Ääretön 3/2023

kosminen tähtimatkaaja

terhi jansson

psykosynteesi

kvanttilomittuminen, sielunkumppanuus, henkinen kasvu ajan rajattomuudessa

3/2023

Julkaisija: Rajatiedon Yhteistyö ry

Tässä numerossa

4-6 Tapahtumakalenterit, ajankohtaista

7 Tervetuloa Hengen ja Tiedon messuille!

8-11 Hengen ja Tiedon messujen ilmoituksia

12 Kabbalah vakiopalsta: miten henkisyys voi auttaa minua muuttumaan?

14 Terhi Jansson –kontaktihenkilön maanpäällinen oppipolku ja ekskursioita tähtien taakse

19 Kohti tulevaisuuden syvyyksiä: kvanttilomittuminen, sielunkumppanuus ja henkinen kasvu ajan rajattomuudessa

22 Huokausten maa, runo

23 Kaksi jokea

28 Violetteja ajatuksia: Uusia alkuja

30 Runoja ja yliluonnollisia kokemuksia

31 Psykosynteesi, osa 1

34 Bonnybridge, Skotlannin Roswell

36 Skotlannin tarut, myyttiset hahmot ja hirviöt

40 Mystikon mietteitä: Pyhä, pyhempi, pyhin

TOIMITUS

Päätoimittaja

Anni Kultajoki rtytoimitus@gmail.com

POSTIOSOITe

Rajatiedon Yhteistyö ry Luutnantinpolku 7 LT3, 00410 HELSINKI

ULKOASU JA TAITTO

Anni Kultajoki

ÄÄReTÖN

ISSN 2342-7272 (verkkojulkaisu) ISSN 2342-7264 (painettu)

19

kvanttilomittuminen ja henkinen kasvu ajan rajattomuudessa 14

31

ILMeSTYMISAJANKOHDAT

No 1 10.3. aineistopäivä 15.2. No 2 10.6. aineistopäivä 15.5. No 3 10.9. aineistopäivä 15.8. No 4 10.12. aineistopäivä 15.11.

MUUTTUNeeT OSOITeTIeDOT rtytoimitus@gmail.com

Lehti ilmestyy ilmaisena verkkojulkaisuna. Kaupallinen käyttö tai levitys ilman julkaisijan lupaa on kielletty. Painetun lehden voi tilata hintaan 50 € / vuosikerta (4 numeroa).

Rajatiedon Yhteistyön jäsenille 40 % alennus tilauksen hinnasta.

Lisätietoja: rajatieto.fi. © Ääretön-lehti

JULKAISIJA: Rajatiedon Yhteistyö ry

psykosynteesi auttaa palaamaan takaisin ydinminään

Kuvitukset Creative Commons CC0

MAINOSMYYNTI

JA -YHTEISTYÖ: rTYTOIMITuS@gMAIl.cOM

KosmoKsen tähtimatKaaja terhi jansson

PÄÄKIRJoITUS A NNI KULTAJ o KI

Nykyajan vilinässä ja jatkuvan virtuaalisen yhteydenpidon keskellä tuntuu paradoksaaliselta, että moni meistä kokee silti kuulluksi tulemisen olevan yhä vaikeampaa kuin koskaan. Niin työelämässä kuin muuallakin yhteiskunnassamme painotetaan proaktiivisen osallistumisen tärkeyttä. Mutta olisiko sen sijaan proaktiivinen kuunteleminen itseasiassa meille enemmän hyödyksi? Onhan hyvän esimiehenkin yksi tärkeä tunnusmerkki "suuret korvat ja pieni suu".

Nykyaikana olemme aktiivisia monissa eri kanavissa, sosiaalisessa mediassa, työpaikalla, harrastuspiireissä, perheen ja ystävien kesken. Teknologian lisääntyminen, erityisesti älypuhelimien ja muiden mobiililaitteiden yleistyminen, on vaikuttanut dramaattisesti ihmisten välisten kasvokkaisten kohtaamisten määrään ja laatuun. Katsekontaktien puuttumisen myötä häviää myös tärkeä, ei-sanallinen osa viestintää, joka vaikuttaa meidän kykyyn ymmärtää toisiamme ja tuntea syvempää inhimillistä yhteyttä.

Aktiivinen osallistuminen on sitä, että ilmaisemme itseämme rohkeasti ja tuomme äänemme esiin. Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen kuuluu ajatusten, tunteiden ja ideoiden jakaminen. Sosiaalinen media tarjoaa alustoja, joilla voi ilmaista itseään, jakaa ajatuksiaan, mielipiteitään ja luovuuttaan. Somevaikuttajakulttuuri ajaa luomaan henkilöbrändejä ja tavoittelemaan näkyvyyttä sekä seuraajia keinolla millä hyvänsä. Samalla se valitettavasti mahdollistaa myös monenlaisten huijareiden tehokkaan toiminnan.

Kun oma ääni nousee jatkuvasti muiden yli huomion hakemiseksi, se voi muuttua itsetärkeydeksi, jolloin jatkuva puhuminen omasta itsestään voi tukahduttaa muiden äänen ja viedä huomion pois rakentavasta keskustelusta ja aidosta yhteyden luomisesta toisiin.

Aktiivinen kuunteleminen on taito, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle. Se vaatii empatiaa, keskittymistä ja aitoa halua ymmärtää toisia. Aktiivisessa kuuntelemisessa pyrimme olemaan aidosti läsnä ja antamaan huomiota toiselle sen sijaan, että suunnittelisimme jo etukäteen omaa vastaustamme. Henkinen hyvinvointi vaatii tasapainoa aktiivisena ja vastaanottavaisena olemisen välillä. Toisten aito kuunteleminen on tärkeä avain tähän tasapainoon. Se vaatii meiltä valmiutta pysähtyä, kykyä antaa toiselle tilaa ja olla aidosti kiinnostuneita hänen ajatuksistaan ja tunteistaan. Se vaatii myös kykyä asettua toisen asemaan ja nähdä maailma hänen näkökulmastaan. Aito kuunteleminen luo yhteyden ja lujittaa ihmissuhteita. Empatialla ja sympatialla on myös sisäisiä sielunhaavoja parantava vaikutus.

Nykyajan teknologian tarjoamat mahdollisuudet voivat olla siunaus tai kirous kuulluksi tulemisen kannalta. Some ja digitaaliset alustat mahdollistavat oman äänen kantautumisen kauas, mutta samalla ne voivat viedä meidät myös kauemmas toisistamme. Asiassa onkin tasan tarkkaan kaksi erilaista käyttöpuolta.

Muiden ihmisten kuuleminen tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta, inspiroitua muiden saavutuksista, ja laajentaa omaa näkökulmaa maailmaan. Kun osaamme ilmaista itseämme avoimesti ja rehellisesti, mutta olemme samalla myös valmiita aidosti kuuntelemaan ja ymmärtämään muita, sekä hillitsemään itsetärkeyden tarvetta, voimme rakentaa syviä, merkityksellisiä ja kauaskantoisia ihmissuhteita.

Puhumisen ja kuuntelemisen tasapaino on askel kohti terveempää ja yhteisöllisempää yhteiskuntaa.

Seuraava Ääretön ilmestyy 10.12.2023

Kirjoittajaksi tai mukaan toimitukseen? Ääretön-lehti toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Toimituksen sähköposti: rtytoimitus@gmail.com

AJANkOHTAISTA

Psst! OletkO POstituslistallamme?

Kun haluat pysyä ajan tasalla Rajatiedon Yhteistyö ry:n yhdistyksen järjestämistä tapahtumista ja ajankohtaisista rajatiedon artikkeleista, voit liittyä yhdistyksen postituslistalle. Postituslistan jäsenille lähetetään viestejä muutaman kerran vuodessa sekä tiedot uusista artikkeleista yhdistyksen sivuilla. Julkaisemme mm. rajatiedon kirja-artikkeleita kirjastotoiminnan puitteissa.

Postituslistan jäsenyys edellyttää sähköpostitse tulevan vahvistusviestin hyväksymistä, jossa on mukana vahvistuslinkki. Löydät postituslistalle liittymisohjeet etusivultamme rajatieto.fi.

Osoittaaksesi erityistä tukea, olet tervetullut liittymään Rajatiedon Yhteistyön jäseneksi. Jäsenenä pääset nauttimaan rahanarvoisista eduistamme.

Lisätietoja: https://www.rajatieto.fi/yhdistys/jasenyys/

Studio rajatieto JA rajatiedon kirjaSto SIJAITSee OSOITTeeSSA LUUTNANTINPOLKU 7, MALMINKARTANO

aukioloajat

MA-TI SULJeTTU

Ke-Pe 12.00-18.00

LA 12.00-14.00

SU SULJeTTU

Rajatiedon

Auttavan Puhelimen puhelinpäivystys 040 913 1038

sunnuntaisin klo 18.00 – 21.00

Puhelut maksavat normaalin puhelumaksun verran.

Rajatiedon Auttavan Puhelimen päivystäjät tarjoavat keskusteluapua niille, jotka tuntevat itsensä ahdistuneiksi tai pelokkaiksi kokemiensa rajatiedon ilmiöiden vuoksi tai joille on herännyt kiinnostus rajatietoon. Päivystäjälle voi kertoa kokemuksista tai kysyä mieltä askarruttavista asioista anonyymisti.

AJANkOHTAISIA TApAHTuMIA

Suomen ParaPSykologinen TuTkimuSSeura

www.paratutkimusseura.org

Yleisötilaisuudet osoitteessa Uudenmaankatu 33, 00120 Helsinki

Maanantaisin klo 18:30 - 20:30

Tilaisuuksien pääsymaksu: 10 € vieraat, 5€ seuran jäsenet, ellei toisin mainita.

18.9.23 ma klo 18.30 Tri Helena Soini (Petroskoi, Karjalan tasavalta, Venäjä): Taiteilija ja henkinen opettaja Nikolai

Roerich suomalaisten kanssa ja Suomessa. Tulkataan suomeksi. Tri Soini on Venäjän tiedeakatemian Karjalan yksikön tutkija. Vähän tunnettuja faktoja suuren teosofi Roerichin yhteyksistä maahamme. Roerich asui

Sortovalassa 1917-1919 kehitellen pohjaa myöhemmälle toiminnalleen Himalajalla ja Intiassa. Helena Roerich, Nikolain vaimo, oli itsekin merkittävä teosofinen tutkija, kirjailija ja henkinen opettaja. Viisauden Mestarin, Mahatman, kehotuksesta ja tämän ohjauksessa hän hahmotteli tulevaisuuden joogan, jonka nimesi Agni Yogaksi. Ks. agniyoga.org.

Huumoria

14-15.10.23 HENGEN JA TIEDON MESSUT SYK

Paraseura mukana messuilla. Pöytäpaikka 376 kolmannen kerroksen basaarikahvilatilassa. Myynnissä Orvo Raippamaan ”Tiettömällä tiellä” kirjaa, Zener-kortteja, joilla voi testata parapsyykkisiä kykyjä, muutama harvinainen Jarl Fahlerin kirja, monisteita/artikkeleita.

13.11.23 ma klo 18.30 Marko Manninen: Tietoisena olemisen tieteestä ja taidosta

Marko Manninen kertoo kansainvälisestä TIETOISUUSKONFERENSSISTA (The Science of Consciousness), joka pidettiin Italiassa toukokuussa 2023.

11.12.23 ma klo 18.30 Prof. Ilmar Soomere (Viro): Mystiikan ja parapsykologian historia Virossa. Tulkataan.

Paraseura Facebookissa: https://www.facebook.com/ groups/129128232332

Voit liittyä Paraseuran jäseneksi s-postilla tai paikan päällä, ennen tilaisuuden alkamista. Vuosijäsenmaksu 25 eur, uuden jäsenen liittymismaksu +2 eur.

www.paratutkimusseura.org

Jos olet nähnyt tänä kesänä tämän näköisiä hirvikärpäsiä, tarkista ruokavaliosi !! olet saattanut vahingossa syödä pilaantunutta sienisalaattia J

–Miksi guru pukeutui aina loistokkaisiin vaatteisiin ja koruihin?

–Hän väitti, että se auttoi häntä säteilemään henkistä voimaa – kunnes sai laskun luottokorttiyhtiöltä!

AJANkOHTAISIA TApAHTuMIA

avarTuva ihmiSkuva ry

UUdENMAANKATU 33, HELSINKI

Ti 26.9. klo 18:00 - 20:00 Parityöskentelevät meediot

Ke 27.9. klo 18:00 - 20:00 Valonkantajien Energiahoitoilta

To 28.9. klo 09:00 - 21:00 Universumin laulu / Siljahelinä (Lootuskukan huone)

To 28.9. klo 18:00 - 20:00 Ligmincha: Joogaa ja meditaatiota (Seitsentähtisali)

La 30.9. klo 14:00 - 16:30 Janne Maarala: Elävää pianomusiikkia improvisaation siivin

Ke 4.10. klo 12:00 - 14:00 Raini Hallama: Tarotkortit kertovat

Ke 4.10. klo 18:00 - 20:00 Meediot Satu Avelin ja AnnaMaija Usma: Tervehdyksiä henkimaailmasta viestein ja kuvin

To 5.10. klo 17:15 - 20:00 Merja Kallunki: Open Your Body -syvähengitystyöpaja

Pe 6.10. klo 18:00 - 20:00 Meediot Pirkko Suomela ja Harri Saarinen

Lauantaisin 7.10. - 23.10. klo 14:30 - 17:00 A-P.H & Ystävät: Ajankohtaiset mietelauseet, runot ja musiikit

Su 8.10. klo 17:00 - 19:00 Lukupiiri "Corpus Hermeticum - Poimandres"

Ke 11.10. klo 18:00 - 20:00 Juha Aalto-Setälä: Tuli ja Maa= yksi (Elämänkukan huone)

Ke 11.10. klo 18:00 - 20:00 Kirsi Virtanen: Tietoa yrttien hoitavasta maailmasta (Seitsentähtisali)

To 12.10. klo 18:00 - 20:00 Ligmincha: Joogaa ja meditaatiota

kATSO kAIkkI TApAHTuMAT: AvArTuvAIHMISkuvA.fI

Huom. Pääsääntöisesti tilaisuuksiin oviraha 5-15 €. Yksityiset vastaanotot ajanvarauksella. Ohjelmien tarkemmat tiedot löytyvät Avartuvan Ihmiskuvan tapahtumasivulta.

Ma 16.10. klo 12:00 - 19:00 Marjaana Kaakinen: meedioistuntoja & reinkarnaatioterapiaa (Lootuskukan huone)

Ti 17.10. klo 17:00 - 21:00 Remi Kanai: Kanavoituja yksilöllisiä, parantavia viestejä ja workshop

Ke 18.10. klo 18:00 - 20:00 Anna-Maija Usma: Herkkyysharjoituksia (Seitsentähtisali)

Ke 18.10. klo 18:00 - 20:00 Meri Pohjola: Astro- ja tarotkortti-ilta (Elämänkukan huone)

To 19.10. klo 18:00 - 20:00 Suomen Fengshui ry

Pe 20.10. klo 18:00 - 20:00 Meediotilaisuus Marjaana Kaakinen ja Anneli Sjöstedt

La 21.10. klo 10:00 - 15:00 Seija Helin: Workshop - värien vaikutus terveyteen

Su 22.10. klo 15:00 - 17:00 MYSTEERIKOULU – Keskiajan gnosis

Ti 24.10. klo 18:00 - 20:00 Meediot Pia, Taru ja Harri välittävät viestejä henkimaailmasta

Ke 25.10. klo 18:00 - 20:00 Valonkantajien Energiahoitoilta

To 26.10. klo 18:00 - 20:00 Ligmincha: Joogaa ja meditaatiota

La 28.10. klo 11:00 - 20:00 Terhi Jansson: Sinustako selvänäkijä / peruskurssi

Su 29.10. klo 16:00 - 20:00 Itsetutkimus kokoontuminenSelf Investigation gathering

Ma 30.10. klo 17:15 - 20:00 Merja Kallunki: Oma voima / BBTRS -harjoitus.

Ti 31.10. klo 18:00 - 20:00 Parityöskentelevät meediot Eila, Sirpa ja Jaana

Huomioithan ystävällisesti, että ohjelmisto on esitetty tässä lehdessä vain otsikkotasolla. Tarkemmat tiedot ohjelmien maksullisuudesta, ennakkoilmoittautumisista yms löydät nettisivuilta www.avartuvaihmiskuva.fi

TerveTuloa Hengen ja Tiedon messuille!

kosmisia kohtaamisia

pääohjelmaa siivittävänä teemana

Toisinaan se, minkä kohtaamista odotamme, on lähempänä kuin arvaammekaan, joskus vain "sydämen matkan päässä". Mistä läheltä tai kaukaa oletkaan, olet lämpimästi ja sydämellisesti tervetullut mukaan Hengen ja Tiedon messuille.

Ari-Pekka Hyrkäs avaa Hengen ja Tiedon messut lauantaina 14.10.2023 klo 10.30.

Rajatiedon YhteistYöRYhmä aloitti Hengen ja Tiedon messut -toimintansa tasan 40 vuotta sitten eli lokakuussa 1983 Helsingin Taivallahden koululla. Vuotta myöhemmin siirryttiin Helsingin Suomalaiselle Yhteiskoululle, joka siitä lähtien monessa suhteessa hyvin toimivana messupaikkana onkin syksyisin tullut jo usealle messukävijälle sangen tutuksi.

Tämän vuoden messujen pääteema on ”Kosmisia kohtaamisia”, jonka otsikon sisältämä aihepiiri koskettaa ja myös haastaa meistä monia.

Sielun sisäiset kokemukset integroituvat ulkoisiin aistihavaintoihin, jotka kaikki loogisesti täydentävät toisiaan. Monitasoiset mikrokosmiset ja makrokosmiset maailmat kohtaavat ja

molemmat huomiomme kohteina – toisiaan välttämättömästi täydentävinä ja syvällisen limittäisinä osina harmonista ykseyttä – ovat kokonaisuuden hahmottamisessa yhtä lailla tärkeitä.

Vaikka fyysisinä telluslaisina aika lailla vaatimattomiksi avaruusmatkaajiksi itsemme voisimmekin vielä luokitella, niin vähitellen yhä laajempaan tietoisuuteen heräävinä olentoina voimme kuitenkin kokea olevamme merkityksellinen osa maailmankaikkeutta ja myös osa sen jo kehittyneempää tajuista elämää, joka on koko ihmiskunnan kehityksen ajan jo sangen monin tavoin pyrkinyt viestittämään itsestään ja olemassaolostaan suuntaan jos toiseen. Kysymykseen siitä, mitä itse olemme kyenneet havainnoimaan ja ymmärtämään, vastaus riippuu paljolti siitä, mihin itse olemme olleet valmiit.

Suurta kosmista äärettömyyttä ja pitkiä aikajaksoja tarkastellessamme meille herää kysymys kaiken suhteesta omaan minuuteemme. Aavistamme, että sielullisessa kasvussamme emme voi koskaan – edes meidät kohtaavina ja koettelevina unohduksen hetkinä – olla erillämme kaikkiallisesta,

oikeudenmukaisuutta kunnioittavasta syyn ja seurauksen laista. Emme voi olla erillämme suuresta tasapainohakuisesta universaalista rakkaudesta ja sen myötä meille avautuvista myös korkeammista henkisistä ulottuvuuksista.

Mutta voidaksemme olla yhtä – virittäkäämme sydäntemme yliaistillinen ja voimallinen väreily sekä myös muut kehojemme silmin näkymättömät vastaanottimet sopusointuisille taajuuksille. Rauhallisin, kohtuullisen tyytyväisin mielin ja ennakoivien kiitosten kera kohottaessamme sisältämme nousevat aidot ja rehelliset kysymyksemme ilmoille voimme vilpittömästi luottaa siihen, että saamme kaikkiin esittämiimme kysymyksiin myös oikeat ja totuudelliset vastaukset.

Yhtä järjestäytynyt ja kaunis kuin on koko kosmoksemme, on myös meidän tulevaisuutemme.

Ari-Pekka Hyrkäs Rajatiedon Yhteistyö ry:n pj aripekkahyrkas@gmail.com

hengen ja tiedon messut 2023 ² ilmoituksia

OsastO 100-106 Jan-MiKael MarOs/ esOteeriset alKeMistit

Tule kuuntelemaan osastollemme kuinka entisajan alkemistit, shamaanit, poppamiehet, luonnon parantajat käyttivät jalokiviä lääkkeenä. Tule kokemaan itse kuinka voit käyttää jalokiviä oman hyvinvointisi edistämiseen esim. itsetunto, parisuhde, päästäminen irti vihasta ja pelosta.

Henkimaailman ohjausta elämääsi yli 40 vuoden kokemuksella. pöytä 377 spirit house

hengen ja tiedon messut yhteistyössä

hengen ja tiedon messut 2023 ² ilmoituksia

Katso Lootuskukan huoneen esittelyvideo vaihtoehtoja

mainostajille:

Avartuva Ihmiskuva ry etsii uusia vuokralaisia Lootuskukan huoneelle (Uudenmaankatu 33, Helsinki).

Jos teet hoitoja, konsultointeja tai muuta henkistä työtä, ja tarvitset viihtyisää työtilaa Helsingin keskustasta yhtenä tai useampana päivänä viikossa, meillä saattaa olla juuri se mitä tarvitset. Hoitohuone on mukava ja valoisa, n. 33 m2. Korkeassa huoneessa on hyvä akustiikka, sisustettu miellyttäväksi meditaatio- ja hoitotilaksi, sisäänkäynti suoraan kadulta. Tilassa on myös pieni wc ja pieni tavaroiden säilytystila.

Vuokraan sisältyy sähkö ja vesi sekä hoitopöytä, 10 klaffituolia, 2 pöytää.

Vuokra on 130€/kk, jos vuokraa 1 vrk viikossa. Lootuskukan huoneella on muutama päivä vapaana ja vuokrattavissa.

Tiedustelut:

Siljahelinä, 045 638 5832 (tekstiv.) / siljahelina22@gmail.com Ari-Pekka Hyrkäs, 040 718 5618 / aripekkahyrkas@gmail.com

www.avartuvaihmiskuva.fi

hengen ja tiedon messut 2023 ² ilmoituksia

“Ei laulu ole mihinkään hävinnyt, runon mahti kadonnut.

Ne ovat vain muuttaneet

muotoaan.”

Vanha parannustaito elää varsin vireänä maassamme. Toki se muuttuu ja kehittyy ajassa kulttuuria ja sen tarpeita vastaavaksi.

Kansanparannus on siten elävää kansanperinnettä, fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä.

Tule kokemaan näytehoito, keskustelemaan  tai muuten vain käymään luokkahuone 11:sta.

Nähdään, tervetuloa!

tutustu

Ajatus-

joogaan

Luokka 11 1.krs

Ajatusjoogaesittely

Valon Tila

Uudenmaankatu 35 A 1, Helsinki. Vapaa pääsy.

Tied. Asta Aronen su 22.10.2023 klo 15–17

040 052 0055 aronenasta1@gmail.com

Ajatusjoogan maksuttomat liveverkkokurssit

9.10. ja 6.11.2023 klo 18–20

Kirjeopisto Vian rajajoogan joogan kurssin ja ajatusjoogamenetelmän perusopetuksen ohjaajina ovat rajajooganopettajat Terttu Seppänen ja Elina Kakko Tied. ja ilm. 050 562 2688

Saavuta sisäinen eheys Menetelmänä looginen positiivinen ajattelu elina.kakko@via.fi

Via-Akatemia

Seuraa www.via.fi #viaakatemia

hengen ja tiedon messut 2023 ² ilmoituksia

OrVO raiPPaMaa: tiettöMällä tiellä – MatKaseuraa tOtuuden etsiJälle

359 sivua, mm. artikkelit:

• Ihmisen henkinen vastaanottokyky

• Kärsimys, onni ja totuuden tie

• Muutosta odottavan ihmisen ongelma

• Taide on mystiikkaa suomen Parapsykologinen tutkimusseura, messuilla pöytä 376, 3. krs. (basaarikahvila). Myynnissä myös harvinaisia Jarl Fahlerin kirjoja!

Katso seuraavat yleisötapahtumat: www.paratutkimusseura.org

Lisätietoja kirjasta: http://siivola.org/orvo/ Tilaukset, tiedustelut s-postilla: info@paratutkimusseura

kabbalah.fi

vakiopalsta

Menetpä mihin tahansa kirjakauppaan niin epäilemättä löydät hyllyittäin monenlaisia self help -kirjoja. Ne tarjoavat hyödyllisiä vinkkejä siihen miten voit muuttaa elämääsi. Se voi tapahtua syömällä terveellisesti, harjoittelemalla, luomalla aamurutiineja, oppimalla jotain uutta tai ottamalla aikaa hemmotteluun. Se voi olla myös jotakin sisäistä tekemistä: rakastamista ja oman itsensä hyväksymistä, paluuta oman sisäisen lapsen olotilaan, mukavuusalueelta poistumista tai pelkojen kohtaamista. On olemassa valtavasti erilaisia tapoja huolehtia itsestämme ja tehdä myönteisiä parannuksia elämässämme. Mutta se, mikä usein unohdetaan tällä matkalla,

MITEN HENkISYYS vOI AuTTAA MINu MuuTTuMAAN? kolme henkiSen Polun hyöT

michael berg

on yhteys kokonaisuuteen, kaiken lähteenä olevaan universumiin.

Henkinen yhteys on yksi tehokkaimmista tavoista muuttaa elämänkokemustamme ja löytää kestävää iloa ja täyttymystä. Tässä on kolme tapaa, joilla henkinen polku voi vaikuttaa positiivisesti elämääsi:

1. Henkisyys luo sisäisen perustan, joka on välttämätön ulkoisten muutosten saamiselle.

Oletko koskaan yrittänyt muuttaa rutiiniasi ja huomannut, että muutaman viikon kuluttua palasit takaisin vanhoihin tapoihisi? Ehkä kokeilit uutta ruokavaliota, harjoitusrutiinia tai jo-

takin uutta lähestymistapaa päivääsi, mutta se ei kestänyt pitkään. Voimme tehdä monia ulkoisia muutoksia parantaaksemme elämänlaatuamme, mutta nämä muutokset ovat yleensä väliaikaisia, ellemme keskity ensin sisäiseen työhön.

Henkisyys kutsuu meitä katsomaan sisäisiä osia, joita meidän on työstettävä – ajatuksiamme, uskomuksiamme ja aikomuksiamme, jotka kertovat kaikesta muusta elämässämme. Se yhdistää meidät oman itsemme syvimpiin osiin ja auttaa meitä ymmärtämään oman itsemme potentiaalia – sen mitä meistä voi tulla. Johdonmukainen syvä henkinen työ mah-

teksti

dollistaa ulkoisten muutosten valitsemisen ja niiden pysymisen ja aidosti muuttaa elämänkokemustamme.

2. Henkisyys auttaa kasvamaan haasteista.

Kun jokin vaivaa meitä elämässämme, ensimmäinen reaktiomme on yleensä löytää tapa joko ratkaista asia, jättää se huomiotta tai paeta sitä. Haluamme luonnollisesti voida paremmin ja poistaa kivun lähteen elämästämme, jotta voimme sen jälkeen pian siirtyä eteenpäin. Tämä lähestymistapa kuitenkin jättää käyttämättä tarpeelliset ja tehokkaat mahdollisuudet oppia ja kasvaa näistä haasteista.

Henkisyys auttaa meitä muotoilemaan nämä kokemukset ponnahduslaudoiksi muutokselle.

Henkisyys antaa meille varmuuden tunteen ja yhteyden kaikkeen tapah-

tuvaan. Se auttaa meitä ymmärtämään elämämme haastavia asioita. Silloin voimme lähestyä niitä uudessa ymmärryksessä, kasvaa niistä, oppia niistä ja lopulta arvostaa niitä. Emme voi koskaan poistaa kaikkia haasteita elämästämme, mutta henkisyys voi auttaa meitä löytämään iloa vaikeimpina aikoina ja oppimaan kasvamaan niiden ansiosta paremmiksi versioiksi itsestämme. Ilman haasteita emme pystyisi toteuttamaan todellista potentiaaliamme.

3. Henkinen työ auttaa tuomaan sisäisen rauhan.

Kabbalan viisaus opettaa, että kaikki kokemamme levottomuudet johtuvat sielumme onnettomuudesta. Sielumme on onnellinen silloin, kun pyrimme olemaan koko ajan entistäkin lähempänä Luojaa, joka on elämämme kaikkien siunausten ja hy-

vyyden lähde. Henkisen työn kautta rakennamme tätä yhteyttä vahvemmaksi. Kun pyrimme olemaan enemmän muita huomioivia, omastamme antavia ja epäitsekkäitä olentoja, silloin lisäämme harmoniaa kaiken olemassa olevan kanssa. Tällainen tekeminen tuo meille nautintoa, rauhaa ja iloa.

On monia todella hienoja ja tärkeitä self help -työkaluja, jotka voivat auttaa meitä muuttamaan elämäämme, mutta ne ovat vain osa tarinaa. Pysyvä muutos ja rauha syntyvät vain vahvasta yhteydestä kaiken Luojaan ja omistautumisesta henkiselle polullemme. Henkisyys on selkein tapa saavuttaa sielusi tarkoitus ja kokea se kaunis elämä, joka sinun on tarkoitus kokea. 

Kosmoksen tähtimatkaaja Terhi Jansson –Kontaktihenkilön maanpäällinen oppipolku

ja ekskursioita tähtien taakse

aRtikkeli sofia salenius, tapani koivula kuvat teRhi jansson, sofia salenius

helsinkiläinen terhi jansson on ufokontaktihenkilö ja selvänäkijä. hän on toiminut myös trimmaajana ja häneltä löytyvät eläintenhoitajan sekä lähihoitajan ammattitutkinnot. Tässä haastattelussa hän kertoo monivivahteisesta elämästään kosmisten asioiden äärellä. Terhin mukaan Plejadit eli seulaset sekä andromeda ovat hänelle lähellä sydäntä, mutta hänellä on entisiä elämiä muissakin tähtijärjestelmissä. artikkeli on päätähuimaava katsaus tähteläisen kokemusmaailmaan. kuitenkaan Terhi ei vaadi kaikkia seuraamaan hänen tietään kosmisten tietoisuuksien parissa, sillä hän toteaa, että pelkissä enkeleissäkin on monille jo aivan tarpeeksi pureskeltavaa.

O lin yhtä aikaa Terhi Janssonin kanssa nauttimassa Kuortaneen Ultrapäivistä. Kun lopulta saavuin päiviltä kotiin myöhään illalla, Terhi soitti minulle ja kertoi, että oli kokenut selkeän ufohavainnon kotimatkallaan junassa noin kello

yhdeksän aikaan. Hän oli nähnyt pilvien alaosassa lautasmaisen ufoaluksen, joka oli puolittain näkyvissä. Alus oli tumman harmaa ja Terhi arvioi sen olleen kooltaan vähintään neljän Finnairin lentokoneen levyinen. Ufo oli selkeästi näkyvissä minuutin ajan, jonka jälkeen se meni kokonaan pilven taakse piiloon, mutta kuulsi edelleen pilven läpi. Terhi arvioi, että se ei ollut tutkimusalus vaan suurempi kuljetusalus.

Tapani on tuntenut Terhin lähes kymmenen vuoden ajan ja seurannut tämän uran kehitystä henkisellä polulla. He tutustuivat toisiinsa Rajatiedon Yhteistyö Ry:n toiminnassa. Vuosien 2014–19 välillä he ovat olleet tekemässä Radio Rajatiedon lähetyksiä.

vANHEMpIEN ufOpErINTÖ

Kosmiset kohtaamiset ja yhteys henkimaailman kanssa selvätietoisena ovat olleet aina osa Terhin elämää. Kuitenkin hän koki noin 40-vuotiaana olevansa valmis tulemaan julkisesti ulos kaapista samoihin aikoihin, kun selvänäköisyys avautui hänellä selkeästi. Yhteys henkimaailman kanssa kulkee hänen suvussaan. Esimerkiksi hänen molemmat vanhempansa olivat kukin omalla tavallaan kiinnostuneita rajatiedon ilmiöistä.

Terhin isä rakasti kalastamista ja Terhi kiersi lapsuudessaan isänsä mukana kalareissuilla ympäri Suomea. Näitä yhteisiä hetkiä Terhi muistelee lämmöllä. Tavanomaisista kalareissuista poikkeavia näistä

teki se, että hänen isänsä näki näillä retkillä lähes aina lentäviä lautasia, joita myös Terhi itse oli todistamassa. Terhin lapsuudenkodissa oli kodissa avoimesti esillä ajalle tyypillisiä ufokirjallisuuden klassikoita, kuten Erich von Dänikenin (1935), Tapani Kuninkaan (1945–2009) ja Tapani Koivulankin (1946) teoksia. Terhin äiti oli henkisistä asioista kiinnostunut ja hän vaikutti sen aikaisissa ufopiireissä. Hän tyypillisesti näki alienhahmoja, eikä niinkään aluksia. Terhiä itseään kuitenkin lapsena kiinnosti se mitä maan päältä luonnosta löytyy, kuten kivet ja eläimet. Hän ei vielä lapsena juurikaan katsellut taivaalle.

MuISTOT vOIvAT

AuETA SYvälTä

TIETOISuudESTA JA kOHTAAMISTA vOI MYÖS pYYTää

Terhille rajummatkaan galaktiset kohtaamiset eivät ole vieraita. Hänelle on tuttua havahtua ufoaluksen koepöydältä muiden siepattujen ihmisten ympäröimänä. Näistä kokemuksista muistoiksi on jäänyt usein fyysisiä merkkejä kehoon. Terhin mukaan monet muistot kohtaamisista ufo-olentojen kanssa ovat olleet niin traumaattisia tai muuten vain estettyjä, etteivät ne ole lainkaan päivätietoisuudessa saatavilla. Tämä on hänen mukaansa tyypillistä monille ufokokijoille. Hän on saanut palautettua osan muistoista esimerkiksi kvanttihypnoosin avulla. Kvanttihypnoosi on vaihtoehtohoitomuoto, jossa hoidettava johdatetaan rentoutuneeseen tilaan, jonka aikana hän voi kohdata esimerkiksi muistojaan hoitajan ohjatessa hypnoositilannetta puhellaan. Hypnoterapeutti

Dolores Cannon (1931–2014), joka pyrki hypnoosihoitojen avulla palauttamaan asiakkaiden mieliin heidän edellisiä elämiään ja muutoinkin tutkimaan ihmisen tietoisuutta hypnoosin avulla on innoittanut myös kvanttihypnoosihoitomuotoa. Terhi pitää valitettavana, ettei hänellä ollut mahdollisuutta tavata Cannonia, jota hän kuvailee edelläkävijäksi. Hän on kuitenkin katsonut tästä löytyvää videomateriaalia.

Joskus muistot voivat Terhin mukaan palautua myös spontaanisti itsestään. Tämä voi tapahtua meditaatiossa tai muutoin vain oikeanlaisessa mielentilassa oikealla hetkellä. Eräs varhaisimmista muistoista aukesi hänelle juuri tällä tavoin täysin odottamattomassa tilanteessa.

”Tämä muisto lähti aukeamaan itsestään touhutessani arkisia asioita perheeni parissa. Yhtäkkiä vain muistin, että tällainenkin ufokohtaaminen on minulle tapahtunut. Olin kahdeksanvuotiaana koulumatkalla jo lähellä kotia, kun taivaan poikki lipui äänettömästi ja hyvin hitaasti hopean värinen lautanen. Näin sen selkeästi. Se oli muodoltaan kuin kaksi kattilankantta yhdessä. Se on luultavasti ensimmäinen muistikuvani aluksen näkemisestä.”

Noin vuonna -93 olin koirieni kanssa lenkillä. Sain ajatuksen, että olisipa kiva nähdä ufoaluksia. Heitin tämän toiveen ilmaan. Kauan ei mennyt, kun näin yläilmoissa parisen kymmentä pallomaista kohdetta, jotka liikkuivat.

Terhin mukaan kosmisilta olennoilta voi myös pyytää apua erilaisiin tilanteisiin. 2000-luvulla Terhin oli tarkoitus luennoida Vääksyssä eräässä rajatiedon tapahtumassa. Juuri ennen hänen vuoroaan astua lavalle hänelle iski voimakas

migreeni. Hän koki, että joku taho koetti vaikuttaa häneen. Silloin hän näki kaksi valtavaa neljän metrin pituista kaunista olentoa, joita hän kuvaili toisaalta ihmisen näköisiksi mutta toisaalta joksikin muuksi. Olennot tekivät käsillään pyöriviä liikkeitä ja parissa minuutissa päänsärky oli poissa.

– Nämä olennot olivat Andromedalta ja myöhemmin eräät asiakkaani, joilla on selvänäkökyky ovat ne myös nähneet seurassani. Näissä olennoissa oli heti jotakin hyvin tuttua ja sain tietää, että minulla on ollut heidän kanssaan kahdeksan edellistä elämää, jotka kestivät kaikki noin tuhat vuotta. Se mihin tulevaisuus tieni heidän kanssaan johtaa on avoinna.

AvAruuSlApSET

Joskus oma kosminen tehtävä ei pääse alkamaan sen vuoksi, ettei ole itse siihen valmis. Kannattaa myös tarkkaan harkita millaisiin sitoumuksiin oman lupauksensa antaa. Tästä esimerkkinä Terhi kertoo oman kokemuksensa.

Vuoden 2013 aikana Terhin elämässä käynnistyi poikkeuksellinen jakso, joka alkoi tavallisuudesta poikkeavien merkkien ilmaantuessa. Esimerkiksi ajaessaan autolla tavanomaista matkaa, Terhi huomasi kirkkaalla taivaalla lentäviä useita mustia, kolmion mallisia aluksia. Terhin onnistui tallentaa näitä myös kameralle.

Myöhemmin Terhi sanoi saaneensa tietoisuuteensa viestin, joka tuli Sirius B-tähdeltä koitoisin olevalta olentoryhmältä.

– Sirius B:läiset näyttivät tietoisuuteeni lapsen, joka paljastui olevan geneettinen lapseni, joka oli kasvatettu koeputkessa minulta otetusta munasolusta. Kohtaa-

minen oli erittäin hämmentävä ja ahdistavakin, Terhi kertoo rohkeasti hieman epämiellyttävästä muistosta. Erikoiset kokemukset jatkuivat ja Terhi näki paljain silmin lisää aluksia. Eräitä aluksia Terhi kuvailee suuriksi ja pyöreiksi, pinnaltaan kuviollisiksi. Sirius B -yhteyksissä paljastui lisää tietoa vietyjen munasolujen kohtalosta. Koin, että tämä kaikki oli eräänlainen oppikoulu. Sain tietää, että koeputkilapsia oli kaikkiaan ainakin viisi. En kokenut tarvetta olla heidän kanssaan tekemisissä.

– Minulle kerrottiin, että Sirius B:n vierailla oli toiminnalleen hyvä syy, Terhi tarkentaa. Olennot, jotka munasoluja keräsivät, olivat hänen mukaansa hiuksettomia ihmisen mallisia ja 160 cm pitkiä. Ne oikeastaan erosivat ihmisistä vain hienoisesti. Niiden aluksia kuitenkin ohjasi toisenlainen olentoryhmä, joita Terhi kuvailee pörröisiksi, hieman jonkin lastenohjelman nallemaisten hahmojen näköisiksi. Ne olivat kuitenkin isoja, kaksimetrisiä. Kävi ilmi, että nämä älykkäät sarjakuvahahmomaiset olennot kärsivät vakavasta geenivirheestä, jonka vuoksi ne olivat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Rodun edustajien pelastamiseksi oli kartoitettu lukuisten eri tähtirotujen geenit ja oli käynyt ilmi, että ihmisten kantasolut olivat sopivia virheen korjaamiseksi. Kuitenkaan vastentahtoisesti he eivät valinneet Terhiä vaan hänelle teroitettiin, että hän oli kyllä aiemmin antanut suostumuksen osallistua vapaaehtoiseksi auttajaksi tässä kehollistumassa.

– Minulta kysyttiin, tahdonko luovuttaa vielä lisää munaslujani. Vastasin myönteisesti mutta sillä ehdolla, että tästä edes päin minulle ei jäisi uusia muistoja prosessiin liittyvistä tapahtumista, Terhi

naurahtaa, minulla on ihan kylliksi maanpäällisiä lapsia, en tarvitse enempää avaruuslapsia.

kOSMINEN TIETäJä MuINAISESSA EgYpTISSä

Erikoisen elämänjakson aikainen työskentely oli myös palkitsevaa. Terhin mukaan hänelle yhteistyön kylkiäisenä palautettiin lukuisia muistikuvia olentojen kanssa vietetyistä entisistä elämistä ja ihmiselämistä. Terhi sai myös tietoonsa sen, kuinka hän alun perin tuli maapallolle.

– Matkasin avaruudessa ilman avaruusalusta, olentona. Se oli vähän kummallista mutta tällainen kyky oli luultavasti tyypillinen sille kyseiselle rodulle. Kykenin siinä muodossa tulemaan avaruusaikajanojen läpi ja lopulta Sirusportin läpi meidän tasollemme. Muistan, kuinka lopulta laskeuduin maankamaralle aavikkoiseen ympäristöön. Tämä oli luultavasti aikaa, jolloin avaruudesta tulleet olennot hallitsivat maapalloa ja tekivät yhteistyötä ihmisten kanssa, vaikka suuria sotiakin käytiin.

– Muistan, että olin fyysisessä muodossa pitkä ja hoikka vaalea mies. Ohjasin ihmisiä ja opetin heille erilaisia asioita, kuten tekniikkaa. Minulla on muistikuva siitä, että olin rakentamassa jonkinlaista luolastoa

maan alle ja siinä oli kolmionmallinen suuaukko, Terhi pohtii.

– Minulle on annettu tieto, että kun tämä elämä päättyy palaan jälleen Siriukselle, vaikka se ei läheisin kotini olekaan. Otan siellä kehollistuman siriuslaisena ja tulen jälleen takaisin maahan auttamaan hankkimallani teknisellä tietotaidolla ihmisiä. Tällä hetkellä en kyllä haluaisi välttämättä palata maahan enää, mutta tämä kuuluu kuitenkin nyt tulevaisuuden suunnitelmaani.

rYHMä 9

Noin kolme vuotta sitten galaktinen yhteistyö lähti kunnolla käyntiin. Tällöin Terhiä lähestyi olento, joka oli hänen mukaansa kotoisin kuudennelta taajuudelta. Kommunikaatio tällaisen olennon kanssa oli aluksi hyvin vaikeaa.

– Minua kehotettiin ihan fyysisesti nauhoittamaan olennon vies-

tit mutta niiden sisältö oli epämääräistä suhinaa. Jatkoin kuitenkin viestien nauhoittamista vuoden verran. Tänä aikana ymmärsin, että vika oli omassa kyvyttömyydessäni vastaanottaa heidän viestejään, sillä en ollut vielä selväkuuloinen, Terhi kertoo.

Kuitenkin säännöllisen yhteydessä olon aikana Terhi onnistui kehittämään selväkuulon aistiaan. Hän kuvaa prosessia samankaltaiseksi kuin se kun lapsi opettelee puhumaan ja kommunikoimaan äidinkielellään. Kävi ilmi, että olento kuului erityiseen ryhmään nimeltä Ryhmä 9. Tämä joukko koostui useista kosmisista olemuksista, joilla kaikilla ei ollut edes lainkaan fyysistä olentomuotoa. Terhin kanssa asioivalla olennolla kuitenkin oli myös fyysinen muoto, jonka se lopulta uskaltautui paljastamaan.

– Olin hiljattain saanut tietää Juhan af Grannin pois menosta ja olin lukemassa hänen kirjojansa eräänä ilta yksikseni. Silloin olento ilmestyi ja ensireaktioni oli ”ai tuon näköinen”. Melkein purskahdin nauramaan, Terhi selittää huvittuneena.

– Olento oli nimittäin kaksimetrinen, muurahaisen näköinen insektoidi-rodun edustaja.

Syy sille, etteivät kaikki olennot tahdo heti näyttäytyä on usein se, että ne eivät tahdo säikäyttää. Myös ulkomuotoa kuvailevat nimitykset roduille kuten esimerkiksi hyönteisrotu tai liskorotu voivat olla joidenkin mielestä harhaanjohtavia, sillä ne luovat tiettyjä osin epämiellyttäviä mielleyhtymiä rodun edustajiin. Terhin kuvailema muurahaisrotu on hänen kertomansa pohjalta älykäs ja korkeasti sivistynyt, ei sellainen, jota voisi verrata maapallon muurahaisiin.

– Tämä yhteistyö on ollut henkisen kehitykseni kannalta erityi-

sen palkitseva, sillä projektin päätyttyä minulle avattiin pysyvä linja andromedalaisiin, jonka voin aina tarvittaessa avata käyttööni, Terhi sanoo.

kOSMINEN

JuMAlAllISuuS

Terhi kertoo, että kosmisilla olennoilla ei ole tyypillisesti samantyylistä jumalkäsitystä, kuin useilla ihmisillä on.

”He kokevat kaikkeuden energia, joka on korkeampi voima, jolla ei ole olomuotoa. Toisaalta ihmisten voi olla vaikea käsittää tällaista voimaa ja jumala on lähin käsite, jonka he voivat sanallistaa. Kosmisilla olennoilla rodun mukaan myös henkisyys ilmenee eri lailla. Kuitenkin lähes kaikkia ihmistä ajatellen yhdistää se, että he haluaisivat avata ja laajentaa ihmisen muistikapasiteettia. Tällöin ihmiselle aukeaisi mahdollisuus esimerkiksi voimakkaampaan telepaattiseen yhteyteen, parantamisen kykyyn ja universaaliin ymmärrykseen. Tähän kuuluu lisäksi ymmärrys meidän kaikkien keskiössä piilevästä valo-olemuksesta. ”

Terhi kertoo, että kosmiset olennot ovat avaimia tähän kaikkeen. Kuitenkin he toimivat vain ihmisten kanssa, joiden motiivien taustalla on pyyteetön halu tehdä toiselle hyvää. Tällöin tietoisuuden avaaminen on osaltaan myös palkkio yhteistyöstä. Plejadilaisista ja siriuslaisista puhuttaessa on todettava, että heidän kykynsä tuntea tunteita on syvempi ja monivivahteisempi kuin meidän. He tuntevat kosmisen rakkauden satakertaisesti meitä voimakkaammin. Terhi kuvailee kosmisten olentojen rakkaudelliseen aurakenttään menemistä humaltumisen tunteena.

– Keskuudessamme olevien olentojen laadun erottaa juuri aurakentästä, Terhi lisää.

HENkISEN YrITTäJYYdEN

TAvOITTEENA ON kOkONAISvAlTAISEN HYvINvOINNIN EdISTäMINEN

Terhi on henkinen yrittäjä ja hän tarjoaa muun muassa selvännäköpalveluita. Hänelle puhe yrittäjänä menestymisestä ei kuitenkaan viittaa vaan taloudelliseen menestykseen vaan kokonaisvaltaiseen yhteiseen hyvään. Toimijoita olemme me ihmiset yhdessä henkimaailman kanssa. Me voisimme useammin jo maan päällä ollessamme osata ratkaista konfliktit ja selvittää välimme läheistemme kanssa, niin että keskinäinen yhteistyö sujuisi palvellen yhteistä ihmiskunnan etua. Henkinen kenttä ei kuitenkaan ole täydellinen ja moni elää elämäänsä ego edellä.

Terhin mukaan esimerkiksi henkisyydestä on tehty tietyllä tapaa liian kaupallista. Toisaalta täytyy muistaa, millaisessa maail-

massa elämme, kaupallisuus on selkeästi tämän ajan hengen mukaista ja siten sitä ei voi täysin välttää. Kaupallisuus on tässä ajassa lähes väistämätön paha osana ihmisenä olemista, jokaisen täytyy ansaista oma elinkeinonsa. Kaupallisuutta on myös monen asteista, kaikille ei riitä oman pärjäämisen takaaminen vaan tavoitellaan megakaupallisuutta. Tällöin keskiössä ei ole välttämättä lainkaan idea siitä, että tekee yrittäjyydellään hyvää. On myös hyvä huomata, että vaikka henkisellä kentällä vilisee runsaasti erilaisia termejä, kyse on usein yhtenäisistä ilmiöistä. Kyse on Terhin mukaan pitkälti samoista ikivanhoista totuuksista, jotka ovat kaiken takana vaikka eri ihmiset käyttävät eri sanoja niiden kuvaamiseen.

YHä uSEAMMAN

TIETOISuuS AvAuTuu ufOkOkEMukSIllE

– Kaikkien ei ole tarkoitus olla kontaktihenkilöitä, mutta yllättävän moni on, Terhi toteaa. Olisi hyvä, että yhteys otettaisiin aluksi turvallisessa ympäristössä, muiden asiaan perehtyneiden opastuksella. Suomessa toimii esimerkiksi erilaisia ufopiirejä. Joillakin saattaa olla kokemuksia ufoalusten näkemisestä mutta hei eivät ole varsinaisesti kontaktihenkilöitä, eikä kaikkien tarvitsekaan olla. Ufojen tutkiminen ja havaitseminen tuo elämään merkitystä sekä suurempaa syvyyttä sellaisenaankin. Tiedon ja totuuden etsiminen on Terhille keskeistä.

– Moni voi kutsua näitä ilmiöitä salaliittoteorioiksi mutta mielestäni sitä voi nimittää myös maltilliseksi maailmantilan seuraamiseksi. Jokaisen rooli on tärkeä, oli sitten kontaktihenkilö, tutkija tai maallikko. Joidenkin kutsumus on työskennellä enkelien kanssa. Kaikkia tarvitaan yhtä lailla ja aivan kaikilla on iso merkitys yhteisen pallomme pyöritykseen.

Terhi ei koe vielä itsekään olevansa läheskään valmis, vaan hän on parhaillaan tutkimassa uudenlaisia henkisiä ilmiöitä ja kokemuksia. Hänen on tarkoitus kertoa näistä lisää tulevaisuudessa. 

Kohti tulevaisuuden syvyyKsiä: Kvanttilomittuminen, SielunKumppanuuS ja HenKinen KaSvu ajan RajattomuudeSSa

teksti

kvanttilomittuminen, sielunkumppanuus, henkinen kasvu ja ajattelun lineaarisuuden kyseenalaistaminen – nämä ovat aiheita, jotka kiehtovat meitä ja avaavat oven uusiin maailmoihin. vaikka nämä käsitteet voivat vaikuttaa aluksi erillisiltä, ne tarjoavat yhdessä syvällisen näkökulman inhimilliseen kokemukseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Kvanttilomittuminen, joka on kvanttimekaniikan keskeinen ilmiö, on kuin portti toiseen todellisuuteen. Se viittaa ilmiöön, jossa kahden tai useamman hiukkasen tilat kietoutuvat keskenään ja korreloivat välittömästi toistensa kanssa, vaikka ne olisivatkin kaukana toisistaan. Tämä näennäisesti mahdoton vuorovaikutus kutsuu meitä tarkastelemaan todellisuutta uusin silmin. Mitä jos emme olekaan erillisiä yksilöitä, vaan osa laajempaa verkostoa, jossa kaikki on yhteydessä kaikkeen?

Tällainen ajatus liittyy kiinteästi käsitteeseen sielunkumppanuudesta. Perinteisesti sielunkumppanuus on yhdis-

tetty romanttisiin suhteisiin, mutta se voi kattaa paljon enemmän. Kvanttilomittumisen valossa sielunkumppanuus voi olla syvempi ja moniulotteisempi kokemus. Ehkä sielut voivat kohdata toisensa monissa eri ulottuvuuksissa ja

elämänmuodoissa, vahvistaen toistensa kasvua ja oppimista. Sielunkumppanuuden käsite avaa mahdollisuuksia nähdä, että kohtaamisemme toisten ihmisten kanssa eivät ole sattumanvaraisia, vaan osa suurempaa tarkoitusta.

Sielunkumppanuuden käsite tarjoaa meille mahdollisuuden tutkia syvempää yhteyttä toisiin ihmisiin. Voisiko sielunkumppanuus ulottua muihinkin, kuin romanttisiin suhteisiin ja käsittää syvemmän ja moniulotteisemman yhteyden toisiin sieluihin?

Kun POHdiMMe sielunkumppanuutta ja kvanttilomittumista, saavumme luonnollisesti henkisen kasvun maailmaan. Henkinen kasvu on prosessi, jossa pyrimme kehittymään ja laajentamaan tietoisuuttamme. Perinteisessä näkemyksessä aika kuluu lineaarisesti, ja etenemme aikajanan myötä. Mutta entä jos aika ei olekaan lineaarista, vaan kulkee molempiin suuntiin samanaikaisesti? Tämä ajatus haastaa perinteisen käsityksen ajasta ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia henkiseen kasvuun.

entä JOS AIkA EI

OlEkAAN lineaarista, vAAN kulkEE

molempiin suuntiin

SAMANAIkAISESTI?

Kuvittele hetken, että menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus eivät ole erillisiä ajanhetkiä, vaan pikemminkin rinnakkaisia ulottuvuuksia, jotka ovat yhtä aikaa läsnä. Tällainen näkemys ajasta heijastaa kvanttilomittumisen periaatteita, joissa hiukkaset voivat olla vuorovaikutuksessa samanaikaisesti, vaikka ne olisivatkin eri paikoissa. Jos ajatellaan, että kaikki ajanhetket ovat samanaikaisesti olemassa, avautuu uusi näkökulma henkiseen kasvuun. Henkinen kasvu ei enää rajoittuisi menneisyyden selvittämiseen tai tulevaisuuden luomiseen, vaan se tapahtuisi samanaikaisesti kaikissa

ajanhetkissä. Menneisyys voi tarjota meille oppitunteja ja viisautta, jotka auttavat meitä ymmärtämään nykyhetkeä ja luomaan tulevaisuutta. Tulevaisuus voi puolestaan toimia innoittajana ja motivaationa, joka auttaa meitä kehittymään ja kasvamaan juuri tässä hetkessä.

aJatus siitä, että aika kulkee molempiin suuntiin samanaikaisesti haastaa meidät myös hyväksymään nykyhetken merkityksen ja arvostamaan jokaista hetkeä elämässämme. Emme voi enää ajatella, että tulevaisuus on ainoa päämäärä, johon pyrimme, vaan jokainen hetki on arvokas ja tarjoaa mahdollisuuden henkiseen kasvuun.

Kun yhdistämme kvanttilomittumisen, sielunkumppanuuden,

henkisen kasvun ja ajattelun ajan rajattomuudesta, astumme uusiin syvyyksiin ymmärtääksemme ihmisen kokemusta. Näemme, että olemme kaikki kietoutuneet yhteen ja että jokainen kohtaaminen ja suhde voi olla merkityksellinen matkallamme kohti henkistä kasvua.

KeHittyVä MaailMa tarjoaa meille tilaisuuden tutkia näitä käsitteitä syvemmin. Tieteelliset tutkimukset kvanttimekaniikasta jatkuvat, ja sekä psykologia, että henkisyys löytävät yhteisen maaperän uusissa näkökulmissa ihmismielen toimintaan. Henkiset käytännöt, kuten meditaatio ja tietoisuuden harjoittaminen, voivat auttaa meitä avautumaan uusille ulottuvuuksille.

Tässä uudessa maailmankuvassa ajasta ei enää tule rajoitetta, joka estää meitä kasvamasta ja oppimasta. Voimme ymmärtää, että menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat yhtä aikaa läsnä.

näMä aiHeet herättävät lukemattomia kysymyksiä ja avaavat oven uusiin tutkimusalueisiin ja henkisiin käytäntöihin. Ne haastavat meidät pohtimaan totuttuja ajattelumalleja ja avaamaan mielemme uusille mahdollisuuksille.

Emme vielä täysin ymmärrä niiden syvällistä merkitystä ja vaikutusta elämäämme. Kuitenkin avoimuus ja uteliaisuus auttavat meitä ottamaan vastaan nämä uudet ajatukset ja tutkimaan niitä henkilökohtaisella tasolla. Olisiko meidän siis aika astua

ulos mukavuusalueeltamme ja tutkia näitä käsitteitä rohkeasti ja avoimin mielin? Voisimme aloittaa tutkimalla kvanttilomittumisen ilmiötä ja sen sovelluksia käytännön elämässä. Mitä tapahtuisi, jos ajattelisimme itseämme osana laajempaa verkostoa, jossa kaikki on yhteydessä kaikkeen? Voisiko tämä näkemys muuttaa tapaamme kohdata toiset ihmiset ja maailma ympärillämme?

Kun kyseenalaistamme perinteiset käsityksemme ja uskomuksemme, astumme uusille poluille, joilla voimme löytää syvempää tarkoitusta ja merkitystä elämällemme. Voimme käsittää olevamme vain pieni osa suurempaa kokonaisuutta ja että meillä on potentiaalia luoda syvempi yhteys itseemme, toisiimme ja maailmaan ympärillämme.

HenKinen KasVu voi olla jatkuva prosessi, jossa hyödynnämme menneisyyden oppitunteja ja tulevaisuuden näkymiä, eläen täysillä nykyhetkessä. Tämä kaikki voi tapahtua, kun kyseenalaistamme ajattelumme ajan lineaarisuudesta ja avaudumme uusille mahdollisuuksille.

Kvanttilomittuminen, sielunkumppanuus, henkinen kasvu ja ajattelun ajan rajattomuus tarjoavat meille kiehtovia näkökulmia, joita voimme tutkia ja pohtia. Niiden ymmärtäminen ja soveltaminen vaatii aikaa, pohdintaa ja kokeilua. Olkaamme siis rohkeita astumaan kohti tulevaisuuden syvyyksiä ja avautumaan uusille mahdollisuuksille henkisessä kasvussamme.

huokausten maa

Suuren myräkän tuulet vaimenivat, ohittivat rantakalliot... Kiitollisuutta kantaa hiljainen, rauhallinen viri aaltojen pinnassa.

Koira polskii poukamassa, vieraat turisevat omiaan, katselevat vastarannalle... Laguunissa jokunen kalastaja... Miehet istuvat veneissään, kiristävät köysiä, putsaavat silakoita...

Valkorunkoiset koivut laiturin vieressä. Oksat keinuvat. Sielu lepää...sauna lämpiää... Vielä on kesää jäljellä, vielä löytyy luonnonrauhaa, vielä lintuja luodolla. Yksinäinen lokki liputtoman tangon nenässä, toinen lentämässä kohti uusia turvallisia maisemia...

Seitsemäs aalto tuo terveiset kaukaa äärettömyyksistä... Meren kuohut kertovat rukouksista, rauhan huokauksista, anomuksista, jotka täyttyivät!

Keinu narisee. Vanha nainen katsoo aurinkoa...vielä on kesää jäljellä, vielä löytyy polku venevajalle...

Kaukaa kuuluu lentokoneen jylinä...rukoukset kulkevat koneen mukana...

rauhaa vain, rauhaa vain...

Tahtoisin jo pois tästä maailmasta, tahtoisin kotiin, pois kylmien tuulien alta.... pois täältä, jossa vaeltajalta puuttuu koivu ja tähti, synnyinkodista jo katto lähti... Unelmissain on vain taivasmatkat ja Venuksen kutsuva Valo.... Rauhan Valo...

–Tuulikki Halonen–

kAkSI JOkEA

Alkuperäinen teksti: G.I. Gurdieff, New York Tiistaina, 26. päivä helmikuuta v. 1924

Käännös: Timo Kyllönen

on hyödyllistä yleisesti verrata ihmiselämää suureen virtaan, joka saa alkunsa eri lähteistä ja jakautuu kahteen erilliseen jokeen. Tässä virrassa syntyy ikään kuin vedenjakaja, ja voimme verrata kenen tahansa ihmisen elämää yhteen pisaraan siinä vedessä, josta tämä elämänvirta koostuu.

Johtuen ihmiselle sopimattomasta elämäntavasta, vakiintui kaiken olemassaolon tarkoituksen yhteiseksi toteuttamiseksi, ylipäätään, että inhimillinen elämä maan päällä virtaisi kahdessa joessa. Suuri Luonto valmistautui tähän ennalta ja kiinnitti asteittain ihmiskunnan yhteiseen olemukseen tätä tarkoitusta vastaavan ominaisuuden, siten, että ennen vesien jakautumista jokainen pisara omaa vastaavan sisäisen henkilökohtainen voiman ”kamppailla oman vastustavan osansa ” kanssa. Kamppailun tuloksena saattaa kehittyä sellainen ”jokin”, jonka ansiosta pisara saa hankittua tiettyjä ominaisuuksia, jotka puolestaan tekevät mahdolliseksi elämän vesien jakautumiskohdassa päästä yhteen tai toiseen kahdesta joesta.

Näin siis on kaksi suuntausta ihmiskunnan elämässä: aktiivinen ja passiivinen. Lait ovat kaikkialla samat. Nämä kaksi lakia, nämä kaksi virtausta, kohtaavat toisensa jatkuvasti, kulkevat ristiin ja välillä rinnakkain. Ne eivät kuitenkaan milloinkaan sekoitu toisiinsa; ne tukevat toisiaan ja ovat toisilleen välttämättömiä.

Näin oli aikaisemmin ja näin asia tulee olemaan edelleenkin.

KAIKKIEN tavallisten ihmisten elämä yhteisesti ajateltuna voidaan nähdä yhtenä näistä virtauksista, jossa yksittäistä elämää, olipa se ihmiselämä tai jonkin muun elävän olennon elämä, edustaa yksi pisara joessa, joka itse on kytketty lenkkinä kosmisessa ketjussa. Yleisten kosmisten lakien mukaisesti tämä joki virtaa määrättyyn suuntaan. Kaikilla sen käännöksillä, mutkilla sekä muutoksilla on tarkoin määrätty tarkoitus. Tässä tarkoituksessa jokainen pisara esittää osaansa kyseisen virtauksen osana, mutta koko virtauksen laki ei yllä yksittäisiin pisaroihin asti. Pisaroiden aseman muutokset, niiden liike ja suunta ovat täysin sattumanvaraisia. Yhtenä hetkenä pisara on tässä, seuraavassa hetkessä tuolla, nyt pinnalla ja nyt se on painunut pohjalle. Sattumanvaraisesti se nousee, sattumanvaraisesti se törmää toiseen pisaraan ja putoaa alas, nyt se liikkuu nopeasti ja seuraavassa hetkessä sen liike hidastuu. Sen mukaan, missä se sattuu olemaan, on sen elämä joko helppoa tai vaikeaa. Sille ei ole olemassa minkäänlaista yksilöllistä lainalaisuutta, ei mitään persoonallista kohtaloa. Vain koko virtauksella on kohtalo, joka on yhteinen kaikille sen pisaroille. Persoonallinen suru ja ilo, onnellisuus ja kärsimys ovat kaikki tuossa virrassa sattumanvaraisia. Pisaralla on periaatteessa mahdollisuus vapautua tästä yleisestä virtauksesta ja ponnistaa toiseen virtaukseen, joka kulkee naapurina.

TäM on myöskin

Luonnon laki. Tätä varten pisaran täytyy tietää, kuinka käyttää hyväksi sattumanvaraisia virtauksia sekä koko virran liikevoimaa siten, että pääsee pinnalle ja lähemmäksi joen penkkaa, sellaiseen kohtaan, josta on helpompi ponnistaa tuohon toiseen virtaan. Sen on osattava valita sekä oikea paikka että myös oikea aika, osattava käyttää hyväksi tuulta, pyörteitä ja myrskyjä. Silloin pisaralla on mahdollisuus nousta vesipärskeessä ja hypätä toiseen jokeen.

Siitä hetkestä lähtien, kun pisara pääsee toiseen jokeen, se on erilaisessa maailmassa, erilaisessa elämässä ja sen tähden eri lakien alaisena. Tässä toisessa joessa on olemassa laki yksittäisille pisaroille, vaihtuvan kehityskulun laki. Pisara nousee pinnalle tai painuu pohjalle, ei sattumanvaraisesti tällä kertaa vaan lainalaisesti. Saapuessaan pinnalle pisara tulee asteittain painavammaksi ja vajoaa; syvällä se menettää painoaan ja nousee jälleen pinnalle.

lemme tuupatuiksi sinne tänne ja olemme jokaisen sattuman armoilla. Olemme näiden sattumien orjia.

Samaan aikaan Luonto on antanut meille mahdollisuuden paeta tästä orjuudesta. Sen tähden, kun puhumme vapaudesta, puhumme nimenomaisesti siirtymisestä toiseen jokeen.

PINNALLA kelluminen on pisaralle hyväksi – pohjaan painuminen on pahaksi. Paljon riippuu taidosta ja ponnistuksesta. Tässä toisessa joessa on erilaisia virtauksia ja on välttämätöntä päästä tarvittavaan virtaukseen. Pisaran on kelluttava pinnalla niin kauan kuin sille on mahdollista, jotta se kykenee valmistautua ansaitsemaan mahdollisuuden päästä toiseen virtaukseen ja niin edelleen.

Mutta me olemme ensimmäisessä joessa. Niin kauan kuin olemme tässä passiivisessa virtauksessa se kuljettaa meidät minne haluaa; niin pitkään kuin olemme passiivisia, tu-

TIETENKääN tämä ei ole ihan yksinkertaista – jokea ei voi vaihtaa pelkästään halun perusteella. On välttämätöntä omata voimakas toive ja tarvitaan pitkä valmistautuminen. Joudutte samastumisen kautta elämään kaikki ensimmäisen joen houkutukset. Teidän tulee kuolla tälle ensimmäiselle joelle. Kaikki uskonnot puhuvat tästä kuolemasta: ”Ellette kuole, ette voi syntyä uudelleen.”

Tämä ei tarkoita fyysistä kuolemaa. Tästä kuolemasta ei ole tarpeellista nousta uudelleen, sillä jos on olemassa sielu, se on kuolematon. Sielu ei tarvitse ruumista, jonka menettämistä kutsumme kuolemaksi. Syy ylösnousemukseen ei ole, huolimatta kirkkoisien opetuksista, että voisi astua Jumalan eteen viimeisellä tuomiolla. Ei, Kristus ja kaikki muut puhuvat kuolemasta, joka voi tapahtua elämän aikana, sen tyrannin kuolemasta, joka on orjuutemme alkusyy. Tämä kuolema on ihmisen ensimmäisen ja

tärkeimmän vapautumisen välttämätön ehto.

Jos ihmiseltä riistetään hänen harhaluulonsa ja kaikki mikä estää häntä näkemästä todellisuuden – jos häneltä viedään hänen kiinnostuksensa, hänen välittämisensä, hänen odotuksensa ja toiveensa - kaikki hänen pyrkimyksensä romahtaisivat, kaikki tyhjentyisi ja jäljelle jäisi pelkkä olento, tyhjä ruumis vain elintoiminnoiltaan hengissä.

Tämä olisi ”Minän” kuolema, kaiken sen kuolema, josta se koostui, kaiken valheellisen tuhoutuminen, joka oli kertynyt tietämättömyydestä tai kokemattomuudesta. Tämä kaikki säilyy edelleen hänessä pelkästään aineistona, josta voi tehdä valintoja. Silloin ihminen on kykenevä valitsemaan itse eikä ole toisten ihmisten suostuttelun varassa.

TäMä on vaikeaa. Ei, ”vaikea” on väärä sana. Sana ”mahdoton” on myös väärä, koska sellainen on periaatteessa mahdollista. Se on vain tuhat kertaa vaikeampaa kuin tulla monimiljonääriksi rehellisellä työllä.

KYSYMYS: On siis kaksi jokea –kuinka voi pisara siirtyä yhdestä joesta toiseen?

VASTAUS: Sen täytyy ostaa matkalippu. On välttämätöntä tajuta, että vain hän voi yltää toiseen jokeen, jolla on todellinen mahdollisuus muutokseen. Tämä mahdollisuus riippuu halusta, erityislaatuisesta ja voimakkaasta toiveesta, toiveesta perusolemuksessa, ei persoonallisuuden halusta. Teidän tulee ymmärtää, että on hyvin vaikeata olla rehellinen itselleen, ja ihminen pelkää suuresti totuuden näkemistä. Vilpittömyys on omantunnon toiminto. Jokaisella ihmisellä on omatunto – sellainen on jokaisella ihmisellä. Mutta johtuen sivilisaatiosta tämä toiminto on kerännyt kuoren päälleen ja lakannut toimimasta, paitsi erityisissä, hyvin

voimakkaasti koetuissa tilanteissa. Silloin se toimii lyhyen hetken ajan ja katoaa jälleen. Sellaiset hetket aiheutuvat voimakkaista shokeista, suuresta surusta tai häväistyksi tulemisesta. Tällaisina hetkinä omatunto yhdistyy persoonallisuuteen ja perusolemukseen, jotka muutoin toimivat erillisinä.

TäMä kysymys kahdesta joesta viittaa perusolemukseen, kuten kaikki muutkin todelliset asiat. Perusolemuksenne on pysyvä, persoonallisuus on yhtä kuin koulutuksenne, ideanne, uskomuksenne – ympäristönne vaikutus: kaiken tämän te hankitte ja voitte myös sen menettää. Näiden puheitten tarkoitus on auttaa teitä hankkimaan jotain todellista. Emme voi nyt kysyä tätä kysymystä vakavissamme; meidän täytyy ensin kysyä: ”Miten voin valmistaa itseni kysymään tämä kysymys?”

Oletan, että

persOOnallisuutenne ymmärrys On jOhtanut teidät tOteamaan nykyinen elämänne tietyllä tavalla epätyydyttäväksi ja tOivOmaan että löytäisitte jOtain parempaa. tOivOtte, että minä kerrOn teille jOtain sellaista, mitä ette tiedä, jOka näyttää teille seuraavan askeleen.

YRITTäKää ymmärtää, että se, jota tavallisesti nimitätte ”Minäksi” ei ole Minä; ihmisessä on useita ”Minuuksia” ja jokaisella ”Minällä” on erilainen toive. Pyrkikää hankkimaan todiste tästä. Haluatte muuttua, mutta mikä osa

teissä haluaa tätä? Useat osat teissä haluavat monenlaisia asioita, mutta vain yksi osa on todellinen. On erittäin hyödyllistä yrittää olla rehellinen itselleen. Vilpittömyys on avain, joka avaa oven, jonka kautta näette erilliset osanne ja tulette näkemään jotain teille täysin uutta. Teidän tulee jatkaa yritystä olla vilpitön. Joka päivä puette yllenne naamion ja teidän tulee riisua se pois vähitellen.

On tajuttava eräs tärkeä seikka. Ihminen ei kykene vapauttamaan itseään. Hän ei kykene tekemään havaintoja itsestään kaiken aikaa; ehkä viiden minuutin ajan, mutta todella itsensä tunteminen edellyttää, että hän tietää, miten hän viettää kokonaisen päivän. Ihmisellä on myös vain yksi tarkkaavaisuuden keskittymä; hän ei aina näe uusia asioita, mutta saattaa sattumalta tehdä löytöjä, jotka hän voi tunnistaa uudelleen. Tässä on merkillinen seikka: kun kerran löydätte itsestänne jonkin asian, havaitsette sen toistamiseen. Mutta koska ihminen on mekaaninen, hän hyvin harvoin kykenee näkemään heikkoutensa. Kun kerran näette jotain uutta, siitä syntyy mielikuva ja jälkeenpäin näette tämän asian samoilla vaikutelmilla varustettuna, jotka saattavat olla oikein tai väärin. Jos kuulette jostain henkilöstä ennen kuin tapaatte hänet, teette hänestä mielikuvan ja jos tämä kuulopuheen mielikuva muistuttaa edes jossain määrin henkilön tapaamisen synnyttämää mielikuvaa, tämä kuulopuheen mielikuva tulee kuin valokuvatuksi eikä suinkaan todellinen mielikuva tapaamisesta. Me hyvin harvoin näemme mitä katsomme Ihminen on persoonallisuus täynnä ennakkoluuloja. On olemassa kahdenlaista ennakkoluuloisuutta: perusolemuksen ennakkoluuloa ja persoonallisuuden ennakkoluuloa. Ihminen ei tiedä mitään, hän elää auktoriteetin alaisuudessa, hän hyväksyy ja uskoo kaikkia vaikutteita. Me

emme tiedä mitään. Emme kykene tajuamaan eroa silloin, kun ihminen puhuu jostain aiheesta, jonka hän todella tuntee tai kun hän puhuu aivan puuta heinää – me uskomme tämän kaiken. Meillä ei ole mitään omaa, mikään mitä panemme taskuihimme ei ole meidän omaamme – kaiken kaikkiaan, meillä ei ole mitään.

PERUSOLEMUKSESSAMMEKAAN meillä ei ole juuri mitään, sillä siitä lähtien kun olimme lapsia, emme ole omaksuneet oikeastaan mitään.

Paitsi, että sattumanvaraisesti jotakin saattaa tulla meihin.

Meidän persoonallisuudellamme on ehkä kaksikymmentä tai kolmekymmentä ideaa, jotka olemme jostain poimineet. Olemme unohtaneet, mistä ne saimme, mutta kun jokin näistä ideoista tulee eteemme, ajattelemme ymmärtävämme mistä on kysymys. Tämä on vain muistijälki aivoissa. Olemme todellakin orjia ja asetamme yhden ennakkoluulon toista vastaan.

Perusolemus on samalla tavoin vaikutteille altis. Kun esimerkiksi aiemmin puhuimme väreistä ja sanoimme että jokaisella on jokin erityinen suosikkiväri. Myös tällaiset erityismieltymykset hankitaan mekaanisesti.

Nyt kysymyksen pariin ja sanon asiasta näin. Oletetaan, että löydätte opettajan, jolla on todellista tietoa ja hän haluaa auttaa teitä ja te haluatte oppia. Vaikka tilanne olisi tällainen, hän ei voi teitä auttaa. Hän voi antaa apua vain, jos toivotte sitä oikealla tavalla. Tämä tulee olla tavoitteenne; mutta tämä tavoite on myös liian kaukainen, on välttämätöntä löytää tie, joka tuo teidät tavoitteeseen tai ainakin lähemmäksi. Tavoite täytyy jakaa. Siten meillä tulee olla tavoitteena haluamisen kyky ja tämän kyvyn voi saada vain ihminen, joka on tajunnut oman mitättömyytensä. Meidän täytyy arvioida arvomme uudestaan ja tämän on perustuttava tarpeeseen. Ihminen ei voi tehdä tätä uudelleenarviointia yksin.

Voin neuvoa teitä, mutta en voi auttaa, ei edes Instituutti voi teitä aut-

taa. Se voi auttaa ainoastaan silloin, kun olette Tiellä – mutta sillä te ette ole.

ENSIKSI teidän täytyy päättää, onko Tie teille tarpeellinen vai ei? Kuinka alatte selvittää tätä asiaa? Jos olette vakavissanne, teidän täytyy muuttaa näkökulmaanne, teidän täytyy ajatella uudella tavalla, teidän täytyy löytää itsellenne mahdollinen tavoite. Tätä ette voi tehdä yksin, teidän täytyy pyytää apuun ystävä, joka voi auttaa teitä –jokainen voi auttaa – mutta erityisesti kaksi ystävää voivat auttaa toisiaan uudelleenarvioimaan arvonsa.

On hyvin vaikeaa olla rehellinen yhtäkkiä, mutta jos yritätte, tulette asteittain kehittymään. Kun kykenette olemaan rehellinen, voin osoittaa teille tai auttaa teitä näkemään ne asiat, joita pelkäätte, ja tulette löytämään sen, joka on tarpeellista ja hyödyllistä teille itsellenne. Arvot voivat todellakin muuttua. Teidän mielenne voi muuttua jokainen päivä, mutta perusolemuksenne pysyy sellaisena kuin se on.

Mutta on olemassa riski. Jo tämä mielen valmistautuminen antaa tuloksia. Silloin tällöin ihminen saattaa tuntea perusolemuksellaan jotain, joka on hänelle pahaksi tai ainakin pahaksi hänen mielenrauhalleen. Ihminen on jo maistanut jotakin, ja vaikka hän unohtaa sen, se saattaa palata. Jos se on kovin voimakas, assosiaationne muistuttavat teitä siitä jatkuvasti, ja jos se on hyvin voimakas, te tulette olemaan puolittain yhdessä paikassa ja puolittain toisessa ettekä milloinkaan tunne oloanne täysin mukavaksi. Tämä on hyväksi vain, jos ihmisellä on todellinen mahdollisuus muutokseen sekä tilaisuus siihen. Ihmiset saattavat olla kovin onnettomia, eivät ole kala eivätkä lintu. Tämä on vakava riski. Ennen kuin ajattelette vaihtaa tuo-

lianne, teidän olisi viisasta pohtia tätä hyvin huolellisesti ja tarkastella tarkoin kumpaakin tuolin lajia. Se ihminen on onnellinen, joka istuu omassa tutussa tuolissaan. Tuhat kertaa onnellisempi on se ihminen, joka istuu enkelten tuolissa, mutta kurja on se ihminen, jolla ei ole tuolia lainkaan. Teidän tulee päättää – onko asia sen arvoinen? Tutkikaa tuoleja, arvioikaa uudestaan arvonne. Ensimmäinen tavoite on unohtaa kaikki kaikesta, puhua ystävällenne, tutkia ja tarkastella tuoleja. Mutta varoitan teitä, kun aloitatte tarkastelun, tulette löytämään paljon sellaista, joka on pahaa nykyisessä tuolissanne.

Seuraavalla kerralla, jos olette tehneet päätöksenne, mitä tehdä elämällänne, voin puhua tästä aiheesta toisella tavalla. Koettakaa nähdä itsenne,

sillä ette tunne itseänne. Teidän tulee tiedostaa tämä riski; ihminen, joka yrittää nähdä itsensä voi tuntea itsensä hyvin onnettomaksi sillä hän näkee paljon sellaista, joka on pahaa, paljon sellaista, jonka hän toivoo muuttuvan – ja tämä muuttuminen on hyvin vaikeata. Alku on helppoa, mutta kun olette luopuneet tuolistanne, on hyvin vaikeata hankkia toista tuolia ja tämä voi aiheuttaa suurta murhetta. Jokainen tuntee katumuksen kolkutuksen. Nyt omatuntonne on suhteellinen, mutta kun muutatte arvonne, teidän tulee lopettaa itsellenne valehteleminen. Kun olette nähneet yhden asian, on paljon helpompi nähdä toinen asia ja on vaikeampaa sulkea silmiänne. Teidän täytyy joko lopettaa näkeminen tai olla valmis ottamaan riski. 

hengen ja tiedon messut 14.–15.10.2023

helsingin suomalainen yhteiskoulu (syk), isonnevantie 8, 00320 helsinki

La klo 10–18, Su klo 10–17 | Liput alkaen 26 €, lisätietoja rajatieto.fi, ennakkoliput Lippu.fi kautta maan

Perinteikäs merkkitaPahtuma kehon, mielen ja sielun alueen kohtaamisille. hengen ja tiedon messuilla on esillä maamme monipuolisin kattaus henkisyydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnista, rajatieteistä, energioista, itsetuntemuksesta, ihmissuhdetaidoista, tulkinnoista, henkimaailman asioista, selvänäkijöistä ja ennustajista sekä muusta parhaimmillaan elämääkin suuremmasta tarjonnasta.

“Tapahtuma, josta saa valtavasti hyvää energiaa!”

“Mielenkiintoinen ja laaja kattaus eri toimijoita.”

“Yleinen ilmapiiri on todella rakkaudellinen ja mahtava – en ole aikaisemmin kokenut vastaavaa.”

“...Se lienee myös ainoa paikka Suomessa, missä voi nauttia herkullisesta kasvisruuasta samalla kun vieressä istuva henkilö harrastaa henkiparannusta.”

Messut järjestää: Rajatiedon Yhteistyö ry, www. rajatieto.fi

Violetteja ajatuksia

MuuTOS

Ensin hän alkoi näyttää vieraalta

sitten kuulostaa oudolta valokuvistaan hän ei tunnistanut itseään

päiväkirjaansa oli kirjoittanut vieras ihminen

Hän oli luonut nahkansa ja piti muodonmuutoksestaan

Jotakin violettia / Liisa Karjalainen

kirjOittajasta

Liisa Karjalainen

Liisa Karjalaisen kiinnostuksen kohteita ovat mm. lukeminen ja kirjoittaminen.

Teen havaintoja ihmisistä, heidän käyttäytymisestään sekä elämästä ylipäänsä. Jotkut havainnoistani päätyvät aforismin tai runon muotoon.

Mottoni: Jos kaiken oppii nuorena, mihin keski-ikää ja vanhuutta tarvitaan?

uuSIA AlkuJA

Tällä hetkellä on vaikea kirjoittaa, koska inspiraatio puuttuu. Omista kokemuksistani pystyn kuitenkin kertomaan.

Koronavuosina ajattelin, etten jaksa tehdä työtäni enää montaa vuotta, vaikka kyseessä oli kevyt toimistotyö. Niinpä annoin itselleni luvan irtisanoutua. Sulattelin ajatusta pitkään ja totuin siihen. Kun olin ilmoittanut irtisanoutumisestani esimiehelleni, valtasi minut huojentunut olo.

Olin uskaltanut tehdä niin kuin olin suunnitellut. Minulle valittiin seuraaja ja ehdin perehdyttää hänet hyvin. Kun minulta viimeisenä työpäivänä kysyttiin tuntemuksia, vastasin rehellisesti olevani tyhjä. Olin antanut kaikkeni, siirtänyt tietoni työtehtävistä seuraajalleni. En katunut päätöstäni lähteä, mutta en vielä osannut nauttia tulevasta vapaudesta. Tunsin ainoastaan tyhjyyttä ja tuossa välitilassa olen vieläkin.

Olen ollut miltei vastaavassa tilanteessa 8 vuotta sitten. Tuolloin minut irtisanottiin taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten. Lopputilini tuli isona yllätyksenä, enkä ollut varautunut siihen mitenkään. Tilanteeni näytti synkältä. Ikäni, asuinpaikkani ja koulutukseni huomioiden näytti siltä, etten tulisi työllistymään nopeasti. En silti ollut huolissani ja olin lopulta tyytyväinen päästessäni pois huonosta työilmapiiristä. Tiesin myös, että yhtä vaikeaa on tilanteeseen sopeutua niiden, ketkä saivat jäädä.

Jälkeenpäin ihmettelin, miten saatoin olla niin huoleton ja helpottunut. Ehkäpä siksi, että minun olisi pitänyt jättää työpaikkani jo vuosia aiemmin, mutta en pystynyt siihen. Ratkaisu asiaan tulikin työnantajan toimesta. Löysin uuden työpaikan ennen työttömäksi jäämistäni. Sain kokea, että ihmeitä tapahtuu! Täysin vastaavaa toimistotyötä oli tarjolla tunnin ajomatkan päässä. Olen nyt kahdeksan vuoden ajan istunut kaksi tuntia päivässä autossa. Olen nauttinut hienoista maisemista ja luonnonilmiöistä. Olen pelännyt ajaa liukkaalla kelillä ja sumussa. Olen kuunnellut radiota ja nauranut toimittajien jutuille sekä laulanut kaikkien lempikappaleitteni mukana. Työmatkat ovat antaneet minulle palautumisaikaa työstä, mutta myös väsyttäneet. Olen pitänyt työkavereistani ja työilmapiiristä.

Ainoa ja tärkein mistä en enää pitänyt oli työni = käyttäjätunnukset, salasanat, pin-koodit. Koko ajan suurenevat tietosuojavaatimukset tekevät työn suorittamisesta hankalaa. Lisäksi käyttöoikeuksien saaminen ohjelmiin voi pahimmillaan kestää kuukausia. Tietosuoja on tärkeä asia, mutta kun joutuu miettimään uskaltaako viranomaiselta tulleen sähköpostin avata (onko aito?), alkaa kyseenalaistaa työnteon järkevyyttä. Perinteisellä kirjepostilla on hyvät puolensa sen hitaudesta huolimatta. Digitalisaatio on välttämätöntä, emme voi vaikuttaa siihen, on minulle vakuutettu. Totta. En voi vaikuttaa asiaan, mutta voin sanoa itseni irti. Vanha, tuttu on siis jäänyt taakse ja uusi, tuntematon odottaa. Ihmeitä tapahtuu, tiedän. On pidettävä silmät ja korvat auki. Tavoitteena jatkossa ei ole pelkkä työpaikka, vaan mielekäs tekeminen.

Violetti-trilogia

Löytyy kirjastoista, Mediapinnan kautta sekä verkkokaupoista, myös englanninkielisenä.

petri yusuf soini - runoja ja yliluonnollisia kokemuksia

NAISHuMANOIdI

Oli vuosi 1980 asuin tuolloin Kangasalla, oli talvea ehkä tammikuu, olin illalla menossa kello 22.00 nukkumaan kun kuulin kolme kirkasta sointua, sitten naisääni kutsui minua nimellä, katsoin ulos ja siellä oli keltaisessa asussa oleva naishumanoidi, hän käski minun mennä metsikköön lähdin ja kun saavuin nainen jo odotti siellä, sitten juttelimme noin kymmenen minuuttia, hän kertoi meidän jo tavanneen kun olin kahdeksanvuotias, ja kertoi että tapaamme jatkossakin, niin on käynyt ja hän kertoi muutakin mitä en muista, sitten hän vain katosi näkyvistä oli hyvin kaunis, en ole kertonut kenellekään kuin nyt, ja ufotutkija Tapani Koivulalle.

kOHdE

Lentää kohde yllä talon, selvästi nään valon, liikkui se hitaasti, mutta varmasti, kaukaa sitä katselin, outoa kulkijaa ihmettelin, oli näkyvissä muutamia sekunteja taivaalla, ei ollut merkkejä maalla, olin ennenkin nähnyt tuollaisia kulkijoita, silti en pelännyt noita, tein tutkimusta ufoista, sain käsityksen noista, tämä jäi mysteeriksi, näyttäytyivät ne minulle en tiedä miksi, mutta hienoa on katsoa niitä, sain käsityksen aluksesta siitä, jäi tapaus tuntemattomaksi, oli aluksia kaksi, en tiedä näkikö muut, hämmästykseen aukeni suut, kun ilmoitin jutun, kirjoitin lehteen tutun.

TApAuS

Oli näky hieno, kuva ufosta niin vieno, keräsin todisteita kohteesta, sain jutun laitteesta yritin itse kuvata näkyä tuota, en muihin luota, oli tapaus mielenkiintoinen, oli tapaus omansa moinen, tein haastatteluja monia, oli monet juttuja kovia, käytin nauhuria tuota, äänitin jutun todistajan luona, lähetin tarinani lehteen ja radioon, pian ehkä tunnettu oon, jäin odottamaan vastausta tuolta, pidin itseni puolta, olin ennenkin nähnyt valon, lensi se yllä talon, oli näky ihmeellinen, suorastaan merkillinen, jäi tapaus historiaan, siitä hyvän mielen saan, on ufo tutkittu, raportti toteutettu, ufoasioihin palattu.

YSTäväNI JA kIrJAIlIJA TApANI kOIvulA

Tapani Koivula nimitettiin tänä vuonna kunniajäseneksi Tampereen Ufoon, ja lisäksi hän piti esitelmän 50-vuotisjuhlassa, yhdessä Ultran toimitusjohtajan Arja Kuninkaan kanssa. Olemme tunteneet Tapanin kanssa yli kolmekymmentä vuotta, hän on myös kirjailija, parhaat kirjansa ovat Ufojen kosminen viesti ja Kosminen kosketus. Tapani toimi ansiokkaasti yhteistyössä edesmenneen Juhan af Grannin kanssa 1990-luvulla. Loppukaneetiksi voidaan todeta että Tapani kirjoittaa yhä, nyt hän työstää elämäkertaansa, ahkera mies.

pSYkOSYNTEESI osa 1

MITä pSYkOSYNTEESI ON?

Psykosynteesi on psykologisen kehittymisen ja itsen tiedostamisen menetelmä henkilöille, jotka kieltäytyvät elämään omien sisäisten harhakuvitelmiensa tai ulkopuolelta tulevien vaikutteiden orjina, eivätkä suostu vain passiivisesti alistumaan sisällään vaikuttavien psyykkisten voimien pyöritykseen – siis henkilöille, joiden päämääränä on kehittyä oman elämänsä mestareiksi.

(teksti: Roberto Assagioli, kääntänyt Tapani Heinonen)

Psykosynteesi on kattava lähestymistapa oman itsen tiedostamiseksi sekä oman inhimillisen potentiaalin kehittämiseksi. Psykosynteesin keskeisenä tavoitteena on auttaa ihmisiä löytämään todellinen henkinen luontonsa ja edesauttaa tämän löydön hyödyntämistä jokapäiväisessä elämässä. Se auttaa meitä ymmärtämään luovaa potentiaaliamme, kasvattaa kykyämme toimia harmonisella tavalla yhteiskunnassa ja parantaa vuorovaikutussuhteittemme laatua.

Psykosynteesin kehittäjä on nimeltään Robert Assagioli (1888-1974), ja hän teki yhteistyötä sekä Freudin, että Jungin kanssa. Nuoruudessaan

Assagioli inspiroitui psykoanalyysistä, mutta hänestä tuntui, että siitä puuttui jotain. Hän ajatteli, että tärkeä korkeampi ulottuvuus puutui psykoanalyysistä. Hänestä mukaansa siitä puuttuivat myös käsitteet kuten rakkaus, luovuus, kauneus ja henkisyys. Hän kehittikin oman teoriansa ihmisen psyykestä, jonka hän nimitti psykosynteesiksi vuonna 1926. Assagiolin teoria käsittää koko ihmisen; kehon, sielun, tunteet ja älyn.

Sekä sen, että jokaisessa esteessä on siemen ihmisen kypsymiselle ja kasvulle. Psykosynteesin ydin on sisäinen ydinminämme. Tätä syvempää keskustamme kutsutaan “Itseksi” ja ihanteena on aloittaa siitä mikä on terveellistä.

Psykosynteesissä käytetään erilaisia työkaluja, kuten visualisointia, luovaa maalaamista, piirtämistä, ohjattuja meditaatiota ja fyysisiä harjoituksia. On olemassa menetelmiä, kuten “Tähti”, jotka keskittyvät eri teemoihin;

aistimista, tunteita, impulssihaluja, mielikuvitusta, intuitiota ja ajattelua. Keskellä on ydinminä, joka on keskus, ja siellä on Tahto. Seisot tähden keskellä sen kanssa, mitä haluat käsitellä. Sitten menet jokaisen tähtipisteeseen ja annat sisäisen ydinminäsi kertoa sinulle, kuinka koet tämän. Tällä yksinkertaisella menetelmällä voit käsitellä esimerkiksi trauman, jonkin kantamasi muiston. Meillä kaikilla on sisällämme monia muistoja ja traumoja, jotka vaikuttavat elämäämme ja varastavat energiaa. Kun hyvin yksinkertaisella tavalla tahtosi avulla saat nämä energian kuluttajat virtaamaan pois, se on vapautumista!

Harjoittelu Tähden kanssa on erittäin terapeuttista. Kun seisot todellisen itsesi keskellä tahto mukana, saat sellaisen näkökulman, joka mahdollistaa vapautumisen keinotekoisten roolien antamista kahleista. Sinusta tulee tarkkailija ja ymmärrät omaa käyttäytymistäsi, tunteitasi ja toimintaasi.

teksti ja kuvat lillu birgitta sandström

Psykosynteesin mukaan yksilö koostuu erilaisista rooleista, osapersoonallisuuksista. Näillä hahmorooleilla on erilaisia tehtäviä ja niillä on jonkinlainen julkisivu, jonka ne omaksuvat jokapäiväisessä elämässä.

Näillä rooleilla on omat tunteensa, ajatuksensa, halunsa, ideansa, eleensä, ilmaisunsa, kehonkielensä, muistonsa, kokemuksensa, mallinsa ja strategiansa. Niistä tulee osa kasvatuksen aikana muodostunutta persoonallisuutta, jota laajennetaan jatkuvasti. Nämä voi olla tietoisia tai tiedostamattomia rooleja, joita otamme tyydyttääksemme perustarpeemme ja ne on luotu nimenomaan selviytymistä varten. Jos ne ovat tiedostamattomia, henkilö ei ymmärrä, että hän näyttelee roolia tarpeidensa tyydyttämiseksi. Sisäinen ydinminä kuitenkin haluaa saada tarvitsemaansa ja jos asiat menevät hyvin, selviytymisstrategiaa ei tarvita.

Mutta jos kasvuympäristö ei ole harmoninen, ja jos ydinminän on tehtävä suunnitelma, strategia saadakseen tarvitsemansa, alkaa syntyä osapersoonallisuuksia. Jos näitä tilanteita tapahtuu usein, Itseys/Minuus ei enää löydä tietä takasin ytimeensä, vaan alkaa rakentaa roolia, johon se lopulta samaistuu. Tällainen rooli voi alkaa elää omaa elämäänsä ja sen sijaan, että yksilö samastuisi ydinminäänsä, hän samaistuukin rooliinsa. Strategiasta ei tulekaan yksinkertaista selviytymissuunnitelmaa, vaan monimutkainen prosessi, joka lopulta synnyttää alitajuisesti tiedostamattoman osapersoonan.

Kehittyäkseen tietyt tarpeet on tyydytettävä, niin ihminen toimii. Jos tarpeiden täyttämisessä on vaikeuksia, sinun on löydettävä erilaisia rooleja, malleja päästäksesi perille. Loppujen lopuksi yksilöllä on arsenaali erilaisia rooleja, joita hän käyttää eri

yhteyksissä. Nämä roolit voivat jopa alkaa kilpailemaan keskenään hallitsevasta asemasta. Mikä ajaa siihen, että tietystä roolista tulee dominoiva, eikä se ole enää perustarpeista kiinni.

SEURAAVA esimerkki voi havainnollistaa tätä skenaariota. Lapsi tarvitsee läheisyyttä ja alkaa itkeä ja vinkua saadakseen huomiota. Jos tämä ei onnistu, lapsen on löydettävä toinen strategia tarpeidensa tyydyttämiseksi. Lapsen on ehkä kaadettava kukkaruukku kiinnittääkseen itseensä aikuisen huomion, tai hänestä tulee päällään seisova pelle. Pelkkä läheisyyden ja halauksen tarve on saattanut lapsen aivan toiseen ulottuvuuteen.

Jos lapsi saa huomiota toimimalla tietyn mallin mukaan, kyseinen rooli ja osapersoona alkaa muotoutua. Tämä rooli saa oman identiteetin, joka on kaukana ydinminän perustarpeista ja joka luo kokonaan omat tarpeensa. Yleensä yksilöillä ei ole vain yhtä tällaista roolia, vaan useita, jotka voivat jopa olla ristiriidassa keskenään. Tämä sisäinen elämä tapahtuu tedostamatta ja ihminen identifioi itsensä erilaisiin rooleihin, jotka saavat hänet hyppelemään sinne tänne.

Syvän meditaation avulla voi tarkastella näitä omia rooleja. Roolin

tunnistamisen jälkeen se piirretään ja nimetään. Se voi olla esimerkiksi “esiintyjä”, “uhri” tai “uhmaaja". Syvän meditaation aikana kun kysyt, kuinka se luotiin, missä yhteydessä, saat usein vastauksen tähän kysymykseen. Kun olet ottanut yhteyttä näihin osapersoonallisuuksiin, voit käyttää esimerkiksi “tähteä” saadaksesi lisätietoja. Astumme rooliin ja sitten yksinkertaisesti astumme takaisin todelliseen Itseemme. Voimme näin havaita, että roolilla oli alun perin todellinen tarve, josta on nyt tullut varjo. Kun yksilö löytää sisällään tapahtuvan pelin ja saa tähän yhteyden, ydinminä aloittaa löytömatkansa.

Toinen erittäin hyödyllinen tekniikka on “samaistuminen itseen”. Se tarkoittaa pääsemistä lähemmäs ydintäsi. Sanot itsellesi: Minulla on keho, mutta en ole keho, minulla on tunteita, mutta en ole tunteeni, minulla on ajatuksia, mutta en ole ajatukseni. Olen paljon enemmän. Minä olen oma itseni, puhdas itsetietoisuuden ja tahdon keskus.

LUONNONLAKI haluaa luoda tasapainon, joten jokainen rooli luo vastakkaisen roolin. Nämä taistelevat aina valta-asemasta, joten yksilö voi kokea todella ristiriitaisia tunteita sisällään. Itseen samaistumisen kautta voi nähdä roolinsa. Tulet tietoiseksi illuusiosta,

jossa elät, ja annat ydinminäsi ottaa ohjat takaisin. Luomiesi roolien yhdistäminen on sitä, että antaa vastakohtien kohdata. Ensin kartoitetaan, kuinka ne ovat palvelleet yksilöä, mutta myös kuinka ne ovat estäneet yksilön kehitystä. Luot tilan, jotta nämä kaksi voivat kohdata ja sitten niiden välillä voi tapahtua kommunikointia. Ydinminä on tarkkailija eikä tuomari, se sallii molempien puhua. Näistä vastakohdista, jotka ovat taistelleet toisiaan vastaan, tulee sitten yhtenäisyys. Ne sulautuvat toisiinsa säilyttäen samalla alkuperäiset ominaisuutensa. Ne palaavat arkkityyppiin ja kun ne sulautuvat yhteen, tapahtuu synteesi. Tällä synteesillä on molempien ominaisuudet, mutta lisäksi se on saanut vielä yhden ulottuvuuden. Kun ihminen on oman keskuksensa, hän osaa käsitellä kaikkia näitä rooleja ja havaita, kuinka ne ovat auttaneet häntä eri tilanteissa, mutta myös estäneet häntä. Nyt on aika antaa niiden olla tietoisia. Me jalostamme niiden toimintaa niin, että ne suorittavat juuri sen, mikä on välttämätöntä. Tämä työ saattaa kuulostaa

kirjOittajasta

Lillu Birgitta Sandström Psykosynteesivalmentaja lillu.sand55@gmail.com

erittäin helpolta, mutta koska se käsittelee tunteita, jotka ovat juurtuneet lapsuudesta asti (tai jopa kauemmin), tämä prosessi voi viedä eliniän.

"Kun ihminen on löytänyt oman keskuksensa, hän osaa käsitellä kaikkia roolejansa ja havaita, kuinka ne ovat auttaneet häntä eri tilanteissa, mutta myös estäneet häntä."

Nämä emotionaaliset muistot sijaitsevat aivojen limbisessä osassa, jota kutsutaan tunneaivoiksi. Siellä kaikki kokemuksemme ovat rakentaneet erilaisia selviytymisstrategioita. Näitä jälkiä ei voida poistaa, koska ne ovat osa historiaamme. Mutta syvän meditaation avulla voimme saada perspektiiviä tunnemuistoihimme. Toisen aivojen osan, neokorteksin, avulla voidaan kommunikoida näiden aivojen järjestelmien välillä. Neokortteksi lajittelee emotionaalista dataa, jonka limbiset aivot tuovat tietouteen. Tämä vie lähes kaiken energian tästä aivojen osasta, jos yksilö elää tunteidensa läpi niin, ettei hänelle ole aikaa käsitellä kaikkia tunnemuistojaan ja luoda uusia toimintapolkuja. Syvän meditaation avulla yksilö voi luoda uusia toimintamalleja ymmärtämällä historiansa. Tämä tapahtuu toisessa aivojen osassa, prefrontaalisessa ytimessä, joka on biologisen superdatajärjestelmämme koordinaattori. Silloin tämä kuljettajan istuimella oleva aivojen osa voi ottaa etäisyyttä tunnemuistoista, jotka estävät

meitä kasvamasta ja luomasta uusia hermopolkuja.

Psykosynteesissä on erilaisia työkaluja omien luotujen roolien tunnistamiseen ja niiden perustarpeiden ja toiminnan tutkimiseen. Yksi näistä roolien transformaatioharjoituksista on “Vuori”. Siinä kävellään osapersoonallisuutensa/roolinsa kanssa vuorelle johtavaa polkua. Matkan aikana roolihahmo voi muuttua ja ilmentää itseään eri tavoin. Voit myös esittää kysymyksiä “kaikkitietävälle”, joka on vuorella. Vuoren huipulla annat auringon paistaa molemmille ja jälleen roolissa tapahtuu muutos.

EDISTYäKSESI henkisessä kehityksessäsi, sinun täytyy jättää vanha itsesi. Sinun täytyy ryömiä ulos kotelostasi kuin perhonen ja tulla sellaiseksi kuin sinun on tarkoitus olla. Monet eivät uskalla ottaa tätä askelta, vaan pysyvät kuoressaan koko elämänsä vaikka tuntevat, kuinka turhautuminen lisääntyy vuosi vuodelta. Tämä transformaatio, kun joutuu jättämään vanhan itsensä, tapahtuu luonnollisesti monta kertaa ihmisen elämässä. Hän kasvaa ja saa lisää tietoa, ja lopulta “valaistuu". Päästäkseen viimeiselle “pysäkille” ennen lopullista muutosta, on suoritettava elämäntehtävänsä. Kaikki eivät pääse tähän pisteeseen, vaan pyörivät tyhjiössä ilman alkua tai loppua. (Jatkuu seuraavassa numerossa.)

"SkOTlANNIN rOSwEll"

Keski-skotlannissa sijaitseva Bonnybridge on hiljainen ja vaatimaton noin 9000 asukkaan kaupunki. suomeen verrattuna se olisi voinut olla vaikkapa Forssa tai Riihimäki. Tämä näennäinen rauhan tyyssija kätkee kuitenkin taivaansa alle jotain yllättävää...

Yli 300 täysin selittämätöntä raportoitua ufohavaintoa noin kolmen vuosikymmenen sisällä tekee siitä Yhdistyneen kuningaskunnan todellisen hot spotin maan ulkopuolisten kontaktien tutkijoille.

Bonnybridge on osa niin kutsuttua Falkirkin kolmiota (englanniksi Falkirk Triangle). Nimitys on annettu Skotlannissa runsaista ufohavainnoista ja muista yliluonnollisista ilmiöistä tunnetuksi tulleelle maa-alueelle, johon kuuluu Bonnybridge, sen lähellä sijaitseva hieman suurempi kaupunki Falkirk ja etelämpänä sijaitseva Stirling.

Falkirkin kolmiosta on tullut tärkeä symboli ufoilmiöiden tutkimuksessa ja se on herättänyt kiinnostusta niin tiedotusvälineissä kuin harrastajapiireissäkin jopa maailmanlaajuisesti.

Tunnistamattomia lentäviä kohteita on ilmestynyt Bonnybridgen ja lähialueiden taivaalle 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Havaintoja tehdään eniten kuin missään muualla maailmassa. Vuodesta 1992 lähtien on dokumentoitu noin 300 ufohavaintoa, jotka ovat jääneet vailla selitystä.

Paikallinen ufotutkija ja kirjailija Malcolm Robinson on tutkinut satoja uforaportteja, kirjoittanut useita kirjoja aiheesta ja luennoinut niin Isossa-Britanniassa kuin Euroopassa ja Amerikassa.

Malcolm Robinson on Skotlannin vanhimman (perustettu 1979), edelleen toiminnassa olevan ufoja ja paranormaaleja ilmiöitä tutkivan yhdistyksen, Strange Phenomena Investigations:in perustaja. Hän on ollut keskeisessä roolissa ilmiöiden tutkimuksessa ja tiedottamisessa Skotlannissa ja on saanut tunnustusta työstään. Hän on yksi niistä, jotka ovat auttaneet tuomaan Bonnybridgen oudot ja runsaat ilmiöt julkisuuteen.

Robinson, joka parhaillaan kirjoittaa kirjaa Bonnybridgestä, selittää: "Se on erittäin pieni kaupunki Stirlingshiressä, eikä siellä ole mitään erityisen merkittävää, vain paikallista teollisuutta. Se on tyypillinen skotlantilainen kaupunki, ja siksi onkin yllättävää, että olemme nähneet niin paljon ufotoimintaa taivaalla vuodesta 1992 lähtien."

Kenties tunnetuin Bonnybridgen tapauksista tapahtui vuonna 1992. Matkalla Falkirkista Bonnybridgeen paikallinen liikemies James Walker joutui pysäyttämään autonsa maantiellä. Aivan hänen edessään tiellä leijui kirkkaasti loistava tähtimäinen kohde, joka esti hänen ajoreittinsä. Kohde ampaisi ylös valtavalla nopeudella ja katosi säikkäyttäen ymmärrettävästi Walkerin, joka niinikään poistui nopeasti alueelta.

Samaan vuoteen osuu myös Sloggetten perheen kokemus. He olivat iltakävelyllä Hallglenista Bonnybridgeen, kun Steven Sloggett osoitti taivaalla olevaa sinistä, koripallon kokoista valoa, josta lähti surisevaa ääntä. Valopallo laskeutui läheiselle pellolle, ja perhe jatkoi matkaansa tietä pitkin, kun erittäin kirkas valo ilmestyi heidän eteensä puiden kohdalle. Tässä tapauksessa useampi ihminen oli todistamassa tapausta samanaikaisesti ja kuvailivat sitä jälkeenpäin samalla tavalla, kiinnittäen huomiota samoihin yksityiskohtiin. Siitä lähtien lukuisat paikallisasukkaat ovat astuneet esiin kertoakseen omista kokemuksistaan.

Oudot valot, sikarimuotoiset lentävät objektit ja äänekkäästi ajoneuvojen yläpuolella surisevat lentävät lautaset ovat säikäyttäneet moottoriteillä ajavia säännöllisesti.

Malcolm Robinson on kirjannut ja tutkinut lukuisia silminnäkijähavaintoja alueelta. Hän avaa tutkimusmetodiaan: "Tarkistan alkuun paikallisten lentokenttien, kuten Glasgow'n, Edinburghin ja Cumbernauldin, lentoliikenteen taivaalla raportin aikaan. Sitten tarkistan rinnakkain poliisin, puolustusministeriön, paikallisten ilmailukerhojen ja meteorologien tietoja ja tilannekarttoja. Yritän käytännössä löytää rationaalisen selityksen kullekin havainnolle." Kuitenkin, asiallisen ja tarkan luonnonlähdekartoituksen jälkeen valta-osa tapauksista jää ratkomatta.

Bonnybridge on saanut lempinimen "Skotlannin ufopääkaupunki." Mutta mikä tekee tästä uneliaasta kaupungista niin houkuttelevan maan ulkopuolisille vierailijoille?

Varmuudella ei tiedetä, mutta taustalla on muutamia spekulaatioita ja teorioita.

Yksi teoria on, että Bonnybridge ja sen ympäristö toimivat jonkinlaisena "portaalina" ulottuvuuksien välillä. Tämän teorian mukaan alueella on energiavaihteluita tai maantieteellisiä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat meille tuntemattomien ulottuvuuksien väliset siirtymiset taivuttaen aikaa ja avaruutta, mikä hyödyttää maan ulkopuolisia olentoja.

Jotkut ovat verranneet Bonnybridgea Yhdysvaltain Area 51:een, joka tunnetaan salaisista sotilasoperaatioista joihin liittyy myös avaruusalusteknologia. Ehkä Bonnybridgessä on vielä salaisempi tukikohta?

On ehdotettu, että osa ufohavainnoista voisi johtua luonnollisista ilmiöistä, kuten pallosalamista tai ilmakehän ilmiöistä. Tämä voisi selittää ehkä osan valoilmiöistä, joita on raportoitu alueella, mutta ei näköhavaintoja kokonaisista aluksista.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan Robinsonin uutta kirjaa, josta odotettavasti voi tutustua yksityiskohtaisemmin silminnäkijöiden havaintoihin ja niihin liittyviin tutkimuksiin. 

kuvituskuva

SkOTlANNIN TAruT, MYYTTISET HAHMOT JA HIrvIÖT

Skotlanti, karu ja henkeäsalpaavan kaunis maa, on kiehtonut ihmisiä vuosisatojen ajan. Se tunnetaan paitsi upeasta luonnostaan ja historiastaan, myös rikkaasta mytologiastaan. maa on täynnä legendoja, myyttejä ja mystisiä olentoja, jotka ovat innoittaneet monia tarinoita ja elokuvia. Tässä artikkelissa sukellamme skotlannin tunnetuimpiin myytteihin ja kiehtoviin myyttisiin hahmoihin sekä pelottaviin hirviöihin.

lOcH NESSIN HIrvIÖ (NESSIE)

Kun puhutaan Skotlannin myyttisistä olennoista, ei voi olla mainitsematta Loch Nessin hirviötä, tuttavallisemmin Nessietä. Nessie on järvihirviö, tai tunnistamatonta lajia

edustava suurikokoinen eläin, joka kansanperinteen mukaan elää Loch Ness -järvessä. Olennosta on tehty lukuisia havaintoja ja väitetysti saatu valokuviakin, mutta sen olemassaolosta ei ole vedenpitäviä todisteita. Ensimmäinen maininta Loch Nessin järvihirviöstä on peräti vuodelta 565, jolloin Pyhän Columban väitetään havainneen järvessä suuren eläimen. Seuraavina vuosisatoina järvessä nähtiin satunnaisesti outoja vesiolentoja. Loch Ness -järvelle valmistui rantatie 1930-luvun alussa, minkä jälkeen hirviöhavainnot alkoivat yleistyä. Siitä lähtien lukemattomat ihmiset ovat väittäneet nähneensä tämän jättiläismäisen käärmeen tai dinosauruksen kaltaisen olennon.

Loch Nessin hirviö onkin Skotlannin tunnetuimpia hahmoja maailmalla, ja se on inspiroinut lukuisia kirjoja, elokuvia ja jopa tieteellisiä tutkimuksia.

SElkIEIdEN kuNINgAS JA kuNINgATAr

Selkiet kuuluvat Skotlannin lisäksi Irlannin ja Islannin mytologiaan. Selkiet pystyvät muuttamaan itsensä hylkeestä ihmiseksi ja sana "selkie" tarkoittaakin Orkneynsaarten murteella hyljettä.

Legenda onkin saanut alkunsa Skotlannin Orkneynsaarilla. Legendan mukaan muuttuessaan ihmisiksi Selkiet kuorivat hylkeen nahkansa pois,

ja pystyvät myös palautumaan takaisin hylkeiksi laittamalla nahan takaisin päälleen.

Selkiet ovat vedenalaisia olentoja, jotka asuvat Skotlannin vesistöissä, erityisesti meressä. Kuningas ja kuningatar ovat Selkien hallitsijapari, ja heitä kuvataan usein kauniiksi ja lumoaviksi olennoksi, jotka voivat ottaa halutessaan ihmisen hahmon.

Selkiemyytti kertoo, että kun selkiet astuvat maan päälle, he voivat suoda ihmisille onnea ja rikkautta. Kuitenkin, jos heitä loukataan tai kohdellaan kunniattomasti, he voivat aiheuttaa tuhoa ja onnettomuuksia. Tarinat hyljemuodonmuuttajista ovat osa Skotlannin vanhaa perinnettä ja paikalliset asukkaat puhuvat heistä aina kunnioituksella – koskaan ei voi tietää, kuka on juuri kuoriutunut hylkeennahastaan...

MINcHIN SINISET MIEHET

Kun puhutaan Skotlannin merellisistä myyteistä, ei voi olla mainitsematta Minchin sinisiä miehiä, jotka tunnetaan myös myrskykelpieinä (skotlanniksi: na fir ghorma). Nämä merihirviöt asuvat Skotlannin vesissä, erityisesti Minchin salmessa. Heidät tunnistaa sinisestä, karvaisesta ihosta, ja heitä kuvaillaan voimakkaina ja pelottavina. Sinisestä ihonväristään huolimatta nämä taruhahmot muistuttavat ulkonäöltään ja kooltaan paljon ihmisiä. Nämä olennot eivät ole tunnettuja muilla Skotlannin alueilla eikä niille löydy vastineina muualla maailmassa.

Siniset miehet etsivät merenkulkijoita hukuttaakseen ja aluksia upottaakseen. Heillä on voima luoda myrskyjä, mutta kun sää on hyvä, he lepäävät kelluen veden pinnalla tai juuri sen alla. Siniset miehet uivat niin, että heidän yläruumiinsa nousee merestä, ja he liikkuvat ja sukeltavat kuin maitovalaat. He pystyvät puhumaan, ja kun ryhmä lähestyy alusta, sen johtaja (johon viitataan nimellä Seonaidh tai Shony), saattaa huutaa aluksen kapteenille pari säkeistöä runoja ja haastaa hänet täydentämään sen. Jos kapteeni epäonnistuu tehtävässä, siniset miehet yrittävät kaataa hänen aluksensa.

kElpIET

Skotlannin kansanperinteessä yleisimpiä vesiolentoja ovat kelpieiksi kutsutut hahmot. Yleensä kelpieitä kuvataan voimakkaina hevosina, mutta nimi liittyy useisiin erilaisiin muotoihin ja taruihin eri puolilla Skotlantia. Kelpie-nimi saattaa juontua skotlanninkielisistä sanoista "calpa" tai "cailpeach", jotka tarkoittavat "hiehoa" tai "varsaa". Heillä on kyky aiheuttaa myrskyjä ja onnettomuuksia merellä. He saattavat nousta aalloista alusten eteen ja houkutella merenkulkijoita mukanaan syvyyksiin. Vaikka nämä olennot ovat pelottavia, ne ovat olennainen osa Skotlannin merellistä perinnettä ja lisäävät osaltaan maan rikasta mytologiaa.

HArMAA MIES

Kun noustaan Skotlannin vuorille, siellä voi kohdata Harmaan miehen, Skotlannin vuoristojen salaperäisen kulkijan. Harmaan miehen sanotaan olevan varjomainen olento, joka seuraa vuoristolaisia ja kiipeilijöitä.

Hän ilmestyy usein korkeilla vuorilla, erityisesti Ben Mac Dhui -vuorella, joka on Skotlannin toiseksi korkein vuori. Vaikka Harmaa mies ei ole koskaan tiettävästi aiheuttanut ihmisille fyysistä vahinkoa, sen läsnäolo on saanut aikaan ahdistusta ja pelkoa niissä, jotka ovat kohdanneet sen. On monia

kertomuksia retkeilijöistä, jotka ovat tunteneet olennon läsnäolon ja kuulleet sen askeleet varjomaisen hahmon seuratessa heitä vuorilla. Monet uskovat, että Harmaa mies on henki tai yliluonnollinen olento, joka varoittaa ihmisiä vaaroista vuorilla.

BrOwNIE

Skotlannin mytologiasta löytyy myös ystävällisiä ja avuliaita olentoja, kuten Brownie. Tämä Brownie on pieni tonttu tai kotihenki, joka auttaa kotiaskareissa ja puutarhanhoidossa. Sen kerrotaan tulevan ulos piilopaikastaan öisin, kun talon isäntäväki nukkuu, ja suorittavan erilaisia pieniä kotitöitä ja maataloustöitä. Talonväen täytyy jättää Brownielle palkkioksi kulhollinen maitoa tai kermaa tai jotakin muuta syötävää, yleensä takan äärelle. Nämä kotitontut ovat luonteeltaan ilkikurisia ja niiden sanotaan keppostelevan laiskojen palvelijoiden kustannuksella. Brownien on uskottu suojelevan taloa ja perhettä pahoilta hengiltä. Vaikka ne ovatkin pieniä ja yleensä näkymättömiä, niiden läsnäolo tuo turvaa ja onnea. Toisinaan ne voivat maaseudulla ilmestyä leikkimään pienten lasten kanssa aivan fyysisinä olentoina, mutta pysyttelevät rationaalisemmin ajatteleville aikuisille lähes aina näkymättöminä.

sKOtlannissa on monia taruja ja tarinoita, jotka liittyvät majakoihin ja merenkulkuun. Eräs tällainen kuuluisa skotlantilainen majakkaan liittyvä tarina on Bell Rockin majakan tarina. Pohjanmerellä Skotlannin itärannikolla sijaitseva Bell Rock oli alun perin suuri vaarallinen karikko, joka oli koitunut monien alusten kohtaloksi. Vuonna 1807 skotlantilainen insinööri Robert Stevenson sai tehtäväkseen rakentaa majakan tälle karikolle, ja hän ja hänen tiiminsä työskentelivät pitkään äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa rakentaakseen sen valmiiksi.

Legenda kertoo, että rakennustyötä hankaloittivat paikalliset merihenget ja merenneidot, jotka olivat vihaisia ja vastahakoisia majakan rakentamiselle, ja yrittivät estää sekä hankaloittaa työmiesten edistymistä. Stevenson ja hänen työläisensä joutuivat kohtaamaan monia vaikeuksia, väkeviä myrskyjä ja muita vastoinkäymisiä, jotka nämä yliluonnolliset olennot aiheuttivat. Majakan rakentaminen kesti kaikkiaan neljä vuotta.

Nykyään Bell Rockin majakan ympärille liittyvät tarinat ovat osa Skotlannin merenkulkuperinnettä ja ne kuvaavat merimiesten rohkeutta ja sitkeyttä. Majakka on edelleen toiminnassa, ja tiettävästi siihen ei liity dokumentoituja kummitustarinoita, eikä merenneitojakaan ole nähty viime aikoina. 

Vesivärimaalaus Bell Rockin majakasta vuodelta 1819, maalannut J. M. W. Turner (Scottish National Gallery)

PYHÄ, PYHEMPI, PYHIN

Mystikon mietteitä

Näin JOsKus lapsuudessani valokuvia ulkomailla sijaitsevasta roomalaiskatolisesta kirkosta, jossa oli suuret määrät ihmisten luita ja ikivanhoja muumioita. Aloin nimittää paikkaa ”kauhukirkoksi”, koska se oli kuin suoraan jostain kummitustarinasta tai kauhuelokuvasta. Se myös tavallaan etäännytti minua perinteisestä kristinuskosta, vaikka uskoinkin Jumalan olemassaoloon. Ajattelin että kaikki ei tuossa tyrmistyttävässä kauhukirkossa tainnut oikein täsmätä todellisuuden kanssa. Miksi vanhoja kuolleiden ihmisten ruumiita nimitettiin siellä kaiken lisäksi pyhäinjäännöksiksi?!

Käydessäni kymmenisen vuotta sitten Helsingin ortodoksisessa Uspenskin katedraalissa, tuli yhtäkkiä mieleeni kysäistä paikalla olleelta mustapukuiselta pappismieheltä,

olisiko kyseisessä kirkossa kenties yhtään pyhäinjäännöksiä. Sain vastaukseksi, että siellä on yksi sellainen, jota säilytetään koristeellisessa pyhäinjäännöslippaassa, jossain kirkon etuosassa. Pappi ei kuitenkaan kertonut tarkemmin edes sitä kenen pyhän henkilön maallisesta jäännöksestä oli kysymys. Ehkä hän epäili, että yrittäisin varastaa sen, koska olenhan kieltämättä hieman maantierosvon näköinen miekkonen. Samasta kirkostahan on joskus varastettu muun muassa arvokkaita pyhiä ikonikuvia.

Tilanteesta kuitenkin heräsi minulle kiinnostus tutkia tuota salaperäistä aihetta paljon laajemmin, koska onhan minullakin olemassa muutama ”pyhäinjäännös” omassa kotimuseossani, jotka liittyvät varsin läheisesti kristinuskoon ja buddhalaisuuteen. Siispä seuraavaksi hieman lisäselvitys-

tä pyhistä jäännöksistä, ja niiden tärkeästä merkityksestä uskonnollisessa maailmassa…

PyHäinJäännös eli reliiKKi on pyhänä pidetyn ihmisen, yleensä pyhimyksen, aineellinen jäännös. Pyhäinjäännökset voivat olla luita tai muita ruumiinosia, vaatekappaleita tai periaatteessa mitä tahansa pyhimyksen käyttämiä tai häneen läheisesti liittyviä esineitä. Joissakin uskonnoissa pyhäinjäännöksillä uskotaan myös olevan erityisiä voimia, esimerkiksi kyky parantaa sairaita. Pyhäinjäännöksiä säilytetään pyhissä paikoissa uskonnollisista syistä. Niitä kunnioitetaan monissa uskonnoissa, ja erityisen tärkeitä ne ovat roomalaiskatolisille kristityille ja buddhalaisille.

Kristityt alkoivat säilyttää pyhäinjäännöksiä ensimmäisen kerran

matti kultajOki

kuvat matti kultajoki

Rooman valtakunnassa kristittyjen julman vainoamisen aikana. Esimerkikisi Smyrnan piispan Polykarpoksen (kuolinvuosi 156) pyhäinjäännökset asetettiin kristittyjen kokoontumispaikkaan, jossa hänen marttyyrikuolemaansa muisteltiin vuosittain. Tällainen kokoontumispaikka saattoi olla vainojen aikana vaikkapa maan alla sijainnut kookas hautaholvi eli katakombi, tai jokin muu tarpeeksi syrjäinen tilava piilopaikka.

Kun muidenkin marttyyrien pyhäinjäännöksistä oli tullut tärkeitä, niitä alettiin säilyttää kirkkojen alttareilla. Nykyisin roomalaiskatoliset papit pitävät messuja ainoastaan sellaisilla alttareilla, joilla on pyhäinjäännöksiä. Tämä ei tarkoita sitä, että alttaripöydät olisivat jumalanpalveluksessa täynnä vainajien luita tai muita ruumiinosia, vaan jäännökset

ovat joko alttarin sisällä, tai niille varta vasten valmistetuissa lippaissa tai muissa kauniissa koteloissa alttarin päällä, eivätkä siis yleensä paljaina näkyvissä. Mahdolliset kokonaiset pyhimysten ruumiit ovat pyhäinjäännösarkuissa kirkon muissa osissa. On toki olemassa sellaisiakin kirkkorakennuksia, joissa luut tai muumioituneet ruumiit ovat tarkoituksellisesti näkyvissä, muistuttamassa ihmisiä maallisen elämän katoavaisuudesta. Yksi tällainen katolinen luukirkko sijaitsee Kutna Horan kaupungissa Tsekissä, siellä olevalla Sedlecin hautausmaalla, jossa säilytetään 40 000 ihmisen luita, aseteltuina kaikkien vierailijoiden nähtäville.

Kun kristinuskosta tuli Roomassa ensin sallittu ja sitten valtauskonto, kristityt pääsivät Israelin pyhään maahan keräämään Jeesukseen liittyviä pyhäinjäännöksiä. Koska

Jeesuksen luita ei sattuneista syistä löytynyt, koska hän oli herännyt kuolleista ja noussut Jumalan Taivaaseen, niin käytännössä Jeesuksen pyhäinjäännöksiä olivat muun muassa hänen vanhat vaatteensa, puinen ristinsä, orjantappurakruunun kappaleet, keihäs jolla häntä pistettiin ristillä riippuessa kylkeen ja viinikuppi, josta hän joi viimeisen ehtoollisviininsä opetuslastensa seurassa. Näitä kuuluisia pyhäinjäännöksiä siirrettiin siihen aikaan suurella innolla Konstantinopoliin ja Roomaan. Myös Jeesuksen äidin Neitsyt Marian ja kahdentoista apostolin pyhäinjäännöksiä löydettiin paljon.

Pietarin ja Paavalin ruumiit on haudattu Roomaan ja Jaakob vanhemman ruumis Santiago de Compostelaan Espanjaan. Niitä suorastaan palvotaan heidän hautapaikoillaan. Euroopan kirkoissa on myös monen muun kristinuskossa tärkeän henkilön pyhäinjäännöksiä. Etenkin ristiretkeläiset toivat 1100-luvulta alkaen Länsi-Eurooppaan paljon pyhäinjäännöksiä Pyhältä Maalta, kuten Jeesuksen verta ja Jeesuksen äidin maitoa. Suurin pyhäinjäännösten kokoelma on edelleen Pietarinkirkossa Vatikaanissa. Sopii tietysti kysyä, onko esimerkiksi kyseinen äidinmaito varmasti aitoa Jeesuksen äidin Marian rintamaitoa?

Luulisi järjenkin heti sanovan, ettei se todellakaan ole. Tuskinpa sitä maitoa on 2000 vuotta sitten mihinkään tuttipulloon jemmattu, vaan juotu heti pois.

Myös idän ortodoksisessa kirkossa pyhäinjäännöksillä on tärkeä asema. Ortodokseille pyhäinjäännökset ovat käytännössä rukouksen välikappaleita, kuten heille ovat myös vaikkapa pyhät ikonimaalaukset. Tästä syystä ortodokseja nimitetäänkin toisinaan ”kuvien kumartajiksi.”

Suomessa Uuden Valamon ortodoksisessa luostarissa on yli 200 pyhäinjäännöstä. Niistä vanhimmat ovat alkukirkon ajoilta, kuten Jeesuksen ristin kappale sekä Johannes Kastajan ja apostolien muutamat jäännökset. Myös ortodoksisessa Lintulan luostarissa on pyhäinjäännöksiä. Lisäksi Suomen luterilaisella kirkolla on edelleen hallussaan joitakin alun perin roomalaiskatolisia pyhäinjäännöksiä, vaikka niitä tuhottiin paljon uskonpuhdistuksen aikana 1500-luvulla. Säilyneitä ovat esimerkiksi Pyhän Birgitan kallokalotti, Getsemanen puutarhan kivet sekä pääkallo, jonka on uskottu kuuluneen Pyhälle Henrikille, joka toi kristinuskon pakanalliseen Suomeen, ja jonka julma talonpoika Lalli kertomuksen mukaan murhasi kirveellään Köyliönjärven jäällä vuonna 1157.

Protestantit ovat kriittisiä katolisen kirkon pyhäinjäännösten keräilyä kohtaan. Martti Luther ja muut protestanttijohtajat pitivät pyhäinjäännöksiä osoituksena harhaoppisesta taikauskosta ja kiistivät jyrkästi myös niiden aitouden. Protestanttisissa kirkoissa pyhäinjäännöksiä ei siksi juurikaan ollut.

Kun pyhäinjäännöksiä on tutkittu nykyaikaisin menetelmin, monet niistä on osoitettu epäaidoiksi. Eräs tunnettu esimerkki tästä on paljon kiistelyä herättänyt Torinon käärin-

liina, jossa sanotaan olevan näkyvissä aidot Jeesuksen kasvot. Kirkko ei kuitenkaan hevillä luovu pyhäinjäännösten aitouden puolustamisesta, koska niillä on perinteisesti ollut suuri kristillinen propaganda-arvo, nimenomaan juuri katolisen kirkon uskonnollisen valta-aseman ja paremmuuden pönkittämisessä.

Rikos nimeltä ”hautarauhan rikkominen” ei ilmeisesti koske lainkaan kirkkoa eikä tiedemaailmaa, silloin jos ihmisruumiiden osilla on joku syvällinen tutkimuksellinen tai pyhä käyttötarkoitus. Tavallaan siis ”tarkoitus pyhittää keinot”, kuten eräs jesuiittamunkkien mottolause asian ilmaisee.

BuddHalaiset alKOiVat kerätä buddhalaisuuden perustajan Siddharta Gautaman pyhäinjäännöksiä pian hänen kuoltuaan vuonna 480 ennen ajanlaskumme alkua. Gautaman tuhkatut jäännökset luunkappaleineen jaettiin kahdeksaan osaan, ja osat lähetettiin kahdeksalle hallitsijalle, jotka olivat pyytäneet niitä haltuunsa. Kukin hallitsija rakensi saamilleen jäännöksille säilytyspaikaksi temppelimäisen stupan, joiden sijaintikaupungit olivat: Kapilavastu, Bodhgaya, Mrigadava, Jetavananatha, Pindadara-

ma, Vaisali, Rajagriha, Kanyakubja ja Kushinagara.

Kuningas Asoka sai 200-luvulla eaa. haltuunsa kaikki kaupungit, joissa Buddhan pyhäinjäännöksiä säilytettiin. Hän siirsi jäännökset eri paikkoihin Etelä-Aasiassa, Sri Lankasta Kiinaan asti, ja levitti samalla buddhalaisuutta näihin maihin. Jäännösten uusia sijainteja ei kuitenkaan kirjoitettu ylös, eikä niitä siis enää tiedetä. Jäännösten kohtalosta on syntynyt aikojen saatossa monia erilaisia tarinoita, ja Buddhan pyhäinjäännöksiksi uskottuja esineitä tunnetaan useita eri puolilla Aasiaa. Niitä onkin nykyisin lähes kaikissa maissa, joissa buddhalaisuudella on merkittävä asema. Jotkut buddhalaiset uskovat niiden jopa pystyvän lisääntymään itsestään jonkinlaisen jumaluusvoiman vaikutuksesta, vaikka he eivät varsinaisesti palvokaan mitään korkeinta persoonallista ylijumalaa.

Buddhalaisilla ei ole juurikaan muita pyhäinjäännöksiä kuin vain Buddhan jäännökset. Eräs merkittävä poikkeus tähän ovat kuitenkin Manjushri-munkin pyhäinjäännökset, joita säilytetään nykyisin Koreassa. Myös vajrayanabuddhalaisten johtajien eli ”Elävien Buddhien” pyhäinjäännöksiä

kunnioitetaan suuresti Tiibetissä. Lhasassa Potalan palatsissa säilytetään lisäksi useita Dalai-lamojen pyhäinjäännöksiä. Heilläkin siis vain kaikkein korkea-arvoisimmat ylittävät tietyn pyhimysriman, jonka korkeuden taasen määrittelevät korkeimmat elossa olevat johtajat.

islaMissa tunnetaan useita profeetta Muhammedin pyhäinjäännöksiä. Niitä on eniten Istanbulissa Topkanin palatsissa, jonka kokoelmissa on muun muassa Muhammedin partakarvoja, hänen hampaansa kappale ja jalanjälki, sekä joitain Muhammedin käyttämiä esineitä. Muhammedin luunkappaleita ei ole missään pyhäinjäännöksinä, sillä hänen hautansa sijainti on tuntematon.

Mainitsin teKstin alussa, että minullakin on omistuksessani (laajasti ajateltuna) joitain pyhäinjäännöksiä. Varsinkin yksi niistä on suorastaan superarvokas, jos se on aito sellainen.

1800-luvulla brittiläiset arkeologit tekivät Jerusalemin kaupungin alueella ja sen lähiympäristössä perusteellisia kaivauksia, etsien muun muassa todisteita Jeesuksen elämän eri vaiheista. He löysivät kaivausten aikana myös oletetun Jeesuksen äidin Marian haudan, jossa oli hämmästyttävän hyvin kuivassa maaperässä säilynyt naisen luuranko, joka ajoitettiin muiden saman ympäristön esinelöytöjen perusteella noin kahden tuhannen vuoden ikäiseksi.

Monien kummallisten tiedemaailman mutkien kautta ehkä juuri tuon saman luurangon lantio ajautui lähes 200 vuotta myöhemmin minun omistukseeni, ja kaiken lisäksi aivan laillisesti hankittuna. Se ei siis ehkä olekaan missään Vatikaanin aarrekammioissa tai Pietarinkirkon valtavissa pyhäinjäännösvarastoissa, eikä myöskään Lontoossa, British Museumin tarkasti vartioiduissa panssarila-

sivitriineissä. Mariahan oli tavallinen hurskas naisihminen, monilapsisen juutalaisperheen äiti, joka henkimaailman taholta valittiin synnyttämään esikoisenaan Jumalan Poika Jeesus Kristus. Tuo radikaali totuudenjulistaja teloitettiin myöhemmin Golgatalla. Onko tässä kyseessä aito Marian lantio, jonka läpi Jeesus Kristus on syntynyt tähän maailmaan, sitä ei voida täysin todistaa oikeaksi sen enempää kuin varmuudella kieltääkään. Ovathan kaikki pyhäinjäännökset periaatteessa vain kirkon papiston pyhittämiä ikivanhoja ruumiinosia, joista on lisäksi olemassa vaikka minkälaisia mielikuvituksellisia keksittyjä peitetarinoita herkkäuskoisille ihmisille kerrottaviksi. Tuollaisen taktisen valehtelun tarkoitus on tietysti ollut mahdollisimman tehokkaasti edistää uskonnon leviämistä ja sen valta-ase-

man tukemista. Kysymyshän on silloin oikeastaan henkisestä sodankäynnistä muita uskontoja vastaan, pimeitäkään keinoja kaihtamatta. tOinen taVallaan samaan asiaan liittyvä esine on kuvassa näkyvä Jeesuksen puinen kuvapatsas, joka on veistetty tarinan mukaan noin 2000 vuotta vanhasta oliivipuusta. Saman puun varjossa Jeesus saattoi maanpäällisen elämänsä aikana rukoilla Taivaallista Isäänsä kauniin Getsemanen puutarhan hiljaisuudessa. Totta on, että vanhimmat oliivipuut voivat saavuttaa jopa yli kahden tuhannen vuoden iän, mutta onko juuri tämä puu ollut oikeasti niin vanha, että se olisi nähnyt Jeesuksen, sitä en voi mitenkään lukijoille todistaa. Mielenkiintoinen puuveistos se joka tapauksessa on, ja valmistettu joskus kauan sitten Israelissa.

Kolmas esine on kotoisin tiibetinbuddhalaisuudesta. Omistan tällaisen pienen koristeellisen metallirasian, jota sanotaan Tiibetissä kapalaksi eli kallokupiksi. Se on siis muodoltaan kuin ihmisen kallon päälakiosan pienoismalli. Se on kapalaksi harvinaisen pienikokoinen, ja ollut todennäköisesti aikoinaan käytössä jossain tiibetiläisessä temppelissä. Kupin sisällä on ikivanhoja ihmisen hampaita, joiden sanotaan olevan peräisin kuuluisan tantraopettajan suusta, mutta eivät kuitenkaan ilmeisesti itsensä Gautama Buddhan leuoista. Hampaat ovat kuitenkin myös eräänlaisia pyhäinjäännöksiä, ja sisältävät uskomuksen mukaan runsaasti maagista voimaa.

KaPalan Vieressä näkyy pieni lasinen stupa, jonka sisällä on samasta tiibetinbuddhalaisesta kulttuurista saatua Mendrup Drupchen -yrttilääkettä. Sen eräänä ainesosana on myös yhden nykyajan arvostetuimmista tiibe-

tinbuddhalaisista opettajista (Trulshik Rinpoche) ruumiintuhkaa, joten tässä tapauksessa on kysymys oikeastaan lääkkeellisestä pyhäinjäännöksestä, jonka voimakas energia vaikuttaa sitä nauttivaan potilaaseen parantavasti. Mendrup-lääkerakeet valmistetaan perinteisesti tiibetinbuddhalaisissa munkkiluostareissa vanhojen itämaisten luonnonlääkeohjeiden mukaisesti. Ne sisältävät yleensä satoja erilaisia ainesosia, lääkinnällisen tarpeen mukaisesti. Tiibetiläinen lääkintä on luonteeltaan holistista ja hoitaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti, ottaen huomioon fyysisen ja henkisen puolen samanaikaisesti. Siinä siis keskitytään parantamaan ensisijaisesti sairauksien varsinaisia syitä, jolloin myös niiden oireet poistuvat.

PyHäinJäännöKsiä OVat tavallaan myös nämä omistamani aidot ihmisluut. Kuvassa on buddhalaisen munkin pari sataa vuotta vanha koris-

tekaiverrettu pääkallo, sekä rituaaleissa käytetty ihmiskallosta valmistettu kapalakulho (kuvassa luinen pohjapuoli ylöspäin). Sen vieressä on ihmisen reisiluusta tehty rituaalinen Kangling-huilu eli jalkahuilu, jonka varteen on kaiverrettu jumalolentojen kuvia. Nämä luuesineet ovat peräisin aidoista tiibetiläisistä ”taivashautauksista”, joissa vainajat on viety vuoren rinteelle korppikotkien ruuaksi, eli niin sanotusti uhriksi linnuille, jolloin vainajien ruumiit palautuvat lintujen ravinnon muodossa suoraan takaisin luonnon kiertokulkuun.

Kun raadonsyöjälinnut ja mahdolliset muutkin eläimet ovat kalunneet ihmisluut puhtaiksi lihoista, jäljelle jääneistä luurangoista valitaan tietyin perustein näihin tärkeisiin seremoniallisiin tarkoituksiin sopivimmat osat. Kapalaa käytetään useimmiten rituaalisena uhrimaljana, jolloin se täytetään eläinuhrin verellä tai riisin jyvillä, kun taas luista jalkahuilua soit-

tamalla mm. kutsutaan rituaaleissa paikalle raivoisia ja nälkäisiä demonihenkiä, jotta niitä voitaisiin lepyttää ja myös niiden kärsimyksiä henkimaailmassa lievittää. Sitä soittamalla munkit myös samalla osoittavat henkistä rohkeuttaan.

Primitiivisten luonnonkansojenkin keskuudessa ilmenee jossain määrin pyhäinjäännösten keräilyä. Esimerkiksi suvun vainajien luita tai muumioita saatetaan säilyttää asuintalojen ullakolla tai muissa tiloissa onnea tuottamassa. Asia liittyy silloin nimenomaan vainajainpalvontaan ja animistisiin uskomuksiin. Rituaalinen ihmissyöntikään ei ole vielä kokonaan kadonnut tiettyjen muusta maailmasta eristyksissä elävien viidakkoheimojen keskuudesta. Toisaalta ymmärrän kyllä heitäkin, ottaen huomioon sen minkälaisissa olosuhteissa nuo heimot joutuvat jatkuvasti elossa selviämään.

nyt teKee todella mieli kysyä, että mitä me opimme kaikesta tästä, vai opimmeko yhtään mitään? Alun perin hindulainen Siddhartha Gautama perusti buddhalaisuuden noin 500 vuotta ennen kristinuskoa, ja kristinuskon perusti juutalainen Jeesus. Islamin perusti noin 500 vuotta kristinuskon syntymisen jälkeen profeetta Muhammed. Buddhalaisuudessa syntyivät ennen kristinuskoa myös luostarit ja pyhäinjäännökset. Ottivatko kristityt mahdollisesti mallia niistä, vai keksivätkö he samat asiat itse? Entä sitten islaminuskoiset, mistä pyhäinjäännösten keräily heidän keskuuteensa tuli?

Tiedämme ainakin sen, että uskonnot ovat erittäin kulttuurisidonnaisia ja niiden välinen kilpailu on ollut aina todella kovaa. Kilpailua totuudesta on pönkitetty jo tuhansia vuosia myös pyhiksi julistettujen ihmisten ruumiinosilla ja heidän monenlaisilla käyttöesineillään, tässä asiassa myöskään hindulaisuutta ja monia muita maailman

erilaisia uskontoja tietenkään unohtamatta. Silti usein edelleen kysytään kaikissa maanosissa legendaarinen ikuisuuskysymys: ”Mikä on totuus?”

Niin sanottu ”gurukateus” on ollut lisäksi monesti huippuluokkaa uskontojen sisällä eläneiden opettajien keskuudessa. Uskonnot ovatkin usein jakaantuneet sisäisten ristiriitojen vuoksi erilaisiin lahkoihin ja lohkoihin, koulukuntiin ja kuppikuntiin. Juonittelut ja valtataistelut parhaista hengellisistä viroista ja taloudellisista eduista ovat rehottaneet kaikkialla, vaikka ulospäin näkyvä julkisivu on tietysti pyritty pitämään jatkuvasti mahdollisimman puhtaana. Kaikki vastustajien kertomat skandaalinkäryiset juorut on haluttu vaimentaa kovin ottein mahdollisimman nopeasti, etteivät kilpailijat ehtisi saamaan niistä mitään tukea tai hyötyä omille uskonnollisille totuuksilleen.

saMa Hengellinen riitatouhu jatkuu valitettavasti nykyaikanakin, koska ihmiset ovat monilta toimintatavoiltaan hyvin samanlaisia edelleen. Aina kun jokin uusi uskonnollinen tai henkinen virtaus syntyy, alkaa jälleen sama taistelu siitä kuka on kaikkein pyhin ja puhdasoppisin, tiedoiltaan viisain ja asemaltaan arvovaltaisin henkilö sen keskellä. Eli kuka on se mahtavin Guru, jota tulee kuunnella ja kumartaa. Siitä tilanteesta ei olekaan sitten enää pitkä matka henkiseen terroriin ja toisten alistamiseen uskonnon varjolla. Siksi hyvin tiukan linjan uskonnollisuus on varsin pelottava asia, ainakin minun mielestäni, koska olen nähnyt läheltä niin monenlaisia hurjia uskonlahkoja.

Tämän saman hengellisen kilpailuilmiön voimme helposti havaita myös perinteisten suurten maailmanuskontojen ulkopuolella, varsinkin monipuolisen henkisen Uuden Ajan (New Age) liikehdinnän sisällä, ja valitettavasti sen mukana myös

täällä Suomessa. Kilpailuasetelmat ovat sielläkin ankarat, eikä vastustajille armoa anneta. Henkisyys, jonka pitäisi alun perin olla ihmisille suurta vapautta ja onnellisuutta tuottava paratiisin tuoksuinen maailmankatsomus, kääntyykin monesti ikävällä tavalla itseään vastaan, sen sisällä vaikuttavien outojen kulttimaisten ryhmien vallatessa ihmisten mieliä ja lompakoita. Varmasti on totta myös erään nimeltä mainitsemattoman länsimaisen menestysgurun lausuma toteamus: ”Jos haluat rikastua, perusta uusi uskonto. Syntiä on helppo myydä, koska ihmiset haluavat sitä luonnostaan”.

Näyttääkin vahvasti siltä, että kun ihmisten käsiin annetaan tässä maailmassa jotain aidosti pyhää, niin kohta he alkavat pilata ja liata sitä omalla ahneudellaan ja itsekkyydellään. Pyhä asia alkaa myös vähitellen hautautua monenlaisten sivurönsyjen alle, eikä puhdasta kirkasta elämänvettä tunnu enää löytyvän mistään lähteestä.

Jeesuksen opetuslapsetkin kyselivät aikoinaan, kuka heistä oli suurin muiden joukossa. Jeesus vastasi, että suurin on se, joka palvelee toisia, eikä yritä kuin kuningas hallita muita. Hän itse oli siitä paras esimerkki, jopa pestessään oppilaidensa jalat.

Kaikki Jumalan luoma on todellakin pyhää, mutta ihmisten luomaa epäpyhää tilannetta eivät voi valitettavasti pelastaa edes pyhien vainajien pyhät luut, vaikka niitä leviteltäisiin onnenkaluiksi kaikkialle. Koko ihmiskunnan todelliseen veljeyteen ja vilpittömään lähimmäisen rakkauteen onkin vielä hyvin pitkä matka kuljettavana. 

vOISITkO sinä TukEA HENkISTEN YHdISTYSTEN TYÖN JATkuMOA?

Jos henkinen kehitys, rajatieto ja parapsykologia kiinnostavat ja haluat että Suomessa on jatkossakin tarjolla näiden aihepiirien puitteissa tapahtumia, keskustelutilaisuuksia, kokoontumisia sekä tietoa, kannattaa toimia nyt. Yhdistykset pyörivät pääosin vapaaehtoisvoimin, eikä tekijöitä ole koskaan liikaa. Näinä haastavina aikoina kaipaamme kannattajiemme apua enemmän kuin koskaan, jotta voimme edelleen edistää henkistä kehitystä ja toivottavasti uuden tieteen kehitystä.

Koska kaikkien hyväksymää, lopullista totuutta ihmisestä ei ole vielä kukaan esittänyt, on hyvä muistaa, että keskusteleva, ennakkoluuloton, utelias ja pohtiva asenne parhaiten edesauttaa elämämme ydinkysymysten selkeytymistä ja omakohtaisen totuuskäsityksen oivaltamista.

Seuraavat yhdistykset ovat omistautuneet tarjoamaan resursseja ja ohjausta niille, jotka kaipaavat syvällisempiä vastauksia elämän kysymyksiin.

kuINkA vOIT AuTTAA?

laHJOituKset tai JäsenMaKsut Kaikki lahjoitukset ovat tervetulleita ja auttavat meitä jatkamaan työtämme. Liittymällä jäseneksi tuet valitsemaasi yhdistystä pienellä vuosimaksulla ja saat vastineeksi esim. osallistua tapahtumiin edullisemmin sekä ajankohtaista infoa yhdistyksen toiminnasta. Vaihtoehtona on myös kannatusjäsenyys. Yhdistykset ottavat vastaan myös testamentteja.

Osallistu taPaHtuMiiMMe Osallistu säännöllisiin tapahtumiimme ja auta meitä jakamaan sanaa esim. kutsumalla samanhenkisiä kavereitasi tapahtumiin sosiaalisessa mediassa. Jos samanhenkiset kaverit puuttuu, tule itse rohkeasti yksin ja löydä heimosi!

VaPaaeHtOistyö Jos olet intohimoinen henkisen kasvun ja uuden tieteen kannattaja ja sinulla on aikaa, harkitse vapaaehtoistyön tekemistä kanssamme. Yhdessä voimme saavuttaa enemmän. Vapaaehtoistyötä voi yleensä tehdä olematta jäsen tai kuulumatta toimikuntiin. Jos haluat sitoutua enemmän, meiltä löytyy myös vastuullisempia tehtäviä.

rAJATIEdON YHTEISTYÖ rY

Perustettu 1992, messutoiminta alkanut 1983

Jäsenmaksu 20 € / vuosi

Kartoitamme rajatiedon eri osa-alueita, yhdistämme sen piirissä toimivia aatteita, toimijoita ja virtauksia, sekä aktivoimme alamme auttamis- tutkimus- ja kehitystoimintaa. Ylläpidämme rajatiedon erikoiskirjastoa ja järjestämme vuosittain Hengen ja Tiedon messut. Rajatiedon Auttava puhelin tarjoaa keskusteluapua rajatiedon kysymysten parissa.

Kotisivu: www.rajatieto.fi

IG: @rajatiedon, Facebook: Rajatiedon Yhteistyö, Hengen ja Tiedon messut, StudioRajatieto

Y-tunnus: 0895337-5

Tili avustuksille: FI14 1572 3500 2729 76

SuOMEN pArApSYkOlOgINEN

TuTkIMuSSEurA rY

Perustettu 1938

Jäsenmaksu 25€ / vuosi

Seuran alkuajan tavoitteena oli tieteellisin menetelmin selvittää selvänäköisyyden ja muiden parapsyykkisten ilmiöiden alkuperä ja todellinen luonne. Ajan myötä tiukka akateemisen tieteellisyyden vaatimus toiminnassa on keventynyt. Nykyään seura järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä toimii foorumina jossa on esillä parapsykologisten teemojen lisäksi monenlaiset rajatietoon sekä henkiseen kasvuun liittyvät ilmiöt ja kysymykset. Tulemme seuran tilaisuuksiin tapaamaan toisia samoista asioista kiinnostuneita totuudenetsijöitä ja viihtymään toistemme seurassa. Jos oikein onnistaa, opimme ehkä jotain uutta itsestämme ja myös toisistamme.

Kotisivu: www.paratutkimusseura.org Facebook: Suomen Parapsykologinen Tutkimusseura

Y-tunnus: 3023701-7

Tili avustuksille: FI33 1011 3000 9085 24 / Maksuviite 7922

AvArTuvA IHMISkuvA rY

Perustettu 2014

Jäsenmaksu 30 € / vuosi

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää avartuvaa ja syventyvää ajattelua, totuuden etsintää, henkistä kehitystä, terveitä elintapoja ja täydentäviä hoitomuotoja. Uudenmaankatu 33 tiloissaan järjestetään säännöllisesti kokouksia, esitelmiä, kursseja sekä taidenäyttelyitä. Viihtyisiä tiloja vuokrataan myös muille yhdistyksille ja toimijoille.

Kotisivu: www.avartuvaihmiskuva.fi

IG: @avartuvaihmiskuva, Facebook: Avartuva Ihmiskuva ry

Y-tunnus: 2638002-1

Tili avustuksille: FI09 1228 3000 0538 41 / Maksuviite 7100

yhteiskunnassa, joka arvostaa ennen kaikkea kilpailua ja pikavoittoja, ja jossa kulutusta ja materiaalista menestystä

pidetään onnen mittarina, yksilön henkinen kasvu ja henkinen hyvinvointi jäävät helposti jalkoihin. mieti, kehotetaanko meitä yleensä ottamaan asioista itse selvää, vai kuuntelemaan auktoriteetteja? saako työelämästä helpommin vapaata itsetutkiskelulle ja meditaatioretriitille, vai sairasloman burn outin jo tapahduttua? Miksi me kysymme vanhalta tuttavalta, missä tämä on nykyän töissä, eikä sitä, onko hän löytänyt mielenrauhan ja onnen?

hengen ja tiedon meSSut

kosmisia kohtaamisia

suOMen VanHin Ja tunnetuin MessutaPaHtuMa HenKisestä KasVusta, raJatieteistä, ParaPsyKOlOgiasta yMs. asiOista KiinnOstuneille. esillä MaaMMe MOniPuOlisin Kattaus tietOisuutta laaJentaVia luentOJa Ja esityKsiä, MuKaansateMPaaVia KesKusteluJa, HenKistä MusiiKKia, KOrKeatasOisia HarJOituKsia, MOniPuOlisia PalVeluntarJOaJia Ja tietysti sydäMellisiä KOHtaaMisia Helsingin suOMalaisella yHteisKOululla, eteläHaagassa.

Ohjelma ja lisätiedot kotisivuillamme.