössä. On luotu globaali ongelma, johon on nopeasti löytynyt ratkaisu. Viittaan tällä virukseen. Valitettavasti harhauttaminen ei jäänyt tähän. Harhauttamista harjoittavat monet muutkin tahot osin tahallisesti, osin tietämättömyytensä vuoksi. Niinpä syntyi eräänlainen liike*, joka alkoi kohdistamaan informaatiota henkisiin ihmisiin hyödyntämällä ihmisten hätää ja tietämättömyyttä henkisistä lainalaisuuksista. Samaan aikaan kun lockdownit ja ahdistuneisuus olivat päällä, meille tarjottiin helppoa ratkaisua tilanteesta ulos: --”Valkohatut tulevat johtajansa kanssa vapauttamaan meidät orjuudesta.”

Kuulun siihen ryhmään, joka tutki ahdistavaa aineistoa 15-20 vuotta sitten. Me prosessoimme pahuuden teemoja aika lailla yksiksemme ja jouduimme rakentamaan luottamuksen ihmiseen ja valoon kaikessa hiljaisuudessa. Kollektiivi ei ollut valmis kuuntelemaan samaa informaatiota silloin. Sitten kaikki muuttui. Virusta tarvittiin laajemman porukan herättelijänä. Nyt tämä porukka on äänekkäästi moittimassa niitä, jotka eivät ole vielä ”heränneet”.

Disinformaation määrä on valtavasti lisääntynyt. Some mahdollistaa materiaalin jakamisen vailla siihen tarvittavaa syventymistä, harkintaa ja kritiikkiä. liike* on jakanut vallanpitäjistä tietoa, joka lienee pääpiirteittäin totta. Tämän päälle on rakennettu pelastus-sanoma, jonka sankarirooleja esittävät rikollisten suurvaltojen kieroutuneet johtajat. Luotu maailmanselitys on niin räikeällä tavalla vääristynyt, valheellinen ja epälooginen, että olen vieläkin pöyristynyt sen saamasta suosiosta. liike* on saanut minimaalisen vähän analysoivaa kritiikkiä osakseen. Osaksi tästä syystä olen kokenut tehtäväkseni esittää sitä itse.

Pelastussanoman ydin on: valon puolella toimivat valkohatut pidättävät ja teloittavat eliitin jäsenet. Hyvät ihmiset saavat jäädä, kun pahat poistetaan. Kun operaatio on valmis, ihmiskunta nousee viidenteen ulottuvuuteen. Pahoilla johtajilla ei ole mitään tekemistä hyvien kansojen kanssa.

edellinen ei ole totta, seuraava sitävastoin on:

Johtajat ovat osa meitä. He toimivat peilinä kollektiiviselle energialle.

Valaistuneella kansalla ei voi olla negatiivisia johtajia.

Ihmiskunta on yhtä niin hyvässä, kuin pahassa.

Ymmärrät valoa, kun ymmärrät pimeyttä.

- Amanda Ellis

Pelastussanoma unohtaa perusasiat: meissä jokaisessa on pimeyttä, olemme täällä vähintäänkin karmamme

vuoksi, Valo ei teloita ketään, Valo ei käy sotaa, kukaan muu ei voi viedä sinua korkeammalle ja sinä itse olet vastuussa energioistasi.

Suuren joukon energiat on kaapattu odottamiseen ja sitä kautta vastuun ja voiman antamiseen itseltä pois. Yhä useampi herää ns. pystymetsästä. Harhauttaminen on helppoa, sillä kollektiivilla on vähän omakohtaista kokemusta psykologisista ja henkisistä prosesseista sekä oman varjon kohtaamisesta. On epä-älyllistä jaotella ihmisiä hyviin ja pahoihin. Prosessien edetessä lisääntyy ymmärrystä siitä, kuinka keskeneräisiksi lopulta jäämme ainakin tämän elämän puitteissa.

monet heräävät

tuskaan ihmiskunnan tilasta

Tuska ei lähde pois uskomalla muutokseen, kun vähän tiedostaa asioita. Tuska ei katoa jakamalla tietoa. Tieto

toki herättää ihmisiä. Mutta tämä on heräämisen askel nro 1. Heräämisen askel nro 2. on heräämistä oman elämän arkisille tosiasioille. Silloin testataan, onko kulkija tosissaan.

Tuska ja hätä saavat tarttumaan mihin tahansa, joka antaa lohdutusta. Kun saa kuulla suoraan somevaikuttajan suusta, että ”valitsemalla valon nyt” voi pelastaa itsensä ja varmistaa pääsyn uuteen aikaan, voi turvallisuuden tunne syntyä hetkeksi. Mutta tämä on valheen päälle rakennettua turvallisuutta. Ihmispsyyken yksi kovimmista paikoista on sen oivaltaminen, ettei meillä ole takeita paljoa mistään. Valossa eläminen ei automaattisesti tuo elämääni 100% turvallisuutta. Emme voi olla täysin varmoja edes itsestämme, koska meillä on Varjomme. Suurin uhka nousee omasta ihmiskunnastamme. Luojan Valosta ja Rakkaudesta meillä tietenkin on takeet.

Henkisen polun yksi vaikeimmista paikoista on kohdata suoranainen kauhu, jonka kanssa on elettävä. Ihmiskunnalla on vaarana posauttaa maapallo hajalle. Onneksi Valon voimat ja meidän ihmisten tahtotila ovat tuhon vastavoimat. Tässä kauhun rajapinnassa on pakko elää, ellei halua

laittaa päätään pensaaseen. On iso juttu psyykelle laajentua kestämään kauhua, jota ei voi lakaista maton alle. Se on yksi syvällisimmistä kriiseistä, jotka iskevät suoraan turvallisuudentunteen hajoavaisuuteen.

Mikäli haluaa kasvaa, on tämä tunne hyväksyttävä. Pimeyden voimat tekevät mitä tahansa, etteivät ihmiset vahvistuisi ja laajentuisi vaikeiden asioiden kohtaamisessaan Yksi keino estää kehitystä, on tarjota pumpuliin kiedottuja lohdutustarinoita. Nekin ovat lopulta ristiriitaisia lopun aikojen maalailussaan.

KIRjoItIn alussa pelastaja-johtajista, jotka avaruusserkkujemme kanssa niittaisivat pahat tyypit keskuudestamme. Tarina jatkuu lupauksilla ”valinnan tekemisellä”, joka tulisi tehdä nyt, koska pian peli on menetetty. Meillä Suomessakin jaetaan tarinaa, jonka mukaan ”valinta” vie meidät viidenteen ulottuvuuteen. Todellisuu-

dessa sellaista valintaa ei ole olemassa. Kehitystä ja valintoja tapahtuu koko ajan mikäli ryhdymme aidosti töihin. Luoja tuskin määrää näin kehittymättömälle rodulle yhtäkkistä deadlinea vuonna 2030. (sarkasmia) Meidän tehtävänämme on valita joka hetki, kompastella, mokailla ja jatkaa eteenpäin. Kehitys on monitasoista ja loputonta. Meitä ei päästetä helpolla; yhden valinnan perusteella emme pääse paratiisiin.

Ihmettelen, miten porukat eivät havahdu näkemään tässä vanhakantaisia uskonlahkojen aineksia?

Pelastustarinoilla sössitään ihmisten päät niin sekaisin, että he eivät tiedä, mitä henkinen kasvu on. Missä on keskustelu siitä, mitä rakkaus käytännössä & aikuisten oikeasti oikein on? Millaista on vastaanottaa tukkoiseen kehoon ja psyykkeeseen korkeita valoenergioita? Millaista on elää edes yksi päivä sydän auki, haavoittuvaisena, rehellisenä ja autenttisena?

Tästä puhuvat aidot henkiset auttajat ja oppilaat, mutta heidän äänensä hukkuu metelin alle.

mistä löydämme toivon?

Toivo syntyy realismista eli siitä että me kaikki pystymme ottamaan rakkaudessa askelia joka päivä. Joka päivä meillä on kehittymisen mahdollisuus. Terve nöyrtyminen keskinkertaisuutemme edessä on toivomme.

Toivo syntyy kärsimyksen kirvoittamasta motivaatiosta lähteä etsimään syvempää merkitystä, itsetuntemusta ja aidompaa itseä hakien ja tavoittaen. Pakottava tarve löytää aito yhteys muihin ihmisiin ja Luojaan on toivomme. Sydämen taso merkitsee auki olemista, haavoittuvaiseksi antautumista ja oman riittämättömyyden + sun muun kaappeihin sullotun aineksen kohtaamista. Se merkitsee kauniin ja raadollisen ihmisyyden syleilemistä. Toivomme on tämän kaipauksen huudon koventuessa, kun yhä useampi kaipaa kokonaista itseään ja rakkauttaan. Rakkaus ja totuus löytyvät tässä antautumisen ja rehellisyyden tilassa, oman ristiriitaisuuden syleilemisessä. Tämä on väylä ihmisen luota toisen luo, sekä ihmisten ja kansojen välillä.

jeesus osoitti esimerkillään, mitä rakkaus on. Se on myötätuntoa ja leivän jakamista köyhän kanssa. Se on rohkeutta puhua ääneen, vierellä kulkemista, autenttisuutta. Jeesuksen sanoma on kaiken ydin. Rakkaus ei ole marsipaania ja tyhjiä sanoja. Meidän ei tule olla Pyhimyksiä, vaan Ihmisiä. Rakkaus on miekka.

liike* jätän lukijan tunnistettavaksi, mistä on kyse.

Lähde: https://shamballaishere.wordpress.com

valaistuneeksi tulee, kun tiedostaa oman pimeytensä

”Valaistuneeksi ei tulla häikäistymällä valosta, vaan tuomalla tietoisuuden valoa pimeään." Tämä teksti on C.G. Jungin kirjan lainaus. Henkiset ihmiset tekevät usein mitä vain välttääkseen kohtaamasta puutteitaan ja varjojaan.

Pidän Jungin sitaatista siksi, että niin monet luennoitsijat suhtautuvat naiivisti ihmisyyteen. He esittävät ideoita, kuten:

– Muuta ajatuksesi. Muuta asenteesi. Ja saavutat kaiken, mitä haluat.

Tällainen opetus on usein pinnallista ja harhaanjohtavaa. Se johtaa harhaan, koska se mitätöi sen valtavan sielullisen aineksen, joka on näkymättömänä ja tiedostamattomana. Ihmiset ovat kuitenkin kuin jäävuoria, joista vain huiput ovat näkyvillä.

Bloom jatkaa ihmisen biologisilla vaistoilla ja ihmisen käyttäytymisellä ja reagoimisella, joka muistuttaa eläimiä. Bloom puhuu aivoista, jotka saadessaan tiedonmurusia, alkaa täyttämään aukkopaikkoja itse - kuvittelemalla. Mieli kehittelee selityk-

siä ja tarinoita, jotka usein perustuvat asenteisiin ja pelkoihin, myös himoihin. Ymmärtävä suhtautuminen varjoihimme edustaa suurinta viisauttamme, oivalluskykyämme ja myötätuntoamme.

Huomioimalla varjomme olemme realistisia henkisen kasvun haasteiden suhteen. Voimme olla taktisesti viisaita omassa kasvussamme. Meidän ei enää tarvitse tuhlata energiaa kieltämisen piirileikkeihin. Meidän ei enää tarvitse syyllistää itseämme siitä, että meissä olisi henkilökohtaisesti jotakin ainutlaatuisen pahasti pielessä. Varjo-ominaisuutemme kuuluvat ihmisen osaan.”

Lähde: Minä Olen 2-2014 / William Bloom, kouluttaja ja kirjoittaja, Iso-Britannia. Uuden henkisyyden voima - Tie myötuntoon ja oman kutsumuksen toteuttamiseen, Basam Books 2013

kirjoittaja

Sisko Sinilintu kuvataiteilija, graafinen suunnittelija, kirjoittaja

New Paradigm MDT basic teacher & 13 D healer (ent. Shamballa MDH) shamballaspirit@gmail.com shamballaishere.wordpress.com facebook.com/SiskoSinilintuArt facebook.com/valonjavarjontiella/

ääretön-lehti toivottaa kaikille lukijoilleen rakkaudellista ja valoisaa tulevaisuutta!